ILMIÖPOHJAINEN OPPIMINENOpiskelijapalautteet 2011 sl - 2012 sl

suomalaisuudet

ILMIÖT 2011 sl - 2012 sl

aikamatka

toinen todellisuus

valta

onnellisuus

kuka minä olen?

norppa

kaupungit ja maisema

2011 sl

2011 sl

2011 sl

2012 kl

2012 kl

2012 kl

2012 sl

2012 sl

PALAUTTEISTA

Seuraavat opiskelijapalautteet* on kerätty koko lukuvuodelta 2011-2012 sekä syyslukukaudelta 2012.

Jokaisen ilmiön päätteeksi on järjestetty palautekeskustelu AC:ssa. Keskustelujen tallenteiden linkit löytyvät ilmiö-Ningistä.

Tähän on koottuu palautelomakkeella nimettömänä annetut opiskelijapalautteet.

Jokaiseen kysymykseet annetut vastauksen on avainsanoitettu ja näistä avainsanoista tehty sanapilvet.

Sanapilvien lisäksi poimintoina suoria lainauksia.* Muiden ilmiötoimijoiden antamaa palautetta ei käsitellä tässä yhteydessä.

Millainen kokemus ilmiöopiskelu oli kokonaisuutena?

Mitä olet oppinut tai oivaltanut ilmiöstä ja ilmiötyöskentelystä?

Mitä olet oppinut tai oivaltanut ilmiöstä ja ilmiötyöskentelystä?

Ilmiö on erilainen tapa oppia. Siksi ilmössä joutuu työskentelemään, eikä vain pänttäämään kirjoja. Oppiminen on näin tehokasta ja opittu asia jää hyvin mieleen. Keskustelut toisten opiskelijoiden kanssa avartavat näkökulmia, jotenka aihetta mistä opiskellaan löytää uusia näkökulmia, joita ei muuten ehkä löytäisikään. Ilmiöopiskelu on kokonaisvaltaista ja monipuolista.

Ilmiön aikana voi käydä jopa kokonaisia kursseja joihin voi myös lisätä muitakin aineita / kurssin osia. Lisäksi ilmiö saattaa tehdä joidenkin asioiden opettelusta mielenkiintoisempaa mutta toisaalta ehkä joskus myös haasteellisempaa - positiivisessa mielessä.

Ilmiöön voi lähteä mukaan, vaikka ei olisikaan selvillä mitä ja miten ilmiön teemaa alkaa tutkia. Silti lopulta voi syntyä hyvinkin yhtenäinen ja ilmiöön sopiva tuotos. Samalla voi oppia myös paljon uusia asioita.

Jos teen tuotoksen, niin seuraavalla kerralla harjoittelen sen tekemistä osissa, prosessoiden vaikkapa sitten siellä blogissa. Toisten kommenteista saan tosi hyviä oivalluksia ja uusia "ovia".

Samalla kun työskentelet itse, jotkut toiset työskentelevät toisaalla ja saat aikanaan siitä hyödyn kuten he omasta osuudestani.

Tehtävien haudutteluun ei pidä jättää liian paljon aikaa. Paras tehdä jotakin pientä kaiken aikaa, koota sen sitten ettei tule kiire.

”

Mitä olet oppinut tai oivaltanut ilmiöstä ja ilmiötyöskentelystä?

Alkuun onkin vaikea päästä koska aihealueet on niin laajat, mutta kun asian oivalsi niin tästä olisi mielellään tehnyt paljon pidemmänkin, kun niin paljon asiasta innostui. Mielestäni olen oppinut ilmiötyöskentelyssä enemmän kuin normaalikurssina. Ihan vain siksi, että asiaa sai tutkia niin laajasti kuin tahtoi ja samaan kirjoitukseen sai yhden ison työn tehtyä kun normi kurssilla nämä olisi olleet erilllisiä pikkutehtäviä.

Ilmiöpohjainen opiskelu on varmasti oppimisen kannalta parempi koska silloin jokainen voi soveltaa opittuja asioita erilaisiin kokonaisuuksiin ja tutkia niitä asioita mitä itse haluaa tai mistä on kiinnostunut. Yleensä kun opiskelee sellaista asiaa mikä itseä kiinnostaa, myös motivaatio on parempaa ja asiat oppii nopeammin.

Pieni keskeneräisyyskään ei haittaa, pääasia on uuden oppiminen.

Ilmiössä on lupa olla myös luova, oikein niin kuin kunnolla luova. Voi toteuttaa itseään ja päästää mielikuvituksensa ihan tosissaan valloilleen.

Koska nettilukiossa on niin vähän ohjausta, tänne sitä kaipaisin enemmän. Itselle jäi alkuun hieman epäselväksi, mitä minulta edes odotetaan.

Suurin opettaja lienee se, että pääsee seuraamaan muiden opiskelijoiden tuotoksia ja näin ollen oppii paljon uusia asioita. Myös uusia ideoita saa itselleen omaan opiskeluun. Parhain opetushetki on, kun pääsee kuulemaan miten toiset ovat työnsä tehneet, miksi ja mitä sillä ehkä halutaan sanoa.

”

Mitä on jäänyt epäselväksi tai mistä haluaisit tietää lisää?

Mitä on jäänyt epäselväksi tai mistä haluaisit tietää lisää?

”Yleisin vastaus tähän kysymykseen oli ei mitään. Monet haasteet liittyivät tekniikkaan tai Ning-sivustoon, mutta mahtui mukaan negatiivisia yleiskokemuksiakin. Vaikka lainauksissa korostuukin kehittämisen paikat, oli pääpaino positiivisissa kokemuksissa.

Tietokoneen kanssa työskennellessä voi tapahtua mitä tahansa. Kovin hitaasti minulle avautuu ne mahdollisuudet miten voin toimia opiskellessa. Vain tekemällä ja "kokeilemalla" koneen käyttöä opin.

Kun opettajat ilmoittelevat sähköpostein alkamassa olevista ryhmäkursseistaan, niin voisi sinne laittaa maininnan, että voit samalla osallistua ilmiöön ja muutamalla lauseella vaikka kuvailla, millaisiin aiheisiin esimerkiksi sen ilmiön voisi liittää. Vähän semmosta tyrkkäystä vasta-alkajille.

Oikeastaan tuntuu, että koko ilmiöoppiminen jäi tavallaan hieman epäselväksi, sillä esimerkiksi mitään yleisiä tavoitteita kurssille ei ollut, eikä tuotoksesta saatu palautekaan antanut oikein mitään kuvaa siitä, miten ilmiö sujui.

Jos/kun haluaa lisätä jotain aikaisemman ilmiön tuotokseensa tai keskusteluketjuun, miten se tehdään? Jos ylipäänsä haluaa ketjuttaa tuotostaan ilmiöstä ilmiöön, miten se tapahtuu?

Mitä on jäänyt epäselväksi tai mistä haluaisit tietää lisää?

”Ohjaukseenkin liittyviä haasteita kohdattiin: sekä ilmiöporukalta että aineenopettajilta saatuun ohjaukseen. Toisaalta saatuun ohjaukseen oltiin yleisellä tasolla tyytyväisiä (ks. jäljempänä).

Kummastelen miksi keskusteluja ym. on ilmiösivustoilla niin paljon, luentoja ym. Aikataulu on kiireinen niin miten on aikaa keskittyä ja osallistua näihin? Eikö niitä voisi olla juuri ennen ilmiön alkua tai sen jälkeen?

Mitä eri aineopettajat odottavat tuotosta tekevältä opiskelijalta? Edellytetäänkö omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta?

Enemmän opettajilta vihjeitä ja helpotuksia miten päästä alkuun. Mitä he toivovat ja haluavat, josta voi sitten itse lähteä suunnittelemaan omaa työtään, omaan tyyliin.

Miten yhdistää hyvin eri aineita niin että ne olisivat ns. yhtä eikä kovin erillisiä toisistaan.

Saitko riittävästi ohjausta ilmiön aikana?

Lukuvuonna 2011-2012 kysyttiin ohjauksesta yleisesti:

Saitko riittävästi ohjausta ilmiön aikana?

Syyslukukaudella 2012 eriteltiin eri toimijoilta saatu ohjaus:

Saitko riittävästi ohjausta ilmiön aikana?

”Aina tarvitessani sain riittävästi ohjausta joko kurssin vetäjiltä tai opiston mediaväeltä.

Sain riittävästi ohjausta ilmiön aikana, siitä kertonee muun muassa se että tuotos valmistui. Lisäksi tekstiilityön opettaja ohjasi minua todella hyvin prosessini aikana ja kommentoi prosessipäiväkirjaani.

Sain riittävästi ohjausta, kysymyksiini vastattiin nopeasti ja sain vinkkejä myös uusiin hyödynnettäviin asioihin, kuten muun muassa wikimediaan josta löysinkin lopulta paljon kuvia tuotokseeni.

Sain tarvittaessa ohjausta! Ohjeet, neuvot ja vinkit olivat selkeitä, ja niitä oli kattavasti.

Aikataulu oli selkeä, ja se eteni suunnitelmien mukaan. Joululoma oli hyvin otettu myös aikataulussa huomioon.

En oikeastaan tarvinnut ohjausta, oli mukava tehdä itse. Mutta olisi kiva saada jotain palautetta työstä.

Kyllä kiitos! Ohjaus ja tekninen tuki oli miltei reaaliaikaista.

Ohjausta oli mielestäni riittävästi. Sivuilla oli hyvät ohjeet ja sain muutenkin vinkkejä ja opastusta työskentelyn aloittamiseen, ym.

Saitko riittävästi ohjausta ilmiön aikana?

”Olisin kaivannut huomattavasti enemmän ohjausta varsinkin tuotoksen suunnittelussa. Ongelmia syntyi koska en itsekään tiennyt mitä olisin halunnut kysyä ja olisin kaivannut jonkinlaisen "ilmiötyöskentelyesitelmän" heti alkumetreillä, sillä ohjeistus "tuotos voi olla mikä tahansa ja sen voi toteuttaa miten tahansa", tuntui täysin käsittämättömältä. Ohjeistuksen puutteen vuoksi ilmiö jäi tuntumaan irralliselta ja jotenkin epämääräisen häilyvältä.

Vastaukset tuli nopeasti ja hienosti aina tulitte kyselemään että sujuuko hommat, jos ei kuulunut itsestä mitään =) Minusta on hienoa, että tullaan kysymään hommien sujumista ja pyydetään ja rohkaistaan ottamaan yhteyttä, vaikka asia olisikin pieni.

Sain ihan riittävästi aineopettajalta, mihin tuotosta olin tekemässä, sekä ilmiön vetäjiltä.

Kyllä sain, muun muassa matikan opettaja auttoi hyvin aktiivisesti matikka dokkarissa + sähköpostin välityksellä. Tämä oli itseasiassa suorastaan loistava tapa opiskella matikkaa.

Pienen alkukankeuden ja väärinymmärrysten jälkeen asia sujui nopeasti ja joustavasti. Opettaja ja pedagogi kyseli missä olen menossa ja miten sujuu, kaipaanko apua ja onko kaikki hommat kunnossa. Loistavaa! Juuri näin!

Aineopettaja kommentoi sopivassa määrin tuotoksen edetessä, ja sain kysymäni täsmälliset vastaukset tuotoksen rakenteesta ja laajuudesta.

Saitko riittävästi ohjausta ilmiön aikana?

”Kokeilin rohkeasti uusia tapoja joissa onnistuin mielestäni hyvin. Irrottauduin vanhasta ja tutusta ja kaikesta turvallisesta. Todella nopeasti ja hyvin sain apuja kun niitä vain kysyi, keneltä tahansa. Ohjaus ei koskaan antanut suoria vastauksia, joita olen nyt oppinut arvostamaan, vaan sai itse rakentaa omanlaisen. Kuitenkin hyviä suuntia ja vinkkejä tuli siitäkin edestä. Nyt tämä vapaus tehdä, mitä haluaa, ei tunnu enää niin pahalle.

Mielestäni sain ihan kivasti ohjausta, vaikka paikoitellen opettajilla/ohjaajilla olikin kiireitä. [--] Ja vaikka kiireitä olikin, sain ohjausta ilmiössä paljon eri opettajilta: ruotsin opettajalta, psykologian opettajalta ja lukupiirin vetäjältä.

Miten odotuksesi ja toiveesi toteutuivat ilmiötyöskentelyn suhteen?

Miten odotuksesi ja toiveesi toteutuivat ilmiötyöskentelyn suhteen?

Hyvin, sain käsitellä aihetta joka kiinnosti ja sain suoritettua paljon kursseja/tehtäviä. Ja, mikä parasta - minulla oli kivaa! Opiskelu on parasta kun silloin kun se on innostavaa :)

Tällainen suora opintotapa sopii hyvin työn lomaan, nimenomaan kun se tehdään yhdessä

Toiveeni oli mm. aloittaa historian opiskelu ja sain sen aloitettua, jonka lisäksi oivalsin myös miksi historian opiskelu on hyödyllistä. Eli hyödyin ilmiöstä, koska sen myötä aiemmin epämieluisa oppiaine muuttui kiinnostavaksi.

Ihan ennakko-odotusteni mukaisesti, paitsi...käsite "valta" avautui huomattavasti laajempana kuin etukäteen olin kuvitellut. Ja tämä on tosi hyvä todeta.

Tosiasiassa en osannut odottaa mm. sellaisia seikkoja, jotka sitten toteutuivat tuotokseni valmistuessa. Roolipaneeli oli huima kokemus.

Ilmiö ei juurikaan vastannut odotuksiani, jotka kyllä olivatkin kovin epämääräisiä olemattomien ennakkotietojen vuoksi. Odotin kuitenkin hieman toisenlaista työskentelyä ja varsinkin opiskelijoiden tuotoksien etenemisen tarkempaa seuraamista. Olisinkin toivonut nimenomaan enemmän ohjausta ja ajattelin ilmiökurssin olevan ns. yhtenäisempi kokonaisuus.

”

Miten odotuksesi ja toiveesi toteutuivat ilmiötyöskentelyn suhteen?

Olin aluksi liikkeellä vähillä toiveilla ja selvittämässä mitä ilmiössä tehdään. Ajattelin, että saisin mukavaa vaihtelua, tavalliseen opiskeluarkeen - sitä todella sain.

Ylittyivät. Tuotoksen aiheet suorastaan tarjoutuivat toteutettavaksi. [--] Avuliaisuus, mahdollistaminen ja tilanteen tasalla pitäminen olivat erityisen hyvin järjestetty.

Yllätin itseni täydellisesti omassa opiskelussani ja siinä kuinka paljon todella voi oppia toisten töistä.

Minulla ei ollut odotuksia vaan lähdin mukaan avoimin mielin. Ilmiössä pääsin kuitenkin tekemään kaikkea sitä tutkimusta mitä halusinkin. Pientä muokkailua vain.

”

Kuvaile miten työskentelit ilmiön aikana. Oletko tyytyväinen osallistumiseesi?

Seurasin melko tarkoin käytyjä keskusteluja, sain monia hyviä vinkkejä suunnasta josta alkaisin ideoida tuotostani, osallistumiseeni olen erittäin tyytyväinen

Olen tyytyväinen osallistumiseeni. Pidän opiskelusta jossa ei ole valmiiksi pureskeltuja vastauksia vaan niitä haetaan yhteistyönä keskustelujen avulla.

Työsketelyni oli keskustelua toisten ilmiöläisten kanssa. Hain tietoa eri lähteistä. Ryhmätyö oli uusi kokemus Nettilukiossa.

Osallistuin paitsi pajan juttuihin myös pariin AC-iltaluentoon ja haastatteluihin, jotka tehtiin työyhteisöporujalla, se oli kiintoisaa ja opettavaa

Lopulta koossa olikin hyvin yhtenäinen tuotos, joka yllätti minut, koska minulla ei ollut kovinkaan selviä suunnitelmia tulevasta tuotoksestani. Se syntyikin pikku hiljaa, tiedon, taidon, oppimisen ja ymmärtämisen tuloksena. Olen tyytyväinen osallistumiseeni.

Keskusteluihin vastasin niukemmin kuin olisin voinut, etten vie toiselta mielipidettä tai anna vaikutelmaa että olen vastausten nopeuskilpailussa.

Tein elämäni ensimmäistä elokuva-analyysiä. [--] Visuaalinen ja ehkä myös kirjallinen ilmaisu tuntuu luontevalta.

”Kuvaile miten työskentelit ilmiön aikana. Oletko tyytyväinen osallistumiseesi?

Olen kohtalaisen tyytyväinen, sillä vaikka aikataulusta välillä jäin, niin sain kurottua sen umpeen. Ja tuotokseeni olen tyytyväinen.

Tulin huomanneeksi, ettei ilmiötyöskentely ole minulle omiaan, sillä kaipaan opiskeluni tueksi edes jonkinlaisia "rajoja" sekä ohjeistusta. Myöskään keskustelupalsta- sekä chat-toiminta eivät todella ole minulle sopivia kommunikaatiomuotoja, enkä osaa toimia niiden kanssa luontevasti. Tätä olisin voinut petrata ilmiön aikana ja jos olisin itse onnistunut olemaan aktiivisempi olisin saattanut saada ilmiöstä enemmän irti. Kuitenkin oppimisen suhteen olen ilmiöön hyvin tyytyväinen, sillä tuotoksessa käsittelemäni asiat tuli kyllä opittua erittäin hyvin.

tuotoksen olisin ehtinyt hyvin tehdä jos olisin vain aloittanut aikaisemmin. Koin sen hieman heikentävänä tekijänä että tämä oli minun ensimmäinen ilmiö missä olin mukana, enkä tiennyt toimintatavoista. Ne tuli sit matkan varrella tutuksi ja nyt on hyvä pohja seuraavaan ilmiöön.

Työskentelin sykleittäin; intensiivisesti kutakin vaihetta työstäessäni ja taas odotellen että ilmiö etenee, ja voin tuotokseni siihen liittää.

Kotipaikkakunnan yhteistyötahot silloittivat hyvin hankettani. Kaikki toivomani mahdollistui, minulta kysyttiin olenko saanut tarvitsemani tiedot ja tarvitsenko jotain lisää.

”Kuvaile miten työskentelit ilmiön aikana. Oletko tyytyväinen osallistumiseesi?

Suosittelisitko ilmiöoppimiseen osallistumista muille opiskelijoille?

Vaikka tämä vaikuttaakin alkuun hieman sekavalta niin alkuun päästyä se siitä selkenee. Nämä AC-tapaamiset vähintäin pariin kertaa kurssin aikana miksei useamminkin voitaisiin ottaa vakiokäytännöksi.

On mahdollisuus lähteä tekemään tuotosta itseä kiinnostavasta aiheesta itseä kiinnostavalla tavalla ja olla silti osa porukkaa.

Suosittelen, koska sitä kautta opiskeluun voi löytää lisää syvyyttä joka helpottaa asioiden ymmärtämistä ja hahmottamista. Lisäksi toisten opiskelun tuloksiin pääsee tutustumaan aivan eri tavalla, mistä voikin saada ideoita mutta myös oppia lisää.

Kyllä, mutta suosittelen että aikaa on riittävästi jotta aiheeseen ehtii perehtymään ja panostamaan.

Se antaa mahdollisuuden kehittää omia vahvoja (ja myös heikkoja) alueita. On mahdollisuus oppia omalla tavallaan ja opiskella itselleen parhaiten sopivalla tavalla ja samalla edetä lukio-opinnoissa.

Samalla saa pohtia asioita yhdessä muiden kanssa ja on aina mielenkiintoista nähdä muiden töitä ja kuulla asioihin erilaisia näkemyksiä, joita ei välttämättä tulisi itse ajatelleeksi.

Voi, suosittelisin, suorastaan edellyttäisin ainakin yhteen ilmiöön liittymään.

”Suosittelisitko ilmiöoppimiseen osallistumista muille opiskelijoille?

Tekemällä oppii. Ei ole tiukasti aikaan ja paikkaan sidottu. Vapaata ilmaisua omalla harjaantumista kaipaavalla tavalla.

Kannustaisin ainakin kaikkia kokeilemaan. Vaikka välillä ahdisti, niin kokonaisuutena positiivinen kokemus. Seuraavalla kerralla jo vähän tietäisin miten homma etenee.

Kyseinen opiskelumuoto ei ollut minulle sopiva, mutta ilmiöopiskelun lähes rajattomasta vapaudesta sekä käytetyistä yhteydenpitomuodoista pitävälle ilmiöt ovat varmasti mainio opiskelutapa.

Kiireisille hutiloijille en tätä suosittelisi. Oppilaalla pitää myös olla hyvä järjestelmäkykyisyys, jotta saa asiat jaksotettua oikein ja ehtii kaiken tekemään. Myös pientä paineensietokykyä pitää löytyä, kun tuntuu lopussa kiire tulevan.

Mielestäni ilmiöopiskelun myötä saa paremman pohjan tuleviin muihin mahdollisiin opintoihin (esim. yliopistoon), kun oppii "tutkimaan" asioita ja tekemään myös laajempia kokonaisuuksia, jotka onnistuvat muun muassa yhdistelemällä tuotokseen eri oppiaineiden tehtäviä.

Ilmiöoppimisessa oppii omasta oppimisestaan.

Pääsee rikkomaan rajoja, tekemään oikeastaan kaiken mitä haluaa ja silti saa kursseja suoritetuksi, ilman että vastaa vaan kysyttyihin kysymyksiin. Saa juuri tehdä sellaisen työn jossa itse oppii parhaiten.. ja niin suuren tai pienen kuin tahtoo.

”Suosittelisitko ilmiöoppimiseen osallistumista muille opiskelijoille?

Miten saavutit oppimistavoitteesi ilmiön aikana?

JA VIELÄ LOPUKSI:

Mitä muuta haluaisit sanoa ilmiöoppimisesta?

Ei pidä lannistua jos alussa tuntuu että ei meinaa saada mitään kunnollista kokonaisuutta aikaiseksi. Joskus pitää ensin (ehkä paljonkin) opiskella ja oivaltaa, jotta ymmärtäisi asioiden merkitykset laajemmassa kokonaisuudessa.

AC-huoneen käyttöoppaan voisi tehdä, josta voisi tarvittaessa tarkistaa miten asiat sujuvat (esim. mikki/kuva) esim. esityksiä varten. Helposti tahtoo unohtua jos ovat uusia asioita.

Kaipaisin hieman selkeyttä Ningiin. Voisiko esimerkiksi vanhat keskustelut poistaa,ja ilmiöt sulkea kun ne ovat loppuneet. Sivut ovat niin täynnä,että vaikea löytää uusia keskusteluja tms. asioita

Mielipiteidenvaihto on kiinnostavaa ja aktivoi seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia. Eri aineopiskelijoiden liittyminen samaan ilmiöön antaa lisätietoa yllättäviltäkin tahoilta.

Edellisen loppuessa kiinnostus seuraavaan on jo valmiina tai parhaimmillaan jo ilmoittautuneena. Tunnen vahvuuteni ja rajani, uuden oppiminen on kuitenkin aina yhtä palkitsevaa.

Hieman pidempi aika saisi olla ilmiössä. [--] Näihin voisi yhdistää niin monia kursseja, mutta eipä ajan takia ehdi tekemään kaikkea [--] Kuten itsestäni nyt tuntuu. Ei pääse niin hyvään kuin itse haluaisi ja pystyisi..

”Mitä muuta haluaisit sanoa ilmiöoppimisesta?

Oman työn esitteleminen on työlästä yksin.. kaipaisin jotakin parikseni esim. vaikka kysymään kysymyksiä minulta.. aivan kuten chatin kautta työtään esitteleviltä kysellään.

Enemmän tietoa opiskelijoille, mikä ilmiö on... Näin saadaan varmasti enemmän kiinnostusta ja uusia ihmisiä mukaan!

Kiinnostavia aiheita tuntuu olevan heti tarjolla kun entinen loppuu. Onkohan kukaan kommentoinut että ilmiöpohjaisesta opiskelusta olisi ollut haittaa?

Keskustelun aloituksia ehkä vieläkin liikaa. Vielä pikkuisen vähemmän olisi hyvä. Toisaalta, onpahan ehkä vähän jokaisen makuun jotakin.

Suuret kiitokset pedagogille ja opetiimille, ilman teitä tuotokseni olisi jäänyt omalle koneelle!!

”Mitä muuta haluaisit sanoa ilmiöoppimisesta?

KIITOS JOKAISELLE VASTANNEELLE JA ILMIÖIHIN OSALLISTUNEELLE!

Jatketaan ilmiömatkaa ja ilmiöiden kehittelyä sukeltamalla uusien tutkimuskohteiden syövereihin!

Keväällä 2013 tulossa: Kulttuurit ja kielet, Löytöretkikunta! ja Tieto ja totuus.