hyvän vanhuuden puolesta lahden diakonialaitos 26.8.2013 ... · olipa kerran hemuli, joka oli...
TRANSCRIPT
”Hyvän vanhuuden puolesta” Lahden diakonialaitos 26.8.2013 Antti Karisto
Hyvä elämä vanhuudessa
Det första är att vi äter alldeles för mycket. Vi borde äta mindre och bättre. Det andra är att röra på oss mera, inte nödvändigtis hårdträning, utan mera vardagsmotion under en längre tid. En tredje sak är det sociala, att vi till exempel har ett bra förhållande till våra barn och ett socialt aktivt liv.
Matts Lundqvist: Du kan bli hur gammal som helst, Hufvudstadsbladet 5.2.2013 (Esittely Henrik Ennartin kirjasta Åldrandets gåta. Vetenskapen som förlänger ditt liv)
Määrän muuttuminen laaduksi
Määrän muuttuminen laaduksi on yksi ”dialektiikan peruslaki”, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: ”Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa”
Määrän muuttuminen laaduksi
Määrän muuttuminen laaduksi on yksi ”dialektiikan peruslaki”, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: ”Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa”
Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä
Määrän muuttuminen laaduksi
Määrän muuttuminen laaduksi on yksi ”dialektiikan peruslaki”, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: ”Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa”
Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä
Elämän pituus: mitä pitempi, sen parempi
Vanhenemisessa ei ole mitään hyvää
-Onko vanhenemisessa mitään hyvää?
-Ei mitään. En suosittele vanhenemista kenellekään… Reaktiokyky heikkenee, joutuu pelkäämään, että kaatuu tuolla kadulla. Nuoret naiset katsoo sua niin kuin sä olisit joku saatanan kummitus.
Jörn Donner Juha Itkosen haastattelussa Lajinsa viimeinen, Image, helmikuu 2013
On vanhenemisessa sentään jotakin hyvää
”Olen samaa mieltä kuin Lasse Pöysti: oli helvetin kivaa olla nuori ja vituttaa olla vanha. Koko ajan pystyy tekemään vähemmän eikä viisauttakaan tule lisää. Positiivista on se, että pääsee eläkkeelle ja voi tehdä mitä tahtoo.”
(Neil Hardwick, ET 2/2013).
Olipa kerran hemuli, joka oli töissä huvipuistossa, mutta sehän ei aina merkitse, että elämä olisi hirveän hauskaa. Hän nipsasi reikiä pääsylippuihin, ettei kukaan saisi pitää hauskaa enempää kuin yhden kerran, ja tuollainen puuha saattaa tehdä mielen alakuloiseksi, jos sitä joutuu tekemään koko elämänsä ajan. Hemuli nipsutti ja nipsutti, ja nipsuttaessaan hän haaveili, mitä tekisi päästyään lopulta eläkkeelle. Ellei joku satu tietämään mitä eläkkeelle pääseminen merkitsee, niin kerrotaan asia: kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. Ainakin hemulin omaiset olivat selittäneet niin. (Tove Jansson: Hemuli joka rakasti hiljaisuutta. Kokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia)
Poimintoja ”viime vuoden kohokohdista” * aitan korjaus hauskassa
porukassa * ensimmäinen konsertti
Sibeliustalossa * ensimmäinen yhteinen
golfkierros lasten perheiden kanssa
* 110 asteen pakkasessa Reumalla * ennätyshauki uistimella * huvipuistossa käynti
lastenlasten kanssa * hyvän marjapaikan löytäminen * Imatran kosken kuohut
musiikin soidessa * kultahäät * kumppanilta päättyi
vaihdevuodet (äkäily loppui) * kun tuli parvekkeelle lasit
* lasten elämän järjestyminen * luokkakokous, vuoden 1942
luokka * miehen raittius * miniän tohtorinväitös * oma ylioppilastutkinto * pojan kihlaus hienon ihmisen
kanssa * savusaunan valmistuminen * tieto lapsen ja isänsä tekemästä
sovinnosta * tietokoneen @-ajokortin
suorittaminen * uusi hevonen * uusi ihmissuhde * ystävän halaus (Karisto & Konttinen 2004, 88)
Ajatus ikääntymisestä alamäkenä (ageing as decline) on modernille yhteiskunnalle tyypillinen ”suuri kertomus”.
antti karisto
Aalvik, I. et al.: Forebyggende helsearbeid i 1980-åra. Muligheter og begrensninger. Universitetsforlaget, Oslo 1983.
Cit. Karisto, Antti & Nyman, Kauko: Työterveyshuollon arviointitutkimuksen lähtökohtia. Sosiaalivakuutus 9-10, 1985, 218–224
meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnista
Terveyden edistäjille hyvinvointi on terveyttä.
Kulttuuri-ihmisille hyvinvointi on esteettisiä elämyksiä ja älyperäistä nautintoa.
Sosiaalipoliitikoille hyvinvointi tarkoittaa köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien onnistunutta sääntelyä, pohjimmiltaan turvallisuutta.
Talousnäkökulmasta katsottuna ihmisten hyvinvointi on peräisin hyvin voivasta taloudesta.
Ekologisessa ajattelussa elämänmuotomme kestävyys on hyvän elämän ehdoton edellytys.
”Hyvinvointiteollisuuden” näkemys: hyvinvointi on hemmottelua, ihon iloja.
Vanhenemista vastustava teollisuus (anti-ageing industry) näkee vanhenemisen jonakin, jolle on pantava kampoihin.
Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009
Alan Warde: maun antinomiat
Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009
Alan Warde: maun antinomiat
Samanlaisia antinomioita liittyy hyvän vanhenemisen tavoitteluun; hyvän elämän etsintä on tasapainottelua.
”Jos puhtaiden toivomusvaltaisten periaatteiden seuraaminen johtaa sietämättömään konservatiivisuuteen, niin vastaavasti yksilöiden toivomusten huomioonottamisen laiminlyönti johtaa sietämättömään dogmaattisuuteen.”
(Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, 1976, 20)
Suhteet puolisoon ja/tai muihin perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Sukupuolielämä Taloudellinen tilanne Kulutusmahdollisuudet Työsuhteen pysyvyys Työn mielekkyys Itsensä tunteminen rakastetuksi Henkilökohtaisen uskon tai vakaumuksen antama elämänsisältö Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita
Kulttuuriharrastukset Kuuluminen johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön Osallistuminen järjestö- ja asukastoimintaan Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja Asunnon sijainti Asunnon koko, laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan
Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)
3,4 3,6 3,8
4,5
4,0
3,2
4,0 3,2
3,8
2,6
3,0
2,8
3,3
3,8
4,1
1
2
3
4
5
Taloudelliset resurssit
Asunto
Palvelujen läheisyys
Terveys
Perhe ja suku
Naapurit
Luottamuksellisetihmissuhteet
Uuden kokeminenLiikunta
Vaikuttaminen jaosallistuminen
Uskonnollisuus
Viihde ja hauskanpito
Sukupuolielämä
"Pieni hyvinvointi"
Ympäristö
Having – aineellinen elintaso
Loving - ihmissuhteet
Being – itsensä toteuttaminen
(Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuuvuksia, 1976)
Miten merkityksellisinä miehet ja naiset pitävät
eri elämänalueita (0 = ei lainkaan merkitystä, 1 = pieni merkitys, 2 = kohtalainen merkitys, 3 = suuri merkitys,
4 = erittäin suuri merkitys)
BAROMETRIKUVA
0
1
2
3
4
pe
rhe
su
ku
na
ap
uri
t
luo
tt.ih
yh
teis
ö
fyysin
en
ulk
on
äkö
terv
eys
se
ksie
lä
va
rakku
u
tulo
t
työ
su
h.p
työ
nm
iel
raka
ste
t
usko
nto
ma
tku
ste
liik
un
ta
op
iske
lu
ku
lttu
ur
järj
estö
arv
ostu
s
asu
ina
lu
va
lin
na
t
sija
int
ko
ko
laa
tu
ka
un
eu
s
luo
nto
viih
de
pu
hta
us
pa
lve
lut
ark
iasia
ko
tois
uu
merkitys (miehet) merkitys (naiset)
Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys eri ikäryhmissä
(1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)
Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat hienoja sanoja, joihin vetoamalla oikeutetaan omaa asiaa ja tukitaan toisten suut. Hyvinvointia koskevat puhetavat havittelevat hegemonista asemaa.
Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat hienoja sanoja, joihin vetoamalla oikeutetaan omaa asiaa ja tukitaan toisten suut. Hyvinvointia koskevat puhetavat havittelevat hegemonista asemaa.
Parhaiten hegemoniatavoitteessa on onnistunut talouspainotteinen hyvän elämän diskurssi.
Sen gerontologinen vastine on ajatus ”tuottavasta ikääntymisestä” (productive ageing)
”tuottava ikääntyminen” (productive ageing)
Vanhoistakin on epäilemättä hyötyä, mutta jos hyödystä tehdään hyvän elämän mitta, miten käy niiden, joista ei enää ole näkyvää hyötyä?
Edmund Sherman (2010): Contemplative Aging. A Way of Being in Later Life. New York: Gordian Knot Books.
Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin
Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin kolmas ikä: varhaisvanhuus on elämänvaihe, jossa tehdään kaikkea mielekästä ja mielihyvää tuottavaa
Uuden harrastuksen viime vuosina löytäneiden ja vanhasta harrastuksesta luopuneiden prosentti-osuudet, vasemmalla miehet ja oikealla naiset (Ikihyvä Päijät-Häme)
Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen ”taakkatulkinnalle”.
Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen ”taakkatulkinnalle”.
Mutta senkin lupaus hyvästä vanhenemisesta on paradoksaalinen. Se koskee vain varhaisvanhuutta ja saa varsinaisen vanhuuden näyttäytymään entistäkin selvemmin omana käänteiskuvanaan.
[R]akenteista masentavan suuri osa on määritelty ulkoapäin... Mutta jäljelle jääneeseen pienenpieneen rakoseen on kätketty dynamiittia.
(Imre Kertész 2008, 41–42.)
Pieni toimijuus
Vapauden rakoset (Imre Kertész)
Pieni toimijuus (Marja-Liisa Honkasalo)
Taktikointi (Michel de Certeau)
Pieni hyvinvointi
Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.
Toimintakyky ”use it or lose it”
Paljon tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs tekeminen, toiminta, kulttuurinen osallistuminen tukee hyvinvointia.
Se antaa välittömiä palkintoja, iloa elämään, mutta myös tukee pitemmän päälle terveyttä ja toimintakykyä.
Adams, KB. et al. (2011) A critical review of the literature on social and leisure activity and wellbeing in later life. Ageing and Society, 31, 683–712.
Markku T. Hyyppä: Kulttuuri pidentää ikää. Duodecim, Helsinki 2013.
Kaisu Pitkälä ym.: Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki 2005.
Sirkka-Liisa Palomäki & Timo Toikko: Tekemisen ja kohtaamisen ristiriita vanhustyössä
Frank Martela (2012): Caring Connections - Compassionate Mutuality in the Organizational Life of a Nursing Home. Aalto-yliopisto.
Vanhusten hyvinvointiin vaikuttaa eniten inhimillinen kohtaaminen hoitajan kanssa, se onko hoitajalla aikaa katsoa silmiin. (HS)
Ossi Naukkarinen: Tahdikkuus esteettis-eettisenä toimintaperiaatteena. Tiede & edistys 2/2011.
Tahdikkuus on toisten ihmisten huomioon ottamista, tilannetajuista taitavuutta, sovittautumista erilaisiin ”tahteihin”.
Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)
Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)
Teknisellä kirjoitustaidolla luotu runollinen kieli (runollisuus) vs. hitaasti ajan kanssa tehdyt havainnot (runous) (Kristian Blomberg, Parnasso x/2013)
Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)
Teknisellä kirjoitustaidolla luotu runollinen kieli (runollisuus) vs. hitaasti ajan kanssa tehdyt havainnot (runous) (Kristian Blomberg, Parnasso x/2013)
runous ja ”runollisuus”
tiede ja ”tieteellisyys” (”tieteily”)
Hyvää vanhuutta ovat toiset ihmiset, sukupolvien välinen kanssakäyminen, käveleminen, pari tuntia työntekoa päivässä, asioiden pohtiminen ja iltakonjakki.
Hyvä elämä on perspektiivikäsite, josta on keskusteltava loputtomiin.
Käsitteen sisällä ovat arvomme ja ihmiskuvamme, kulttuurinen suhtautumisemme vanhenemiseen. Hyvän elämän käsite on siis poliittinenkin.
Riittääkö ”itsenäinen selviytyminen” käytännön vanhustyön tavoitteeksi?
”survivalism”
Kiitos!