1

www.koneyrittaja.fi

Käy katsomassa!

Metsäkeskuksen Metsäpalvelut - luote ava yhteistyökumppani yksityis easioissa.

Yksityis epalvelut Yksityis en perusparantaminen Metsä en perusparantaminen Uuden metsä en rakentaminen

Tiekunnan hallintopalvelut Kokouspalvelut Tiemaksujen laskutuspalvelut Kirjanpitopalvelut

Yksiköin palvelut Tiekunnan yksiköiden uudelleen

laskenta ja päivitykset

Pyydä tarjous hallintopalvelusta ja yksiköinnistä!

Metsäpalvelualue Lounais-Suomi Veikko Kuntsi 040 525 3201Kaakkois-Suomi Tarja Myn nen 0400 708 848Länsi-Suomi Taisto Hyvärinen 050 314 0484Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu Pekka Onkalo 040 527 2670Itä-Suomi Reijo Kauhanen 0500 847 364Lappi Mikko Leskelä 040 809 7986

Lisä etoja palveluista antaaTuotevastaava Paavo Haataja 044 710 4204 etunimi.sukunimi@metsakeskus. www.metsakeskus.

- Kaikki liikenteen ohjaukseen -

Elfving Opasteet Oy AbVanha Valtatie 24 asiakaspalvelu@elfvingopasteet. 12100 OITTI www.elfvingopasteet. puh. 0207 599 600fax. 0207 599 601

Opasteet_127x91_4_vari_talvi.indd 1 7.12.2011 9:12:38

Ilppo

Gre

is

•YksityistiekuulumisiaRanskastas.5• Järjestöthuolissaanteidenkunnostas.11•Minustakotieisännöitsijä?s.14

•Yksityistien ympäristönhoito hyödyttää osakkaitas.9

2

Pääkirjoitus

Kaiken takana on ihminenYksityisteiden valtionavustusten taso on tänä vuonna noin kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2012. Jaettavan rahan määrä siis pieneni entisestään, mutta avustuksen hakeminen helpottui siten että tämän vuoden alusta alkaen kaikki yksityisteiden valtionavustushakemuk-set toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen. Aikaisemmin oikea toimitusosoite määräytyi tien maakunnallisen sijainnin perusteella.

Enemmän vähemmällä on ollut liikennepolitiikassa jo pidempään johtava ajatus. Sillä halu-taan kertoa, että tuottavuutta pitää parantaa, kun rahaa investointeihin ei vain ole. Tien jatkuva silmälläpito ja kohtuullinen panostus kunnossapitoon sopii tähän linjaan hyvin. Hyvin hoidettu tie ei tuota ikäviä ja kalliita yllätyksiä.

Kuten tämänkin lehden artikkeleista käy ilmi, vesi on tierakenteiden pahin vihollinen. Sillat ja rummut ovat ensisijaisia tarkastuskohteita, sillä vesi tekee varsinaista myyräntyötä tien pinnan

alla näkymättömissä ja voi aiheuttaa isonkin onnettomuuden ellei tilannetta huomata ajoissa. Kertomus Leppojan sillan tapauksesta Tervakoskella havainnollistaa hyvin tällaista tilannetta.

Tervakoskella vältyttiin romahdukselta, mikä oli valppaan tieosakkaan ja asiansa osaavien yksityistietoimijoiden ansiota. Yksityistiealan ilonaiheita ovatkin juuri ihmiset, joiden ansiosta yksityistiepito sujuu hyvässä yhteistyössä tieosakkaiden, hoitokunnan toimihenkilöiden ja asian-tuntijoiden kesken.

Yksityistiet ovat Suomen tieverkon tärkeä osa ja näiden teiden liikennöintikelpoisuu-desta vastaavat henkilöt ovat kiitoksen ansainneet. Yksi hieno mahdollisuus osoittaa arvos-tusta yksityistieasioissa ansioituneelle henkilölle on hakea hänelle Suomen Tieyhdistyksen Yksityistie-ansiomerkkiä.

YksityistieUutiset 2013Yksityistieasioiden tiedotuslehti

Julkaisija Suomen Tieyhdistys ry Kaupintie 16 A 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009www.tieyhdistys.fi

Päätoimittaja Liisi Vähätalo, Tieyhdistys

ToimitusneuvostoElina Kasteenpohja, TieyhdistysOili Kataja, LiikennevirastoAri Kähkönen, TieyhdistysJukka Lyytinen, Keski-Suomen ELY-keskusJaakko Rahja, Tieyhdistys

Taitto/paino ESA Mediatuotanto/ ESA Lehtipaino

Painos 23 000

ISSN-L 2243-271XISSN 2243-271X (Painettu)ISSN 2243-2728 (Verkkojulkaisu)

Osoitetietolähde: Tieyhdistyksen yksityistieosoitteisto

Tieyhdistyksen yhteystiedot yksityistieasioissa

Suomen Tieyhdistys ryKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimisto@tieyhdistys.fiwww. tieyhdistys.fi

Yksityistieasioissa palvelevatToimialajohtaja Elina Kasteenpohja Toimitusjohtaja Jaakko Rahja

Tieyhdistyksen jäsenasiatToimistosihteeri Tarja Flander

Osoitteenmuutos

Tiekunnan osoitetiedot lehden jakelua varten ovat peräisin Suomen Tieyhdistyksen yksityistieosoitteistosta.

Muutokset: Taloussihteeri Tanja Pietarila-JuntunenSähköpostitse: talous@tieyhdistys.fiPuhelimitse: 0207 861 005 Postitse: Suomen Tieyhdistys ry, PL 55, 00441 Helsinki

Yksityisteiden valtionavustusten neuvonta ja asiakaspalvelupuh. 020 690 303 (ma–pe 9–16) Avustushakemukset toimitetaan Pirkanmaan ELY-keskukseen:Pirkanmaan ELY-keskusYksityistietPL 29733101 Tampereyksityistiet@ely-keskus.fi

Lisätietoja avustuksen hakemisesta:www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Yksityistieavustukset

Yksityistiehaiku*

Hyvä tienpitopalkitaan: loistokelitympäri vuoden

Ari Kähkönen

*Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa säkeet on tavutettu riveittäin 5–7–5-tavuisiksi. Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, mutta Yksityistieuutiset ottaa vapaamman linjan ja taivuttaa haikuja myös pientiestön näkökulmaan sopivaksi.

Jaak

ko R

ahja

Yksityistieasioiden neuvontapuhelin0200 345 20Arkisin 9–18

0,92 euroa/min + pvm

Tieyhdistyksen yksityistieosoitteiston muutosilmoitus (täytä, leikkaa ja postita)

Lehdessä olevat vastaanottajan yhteystiedot;

Korjatut yhteystiedot (vastaanottajan nimi, yhteisö ja osoite):

En halua enää jatkossa kuulua osoitteestoon (X)

3

Vantas-Katvalantien perusparannus saatettiin päätökseen juhlallisesti Kainuussa, Puolangalla sijaitseva Vantas-Kat-valan yksityistien perusparannushanke päät-tyi lokakuun lopulla. Hoitokunta kokoontui lop-pukatselmukseen aurinkoisessa syyssäässä. Tie luovutettiin tiekunnalle varsin juhlavasti satiini-nauha leikaten.

Teksti: HANNELE KARHU Kainuun Metsätoimistot / Metsäpalvelu Karhu Oy Kuvat: HANNELE ja JALO KARHU

Kainuun Metsätoimistoihin kuuluva Metsäpalvelu Karhu Oy toimi hankkeen suunnit-telijana ja toteuttajana. Koko-naisuudessaan parannuspro-jekti vei aikaa parisen vuotta. ”Tämä oli yrityksellemme ensimmäinen vakituisesti asu-tun tien perusparannus. Aiem-min on toki parannettu, mutta metsäteitä”, kertoo yrittäjä Jalo Karhu.

Tie koostuu kahdesta osasta, Vanttauksentiestä ja Katvalantiestä. Virallisesti tie-kunta on perustettu 2007. Sii-hen asti asioita hoiti kunta. Kun

auraukset päätettiin lopettaa kunnan puolesta, heräsi huoli tien ylläpidosta. Perusparan-nushankkeen tarpeellisuu-desta ja laajuudesta on keskus-teltu useissa tiekunnan koko-uksissa. Parantamiselle myön-teinen päätös saatiin lopulta äänestyksen kautta. Tiekunta koostuu 39 osakastilasta.

Mopedilla on ajettu sukset jalassa

Vanttauksentie, nykyinen Van-tas, on alun perin perustettu 1953, sitä ennen tie oli kärry-tie. Vantaksentiestä haarau-tuva Katvalantie on raken-nettu myöhemmin, vuonna 1972. ”Neliveto Untralla tuo-tiin talonrakennustarpeita, koska siltaa ei tuolloin vielä ollut”, kertoo hoitokunnan puheenjohtaja Urpo Haapa-

lainen. Hän rakensi taloaan 1951–52. ”Kulkeminen oli var-sin hankalaa, mopolla ajet-tiin sukset jalassa, koska teitä ei aurattu, eikä traktoreita vielä ollut taloissa”, muistelee Haapalainen.

Tietä on korjattu tarpeen mukaan mutta nykyinen hanke on kyseisen tien suurin peruskorjaus. ”Kevätkelirikot ovat olleet toistuva ongelma. Puron vesi on usein katkaissut tien”, kuvailee hoitokunnan jäsen Mirja Pakarinen. Viime vuonna kevättulva oli erityisen runsas. ”Vesi mursi tien ja kat-kaisi kulkemisen. Lankkuja pit-kin ylitettiin puro ennen kuin uusi rumpu saatiin asennet-tua”, täydentää Karhu.

Budjetti alittui kahdeksalla eurolla

Perusparannuksessa tien runko on muotoiltu uudelleen ja suurimmat maakivet pois-tettu. Tiehen on vaihdettu suu-rempia rumpuja. Myös kohtaa-mispaikkoja on entistä enem-män. Sumupaalut paranta-vat näkyvyyttä notkoissa ja jyrkissä kaarteissa. Budjetti ja suunnitelmat ovat ammattitai-

dolla laaditut, koska summissa ja materiaalimäärissä ei ollut heittoja. Osapuolet olivat tyy-tyväisiä myös urakoitsijoiden ammattitaitoon. Kokonaisuu-tena kaikki on edennyt aika-taulussa ja työnjälki on ollut ensiluokkaista. Hoitokunnan puheenjohtaja Urpo Haapa-lainen on syystä tyytyväinen lopputulokseen. ”Hankkeen budjetissa on pysytty hyvin – tarkalleen ottaen budjetti alit-tui 8 €:lla”, laskee Jalo Karhu. Perusparannuskustannuksiin on saatu Kemera- avustuksia. Myös kunta tulee avustamaan hankkeen kustannuksissa, kunhan tositteet on toimitettu viranhaltijalle.

Hyvä tie mahdollistaa ympärivuotiset puukuljetuksetTien vaikutuspiirissä on sekä vakituista että vapaa-ajan asu-tusta. Myös metsää on run-saasti. Korjattua tietä pitkin on jo kuljetettu puutavaraa tehtaille. Korjauksen jälkeen tie tulee kestämään ympäri-vuotista puukuljetusta. ”Tämä tulee osaltaan edistämään puukauppaa”, osailee Karhu.

Vantas-Katvalan tieltä avautuvat upeat maisemat

Vilpusjärvelle ja Kuirivaaraan. ”Uusien loma-asukkaiden olisi nyt hyvä muuttaa korjatun Vantas-Katvalan tien varteen”, kehaisee hoitokunnan jäsen Anja Heikkinen.

Kevättulva katkaisi tien usean metrin matkalta. Murtunut kohta jouduttiin ylittämään lankkuja pitkin ennen kuin uudet rummut saatiin asennettua

Vantas-Katvalantien hoitokunta katkaisi juhlavasti satiininauhan hankkeen päättymisen merkiksi. Nauhaa leikkaamassa Anja Heikkinen vierellään Mirja Pakarinen ja Urpo Haapalainen.

Ennen peruskorjausta tien loppuosa ei kestänyt edes pientä henki-löautoa. Siksi maastokatselmus tehtiin kävellen. Kuvassa suunnit-telija Jalo Karhu ja hoitokunnan puheenjohtaja Urpo Haapalainen.

Tien runko ajettiin ensin tiekarhulla muotoon, jonka jälkeen tien sivuojat kaivettiin kaivinkoneella. Tällä tavoin päästiin parempaan lopputulokseen. Kuvassa hoitokunta arvioimassa lopputulosta. Urpo Haapalainen (vas.), Mirja Pakarinen ja Anja Heikkinen. Kauim-pana Jalo Karhu tarkkailemassa tien profiilia.

”Hankkeen budjetissa on pysytty hyvin – tarkalleen ottaen budjetti alittui 8 €:lla.”

Tiehanke tiivistettynä:• Tien pituus 4,24 km• Hankkeen kesto noin 2 vuotta • Kokonaiskustannuksiksi oli arvioitu 48 676 €. Sama summa oli myös Metsäkeskuksen rahoituspäätöksen perustana. Toteutuneet kustannukset olivat 48 667,60 €• Luovutustilaisuudessa tie ajettiin läpi ja todettiin suunnitelman mukaisesti tehdyksi.• Hankkeen toteuttaja luovutti tien tiekunnalle 25.10.2012.

4

Leppojan silta – TervakoskiOsakkaan valppaus ehkäisi isot vahingotTeksti: Tieisännöitsijä ANU PERTTUNEN Kuvat: ANU PERTTUNEN ja PENTTI KOIVISTO

Tiekunnan osakas huomasi sunnuntaisella iltalenkillään pienen reiän sillankannen vie-ressä. Reiän suuruus tien pin-nassa oli vain 10–15 cm, mutta pinnan alle katsottaessa näkyi vain 1,5 metriä pelkkää ilmaa laajalla alueella. Mitähän olisi tapahtunut, jos tienpinta olisi pettänyt!

Saman tien toimimaan

Osakas ilmoitti välittömästi havainnostaan tiekunnan puheenjohtajalle Seppo Huuhtaselle. Puheenjohtaja kävi välittömästi toteamassa tilanteen. Vaara-alue nauhoi-tettiin ja 1/3 ajoradasta jäi pois käytöstä. Puheenjoh-taja viestitti tiedon edelleen tieisännöitsijä Anu Perttu-selle ja ensimmäinen hätä-korjaussuunnitelma laadittiin jo puhelinkeskustelun aikana. Tieisännöitsijä Anu Perttu-nen oli vielä samana sunnun-

taina yhteydessä siltainsinööri Pentti Koivistoon. Näin voitiin menetellä, koska yhteistyötä oli tehty aiemminkin ja tilanne arvioitiin vakavaksi.

Maanantaina tilanteesta tie-dotettiin sekä ELY-keskuksen että paikalliselle urakoitsijalle. ELY-keskus antoi luvan aloittaa hätäkorjauksen ja asiat alkoivat rullata heti. Pentti Koivisto laati nopealla aikataululla suunnitel-man hätäkorjausta varten sekä aloitti suunnitelman varsinaista korjausta varten. Hätäkorjaus oli ehdoton, koska talvi oli tulossa ja tie hajoamassa sillan vierestä.

Tärkeä, mutta vanha silta

Tiekunnalle silta on tärkeä. Tiekunnassa on noin 40 osa-kasta ja lähes kaikki vakitui-sesti asuvia. Poikkeuksellinen tiekunta sinänsä! Tie on läpi-kulkutie ja työmatkaliikenne on merkittävää.

Silta oi rakennettu 1960-luvun lopulla (aukkolausunto oli vuodelta 1963) ja sitä oli levennetty 1996.

Silta oli betonilaattasilta, jonka vapaa-aukko on 1,3–1,6 m ja hyötyleveys 5,5 m. Silta oli perustettu kaivonrengaspila-

reille eikä sillä ollut varsinaisia maatukirakenteita lainkaan! Tämä rakennelma oli nyt tullut elinkaarensa päähän.

Mietittäväksi tulikin uusi-taanko koko silta nykyaikai-sella pinnoitetulla rummulla, vai korjataanko vanhaa. Tie-kunnassa molemmat vaihto-ehdot saivat kannattajansa.

Nopeita vastauksia ja toimenpiteitä

ELY-keskuksen myönteinen päätös hätäkorjaukselle tuli vii-kossa. Paikallinen urakoitsija sai työn suoritettua vajaassa päivässä. Lisäksi maastomitta-ukset varsinasta korjausta var-ten ehdittiin tehdä juuri ennen lumentuloa. Kaikki osapuolet huokaisivat helpotuksesta ja sitten päästiin keskittymään sillan perusparannushankkeen käynnistämiseen.

Aika kultaa muistot

Vanhasta sillasta löytyi van-hoja kuvia, mutta ei varsinaisia laskelmia. Sitä vastoin paljon muistitietoa tuli esiin: kuinka vahva sillan betoni kansi on, kuinka paljon ratakiskoja oli

upotettu sillan kanteen, kuinka kaivonrenkaista tehdyt pilarit on sisältä raudoitettu ja beto-nilla täytetty ja kuinka kaivon-rengaspilareiden pohjatuet on tehty. Kaikki tämä oli arvokasta tietoa, joka perustui valitetta-vasti vain muistikuviin.

Alkuperäistä siltaa puretta-essa todettiinkin sitten seuraa-vaa: sillan kansilaatan päälle oli ajettu soraa ja mursketta noin 80 cm! Ei edes uskallettu ajatella laskea, kuinka paljon tuo massa söi kantavuutta 5,5 m leveän ja noin 3 m pitkän betonikannen kantavuudesta. Ainuttakaan ratakiskoa ei tul-lut vastaan betonista. Eli ura-koitsijan iloksi betonikannen purku sujuikin leikiten.

Yhteydenpito eri osapuoliin tärkeää

Koiviston Pentin panos suun-nitelmien laadinnassa, kustan-nusarvion laskemisessa, kil-

pailutuksessa, aukkolausun-noissa jne. sekä tiivis, toimiva ja nopea viestintä ELY-kes-kuksen kanssa toi tiekunnalle varmuutta tehdä kokouksissa riittävät päätökset hankkeen sujumiseksi. Kaikki osapuolet tiesivät tilanteen vakavuuden ja päätöksiä tehtiin nopeasti.

Päätös rakentaa silta rum-pusiltana, Rumtec TR15 poly-meeripinnoituksella 1,2 m pit. 16 m. (+ tulvaputki 400 mm) olikin sitten tiekunnassa yksimielinen.

Urakoitsijan toimintaa kiitellään

Tarjousten perusteella Kaske-noja Oy, Punkalaitumelta, sai urakan hoidettavakseen.

Kustannusarvio 47.500,00 euroa (sis. alv. 23 %) alittui rei-lusti. Loppusummaksi muodos-tui noin 28.000,00 euroa, josta talkoo-osuutta oli 610 euroa. Hinta kattoi myös pienet lisätyöt mm. sivuojan rummutuksen.

Urakoitsijan ammattitaito tuli hyvin esille urakan eri vai-heissa. Koneiden käyttö, työn sujuvuus, työturvallisuudesta huolehtiminen jne. oli asial-lista. Työmaa vetää aina ylei-söä puoleensa, mutta määrä-tietoisesti ja ystävällisesti toi-mimalla urakoitsija sai yleisön pysymään turvallisella alueella seuraamassa työn etenemistä. Hankkeen aikatauluksi oli arvi-oitu 4–5 päivää ja siinä myös pysyttiin.

Tiekunta antaa urakoitsija Kaskenoja Oy:lle arvosanan 10. Samoin Koiviston Pentille ja ELY-keskuksen yhteyshenki-löille välitetään kiitokset.

Tiekunta on tyytyväinen uuteen siltarumpu-ratkaisuunEiköhän seuraava siltarumpu-hanke tule esille vasta nykyis-ten asukkaiden lastenlapsille, sen verran hyvin työ saatiin nyt tehtyä.

Sillan alta pystyi katselemaan taivasta ja tarkistamaan kaapelit.

Leppojan sillan päällä havaittu reikä.

Leppojan rumpu, halkaisija 1,2 m, valmiina. Tulvaputki 400 mm ja rummutetun sivuojan putki 315 mm.

Leppojan vanha silta, maasortumat ja kaivonrengaspilarit.

Omalla tiellä on vastuussa myös muista.Suomen tieyhdistyksen jäsenenä saat yksityisen tiekunnan

vastuuvakuutukset jäsenhintaan. Soita 010 514 1900.Voit myös tutustua vakuutuksiin osoitteessa if.fi/tieyhdistys

if.fi/tieyhdistys010 514 1900

5

Yksityistiekuulumisia Ranskan maaseudulta

Kunta tilapäisenä yksityistienpitäjänä ja tien kunnosta vastaavana

Teksti ja kuvat: ERICH IWANOW

Voidaan hyvin ylpeyttä tuntien todeta, että Suomen yksityis-tieverkosto on ainutlaatuinen

koko maailmassa. Kokonaisuus on kansallisaarre, jota pitää hallinnoida ja hoitaa hyvin. Aparaatin tekevät toimivaksi eri toimijat alkaen tiekunnista aina maan korvessa asuvaan yksittäiseen tieosakkaaseen.

Ranskassa yksityisteiden muodostamaa hiussuoniver-kostoa ei ole. Yksityisteitä on, mutta ne ovat hyvin selkeästi tiluksille, metsään tai kiinteis-töille johtavia yksittäisiä teitä.

Ranskassa ei ole varsinaista haja-asutusta, on vain pienem-piä tai suurempia kyliä. Kyliä yhdistävät kunnan hoidossa olevat kylätiet, jotka kaikki ovat kestopäällysteisiä. Kesto-päällysteisen ajoradan leveys on alle 3 metriä, joten ohitus-tilanteissa molemmat huo-maavaisesti väistävät tien reu-nalle. Ranska on myös pyö-räilymaa ja harvakseltaan lii-kennöidyt kylätiet pyöräilyyn hyvin soveltuvia.

Hallinto pienessä kylässä on kunnanjohtajan ja kun-nanvaltuutettujen käsissä. Tie-asiat hoitaa keskitetysti kun-nanjohtaja. Jos virka-aikana ei syystä tai toisesta ehdi kun-nantalolle, voi asioita ainakin alustaa iltaisin kunnanjohtajan kahdesti viikossa vetämissä pöytätennisharjoituksissa!

Tämä voi tuntua meistä tienpidon kanssa puuhastele-

vista hyvin amatöörimäiseltä, mutta niin asianlaita ei ole. Hallintoalamaiset saavat päät-täjät hyvin kiinni ja myös vas-tauksen, mikäli jokin tieasia vaivaa. En voi olla vertaamatta tätä tapaa esimerkiksi pikkurui-sen Keuruun toimintaan Keski-Suomessa, jossa puoli vuotta on lyhyt aika tiejaokselle turata jotain pientä tieasiaa.

Sen olen kyllä pannut mer-kille, että suurempia tiehank-keita ei ainakaan meidän kylässä ole viimeisen viiden-toista vuoden aikana toteu-tettu, vain nopeusrajoituksia ja hidasteita on asennettu. Pai-nopiste on ollut raideliiken-teen puolella. Toimintaa on kyllä tehostettu ja asfaltoin-

nissa säästetty alemman tason tieverkolla.

Kurjaa on myös se, että maksulliselle moottoritielle ajettaessa, aina ystävällisen virkailijan Bonjour ja Merci on alkanut vaihtua jääkylmään maksuautomaattiin, joka ei paljon puhu eikä pukahda, odottaa vain euroja ehtymät-tömään Molokin kitaansa.

Niin tai näin, kumipyörät pyörivät ja liikennekulttuuri on kohdallaan peilaten kansakun-nan sielun syövereitä. Ainoa, mitä täkäläiset eivät sulata on hidastelu. Koen tämän aika usein, kun ajan lähikauppaan ja katselen hieman kauniita mai-semia kuitenkin tienopeutta noudattaen.

Ei auta, kaikki kynnelle kykenevät painavat ohi rysty-set valkoisena, tavataksemme sitten kuitenkin läheisen kau-pan parkkipaikalla – minä noin 5 sekuntia myöhemmin!

Kirjoittaja asuu osan vuotta Hondevilliersin kylässä Rans-kassa, jossa perheen tytär on jo 20 vuoden ajan elänyt ja työskennellyt. Erich Iwanow on talonmiehen, eläintenhoi-tajan, metsurin ja muiden roo-liensa ohella tarkkaillut pienen kunnan asioiden hoitoa, tien-pito mukaan lukien. Tytär kuu-luu kunnanhallitukseen, joten suunnitelmia ja niiden toteutta-mista on ollut helppo tarkkailla hyvinkin tiiviisti.

Teksti ja kuvat: SAKARI SEPPÄLÄ tieisäntä

Liedon kunnan velvoitteisiin on kuulunut runsaan parin-kymmenen vuoden ajan Väl-jän yksityistien kunnosta huo-lehtiminen. Tie sijaitsee kes-kustaajaman läheisyydessä, alueen historia ulottuu pit-kälti taaksepäin ja odotetta-vissa on tien varrella maan-käytön tehostuminen. Kunnan tienpitovelvoite on sovittu aikanaan, koska Liedon kaa-topaikka sijaitsi tien vaikutus-piirissä. Kaatopaikka on sul-jettu jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta tämän jälkeen raskasta liikennettä on synty-nyt kaatopaikkaa täytettäessä ylijäämämailla.

KäyttöehdotLiedon kunnan ja Väljän tie-kunnan väliseen tienkäyttöso-pimukseen kuuluu vaatimus, joka velvoittaa kunnan perus-korjaamaan tien ennen takai-sinluovutusta tiekunnalle. Kun-nan toimeksiannosta käynnis-tettiin 7 km:n pituisen tien peruskorjaussuunnittelu viime vuoden lopulla ja suunnitelma

saatiin kantavuustuloksilla täy-dennettynä valtion avustuskä-sittelyyn nopeutetussa aikatau-lussa. Perusteluna oli tien alku-pään runsaan 3 km:n pituisen, erittäin huonokuntoisen pääl-lysteosuuden jatkuvien ja kal-liiden korjausten välttäminen.

Tien perus- korjaaminen

Julkisen urakkakilpailun jäl-keen Väljän yksityistie perus-korjattiin kahden kuukauden aikana syksyllä 2012. Tiera-kenne parannettiin lähtötilan-

teen kantavuusmittaukseen ja liikennejakautumaan perus-tuen. Vaativin osuus oli van-han, rikkoutuneen päällysteen sekoitusjyrsintä samalla kal-liomursketta lisäten 10 cm:n vahvuudelta. Sekoitusjyrsin-nän yhteydessä päällystetty osuus muutettiin murske-pintaiseksi. Muu osuus tiestä parannettiin hyvin perintei-sesti: kuivatus, kantavuus ja tii-vis murskekulutuskerros.

Monta osapuoltaKeskeistä tämän tyyppisessä rat-kaisussa on koko toteutuspro-

sessin organisointi etukäteen. Kunta on peruskorjaamisen ajan tilaajan roolissa urakoitsijan suuntaan ja urakkamalliksi sopii erittäin hyvin yksikköhintape-rusteinen kokonaishintaurakka. Samoin kunta voi tilata koko-naispalvelun suunnittelusta ja urakan valvonnasta toteutuma-selvityksineen, jolloin monen

osapuolen välinen yhteistoi-minta sujuu helposti.

Edullinen toteutusLiedon kunta luopuu vuoden lopulla Väljän yksityistien tien-pitovelvoitteesta ja luovuttaa peruskorjatun tien tiekunnan vastuulle. Tämä tapahtuu kun-nan ja tiekunnan säännösten

mukaan. Väljän yksityistien kokemuksin kokonaispalvelui-hin perustuva malli voisi toi-mia laajemminkin, mm. valtion vähäliikenteisiä maanteitä sil-toineen yksityistiekunnille siir-rettäessä. Ainakin byrokratia on vähäistä ja yleiskulut ovat minimissä – vain muutama prosentti urakkahinnan lisäksi.

Nopeusrajoitusten ja hidasteiden asettaminen ovat viime vuosien merkittävimpiä tienpitoon liittyviä toimia Hondevilliersin kylässä.

Väljän yksityistien peruskorjausurakan vastaanottotarkastus tielinjalla 30.10.2012. Maastotarkastuk-seen ja urakan vastaanottokokoukseen osallistuivat (vasemmalta), Liedon kunnan kunnossapitopääl-likkö Mika Miettula, VARELY:n yksityistieasiantuntija Kari Wessman, Väljän tiekunnan edustaja tieisäntä Päivö Kasula, Liedon teknisen lautakunnan pj. Reijo Virtanen ja YIT:n työpäällikkö Ossi Laakso. Kuvassa erottuu sekoitusjyrsinnällä kunnostettu rakenne ja tiivis kulutuskerroksen murskepinta.

Kunnan tie muuttuu yksityistieksi päällysteen päättyessä.

Maksuautomaatti korvaa entistä useammin ystävällisen virkailijan maksullisen moottorien portilla.

Raskas liikenne, kosteus ja tierungon kantavuuspuutteet ovat rikko-neet päällysteen liikennettä haittaavaksi. Jatkuva päällysteen paik-kaaminen ei ole oikea toimenpide.

6

Tierakenteiden pahin vihollinen on vesi

Siltojen ja rumpujen kuormitus

Liittymärummun kohdalla tien sivuojassa sei-sova vesi voi tarjota ihanteelliset elinolosuhteet ja suojaisan asumispaikan sammakoille, mutta tien rakenteelle se voi olla hyvinkin tuhoisaa. Pinnan alla tapahtuu. Vesi imeytyy pikkuhiljaa tierakenteisiin. Tierakenteeseen tunkeutunut vesi näkyy routaheittoina tai halkeamina tien pinnassa.

Teksti: Lupa-asiantuntija OILI KATAJA Liikennevirasto

Tierakenteelle pahimpia vau-rioita aiheuttavat rikkoutu-neet, tukkeutuneet ja lietty-neet rummut sekä umpeen kasvanut oja. Talvella auraus-lumi ja jäätyvä vesi tukkivat tehokkaasti ojan tai rummun. Keväällä sulamisvedet lisää-vät ongelmia näissä kohdissa veden virratessa tielle ja imey-tyessä tien pinnasta tieraken-teeseen. Kuopat tiessä suure-nevat ja syvenevät.

Rumpujen kesäkunnossapito

Poistamalla rummusta liet-tymät, kasvillisuus ja roskat ennen kuin ne ehtivät tuk-kimaan rummun, voidaan vähentää merkittävästi suu-

rempia kunnostustarpeita. Jos rummusta aiheutuu jatkuvaa hoitotarvetta tai ne eivät toimi riittävän hyvin, on syytä ryhtyä kunnostustöihin. Talvella jää-tynyt rumpu ja sulamisvesien virtaaminen tielle on merkki siitä, että kesällä ”tarttis tehrä jotain”.

Rumpu saattaa olla materi-aalista riippuen osittain rikkou-tunut tai kokonaan painunut tai mennyt lyttyyn. Rumpu voi olla myös liian lyhyt tai rum-mun aukko liian pieni. Jois-sakin tapauksissa kokonaan puuttuva rumpu saattaa olla ongelmien aiheuttaja.

Rumpua ei tarvitse uusia, jos se saadaan toimimaan riit-tävän hyvin korjauksella. Esi-merkiksi liian lyhyttä rum-pua voidaan jatkaa vanhaan rakenteeseen sopivilla jatko-kappaleilla tai jossain tapauk-sissa sujuttamalla uusi putki vanhan sisään.

Rumpujen talvikunnossa- pitoTalvella jäätymisalttiita ovat rummut, joissa veden virtaus on pieni tai virtaus vaihte-lee paljon talven aikana. Kun veden virtaus vaihtelee, jään päälle tulee ajoittain vettä,

joka jäätyy kerroksittain. Rumpujen jäätymistä voi

jonkin verran ehkäistä peit-tämällä rummun päät esi-merkiksi havuilla tai eristele-vyillä. Jäätymisalttiin rummun sisään voi jo ennakolta asen-taa muoviputken. Jäätymisen tapahduttua putkea pitkin johdetaan höyryä tai kuumaa

vettä, jolloin saadaan tehtyä virtausaukko patoutuneelle vedelle.

Liittymärummun jäätymi-nen ja sen vuoksi tielle vir-rannut ja jäätynyt vesi saattaa vaarantaa myös tiellä liikku-jien liikenneturvallisuutta. Sen vuoksi rumpujen auki pitämi-nen on ensiarvoisen tärkeää.

Rumpujen avaaminen jää-esteistä on aina liittyjän vas-tuulla. Tienpitäjä voi antaa liit-tyjälle määräyksiä ja ohjeita rummun avaamisesta tai lai-minlyöntitapauksissa jopa avata liittymärummun liittyjän kustannuksella.

Liittymän kunnossapidon vastuutLiittymän rumpujen ja muusta kunnossapidosta vastaa liit-tyjä. Liittyjänä voi olla kiin-teistö tai yksityistie. Yksityis-tien ollessa kyseessä kunnos-sapito kuuluu tiehoitokun-nalle. Kiinteistöille johtavista liittymistä vastaa kiinteistön-omistaja riippumatta siitä, onko kyseessä asuinkiinteis-tölle johtava tai maa- ja metsä-talouskäyttöön tarkoitettu liit-tymä. Myös tien aurauksessa tai höyläyksessä syntyneiden lumivallien poisto kuuluu liit-tymän haltijalle.

Tienpitäjä eli valtio, kunta tai yksityistiekunta asentaa yleensä uudet liittymärum-mut tien sivuojien kunnostus-töiden tai tien parantamisen yhteydessä. Liittymän uuden rumpuputken hankinta kuu-luu kuitenkin liittyjälle.

Teksti ja kuva: SAKARI SEPPÄLÄ tieisäntä

Syksyllä 2012 julkaistussa Yksi-tyistien kunnossapito -kirjassa on nostettu esiin siltojen kun-non tarkastus- ja ylläpitoteh-tävät. Ohjeistoa voi soveltaa myös tiehen kuuluvien rum-pujen arvioinnissa. Talvella 2013 Tieyhdistys järjestää kah-den vuoden tauon jälkeen vii-

dellätoista paikkakunnalla Alueelliset Yksityistiepäivät. Ohjelmaan kuuluu asiantunti-joiden alustukset siltojen kun-totarkastuksista ja niiden tar-peesta sekä sillan uusimisen toteutusvaihtoehdoista.

Tiekunnan liikenne sekä ulkopuoliset käyttäjät Yksityistiekunnan osakkaiden

oma liikenne kehittyy koko ajan raskaamman kaluston käytön suuntaan. Yksityisten teiden kuntovaatimuksiin vai-kuttavat myös elinkeinoelä-män raskaat kuljetukset var-sinkin silloin, kun yksityinen tie voi lyhentää kuljetuksen reittipituutta. Yksityistiestö on monissa tapauksissa nähtävä osana yleisesti käytettävää tie-verkkoa. Tästä huolimatta tie-kunnalla on ensisijainen vas-

tuu tien liikennöitävyydestä, myös tilapäisen liikennemer-kin asettamisesta.

Tien pintakunnon voi hel-posti todeta harvemminkin tiellä liikkuva, mutta purojen ja ojien ylitykseen tarkoite-tut rakenteet eivät yhtä hel-posti erotu auton ohjauspyö-rän taakse. Samasta syystä tiekunnan osakkaatkin ovat tietämättömiä vesistöraken-teiden todellisesta tilasta. Var-sinkin iäkkäiden betoniputki- ja teräsrumpujen sekä hyvin vanhojen kiviholvisiltojen kes-tävyys on useasti kasvanee-seen liikennekuormitukseen nähden aivan liian heikko.

Kuormitukset ja rakenteen kantavuuden arviointi Pahoja vaurioita sisältävien sil-tojen tarkasteluhetken kan-tavuutta on laskennallisesti mahdoton selvittää. Ensim-mäinen toimenpide on pai-norajoituksen tarpeen arvioi-minen ja asettaminen koske-maan vaurioituneita kohteita. Huoltoajon salliminen äärita-pauksissa voidaan varmistaa teräslevyvahvikkeilla.

Kaikkein suurimpia rasi-tuksia tien rakenteille useasti aiheuttavat osakasluetteloon kuulumattomat tien käyttäjät. Metsäkoneiden lavettikulje-tukset, tuoreen puun kuormat, kiviaineskuljetukset ja kiven-

murskainlaitteet ovat painoil-taan suurimpia. Murskauslait-teen siirrossa kokonaispaino ylittää 90 tonnia. Maanteillä on käytössä erikoiskuljetuslu-pamenettely, yksityisteillä val-vonta ei käytännössä toimi. Poliisi on raportoinut maan-teillä mitanneensa yli 80 ton-nin kokonaispainoja normaali-liikenteessä, ehkä myös oikais-ureitteinä toimivilla yksityis-teillä liikkuu tällaisia kuormia.

Vauriot yleisiäVarsinais-Suomessa on löy-tynyt hyvin monia vaurioitu-neita rumpuja ja erityyppisiä siltoja. Pahimmissa tapauksissa teräsrumpu on mennyt läjään, rikkoutuneet betonirenkaat ovat irrallaan ja silta sortunut. Useissa tapauksissa on ehditty viime hetkellä hätään ja saatu käynnistettyä toimenpiteet:

painorajoitus ja pikainen rum-mun uusiminen tai sillan suun-nittelun aloittaminen. Valtion avustuskelpoisten yksityistei-den vauriotapaukset ELY on poikkeuksetta käsitellyt nope-asti, jolloin tien katkaisun vaa-tima aika on voitu minimoida.

Tien ylläpidon kustannusvastuu

Alueellisten Yksityistiepäivien keskusteluosuudessa tiekun-nilla on mahdollisuus lausua kantansa raskaan liikenteen vaikutuksista oman yksityis-tiensä rakenteisiin. Keskus-telua voisi käydä siitä, toteu-tuuko käyttömaksujen perintä ammattimaiselta raskaalta liikenteeltä ja onko käyttö-maksu riittävä suhteessa tien kuormituksiin, vaurioihin ja vauriokorjauksiin.

Talvella jäätynyt rumpu ja sulamisvesien virtaaminen tielle on merkki siitä, että kesällä ”tarttis tehrä jotain”.

Huonosti pintakäsitelty peltirumpu syöpyy nopeasti käyttökelvottomaksi ja raskaitten kuormitusten vaikutuksesta pettää lopullisesti.

Esko

Häm

äläi

nen

WWW.RUUHIJARVENPOJAT.FIWWW.RUUHIJARVENPOJAT.FIYKSITYISTEIDEN PERUSKORJAUKSET JA RAKENTAMISETPÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA TEEMME KERRALLA HYVÄN!

KULJETUS J.Hietala

ruuhijarvenpojat@netti.firuuhijarvenpojat@netti.fi 045-121 98366

WWW.RUUHIJARVENPOJAT.FIWWW.RUUHIJARVENPOJAT.FIYKSITYISTEIDEN PERUSKORJAUKSET JA RAKENTAMISETPÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA TEEMME KERRALLA HYVÄN!

KULJETUS J.Hietala

ruuhijarvenpojat@netti.firuuhijarvenpojat@netti.fi 045-121 98366

7

Tulevaisuuden luotettavat pölynsidontaratkaisut

www.tetrachemicals.fi

TETRAn kalsiumkloridi – CCRoad sitoo pölyn tehokkaasti

Pölynsidonta on tärkeä osa tiestön kunnossapitoa. Sillä parannetaan ajamisen turvalli-suutta ja luodaan puitteet terveelliselle ja viihtyisälle ympäristölle. TETRA Chemicals on vuosikymmenten kokemuksellaan kehittänyt tulevaisuuden kalsiumkloridituotteet teiden ympärivuotiseen kunnossapitoon.

© Jan Töve / Johnér

CRE

AM

EDIA

Pölynsidonta ilm_A5.indd 2 3.1.2012 9.05

MINNA RAUTONEN oikeustieteen maisteri, varatuomari Asianajotoimisto Ferenda Oy

Pöytäkirja tarkastetaan tavallisesti siksi, että voidaan varmistaa kokouksessa tehdyt pää-tökset. Useissa tapauksissa pöytäkirjan tar-kastavat ja allekirjoittavat erilliset pöytäkirjan tarkastajat.

Tässä artikkelissa on tarkoitus käsitellä pöy-täkirjan tarkastusta erityisesti tiekunnan koko-uksen yhteydessä. Myös yhdistyslaissa on vas-taavanlaisia säännöksiä kuin yksityistielaissa. Käytännöt ovatkin näiden osalta osittain samanlaiset.

Velvollisuus pitää pöytäkirjaa

Velvollisuus pitää pöytäkirjaa seuraa yleensä suoraan lain säännöksistä. Esimerkiksi yksityis-tielain 7 luvun 66 §:n 3 momentissa todetaan, että tiekunnan kokouksessa on pidettävä pöy-täkirjaa, jonka tulee kokouksen puheenjohta-jan ja kahden kokouksessa valitun pöytäkirjan tarkastajan allekirjoittamana tai kokouksen itsensä hyväksymänä olla liitteineen viimeis-tään neljäntoista päivän kuluttua kokouksen päättymisestä asianosaisten nähtävänä.

Mahdollisuuksia on siten kaksi. Joko koko-uksessa valitaan pöytäkirjan tarkastajat, jotka puheenjohtajan lisäksi allekirjoittavat pöytä-kirjan, taikka kokous hyväksyy itse pöytäkirjan. Jälkimmäinen vaihtoehto vastaa yleistä yhdis-tyskäytäntöä ja sitä sovellettaessa kaikkien kokouksessa läsnä olleiden tulee allekirjoittaa

pöytäkirja. Käytännössä tämä vaihtoehto sopii paremmin sellaisten tiekuntien pitämiin koko-uksiin, joiden osakasmäärä on pieni.

Lisäksi on huomioitava, että sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea, on oikeus pyynnöstä saada toimitsijamieheltä tai hoito-kunnan puheenjohtajalta ote tai oikeaksi todis-tettu jäljennös pöytäkirjasta. Ote tai jäljennös annetaan vasta kun pöytäkirja on tarkastettu. Sen todistavat oikeaksi yleensä kaksi henkilöä.

Pöytäkirjan pitämisen merkitys

Pöytäkirjan pitäminen on tärkeää, sillä esimer-kiksi äänet tiekunnan kokouksessa lasketaan kunkin tieosakkaan tieyksikköjen mukaan ja osakkaat voivat pöytäkirjasta tarkastaa las-kutoimien oikeellisuuden. Lisäksi pöytäkir-jan pitämisellä on merkitystä mm. tiekunnan nimen kirjoittamisen yhteydessä. Tiekuntaa voi tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa edustaa toimitsijamies tai hoitokunnan jäsen taikka näiden varamies. Näiden tulee tarvitta-essa osoittaa asemansa tiekunnan kokouksen pöytäkirjan otteella.

Erityisen tärkeitä pöytäkirjan merkinnät ovat silloin, kun kyse on tieosakkaiden oikeuk-sista. Tieosakkaalla tai muulla asianosaisella, joka katsoo, ettei tiekunnan kokouksen pää-töstä ole tehty laillisessa järjestyksessä tai ettei se muutoin ole lain mukainen taikka että pää-tös loukkaa hänen oikeuttaan tai tieosakkai-den yhdenvertaisuutta, on oikeus saattaa asia tielautakunnan ratkaistavaksi. Määräaika alkaa kulua joko päätöksen tekemisestä taikka pää-

töksen tiedoksisaannista riippuen siitä, onko osakas ollut paikalla kokouksessa, jossa päätös on tehty. Kokouksessa tehdyt päätökset ilme-nevät siellä pidetystä pöytäkirjasta.

Toisaalta on myös hyvä muistaa, että pöytä-kirjaan on tarkoitus kirjata nimenomaan pää-töksiä. Tarkoitus ei siten ole, että sinne kirjattai-siin osakkaiden lausumia muuten kuin lyhyesti. Osakas voi halutessaan jättää eriävän mielipi-teen liitettäväksi pöytäkirjaan.

Pöytäkirjan allekirjoittaminen

Jos kokouksen valitsemat tarkastajat huomaa-vat pöytäkirjassa virheitä, heidän tulee vaa-tia puheenjohtajaa ja sihteeriä korjaamaan ne ennen allekirjoitustaan. Pöytäkirja voidaan kuitenkin hyväksyä myös vasta seuraavassa kokouksessa, jolloin mahdolliset korjaukset on ehditty tehdä. Samoin se voidaan kierrättää osanottajilla kokouksen jälkeen kommentteja varten.

Mikäli laki edellyttää tiettyjen henkilöiden allekirjoittavan pöytäkirjan, tulee näin myös toimia. Muussa tapauksessa kyseisiä muoto-vaatimuksia on rikottu ja pöytäkirjan aitous saattaa olla vaikeasti selvitettävissä.

Pöytäkirjan allekirjoittamisen liittyvät ongelmat

Usein epäselvyyttä ei synny siitä, että itse pöy-täkirja tulee allekirjoittaa. Ongelmia saattaakin seurata siitä, tuleeko pöytäkirjan liitteet alle-kirjoittaa. Esimerkiksi yksityistielain säädök-

sissä tai niihin liittyvissä hallituksen esityksissä ei ole mainintaa, miten liitteiden kanssa tulisi toimia. Tältä osin asia jää noudatetun käytän-nön varaan.

Jotta ongelmilta vältyttäisiin, pöytäkirjan tarkastajien ja muiden allekirjoittamiseen vel-voitettujen olisi hyvä merkitä vähintäänkin nimikirjaimensa pöytäkirjan liitteisiin. Usein liit-teet jätetään merkitsemättä nimikirjaimilla tai allekirjoituksella, mistä saattaa seurata ongel-mia siinä vaiheessa, kun joku tieosakkaista alkaa epäillä liitteiden oikeellisuutta.

Epäily saattaa kohdistua esimerkiksi siihen, että liitettä on muutettu pöytäkirjan tarkas-tuksen jälkeen. Tällaisissa tilanteessa olisi hyvä pystyä osoittamaan se, että tarkastus on tehty huolellisesti, asiakirjat ovat aitoja ja ettei asia-kirjoja ole kokouksen tai tarkastuksen jälkeen muuteltu.

Lopuksi Pöytäkirjan pitämisessä on tärkeintä, että koko-uksessa tehdyt päätökset tulevat kirjatuiksi pöytäkirjaan oikealla tavalla. Tästä huolehti-minen on myös pöytäkirjan tarkastajien taikka muiden henkilöiden, jotka allekirjoittavat pöy-täkirjan, tärkein tehtävä.

Epäselvyyksiltä vältytään silloin, kun pöytä-kirja itsessään on tarkastettu asianmukaisella huolellisuudella. Jotta tämä tavoite saavutet-taisiin, tulee huomiota kiinnittää myös pöytä-kirjan liitteiden tarkastukseen, sillä myös niiden tulee olla tarkastettuna. Selvyyden vuoksi tästä olisi hyvä tehdä merkintä joko allekirjoituksin tai nimikirjaimin.

Tiekunnan kokouksen pöytäkirjan tarkastaminenPöytäkirjan avulla varmistetaan kokouksessa tehdyt päätökset

8

Suositus sähköverkkojen sijoittamisesta yksityisteiden varsilleSuomen Tieyhdistys ry ja Energiateollisuus ry ovat solmineet suositussopi-muksen sähköverkkojen, lähinnä maakaapeleiden sijoittamisesta yksityis-teiden varsille. Sopimus on samantyyppinen kun aiemmin FiCom ry:n kanssa tehty suositus tietoliikennekaapeleiden sijoittamisesta yksityisteiden varsille.

Teksti: ELINA KASTEENPOHJA

Maankäyttö- ja rakennuslaki oikeuttaa sijoittamaan yhdys-kuntateknisiksi laitteiksi kat-sottavia sähköjohtoja ja maa-kaapeleita toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle. Ensi-sijaisesti tämä tapahtuu sopi-musperusteisesti. Jos sijoit-tamisesta ei päästä sopimuk-seen, kunnan rakennusval-vontaviranomainen voi antaa verkonhaltijalle päätöksellään sijoitusoikeuden.

Sähkömarkkinalaki mää-rittelee sähköverkonhaltijalle maantieteellisen vastuualu-een jakeluverkon osalta, jota sähköverkonhaltijan tulee yllä-pitää, käyttää ja kehittää. Vas-tuualueella sähköverkonhalti-jalla on myös sähkömarkkina-lain mukainen uuden sähkön-käyttöpaikan liittämisvelvolli-suus sähköverkkoon.

Lähtökohtana on, että säh-köverkot pyritään sijoittamaan yhteiskunnan, verkonhaltijoi-den ja käyttäjien kannalta tar-koituksenmukaisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Käy-tännössä tämä tarkoittaa usei-den kaapeleiden ja johtojen sijoittamista teiden varsille. Sijoittamalla pylväät, johdot,

maakaapelit ja muut laitteet teiden varteen pyritään säästä-mään erityisesti muuhun käyt-töön soveltuvaa maata.

Sähkön toimitusvarmuus paraneeTehokkaan maankäytön lisäksi kaapeleiden sijoittaminen tei-den varsille edistää teiden var-rella olevien kiinteistöjen mah-dollisuuksia saada laadukasta sähköä. Menettely on tehokasta

myös verkkojen rakentamisen ja huoltotöiden kannalta. Esimer-kiksi myrskyvaurioiden mini-moimiseksi uudet kaapelit sijoi-tetaan pääsääntöisesti maan alle.

Suosituksen soveltamisala

Tämä suositus koskee uusien 0,4–45 kV sähköjohtojen ja maakaapeleiden sijoittamista yksityisteiden varteen sekä soveltuvin osin olemassa ole-vien sähköverkkojen siirtämistä. Suosituksessa tienpitäjällä tar-koitetaan tiekuntaa, tai mikäli sellaista ei ole, tienpidosta vas-taavia kiinteistön omistajia.

Sijoittaminen ja mahdollisten vahinkojen korvaaminenSähköverkkojen sijoittami-sessa kiinnitetään huomiota siihen, että kiinteistöille ja tienpidolle ei aiheuteta tarpee-tonta haittaa.

Kiinteistön omistajalla tai tienpitäjällä on oikeus saada korvaus sijoittamisesta aiheu-tuvasta todellisesta haitasta ja vahingosta. Kaapelin tai muun yhteyden sijoittava taho kor-jaa sijoittamisesta aiheutuneet

vahingot ja jäljet siten, että alue saatetaan vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin mitä se oli ennen kaapelin sijoitta-mista sekä korvaa sijoittami-sesta myöhemmin todennet-tavat vahingot ja puutteet.

Kiinteistönomistajalla tai tienpitäjällä ei ole oikeutta vaatia vuokraa tai muuta käyttökorvausta kaapelin sijoittamisesta.

Verkonhaltija vastaa kaape-lin sijoittamisen työnaikaisesta liikenteen ohjauksesta ja työ-

maan turvallisuudesta sekä kol-mannelle osapuolelle mahdolli-sesti aiheutuvista vahingoista.

Verkolle mahdollisesti aiheutuvat vahingot

Kaivutöiden tekijällä on vel-vollisuus ennen työhön ryh-tymistä selvittää, sijaitseeko alueella kaapeleita tai muita maanalaisia rakenteita.

Verkonhaltijan velvollisuus on toimittaa sijaintieto kai-vutyön suorittajalle maksutta joko antamalla kaivuohjeita tai kartan, josta ilmenee kaape-lin sijainti. Mahdollinen maas-tonäyttö tulee tilata riittävän ajoissa. Verkonhaltija vastaa antamansa sijaintitiedon oikeel-lisuudesta. Kiinteistön omistaja, tienpitäjä tai muu kaivutyöstä vastaava taho ei ole korvaus-velvollinen, jos se on täyttänyt selonottovelvollisuutensa ja noudattaa verkonhaltijan anta-mia ohjeita, eikä kaapeli sijaitse sijaintidokumentin tai sijainti-selvityksen mukaisessa paikassa.

Tienpitäjä ei vastaa vahin-goista, jotka ovat aiheutuneet tiealueeseen kohdistuvista tavanomaisista kunnossapito-töistä, jotka eivät edellytä var-sinaista kaivamista, maansiirtoa tai vastaavaa työtä. Tienpitäjä ei näin ollen vastaa maakaapelille mahdollisesti aiheutuneista vahingoista, jotka aiheutuvat maanpinnalla tai välittömästi maanpinnan läheisyydessä tapahtuvista toimenpiteistä kuten niitto, auraus, höyläys, vesakon raivaus ja aurausviit-tojen tavanomainen asentami-nen alle 0,4 metrin syvyyteen.

Sähköverkkojen siirtäminen

Tien rakenteen tai linjauksen parantaminen voi edellyttää kaapeleiden ja johtojen siir-tämistä. Siirtämisen ja suojaa-misen tekee tai teettää aina verkonhaltija.

Pylväiden, johtojen ja kaa-peleiden siirtotilanteessa kustannukset neuvotellaan tapauskohtaisesti ottamalla huomioon alkuperäiset sijoi-tussopimukset ja siirrosta osa-puolille tulevat hyödyt. Lähtö-kohtana on, että siirtoaloitteen tekijä vastaa siirrosta aiheutu-vista kustannuksista.

Verkonhaltija siirtää kustan-nuksellaan tiealueelle sijoitetut ilmajohdot ja maakaapelit sekä niihin kuuluvat laitteet uuden liittymän tai laajuudeltaan sitä vastaavan suuruisen työn yhte-ydessä. Tämä koskee myös tien alittavia maakaapeleita sekä niitä ilmajohtoja, joiden pyl-väät sijaitsevat tiealueella.

Tienpitäjä osallistuu kus-tannuksiin, jos tiealueelle tai tiealueen ulkopuolelle sijoite-tut ilmajohdot tai maakaapelit joudutaan siirtämään tiealu-eessa tapahtuneiden laajamit-taisten muutosten johdosta tai tien kunnossapitomenetelmät muuttuvat huomattavasti.

Tien käyttäminenUseimmissa tapauksissa yksi-

tyistien varressa kulkevat säh-köverkot palvelevat tien osa-kaskiinteistöjä. Yhteyksien huoltoliikenne on useimmi-ten vähäistä. Näin ollen kat-sotaan kyseisen huoltoliiken-teen kuuluvan kiinteistöjen aiheuttamaan liikenteeseen ja siten sisältyvän kiinteistöjen tiemaksuihin.

Laajempien sähköverkon parannus- tai rakentamishank-

keiden aiheuttamasta tienkäy-töstä ja mahdollisesta käyttö-maksusta sovitaan tienpitäjän kanssa tapauskohtaisesti.

Sopimus kokonaisuudes-saan löytyy Suomen Tieyhdistyksen nettisivuilta: www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/suositukset

Maakaapelin asennustyö meneillään.

Sähkön toimitusvarmuus paranee, kun siirrytään ilmajohdoista maakaapeleihin.

Suositeltava menettely sähköverkkojen sijoittamisessa

1. Sähköverkon sijoittamisesta sovitaan tiekun-nan tai kiinteistönomistajan kanssa kirjallisesti.2. Tarkoituksenmukaisen tienpidon kannalta tiekunnan osakkaina olevien kiinteistöjen omistajia suositellaan antamaan tiealueelle sijoitettavien sähköverkkojen sijoittamisesta sopimisen tiekunnan vastattavaksi ja hoi-dettavaksi. Tämä periaatepäätös suositellaan tehtäväksi tiekunnan kokouksessa. Tiealueen ulkopuolella toimittaessa verkonhaltija tekee sopimuksen aina kyseisten kiinteistönomista-jien kanssa. 3. Verkkojen suunnitteluvaiheessa ote-taan yhteys tienpitäjään. Tiekunnan viralli-nen yhteystieto löytyy maanmittauslaitok-sen yksityistierekisteristä. Yhteystietoa voi tiedustella myös maanomistajilta, kunnasta tai valtionapuun oikeutettujen teiden osalta ELY-keskuksesta. 4. Asennustyö suoritetaan lait ja asetukset huomioon ottaen sekä hyvien asennustapojen mukaisesti ottaen huomioon olemassa olevat suositukset.5. Maakaapelien sijoittamisessa tiealueelle pyritään yhteistyössä etsimään soveltuvin toteutustapa ja yksityiskohtainen sijoitus-paikka tiekohtaisesti huomioiden tierakenteet, leveydet ja tiealueen ulkoluiskien olosuhteet, tavoitellen sopimusperusteista ratkaisua ver-konhaltijan ja tienpitäjän välillä. 6. Varmistetaan tiealueen rajat, mahdolliset tien erityisrakenteet sekä tiedossa olevat tien parantamissuunnitelmat. Pidetään tarvittaessa maastokatselmus.

7. Maakaapelit sijoitetaan siten, että ne eivät aiheuta haittaa normaalille tienpidolle huo-mioiden maan routiminen ja muu eläminen. Tämä varmistetaan sijoittamalla kaapelit kus-sakin tapauksessa tarkoituksenmukaisimpaan sijaintipaikkaan ja riittävän syvälle. Lisäksi huolehditaan tarvittavista suojauksista. Tien pituussuuntainen kaapeli asennetaan yleensä vähintään 0,7 m syvyyteen. Mikäli kaapeli asennetaan lähemmäksi tienpintaa, tehdään tarvittavat lisäsuojaukset. Rummut kierretään pääsääntöisesti ulkokautta tarvittaessa suoja-putkia käyttäen.8. Mahdolliset pylväät sijoitetaan ojien kun-nostuksen sekä niiton ja raivauksen helpotta-miseksi riittävän kauas sivuojan ulkoreunasta mahdollisuuksien mukaan 0,5–1 m.9. Ilmajohtojen tienylitykset minimoidaan ja vapaa alikulkukorkeus pidetään riittävänä, sorastuksen ja hiekoituksen takia mahdolli-suuksien mukaan 6,5 m.10. Pyritään yhteisrakentamiseen kaivutöiden minimoimiseksi. Maakaapelit, kuten sähkö- ja telekaapelit ja muut maanalaiset rakenteet, kuten vesijohtoverkot pyritään sijoittamaan samaan kaivantoon. Kaivutyön yhteydessä sijoitetaan tarvittaessa asennusputkia tulevia tarpeita varten11. Pylväiden määrä minimoidaan sijoitta-malla tele- ja sähköjohdot mahdollisuuksien mukaan samoihin pylväisiin.12. Kaapelin sijoittamisen jälkeen verkonhal-tija toimittaa tiekunnalle kaapelin sijaintitie-don esimerkiksi karttakopiona.

Enst

o O

y

Enst

o O

y

9

Yksityistien ympäristön- hoito hyödyttää osakkaitaHoidettu ja kunnossa oleva tie ympäristöineen ilahduttaa osakkaita. Tieympäristön hoitoa ovat esimerkiksi puuston poisto tiealueelta, työkonei-den jätteiden kierrätys ja tien viereisten puun-tuotantoalueiden maisemanhoito. Kunnossa pidetty ajorata on hyödyksi osakkaille ja haita-ton ympäristölle.

AIRI MATILA

Yksityistie kannattaa rakentaa riittävän kantavaksi ja pitää kunnossa säännöllisellä hoi-dolla. Tie kestää paremmin, kun sekä ajorata että tien luis-kat hoidetaan säännöllisesti muun muassa lanaamalla ja rumpujen toiminnan tarkista-misella. Toimiva yksityistiestö varmistaa puuhuollon tehok-kuuden ja kesämökille pääsyn kuorma-autolla.

Energiapuuta tiealueelta

Pajut, lepät ja haavat saattavat puskea tien luiskilta, jos osa-kaskunta on unohtanut tien-hoidon. Puut ovat pienikokoi-sia ja sellaisia puulajeja, jotka kelpaavat ainoastaan polttoon. Tällaisilta kohteilta on mahdol-lista hyödyntää energiapuuta kannattavasti.

Energiapuuta pitää olla riit-tävästi, jotta urakoitsija kiin-nostuu kohteesta. Tiekuntien sekä metsätilojen ja asuinkiin-teistöjen omistajien kannat-taa ketjuttaa tienvarren pienet energiapuun korjuun työmaat isoiksi työpaketeiksi. Yhteistyö naapureiden kanssa tuottaa houkuttelevia työmaita ura-koitsijoille ja alentaa työkus-tannuksia onpa kyseessä kai-vinkoneen, hakkuukoneen tai metsuriyrittäjän tilaaminen.

Energiapuun korjuun tulee olla laadukasta myös ympäris-töasioissa. Koneiden rikkoutu-misista aiheutuvat päästöt, jät-

teiden talteenotto työmaalla ja niiden toimittaminen jäte-huoltoon ovat oleellinen osa työmaahygieniaa ja ympäris-tönhoitoa. Urakoitsijan ympä-ristöosaamattomuuden voi päätellä työmaalle jätettyjen roskien ja muiden jätteiden perusteella.

Teetä työ luotettavalla urakoitsijalla

Kun urakkaa ryhdytään kilpai-luttamaan, kannattaa hinnan lisäksi ottaa huomioon laa-tutekijät. Hinnan osuus voisi olla 70 prosenttia ja erikseen määriteltävien laatutekijöi-den osuus 30 prosenttia pis-teytyksessä. Tilaajan vastuulla on seurata, että urakan saanut yrittäjä noudattaa sovittuja laatuasioita.

Yksityistiellä turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat tärkeitä. Tiellä kulkijoita varotetaan edessä olevasta työmaasta. Työmaa pidetään siistinä, öljy- ja muut jätteet lajitellaan jät-teenkäsittelysuunnitelman mukaisesti ja hankitaan öljyn-torjunnan ensitorjuntakalusto. Jätteet toimitetaan kierrätyk-seen tai muuhun käsittelyyn. Vahingon sattuessa selvitetään tilanne ja ryhdytään torjunta-toimiin. Vastuuhenkilö tulee nimetä urakointisopimukseen.

Laki tilaajan selvitysvelvol-lisuudesta ja vastuusta ulko-puolista työvoimaa käytettä-essä (1233/06) velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa

hoitaa lainmukaiset velvoit-teensa. Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasa-vertaista kilpailua ja työehto-jen noudattamista. Lakisää-teisiä velvoitteita ovat muun muassa merkinnät ennakko-perintärekisterissä, työantaja-rekisterissä ja arvonlisävero-velvollisten rekisterissä. Ura-koitsijan tulee toimittaa todis-tus verojen maksamisesta sekä todistukset eläkevakuutuk-sista, tapaturmavakuutuksista ja vastuuvakuutuksista.

Puuntuotanto muokkaa tiemaisemaaYksityistie on usein lähinnä metsätalouden käytössä, jol-loin puuntuotanto ja metsän-käsittely näkyvät tiellä kulki-joille. Metsätaloudessa mai-semanhoidon tavoitteena on puuntuotannon toimien sopusointu kaukomaisemassa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä. Onnistunut maise-mahakkuu rakentuu hakkuu-alan rajaukseen, säästöpuiden käyttöön ja metsänuudista-mistöiden toteutukseen ker-ralla kuntoon -periaatteella.

Puuntuotantoalueilla on valtava vaikutus tieltä avautu-viin maisemiin. Maisemanhoi-don huomioon ottava kannat-tava puuntuotanto luo Suo-melle tunnusomaisen yleis-maiseman. Metsät sekä niihin perustuvat tuotteet ja palvelut ovat merkittäviä siirryttäessä kivihiili- ja öljytaloudesta bio-talouteen. Kannattavan puu-huollon tehokkuus perustuu myös tulevaisuudessa laaduk-kaaseen yksityistieverkostoon.

Kirjoittaja työskentelee Met-sätalouden kehittämiskes-kus Tapiossa ja erityisasian-tuntijana Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän nimittämässä luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmässä. Maaseutupo-litiikan yhteistyöryhmä edistää maaseudun hyvinvointia ja se oli kehittämässä muun muassa Suomen tieyhdistys ry:n tieisän-nöitsijöiden koulutusohjelma TIKOa. Luonto- ja maisemapal-velut -teemaryhmä tekee puo-lestaan tunnetuksi luonnon- ja maisemanhoidon yrittäjyyttä.

Yksityistien viereisen metsän hakkuu kannattaa ulottaa tiehen asti. Upea suomalainen järvimaisema saattaa paljastua hakkuun ansiosta tieosakkaiden iloksi.

Tien vierustalta lähtee runsaasti energiapuuta. Työ on urakoitsijoille kannattavaa, kun riittävän järeätä puuta kertyy vähintään muutamia autokuormallisia ja energiapuun hinta hieman kohoaa nykyisestä.

Kun tien sisä- ja ulkoluiskissa sekä ojissa kasvaa kookasta puustoa, on syytä kiirehtiä tieympäristön kunnostustöihin. Pöpelikön poisto pitää tien ajokuntoisena, lyhentää kelirikkoaikaa, lisää tieturvalli-suutta ja avartaa tienvarren maisemaa.

Kalle

Van

hata

loA

iri M

atila

Tiemestari.NET Tiekuntien ATK-ohjelma, jolla hoidat yksiköinnin, tiemaksut, laskut, budjetin, kokouskutsut, pöytäkirjat ja postituksen. Voit kopioida valmiin yksiköinnin Ex-cel-taulukosta ja viedä kaikki tulosteet pdf-muotoon. Ohjelmaan kuuluu ammattitason tekstinkäsittely, jossa on joukkopostitus tieosakkaille ja valmiita asia-kirjapohjia tiekunnan käyttöön. Tiemestariin on liitettävissä karttatoiminto, jolla voit mitata välimatkoja ja pinta-aloja tien yksiköintiä varten tai piirtää ja tulostaa työmaakarttoja tien perusparan-nukseen.

Saat Tiemestarin käyttöösi il-maiseksi vuoden ajaksi, eikä ohjelmassa ole mitään käyttö-rajoituksia tai ostovelvoitetta.

Kysy 045 131 5156 tai pentti.kuokkanen@pp.inet.fi

katso www.winsu.net

Asianajotoimisto ACTAS Oy Suomen Tieyhdistyksen jäsen

puh. 010 548 6060

Väinölänkatu 133100 TAMPERE

Arvi Karistonkatu 913100 HÄMEENLINNA

Puistokatu 16 A, PL 5738201 SASTAMALA

Apiankatu 3, PL 6637601 VALKEAKOSKI

www.actas.fi

Airi

Mat

ila

10

Teksti ja kuvat: JAAKKO RAHJA

Perinteisesti on jokamiehenoi-keudella ymmärretty tarkoi-tettavan sellaista toisen alu-eella tapahtuvaa toimintaa, joka ei tarvitse maanomistajan suostumusta tai viranomaisen lupaa tai joka muutoin ei ole kiellettyä.

Jokamiehenoikeuden kä-site sellaisenaan esiintyy vain muutamassa laissa. Keskei-simmät periaatteet nousevat perustuslaista, joka toisaalta määrittelee jokaisen perusoi-keuksia ja toisaalta mm. tur-vaa omaisuuden suojaa. Koko-naisuudessaan jokamiehenoi-keus on eräänlainen yhteen-veto ja yleiskäsitys siitä, mitä toisen maalla saa tehdä.

Jokamiehensoikeus tarkoit-taa oikeutta liikkua jalan, hiih-täen, pyörällä ja ratsain. Saa myös tilapäisesti oleskella ja yöpyä, poimia luonnontuot-teita, onkia ja pilkkiä, uida ja veneillä sekä kulkea jäällä.

Ei ole oikeuksia ilman vel-vollisuuksia ja rajoituksia. Esi-merkiksi ei saa haitata maan-omistajan maankäyttöä, kul-

kea pihamailla, häiritä koti-rauhaa tai eläimiä, vahingoit-taa istutuksia tai viljelyksiä, roskata, metsästää eikä tehdä avotulta. Ja kalastukseen, met-sästykseen ja moottoriajo-neuvolla ajamiseen tarvitaan useimmiten erilliset luvat.

Ei koske ajoneuvojaJokamiehenoikeus on voi-massa myös yksityistiellä eli sillä saa liikkua jalan, ratsain, hiihtäen ja pyörällä.

Olennaista on tunnis-taa, että jokamiehenoikeus ei koske moottoriajoneuvolla eikä hevosajoneuvolla – hevo-nen ja kärry tai reki – ajoa.

Jokamiehenoike-utta laajemmasta tien käytöstä päät-tää ja luvan myön-tävät tien osak-kaat, siis tiekunta tai osakkaat muu-toin yhdessä. Lupa tarvitaan säännölli-seen liikenteeseen, ulkopuolisen tila-päisiin kuljetuksiin sekä ulkopuolisen järjestämään toi-mintaan, joka sel-

västi lisää tien kunnossapito-kustannuksia. Tilapäisten kulje-tusten ulkopuolelle on kuiten-kin rajattu työhevosella tapah-tuvat maa- ja metsätalouden kuljetukset, joihin ei tienkäy-tön lupaa tarvita.

Yksityistielaki ei ota tar-kemmin kantaa, millainen on edellä mainittu toiminta, joka selvästi nostaa tienpidon kus-tannuksia. Lain esityksessä todettiin, että järjestetty ja useimmiten taloudellisessa hyötymistarkoituksessa har-joitettu ja tienpidolle lisäkus-tannuksia sekä muuta haittaa aiheuttava toiminta jää joka-miehenoikeuden ulkopuolelle ja vaatii luvan. Luvanvaraista siten olisi esimerkiksi ratsastus-tallien tai urheilutapahtumien yhteydessä tapahtuva yksityis-tien käyttö.

Voimassa on edellä mainittu nyrkkisääntö, että ympäristölle ja maanomistajan omaisuu-delle ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Tältä poh-jalta mm. maastoon ei saisi jät-

tää pysyviä jälkiä. Voita-neen surutta tulkita,

että ’lännen yksi-näinen cowboy’

ratsastaa joka-miehenoike-udella myös yksityistiellä.

Jokamiehe-noikeutta laa-

jempi toiminta edellyttää siis useampaa hevosta.

Pihamaan läpi kulkevaa

tietä saavat käyttää ne, joilla on tieoikeus kyseiseen tiehen. Pihatiellä kulkeminen ei tällöin-kään saa kuitenkaan aiheuttaa tarpeetonta haittaa ja tahalli-nen häiritseminen tieltä käsin on rikoslain mukaan rangais-tavaa. Jos muilla ei ole tieoi-keutta, saa kiinteistön omis-taja määrätä oman pihatien käytöstä.

Tien tilapäisen käyttöluvan antaa hoitokunta tai toimitsi-jamies. Luvan antaa vuosiko-kous, jos toiminta säännöllistä.

Tien käyttömaksun voi tien-pitäjä niin halutessaan periä. Käyttömaksun maksajana on tienkäyttäjä tai mahdollisen toiminnan järjestäjä. Käyt-tömaksut tai ainakin niiden perusteet tulee päättää osak-kaiden kokouksessa.

PysäköintiAjoneuvoa ei saa pysäköidä paikkaan ja tavalla, josta aiheu-tuu vaaraa tai joka estää tai häi-ritsee liikennettä. Tämän määrää tieliikennelaki ja sitä on fiksua noudattaa.

Ajoneuvon pysäköinti maas-toon yksityistien välittömään läheisyyteen on sallittua, jos tur-vallinen pysäköinti sitä edellyt-tää. Siitä ei kuitenkaan saa aiheu-tua maa-alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa. Tämän sanoo maastoliikennelaki.

Jos maanomistaja on teh-nyt tien viereen pysäköintipai-kan, saa omistaja määrätä sen käytöstä. Mutta jollei rajoituk-sia ole osoitettu, saavat muutkin siinä pysäköidä edellä mainituin ehdoin.

Käytäntöjä ja tulkintoja

Jokamiehenoikeuden käsite on periaatteessa selkeä, mutta käytännössä erilaisia tulkin-toja esiintyy. On myös niin, että yhteiskunnan ja muun muassa liikkumistapojen muu-tokset kasaavat painetta uusiin tulkintoihin.

Yksityisteiden käytön osalta on toivottavaa, että sopu olisi aina päällimmäisenä. Useim-miten ja käytännössä tiukka rajankäynti tienkäytön oikeuk-sista ei ole tarpeen, sillä pieni jokamiehenoikeuden ylittävä tienkäyttö ei kuitenkaan tuo merkittäviä käyttömaksuja tiekunnalle.

Jokamiehenoikeuden kiis-tat uhkaavat sen sijaan lisään-tyä, jos valtio ja kunnat vetäy-tyvät yksityisteiden tienpidon tukemisesta. Niin ei soisi käy-vän. Nykyinen kolmikantape-riaate, on edelleen erittäin toi-miva. Kun julkishallinto – val-tio ja kunnat - avustaa tienpi-toa, se tavallaan ostaa samalla jokamiehenoikeutta kaikille.

Alueellisilla Yksityistiepäi-villä helmi-maaliskuussa 2013 on jokamiehenoikeus yhtenä aiheena. Silloin tiekuntien vas-tuunkantajien ja tienkäyttäjien kanssa voimme yhdessä miet-tiä muita oikeudenmukaisia tulkintoja.

Yksityisteinä olevia jääteitä voi olla lukuisia sel-laisina talvina, jotka ankaruudessaan ovat kuin ’entisajan talvet’. Vesistön jäälle aurattu tieura lyhentää tai helpottaa ajomatkaa. Joskus jäätie korvaa lautta- ja lossireitin. Osa jääteistä teh-dään tilapäisesti vaikkapa hakkuukuljetusten takia.

JAAKKO RAHJA

Tie kannattaa tehdä paikkaan, jossa jää luonnostaan on kes-tävintä eikä ymmärrettävästi

tehdä sitä pahimpaan virta-paikkaan eikä esimerkiksi koh-taan, jossa on hankala tulla kuivalta tieltä jäälle.

Tavanomaisin jäätie on 40

tai 50 metriä leveä aurattu ajo-tie tai ura, jolla on kaksisuun-tainen liikenne. Tällaisia jää-teitä tehdään jokiin ja järviin. Merenselällä ajoratoja teh-dään usein kaksi kuormituksen tasaamiseksi ja aukipitämisen helpottamiseksi. Pidemmille jääteille voidaan aurata kaksi 5–10 m leveää ajotietä, joiden liikenne on yksisuuntainen ja joiden välinen välikaista on 30–50 m.

Jään kuntoa pitää tarkkailla

Jään paksuutta pitää seurata jatkuvasti. Paksuutta mita-taan kerran viikossa sydäntal-ven aikana, mutta mittausvä-liä tihennetään keväällä jään sulaessa. Jääpaksuus saattaa vaihdella virtausten tms. syi-den takia kovastikin, joten mit-tausreikien väli tulisi olla 25–50 m tai jopa tuotakin tiheämpi. Jos jää alkaa heiketä liikaa, on syytä sulkea tie tai siirtää se uuteen paikkaan.

Jäätymistä voidaan vauh-dittaa ja jäätä voidaan vahvis-taa. Jäällä oleva lumi hidastaa pakkasilmalla jäätymistä, joten lumi kannatta poistaa heti kan-tavuuden niin salliessa. Syytä tiedostaa, että traktoriauraus tai lumilinkous tarvitsee 25 cm jääpaksuuden.

Jään ollessa niin ohutta, voidaan jään päällä oleva lumi kostuttaa ja jäädyttää kai-raamalla reikiä jäähän. Jäätä vahvistetaan pumppaamalla lumettomalle jäälle kerrallaan 2–5 cm vettä ja antamalla sen rauhassa jäätyä. Liian paksu ei vesikerros saa olla, että jääty-minen tapahtuisi kunnolla ja että jää muodostuisi tasalaa-tuiseksi koko paksuudeltaan.

Jäätien kunnossapitoTavanomaisin kunnossapito-työ on lumen poisto. Aura ja linko taitavat olla yleisimmät työkoneet.

Tien lumivallit on syytä pitää matalana ja leveänä. Tämä sen takia, ettei jäähän kohdistuva kuormitus turhan päiten kasva. Lumivalli vää-rässä kohdassa aiheuttaa myös kinostumista tielle. Kinostumi-nen puolestaan vähenee sillä, että jäätien molemmin puolin noin 40 m etäisyydelle aura-taan 5 m levyiset alueet, jotka toimivat kinostimina.

Jäätielle syntyvät railot ja halkeamat korjataan jäädyttä-mällä ne erikseen tai jäädyt-tämällä tie koko leveydeltään. Isommat railot voidaan ylittää railosilloilla.

LiikennemerkitJäätiellä liikennemerkit lai-

tetaan tietysti jäähän tai lumi-valliin. Kuten muillakin teillä tulee merkkien ja lisäkil-pien olla vähintään 2 metrin korkeudella. Liikennemerkeillä osoitetaan ainakin • suurin sallittu nopeus• suurin sallittu ajoneuvo- ja akselipaino• ajoneuvojen minimietäisyys• ohitus- ja pysähtymiskielto• mahdolliset kohtaamispaikat ja railot

Merkit laitetaan tien molempiin päihin ja tarvitta-essa matkallekin. Merkitkin vaativat hoitoa eli ne on hyvä tarvittaessa puhdistaa hei-jastinkalvoa vaurioittamatta lumesta ja jäästä. Muutoin ei niiden sanoma välittyy oikein.

Liikkuminen jäätielläJääteillä liikuttaessa ovat voi-massa samat liikennesään-nöt kuin muualla tieliiken-teessä. Esimerkiksi nopeusra-joituksia ja muita liikenteen ohjauslaitteita on syytä visusti noudattaa.

Liikkuva auto aiheuttaa jää-hän aaltoliikkeen ja sillä tavoin rasittaa jäätä. Tämän takia käy-tetään tavanomaista alhaisem-pia nopeusrajoituksia, esimer-kiksi 30 tai 50 km/h, kaikille ajoneuvoille tai ainakin ras-

kaalle liikenteelle.Ajonopeuden ohella tär-

keä turvalliseen liikenteeseen liittyvä tekijä on ajoneuvojen välinen turvaväli. Sen tulee olla yleensä minimissään 50 m ja se osoitetaan liikennemerkillä.

Kolmas tärkeä asia on jää-tielle päästettävien ajoneu-vojen suurimmat sallitut ajo-neuvo- ja akselimassat. Esimer-kiksi 20 cm tehollinen jääpak-suus tarvitaan henkilöautolle. Täydellä kuormalla ajava tuk-kirekka tarvitsee tehollista jää-paksuutta jo reilusti yli metrin (112 cm). Tällainen jään teholli-nen paksuus alkaa nykytalvina olla tosin jo aika harvinainen näky. Ihmisen painon kannat-taa noin 5 cm jääpaksuus.

Kantavuus määräytyy tehollisen jääpaksuuden mukaisesti. Jään teholliseen paksuuteen lasketaan teräsjää, joka on luonnon synnyttämää tai vesittämällä aikaansaatua yhtenäistä jäätä. Teräsjäähän kiinni jäätyneestä tummasta kohvajäästä (lumeen sekoittu-nut ja jäätynyt vesi) sen sijaan jään teholliseen paksuuteen lasketaan vain puolet. Vaa-lea, luminen kohvajää on sel-laista höttöä, että sitä ei ollen-kaan lasketa jään teholliseen paksuuteen.

LisätietoaYksityistien kunnossapito -kirja. Kustantaja Suomen Tieyhdistys, www.tieyhdistys.fi

Yksittäinen ratsastaminen kuuluu jokamiehenoikeuden piiriin myös yksityistiellä.

Jäätymistä voidaan vauhdittaa pumppaamalla vettä jäälle.

Jokamiehen- oikeudesta yksityistiellä

Jäätiellä pitää olla tarpeeksi jäätä

Jari

Kärk

käin

en

11

Esko Hämäläinen

Yksityistien parantaminenSuunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-1-7140 s., 48 €Tieyhdistyksen jäsenille 40 €

Esko HämäläinenJaakko Rahja (toim.)

Yksityistien kunnossapitoKunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteetISBN 978-952-99824-3-1 (nid.)108 s., 38 €Tieyhdistyksen jäsenille 30 €

Esko Hämäläinen

Yksityisteiden hallintoTiekunta ja tieosakas 2013Liitteenä asiakirjamalleja ja yksityistielakiISBN 978-952-99824-0-0152 s., 32 €Tieyhdistyksen jäsenille 25 €

1

Yksityistiejulkaisut

YKSITYISTEIDEN HALLINTOTiekunta ja tieosakas 2013 Esko Hämäläinen

Mukana tienkäytön pelisäännöt ja runsaasti asiakirjamallejaLiitteenä yksityistielaki

Tiekunnan tarpeelliset tietolähteet

JAAKKO RAHJA

–Pelkästään metsäteollisuu-delle aiheutuu esimerkiksi kelirikosta vuosittain yli 100 miljoonan euron lisäkustan-nukset. Jos haluamme tukea elinkeinotoiminnan kilpailuky-kyä ja mahdollistaa asuminen koko maassa, on koko tieverk-koamme ryhdyttävä paran-tamaan ja modernisoimaan. Tämä koskee pääteiden ohella myös vähäliikenteisiä yleisiä teitä ja yksityisteitä.

Tällaisia vaatimuksia esittää 28 yhteiskunnallista järjestöä

edustavan Auto- ja Tieforumin työvaliokunnan puheenjoh-taja, logistiikkapäällikkö Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä. Hän muistuttaa, että tielii-kenne on tavara- ja henkilölii-kenteen suoritteilla mitattuna ylivoimaisesti tärkein liikku-mismuoto Suomessa.

–Tieliikenteen huolehtii 94 prosenttisesti henkilöliiken-teestä ja lähes saman verran tavarakuljetuksen määrästä. Tiestö on elinkeinoelämän kil-pailukyvyn perusta, mutta se on myös suomalaisen perusoi-keus. Eikä sovi unohtaa alueel-lista elinvoimaisuutta ja sosiaa-lista tasa-arvoa.

Nietolan mukaan Auto- ja Tie-forumissa on oltu kovasti huo-lissaan siitä, että tierakenteit-temme ylläpitoon ja kehittä-miseen, vastaamaan nykyajan tarpeita, ei moneen vuoteen ole ollut riittävää rahoitusta.

–Kysymystä tulisi nähdä myös niin, että tänään nor-maalissa kunnossapidossa ’säästetty’ euro maksaa jon-kun vuoden kuluttua jopa viisi euroa, kun tielle tai sillalle on pakko tehdä iso ja kallis remontti.

Outi Nietola painottaa, että tiestön kuntoon laittaminen on tuottava investointi. Met-

säteollisuudesta löytyy hyvä esimerkki;

–Jos esimerkiksi puu ei keli-rikon takia kulje, seuraa sei-sokkeja. Seisokit tarkoittavat muun muassa korjuukaluston ja kuljetuskaluston ja pahim-millaan tuotannon pysähty-mistä. Jokavuotisten kelirik-kokausien vuoksi myös puun varastointitarve kasvaa. Varas-toidun puun laadun säilyttämi-seksi joudutaan pinoja kastele-maan tai peittämään lumella. Ja kaikki tämä maksaa. Lopuksi kelirikon vaivaama tie on kui-tenkin korjattava. Peruskorja-uksen tekeminen ajoissa olisi kuitenkin lopulta tullut paljon halvemmaksi.

Auto- ja Tieforum tiivistää vies-tinsä, että yksikään yritys ei toimi eikä yhdessäkään talossa voida asua ilman kunnollista tieyhteyttä, mainitsee kulje-tusten ja logistiikan asiantun-tija Outi Nietola.

–Tavoitteena on saada aikaan kestävä rahoituspohja, joka turvaa nykyisen tieverkos-ton kunnon ja ylläpidon sekä mahdollistaa liikenteen tarpei-siin perustuvat kehittämistyöt. Yksityisteiden valtionrahoituk-sen saaminen riittävälle tasolle on ehdottomasti osa tätä kan-sallista tavoitetta, tiivistää Outi Nietola Metsäteollisuus ry:stä.

Outi Nietola muistuttaa, että yksityistiet ovat Suomen teol-lisuudelle erittäin tärkeä osa tiestöä.

Kelirikko aiheuttaa pelkästään metsäteollisuudelle vuosittain yli 100 miljoonan euron lisäkustannukset.

Yksityistiet tärkeä osa tiestöä

Yhteiskunnalliset järjestöt huolissaan teiden kunnosta

AUTO- JA TIEFORUMPAREMMAN TIESTÖN JA TIELIIKENTEEN PUOLESTA

Mikä on Auto ja Tieforum ATF?Auto- ja Tieforum on 28 yhteiskunnallisen järjestön yhteistyöelin. Yhteistä on huoli tiestön palvelu-tasosta ja tierahoituksen riittämättömyydestä. Auto- ja Tieforumin mielestä tiestö ja tieliikenne ovat ratkaisevia koko yhteiskunnan toimivuuden ja myös muiden liikennemuotojen kannalta.

1. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto2. Autoalan Keskusliitto3. AKT4. Autoliitto5. Autotuojat6. Elintarviketeollisuusliitto7. Infra8. Kaupan Liitto 9. Koneyrittäjien Liitto 10. Linja-autoliitto 11. Logistiikkayritysten Liitto 12. MTK

13. Metsäteollisuus14. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset15. Päällystealan neuvottelu- kunta16. Rakennusliitto 17. SF-Caravan 18. SAK19. Suomen Autokoululiitto 20. Suomen Bensiini- kauppiaitten ja Liikennepalvelualojen liitto

21. Suomen Kuljetus ja Logistiikka22. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys 23. Suomen Taksiliitto24. Suomen Tieyhdistys25. Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys26. STTK27. Yleinen Teollisuusliitto28. Öljyalan Keskusliitto

Yksityistien parantaminenYksityistien kunnossapito sekä uusiYksityisteiden hallintoJulkaisuista selviävät niin tiekunnan hallinnolliset koukerot kuin yksityistien kunnossapidon ja parantamisen suunnittelun sekä toteuttamisen perusteet.

Tilaa suositut

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Postikulut lisätään hintaan.

Tilaukset: Suomen Tieyhdistys Kaupintie 16 A, 00440 Helsinki Puhelin 020 786 1000 Faksi 020 786 1009 toimisto@tieyhdistys.fi www.tieyhdistys.fi

Met

säte

ollis

uus r

y

Met

säak

atem

ia

12

Valtionavustukset yksityis-teille vuonna 2013Tieinsinööri JUKKA LYYTINEN Keski-Suomen ELY-keskus

Tiekunnat voivat hakea val-tionavustusta yksityistien parantamiseen ympäri vuo-den. Yksityistielain mukainen valtionavustus on harkinnan-varaista, ja sitä myönnetään parantamishankkeisiin tien vaurioiden ja rakenteiden kor-jaamiseen. Avustuksia myön-netään ELY-keskuksille osoitet-tavan vuosittaisen määrärahan asettamissa rajoissa.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion talousarvio-esityksessä vuodelle 2013 yksi-tyisteiden avustusmäärära-haksi koko maahan on esitetty 9 miljoonaa euroa. Tämä tar-koittaa sitä, että ELY-keskusten käytössä oleva avustusmäärä-raha tulee olemaan noin kol-manneksen pienempi edelli-sen vuoden rahoitustasoon verrattuna. Valtion avustusta saavien parantamishankkei-den määrä tulee siis vähene-mään huomattavasti kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Edellä kuvattu tarkoittaa luonnollisesti sitä, että ELY-keskukset joutuvat kohden-tamaan avustuksia tien kun-

non ja liikennöitävyyden kan-nalta kiireellisimpiin perus-parannuskohteisiin. Tällaisia hankkeita voivat olla esimer-kiksi siltojen tai suurien rum-pujen uusimiset tai peruspa-rantaminen sekä tien tulva- ja routavaurioiden korjaami-nen. Lisäksi, jos ELY-keskuksen määrärahatilanne mahdollis-taa, voidaan avustaa tien kan-tavuuden ja kuivatusjärjestel-män parantamista tai liiken-neturvallisuuden kannalta tär-keitä kohteita.

Avustettavissa paranta-mishankkeissa valtionavus-tuksen osuus on tyypillisesti 50 % hankkeen hyväksyttä-vistä arvonlisäverollisista kus-tannuksista. Eräissä merkit-tävimmissä siltojen sekä suu-rien rumpujen tai putkisil-tojen parantamishankkeissa avustusosuus voi olla har-kinnanvaraisesti enintään 75 %. Avustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat hankkeen suunnittelusta, parantamis-työn toteutuksesta ja valvon-nasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Vuoden 2012 aikana, jol-loin avustusmäärärahan suu-ruus koko maassa oli 13 mil-joonaa euroa, ELY-keskukset

olivat myöntäneet paranta-misavustusta noin 380 tiekun-nan hankkeeseen (joulukuun alkuun mennessä).

Tiekuntien on syytä muis-taa, että parantamishankkeen käynnistämisestä ja valtion-avustuksen hakemisesta tulee päättää tiekunnan vuosiko-kouksessa. Avustuksen haki-jana tulee olla tien tiekunta tai kunta. Hankkeen valmisteluun ja erityisesti suunnitteluun tie-kunnan kannattaa ehdotto-masti käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa.

Lisätietoja yksityisteiden valtionavustuksen edellytyksistä on saatavilla internet-sivulla:www.ely-keskus.fi/fi/ Liikenne/Yksityistieavustukset

Tutustu myös viereiseen artikkeliin kuinka yksityis-tien parantamisen avustus-hakemuksen käsittely tyypil-lisessä tapauksessa etenee ELY-keskuksessa.

Yksityisteiden valtionavustushakemusten käsit-tely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen 1.1.2013 alkaen. Avustuspäätöksen tekee ja maastokäynnit hoitaa jatkossakin paikallisen ELY-keskuksen asiantuntijat.

Hakemuksen käsittely pää-tökseen asti vie yleensä puo-lesta vuodesta vuoteen riip-puen hakemuksen saapumis-ajankohdasta, alkutarkastus-ajankohdasta ja viimekädessä määrärahatilanteesta.

Kun hakemus on saapunut Pirkanmaan ELY-keskukseen ja kirjattu saapuneeksi, tarkaste-taan ensin, että tie on oikeu-tettu valtionavustukseen joko liikenteellisesti merkittävänä tienä tai pysyvän asutuksen pääsytienä. Sen jälkeen tar-kastetaan onko mukana kaikki tarvittavat liitteet: parantamis-suunnitelma, suoritepohjai-nen kustannusarvio, suunni-telmakartta, johon on merkitty parantamiskohteen sijainti, mahdollinen sillan aukkolau-sunto ja pöytäkirja tiekunnan kokouksesta, jossa tienparan-tamisesta on päätetty. Liit-teet on toimitettava kahtena kappaleena.

Seuraavana toimenpiteenä on tekninen tarkastus, jossa keskitytään esimerkiksi siihen, onko suunnitelmassa esite-tyt toimenpiteet riittäviä: onko murskevahvuudet oikein mitoi-tettu tai ovatko rumpujen koot hyväksyttäviä. Myös esimerkiksi murskeiden ja yleiskustannus-ten hintatasoa seurataan. Tek-ninen tarkastus tehdään tutki-malla hakemusasiakirjoja, sii-hen ei sisälly maastossa tehtä-vää työtä.

Jos tässä vaiheessa huoma-taan, että hakemus on sen ver-ran puutteellinen, että tarvitaan lisäselvityksiä, Pirkanmaan ELYn toimesta lähetetään selvitys-pyyntö tiekunnalle. Lisäselvitys-ten tekemiseen annetaan aikaa yleensä kahdesta viikosta kuu-kauteen, mutta tarvittaessa voi-daan sopia pitemmästä ajasta.

Jos lisäselvityksiä ei tarvita tai kun hakemus on täyden-netty, sen toinen kappale läh-tee paikallisen ELYn yksityis-tieasiantuntijalle. Kun säät sal-livat, alueellinen asiantuntija tekee tielle alkutarkastuksen. Alkutarkastus ajoittuu yleisim-min syksyyn tai kevääseen, riip-puen hakemuksen saapumis-ajankohdasta. Alkutarkastuk-sessa on tarkoitus tutkia- onko hanke tarkoituksen- mukainen- onko hanke yli- tai ali-

mitoitettu- onko kyse parantamisesta vai pelkästä kunnossapidosta- hankkeen kiirellisyys

Hallitus tekee vuosittain bud-jettiriihessään esityksen yksi-tyisteiden valtionavustusten määrärahoista ja eduskunta päättää sen usein vasta jou-lun alla.

Määrärahat jaetaan ELYjen kesken yleensä tammi–helmi-kuussa Se ELY-keskus, jonka alu-eella yksityistie sijaitsee, päät-tää määrärahan kohdentami-sesta alueellaan.

Kun tiekunta saa myöntei-sen avustuspäätöksen, tiekun-nan on ilmoitettava Pirkan-maan ELY-keskukselle, ottaako se avustuksen vastaan. Ilmoi-tuksen liitteenä tulee olla pöy-täkirja tiekunnan kokouksesta, jossa on päätetty ottaa avus-tus vastaan. Tiekunnan ei vält-tämättä tarvitse kokoontua yli-määräiseen kokoukseen, jos se on vuosikokouksessaan jo valtuuttanut esimerkiksi hoi-tokunnan hoitamaan paranta-mishankkeeseen liittyvät asiat.

Vastaanottoilmoituksessa tiekunnan tulee ilmoittaa myös työn valvoja. Toivottavaa on, että valvojaksi nimetään tek-nistä asiantuntemusta omaava henkilö.

Tiekunta voi aloittaa työt myönteisen avustuspäätök-sen jälkeen lähetettyään avus-tuksen vastaanottoilmoituk-sen ELY-keskukseen. Ennen

päätöstä tehtyjä töitä ei avus-teta. Valtionavustus myönne-tään maksettavasti yhdessä tai useammassa erässä. Ensim-mäinen erä voidaan maksaa, kun työt ovat alkaneet. Mak-sueriä pyydetään aina kirjalli-sesti joko lähettämällä pyyntö alla olevaan postiosoitteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen yksityistiet@ely-keskus.fi. Mak-sueräpyynnössä on syytä ker-toa, kuinka paljon kuluja siihen mennessä on syntynyt.

Jos työn aikana ilmaantuu tarvetta muuttaa suunnitelmaa (ehjäksi luultu rumpu onkin sortunut, yllättävä maakivi vaa-tii poistamista tms.), siitä on sovittava paikallisen asiantun-tijan kanssa. Yleensä vähäiset muutokset voidaan hyväksyä päätöksen mukaisen kustan-nusarvion puitteissa.

Valtionavustuksen viimeistä erää varten tiekunnan tulee täyttää päätöksen mukana tuleva maksattamishakemus, työtilitysten luettelo ja mahdol-linen vastikkeetta tehtyjen töi-den luettelo (talkootyöt). Hake-muksen mukaan tulee liittää kopiot laskuista.

Maksatushakemuksen jäl-keen paikallisen ELYn asiantun-tija tekee hankkeelle lopputar-kastuksen. Jos tarkastuksessa ilmenee puutteita, ne kirjataan pöytäkirjaan. Tiekunnan tulee korjata tarkastajan havaitse-mat puutteet ennen kuin työ voidaan hyväksyä. Tarvitta-essa ELYn asiantuntija tekee toisen tarkastuskäynnin. Jos työ on toteutettu suunnitel-man mukaan, työ hyväksytään ja viimeinen avustuserä lähtee maksuun.

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Kuinka avustushakemus ja sen käsittely etenee ELYssä

Tie on valtionavustuskelpoinen jos• se on autolla-ajokelpoinen ja• sen asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja• se on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä yhden kilometrin matkalla ja sen vaikutuspiirissä on vähintään 3 pysyvästi asuttua taloutta tai• sillä on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys

Kaikki valtionavustushakemukset toimitetaan vuoden 2013 alustaPirkanmaan ELY-keskukseen osoitteella Pirkanmaan ELY-keskusYksityistietPL 29733101 Tampere

ww

w.fi

ngri

d.fi

Fingrid vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta, jonka voimajohtojen yhteispituus on yli 14 000 kilometriä. Huo-lehdimme siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Pidämme johtomme käyttövarmoina sekä turvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa huolehtimalla johtoalueiden ja reunavyöhykkeiden säännöllisistä raivauksista.

Fingrid välittää. Varmasti.

Tiedä ennen kuin toimit.

Fingrid on mukana sähköalan yhteisessä kampanjassa, joka

muistuttaa sähköjohtojen lähellä työskentelyn turvaoh-

jeista. Katso pysäyttävät videot ja tutustu ohjeisiin osoitteessa

www.hengenvaara.fi.

13

Tieyhdistys on jo muutaman kerran järjestänyt suosituksen tulleen erityisasiantuntijakoulu-tuksen eli niin sanotun Yksityistieasioiden Kor-keakoulun. Viimeksi tällainen koulutus oli viime vuoden keväällä. Seuraava koulutus on suunni-teltu pidettävän keväällä 2014.

Koulutuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa yksityis-

tieasioiden kanssa työkseen toimivien toimihenkilöiden

yksityistietuntemusta. Koulu-tuksen on tähän mennessä – vuosina 2007, 2009 ja 2012 – käynyt noin 55 henkilöä julkis-hallinnosta sekä erilaisista yri-tyksistä ja yhteisöistä.

Koulutusta ei suinkaan jär-jestetä joka vuosi, joten vuo-den 2014 jälkeen mennee taas ainakin pari vuotta seuraavaan

kertaan. Vuoden 2014 kurssi-jaksot ovat maaliskuun, huh-tikuun ja toukokuun paikkeilla kolmella eri paikkakunnalla.

Kurssille otetaan ainoas-taan noin 20 osanottajaa.

Koulutus koostuu kolmesta koulutusjaksosta, joista kaksi ensimmäistä on kolmipäiväi-siä ja viimeinen kaksipäiväi-nen. Aivan alussa ja myös jak-sojen välissä tehdään kotitöitä. Muutoin kurssiohjelma koos-tuu mm. yksityistienpitoon liit-tyvästä lainsäädännöstä, toi-mitus- ja viranomaisasioista, tiekuntien hallinnosta, tieisän-nöinnistä, vastuista, yksiköin-nistä, rahoituksesta sekä tie-tysti tienpidon teknisistä asi-oista. Kouluttajina ja luennoit-sijoina on kunkin aihepiirin parhaat asiantuntijat.

Koulutuksen tarkemmat ajat ja paikat, ohjelma ja tiedot kurssimaksusta ym. löytyvät

hyvissä ajoin Tieyhdistyksen sivulta. Kurssimaksu, joka on alle 2.500 euroa, kattaa koko laajan koulutuksen, useita kurssikirjoja ja muun mittavan

koulutusmateriaalin, majoi-tuksen kahden hengen huo-neissa sekä muun täyshoidon kaikkina kurssipäivinä. Osallis-tujien kontolle jää matkakulut.

Päivän aikana paneudutaan mm. tienkäytön erityistapa-uksiin, tiekunnan ja tielauta-kunnan toimintaan sekä yksi-tyistietoimitukseen. Aikaa on varattu runsaasti myös kysy-mysten esittämiseen.

Päivä on tarkoitettu• tiekuntien osakkaille ja

toimihenkilöille• kuntien yksityistieasioita hoitaville virkamiehille ja luottamushenkilöille• yksityisteiden moninaisille käyttäjäryhmille – metsäyhti-öille, elintarviketeollisuudelle, sorafirmoille, hevostalleille, metsästysseuroille, jne.Osanottomaksu Suomen Tie-

yhdistyksen jäsenille 68 euroa/hlö, muille 84 euroa/hlöHintaan sisältyy tulokahvi, lou-nas, esitelmäaineisto, esitema-teriaalia, kassi. Osanottomaksu laskutetaan.Varaa aika heti kalenteriisi ja ilmoittaudu osoitteessa www.tieyhdistys.fi

Yksityistiepäivän yhteydessä oleva näyttely on aina suosittu.

Viime vuoden ’korkeakoululaiset’ matkalla vierailulle eduskuntaan, jossa isäntänä oli liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen.

Alueelliset Yksityistiepäivät 2013Tule kuulemaan uusimmat vinkit tienpitoon ja rahoituksen järjestelyyn!

PaikkakunnatMa 4.2. Kuopio - Hotelli Iso-Valkeinen, Ti 5.2. Kajaani – Joutenlammen kurssikeskusKe 6.2. Polvijärvi - Lomakeskus Huhmari To 7.2. Mikkeli – Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kasarmin kampus, vanha kasarmialue Ma 11.2. Jyväskylä – Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori Ti 12.2. Ylivieska - Raudaskylän kristillinen opistoKe 13.2. Seinäjoki - Koulutuskeskus SEDU, TörnäväsaliTo 14.2. Kankaanpää - Niinisalon varuskuntakerhoTi 26.2. Mynämäki - Mietoisten maamiesseurantaloKe 27.2. Salo - Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteLa 2.3. Vantaa – Suomen IlmailumuseoTi 5.3. Imatra – seurakunnan kurssikeskus PäivärantaKe 6.3. Lahti - Lahden Messukeskus, kokoustilatTo 7.3. Tampere – Tampere AreenaMa 11.3. Rovaniemi – Rovaniemen AMK

Ohjelma 8.30 TERVETULOKAHVI ja ilmoittautuminen 9.00 Yksityistieasioiden tuoreimmat kuulumiset

KATSE TIENPITOON JA RAHOITUKSEEN 9.20 Yksityistieavustusten painotukset 2013 ja 2014 9.40 Sortuuko silta - kunnon tarkastus omin avuin Miten tehdään kevyt kuntotarkastus? Mistä saa tarkempaa osaamista? Yksityistielle silta teräksestä 10.15 Kuivatuksen kunnostus hyvän tienpidon perusta Kunnossapidon 10 tärkeintä tärppiä 10.40 TAUKO ja tutustuminen näyttelyyn

SUOSTUKSIA ERITYISTAPAUKSIIN11.00 Jokamiehenoikeus ja yksityistiet Jokamiehenoikeus - mikä on sallittua, mikä ei?11.15 Metsästys ja yksityistiet Saako tietä käyttää? Pitääkö ja kenen maksaa?11.30 Hevonen yksityistiellä Missä ravihevosella saa kulkea? Miten yksiköidään? Saako tiellä hiitata? Milloin ratsastus tarvitsee tienkäyttöluvan? 11.45 Kaapelit, johdot, pylväät yms. varusteet ja laitteet Kuka antaa luvan? Mihin asennetaan? Kuka maksaa siirron?12.00 LOUNAS, tutustuminen näyttelyyn

TIEKUNTA TUTUKSI JA TOIMIVAKSI13.00 Mitä ovat yksityistiet? Yksityistielain käsitteitä. Mikä tai kuka on osakas? Pääseekö tiekunnasta eroon?13.10 Tiekunta ja sen toiminta Hallinto ja sujuvat kokoukset. Tieriidoista eroon, yksiköinti ja maksut ajan tasalle. Uudet asiakirjamallit kokouskutsulle, pöytäkirjalle, maksuunpanoluetteloon, sopimuksille.13.50 JALOITTELUTAUKO, näyttely vielä avoinna

VIRANOMAINEN AVUKSI14.05 Kunnan tielautakunta- alin oikeusistuin Kunnissa uudet tielautakunnat! Mitä ne ovat, kuinka ne toimivat? Miten ja mistä valitus tehdään? 14.25 Yksityistietoimitus – milloin ja miksi? Miten ja mistä toimitusta haetaan? Paljonko maksaa, kauanko kestää? Missä asioissa Maanmittauslaitos auttaa? TIEDONVAIHTOA TIIVIISTI14.45 Mitä yksityistietietoa löytyy internetistä? 15.00 Kyselytunti - kysy lopuksi mitä vaan Jäikö jokin vielä askarruttamaan? Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen; elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi15.29 Yllätysarvonta läsnäolijoiden kesken!

Valtion, kuntien, yritysten ja yhteisöjen yksityistiehenkilöille

Yksityistieasioiden ’Korkeakoulu’

Liis

i Väh

ätal

oJa

akko

Rah

ja

14

Yksityisteiden tieisännöitsijäkoulutus jatkuu vuonna 2013 yhdellä kurssilla. Uusi kurssi pide-tään syksyllä ja hakuaika siihen on jo keväällä. Tarkempia tietoja löytyy yhdistyksen kotisivulta www.tieyhdistys.fi.

JAAKKO RAHJA

Tieyhdistyksen TIKO-koulutus-ohjelmalla on luotu talkootyö-tyyppisen yksityistieasioiden hoidon rinnalle uusi ja monin

paikoin nykyaikaisempi toi-mintatapa – ammattimainen tieisännöinti. Kyse on siitä, että sivutoimiset – joskus jopa pää-toimiset – tieisännöitsijät tar-joavat palvelujaan tiekunnille ja enenevässä määrin myös kunnille.

Tieisännöitsijöitä on tähän mennessä koulutettu jo yli 200. Viime vuoden joulu-kuussa valmistuivat tuoreim-mat 19 tieisännöitsijää.

Koulutus järjestettiin ensim- mäisen kerran vuonna 2003. Silloin kyse oli kokeilusta. Jo heti kokemukset ylittivät huo-mattavan paljon etukäteisodo-tukset. Niinpä seuraavina vuo-sina aina tähän saakka on kurs-seja pidetty säännöllisesti yksi tai joskus jopa kaksi vuodessa.

Tähän mennessä kurssin käyneiden tieisännöitsijöiden yhteystietoja löytyy Tieyhdis-tyksen nettisivulta www.tieyh-distys.fi/yksityistiet.

Kuinka syksyn 2013 kurssille voi hakea

Kurssille voi hakeutua kaikki-

alta maasta. Kattavan palve-lutarjonnan takaamiseksi tule-valle kurssille kannattaa erityi-sesti hakeutua alueilta, joissa ei nyt ole toimivaa tieisän-nöitsijää paikkakunnalla eikä aivan lähiseudullakaan. Kukin varmaan pystyy arvioimaan oman seutunsa tilanteen.

Tavoitteena on siis erityi-sesti paikata tieisännöitsijä-karttaan jääneitä ’valkoisia’ aukkoja. On myös niin, että joku kurssin käyneistä tieisän-nöitsijöistä on syystä tai toi-sesta joutunut toimestaan luo-pumaan. Tämä tietysti antaa tilaa uusille koulutettaville.

Hakijoilta kaivataan perus-tietämystä yksityistieasioista, se olisi aika välttämätöntä. Vuodet toimitsijana tai hoi-tokunnan jäsenenä antavat

oivallisen lähtökohdan. Etu-käteiskokemus helpottaa uusien asioiden omaksumista. Ja totta kai kiinnostus yksityis-teitä ja niiden tienpitoa koh-taan on tarpeen. Jos on uteli-aisuutta ja intoa, oppii hanka-liakin asioita.

Lienee selvää, että henkilön pitää olla luonteeltaan sovel-tuva ihmisläheiseen palvelu-ammattiin. Tämän arvioiminen jää kunkin omaan harkintaan. Periaatteessa muita etukäteis-vaatimuksia ei ole.

Kurssijaksoja tullaan pitä-mään kolme, jotka kukin ovat kolmipäiväisiä. Koulutusjak-son alussa ja sitten kunkin jak-son välissä tehdään erilaisia kotitöitä.

Kurssijaksoista ensimmäi-nen pidetään 17.–19.9. ja toi-nen jakso 22.–24.10. Jyväs-kylän/Tampereen seudulla. Viimeinen eli 3. jakso pide-tään 26.-28.11. pääkaupun-kiseudulla. Ideana on pitää kurssijaksoja eri puolilla kurs-silaisten matkojen tasaami-seksi ja sen takia, että saadaan monenlaista paikallistunte-musta myös yksityistieasioi-den suhteen.

Hakeutuminen tapahtuu siis keväällä. Tarkemmat ohjeet ja hakulomake löytyvät Tieyh-distyksen kotisivulta osoit-teessa www.tieyhdistys.fi/yksi-tyistiet. Hakulomakkeen saa myös tilatuksi soittamalla Tie-yhdistyksen toimistoon (puh. 0207 681 000).

Viime vuonna tieisännöitsijäkoulutus pidettiin kolmessa jaksossa ja kolmella eri paikkakunnalla. Ensimmäinen kolmenpäivän osuus pidettiin syyskuussa Laukaassa.

Tieisännöitsijätodistus on laa-dun tae. Sen saa vain TIKO-koulutuksen hyväksytysti suorittanut.

Hakuaika keväällä

Uusille tieisännöitsijöille kurssi syksyllä

Jaa, että … minustako tieisännöitsijä? Yksityisteiden tieisännöitsijä on henkilö, joka ensisijaisesti hoitaa tiekuntien hallinnolli-set tehtävät, tilaa ja valvoo työt, seuraa tei-den kuntoa jne. Hän toimii joko hoitokuntien apuna tai tiekuntien toimitsijamiehenä. Myös kunnat voivat käyttää tieisännöitsijän palve-luita muun muassa toimitusten ja avustuspää-tösten valmistelussa.

Jo toimivilla tieisännöitsijöillä on ollut hyvin kysyntää. Tässä on tosin alueellisia eroja jonkin verran.

Monissa tiekunnissa on tarvetta ulkopuo-liselle toimitsijamiehelle tai hoitokunnan työ-rukkaselle. Toki edelleen useimmissa tiekun-nissa asiat hoituvat tieosakkaiden omin voi-min ja talkoohengessä. Mutta nämäkin tiekun-nat tarvitsevat ja voivat käyttää tieisännöitsi-jän ammattiapua esim. tieyksiköinnissä ja tien parannushankkeen junailussa.

Tieisännöitsijäkoulutukseen hyvä hakija on muun muassa yhden tai useamman tien asi-oita jo nyt hoitava toimitsijamies, hoitokun-nan jäsen tai muu tieasioiden hoitoon halu-kas henkilö.

Koulutus tieisännöinnin laadun takeena

Koulutus koostuu kolmesta kolmipäiväisestä tiiviistä kurssijaksosta, niitä ennen ja niiden välillä suoritettavista tehtävistä, selvityksistä ja suunnitelmista sekä muusta ohjatusta etä-opiskelusta. Koulutusmateriaalina on kaikki alan kirjallisuus ja noin kaksi mapillista muuta aineistoa.

Kurssiaineistoon perehtyminen mukaan lukien on kurssin kokonaislaajuus kuusi opintoviikkoa.

Koulutuksessa käydään perusteellisesti läpi

yksityistielaki ja muu yksityistienpitoon liittyvä lainsäädäntö. Tiekuntahallinto kokousmenet-telyineen ja taloushallinnon tehtävineen on kurssin jälkeen hallussa. Tiekuntien vastuuky-symykset tulevat tutuksi. Kunnossapitotöiden teettäminen on tieisännöitsijän päätehtäviä, siihen kurssilla paneudutaan perusteellisesti. Parannushankkeen suunnittelu, rahoittami-nen ja toteuttaminen ei kurssin jälkeen tuota ylipääsemättömiä ongelmia.

Asiakastiekunta voi luottaa TIKO-koulutuk-sen saaneen tieisännöitsijän ammattitaitoon. Ja jos tieisännöitsijä ei jotakin asiaa itse heti tietäisikään, on hänellä toimiva yhteistyöver-kosto naapurikuntien ja koko maankin tieisän-nöitsijöiden kanssa.

Tiekunnan kannattaa tieisännöitsijän pal-veluja hankkiessaan varmistua tarjolla ole-vien henkilöiden ammattitaidosta. TIKO-tiei-sännöitsijätodistus on yksi keskeinen laadun tae. Sen saa vain koulutuksen hyväksytysti suorittanut.

TIKO-tieisännöitsijöiden yhteystiedot löytyvät Tieyhdistyksen sivulta osoit-teesta www.tieyhdistys.fi/yksityistiet.

Yhdyskuntatekniikka 2013

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma

Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013

www.yhdyskuntatekniikka.fi

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi:

www.yhdyskuntatekniikka.fi

15

Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttely järjestetään ensi keväänä kaksipäiväisenä, 15.–16.5.2013 Jyväskylän Paviljon-gissa. Paviljonkiin on helppo tulla: se sijaitsee keskellä kau-punkia, matkakeskuksesta ja kaupungin ydinkeskustasta pääsee Paviljonkiin kävelysil-taa pitkin. Jyväskylään saa-vuttaessa on tuloteiden var-silla selkeät opasteet alueen pysäköintitaloihin.

Näyttelyn järjestävät alan keskeiset järjestöt: Suomen Tieyhdistys, Infra ry, Jätelaitos-yhdistys, Suomen Vesilaitosyh-distys ja Suomen Kuntateknii-kan yhdistys. Jyväskylän Pavil-jonki luo erinomaiset puitteet jo 16. kertaa järjestettävälle Yhdyskuntatekniikan viikolle. Siellä tullaan järjestämään sekä Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttely että järjestöjen omat seminaarit, koulutustilai-suudet ja kokoukset.

Näyttelyn ulko-osastojen sijainti Messuaukiolla on lois-tava. Osastoja voivat ihastella niin näyttelyvieraat kuin kau-punkilaisetkin: ulko-osastot sijaitsevat kaupungille ja mat-kakeskukseen johtavan ylikul-kutunnelin välittömässä lähei-syydessä. Myös Paviljongissa järjestettäviin tilaisuuksiin saa-puvien reitti kulkee ulko-osas-tojen lomitse.

Uutta Jyväskylän Yhdys-kuntatekniikka 2013 -näytte-lyssä on työnäytösalue. Näyt-teilleasettajilla on mahdol-lisuus esitellä laitteittaan ja ratkaisujaan Lutakonaukiolle

rakennettavalla työnäytösalu-eella. Ennen maaliskuun lop-pua varattavat työnäytökset tulevat löytymään sekä mes-suoppaasta että näyttelyn www-sivuilta.

Näyttelyvieraita järjestä-jät odottavat paikalle runsaat 6.000. Kävijöille sisäänpääsy on maksuton, mutta edellyt-tää ennakkorekisteröitymistä tai rekisteröitymistä näyttelyn pääsisäänkäynnillä. Infra-alan viimeisimpien kuulumisten ja työnäytösten lisäksi näyttely-vierailla on mahdollisuus seu-rata kumpanakin päivänä ylei-söluentoja ja tietoiskuja. YT-Foorumin lava löytyy B-hal-lista, sisäänkäynnin vasem-

malta puolelta.Näyttelyyn odotetaan run-

saat 200 näytteilleasettajaa. Varsinkin sisänäyttelyosas-tot ovat tehneet hyvin kaup-pansa: jo yli puolet sisäpai-koista on varattu. Ulkopaikkoja sen sijaan on vielä hyvin saata-villa ympäri Messuaukiota.

Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyn järjestelyjen tilan-netta voi seurata tapahtuman kotisivuilta, jotka löytyvät osoitteesta www.yhdyskunta-tekniikka.fi. Näyttelyvieraiden ennakkorekisteröityminen avautuu tammikuussa 2013.

Tervetuloa Jyväskylään, Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyyn!

Yksityistieasioiden neuvon-tapuhelin 0200 34520

Nyt jokaisella yksityistieasioi-den kanssa tuskailevalla on oivallinen mahdollisuus saada vastaus kiperään kysymyk-seensä. Valtakunnallinen yksi-tyistieasioiden neuvontapuhe-lin 0200 345 20 soi jo viidettä vuotta.

Neuvontapuhelinpalvelu polkaistiin juhlallisesti alkuun Farmari-messuilla 1.8.2008 klo 12. Nyt on meneillään vii-des toimintavuosi. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että palvelulle on kysyntää. Alku-

aikoina numerosta saatettiin kysyä apua laidasta laitaan, aina influenssarokotuksista tie-yksiköinnin kiemuroihin.

Yksityistieasioiden valta-kunnallisen neuvontapuheli-men ylläpitäjänä on Suomen Tieyhdistys. Se yleishyödyl-lisenä tie- ja liikennealan yhdistyksenä on katsottu ole-van kaikkein sopivin toimija tämänkaltaisessa opastuksen järjestäjänä.

Neuvontapuhelimen rahoi-tukseen ja toiminnan ohja-ukseen Tieyhdistyksen ohella osall istuu merkittävästi Liikennevirasto.

Neuvontapuhelimeen voi soittaa kuka tahansa. Yksityis-tieasioiden asiantuntija vastaa soittoihin arkisin klo 9–18 väli-senä aikana. Kelloajat tarkoit-tavat siis sitä, että viikonlop-puisin ja iltamyöhään ei kan-nata rimpautella.

Neuvontapuhelimesta voi hakea vastauksia kaikkiin kysy-myksiin, jotka liittyvät yksityis-teihin. Epäselvyyksiä on eni-ten ehkä lakiasioissa, hallin-nossa ja yksiköinnissä. Olettaa sopii, että myös tiekunnan ja vastaavasti tieosakkaan oikeu-det sekä kunnossapidon laatu ja toteutus herättävät kysy-myksiä. Aika paljon tiedustel-laan myös rahoitusmahdolli-suuksista kuten valtion ja kun-tien avusta sekä niin sanotusta Kemera-tuesta.

Valtakunnallisen neuvonta-puhelimen aikakautena viran-omaiset edelleen neuvovat heille viranomaisina kuulu-vista asioista. Esimerkiksi ELY-keskuksella on oma asiakas-palvelunumero, jossa opaste-taan tieviranomaisille kuulu-vista asioista. Yksityisteiden valtionavustuksista neuvo-taan ELY-keskuksen palvelu-numerossa puh. 020 690 303 (ma–pe klo 9–16). Muissa kuin viranomaisasioissa varmaan-kin pyydetään kääntymään neuvontapuhelimeen vastaa-vien asiantuntijoiden puoleen.

Yhdyskuntatekniikka-näyttely järjestettiin Jyväskylässä edellisen kerran vuonna 2013.

Soittaisko sinne Yksityistieasioiden neuvontapuhelimeen 0200 345 20, niin ei tarttis itsekseen pähkiä?

Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttely järjestetään Jyväskylässä

Yksityistieneuvonta.. Kuinka voin palvella..

Liis

i Väh

ätal

o

www.yksityistiet.fi - Yksityistietietoa Tieyhdistyksen internet-sivuilta

Yksityistiesivujen yleissivulle pääsee joko suoraan kirjoitta-malla osoitteeksi www.yksityistiet.fi tai Tieyhdistyksen kotisivu-jen (www.tieyhdistys.fi) valikosta. Sivulla on yleistietoa Tieyhdis-tyksen yksityistiepalveluista ja jäsenpalveluista. Sivulla on myös tietoa yksityistieasioiden neuvontapuhelimesta (0200 345 20) sekä linkki tieisännöitsijöiden yhteystietoihin.

AjankohtaistaAineistoa ja tietoa erityisesti tiekuntien kokouksiin.

Yksityistie-ansiomerkkiTietoa ansiomerkistä sekä ansiomerkin hakulomake.

TIKO koulutusTietoa tulevista TIKO- eli tiei-sännöitsijäkoulutuksista. Sivulla on myös linkki TIKO-koulutuksen saaneiden tieisännöitsijöiden yhteys- tietoihin.

TieisännöitsijäsivutSivuilla on kulloinkin ajankoh-taista tietoa tieisännöitsijöille, esim. tietoa tulevista neuvot-telupäivistä ja neuvottelupäi-vien esitysmateriaalia.

Suositukset Sivulle on koottu linkit eri-laisiin yksityisteihin liittyviin suosituksiin:• tietoliikenneyhteyksien sijoit- taminen yksityisteiden varsille•hevosurheilureitit yksityisteillä• voimajohtojen kunnossapi-totöissä tarvittavien yksityis-teiden käyttömaksutLisäksi sivulta löytyy Tie-yhdistyksen tulkinta kir-janpitolaista ja tiekuntien tilintarkastuksesta.

Tieto on valtaa, vakuutteli englantilainen Sir Francis Bacon jo 1500-luvulla. Mitä olisi herra ajatellut nykyajan tietotulvasta, jota myös tie-toähkyksi kutsutaan? Tieyh-distys pyrkii helpottamaan

yksityistiehen liittyvän tie-don hallitsemista ja on koon-nut keskeiset tiedot internet-sivuilleen (www.tieyhdistys.fi, suora linkki: www.yksityistiet.fi). Sivuilta löytyy mm. tietoa ja aineistoa tiekuntien kokouk-

siin, tieisännöitsijöiden yhte-ystietoja sekä YksityistieUutis-ten lehtiarkisto.

Alla on kerrottu mitä kaik-kea tietoa Tieyhdistyksen yksi-tyistiesivuilta löytyy. Kannat-taa käydä katsomassa!

YKSITYISTIEASIOIDEN NEUVONTAPUHELIN0200 345 20Arkisin 9–18 0,92 euroa/min + pvm

YksityistieUutiset lehtiarkistoTäältä löytyvät YksityistieUu-tiset-lehdet pdf-muodossa vuodesta 2008 alkaen. Yksi-tyistieUutiset on erityisesti tiekunnille tarkoitettu lehti, jota julkaistaan vähintään yksi numero vuodessa. Lehti ilmes-tyy tammikuussa. Lehti lähe-tetään veloituksetta kaikille valtionapuun oikeutetuille tie- kunnille sekä kuntien yksityis- tievastaaville ja se on kaikkien luettavissa näiltä internet- sivuilta.

Tieisännöitsijöiden yhteystiedotSivulle on koottu kaikkien Suomen Tieyhdistyksen jäse-ninä olevien tieisännöitsijöi-den (175) yhteystiedot. Tiedot on koottu maakunnittain.

Tieyhdistyksen internet-sivuilta www.tieyhdistys.fi löytyy myös muuta yksityis-teihin liittyvää. Nämä tiedot löytyvät eri valikkojen (Suo-men Tieyhdistys, Julkaisut, Tapahtumat) alta.

Suomen Tieyhdistys > Osoit-teenmuutos -sivulla voi ilmoittaa yksityistiekunnan uuden yhteyshenkilön tiedot.

Julkaisut > Lehdet -sivuilla löytyvät Tieyhdistyksen jul-kaisemat lehdet:• YksityistieUutiset-lehden lehtiarkisto vuodesta 2008 alkaen. • Tie & Liikenne -lehden arkisto vuodesta 2009 sekä lehtien sisällysluettelot vuodesta 1931 alkaen.

Julkaisut > Kirjat -sivulla on esitelty Tieyhdistyksen julkai-semat kirjat. Yksityisteihin liit-tyviä kirjoja ovat:• Yksityistien kunnossapito • Yksityistien parantaminen • Yksityisteiden hallinto – Tie-kunta ja tieosakas 2013

Julkaisut > Julkaisujen tilaus• Lehtiä ja kirjoja voi tilata tältä sivulta avautuvalla lomak-keella. Julkaisut toimitetaan postitse kirjeenä tai pakettina, mukana seuraa lasku.

Tapahtumat > Alueelliset YksityistiepäivätTietoa joka toinen vuosi 15 eri paikkakunnalla järjestet-tävistä Alueellisista Yksityis-tiepäivistä. Sivulta on linkki ilmoittautumislomakkeelle.

1616

Vuoden tieisännöitsijä 2012 Mervi Laitinen.

Yksityistie-ansiomerkki on arvo-kas tapa kiittää yksityistietoimi-joita hyvästä työstä

Parannushankkeessa kirkasvetiseen uomaan vaihdettiin uusi rumpu. Samaisessa uomassa oli paljon taimenen poikasia. Kuvassa tieisännöitsijä Olli Ylinen ihastelee pientä taimenta.

Yksityisteiden hallintoUusi opaskirja ”Yksityisteiden hallinto” korvaa monelle jo hyvinkin tutuksi tuleen ”Tiekunta ja Tieosakas” kirjan. Tietojen päivitysten ohella uuteen kirjaan on lisätty asiakirjamalleja ja muuta hyödyllistä uutuutta. Lainsäädäntöä kir-jassa on seurattu vuoden 2013 alkuun saakka.

Kirjan kustantajana on Suo-men Tieyhdistys. Yhdistyksen toimintaan kuuluvat myös yksityistiet ja siihen liittyen muun muassa tiekuntien, kun-tien ja muiden toimijoiden pal-veleminen monin tavoin. Eräs tärkeimmistä keinoista on tie-don ja opastuksen jakaminen

niin, että tienpito kokonai-suudessaan olisi laadukasta ja taloudellista. Uusi kirja täy-dentääkin oivallisesti kustan-tajan muita yksityistiejulkai-suja, Yksityistien kunnossapito ja Yksityistien parantaminen.

Uudella julkaisulla on hieno historia. Jo vuonna 1993 Tieyh-

distys julkaisi vihkosen nimel-tään Tiekunta ja tieosakas. Se oli sen ajan vastaus tienpidon opastukseen ja neuvontaan. Lakimuutosten takia vuonna 1996 tehtiin kokonaan uusi opaskirja, joka sitten uudistet-tiin vuosina 2001, 2004, 2005 ja 2007. Tämä uusi kirja jat-kaa pitkää perinnettä, mutta uudella nimellä.

Kirjan on työstänyt Esko Hämäläinen, kuten aiem-matkin Tiekunta ja tieosakas -kirjat.

Kirjan hinta Suomen Tie-yhdistyksen jäsenille on 25 ja muille 32 euroa. Kirjan voi

vaivattomasti tilata nettisivujen kautta www.tieyhdistys.fi/julkaisut/kirjat

1

Yksityistiejulkaisut

YKSITYISTEIDEN HALLINTOTiekunta ja tieosakas 2013 Esko Hämäläinen

Mukana tienkäytön pelisäännöt ja runsaasti asiakirjamallejaLiitteenä yksityistielaki

Suomen Tieyhdistys on kouluttanut vuodesta 2004 lähtien yli 200 TIKO-tieisännöitsijää. Jos-sakin vaiheessa virisi ajatus palkita sellainen tieisännöitsijä, joka on omalla esimerkillisellä toiminnallaan edesauttanut tieisännöitsijän ”ammatin” esiintuloa ja siten toiminut omalla sarallaan uraa uurtavana henkilönä.

Vuonna 2008 palkittiin ensim-mäisenä Vuoden tieisännöitsi-jänä Olli Ylinen Sastamalasta. Olli Ylinen valmistui ensim-mäiseltä TIKO-tieisännöitsijä-kurssilta ja oli yksi tieisännöin-nin pioneereista. Hän kehitti tieisännöinnistä ammattimai-sen ja tehokkaan tavan hoi-taa yksityisteitä. Hän toimi eri-tyisesti vaativien parannus-hankkeiden vetäjänä. Olli Yli-

nen menehtyi äkillisesti joulu-kuussa 2012.

Seuraavan kerran vuo-den tieisännöitsijäksi valittiin Jari Kärkkäinen Siilinjärveltä vuonna 2010. Hän on myös ensimmäiseltä tieisännöitsijä-kurssilta valmistunut raudan-luja ammattilainen. Vuosien myötä maatilatalouden yrit-täjästä on tullut tieisännöin-nin ammattilainen, jonka vah-vinta osaamisaluetta on tieyk-

siköinti ja kunnan tielautakun-nan toimitusten valmistelu.

Vuonna 2011 vuoden tiei-sännöitsijäksi valittiin Veijo Kröger Liperistä. Hän on talo-yhtiöiden isännöintiin ja kir-janpitoon perehtynyt toimija, joka halusi laajentaa osaa-mistaan myös tieisännöin-nin puolelle. Hänen myötään tieisännöinti ammattimais-tui ja perustettiin ensimmäi-nen alan osakeyhtiö. Nyttem-min Veijo on jäänyt eläkkeelle, mutta tieisännöintitoiminta jatkaa uuden yrittäjän myötä laajentumistaan.

Tieisännöitsijöinä toimii myös useita päteviä naisia. Vuoden 2012 tieisännöitsijäksi valittiin Mervi Laitinen Kan-gasniemeltä. Hän on vetänyt useita parannushankkeita ja pyörittää kymmenien tiekun-tien kirjanpitoa.

Seuraavan kerran vuoden tieisännöitsijä valitaan tieisän-nöitsijöiden neuvottelupäivillä 14.–15.5.2013 Jyväskylässä.

JäsenyysSuomenTieyhdistyksessäkannattaa!

Rahanarvoisiaetujatiekunnille!

Tutustutarkemmin:www.tieyhdistys.fi

Tieyhdistyksen viime vuoden alussa lansee-raama Yksityistie-ansiomerkki on osoittautu-nut todella tarpeelliseksi. Merkki myönnetään hakemuksesta yksityistieasioissa ansioituneelle henkilölle. Hakemuksien määrästä päätellen löytyy runsaasti sellaisia tiekuntia, joissa asiat hoidetaan ansiokkaasti ja tätä myös osataan arvostaa.

Yksityistie-ansiomerkki on hieno tapa muistaa ja kiittää yksityistietoimijoita hyvästä työstä. Merkki on 925 ster-linghopeaa ja sen valmistaa Kultakeskus Oy Hämeenlin-nassa. Yksityistie-ansiomer-kin mukana toimitetaan kun-niakirja. Ansiomerkin saanei-den nimet julkaistaan Tie & Lii-kenne -lehdessä.

Vuonna 2012 Yksityistie-ansiomerkki myönnettiin seu-raaville henkilöille (nimen yhteydessä on mainittu ansio-merkin hakija).Arja Aarni, Vehkalampi-Asuma tiekunta, KuopioTauno Autio, Silonsaaren yksi-tyistie, KouvolaHannu Jokinen, Solttilan yksi-tyistie, OrivesiVappu Karikko, Kelloniemen yksityistie, HeinolaUnto Kärkkäinen, Tie Eero Oy, Kaavi

Juhani Noronen, Haukilahden rannan yksityistie, JoutsenoJorma Näsi, Myllyniemen yksi-tyistien tiekunta, KuusamoTopi Piikkilä, Isojoen kunta, IsojokiSeppo Riihelä, Viiliön yksityis-tie, PuumalaJukka Soukka, Jermon yksi-tyinen tie, ParainenAarno Tiilikainen, Kaavinjär-ven metsätie, KaaviEero Toivanen, Kaavinjärven metsätie, KaaviElmo Tuura, Mynttiläntien tie-kunta, EspooPauli Vehmas, Koppalan yksi-tyistie, Orivesi

Yksityistie-ansiomerkki on haettavissa ympäri vuodenYksityistie-ansiomerkki voi-daan hakemuksesta myöntää

hoitokunnan puheenjohtajalle tai jäsenelle, toimitsijamie-helle, tiekunnan osakkaalle tai jollekin muulle henkilölle, joka on merkittävällä tavalla kun-nostautunut yksityistieasioissa.

Ansiomerkki suositellaan luovutettavaksi merkin saajalle tiekunnan vuosikokouksen tai jonkin muun sopivan tilaisuu-den yhteydessä. Luovuttajana toimii merkin hakija.

Ansiomerkin myöntää Ansiomerkkitoimikunta, jonka nimeää Suomen Tieyhdistys ry:n hallitus. Ansiomerkin saa-misen kriteerit ja niiden muu-tokset päättää Suomen Tie-yhdistyksen hallitus Ansio-merkkitoimikunnan esityksen pohjalta.

Yksityistie-ansiomerkkiä voi hakea tiekunta tai jokin muu yhteisö hakemuksella Suomen Tieyhdistyksestä. Hakemus on saatavilla muun muassa Tie-yhdistyksen internetsivuilta (www.tieyhdistys.fi/yksityis-tiet/yksityistie-ansiomerkki) tai se on tilattavissa yhdistyksentoimistosta.

Hakemuksesta tulee sel-västi ilmetä ne seikat, jonka perusteella merkkiä anotaan. Hakemus osoitetaan Suomen Tieyhdistyksen Ansiomerk-kitoimikunnalle. Ansiomerk-kiä haetaan jatkuvalla haulla. Hakemukset käsitellään tulo-järjestyksessä. Mikäli pää-tös merkistä halutaan saada ennen jotakin tiettyä päivä-määrää, esimerkiksi tiekunnan kokousta, päivämäärä tulee merkitä hakulomakkeeseen.

Ansiomerkit ja niihin kuu-luvat kunniakirjat toimitetaan ansiomerkin hakijalle sen jäl-keen, kun toimikunta on teh-nyt päätöksensä ansiomerk-kien myöntämisestä. Yksi-tyistie-ansiomerkki ja sen mukana toimitettava kunnia-kirja maksaa Suomen Tieyh-distyksen jäsenille 75 euroa ja muille 89 euroa (sis. alv 23 % ja postikulut).

Vuoden tieisännöitsijä

Ensimmäiset Yksityistie-ansiomerkit jaettu