ilmarisen talousennuste kevÄt 2019...2017 syntyvyys laski 5,5 %. syntyvyys on laskenut samaa tahtia...

ILMARISEN TALOUSENNUSTE

KEVÄT 2019

24.5.2019

ILMARISEN TALOUSENNUSTE

• Julkistus keväisin ja syksyisin

• Erityisesti yritysnäkökulma

• Keskiössä:

– BKT:n kasvu

– Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät)

– Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

EUROALUEEN JA USA:N KASVUN ENNUSTETAAN KÄÄNTYVÄN LASKUUNKeskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, %

5,4

3,62,6

1,82,1

1,5

6,0

7,7

-2,00

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Lähde: IMF

s

Maailmantalouden

kasvu jatkuu, vaikka

IMF heikensi hieman

keskeisten alueiden

ennusteitaan

toukokuussa 2019.

Euroalueen kasvun

ennakoidaan jäävän

lähivuosina noin 1,5

prosenttiin.

Intia

Kiina

Maailma

EuroalueUSA

%

SUOMENTALOUS-NÄKYMÄT

ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU

2018 2019 2020

BKT muutos, % +2,3 +1,5 +1,5

Yksityinen kulutus +1,4 +1,5 +1,5

Julkinen kulutus +1,4 +1,5 +1,5

Investoinnit +3,2 +0 +1

Tuonti +4,2 +3 +1

Vienti +1,5 +4 +2

Kuluttajahintojen muutos, % +1,2 +1,5 +1,5

Ansiotason muutos, % +1,8 +2 +2

Työllisyysaste, % 71,7 73 73,5

Työttömyysaste, % 7,4 7,0 6,5

EMU-jäämä, % BKT:sta -0,7 -0,5 -0,5

Julkinen velka, % BKT:sta 59 58 58

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Talouskasvu jatkuu vuosina 2019 ja 2020

edellisvuosia hitaampana. Investointien

kasvu pysähtyy, koska rakennus-

toiminnan nopean kasvun vaihe päättyy.

Kulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin

vakaana ja työllisyysaste nousee

edelleen.

TALOUSKASVU HIDASTUU 1,5 PROSENTTIIN VUOSINA 2019 JA 2020Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100

80

85

90

95

100

105

110

115

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20


s

Vuonna 2016 alkanut

talouskasvu jatkuu,

mutta nopein

suhdannenousu jää

taakse. Kasvu

perustuu

kotimarkkinoiden ja

viennin kehityksen.

YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU

Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100

75

80

85

90

95

100

105

110

115

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

Julkinen

kulutus

Yksityinen

kulutus


s

Yksityistä kulutusta

kasvattaa myönteinen

työllisyyskehitys.

Lisäksi kotitalouksien

säästämisaste

matalana ja inflaatio

hitaana. Myös julkisen

kulutuksen kasvun

ennakoidaan jatkuvan.

INVESTOINNIT EIVÄT KASVA VUONNA 2019

Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20


s

Rakennusinvestointien

odotetaan supistuvan

vuonna 2019.

Rakennusinvestoinnit

ovat lähes 60 %

investoinneista.

UUDISRAKENTAMISEN KASVU PÄÄTTYY VUONNA 2019Uudisrakentamisen vuosimuutos ja ennuste

-23

19

-13

13

5

-3

-30

-20

-10

0

10

20

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18


%

RAKENTAMINEN KÄÄNTYY LASKUUN, KUN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄ LASKEERakennusluvat ja valmistuneet rakennushankkeet, milj. m3

25

35

45

55

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Tilastokeskus

milj.

m3

s

Rakennusinvestoinnit

olivat vahvassa

kasvussa vuosina

2015-2018.

Myönnettyjen

rakennuslupien

määrän kehitys

ennakoi rakentamisen

volyymin supistumista

vuonna 2019.

Myönnetyt

rakennusluvat

Valmistuneet

rakennushankkeet

VIENTI KASVAA 4 % VUONNA 2019 JA 2 % VUONNA 2020Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

140

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

Tuonti

Vienti


s

Pitkään lamassa ollut

vienti lähti nopeaan

kasvuun vuonna 2017.

Vienti kasvaa vuonna

2019 mm. laiva-

toimitusten ansiosta.

Keskeisimmät

vientimaat ovat Saksa,

Ruotsi ja Yhdysvallat.

KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN LUOTTAMUS ON KÄÄNTYNYT LASKUUNKuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

s

Kuluttajien luottamus

heijastuu yksityisen

kulutuksen kasvuun ja

säästämisasteen

laskuun. Yritysten

luottamus heijastuu

investointipäätöksiin ja

työntekijöiden

palkkaamiseen.

Kuluttajat

Teollisuus-

yritykset

SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN

Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa

68

112127 129

108122

187199

243

110 93

232

281

105

146

0

50

100

150

200

250

300

350

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

Suomi

Ruotsi

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, OECD

s

Kotitalouksien velka on

kasvanut enemmän

kuin tulot. Velkaantu-

misaste on yli EU:n

keskiarvon, mutta alle

Ruotsin, Tanskan,

Irlannin ja Hollannin.

Saksa

Tanska

Hollanti

Iso-Britannia

%

Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

ULKOMAAN-KAUPPA

KAUPPATASE OLI NEGATIIVINEN JA HEIKENTYI LOPPUVUODESTA 2018Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa

2,8

-4,9-0,7

-4,4

3,3

-2,8

0,7

-1,3

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18


s

Viennin heikkoudesta

huolimatta kauppatase

on pysynyt lähellä

tasapainoa usean

vuoden ajan. Tämä on

johtunut osin öljyn

hinnan laskusta, joka

on supistanut tuontia.

Vaihtotase

Kauppatase

mrd €

VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITAKeskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd €

12,1

9,17,9

6,0 5,84,9 4,4

13,2

9,78,8

6,2 5,8 5,44,6

0

2

4

6

8

10

12

14

Puu- japaperituotteet

Teollisuudenkoneet

Metallit- jametallituotteet

Kemiallisetaineet jatuotteet

Kuljetusvälineet Öljy jaöljytuotteetsekä sähkö

Sähkökoneet-ja laitteet

03/2017–02/2018 03/2018–02/2019

Lähde: Ilmarinen, Tulli

mrd €

TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USAKeskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd €

8,9

6,2

4,2 4,13,4 3,4

10,2

6,6

4,4 4,43,5 3,3

0

2

4

6

8

10

Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Kiina Venäjä

03/2017–02/2018 03/2018–02/2019


mrd €

TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITAKeskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd €

8,57,7

7,0 6,86,1

5,3

1,6

10,4

8,17,3

6,6 6,25,4

1,9

0

2

4

6

8

10

12

Öljy jaöljytuotteetsekä sähkö

Sähkökoneet-ja laitteet

Kemiallisetaineet jatuotteet

Kuljetusvälineet Teollisuudenkoneet

Metallit- jametallituotteet

Puu- japaperituotteet

03/2017–02/2018 03/2018–02/2019


mrd €

10,0

8,16,9

4,73,5

1,9

10,29,2

7,3

4,63,6

2,2

0

2

4

6

8

10

12

Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat

03/2017–02/2018 03/2018–02/2019

TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSIKeskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd €


mrd €

EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA KRUUNUUN JA HEIKENTYNYT SUHTEESSA DOLLARIIN

Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2010=100

60

70

80

90

100

110

120

130

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: EKP

s

Vuoden 2019 alusta

dollari on vahvistunut

suhteessa euroon

hieman alle 2 %.

Samassa ajassa

kruunu on heikentynyt

lähes 5 %. Vahva euro

haittaa Suomen

vientiä.

Kruunu

Dollari

TYÖ-MARKKINAT

ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI:KASVUVAUHTI HIDASTUU 2-3 PROSENTTIINTyöntekijämäärien vuosimuutos 2008–04/2019

Lähde: Ilmarinen

s

Ilmarisen suhdanne-

indeksi kuvaa noin 15 000

Ilmarisen asiakkaana

olevan yrityksen työn-

tekijämäärien muutosta

edellisvuoteen verrattuna.

Seurantaryhmässä ovat

mukana ne yritykset, jotka

ilmoittavat palkkatietonsa

kuukausittain. Tulevat ja

lähtevät asiakasyritykset

eivät vaikuta indeksiin.

% -0,9

-10,3

2,4

4,6

-0,6 -0,4

0,11,5

4,5

6,65,6

3,2

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: KAUPAN ALALLA TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ LASKI VUODEN TAKAISESTA

Työntekijämäärien vuosimuutos eri toimialoilla, 2008–04/2019

6

2

-14

8

-3

7

1

7 6 6

-1

-15

-10

-5

0

5

10

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lähde: Ilmarinen

s

Ilmarisen suhdanne-

indeksi kuvaa noin 17 000

Ilmarisen asiakkaana

olevan yrityksen työn-

tekijämäärien muutosta

edellisvuoteen verrattuna.

Seurantaryhmässä ovat

mukana ne yritykset, jotka

ilmoittavat palkkatietonsa

kuukausittain. Tulevat ja

lähtevät asiakasyritykset

eivät vaikuta indeksiin.

%Teollisuus

KauppaRakentaminen

SUOMEN TYÖLLISYYSASTEEN VUOSIEN 2017 JA 2018 JYRKKÄ NOUSU LOIVENEETyöllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste

76

69

73,575

78

60

65

70

75

80

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

Ruotsi

Suomi

SaksaIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Suomen työllisyysaste

on parhaita maita

jäljessä, mutta silti EU-

maiden keskiarvoa

parempi.

EU-maat

%

TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUU VUONNA 2019Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste

6,4

9,48,6

7,06,5

0

2

4

6

8

10

12

14

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

Työttömyys

(TEM)

Työttömyys

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

s

Vuonna 2018

työttömyys laski

selvästi ja myös

vaikeasti työllistyvien

tilanne parani. Vuonna

2019 työttömyysasteen

laskuvauhti hidastuu

hieman.

%

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA 2019–2020Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste

1,71,2

-2,3

1,5 1,72

-3

-2

-1

0

1

2

3

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Palkkaliukuma

Sopimuspalkka

Sosiaali-vakuutusmaksut

Työaika

Vaikutus yhteensä

Lähde: Ilmarinen

s

Vuosille 2018 ja 2019

on eri sopimusaloilla

sovittu yhteensä 3,2

prosentin

palkankorotuksista.

Työnantajan sosiaali-

vakuutusmaksut

alenevat edelleen.

%

SUOMEN KILPAILUKYKY SUHTEESSA RUOTSIIN JA SAKSAAN PARANEE VUOSINA 2019–2020Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100

90

100

110

120

130

140

150

160

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

Saksa

Suomi

RuotsiIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Kiky-sopimuksen ja

syksyllä 2017 sovit-

tujen palkkaratkaisujen

ansiosta Suomen

työvoimakustannusten

nousu on jäänyt

kilpailijamaita pienem-

mäksi. Kilpailukyky

paranee hieman lisää

suhteessa keskeisiin

vientimaihin.

Euroalue

SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY-VERTAILUISSA PYSYI ENNALLAAN VUONNA 2018Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa

1

6

11

16

21

26

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

WEF

sija 11/140

IMD

sija 16/63

Lähde: IMD ja WEF

s

Yhdysvallat, Hong

Kong ja Singapore

ovat kilpailukyky-

vertailujen kärkisijoilla.

Suomi häviää

vertailuissa Euroopan

kärkimaille, kuten

Saksalle, Ruotsille ja

Hollannille.

JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJAJulkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa

66

140

196

58

87

138 142

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

mrd €

Valtion ja

kuntien velka

Eläkevarat

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Tela

s

Eurostatin ja OECD:n

käytännön mukaan

kaikki lakisääteiseen

eläkejärjestelmään

kuuluvat varat mukaan

lukien yksityisen

sektorin työeläkevarat

tilastoidaan osaksi

julkisen sektorin

taloutta.

JULKISYHTEISÖJEN TALOUS KÄÄNTYY YLIJÄÄMÄISEKSI VUONNA 2019Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa

9,3

7,26,0

3,7 3,54,3

6,8

9,68,1

-4,6-4,9

-2,1

-4,4-5,3

-6,6-5,8

-3,7

-1,8-1,6-1,2-1,2

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20

mrd €


s

Vuonna 2018 julkis-

yhteisöjen alijäämä oli

-1,6 miljardia euroa,

joka on -0,7 % brutto-

kansantuotteesta.

Myös vuosina 2019 ja

2020 julkistalouden

ennustetaan olevan

lievästi alijäämäinen.

VELKASUHDE LASKUSSA VUODESTA 2017 JA ON VUONNA 2020 NOIN 58 %Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta

46

29

6458

0

10

20

30

40

50

60

70

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20


% s

Suomen talous kasvaa

ja julkisyhteisöjen tulot

ja menot ovat vain

hieman alijäämäisiä.

Tämän vuoksi velka

suhteessa brutto-

kansantuotteen arvoon

laskee vuonna 2020

noin 58 prosenttiin.

NETTOMAAHANMUUTTO PITÄÄ SUOMEN VÄESTÖKASVUN POSITIIVISENAVäestön muutokset, 12 kk liukuva summa

62

6559

4749 49 51 54

9

12

32 32

914 15

0

10

20

30

40

50

60

70

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015


s

Vuonna 2018 syntyi

elävänä noin 48 000

lasta. Kokonais-

hedelmällisyys oli 1,4

lasta äitiä kohden, joka

oli kaikkien aikojen

matalin. Vuodesta

2017 syntyvyys laski

5,5 %. Syntyvyys on

laskenut samaa tahtia

myös vuonna 2019.

Tuhatta h

enkeä

Syntyneet

Kuolleet

Maahanmuutto

Maastamuutto

ELINIÄNODOTTEEN NOUSU ON HIDASTUNUT

Vastasyntyneiden eliniänodote, vuosia

66

70

74

79

75

7981

84

70

7577

81

60

70

80

90

1970 1980 1990 2000 2010


s

Vastasyntyneiden eliniän

odote on noussut lähes 7

vuotta vuodesta 1986.

Samassa ajassa 80-

vuotiaiden eliniänodote on

noussut kaksi vuotta.

Ihmiset elävät siis

pidempään, mutta eliniän

kasvulla on rajansa.

Naiset

YhteensäMiehet

Vuosia

VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste

Koko Suomi

Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinenLähde: Tilastokeskus

s

Väestö keskittyy kasvu-

keskuksiin ja yliopisto-

kaupunkeihin, mikä näkyy

niissä edullisempana

ikärakenteena. Yli 65-

vuotiaiden määrä nousee

noin 10 vuoden aikana

nykyisestä 1,2 miljoonasta

1,5 miljoonaan samalla,

kun työväestön määrä

laskee hieman.

%

Yliopisto-

kaupungit

45

34

26

34

26

2016

0

10

20

30

40

50

20402030202020102000199019801970

ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 30 MILJARDIIN EUROONEläkemenot ja -maksut, mrd euroa

1

11

16

31

4

8

14

1715

0

5

10

15

20

25

30

1975 1985 1995 2005 2015

mrd €

Kokonais-

eläkemeno

Yksityisen sektorin

eläkemenoYksityisen sektorin

eläkemaksutulo

Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

s

Eläkelaitosten maksa-

mat eläkkeet ovat

kaksinkertaistuneet

vuodesta 2000.

Yksityisen sektorin

työeläkkeiden lisäksi

eläkkeitä maksavat

Keva, valtio ja Kela.

JOHTO-PÄÄTÖKSIÄ

Riskit

• Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta:Brexit, Italia, EU:n uusi suunta

• Kauppasota: Trump ja Kiina

Mahdollisuudet

• Työllisyysasteen nousu vahvistanut Suomen julkista taloutta

• Suomen kilpailukyky suhteessa länsinaapureihin parantunut

• Kevyenä jatkuva rahapolitiikka tukee kasvua

NOUSUKAUDEN HUIPPU OHITETTU

ilmarisen talousennuste kevÄt 2019...2017 syntyvyys laski 5,5 %. syntyvyys on laskenut samaa tahtia...

Documents