Ivan Illich koulutonta yhteiskuntaa visioimassa

Pia LundbomKasvatustieteen -ja aikuiskasvatustieteen klassikot

9.12.2014

Ivan Illich- Ivan Illich (4.9.1926-2.12.2002) oli teologi sekä filosofi- syntyi Wienissä – maanpakoon Italiaan - opiskeli Firenzessä kudosoppia ja kideoppia ja Roomassa papiksi- väitteli Salzburgin yliopistosta filosofiasta- tarkoitus oli opiskella lisää Princetonissa New Yorkissa, mutta

päätyikin työskentelemään pappina seurakuntaan, jossa oli lähinnä puertoricolaisia → oppi sujuvan espanjan sitä kautta

- latinalaisessa Amerikassa kiersi, opetti, toimi pappina, vararehtorina, tutki, filosofoi, kehitti..

- perusti Meksikoon, Cuernavacaan Centro Intercultural de Documentacin, jota johti 1961-76. 1969 lopetti papin uran erimielisyyksien vuoksi

- toimi 1980-luvulta lähtien niin Meksikossa, Yhdysvalloissa kuin Saksassa yliopistotehtävissä

- Kuoli Bremenissä, Saksassa sairastettuaan pitkään syöpää

Miksi koululaitos Illichin mukaan olisi lakkautettava?

Illich kritikoi modernisaatiota sekä instituutioiden korruptoivaa vaikutusta

- Illichin mukaan koulut kouluttavat sekoittamaan keskenään menetelmän ja opetuksen todellisen sisällön

-oppilas voi esimerkiksi päätyä tavoittelemaan hyvää päästötodistusta hyvän pätevyyden sijasta

- yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on puristettu koulun kaavaan

- laitostuminen ja institutionalisoituminen lisää köyhyyttä- Köyhyys Illichille viittaa tilaan, jossa ollaan jäljessä sen hetkistä

kulutusihannetta

Menestys on sidoksissa sosiaaliseen ympäristöön

Illichin mukaan keskiluokkaisesta taustasta olevat pääsevät helposti osaksi sosiaalista elämää, kirjojen pariin sekä katsomaan asioita eri elementeistä

Köyhillä ei Illichin mukaan saa tasaisia mahdollisuuksia koulupakon avulla

Moni latinalaisessa Amerikassa keskeyttää koulunsa ennen viidennen luokan aloittamista

Opetus saattaa edistää oppimista, mutta useimmat saavat kuitenkin enemmän tietonsa koulun ulkopulella

Koulun käsite

Kehittääkseen kielen, jolla puhua koulusta palaamatta kasvatukseen Illich valitsee lähtökohdakseen asian, jota hän kutsuu koululaitoksen fenomenologiaksi

Koulu perustuu Illichin mukaan ajatukselle, että oppiminen on opetuksen tulos

Opettajan roolit Illichin mukaan

Opettaja-valvoja Toimii seremoniamestarina, joka valvoo sääntöjen noudattamista. Lavastaa mahdollisuudet jonkun taidon oppimiseen

Opettaja-siveydenvalvoja Toimii vanhempien, Jumalan tai valtion sijaisena: takoo mikä on oikein ja mikä on väärin.

Opettaja-hoitaja Tuntee olevansa oikeutettu kaivelemaan oppilaansa yksityiselämää auttaakseen häntä varttumaan yksilönä.

Koulu luo tarpeen koululle

Koulut synnyttävät koulujen olemassa olon tarpeen

Koulu ei Illichin mukaan ole pelkästään uusi maailmanuskonto vaan myös nopeimmin kasvava työmarkkina-alue

koulu johtaa monet eräänlaiseen henkiseen itsemurhaan saattaessaan ihmisen luopumaan vastuusta omaan kehitykseensä

Illichin tarjoama vaihtoehto

- Illichin mukaan tarvitaan uusia verkostoja, jotka ovat vapaasti yleisön käytettävissä ja jotka on suunniteltu levittämään tasavertaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja opetukseen

- Illich ehdottaa neljää erilaista lähestymistapaa: opintovälineiden yhteyspalvelu, taitojen vaihto, vertaisten yhteensaattaminen ja vapaiden kasvattajien yhteyspalvelu

1. Opintovälineiden yhteyspalvelu

- Esineet oppimisen perusedellytys.Voidaan perehtyä muodollisessa oppimisessa käytettyihin välineisiin tai toimintoihin. Joitakin voidaan säilyttää kirjastoissa, vuokraamoissa yms.

2. Taitojen vaihto

- ”Taitomalli” on henkilö, jolla on tietty taito ja haluaa sitä käytännössä havainnollistaa. Henkilöt voivat luetella taitonsa ja ehdot, joilla he ovat valmiita toimimaan mallina toisille ja miten ovat tavoitettavissa. Pankki taitojen vaihtoa varten.

3. Vertaisten yhteensaattaminen

- Yhteysverkosto, jonka avulla henkilöt voivat kuvata sen oppimistoiminnan, johon he haluavat osallistua siinä toivossa, että löytäisivät opiskelutoverin

4. Vapaiden kasvattajien yhteyspalvelu

-Luettelo, josta ilmenee ammattilaisten tietoja, osoite ja ehdot, millä käytettävissä. Kasvatuksellinen virikkeenantaja. Ohjaaja, tukija. Mestari-kisälli-malli

Illichin antia

- Illichin mukaan koululaitoksessa keskitytään siis liikaa muodollisiin suorituksiin kuin varsinaiseen oppimiseen

- Koulun ja koulutuksen rakenteiden purkaminen voisi avata mahdollisuuksia toisenlaiselle yhteiskunnalliselle tilanteelle

- llich kritikoi sitä, että opettaminen puhtaasti professionalisoidaan ja annetaan vain pedagogisen alan ammattilaisten käsiin

Peilaus nykyhetkeen

Illichin teoksessa on kiinnostavia ajatuksia tähänkin hetken-Tiedonvaihto ja erilaisia mestari-kisälli-malleja on toki jo

nytkin käytössä esimerkiksi mentoroinnin muodossa- Tietojen siirrosta henkilöltä toiselle voisi nähdäkseni Elävän

kirjaston ajatella olevan yksi esimerkki- Vertaisten verkkoja näin vuonna 2014 voi sanoa löytyvän

netin erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä loputtomat määrät

- esimerkiksi Kirsi-Marja Saurén soveltaa Illichin ajattelua väitöskirjassaan (2008)

Pohdintaa

Onko koululla tai opettajilla samanlainen valta-asema nyt kuin 1970-luvulla? Tuskin. Onko opettajien auktoriteettiasema muuttunut? Epäilemättä.

Väistämättä koululaitos on tällä hetkellä erilainen kuin 1970-luvulla. Myös esimerkiksi työmarkkinat ovat muuttuneet. Ilman muodollisia dokumentteja osaamisesta moni ovi pysyy suljettuna

→ Koulutusinflaatio: ihmisillä on hirvittävä paine hankkia entistä enemmän koulutusta päästäkseen samoihin työmarkkina-asemiin, koska "muutkin hankkivat "

→ tavallaan Illich oli oikeassa tässä mielessä ennustuksissaan: suhteella muihin on väliä, joten koulutuksesta tulee entistä enemmän muotoa sisällön kustannuksella

Kiitos! :)