UnioniIlmaIlualan unIonI Iau:n jäsenlehtI

24.2.2014

Nro 1

Työsuojelukausi vaihtui / Mustikoita markkinapalkalla

KADONNEIDEN SÄÄSTÖJENMETSÄSTÄJÄT

1 • 20142

Levikki 440018. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaJuha-Matti KoskinenPuh. 040 766 9040

juha-matti.koskinen@iau.fi

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@iau.fi

ToimituskuntaMarkus Berg

Reijo HiltunenPekka Hintikka

Arto KujalaAri Miettinen

Vesa SuniSari Virta

Jyrki Väyrynen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen

perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy 2014 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu sivulla 26.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuElina Rajala

PainoSälekarin Kirjapaino Oy

Somero

KANSIKUVA: Porkkanaa taskussa vain vilautetaan samalla kun säästökepin annetaan viuhua. Steven Spielberg - Ohjasi elokuvanElina Rajala - Piirsi kannenJM Koskinen - Ajautui Harrison Fordinsa kanssa sivuluisuun.

SISällyS1•2014

1 • 20142

3 Pääkirjoitus4 Virkailijatyöt muutoksessa6 Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella lähes 20 000 työpaikka7 Lyhyt kääntö8 Koulutukseen työpaikalla saa nyt uutta tukea

9 Työehtosopimus luettavissa liiton kotisivuilla

10 Hapsu - Mustikoita markkinapalkalla13 Finnair keplottelee työluville13 Käräjäoikeus hyväksyi keltaisen tessin14 Hyvät kiakkojumalat14 Työn- ja tulonjaon tekniikka15 Takana loistava tulevaisuus16 Työsuojelukausi vaihtui 18 Laidat kii ja laukauksia21 Kolumni22 Lunta tulvillaan talven Ihmemaassa24 Ansiopäivärahan hakuohjeet lomautetuille25 Työelämätieto haltuun pelaamalla25 Teboil korotti jäsenkorttialennusta talvilomakaudelle26 Jäsentiedot ajan tasalle26 Kuvakulma

6 • 2010 3

17.2.2014

1 • 2014 3

Onko aidan takana ruoho vihreämpää ja lumi valkoisempaa – vai keltaisempaa?

Kadonneen kannattavuuden metsästys

Lentoliikenteen palveluiden yrityskentässä on tapahtunut vuoden vaih-teen molemmin puolin useita omistusjärjestelyjä. Työntekijöiden nä-kökulmasta tärkein järjestelyihin liittyvä kysymys on, miten työehdot ja työpaikat säilyvät muutosten myötä.

Servisairin kansainväliset toiminnot siirtyivät liiketoimintakaupalla Swissportil-le vuoden lopussa. Euroopan toimintojen osalta kaupan ehdot vahvisti EU-komis-sion kilpailuosasto. Se katsoi Swissportin saavuttavan kaupoillaan Helsinki-Van-taan maapalveluissa epäterveen markkina-aseman ja määräsi sen vuoksi toimintoja pilkottavaksi. Johtopäätöksenä Swissport irrotti rahti- ja lounge -toiminnot hallin-taansa ja maa- ja matkustajapalvelut asetettiin myyntiin Helsinki Handling New-co -nimellä. Työantajan nimien vaihtumisista huolimatta työntekijät jatkavat työs-sään ns. vanhoina työntekijöinä.

Kansainvälisten yritysostojen ohella Swissport on tehnyt kauppoja myös Suo-men sisällä. Se myi Turussa ja Tampereella toimineet tytäryhtiönsä uudelleen pe-rustetulle Inter Handlingille. Myös tässä tapauksessa työntekijöiden työehdot säi-lyvät ennallaan.

ISS Aviation puolestaan kutsui yt-neuvottelut koolle viime syksyn aikana mo-neen otteeseen. Viimeisen kutsun mukaiset yt-neuvottelut päättyivät joulukuun puolivälissä. Niiden tuloksena, pienen viiveen jälkeen, työnantaja ilmoitti toimin-nan päättymisestä kesäkuun loppuun mennessä.

Sekä Inter Handlingin että ISS:n vaikeuksia on lisännyt epäterve kilpailu, sopi-musosteskelu, joka edelleen jatkuu ay-liikkeen suurten toimijoiden, tässä tapauk-sessa JHL:n ja Pardian, hiljaisella tuella.

Uudistettaessa lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus marraskuus-sa, sen allekirjoituspöytäkirjaan lisättiin yrityskohtaisen sopimisen mahdollistava pykälä ”Poikkeukselliset taloudelliset vaikeudet”. Sen mukainen sopimus voidaan solmia työnantajan ja alueella toimivan ammattiosaston välillä työpaikkojen ja yri-tyksen toiminnan turvaamiseksi. Sopimus on määräaikainen ja sillä on mahdollis-ta poiketa työehtosopimuksen määräyksistä.

Ensimmäiset sopimukset, joilla on sovittu työaikoihin liittyvistä järjestelyistä, ovat syntyneet Finnairin tekniikassa ja asiakaspalvelussa, sekä Swissportissa.

Oma lukunsa on LSG Sky Chefs Finland. Yrityksen esitys säästöneuvotteluiksi oli sama työehdoista luopuminen, jota se tavoitteli jo syksyllä. Sovitteluratkaisun hengessä työntekijät jättivät yhtä kaikki oman vastaesityksensä. Ilman, että niitä ehdittiin aloittaa, työnantaja ilmoitti lopettavansa neuvottelut.

JM KOSKINEN

Pekk

a Ka

inul

aine

n

1 • 20144

mIkä Työ?

Tietotekniikan ja palvelukon-septien muutokset ovat aihe-uttaneet suuria muutoksia virkailijoiden töihin, sanoo service agent Minna Lind-qvist, 45 vuotias kuntoilua ja kuntosalitreeniä harrastava, kymmenvuotiaan pojan äiti.

■ Minna on työskennellyt Finnairissa ja välillä Northportissa yhteensä 18,5 vuotta. Hän aloitti tax-free myymäläs-sä ruuhka-apulaisena, josta sitten siir-tyi lähtöselvityksen kautta asiakaspal-veluvirkailijaksi. Sieltä tie vei touko-kuussa 2012 service agentiksi.

Service agentin tehtäviin kuuluu asia-kaspalvelu ja neuvonta Helsinki-Van-taan lentoasemalla Finnairin service desk -toimipisteissä, lähtöaulassa, tu-lopalvelussa, lounge’issa, sekä transfer-halleissa. He mm. myyvät lentolippuja ja hoitavat matkustajien uudelleenreiti-tyksiä. Haastavia vaiheita työssä on sil-loin kun lento perutaan tai kone palaa takaisin Helsinkiin. Tällöin edessä saat-taa olla koko koneellisen uudelleenreiti-tys tai majoittaminen kuljetusten järjes-tämisineen.

Työhön kuuluu myös lähtöselvitys ja tulopalvelun työt, jossa keskeisimpänä on laukkujen katoamis- tai rikkoontu-misilmoitusten teko. Haastavimmat asia-

Virkailijatyöt muutoksessakaskontaktit ovat yleensä tulopalvelussa, koska työ jo lähtökohtaisesti on matkus-tajalle syntyneen ongelman käsittelyä.

TietojärjestelmätLähtöselvityksessä Minnan käytössä oli merkkipohjainen FIDO, jossa pi-ti muistaa paljon koodeja ulkoa. Sen käyttöä helpotettiin ACE –sovelluksel-la, joka oli FIDO:oon tehty käyttöliitty-mä joka pop up –ikkunoineen oli suu-ri uudistus.

Nykyisin lähtöselvityksessä on käytös-sä Amadeukseen pohjautuva Altea –jär-jestelmä. Lipunmyynnissä käytetään Fin-nairin omaa AyRES -järjestelmä. Edeltä-viin järjestelmiin verrattuna AyRES on

1 • 2014 5

hyvin käyttäjäystävällinen, mutta toisaal-ta siinä valinnan mahdollisuudet ovat vä-hentyneet sen tarjotessa automaattises-ti vain tiettyjä vaihtoehtoja.

Työt siirtyvät matkustajilleMerkittävä osa lentolipuista ostetaan nykyään suoraan internetistä. Netti-kaupan lisääntyminen vaikuttaa suo-raan lentokentällä myytävien lippujen määrään.

Myös uudet lähtöselvitysautomaatit vähentävät tai ainakin muuttavat kentäl-lä tehtävää työtä. Jos kaikki menee niin kuin pitää, aikaa ja työtä saatetaan tar-vita vähemmän kuin ennen, mutta jat-kuvasti on kuitenkin oltava täysi valmi-us hoitaa asiat niin kuin ennenkin, vir-kailijan tekemänä työnä.

Kollegat ovat suuri apu niissäkin ti-lanteissa kun tietotekniikka välillä temp-puilee, toteaa Minna lopuksi.

Teksti ja kuvatARTO KUJALA

1 • 20146

Helsinki-Vantaan lento-asema-alueesta on kasvanut keskeinen työllistäjä pääkau-punkiseudulla. Finavian teke-män selvityksen mukaan noin 2–7 % lähikuntien työllisistä käy töissä lentoaseman seu-dulla. Lisäksi lentoliikenne tuo välillisesti työtä Suomessa noin 100 000 henkilölle.

■ Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtolen-toasema. Matkustajia on vuodessa 15 miljoonaa, ja lentoasema-alueella toi-mii yli 1 000 yritystä. Finavia teki viime vuonna selvityksen, johon osallistunei-den kotikunnan perusteella arvioitiin, kuinka suuri osuus kuntien kaikis-ta työllisistä käy töissä Helsinki-Van-taan alueella. Otokseen kuuluu noin 7 100 lentoasema-alueella työskentele-vää henkilöä.

– Helsinki-Vantaan lentoasema-alue työllistää suoraan lähes 20 000 henkilöä. Arviomme mukaan esimerkiksi 6,8 %

Tuusulan, 4,0 % Vantaan, 3,7 % Järven-pään ja 3,1 % Nurmijärven työllisistä käy töissä Helsinki-Vantaan lentoase-man alueella. Helsingin työllisistä len-toasema-alueella työskentelee noin 2,2 %. Lentoasematoiminnalla on siten mer-kitystä myös usean kunnan verotulojen kannalta, kertoo Helsinki-Vantaan len-toaseman johtaja Ville Haapasaari Fi-naviasta.

Lentoasema on merkittävä kasvun moottori Uudellamaalla, mutta tuo työ-tä ja toimeen-tuloa myös muualle Suo-meen. Lentoliikenteen synnyttämien välillisten työpaikkojen määrä on jopa 100 000, ja lentoliikenne tuottaa 3,2 % Suomen vuotuisesta bruttokansantuot-teesta. Ilmailualan toimijoiden maksa-mat suorat ja välilliset verotulot ovat val-tiolle vuodessa noin 2,5 miljardia euroa. Määrä riittäisi kattamaan koko valtionta-louden budjetoidut menot noin 17 päi-vän ajan.

miljoona uutta matkustajaa tuo työ-tä tuhannelleHelsinki-Vantaan lentoasema valmis-tautuu palvelemaan 20 miljoonaa mat-

kustajaa 2020-luvun alkupuolella. Len-toaseman 900 miljoonan euron kehittä-mistyöt alkavat vuonna 2014 ja jatkuvat vuoteen 2020. Lähtöselvitys- ja vaihto-matkustuskapasiteetin kasvattamisen ja liikennejärjestelyjen parantamisen li-säksi matkustajia houkutellaan Helsin-ki-Vantaalle tarjoamalla sujuvia ja elä-myksellisiä matkustajapalveluita.

– Lentoliikenteen lisääntyessä myös työpaikkojen määrä kasvaa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärän nousu 20 miljoonaan synnyttäisi seuraavan 10 vuoden aikana eri yrityksiin noin 5 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Itse kehitys-ohjelman työllisyysvaikutus on arviol-ta 14 000 henkilötyövuotta, Haapasaa-ri jatkaa.

Pitkäjänteistä työtä lentokoneme-lun hallitsemiseksi– Lentoliikenteen kasvaessa Finavia tekee jatkuvasti työtä myös lentoko-nemelun hallitsemiseksi kehittämällä muun muassa lentoonlähtö- ja lähesty-misreittejä. Esimerkkinä melunhallin-tatyöstä voidaan mainita marraskuussa 2013 toteutettu uudistus, jossa Helsin-ki-Vantaan kiitotielle 1 idän suunnasta laskeutuvien koneiden välilähestymis-korkeutta muutettiin. Muutos vähen-tää lähestyvien lentokoneiden melua il-tapäivän kiiretuntien aikana sekä öisin, Haapasaari päättää.

Melualue Helsinki-Vantaalla on pie-nentynyt merkittävästi viime vuosikym-menten aikana, vaikka liikenne on kas-vanut. Vielä vuonna 1990 pääkaupun-kiseudun lentomelualueella asui 97 000 ihmistä. Vuonna 2011 melualue oli pie-nentynyt 14 000 asukkaaseen. Melualu-een pienentyminen on seurausta muun muassa lentokoneiden tekniikan ja len-nonjohdon toimintatapojen kehittymi-sestä.

Kuva ja teksti: FINAVIA MEdIA dESK

Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella lähes 20 000 työpaikkaa

1 • 2014 7

kääNTöly

hyT

SAK twiittaa tunnuksella @duunarit

SAk twiittaa nyt omal-la tunnuksella @duunarit. Seuraamalla SAk:ta Twit-terissä saat muun muas-sa SAk:n pääuutiset heti omalle etusivullesi. SAk:ta koskevia viestejä voit hakea Twitteristä myös tunnisteella #SAkfi.Twitter on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kir-joittaa, lukea ja jakaa 140 merkin mittaisia viestejä eli twiittejä verkossa.

helpotetut eläke-reitit tarpeen■ SAK ei ole valmis luopumaan varhais-eläkkeistä osana eläkeuudistusta. Asian-tuntija Katja Veirto SAK:sta muistut-taa, että nykyinen eläkejärjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin.

Tarvitsemme kuitenkin helpotettu-ja eläkereittejä niille, joiden voimat eivät riitä työntekoon.

Eläketurvakeskuksen (ETK) tänään jul-kistaman tutkimuksen mukaan huomat-tavalla osalla työntekijöistä ja toimihenki-löistä vanhuuseläkeaikaa edeltää työkyvyt-tömyyseläke tai työttömyys.

Neljä viidestä työkyvyttömyyseläkkeel-le vuonna 2011 joutuneesta oli suorittanut perus- tai keskiasteen tutkinnon. Jos työs-sä on mahdollista jatkaa vanhuuseläkkee-seen, yksilöllisistä eroista kertovat muun muassa työntekijämiesten poikkeukselli-sen pitkät, jopa yli 40 vuoden työurat.

Veirto painottaa, että eniten työky-vyttömyyseläkkeitä myönnetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella ja et-tä erityisen suuri riski sairastua on fyy-

sisesti kuluttavassa työssä.Eläkejärjestelmän on kohdeltava oi-

keudenmukaisesti kaikkia ammatti- ja ikäryhmiä, siksi siitä sopiminen on haas-tavaa. SAK:ssa ei olla edelleenkään in-nostuneita vaatimuksesta nostaa eläk-keelle siirtymisen alaikäraja 63:sta 65 vuoteen ja samalla karsia varhaiseläk-keelle siirtymisen vaihtoehtoja.

SAK:lainen Rakennusliitto on käyn-nistänyt kampanjan Elävänä eläkkeelle. Kampanjalla liitto haluaa herättää kes-kustelua mahdollisen eläkeuudistuksen inhimillisistä seurauksista.

SAk:n eläkekiertue käynnistyySAK järjestää eri puolella Suomea tiedo-tustilaisuuksia työura- ja eläkeneuvotte-luihin liittyvistä tavoitteistaan. Kiertue alkaa helmikuun loppupuolella ja jatkuu koko maaliskuun ajan. Paikkakuntakoh-taiset ajankohdat löytyvät SAK:n työura- ja eläkesivuilta.

SAK

■ Vakuutuslääkärijärjestelmää kehit-tävä työryhmä on julkistanut esityk-sensä. Sen mukaan laissa tulee säätää tarkemmin sosiaalivakuutuksen etuus-päätösten perustelemisesta. Vakuutus-laitoksessa asian käsittelyyn osallistu-van asiantuntijalääkärin olisi laadittava kannanottonsa kirjallisena. Jos etuutta ei myönnetä, päätökseen olisi kirjatta-va, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapa-uksen arviointiin ja mitä johtopäätök-siä niiden perusteella on tehty.

lääkäreiden osaamista ja yhteistyö-tä parannettavaTyöryhmä esittää myös hoitavan lääkä-rin ja vakuutuslaitoksen välisen tiedon-

kulun parantamista. Esimerkiksi uutta Kanta-potilastietoarkistoa voitaisiin hyödyntää, jotta hoitava lääkäri sai-si vakuutuslaitokselta tiedon potilaan-sa etuuspäätöksestä. Lääketieteellisten tietokantojen, kuten Terveysportin, avulla voidaan lisätä lääkäreiden tie-tämystä vakuutuslääketieteestä. Myös lääkärinlausuntolomakkeita ja lausun-tojen laatua on parannettava.

Sekä työnjakoa selkeytettäväPotilaiden kokemusten perusteella on selvää, että nimenomaan osallisuutta on vahvistettava.

Palautteen perusteella erityisesti po-tilasta hoitavan lääkärin ja vakuutuslai-

toksen asiantuntijalääkärin erilaiset teh-tävät hämmentävät potilaita. Hoitavan lääkärin tehtävä on hoitaa potilasta par-haalla mahdollisella tavalla. Vakuutus-laitoksen asiantuntijalääkäri taas arvioi potilaan työkykyä suhteuttamalla poti-laan terveysongelman esimerkiksi tämän ikään, koulutukseen, ammattiin ja vaih-toehtoisiin töihin. Sosiaali- ja terveys-ministeriössä on käynnistetty verkkosi-vuston valmistelu, jotta hakijat löytäisi-vät tiedon helposti ja ymmärrettävässä muodossa.

STM TIEdOTE

Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin

Työntekijät pääsevät vuo-den alussa voimaan tulleiden lakien myötä vaikuttamaan aiempaa enemmän työpaikan koulutussuunnitteluun. SAK:n lakimies Minna Tanska kehottaakin työpaikkoja aloit-tamaan henkilöstö- ja koulu-tussuunnitelmien laatimisen mahdollisimman pian.

Yhteistyössä henkilöstön kanssa laa-dittu koulutussuunnitelma on edellytys sille, että työnantaja saa uuden lainsää-dännön mukaista tukea työntekijöiden kouluttamiseen. Tämä koskee myös al-le 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, jos ne haluavat taloudellisen kannusteen.

– Koulutussuunnitelman on katetta-va kaikki henkilöstöryhmät ja siinä on tehtävä arvio henkilöstön osaamisesta. Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään tämän arvion pohjalta, Minna Tanska selvittää.

Hän painottaa, että työntekijällä on oikeus pyytää keskustelua oman amma-tillisen osaamisensa kehittämisestä, kun kyse on työnantajasta, johon ei sovel-leta yt-lakeja ja joka ei ole laatinut lain mukaista koulutussuunnitelmaa. Tähän keskusteluun voi halutessaan ottaa luot-tamusmiehen mukaan. Muissa tapauk-sissa luottamusmies voi pyytää työnan-tajaa selvittämään, miksi työntekijöitä on jäänyt vaille koulutusta ja mitä asi-alle jatkossa tullaan tekemään neuvo-teltaessa henkilöstö- ja koulutussuun-nitelmasta.

– Työntekijöiden kannattaa nyt olla aktiivisia ja muistuttaa työnantajia kou-lutussuunnitelman merkityksestä.

Työntekijöiden ammatillisen osaami-sen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusoikeutta koskevat lait tu-

livat voimaan vuoden alussa. Kolmesta koulutuspäivästä sovittiin työmarkkinoi-den raamisopimuksessa vuonna 2011.

Tukea osaamisen kehittämiseen– Uuteen lakiin sisältyy viesti siitä, et-tä kaikki työntekijät tarvitsevat oman osaamisensa kehittämistä. Nyt on hyvä mahdollisuus satsata erityisesti vähem-män koulutettujen työntekijöiden kou-luttamiseen, Minna Tanska sanoo.

Lain mukaan työnantajan on pyydet-täessä selvitettävä, miten ammatillisen osaamisen kehittämisestä huolehditaan niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat pidempään jääneet ilman koulutusta.

Uusi laki koskee sekä kokoaikaisia et-tä osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa, valtiolla ja kirkon palvelukses-sa. Yrityksissä työnantaja saa koulutuk-sesta verovähennyksen. Valtion, kuntien ja kirkon työpaikoille sekä muille työn-antajille, jotka eivät maksa tuloveroja, maksetaan koulutuskorvausta.

Taloudellinen kannuste koskee kou-lutusta, joka kehittää työntekijän amma-tillista osaamista hänen nykyisissä tai tu-levissa työtehtävissään. Koulutuksen on tapahduttava työaikana ja sen ajalta on maksettava palkkaa.

Valtio on varannut koulutuksen ve-rokannustimiin ja korvaukseen 80 mil-joonaa euroa tälle vuodelle.

Tavoitteiden toteutumista seurataanMinna Tanska pitää tärkeänä sitä, et-tä työpaikoilla jatkossa seurataan, mi-ten koulutussuunnitelmat käytännössä toteutuvat. Seurannan aikataulu ja me-netelmät kirjataan koulutussuunnitel-maan.

Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että lain tavoitteiden toteutumista arvi-oidaan kahden vuoden kuluttua.

– Arvioinnissa katsotaan, ovatko työntekijöiden mahdollisuudet osallis-

tua koulutukseen parantuneet, kohdis-tuuko koulutus tasapuolisesti koko hen-kilöstöön ja miten ikääntyneet ja työky-vyttömyys- tai työttömyysuhan alaiset sekä osatyökykyiset on henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissa huomioitu.

Minna Tanskan mukaan osapuolet ovat sitoutuneet muuttamaan lakia, jos toivottuja tuloksia ei saavuteta.

PIRJO PAJUNEN

SAK:n koulutussivuille on koottu laa-ja tietopaketti työntekijöiden ammatil-lisen osaamisen kehittämistä koskevas-ta lainsäädännöstä. Tietopaketti löytyy netistä osoitteesta http://www.sak.fi/osallistu-ja-vaikuta/koulutus/koulu-tuspaivat

Koulutukseen työpaikalla saa nyt uutta tukea

SAK

vies

tint

ä

1 • 2014 9

Lentoliikenteen palveluja koskeva

TyöehTosopimus

OdOtet tuuudistet tu

painOs

Luettavissa osoitteessa: www.iau.fi/tyoehtosopimukset

15 .11. 2 0 13 – 15 .11. 2 0 16

1 • 201410

Mustikoita markkinapalkallahAPSU

1/2014

Viime työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltiin markkinapalkasta. Sellaisen syntyminen ei edellytä työehtosopimusneuvotteluja, vaan työntekijän ja työnantajan tasavahvaa asemaa työmarkkinoilla.

Neuvoteltu palkkaIlmailualalla käytiin syksyn aikana yh-täaikaisesti sekä Ilmailualan Unionin että Suomen Lentoemäntä- ja Stuert-tiyhdistyksen ja Palvelualojen työnan-tajien välillä neuvotteluja työehtoso-pimusten uudistamiseksi. Neuvottelut kulminoituvat kiistaan siitä, onko il-mailuala mukana keskusjärjestöjen vä-lillä neuvotellussa Työllisyys- ja kasvu-sopimuksessa vai ei.

Työnantaja esitti tavoittelevansa markkinapalkkaan perustuvaa ratkai-sua, joka olisi jotain muuta kuin keski-tetty työmarkkinaratkaisu. Vaikka mo-lemmat työehtosopimukset uudistettiin lopulta keskitetyn sopimuksen pohjalta, markkinapalkkaan palattanee vielä use-aan otteeseen. Aloitetaan se tästä.

markkinapalkkaMustikoiden torikauppa on yksinker-tainen esimerkki markkinoiden toi-minnasta. Mustikat eivät juuri poikkea toisistaan, joten niin myyjät kuin os-tajatkin voivat keskittyä vertailemaan hintoja. Vertailu käy helposti, koska markkinat eli tori on pieni rajattu alue.

Kysynnän ja tarjonnan sekä lopul-ta vaihdannan seurauksena mustikoil-le muodostuu markkinahinta. Tämän jälkeen kukaan myyjä ei saa kaupaksi mustikoitaan toisia myyjiä suuremmalla hinnalla, toisaalta kenenkään ei tarvitse myydä muita halvemmallakaan. Samaan tilanteeseen törmäävät myös ostajat.

Mustikoita voi kerätä myyntiin pelkäl-lä työpanoksella, koska marjastus kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Jos kaikki torilla myytävät mustikat ovat myyjien itsensä poimimia ja paikalle kuljettamia, työlle muodostuu markkinapalkka, joka vas-taa markkinahintaa.

Teoria ja käytäntöTeoriassa täydellisesti kilpaillut mark-kinat johtavat tilanteeseen, jossa ke-nenkään asemaa ei voi enää parantaa ilman, että jonkun asemaa ei heiken-nettäisi eli markkinat tuottavat talou-dellisesti tehokkaan ratkaisun. Käytän-nössä markkinat – jotka ovat viime kä-dessä seurausta ihmisten toiminnasta – eivät kuitenkaan sisällä mekanismia, joka johtaisi kohden täydellisiä markki-noita.

Mustikoiden torikauppa voi hiljen-tyä, jos parhaat mustikkamaat peittyvät hypermarketin alle, joka hankkii myy-mänsä mustikat vietnamilaisen vuokra-työnvälittäjän marjanpoimijoita käyttä-vältä tukkumyyjältä 500 kilometrin pääs-tä. Kuka silloin saa markkinapalkkaa ja missä nämä markkinat toimivat?

Paluu neuvottelupöytäänKilpailulainsäädännöllä pyritään estä-mään kilpailun kannalta vahingollinen käyttäytyminen markkinoilla. Määrää-vän markkina-aseman väärinkäyttö se-kä kilpailevien yritysten väliset keski-näiset sopimukset ja menettelyt kil-

pailun rajoittamiseksi ovat kilpailulain vastaisia.

Kilpailulainsäädännön ohella mark-kinoita korjataan myös työlainsäädän-nön avulla. Työlainsäädännöllä puutu-taan työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen työmarkkinoilla asettamalla

vast

aval

o.fi

1 • 2014 11

rajoituksia lähinnä työnantajalle työnte-kijän suojaksi. Lainsäätäjä katsoo työnte-kijän olevan siis jo lähtökohtaisesti työ-markkinoiden heikompi osapuoli.

Työlainsäädännön perua on myös työntekijöiden oikeus neuvotella yhdes-sä palkoistaan. Tasapainon säilyttämi-

seksi sama oikeus kuuluu työnantajille. Kun osapuolet tätä oikeuttaan käyttävät, palkoista sovitaan työehtosopimusneu-votteluissa.

JUHANI HAAPASAARIpuheenjohtaja

Ilmailualan Unioni IAU ry

Oi missä on polkuni, missä on tie,jonka reunalta mustikat hain.Nyt en enää piirakkaa naapuriin vie –Maxi-Market on naapurinain.

(Hector 1972 – Nostagia Osa I)

1 • 201412

Kampanja-aika on 1.2.–31.3.2014.

1 • 2014 13

Viereisellä sivulla ILTT:n johtokuntaa:Katariina Paananen, Tuula Vilke-Kai-janen, Osmo Pekurinen, Pekka Martin, Isko Hakala ja Ari Juonolainen.

Pekka Martin

■ Finnair käyttää vuokratyövoimaa osana matkustamomiehistöä Aasiaan suuntavilla reittilennoillaan. Aasialai-sen matkustamohenkilöstön määrä on kasvanut vauhdilla viimeisten vii-den vuoden aikana ja heitä on jo noin 20 % Finnairin koko matkustamohen-kilökunnasta. Ulkopuolisen työvoiman määrän lisääntyessä Finnairin omia matkustamotyöntekijöitä lomautetaan jatkuvasti.

Aasian reiteillä ulkomaalaisten työn-tekijöiden on kerrottu olevan välttä-mättömiä asiakaspalvelullisista syistä kielitaidon vuoksi. Nyt Finnair haluaa korvata osan suomalaisesta matkusta-mohenkilökunnasta myös New Yorkin reitillä yhdysvaltalaisilla vuokratyönte-kijöillä. Syy järjestelylle on Finnairin ha-lu kiertää suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtoja.

Finnair haki työlupia 20 yhdysvalta-laiselle matkustamohenkilökunnan jä-

senelle. Uudenmaan TE-toimisto pyysi 12.9.2013 työnantajaa ilmoittamaan työ-paikat avoimiksi Suomen työ- ja elinkei-notoimistoon. Työnantaja ei ilmoittanut työpaikkoja ja tämä johti kielteisiin pää-töksiin. Perusteena kielteisille päätöksil-le oli se, että sopivaa työvoimaa on saa-tavissa englanninkieliselle lentoreitille kohtuullisessa ajassa työmarkkina-alu-eelta Suomi/muu ETA-alue.

Kielteisen päätöksen jälkeen työ- ja elinkeinotoimiston järjestelmään ilmes-tyi ilmoitus, jossa haettiin työntekijöitä Finnairin reitille New Yorkiin. Hakijal-ta edellytettiin mahdollisuutta työsken-nellä New Yorkista käsin, joten hakijal-la tuli olla myös työlupa Yhdysvaltoihin. Tämä oli edellytyksenä täysin epärealis-tinen ja karsi valtaosan hakijoista. Työ-paikan keinotekoinen siirtäminen Yh-dysvaltoihin esti monen suomalaisen työllistymisen Finnairiin.

Lentokone, lentäjät ja matkustamo-

■ Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Hel-singin Jakelu-Expertin mainosjaka-jan kanteen palkkasaatavasta. Samal-la käräjäoikeus tulkitsi päätöksellään, että mainosjakajiin voidaan noudattaa 21.12.2009 jälkeen Suomen Mainosja-kajien Etujärjestö SME ry:n tekemää työehtosopimusta ohi yleissitovan, Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen.

Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n perustivat lokakuussa 2009

Finnair keplottelee työluvillahenkilöstö lähtevät Helsingistä ja palavat Helsinkiin. Ei siis ole mitään asiakaspal-velullista tai työn järjestelyihin liittyvää syytä, miksi osan matkustamohenkilö-kunnasta pitäisi tulla New Yorkista, vaan kyse on ainoastaan työ- ja palkkaehto-jen kiertämisestä.

SLSY:n tietojen mukaan TE-toimisto on antanut työlupahakemuksiin myön-teiset osapäätökset ja luvat odottavat enää Maahanmuuttoviraston muodol-lista hyväksyntää. Tämä on ratkaisu-na täysin käsittämätön. Keinotekoisella työn aloituspaikan siirtämisellä onnis-tuttiin saamaan myönteiset työlupapää-tökset ja estämään suomalaisten työllis-tyminen Finnairiin.

Lähde: SUOMEN LENTOEMäNTä- JA STUERTTIyHdISTyS SLSy Ry

Käräjäoikeus hyväksyi keltaisen tessinJakelujuniorit Oy:n entinen varatoim-itusjohtaja, viestintäkonserni Janton Oy:n tutkimusassistentti ja Jakelujun-ioreiden jakelunvalvoja. Yhdistyksellä ei ole yhtään luottamusmiestä tai mu-uta edunvalvojaa. Yhdistys perustettiin noin kuukausi sen jälkeen kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn vei ensim-mäisen mainosjakajan palkkavaateen kä-räjäoikeuteen.

SME neuvotteli alalle samanaikaises-ti perustetun työnantajayhdistys SKE –

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n – kanssa pika-vauhdilla mainosjakajia koskevan työeh-tosopimuksen. Sopimuksella vahvistet-tiin alalle heikko palkkaus. Käytännössä jakajien tuntipalkaksi on muodostunut noin 2-3 euroa tunnilta.

Lähde: POSTI- JA LOgISTIIKKA-ALAN UNIONI PAU Ry

1 • 201414

Hyvät kiak-kojumalat■ Päättäessänne kuinka kiakko pomppii leijonille, pyydetään vaka-vasti harkitsemaan muutamia näkö-kohtia.

1995 maailmanmestaruuden jäl-keen suuren laman syövereistä nousi kännyköiden värikuoret keksinyt kan-sakunta. Saku Koivu, Jere Lehtinen, Ville Peltonen hyppäsivät markkina-toreilla selittämässä tupu-hupu-lupu- ja Timo Jutila puttepossu -ideologi-aa. Aivan kuin sarjakuvista olisi tullut merkityksellisiä yritysmaailmalle.

Curt Lindström kehotti liike-elä-mää rentoutumaan. On mahdollista saada naista, vaikka olisi rillipäinen svedu pihtipolvi, kunhan on hauska ja itsevarma.

Kuvio toistui 2011 Bratislavan ih-meen jälkeen. Jukka Jalonen kiersi kaikki yritykset selvittämässä voitta-jajoukkueen sitoutumisen merkitystä johtajille. Nämä kuuntelivat kohteli-aasti toisella korvalla ja toisella kädellä näpräsivät excel-taulukoihin seuraa-vassa yt-menettelyssä vähennettävien lukumäärää. Pienimmät yritykset jou-tuivat tyytymään Juhani Tammisen loppumattomaan itsekehuun.

Pahinta lätkämenestystä seuraavas-sa hullunmyllyssä on kuitenkin se, et-tä kiakkojumaliste suurin – Kalervo Kummola – lämää konsulttipalkkion päätyyn ja perään. Tässä kun on vielä ne säästötkin raapimatta ja omatkin johtajat palkitsematta, niin siihen pe-naltiin ei nyt oikein olisi varaa.

Mutta jos täytätte toiveeni, eikä il-mailualan työntekijöiden tarvitse kus-tantaa kiakkoalan konsulttien palkki-oita, niin mikäpäs siinä, tavataan vaan torilla.

Aukeaman kuvat ja teksti: JM KOSKINEN

■ Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ET-LA julkaisi vuoden alussa raportin arvi-osta kuinka suomalainen työelämä tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa tieto-koneistumisen edetessä. Sen pohjana oli Oxfordin yliopiston tutkijoiden Freyn ja Osbornen käyttämä metodi, jonka avul-la selvitettiin vastaavaa muutosta Yh-dysvalloissa. Tulokset saivat suurta huo-miota. Yhdysvaltojen osalta tutkimuk-sen kohteena olleesta seitsemästäsadasta työpaikasta näyttäisi katoavan lähes puo-let, Suomessakin kolmasosa.

Julkaisun synnyttämästä vilkkaasta keskustelusta huolimatta itse kehityskul-ku ei ole uusi. Suomesta katosi vuosien 1995 ja 2008 välillä noin 300 000 työpaik-kaa. Näistä joitakin kymmeniä tuhansia siirtyi tuotantolaitosten mukana halvan työvoiman maihin, mutta enimmän osan vähennyksestä aiheutti automaatio. Uut-ta raportissa on, että tähän asti tekninen kehitys on verottanut enimmäkseen pe-

Työn- ja tulonjaon tekniikkarinteisiä teollisia työpaikkoja, mutta pi-an ja yhä enenevässä määrin sen vaiku-tukset näkyvät myös palvelutuotannos-sa ja kuljetuksissa.

Toistaiseksi kadonneiden töiden ti-lalle on syntynyt uusia. Mutta entä jos jatkossa näin ei tapahdukaan? Millainen olisi tulevaisuuden maailma, jossa työn, toimeentulon ja elämän sisällön välinen kolmiyhteys katoaisi? Jos kulttuurinen yhteiskuntarakenteemme työn ja tulon-jakamisen osalta säilyisi ennallaan, niin ensin syntyisi suunnatonta vaurautta en-tistä pienemmälle joukolle, mutta lopul-ta kysyntä vähenisi ostajien puutteeseen. Jos taas työstä syntyvän lisäarvon jako järjestettäisiin tasaisemmin, tarkoittai-si se ”työn orjien vapautumista sorron yöstä”, jonka seurauksia on nykytiedoil-la mahdotonta arvioida.

Lähde: http://www.etla.fi/julkaisut/com-puterization-threatens-finnish-employment

1 • 2014 15

■ Mielenkiintoisen vertailukohdan ETLA:n tulevaisuustutkimukselle töi-den häviämisestä antaa nykytaiteen-museo Kiasmassa esillä oleva Erk-ki Kurenniemen näyttely Kohti vuot-ta 2048.

Sen pohjana on tekijän järjestelmäl-lisesti tallentama itseään ympäröivä to-dellisuus. Ajatuksena on, että materiaa-liin perustuen vuonna 2048 hänet, jos persoonaa voi tässä yhteydessä käyttää, herätetään henkiin verkossa elävänä tie-toisuutena, keinoälynä.

Koko jutun voisi ohittaa kehnona science fictionina foliohattu tanakasti päähän ruuvattuna, mutta kun katsoo näyttelyssä pyörivää dokumenttielo-kuvaa taiteilijasta, tulee toisiin ajatuk-siin. Kurenniemi nimittäin loi merkit-

tävän uran paitsi taiteilijana niin myös tiedemiehenä. Hän toimi laaja-alaises-ti Helsingin Yliopiston useilla laitoksil-la ja Tiedekeskus Heurekan suunnitte-lijana. Käytäntöön Kurenniemi tutustui teollisuusautomaation sovellusten ja ro-botiikan parissa Rosenlewilla ja Nokian Kaapelitehtaalla. Tunnetuin hän lienee nykyisin matemaattisen musiikkiteori-an ja elektronisten soittimien parissa te-kemästään työstä.

Osin kylmäävää on, kun tekijä noin neljäkymmentä vuotta sitten tehdyssä haastattelussa ennustelee teknisiä so-velluksia, jotka kuulostivat tuolloin ai-van yhtä ufoilta, kuin avaruudessa kier-toradallaan oleva golf-pallon kokoinen inhimillinen tietoisuus on meidän mie-lestämme. Vai, että kämmenen kokoi-

Työn- ja tulonjaon tekniikka Takana loistava tulevaisuusset tietokoneet ja langattomat yhtey-det? Kaikkea ne kuvittelevat ja saksa-lainen keksii.

Kiintoisinta antia näyttelyssä kenties kuitenkin ovat Kurenniemen pohdiske-lut inhimillisen tietoisuuden muutoksis-ta teknologian syleilyssä. Siinä missä hip-piliikkeen elähdyttämä nuori mies näki kehityksen vapauttavan tieteen ja taiteen ennen näkemättömään kukoistukseen, arvioi varttuneempi avaruudessa ellipsi-ään huristavan kuolemattoman keinoto-dellisuuden viettävän loputonta aikaansa urheilua ja pornografiaa katsellen.

Erkki Kurenniemi – Kohti vuotta 2048 Kiasmassa 2.3.2014 asti.

Aukeaman kuvat Kiasmasta.

Kiroileva robotti, 1982

1 • 201416

TyöSUOJElUVAlTUUTETUT, VARA-VAlTUUTETUT JA TyöSUOJElUASIA-mIEhET

Blue1 OyReita Virnes, työsuojeluvaltuutettuJanne Taskinen, varavaltuutettu

Finavia OyLentoasemakohtainen työsuojeluorganisaatio.

Finnair OyjLilli Ansari, työsuojeluvaltuutettuJuha Korhonen, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies

Finnair Cargo OyHannele Katajavuori, työsuojeluvaltuutettuMikko Mäntynen, varavaltuutettu

Finnair Flight Academy OyTimo Kuismin, työsuojeluvaltuutettu

Finnair Technical Services OyMika Koivula, työsuojeluvaltuutettuPanu Turunen, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesIlona Jylhä, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesMarkus Berg, työsuojeluasiamiesTero Keskitalo, työsuojeluasiamies

Finnair Travel Retail OyValentina Sibakov, työsuojeluvaltuutettuTerhi Jokela, varavaltuutettuSolveig Lehtinen, varavaltuutettu

Flybe Finland OyAlpo Laitinen, työsuojeluvaltuutettuKalle Virtanen, varavaltuutettuTeppo Suuronen, varavaltuutettu

GA Telesis Engine Services OyArto Mäenpää, työsuojeluvaltuutettuPasi Kalmari, varavaltuutettu

Helsinki Handling NewCo OyMinna Stackelberg, varavaltuutettu

Insta Defsec OyPekka Reinola, työsuojeluvaltuutettu

ISS Aviation OyMinna Majander, työsuojeluvaltuutettuJanne Anttonen, varavaltuutettuPetri Riitinki, varavaltuutettu

LSG Sky Chefs Finland OyTomi Erissalo, työsuojeluvaltuutettuHenry Appleton, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesMaria Hyytiäinen, varavaltuutettu

Raskone OyJarmo Mykkänen, työsuojeluvaltuutettuJorma Petra, varavaltuutettu

RTG Ground Handling OyPetri Kurki, työsuojeluvaltuutettuJanne Häkkinen, varavaltuutettu, työsuojeluasiamies

Suomen Transval OyToni Jokinen, työsuojeluvaltuutettuMarco Heinonen, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesJari Piippo, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesMika Kolehmainen, työsuojeluasiamies

Swissport Finland OyVille Koskenkorva, työsuojeluvaltuutettuMikko Asikainen, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesHuupertti Vaissi, varavaltuutettu, työsuojeluasiamiesMarco Huomanen, työsuojeluasiamies

Turkish AirlinesJussi Kemppainen, työsuojeluvaltuutettu

Työsuojelukausi vaihtuiUusi työsuojelukausi alkoi 1.1.2014 ja kahdeksi vuodeksi valitut työsuojeluvaltuutetut ja työsuoje-luasiamiehet aloittivat uuden toimikautensa.

Työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.iau.fi/yhteystietoja/tyosuojeluvaltuutetut

1 • 2014 17

Edut SAK 2014

Tervetuloa

Solaris

Kylpylöihin!

Myönnämme SAK:lle, sen jäsenliitoille ja niiden jäsenille alennuksia. Hyödynnä edut!

•MetallityöväenLiitto•Paperiliitto•Puu-jaerityisalojenliitto•Rakennusliitto•SuomenElintarviketyöläisten LiittoSEL•Sähköalojenammattiliitto•TEAMTeollisuusalojen ammattiliitto•Auto-jaKuljetusalan TyöntekijäliittoAKT

•IlmailualanUnioniIAU•Posti-jalogistiikka-alan unioniPAU•Rautatievirkamiesliitto•SuomenLentoemäntä-ja StuerttiyhdistysSLSY•SuomenMerimies-Unioni SM-U•VeturimiestenLiitto•Julkistenjahyvinvointialojen liittoJHL

•Aliupseeriliitto (JHL:nyhteisöjäsen)•Rajaturvallisuusunioni (JHL:nyhteisöjäsen)•Tulliliitto(JHL:nyhteisöjäsen)•VankilavirkailijainLiitto (JHL:nyhteisöjäsen)•KaupanalanesimiesliittoKEY (PalvelualanUnioninkautta)•Palvelualojenammattiliitto PAM

•SuomenHuippu-urheilijoiden UnioniSHU•SuomenMuusikkojenLiitto•Teatteri-jaMediatyöntekijät Teme•SuomenSosialidemokraattinen SanomalehtimiesliittoSSSL•YleinenLehtimiesliitto

www.paivakumpu.fiMyyntipalvelupuh.03060840,Lohja

myynti@paivakumpu.fi

www.summassaari.fiMyyntipalvelupuh.03060850,Saarijärvi

myynti@summassaari.fi

www.rauhalahti.fiMyyntipalvelupuh.03060830,Kuopio

myynti@rauhalahti.fi

Alennuksia ei voida myöntää jälkikäteen eikä niitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Koskee vain uusia varauksia.

Kylpylälomat –10 % Palvelut ryhmille –5 %Alennus 10 % kylpylöiden normaaleista

huonehinnoista. Alennus ei koske lomapaketteja eikä muita yksittäisiä palveluja. Ei juhlapyhinä.

Varauskoodi ”SAK-SOLARIS”

Alennus 5% normaaleista ryhmämajoitushinnoista kokouspäivien, virkistyspäivien sekä ryhmälomien

viettoon (ei juhlapyhinä). Räätälöimme mielellämme teille sopivan kokonaisuuden onnistuneeseen tilaisuuteen.

1 • 201418

Jääkiekko on yksi maamme suosituim-mista harrastuksista. Tilaston mukaan rekisteröityneitä pelaajia on kaikkiaan 66 636. Määrä on maailman neljännek-si suurin. Edellä ovat vain lajin emämaa Kanada, Yhdysvallat sekä Tsekin tasaval-ta. Jos lukuun saataisiin mukaan kaikki, jotka tavalla tai toisella harrastavat jää-kiekkoa, olisi lukema vielä huomattavasti suurempi. Sen verran suosittu ja tunteita herättävä kyseinen urheilumuoto täällä on, että perustellusti voidaan puhua kan-sallisurheilusta.

Helsinki-Vantaan lentoaseman maapal-velutyöntekijöiden keskuudessakin on usein löytynyt pelaajia sen verran, että

laidat kii ja lAUkAUkSIAjengit on saatu aikaiseksi. Tällä hetkel-lä ryhmän yhtenä kokoavana voimana on Swissport Finlandin palveluksessa ramp-miehenä toimiva Sami Ahonen. Ahonen otti asiakseen hallivuorojen ja aikataulujen järjestelyt joukkueen puo-lesta. Aika järjestyi siten, että innokkaat kokoontuvat keskiviikkoisin Tikkuri-lan jäähallilla, eli Valtti areenalle. Ky-se ei ole ihan pipolätkästä, vaan vauh-dilla mennään. Tästä syystä tullessaan pelaamaan on jokaisella turvallisuu-den vuoksi oltava varusteet ja mielui-ten myös lajin perustaidot mukanaan. Taitoa on puheissa yleensä riittävästi, mutta ehkä hintavat varusteet ja jäähal-limaksut tekevät lajista haastavamman

harrastajalle. Joukkueessa maalivahti-na pelaava Tommi Niemi kertoi upot-taneensa varusteisiin todellakin pienen omaisuuden. Myönteistä harrastustoi-minnan ja työpaikkahengen tukemis-ta on, että työnantaja suostui Ahosen käynnistämien neuvottelutunnustelu-jen jälkeen tukemaan pelaajia puolella summasta, jonka hallin jääaika kustan-taa. Siitä on merkittävä apu.

Asiaan vihkiytymättömän silmin lät-kän viehätys vaikuttaa olevan sen no-peudessa ja ketteryyttä sekä koordi-naatiota vaativassa liikunnallisuudessa. Aiemmin jalkapalloa harrastanut Jes-se Dufva kertoikin pallopelitaustasta

Sami Ahonen

1 • 2014 19

laidat kii ja lAUkAUkSIA

olevan suurta hyötyä jääkiekon pelaa-misessa.

Jääkiekosta on usein mainittu sen olevan maailman nopein joukkuela-ji. Se on myös kohtuullisen rankka laji. Vaikka Swissportin porukassa mukavas-ti osanottajia on, mukaan mahtuu edel-

leen. Vaihtelevien työvuorojen vuoksi, eivät kaikki aina ehdi paikalle ja vaihto-miehistä on ajoittain pulaa. Kiinnostu-neet voivat olla yhteydessä Sami Aho-seen.

Teksti ja kuvat VESA SUNI

Dufva, Bergström, Ahonen Stålhammar, Rankinen, Auvinen Kareinen. Keveri Alarivi: Jurkko, Hintsala, Niemi, Hailio

Jesse Dufva

Risto Hintsala

1 • 201420

Turvasi tien päällä

Liittokasko on vain liittojen jäsenille räätälöity autovakuu-tus. Se sisältää paljon mainioita ominaisuuksia, mm. ainut-laatuisen bonusedun. Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman kolhuja. Bonus ei putoa vahingon sat-tuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Liittokasko kannattaa ottaa oitis. Nimittäin, jos vahinko kui-tenkin sattuu, on omavastuusi nyt* pyöreät nolla euroa!

* Etu koskee uusia Liittokasko-vakuutuksia, joiden alkamispäivä on 1.1.– 30.4.2014. Etu on ajoneuvokohtainen ja voimassa kolme vuotta vakuutuksen alkamispäivästä ja etu on käytettävissä kerran.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

*

Nyt Liittokaskon

omavastuu

0€

Hoidetaan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Tule käymään tai soita palvelunumeroomme 01019 5110.

1 • 2014 21

Vaikka lähes kaikki työsuhteiden muodot ja työvuorojen pituudet ovat käytössä, säilyvät resurssoinnin ongelmat lentoliikenteessä

Arto

Kuj

ala

Lisää pituutta heti – tai ainakin pitemmät vuorot

Viimeiset kuukaudet on tul-lut mietittyä ”osarisoppa-reita” enemmän kuin ja la-ki ja kohtuus yhteensä salli-

vat. Valveilla ja unissaan. Selvin päin ja pienessä. Töissä ja vapaalla. Kuka, mi-ten ja milloin tekee ne kirotut 3-4 tun-nin vuorot lentoliikenteen ruuhkahui-puissa?

Osa-aikatyö on suomalaisen työelä-män pahin syöpä, se on selvää. Työnan-taja jeesustelee, että puolet kansasta ei muka edes halua kokopäivätyötä. (To-dellakin, todellakin, todellakin - aivan) Totuus lienee kuitenkin toisenlainen. Te-kijän sietäisi tulla palkallaan toimeen ja siihen ei osa-aikatyö riitä. Kuinka sit-ten sovittaa yhteen intressien ääripäät? Työnantaja haluaisi duunareista ”jous-tavia, kilttejä ja edullisia tuntityönteki-jöitä” (ja maksattaa laskun yhteiskunnal-la). Toisaalta työntekijöiden intressi on perusteettoman osa-aikatyön torppaa-minen?

Meillä Lentoliikenteen palveluja kos-kevaan työehtosopimukseen on sovittu pykälä, jonka perusteella osa-aikatyöhön voidaan palkata työvoimaa vain lentolii-kenteen ruuhkahuippuihin vain, kun asi-asta sovitaan työnantajan ja IAU:n välil-lä. Ja sovittu on. Hyvin ja huonosti ja hy-vin huonosti.

Kenellekään lentokentällä duunaa-valle jäbälle ei ole epäselvää, että len-toliikenteen määrä vaihtelee päivittäin hissunkissun -ajankohdista täydelliseen hässäkkään. Maapalvelut tehdään maas-sa, kääntöajat ovat lyhyet ja koneet il-massa aina kun silmä välttää. Tästä on-kin seurannut ikuinen itkuvirsien sä-vellystyö ja vapaustaistelu työvuorojen pituuksista. Työnantaja jauhaa työn ja te-kijän kohtaamisesta, eikä halua millään heittää 2 tunnin ruuhkahuippuun edes

6 tunnin vuoroja. Toisaalta työntekijät eivät halua tehdä edes 6 tunnin lyhyisiä vuoroja, joten mitkä ovat palkanmaksa-jan vaihtoehdot miehittää ns. ruuhka-piikit ilman hitokseltaan overkilliä? En-simmäinen kikka on vuokratyövoiman käyttö, jolla jotkut työnantajat vielä ny-kyäänkin vastaavat lyhyisiin ruuhkatar-peisiin. Toinen on kaksiosaisten työvuo-rojen käyttö. Niistäkin on kuultu kum-mia. Kolmas vaihtoehto on ”osa-aikaistaa ne kaikki”, kuten Anssi & Veijo duon ne-rokas hitti kuuluu. Neljäs vaihtoehto on palkata omille palkkalistoille opiskelijoi-ta ja kotiäitejä, jotka eivät edes hae koko-aikatyötä, mutta mielellään pistäytyvät täydentämässä opintotukia. Meillä on päädytty viimeiseen. Valitettavan usein kapitalistiriistäjien ja valtion kultapos-sukerhojen (iso F) käytössä ovat kaikki edellä mainitut keinot yhtäaikaa.

Itse olen sen verran sos-demi tässä kohtaa, että uskon win-win malliin, jossa työaikasuunnittelun avulla on löydettä-vissä optimaaliset työaikaratkaisut. Kun hyväksytään sellaisten osa-aikatyönteki-jöiden palkkaaminen ruuhkahuippuihin, jotka eivät hae kokopäivätyötä, voidaan välttää vuokratyövoiman käyttö, osa-ai-kaistamiset ja pätkä-/fiiba-vuorot. Pitä-mällä koko-aikainen perusvahvuus koh-dallaan varmistetaan laadukas työn jälki motivoituneella ja osaavalla henkilökun-nalla ja rajaamalla osa-aikaisten käyttö päivittäisiin ruuhkahuippuihin varmis-tetaan riittävät käsiparit 24/7. Tarvitaan vain lukutaitoinen, sopimiskykyinen ja laskutaitoinen työnantaja putkiaivoisen, pikkusieluisen ja koulukiusatun ”puku-petterin” sijaan. Syvä uniko? Osimoil-leen.

PEKKA KäHKöNENkirjoittaja on Swissport Finladin

pääluottamusmies

1 • 201422

On lunta tulvillaan täällä talven ihme-maassa. Näin voi sanoa nyt, kun lumi-tilanne viimein eteläisen Suomen osal-ta parani. Tämän jutun kirjoittamisen aikaan peittyi koko maa jo varsin pak-suun lumipeitteeseen, vaikka missään huippulukemissa ei vielä ollakaan. Maa on ikään kuin jakautunut kahtia. Vähä-lumiseen etelään, Oulusta alas on noin 1-25 sentin peite, sekä vähän runsaam-pilumiseen pohjoiseen, Oulusta ylös-päin on noin 50-100 sentin kinos.

Yhdistelmäotsikossa on sanoja kahdes-ta tutusta vanhasta talvisesta laulusta, jotka kuvaavat ehkä tilannetta Suomes-sa tällä hetkellä. On lunta tulvillaan, Kulkuset, eli Jingle Bells, James Pier-pontin säveltämänä ja sanoittamana julkaistiin jo vuonna 1857.

Toinen kappale, Talven ihmemaa, eli Winter Wonderland, on vuodelta 1934. Sen sävelsi Felix Bernard ja sanoitti Dick Smith.

Molemmista kappaleista on tehty lu-kuisia eri versioita useilla kielillä ja ne tunnetaan lähes kaikkialla, myös Suo-messa.

Talven ihmemaa Suomi, jossa on ollut, ja on edelleenkin, monenlaista osaa-mista ja kykyä toimia varsin monella alalla. Herää kuitenkin kysymys, onko Suomi enää edelläkävijöiden joukossa ylipäätään millään alalla?

Perinteisen tuotannon siirtyminen kustannuksiltaan halvempiin maihin poistaa maastamme työpaikkoja. Ny-kyiset ammatit jäävät historiaan, vaik-ka ammattinimike säilyisikin, niin sii-hen kuuluva sisältö, työnkuva, muut-tuu. Työt ja ammatit ovat vähentyneet muun muassa paperi- ja puunjalostuk-sessa, postinjakelussa, lentoliikenteessä, erilaisissa kokoonpanotehtävissä ja mo-nilla muilla aloilla.

Jäljelle jäävät työt ja tehtävät siirty-vät alihankintaketjuihin, joissa työnteki-

jät usein tulevat muualta. Kaikkien teol-listuneiden maiden ongelma on, ei siis pelkästään Suomen, että työt siirtyvät halvempiin maihin tai peräti lakkaavat olemasta kokonaan automatisoinnin ja yhteistyöverkostojen kehittyessä.

Yhä vähemmällä tekijöiden määräl-lä tuotetaan entistä enemmän tuotteita kulutuksen alttarille.

Muutoksen myötä työttömyys ja tu-loerot kasvavat. Maan eri alueet eriar-voistuvat kiihtyvällä vauhdilla. Suomi on jakaantumassa kahtia, hyvinvoiviin ja vähemmän hyvinvoiviin, tai todella huonosti voiviin ihmisiin.

Jakautuminen on selkeästi havaitta-vissa. Ei pelkästään lumitilanteen muo-dossa, vaan työttömyyden kasvuna – eri-toten nuorison ja ikääntyvien kohdalla. Tiedon vahvistavat myös viimeisim-mät Työ- ja elinkeinoministeriön tilas-tot työttömyyden lisääntymisestä ja ja-kaantumisesta.

Lunta tulvillaan talven Ihmemaassa

1 • 2014 23

Ikääntyvä väestön kohdalla jatkuva keskustelu eläköitymisen ja vanhuus-väestön hoidon tarpeesta osoittavat kykenemättömyyttä hoitaa tämän vä-estönosan tarpeita ja asioita. Samoin tuntuvat olevan asiat kohtaavan lasten ja nuorten osalta.

Suomalaista yhteiskuntaa pidetään edelleen hyvinvointivaltiona, jossa ih-misillä on tasavertaiset oikeudet elää ja toimia. Ihmisillä pitäisi siis elämänmi-tassa olla hyvä tilanne, mutta onko näin? Suomi on yksi maailman rikkaimpia val-tioita, mutta kenelle se rikkaus kertyy?

Rikkaus ei ole pelkästään rahaa ja muuta varallisuutta, vaan siihen kuu-luvat mahdollisuudet luoda omaa elä-mää tasapainoisena jäsenenä monimuo-toisessa yhteiskunnassa, kouluttautua, harrastaa, kuin myös huolehtia ja saa-da huolenpitoa.

Yhteiskunnan muuttuminen, on luo-nut ihmisille uudenlaisia hyvinvointi-ongelmia, jotka liittyvät ajan ja arjen

hallinnan vaikeuteen sekä henkiseen hyvinvointiin. Onko kehitys yhteiskun-nassamme ollut yksittäisen ihmisen kannalta pelkästään hyvää? Aiemmin talouden kasvu takasi työ-tä ja loi aineellista hyvää, antoi mah-dollisuuden hyvinvointiin. Mutta on-ko jatkuva talouden kasvu ja loputon materian tuottaminen mahdollista? Mahdollista nimenomaan nykyisissä teollisuusmaissa, jotka eivät kykene yl-läpitämään perinteistä tuotantoa kil-pailukykyisesti, ylläpitääkseen kasvua ja sitä kautta hyvinvointia.

Siirtyminen toisenlaiseen ajatteluta-paan hyvinvoinnista ja sen hyödyntä-misessä, vaatii myös taloudellisen kas-vun merkityksen uudelleen miettimis-tä. Vain siten se antaa mahdollisuuden hyvinvoinnin kehittymiseen kaikki-en ihmisten kohdalla, myös vähempi-osaisten.

Vaikka Suomessa ovat keskimäärin asiat hyvin verrattuna suurimpaan osaan

maailman väestöstä, niin työttömyyden kasvu, toimeentulo-ongelmat, pienpalk-kaisuuden lisääntyminen, työn muut-tuminen ja väheneminen luovat ongel-mia hyvinvoinnin kehittymiseen. Eivät-kä edellä mainitut ole läheskään ainoat ongelmakohdat, joita tapaa nyky-yhteis-kunnassa. Yhteisöjen hajotessa jälkite-ollisessa maassa syntyy uudenlaisia ”on-gelmia”. Yhtenä voidaan mainita me-neillään olevan Yhteisvastuukeräyksen kohde: asiallisen saattohoidon järjestä-minen yksinäisille vanhuksille.

Hyvinvointikehityksen ylläpitämisek-si on yhteiskuntasuunnittelu ja sen järke-vä toteuttaminen keskeinen asia muuttu-vassa maailmassa. Se ei kuitenkaan auta, mikäli ihmisillä ei ole työpaikkoja ja sen myötä riittävän ansion mahdollisuutta.

Lähde: SUOMEN ääNITEARKISTO

Teksti ja kuvat PEKKA HINTIKKA

Lunta tulvillaan talven Ihmemaassa

1 • 201424

■ Ilmoittaudu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään en-simmäisenä lomautuspäivänä. Työnha-kijaksi ei voi ilmoittautua takautuvasti.

Tutustu huolellisesti päivärahahake-muksen täyttöohjeisiin ja hanki tarvit-tavat liitteet

Löydät ensimmäisen päivärahahakemuk-sen sähköisestä palvelustamme eWertti-Nettikassasta, jossa voit myös täyttää sen ja lähettää liitteineen työttömyyskassalle.

Liitä mukaan palkkatodistus lomautus-ta edeltävältä 26 kalenteriviikolta. Todis-tuksessa tulee olla eriteltynä kaikki ajanjak-solle kohdistuvat veronalaiset tulot (myös esim. lomarahat ja lomakorvaukset).

• Jos 26 viikon jaksoon sisältyy palkattomia poissaoloja tai alennettuna maksettua palkkaa, tulee palkkatodistuksen olla vastaavasti tätä aikaa pidemmältä ajalta

• Palkkatodistus kannattaa pyytää palkanlaskijalta, jotta se tulee heti oikealta ajalta eikä erillistä lisäselvitystä tarvita.

• Palkkatodistuksesta kassa saa samalla palkanlaskijan yhteystiedot siltä varalta, että palkkatietoihin tarvitaan vielä täydennystä.

Hakemukseen liitettävät muut tarvitta-vat selvitykset

• Kopio lomautusilmoituksesta.

• Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu lyhennetylle työviikolle tai -päivälle.

• Palkkalaskelma hakujaksolle kohdistuvista tuloista, jos sinut on lomautettu lyhennetylle työpäivälle.

• Selvitys vuosilomasi ajankohdasta, jos sellainen osuu lomautusjaksolle.

• Kopio etuuspäätöksestä, jos saat muuta sosiaalietuutta, esim. osa-aikaeläkettä

• Kopio viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos harjoitat sivutoimista yritystoimintaa tai olet maa- tai metsätilan omistaja.

Työttömyyskassa saa jäsentensä enna-konpidätystiedot suoraan verottajalta.

Ensimmäisen hakemuksen lähettämi-nenPäivärahaa voidaan maksaa vasta oma-vastuuajan jälkeen, eli kun olet ollut lo-mautettuna yhteensä viittä täyttä työ-päivää vastaavan ajan enintään kahdek-san peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Lähetä ensimmäinen hakemus aikaisin-taan omavastuuajan jälkeisenä sunnun-taina. Päivärahaa haetaan aina takautu-vasti. Huomioithan, että päivärahaa on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta päivä-rahaa haetaan maksettavaksi.

Ansiopäivärahan hakuohjeet lomautetuille

kASSAkUlmA

1 • 2014 25

■ Teboil korotti jäsenkorttialennus-ta talvilomakauden 1.2.–31.3.2014 vä-liseksi ajaksi. Alennus on 2,5 senttiä / litra bensiinistä ja dieselöljystä. Lisäk-si jäsenkortilla saa alennusta voiteluai-neista 10 %, autokemikaaleista 5 %, pe-suista 5 % sekä nestekaasupullon täy-töstä 5 %.

Polttoainealennukset saa liiton mag-neettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiase-milta, lukuun ottamatta nettohintapoh-jaisia Teboil Express -automaattiase-mia.

■ SAK tarjoaa kouluille mahdollisuu-den lisätä oppilaiden tietoa työelämäs-tä pelaamalla. Järjestö on kehittänyt opetuksen avuksi uudenlaisen mobiili-laitteilla ja tietokoneilla pelattavan työ-elämäpelin.

Helmikuun alussa julkistettu peli on tarkoitettu peruskoulun yläluokkien, ammatillisten oppilaitosten ja lukioi-den oppilaille.

Työelämäpelin kysymykset käsittelevät muun muassa työaikaa ja palkkaa, työso-pimusta ja työsuojelua. Henkilökohtaisen pistesaldon lisäksi pelaajat voivat haastaa kavereitaan kaksintaisteluun ja kerätä pis-teitä luokalleen ja koululleen.

Koulutusasiantuntija Merja Lehmus-saari SAK:sta toivoo, että peli kannustaa oppilaita tutustumaan työelämän perus-asioihin myös itsenäisesti.

SAK:n tuoreesta selvityksestä ilme-nee, että opettajat kokevat työelämä-kysymysten opettamiseen käytettävän ajan liian vähäiseksi. Vastaavasti opis-

kelijoiden tieto työelämästä jää puut-teelliseksi.

kolme parasta luokkaa palkitaanTyöelämän perusasioihin tutustumis-ta kannustetaan myös kilpailulla. Kol-me parhaiten Työelämäpelissä menes-tynyttä peruskoululuokkaa palkitaan toukokuussa elokuvalipuilla. Kilpai-luun osallistuvat kaikki luokat, jotka ovat keränneet pisteitä 1. toukokuuta 2014 mennessä.

Kaikille avoin Työelämäpeli löytyy osoitteesta www.tyoelamapeli.fi. Pelin teknisestä toteutuksesta vastaa suunnit-teluun osallistunut Ruusuverkko Oy.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-jestö on tuottanut kouluille myös mui-ta pelejä ja nettipalveluja sekä videoita, esitteitä ja kalvosarjoja. Opetuskäyttöön suunnitellut materiaalit löydät osoittees-ta www.sak.fi/opettajat.

Teboil korotti jäsenkortti- alennusta talvilomakaudelle

- Ammattiliittojen jäsenet ovat Te-boilille tärkeä etuasiakasryhmä ja sik-si haluamme tarjota heille juuri autoi-lun sesonkiaikaan entistä parempia alen-nuksia, toteaa Teboilin korttimyynnin päällikkö Tapani Tanhuanpää.

Teboilin nettisivut (www.teboil.fi) on uudistettu viime syksynä. Teboilin vies-tintäpäällikkö Ulla Perasto kehottaa tu-tustumaan erityisesti uuteen asema- ja reittihakuun, joiden avulla Teboilin ase-mat ja niiden palvelut löytyvät nopeasti ja helposti myös älypuhelimella. Liitto-jen jäsenkorttiedut esitellään alasivulla www.teboil.fi/liitto.

Työelämätieto haltuun pelaamalla

Päivärahaa haetaan neljän kalenteri-viikon (maanantaista sunnuntaihin) tai kalenterikuukauden (ensimmäisestä vii-meiseen päivään) jaksoissa. Jos lomau-tuksesi kestää korkeintaan neljä viikkoa, hakemus kannattaa lähettää kerralla ko-ko lomautusajalta sen päätyttyä.

Jos lomautuksesi alkaa tai päättyy keskellä viikkoa, täytä tästä huolimat-ta hakemus aina kokonaisilta kalenteri-viikoilta päättyen sunnuntaihin. Samoin jos lomautuksesi tapahtuu päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä, pitää hakemus täyttää aina kokonaisilta kalen-teriviikoilta.

Jatkohakemuksen lähettäminenJatkossa päivärahaa haetaan neljän ka-lenteriviikon (maanantaista sunnun-taihin) tai kalenterikuukauden (ensim-mäisestä viimeiseen päivään) jaksois-sa.

Jos olet kokoaikaisesti lomautettu, voit lähettää jatkohakemuksen eEmeli Puhelinkassan tai eWertti Nettikassan kautta. Käytä palvelussa ei muutettavaa jatkohakemusta, niin rahat ovat tililläsi muutamassa päivässä. Postitse lähete-tyt jatkohakemukset ovat maksussa noin viikon kuluttua.

Jos sinulla on hakujakson aikana työ-päiviä tai tietosi ovat muuttuneet, täytä tällöin eWertti Nettikassassa muutetta-va jatkohakemus, jossa ilmoitat työtun-nit. Muista liittää mukaan palkkalaskel-ma tehdyistä työtunneista.

1 • 201426

UNIONIN ILMESTyMINEN 2014

Numero 2 ilmestyy 25.4. aineisto toimitukseen 7.4.Numero 3 ilmestyy 20.6. aineisto toimitukseen 2.6.Numero 4 ilmestyy 5.9. aineisto toimitukseen 18.8.Numero 5 ilmestyy 24.10. aineisto toimitukseen 6.10.Numero 6 ilmestyy 19.12. aineisto toimitukseen 1.12.

ILMOITUSKOOT JA HINNAT (alv 0 %) koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 €2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 €1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 €

Juha

-Mat

ti K

oski

nen

Kapeakatseisuus jatkaa leviämistään

IAU:n miesryhmä haluaa muistuttaa sisaria kuntoremonttien, tipattomien tammikuiden ja muiden hullutusten kielteisistä vaikutuksista.

1 • 2014 27

EnnakkokutsuIlmailualan Unioni IAU ry:n

edustajiston sääntömääräinen kevätkokous pidetään Helsingissä perjantaina 25.4.2014 kello 10.00

alkaen.

Paikka: Kuljetusliittojen kokousti-lat, Merisali, John Stenbergin ranta 6,

Helsinki

Kokouksessa käsitellään IAU:n sääntöjen 7§ kokoukselle

määrittämät asiat, sekä hallituksen kokoukselle esittämät muut asiat.

IAU ry:n hallitus

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Ilmailualan Unioni IAU ry

PL 100, 00531 Helsinki

Henkilökohtainen puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15 ja eEmeli-neuvoja 24 h/vrk numerossa 010 190 300sähköinen asiakaspalvelu: www.jhl.fi/tyottomyyskassa

faksi: 010 7703 235email: tkassa@jhl.fi

John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde)faksi: (09) 4785 7250sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Juhani Haapasaari (09) 4785 7220Varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki (09) 4785 7221Liittosihteeri Juha-Matti Koskinen (09) 4785 7225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 4785 7222Työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227Taloussihteeri Ari Miettinen (09) 4785 7228

Jäsenasiat: Ari Miettinen (09) 4785 7228 jasenasiat@iau.fi

Jäsentiedot ajan tasalleOvatko jäsentietosi ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä?

Onko puhelinnumerosi muuttunut?

Oletko hankkinut uuden sähköpostiosoitteen?

Täydennä tai korjaa tietosi liiton jäsensivujen verkkoasioinnin kautta. Mene osoitteeseen www.iau.fi ja kirjaudu sisään jäsensivuille. Kohdassa perustiedot voit korjata tietojasi.

Verkkoasioinnissa voit muuttaa myös osoitetietosi, jos liitto ei osoitteen-luovutuskiellon takia voi saada tietoja automaattisesti.

1 • 201428

M Itella Posti OyItella Green

SSL Ry AMMATTIOSASTO 10 KUTSUU JäSENET SääNTöMääRäISEEN KEVäTKOKOUKSEEN

M/S Silja Europalla 20.3.2014 klo 18.30

Käsitellään sääntömääräiset asiat

Lähtö Helsingin länsi-satamasta klo 18.30 ja saapuminen takaisin länsi-satamaan 21.3 klo 16.30

Ilmoittautuminen lähtöselvityksessä klo 17.00, viimeistään 17.30, jolloin lähtöselvitys sulkeutuu

Majoitushinta 40€/jäsenSitovat ilmoittautumiset 5.3.2014 mennessä, tämän jälkeen peruutetuista

ilmoittautumisista ammattiosasto veloittaa kulut

Maksut OKO 554128-20002286

Majoitushinta sisältää majoituksen 2 hengen hytissä, matkat Helsinki-Tallinna ja takaisin sekä ruokailut

Ilmoittautumiset sähköpostilla j.salonen@hotmail.comIlmoita samalla syntymäaikasi ja mahdollinen erikoisruokavalio

MUISTA OTTAA PASSI TAI EU-HENKILÖKORTTI MUKAAN

Tervetuloa!AMM.OS 10 JOHTOKUNTA

SIVIILILENTOLIIKENTEEN TyöNTEKIJäT Ry, 012:N KEVäTKOKOUS JA JäSENRISTEILy

Ohjelma ja aikataulut- Kokoontuminen Länsisatamassa ke 19.3. klo 18.00

- Silja Europa lähtee klo 18.30 ja on Tallinnassa klo 22.00- Huom! Kevätkokous heti laivan lähdettyä alkaen klo 18.30

- Illallisbuffet alkaen klo 20.30- Aamiainen alkaen klo 7.00

- Lounasbuffet alkaen klo 14.15- Laiva lähtee to 20.3. klo 12.30 ja on Helsingissä klo 16.00

Paikkoja rajoitetusti

Ilmoittaudu 1.3. mennessä maksamalla osallistumismaksu 30 € SLT ry:n pankkitilille FI31 5541 2810 0013 71

Maksaessasi laita lisätietoihin nimi, syntymäaika, kansalaisuus, työpaikka ja mahdollinen hyttikaveri