Varaplaneettaa ei ole

19.4.2013 Satu Hassi, MEP

www.satuhassi.net

Lämpeneekö ilmasto?

11 tutkimuslaitoksen rekonstruktiot 1000 vuoden ilmastosta – mailan varsi vaihtelee,

lapa kaikilla selvä

Lähde: Global Warming Art

Rapid Loss of Arctic Sea Ice

Source: U.S. National Snow and Ice Data Center

Compared to September conditions in the 1980s and 1990s, this represents a 45% reduction in the area of the Arctic covered by sea ice.

Greenland Ice-Sheet MeltingIn just a few days, the melting had dramatically accelerated and an estimated 97 percent of the ice sheet surface had thawed by July 12.

Source: Nicolo E. DiGirolamo, SSAI/NASA GSFC, and Jesse Allen, NASA Earth Observatory

„Call me a converted skeptic.“

“I’m now going a step further: Humans are almost entirely the cause [for global warming].”

“That fingerprint [of solar variability] is absent.”

Richard Muller, July 2012

Evidence Converts Skeptic

Fit (red line):Linear combination of•volcanic sulfate emissions and •the natural logarithm of CO2 concentration.Including solar activity does not improve the fit.

Skeptic Berkeley Earth Project (BEST):“Anthropogenic Changes LikelyLikely Cause for Warming“

Source: www.berkeleyearth.org

Haittaako ilmaston muuttuminen?

Janez PotocnikEuropean Commissioner for Environment

No Plan(et) B

Onko sopeutumisella rajaa?

Hollantilainen lehmä valmiina merenpinnan

nousuun

Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.

IPCC forecast with uncertainty IPCC forecast

with uncertainty

Pieni lämpötilaero – iso muutos

• Lämpötilaero jääkauden ja nykyhetken välillä 4-5 oC, ero merenpinnassa 120 m.

• 2-4 oC lämpenemisestä todennäköisesti dramaattisia muutoksia.

• Kun viimeksi oli 3 oC lämpimämpää, merenpinta oli 30 m korkeammalla.

• Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ennen teollistumista 270-280 ppm, 2011 oli 392 ppm.

• Kun viimeksi 550 ppm, oli +5 oC ja meri + 50 m.• Merien happamoituminen ylittämässä korallien

kestokyvyn – heijastuu kaikkiin meriekosysteemeihin.

Ilmasto 400 000 viime vuotena _ CO2 level in 2005

Maailmanpankki marraskuu 2012:

Nykymeno voi viedä 4 asteen lämpenemiseen 2100

mennessä

Snapshot of recent scientific literature on 4°C: impacts & likelihood

FOCUS: developing countries

UNEP 21.11.2012:

• Jotta lämpeneminen pysyisi alle 2 oC, globaalit päästöt 2020 max 44 GtnCO2-ekv

• Nykypäästöt n 50 Gtn/v.

• Nykytrendi viemässä -> 58 Gtn

• Vaikka maailman maiden Kööpenhaminassa 2009/Cancunissa 2010 lupaamat päästövähennykset toteutettaisiin, päästöt 2020 olisivat 49-57 Gtn

IEA marraskuu 2012:

Jos maailma haluaa tosissaan hillitä ilmastonmuutoksen, 2/3 tunnetuista fossiilivarannoista pitäisi jättää maahan

IEA 2011: aika käy vähiin• Kohta on myöhäistä estää maapallon

lämpeneminen yli 2 asteella– Nykytrendeillä vuoteen 2017 mennessä

rakennettava energiainfrastruktuuri ”lukitsee” päästöihin, jotka johtavat yli 2 asteen lämpenemiseen

• Seuraavien 25 vuoden päästöt johtavat todennäköisesti 3.5°C - 6°C lämpenemiseen

• Fossiilienergian tuet maailmassa 2010 olivat 6-kertaiset verrattuna uusiutuvien tukiin.

Global energy related CO2 emissions from existing infrastructure and room of maneuvre

to achieve 450 ppm scenario

Ilmastonsuojelu on vaikea urakka

• Kyse suurista muutoksista, etenkin energiantuotantoon

• Myös taloudellisesti iso asia• Globaali epäoikeudenmukaisuus:

Ilmastonmuutoksesta kärsivät ensimmäisiksi ja pahiten ne jotka ovat sitä vähiten aiheuttaneet

Kansainvälinen kuuma peruna

• Suurin osa maista, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten ja ensimmäisinä, on maita joilla vähiten historiallista vastuuta ilmastonmuutoksesta

• Vaikka kehitysmaat voisivat jatkaa päästöjen kasvattamista hiukan pitempään kuin perinteiset teollisuusmaat, myös niiltä tarvitaan jyrkkää käännettä jotta estettäisiin yli 2 asteen lämpeneminen

EU-komission pj. Barroso: EU:n ilastolakipaketin julkistaminen 23.1.2008

• Tarvitaan uusi teollinen vallankumous

• Paras tapa turvata EUn kilpailukyky on olla ilmastonsuojelun kärjessä

• Komission ehdottaman ilmastolakipaketin hinta 3€ kansalaista kohti viikossa (jos öljyn hinta 60$ barrelilta, jos öljy kalliimpaa, hinta pienempi)

Juuri nyt kuuma kysymys:

Tiukennetaankö päästökauppaa, “backloading”

Miksi päästöoikeuksista on ylitarjontaa?

• EU-maiden hallitukset jakoivat päästöoikeuksia 2008-2012 kaudelle turhan avokätisesti.

• 2008 lama suurensi yli jääneiden olevien päästöoikeuksien määrää.

• 2013 alusta vain sähköntuotanto joutuu maksamaan kaikista päästöistä, muu teollisuus saa ilmaiseksi alakohtaiseen vertailuarvoon asti.

• CDM-hyvitysten käyttöoikeus.• -> Päästöjä ei tarvitse alentaa vuoteen 2020.

Ympäristöargumentti

• Kaikkien maiden päästötavoitteita vuodelle 2020 pitäisi tiukentaa, vrt Maailmanpankki, IEA, UNEP

Bisnesargumentteja

• Jos päästökauppa romahtaa, ajaudutaan 27 kansallisen järjestelmän tilkkutäkkiin

• Niin kauan kuin päästöoikeuden hinta alhainen, houkuttelee investoimaan hiili-intensiivisiin vaihtoehtoihin, jotka todennäköisesti kuitenkin osoittautuvat elinaikanaan virheinvestoinneiksi (vrt IEA).

• Ennustettavuus bisneksen kannalta parempi jos päästöjen hinta ohjaa oikeasti.

Päästökauppa jalkautuu myös EU:n ulkopuolelle

Ratified Kyoto Protocol Signed but not ratified Kyoto Protocol No position

+ Voluntary markets+ Kyoto mechanisms’ markets

EU ETS

South Korea

Japan

7*China

New Zealand

Australia

Quebec

California

USA (Eastern States)

Ongoing

Starting

Planned

De-ratified Kyoto Protocol

Kazakhstan

Ukraine

Brazil: Rio de Janeiro

Kiina

Energiantuotantoinvestointeja on tehtävä joka tapauksessa

Kyse on siitä, millaisia

McKinsey 2009:

• There are many available technical solutions to cut emissions. Some come at a negative cost, i.e. the savings exceed the investment.

• If the world implemented all emission reduction measures that cost under 60 €/tCO2, the average cost would be 4 €/tCO2 in 2030.

McKinsey 2009: Pathways to a Low-Carbon Economy Version 2 of the Global GHG abatement Cost Curve

Pricewaterhouse Coopers 29.3.2010:

• Europe can source all its electricity from renewables by 2050:– Large onshore and offshore windfarms in the

Baltic and North Sea– The vast concentrating solar potential of southern

Europe and the arid deserts of North Africa – The hydro capability of Scandinavia and the Alps– Biomass and ocean tidal and wave power

• Not significantly more expensive than business as usual, difference at most a few percentage points of GDP over the coming decades.

• Necessary technologies already available.

McKinsey et al, Roadmap 2050 (1)

• Decarbonisation of electricity production possible by 2050

• The cost approximately the same regardless of whether the share of renewables 40, 60, 80 or 100% (the rest is nuclear and fossil fuels with CCS)

• Investment in renewables big but lower operating costs

• The majority of fossil fuel and nuclear power plants will come offline and need to be replaced in any case

McKinsey et al, Roadmap 2050 (2)

• Necessary technology already exists and further development most likely to bring down prices

• Supergrid a crucial part of decarbonised electricity procudetion - cancels out fluctuations in demand and supply

• Report commissioned by European Climate Foundation, contributors include London Imperial College and Oxford Economics.

Potsdam Institute 21.2.2011

A New Growth Path for Europe

• Raising the EU’s emission reduction target from 20% to 30% would revitalize Europe’s economy

• Boost European investments from 18 to up to 22% of GDP

• Increase GDP by up to €842bn

• Create up to 6 million new jobs

• Research led by Carlo C. Jaeger

Uusi ja käytöstä poistettu sähköntuotantokapasiteetti EU 2012

Source: EWEA

Uusi sähköntuotantokapasiteetti EU:ssa 2000–2012, GW

Source: EWEA Annual Statistics 2012

Uusi sähköntuotantokapasiteetti EU:ssa 2000–2012, GW

Source: EWEA Annual Statistics 2011

Globaali kumuloitunut PV-kapasiteetti (aurinkosähkö) 2000-2011 (Euroopa sininen)

Source: EPIA

Maailman investoinnit puhtaaseen energiaan, 2004-2012 (miljardia $)

Sininen: G20-maat, oranssi: muut. Lähde: The Pew Charitable Trusts

Investoinnit maittain ja energialähteittäin 2012 (mrd. $)

Lähde: The Pew Charitable Trusts

Uusi tuulivoima ohitti uuden ydinvoiman vuosituhannen

vaihteessa• Viime vuosisadan lopulla tuulivoima

ohitti ydinvoiman vuoden aikana käynnistettyjen uusien megawattien määrässä

• 2006-2010: Maailmaan 139 GW uutta tuulivoimaa, 8 GW uutta ydinvoimaa

– Tämä uusi tuulivoima tuottaa sähköä saman verran kuin 52 ydinreaktoria

Investoinnit uusiutuvaan energiaan ohittivat fossiilit 2010

• Bloomberg: Rahassa mitattuna investoinnit uusiutuvaa energiaa hyödyntävään sähköntuotantoon ylittivät ensi kertaa investoinnit fossiilisiin 2010

• Uusiutuviin investoitiin $187 miljardia 2010, fossiilisiin $157 mrd

• 2011 was a record year for global investment in clean energy – Investment grew by 5% to $260bn

Uusiutuviin perustuvaa sähköntuotantoa on enemmän

kuin ydinvoimaa

• Vuoden 2011 lopussa maailmassa oli yli 565 GW puhtaan energian kapasiteettia– 50 % enemmän kuin ydinvoimaa

• Aurinkopaneelien hinnat laskivat voimakkaasti, aurinkosähkö yli puolet vuoden 2011 puhtaan energian investoinneista

EU:n fossiilivoimalaitokset eläkeiässä -> on aika valita

Lähde: PwC: 100% renewable electricity: A 2050 vision for Europe and North Africa

EU member state shares for new wind power capacity installed during 2012

Source: EWEA Annual Statistics 2011

New installed wind capacity in 2012

Source: GWEC

Saksan päästöt laskivat 2011 vaikka ydinvoimaloita suljettiin

• Kasvihuonekaasupäästöt laskivat 917 miljoonaan tonniin vuonna 2011

• Lasku oli 2 prosenttia verrattuna vuoteen 2010 huolimatta talouskasvusta ja vanhimpien ydinvoimaloiden sulkemisesta

• Pääsöt olivat 26,5 % alle Kioton sopimuksen vertailuvuoden 1990, päästövähennys ylitti reippasti Saksan 21 %:n tavoitteen

• Päästökauppaan osallistuvien teollisuuslaitosten CO2-päästöt laskivat n. 1 prosentilla vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010

Saksan kasvihuonekaasupäästöt 1990-2011

Lähde: Umweltbundesamt

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 1990-2011

Lähde: Tilastokeskus

Öljyriippuvuutta pitää vähentää

• EU-maiden tuontienergialasku, etenkin tuontiöljylasku, korreloi voimakkaasti vaihtotaseen vajeen kanssa

• Öljyriippuvuuden vähentäminen on talouden perustan tervehdyttämistä

• Pahimmissa talousvaikeuksissa olevat maat paljolti myös öljyriippuvaisimpia.

current account and net imports on a quarterly basis in bn. Euros

net imports on a quarterly basis in m. tons

current account and net oil imports on a quarterly basis in bn. Euros

Kiitos!

Satu Hassiwww.satuhassi.net