Ilmiöpohjaisuutta lukiossaVinkkejä suunnitteluun

2017Anne Rongas, Otavan Opisto

Mitä on ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen?

Ilmiöpohjainen opetus ja oppiminen lähtee kokonaisvaltaisista, aitojen todellisen maailman ilmiöiden yhteisestä tarkastelusta oppimisyhteisössä. Tarkastelussa ei rajoituta vain yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista oppiainerajat ylittäen.

(Pasi Silander 2009, Seoppi-lehti)

Vaikuttavan ja toimivan ilmiöjakson avainsanat● Näkyväksi tekeminen: selkeys, dialogisuus, dokumentointi● Systeeminen ajattelu: ei sirpaleita tai puuhastelua vaan

kokonaisuuksien hahmottamista ja yleissivistystä● Merkityksellisyys: autenttisuus, osallisuus prosessissa● Mielekkyys: opiskelutaitojen oppiminen, motivoivat sisällöt● Ajattelun oppiminen: itsenäinen ja jaettu asiantuntijuus,

opitaan käyttämään lukiossa ja muualla opittuja tietoja

Kritiikki huomioonHyvin suunniteltu kurssi välttää karikot

HS 19.9.2015 Aurora Morén, Mielipide

Hyvällä suunnittelulla nämä ongelmat voidaan välttää.

“Koulutuksesta leikataan koko ajan. Miksi ihmeessä ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvät muutokset lukioissa pitää tehdä nyt? Jos opettajille annettaisiin lisää aikaa ja rahaa suunnitteluun, ilmiöistä saattaisi tulla onnistuneita.

Minun koulussani ilmiöpohjainen jakso oli viides eli viimeinen jakso. Kaikki oppilaat olivat rankan vuoden jälkeen jo väsyneitä ennen jakson alkua, emmekä osanneet odottaa, kuinka seuraava jakso puuduttaisi meitä paljon enemmän kuin normaali jakso.

Työmäärä kaksinkertaistui kaikissa aineissa. Jokaisessa aineessa oli projekti, jossa oli monta osiota ja lisäksi koe. Kokeita oli sekä ennen koeviikkoa että koeviikolla. Tuntui siltä, että koeviikko olisi kestänyt monta viikkoa.

Oppilailta saatua palautetta ei oteta vakavasti. Näyttää siltä, että halutaan ainoastaan kuulla myönteisiä mielipiteitä eikä kiinnitetä huomiota epäkohtiin.”

Tunnistettuja ilmiöpohjaisen opetuksen kipukohtia● Yhteisen suunnitteluajan löytäminen● Oppiainerajojen ylittämisessä sekä yhteistyössä koulun

ulkopuolelle: sujuva yhteydenpito opiskelun ohjauksessa● Arviointikäytänteet, jos samaa kurssia opettaa useampi● Kytkentä OPSiin: ei pakollista ja päälleliimattua

suoritusta vaan aidosti tavoitteiden mukaista oppimista● Sujuvan tiimityön organisointi kaikilla tasoilla,

työskentely on reilua kaikkia kohtaan (ei vapaamatkustajia)● Käytännön toimintamalleja ei ole, aika abstraktit

yleislinjat ohjeena● Jaksosta oppiminen: kunnollinen purkaminen ja reflektointi

Kokeneiden huomioita tunnistetuista kipukohdista● Suunnitteluaika: johdon rooli organisoinnissa.● Ilmiöstä ei tule päälleliimattua, kun hyvin suunniteltu. ● Ei riitä se, että on suunnittelupäiviä: ilmiötyöskentely

on prosessi, ohjeet ja rakenne pitää olla selkeää, kun opiskelu alkaa, mutta tarkennuksia myös matkan varrella.

● On olemassa opettajia, jotka ovat tottuneet tekemään työnsä yksin, heille tämänkaltainen työskentely vaatii sopeutumista.

● Luontevinta olisi, että ne, jotka tekevät lähimpänä toisiaan, vetävät ilmiöitä. Toisaalta koko koulun yhteinen helpottaa mm. opettajajärjestelyjä.

Hyvin suunniteltu kurssi välttää karikot.Suunnittelun yleisiä periaatteita voi soveltaa mille tahansa sisällöille.

Ilmiön kytkeminen laajempiin systeemeihinBremenin Übersee-museoon on koottu pysyväisnäyttelyn, jonka nimi on Mikä maailmaa liikuttaa (What makes the world go round, http://www.uebersee-museum.de/en/). Nämä seitsemän suurta muutosvoimaa ovat:

● ilmastonmuutos● viestintä ja vuorovaikutus● sukupuoli ja seksuaalisuus● aika● ihmisoikeudet● muuttoliike ja● maailmantalous.

Kokemuksesta on opittu, että

ilmiöteema kannattaa olla riittävän yleisellä tasolla,

jotta se ei tyhjene hetkessä ja sitä voidaan

lähestyä monesta suunnasta.

Ilmiöjaksot lukiossa esityksessään

Saila Linkopuu, Etu-Töölön lukio

Ilmiöiden suunnittelussa oppijan autenttinen elämismaailma ja muuttuvassa maailmassa toimimisen kompetenssit. Menneeseen ja tulevaan voidaan sukeltaa eläytyen ja simuloimalla.

Kehamallin keskella on mina. Ihminen tarkastelee ja tutkii itseaan ja ymparoivaa maailmaa. Emme voi astua itsemme ulkopuolelle.

Mina-kehalta edetaan lahiympariston yhteisoihin ja yhteiskuntaan, kulttuu- reihin, luontoymparistoon ja edelleen todellisuuden rakennetta tarkastele- valle eraanlaiselle metakehalle. Naille kehille sijoittuu eri vuosina eri nimisia ilmioita.

Kehamallin tarkoituksena on pitaa keskeisesti ilmiooppimisessa lasna myos osaamisten eli kompetenssien nakokulma.

Otavan Opistolla ilmiöteemojen suunnittelun apuvälineenä kehät. Lähde: Ilmiöopas s. 30, Tiina Airaksinen (alun perin blogissa).

Oppimisprosessi

Lähde: Aki Luostarinen 2013, ilmiöjakson vaiheet Otavan Opistolla

Rakenne-elementit kuntoonMinna Lakkala: Hyvät käytänteet digiteknologian tukemassa opetuksessa: Pedagogisen infrastruktuurin malli hyvä tiivistys (dia 5): pedagogisen infrastruktuurin rakentamisesta.

Tiedonkäsittelyn vaikeustasotsuunnittelussa huomioonBloomin taksonomiasta jalostettu malli:

Muistaa Ymmärtää Soveltaa Analysoi Arvioi Luo

Faktatieto (perusasiat)

Käsitetieto(tiedon rakenteet)

Menetelmä-tieto (miten)

Metakogni-tiivinen tieto(toiminnan- ohjaus)

Ilmiöt

öteutu

ksissa

painot

us näi

hin.

Pekka Peuran blogista: Bloomin taksonomia

Opitaan käyttämään perustietoja eli opitut asiat muuttuvat korkeamman tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian uutta versiota (Krathwohl-Anderson) käytetään YO-tutkinnon tehtävätyyppien muotoilussa reaaliaineissa, ks. YTL:n tiedote.

Krathwohl & Anderson

Opitaan käyttämään perustietoja eli opitut asiat muuttuvat korkeamman tason osaamiseksi. Bloomin taksonomian uutta versiota (Krathwohl-Anderson) käytetään YO-tutkinnon tehtävätyyppien muotoilussa reaaliaineissa, ks. YTL:n tiedote.

Esimerkki Otavan Opistolta Aki Luostarisen bloggaus:

Metaforat auttavat hahmottamaan ja keskustelemaan valitusta ilmiöstä.

Tutkittavana ilmiönä oli “Toinen todellisuus”. Puu tarjosi yhden mahdollisuuden, jolla saattoi jäsentää ja mallintaa ilmiötä. Puun eri oksat kuvaavat eri näkökulmia ja painotuksia, joista seuraa luontevasti eri oppiaineiden sisältöjä.

Kuva: Robert Blomerus, Otavan Opisto

Etu-Töölön lukion kokemuksia ilmiöopiskelusta

Saila Linkopuu summasi 2016 ilmiöpedagogiikan koulutustilaisuudessa:

● eniten hyvää palautetta opiskelijoilta tulee autenttisista työtavoista: peput irti pulpetista

● ettei puuhastelua: hyvin mietitty ja suunniteltu

● ettei uuvuttaisi: kun otetaan jotain uutta, pitää luopua jostain vanhasta, mikä on tarpeellista

● ilmiöjaksolla työskentelyn rytmitys: 2 x 75 min ja 1 x 75 min, paremmin aikaa keskittyä

● vaatii jatkuvaa kehittämistä● keskitytty opiskelijoiden

osallisuuden lisäämiseen, mm. saavat vaikuttaa ilmiöteemojen valintaan

● tutustu lisää: Tylyn ilmiöitä

Etu-Töölön lukion ilmiötoteutuksista tammikuussa 2016Vararehtori Saila Linkopuu ja opiskelija Akseli Anttila kertoivat neljättä vuotta toteutuksessa olevasta ihmiötyöskentelystä (blogi Tylyn ilmiöitä) Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa 27.1.2016. Ks. tapahtuman tallenne.

Etu-Töölön lukiossa opiskelijoiden tiedetutortoimintaa

Blogi TIEDETUTORTOIMINTA ETU-TÖÖLÖN LUKIOSSA – intoa, iloa, oppia ja oivallusta luonnontieteiden opiskelussa

Ylöjärven lukio on yhdistänyt oppiaineita tiimijaksoilla

Suunnittelun merkitys on tärkeä. Näkyväksi tekeminen auttaa yhteissuunnittelua ja reflektointia. Toteutuksista opitaan. Tavoitteiden asettaminen on täreää. Ks. Ylöjärven lukion Tiimijakso -blogi 26.11.2016.

Apuvälineitä suunnitteluunesim. listoja ja kaavioita

Suunnittelun tarkistuslista ilmiöjaksoille

1. suunnittelun organisointi 2. ilmiön ideointi ja kytkeminen opetussuunnitelmaan 3. kohdentaminen ja rajaus 4. ideoitten jalostaminen oppimisprosessin aikajanalle 5. oppimistehtävien muotoilu 6. ohjeistuksen ja tukirakennelmien luominen 7. suunnitelman testaaminen, arviointi ja viimeistely 8. työskentelyn käynnistäminen 9. työskentelyn seuranta ja dokumentointi 10. palautteen kerääminen ja suunnitelmarungon parantaminen

Kokeneiden huomioita suunnittelusta● oppilaiden osallisuus: organisointi ja aikajana, missä

vaiheessa, kuinka paljon, millä volyymillä● dokumentointi ja arviointi: yhteisiä linjauksia● vertaisoppiminen ja vertaisarviointi● aiheen valinta: että jaksaa ja pystyy tutkimaan pidempää● ilmiön abstraktiotaso sopivaksi● ilmiön valinnan merkitys: tavoitteet mietitty● ei liian helppoa, oivallustilaisuuksia● onko aiheesta saatavilla sopivaa tietoa ja lähteitä, mistä

hyviä lähteitä ja aineistoa, opiskelijoiden teidonhankintataitojen lisääminen

Hallinnollinen tarkistuslista

1. Miten ryhmä muodostetaan?2. Miten ja milloin oppiskelijat osallistuvat ilmiöjakson

suunnitteluun?3. Miten opetus ja ohjaus järjestetään?4. Ilmiötyöskentelyn aikataulutus5. Mitä ylimääräisiä resursseja tarvitaan ja miten ne

hankitaan?6. Miten arviointi toteutetaan?7. Miten ilmiöjakso viedään opintosuorituksiin?

Kokeneiden huomioita puitteiden järjestämisestä

● Ryhmissä osaaminen laajalla skaalalla: tiimityöskentelyn taidot, kaikkien saaminen mukaan.

● Opiskelijoissa oleva potentiaali, ryhmän tuntemus tärkeää järjestelyissä.

● Kokeilun uskallus: kuoriutuu yllättäviä onnistumisia.● Aikaa yhteissuunnitteluun● Sijaiset? Jos opettaja sairastuu?● Miten tiedotetaan? Miten kokemukset ja kokeilut jaetaan

yhteisössä?● Koulurajojen ylityksissä useamman koulun yhteiset tunnit● Yhteiset jaetut pedagogiset tavoitteet, yhteisymmärrys.

Kuinka ihmiset saadaan toimimaan?Aikuiset keskenään

Opiskelijat ja aikuiset keskenään

Opiskelijat keskenään

Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta

● Struktuuri ja aikataulut heti alussa selkeästi: toiminnan kehykset, sovitut asiat, mikä ei muutu.

● Rajaaminen johdon tasolta, kalentereissa lukkoon lyöty● Aikuisten yhteistyön kannalta: aikaa kuluu usein

vänkäämiseen, kun kaikki eivät halua. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti. Tämän hitauden sietäminen.

● Tarvitaan yleiset kehykset, mutta myös liikkumatilaa erilaisille työtavoille ja osaajatyypeille.

Kokeneiden huomioita ihmisten välisestä toiminnasta

● Opiskelijat mukana ilmiöiden valinnassa ja määrittelyssä.● Resursseja lähellä olevista toimijoita, esim. kunnan eri

laitokset, järjestöt, muut oppilaitokset. Muistakaa myös hyödyntää huoltajien osaaminen ja heidän verkostonsa.

● Oppilaiden itse- ja vertaisarviointi / oppimispäiväkirja ryhdittää työtä. Yhteiset keskustelutuokiot: mikä ollut tukevaa ja mikä haasteellista, miten jatketaan.

● Yhdistetään sopivasti ryhmä- ja yksilötyötä, mm. hyviä kokemuksia yksilöllisestä arvioinnista kännyköillä.

● Toisilta oppiminen, toisille opettaminen, jakaminen.

Ilmiöprosessin kuvaukseen runko (mieti kohderyhmää)1. Ilmiön nimi2. Ilmiön tavoitteet (LOPS-kytkentä)3. Ilmiön mahdollinen verkkosivu4. Ilmiöön osallistuvat opettajat ja heidän roolinsa5. Ilmiöön osallistuvat opiskelijat (ilmoittautuminen)6. Muut ilmiöön osallistuvat (vierailijat, tukihenkilöt ym.)7. Ilmiön lyhyt kuvaus opinto-oppaaseen (LOPS-kytkentä)8. Miten ilmiötyöskentely arvioidaan9. Millaisen todistusmerkinnän ilmiöjaksosta saa10. Aikataulu (mielellään selventävä kaavio tai piirros)

AIHE (ilmiöteeman kehittelyä opettajien kesken)

Pohdi yksin, kirjoita.Miten aihetta voisi havaita, tutkia tai käsitellä minun oppiaineeni kautta?Miksi aihetta ei voi käsitellä oppiaineeni kautta?

Pohdi yksin, kirjoita.Miten aiheen käsittely lukiossa liittyy yleissivistykseen? Motivaation ja mielekkyyden löytäminen, LOPS-kytkentä.

Pohdi yksin, kirjoita.Millaisia tietoja, taitoja tai osaamista aiheen käsittely lukiossa voisi kasvattaa?Kiinnostuksen herättäminen, mielekkyys, merkityksellisyys.

YHDESSÄ: Eläytykää lukiolaisen asemaan. Miten te lukiolaisina haluaisitte aihetta opiskella? Käyttäkää hyödyksi yksin pohtimaanne.Millainen ajanjakso? Millainen työskentelytapa? Millainen kiinnitys lukion opetussuunnitelmaan? Millaisia työskentelymuotoja? Millaista aiheen oppimisen näyttöä? Millaista ohjausta, palautetta ja arviointia? Millainen kurssisuoritus?Suositeltavaa on myös pohtia, mitä ongelmia aiheen opiskeluun ja oppiainerajoja ylittävään opintokokonaisuuteen liittyy OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA. Näitä asioita voi myös työstää opiskelijoiden kanssa.

OHJE1. Pohtikaa jokainen omien

oppiaineidenne kautta ylärivin kysymyksiä. Muistiinpanot. Käyttäkää 10-15 min.

2. Vaihtakaa näkökulma eläytyen lukiolaisiksi. Ideoikaa aiheen opiskelu lukiossa yhdistäen opettamianne aineita ja hyödyntäen yksin pohtimaanne. Olkaa myös kriittisiä. Käyttäkää 30 – 25 min. Muistiinpanot.

3. Yhteenveto, sivualisointi, palautetta muilta.

Aika

Prosessia edistävät teot (ohjaus, palaute, arviointi)

Esityöt Opiskelijoiden rooli ja toiminta Jälki-työt

Ilmiöjakson suunnitteluluonnos

Työnjako

Suunnittelu → kokeilu →

muutokset

Eteenpäin vieviä voimia → ← Esteitä ja ratkottavia ongelmia

Kehitä työmuotoa kokeilun jälkeen: pitkän aikavälin tavoite (keskity yhteen konkreettiseen kehittämiskohteeseen)

Ketkä voivat edistää asiaa?TavoitetilaNykytila

Anne Rongas, Jari Välkkynen ja Aki Luostarinen 2016, mukaelma lähteestä: http://leanchange.org/2013/12/a-leaner-lean-canvas/

Lean Change Management by http://www.leanchange.org Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0

Aiemmin tehty Suunniteltu, ei tehty Työn alla TO DO pitäisi tehdä Seuraava askel

Arviointi läpinäkyväksi– monipuolisuutta, resurssien mukaan

LOPS + ilmiö + arviointi

Menetelmien valinta

● Itsearviointi● Vertaisarviointi● Ryhmäarviointi● Arviointikeskustelut● Asiantuntija-arviointi (koulun ulkopuolelta)● Opettajan arviointi (opettajatiimin arviointi)

Hyviä menetelmiä tuotoksiin ja arviointiin löytyy mm. Olli Hyppänen ja Satu Lindén (2009): Opettajan käsikirja – Opintojaksojen rakenteet, opetusmentelmät ja arviointi

LOPS + ilmiö + arviointi● suunnitelmallisuus palautteen ja arvioinnin menetelmistä,

työvälineistä ja aikatauluttamisesta

● selkeys, erityisesti ensimmäisissä toteutuksissa

● feedback >> feed forward

● oppimista edistävä ja innostava

● prosessiarviointi > prosessi näkyväksi, palautteen antamisen etappeja, opiskelijoiden osallistuminen

LOPS + ilmiö + arviointiSusanna Jokimies (2014) Ilmiölähtöisen opetuksen arviointi Nostetta oppimiseen -artikkelikooste HY opeopiskelijat 2014:

★ “Arviointikriteerit prosessille ja lopputulokselle tulee luoda yhdessä oppilaiden kanssa prosessin alussa ja ne on tehtävä näkyviksi ja selviksi opettajalle, oppilaille sekä heidän vanhemmille. Tällöin arviointi on oikeudenmukaista ja luo oppilaille koulunkäyntiin struktuuria ja turvallisuutta.”

Lisätietoja: verkostoista ja verkkosivuilta● Facebook

○ Ryhmä: Ilmiöoppimista Helsingissä (ja muuallakin), ylläpitäjinä Helsingin opetusviraston ilmiöpohjaisen oppimisen asiantuntijatiimiläiset

○ Ryhmä: Ilmioppi (ks. myös Ilmioppi-blogi)○ Sivu: Ilmiöpohjainen oppiminen

● Blogi ○ Ylöjärven lukion tiimijakso○ Tylyn ilmiöitä (Etu-Töölön lukio)○ Aki Luostarinen: Sisäheitto-blogin ilmiötekstit○ Tiina Airaksinen: Verkkopedagongi-blogin ilmiötekstit○ Hannu Linturi: Maailman mahtavin ja kyseisen ilmiöjakson yhteenveto

● Ilmiöopas○ AVO1-hankkeen opas ja AVO2-hankkeen opas

Lisätietoja: Ilmiöt pelissä -hankkeen arviointikriteerit OPH:n rahoittama Ilmiöt pelissä -hankkeessa on mukana 7 kuntaa, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Yliopisto on arvioinut tuotettuja pelejä pedagogiselta kannalta. Arvioinnin pohjalta on julkaistu kriteeristö (Vaara & Lonka), jonka avulla ilmiöjaksojen suunnittelua voidaan parantaa: “Arviointityökalua voidaan hyödyntää ilmiölähtöisen oppimisen arvioinnissa siten, että jokainen työskentelyn vaihe arvioidaan erikseen esimerkiksi asteikolla yhdestä viiteen. Oppimisprosessin suunnittelussa jokainen taulukon vaihe pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.” Lisätietoja: Opetin.fi 9.1.2017

Tämä esitys on lisenssoitu avoimesti

CC BY-SA 4.0creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi

Saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu. Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta: Anne Rongas 2016. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.

Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: anne.rongas-ÄT-otavanopisto.fi