IMETYSOHJAUS SOSIAALISTA MEDIAA KÄYTTÄVIEN ÄITIEN KUVAAMANA

Emma SärkeläPro gradu -tutkielmaHoitotiedeTerveystieteiden opettajankoulutusItä-Suomen yliopistoTerveystieteiden tiedekuntaHoitotieteen laitosMaaliskuu 2020

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄABSTARCT

1 JOHDANTO...........................................................................................................................1

2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT..................................................................................32.1 Katsaus imetysohjausta koskevaan tutkimukseen................................................................32.2 Imetyssuositukset..................................................................................................................32.3 Imetysohjaus.........................................................................................................................42.4 Internetissä ja mediassa tarjolla oleva tieto imetyksestä......................................................72.5 Internetin ja median vaikutus imetyksen onnistumiseen......................................................82.6 Vertaistuki imetyksen edistäjänä..........................................................................................92.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista...............................................................................10

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET.......................................................12

4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT..................................................................134.1 Tutkimusaineisto.................................................................................................................134.2 Tutkimukseen osallistujien kuvaus.....................................................................................154.3 Aineiston analyysi..............................................................................................................15

5 TULOKSET..........................................................................................................................185.1 Imetysohjauksen nykytila...................................................................................................18

5.1.1 Imetysohjauksen sisältö...............................................................................................205.1.2 Kohtaaminen imetysohjauksessa.................................................................................21

5.2 Toimiva imetysohjaus.........................................................................................................225.2.1 Kattava sisältö.............................................................................................................245.2.2 Asianmukainen kohtaaminen......................................................................................255.2.3 Monipuoliset ohjausmenetelmät..................................................................................26

5.3 Sosiaalinen media osana imetysohjausta............................................................................295.4 Vertaistuen merkitys imetykselle.......................................................................................325.5 Yhteenveto tuloksista..........................................................................................................34

6 POHDINTA..........................................................................................................................366.1 Tutkimustulosten tarkastelua..............................................................................................366.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus................................................................................396.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet................................................................................41

LÄHTEET....................................................................................................................................44

LIITTEETLiite 1. TutkimuskutsuLiite 2. Tiedote tutkimuksestaLiite 3. Haastattelun teemat ja esimerkkikysymyksetLiite 4. SuostumuslomakeLiite 5. Taustatietolomake Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄTerveystieteiden tiedekuntaHoitotieteen laitosHoitotiedeTerveystieteiden opettajankoulutus

Särkelä, Emma Imetysohjaus sosiaalista mediaa käyttävien äitien kuvaamanaPro gradu -tutkielma, 47 sivua, 6 liitettä (14 sivua)

Ohjaajat: Professori, THT, Katri Vehviläinen-Julkunen ja Tutkijatohtori, TtT Reeta Lamminpää

Maaliskuu 2020

Imetyksen onnistumiseen vaaditaan tukea ja opastusta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, mutta myös lisäneuvot vertaistukijoukoilta ovat tärkeitä. Suomessa imetystavoitteisiin pääseminen on ollut haastavaa. Imetyssuositukset kannustavat 46 kuukauden täysimetykseen ja osittaisimetyksen jatkamista yhden vuoden ikään, mutta Suomessa lapsia imetetään keskimäärin vain 78 kuukautta ja täysimetys kestää noin kaksi kuukautta. Imetyksen edut lapselle, äidille ja yhteiskunnalle ovat merkittäviä. Internetin vaikutusta imetyksen onnistumiseen on tutkittu jonkin verran kansainvälisesti, mutta tieto sosiaalisen median ja vertaistuen merkityksestä imetykselle on vähäistä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaalista mediaa käyttävien äitien ajatuksia imetysohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista imetysohjausta äidit ovat saaneet, millaista on toimiva imetysohjaus ja millaiset imetysohjausmenetelmät ovat toimivia sekä millainen merkitys sosiaalisella medialla ja vertaistuella on imetykselle. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin 25 Imetyksen tuki -Facebook-vertaistukiyhteisön jäseninä olevilta äideiltä. Haastattelut toteutettiin kesäkuun 2018 ja joulukuun 2019 välillä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Sosiaalista mediaa käyttävät äidit eivät olleet täysin tyytyväisiä nykyiseen imetysohjaukseen. Kehitettävää nähtiin sekä imetysohjauksen sisällössä että imetysohjaustilanteeseen liittyvässä kohtaamisessa niin neuvolassa kuin synnytyssairaalassakin. Sosiaalisen median vertaistukiyhteisössä tarjottu imetystuki sekä vertaistuki auttoivat äitejä jatkamaan imetystä haasteista huolimatta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamaan imetysohjaukseen kaivattiin lisää ammattitaitoa, aikaa, sensitiivisyyttä sekä uusia menetelmiä. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä kaivattiin sosiaaliseen mediaan jakamaan luotettavaa ja vastuullista tietoa imetyksestä.

Internetin ja sosiaalisen median välityksellä tavoitetaan helposti paikasta ja ajasta riippumatta suuri määrä imettäviä äitejä. Oikea-aikaisesti annettu luotettava imetysohjaus voi vaikuttaa äitien päätökseen jatkaa imetystä. Jatkossa terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa luotettavaa imetysohjausta olisi tärkeää kohdentaa sinne, missä sitä tarvitsevat kohdataan helposti, jotta imetystavoitteisiin päästäisiin.

Asiasanat: imetys, ohjaus, sosiaalinen media, vertaistuki

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACTFaculty of Health SciencesDepartment of Nursing ScienceNursing ScienceNurse Teacher Education

Särkelä, Emma Breastfeeding counseling described by mothers using social media

The level of thesis: Master’s Thesis, 47 pages, 6 appendices (14 pages)Supervisors: Professor, PhD, Katri Vehviläinen-Julkunen and

Researcher, PhD Reeta LamminpääMarch 2020

Successful breastfeeding requires support and counseling from health care professionals but ad-ditional advice from peer support groups is also needed. Achieving the recommendations of breastfeeding has been challenging in Finland. Breastfeeding recommendations encourage exclu-sive breastfeeding for 46 months and continue breastfeeding until the age of one but in Finland children are brestfeeded only 78 months on average and exclusive breastfeeding lasts about two months. The benefits of breastfeeding for a child, mother and society are significant. The impact of the Internet on successful breastfeeding has been studied to some extent internationally but the knowledge of the significance of social media and peer support to brestfeeding is limited.

The purpose of this study was to describe thoughts on breastfeeding counseling by mothers who use social media. The aim of the study was to find out what kind of breastfeeding counseling mothers have received, what kind of breastfeeding counseling is functioning, what kind of meth-ods of breastfeeding counseling are working and what is the significance of social media and peer support to breastfeeding. The research material was collected through theme interviews with 25 mothers who were members of the peer support group in Facebook named Imetyksen tuki. In-terviews were carried out between June 2018 and December 2019. The material was analyzed by inductive content analysis.

Mothers in social media were not fully satisfied with current breastfeeding counseling. They saw improvments to be made in the content of breastfeeding counseling and in the encounter of the breastfeeding counseling situation, both in the maternity clinic and in the hospital. The breast-feeding support and the peer support provided in the peer support group in social media helped mothers to continue breastfeeding despite the challenges. More professional skills, time, sensitiv-ity and new methods were wished to the breastfeeding counseling given by health care profes-sionals. Health care professionals were wished to share realiable and responsible breastfeeding information in social media.

Regardless of time and location it is easy to reach a large amount of breastfeeding mothers via the Internet and social media. The right time given reliable breastfeeding counseling can influ-ence mothers’ decision to continue breastfeeding. In future to achieve the recommendations of breastfeeding the reliable breastfeeding counseling offered by health care professionals should be focused where it is easy to encounter with people in need of it.

Key words: breastfeeding, counseling, social media, peer support

1 JOHDANTO

Suomessa imetystavoitteisiin pääseminen on ollut haasteellista. Maahan syntyy vuosittain 47 577

lasta, joista imetetään puolen vuoden ikäisinä noin 66 % ja heistä 9 % on täysimetettyjä

(Uusitalo ym. 2012, Suomen virallinen tilasto 2019a). Keskimäärin Suomessa lapsia imetetään

78 kuukautta ja täysimetys kestää noin kaksi kuukautta (Vaarno 2016). WHO (2015) suosittelee

imetystä kahden vuoden ikäiseksi ja täysimetystä kuuden ensimmäisen kuukauden ajan.

Kansallinen suositus ohjaa täysimettämään lasta 46 kuukauden ikään saakka ja jatkamaan

osittaisimetystä kiinteiden ruokien ohella yhden vuoden ikään saakka tai perheen niin halutessa

pidempään (THL 2019). Imetyksen suosio on noussut 1970-luvun heikon imetystilanteen

jälkeen. Tuolloin noin 10 prosenttia äideistä imetti lastaan puoli vuotta. (Uusitalo ym. 2012).

Tällä hetkellä Suomi on tilastoissa kolmantena Euroopassa pitkään imettävistä maista (Victora

ym. 2016). Kuitenkin täysimetyksen kesto on Suomessa kaukana suosituksista, vaikka kehitys on

ollut suotuisaa. Erityisesti haasteina Suomessa ovat imetyksen varhaisvaiheen onnistuminen,

äidinmaidon korviketta saavien vauvojen suuri osuus, kiinteiden ruokien aloittaminen yleisesti

ennen suositusikää sekä täysimetyksen jatkuminen neljän kuukauden ikään saakka (THL 2019).

Täysimetyksen aikana lapsi ei saa ravinnokseen muuta kuin äidin rintamaitoa ja sen ohella D-

vitamiinia kahden viikon ikäisestä alkaen. Suomessa täysimetystä suositellaan 46 kuukauden

ikään saakka, mutta äidin rintamaito riittää ravinnoksi puolen vuoden ikään saakka täysiaikaisena

ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle (THL 2019.) Imetys tarjoaa optimaalisen ravinnon

vastasyntyneelle ja se on olennainen osa äitiyttä sekä äiti-lapsi-suhteen muodostumista.

Imetyksestä saadut hyödyt lapselle, äidille ja yhteiskunnalle ovat merkittäviä. Imetyksellä on

terveydellisiä, ravitsemuksellisia, psykologisia, ekologisia ja taloudellisia etuja. (Uusitalo ym.

2012, Bode ym. 2020.) Imetyksen onnistumiseen vaaditaan opastusta ja tukea terveydenhuollon

ammattihenkilöiltä, mutta lisäneuvot vertaistukijoukoilta ovat myös tärkeitä (Kaunonen ym.

2012).

Imetysohjauksella voidaan vaikuttaa imetyksen onnistumiseen ja sen kestoon. Useimmat äidit

haluavat imettää, mutta taidoissa on osittain puutteita, asenneilmapiiri imetystä kohtaan vaihtelee

ja luottamus imetyksessä onnistumiseen on melko vähäistä. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen

erityisen tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta ovat puolison ja muun sosiaalisen verkoston

tuki sekä avun saaminen ongelmatilanteissa (THL 2019). Terveydenhoitajat ja kätilöt käyvät

imetysohjaajakoulutuksen, mutta imetysohjaus ei aina vastaa tarpeita. Täysimetettyjen vauvojen

2

pieni määrä osoittaa tarpeen imetysohjauksen lisäämiseen ja kehittämiseen. (Laanterä 2011,

Niela-Vilén ym. 2016, Niela-Vilén ym. 2019.)

Suomessa sosiaalisen median ja internetin hyödyntäminen terveydenhuoltohenkilökunnan

antamassa imetysohjauksessa on melko vähäistä. Yleisesti ottaen suomalaiset kuitenkin käyttävät

paljon sosiaalista mediaa ja internetiä. Lähes kaikki alle 45-vuotiaista käyttävät internetiä useasti

päivässä ja käytännössä katsoen kaikki 1045-vuotiaista käyttävät ainakin jotain sosiaalisen

median palvelua tai pikaviestintää (Kohvakka & Saarnemaa 2019, Suomen virallinen tilasto

2019b). Sosiaalinen media mahdollistaa vertaistuen ja ohjeiden saamisen mihin vuorokauden

aikaan tahansa riippumatta käyttäjien maantieteellisestä sijainnista. On myös raportoitu, että

internetin vertaistukiryhmät ovat äideille tärkeitä imetystuen ja -tiedon lähteitä (Niela-Vilén ym.

2014). Pitkällä aikavälillä internet mahdollistaa positiivisesti imetykseen vaikuttavien

imetystietoon ja vertaistukeen liittyvien interventioiden toteuttamisen. (Niela-Vilén ym. 2016.)

Imetyksen merkittävien hyötyjen tiedossa oleminen ja imetyslukujen alhaisuus antavat syyn

imetysohjauksen ajantasaistamiselle ja kehittämiselle. Internetin vaikutusta imetyksen

onnistumiseen on tutkittu jonkin verran muun muassa selvittämällä verkkopohjaisen ohjauksen

vaikutusta raskausaikana (Huang ym. 2017), arvioimalla imetyssivustojen motivoivaa vaikutusta

(Stockdale ym. 2007) ja analysoimalla systemaattisesti verkkopohjaisia imetysinterventioita

(Pate 2009). Lisäksi on kuvattu ensisynnyttäjien ja heidän tutkiverkostojensa sosiaalisen median

käyttöä imetysohjauksen kehittämiseksi (Asiodu ym. 2014), arvioitu ensisynnyttäjien käyttämiä

lähteitä ja imetyksen onnistumista internetin tarjoaman tuen avulla (Newby ym. 2015) ja

selvitetty internet-pohjaisen vertaistuen vaikutusta imetyksen onnistumiseen ennenaikaisesti

syntyneiden lasten kohdalla (Niela-Vilén ym. 2016). Tieto sosiaalisen median hyödyistä

imetysohjauksessa on vähäistä. Myös vanhempien omia näkemyksiä toimivasta

imetysohjauksesta on tutkittu niukasti. Imettävien äitien ajatuksista toimivasta imetysohjauksesta

ja sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista tarvitaan tietoa, jotta imetysohjausta

voitaisiin kehittää ajankohtaisemmaksi ja perheiden tarpeita vastaavaksi.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena sosiaalista mediaa käyttävät

äidit kuvaavat toimivan imetysohjauksen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä,

millainen imetysohjauksen nykytila on Suomessa, millaista on toimiva imetysohjaus, millaiset

imetysohjausmenetelmät ovat hyödyllisiä sekä millainen merkitys sosiaalisella medialla ja

vertaistuella on imetykselle. Tietoa voidaan hyödyntää imetysohjauksen kehittämiseen

ajankohtaisemmaksi sekä kohderyhmän tarpeita vastaavaksi neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.

3

2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Katsaus imetysohjausta koskevaan tutkimukseen

Pro gradu -tutkielman kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin keväällä 2017 ja täydennyshaku

joulukuussa 2019. Haut tehtiin Cinahl (EBSCO)-, PubMed- ja Cochrane -tietokannoista.

Hakujen kielet rajattiin suomeen ja englantiin. Lisäksi haettujen tutkimuksien haluttiin olevan

artikkeleita tai kirjallisuuskatsauksia. Vuosirajauksena vuoden 2017 hauissa käytettiin 2007-

2017 ja vuoden 2019 täydennyshauissa 2015-2019. Hakusanoja olivat breastfeeding, internet,

media ja counseling.

Edellä mainituilla kriteereillä Cinahlista löydettiin ensimmäisessä tiedonhaussa 655 hakutulosta,

joista otsikoiden, tiivistelmien ja koko tekstien lukemisen jälkeen valikoitui mukaan 13

tutkimusta. Täydennyshaussa Cinahlista löytyi 630 hakutulosta, joista valittiin mukaan

kaksi tutkimusta. PubMedistä saatiin ensimmäisellä tiedonhaulla hakutuloksia 127, joista

mukaan valittiin neljä tutkimusta. Täydennyshaku tuotti PubMedissä 405 hakutulosta, joista

mukaan valittiin kaksi tutkimusta. Cochranesta tiedonhaku tuotti ensimmäisessä tiedonhaussa

kaksi hakutulosta, joista kumpaakaan ei valittu tutkimukseen mukaan. Täydennyshaku

Cochranesta tuotti 61 hakutulosta, joista valittiin mukaan yksi tutkimus. Täydennyshauissa

valittavista tutkimuksista karsiutuivat pois tutkimukset, jotka olivat löytyneet jo keväällä 2017

ensimmäisessä tiedonhaussa. Manuaalisen haun myötä mukaan valittiin vielä viisi tutkimusta.

Lopulta tiedonhaku tuotti yhteensä 27 artikkelia. Nämä muodostavat teoriataustan tälle pro gradu

-tutkielmalle. Tutkimukset on kuvattu liitetaulukossa (liite 6.) Tutkimuksista 18 oli

tutkimusartikkeleita ja kahdeksan systemaattisia kirjallisuuskatsauksia sekä yksi meta-analyysi.

Tutkimusmenetelminä oli käytetty laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä, joista

esimerkiksi yksilö- ja ryhmähaastattelut, koe-kontrolliasetelma, pitkittäistutkimus, laadullinen

tapaustutkimus sekä havainnointitutkimus olivat edustettuina. Tutkimukset olivat peräisin

Suomesta, Norjasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta, Taiwanista,

Kiinasta, Ranskasta ja Irlannista.

4

2.2 Imetyssuositukset

Imetyssuosituksien ja -strategioiden tarkoituksena on edistää lasten ja äitien terveyttä edistämällä

imetystä. Suosituksilla ja strategioilla pyritään edistämään imetystä lisäämällä tietoa imetyksen

eduista yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. (WHO & Unicef 2003.) Kansallisen imetyksen

edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018-2022 asettamina tavoitteina ovat imetyksen

edistämistyön linjaaminen ja Suomen nostaminen imetyksen kärkimaaksi. Osatavoitteina ovat

lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen, äitien ja perheiden valmiuksien parantaminen

imetystavoitteiden saavuttamiseksi, imetyksen ja täysimetyksen keston pidentäminen WHO:n

suositusten tasolle sekä imetyksessä näkyvien sosioekonomisten erojen kaventaminen. Lisäksi

väestössä tavoitellaan parempaa imetystietoutta ja myönteistä suhtautumista imetykseen.

Tavoitteena on myös lisätä eri toimijoiden ja ammattilaisten välille yhteistyötä imetyksen

edistämiseksi ja tukea kestävää kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia edistämällä imetystä.

(Hakulinen ym. 2017.)

Kansalliset imetyssuositukset ja Euroopan unionin imetyksen edistämistyöryhmän suositus (EU

Project on Promotion of Breastfeeding in Europe 2008) perustuvat WHO:n ja Unicefin

suosituksiin, mutta myös alueellisia sovellutuksia tehdään. Suomessa osittaisimetystä

suositellaan yhden vuoden ikään saakka, mutta WHO suosittelee osittaisimetyksen jatkamista

kahden vuoden ikään saakka. WHO:n suosituksen taustalla on myös globaaleja tavoitteita, kuten

lasten aliravitsemuksen ehkäiseminen kehitysmaissa. (WHO & Unicef 2003, Hakulinen ym.

2017.) Suomessa imetyssuosituksia päivitettiin vuonna 2016 ja sen myötä täysimetystä

suositellaan 46 kuukauden ikäiseksi ja osittaisimetystä 1-vuotiaaksi tai perheen niin halutessaan

pidempään (THL 2019). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lapsiperheiden ruokasuositus

linjaa, että lapsen pääasiallinen ruoka kuuden kuukauden ikään saakka on rintamaito, minkä

jälkeen kiinteitä ruokia aletaan antaa maisteluannoksina. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteitä

aterioita viimeistään kuuden kuukauden iässä ja D-vitamiinia kahden viikon ikäisestä

rintamaidon lisäksi. Uusien maisteluannoksien antaminen 46 kuukauden ikäisenä perustuu

tuoreimpiin tutkimuksiin ja yhdessä rintamaidon kanssa ne tukevat vauvan sietokyvyn

kehittymistä, suoliston kypsymistä sekä ehkäisevät atooppisia sairauksia ja allergioita. (Roduit

2012, Nwaru 2013, Käypä hoito 2019, THL 2019.)

5

2.3 Imetysohjaus

Imetysohjauksella tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa ohjausta, tukea ja

imetystiedon välittämistä. Imetysohjauksella tavoitellaan muun muassa äidin imetystietojen ja -

taitojen kartuttamista, äidin voimaannuttamista, vauvan viestien tulkitsemista sekä vauvan

optimaalisen ravitsemuksen turvaamista auttamalla rinnalla imemistä. Imetysohjaukseen

vaikuttavat ohjaajan taidot, resurssit ja asenteet. Myös yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ja

ristiriitainen imetysohjaus vaikuttavat ohjauksen laatuun. Imettävien äitien kanssa työskentelevä

hoitohenkilökunta käy imetysohjaajakoulutuksen, jotta imetysohjaus olisi laadukasta ja

yhdenmukaista. (Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä 2009, Laanterä 2011,

Laanterä ym. 2011, Niela-Vilén ym. 2019.)

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa imetyksen edistämisessä ja

oikeanlaisella ohjauksella voidaan auttaa imetyksen aloittamisessa ja sen jatkumisessa

(Hakulinen ym. 2017). Ammattilaisten antama imetysohjaus ja tuki synnytyksen jälkeisinä

viikkoina sekä aina perheen tarvitessa tukee imetyksen onnistumista. Imetysohjauksen oikea-

aikaisuus on tärkeää, mutta se edellyttää eri toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä. Haasteita

imetysohjauksen oikea-aikaisuudelle tuovat varhaisemmat kotiutumiset synnytyssairaalasta. Sen

sijaan kotikäynnit ja henkilökohtainen imetysohjaus ovat tehokkaita keinoja imetystä edistävän

imetysohjauksen toteuttamisessa. Imetysohjaus on tehokkainta silloin, kun sitä tarjotaan kaikille

imettäville äideille riippumatta siitä, onko perhe hakeutunut itsenäisesti avun ja ohjauksen piiriin.

(Hannula ym. 2010, Renfrew 2012.)

Imetysohjausta voidaan antaa erilaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Vielä toistaiseksi

tehokkaampaa on ollut antaa tukea ja ohjausta kasvotusten kuin esimerkiksi puhelimitse

(Renfrew 2012). Suullisen ohjauksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kirjallista tai sähköistä

materiaalia. Imetysohjauksessa käytettyjen materiaalien on perustuttava tutkittuun tietoon ja

oltava aina suositusten mukaisia. (Hakulinen ym 2017.) Ohjausmenetelmästä riippumatta

ohjauksen tulee olla suunnitelmallista ja yksilöllistä kullekin perheelle sopivalla tavalla. Myös

puolison tai muun sosiaalisen verkoston huomiointi osana imetysohjausta on tärkeää, sillä

sairaalasta kotiutumisen jälkeen imetyksen onnistumiseen vaikuttaa äidin saama tuki läheisiltään.

Imetysohjauksen kohdentaminen äidin lisäksi myös puolisoon lisää äidin luottamusta

imetykseen, täysimetyksen onnistumisen mahdollisuutta ja pidentää imetyksen kestoa. (Laanterä

2011, THL 2019.)

6

Norjassa imetyksen edistämisessä on saatu hyviä tuloksia noudattamalla erityistä vauva- ja

perhemyönteisyysohjelmaa. Kun neuvoloissa annettu imetysohjaus toteutettiin

vauvamyönteisyysohjelman periaatteiden mukaisesti, kuuden kuukauden täysimetys lisääntyi

merkitsevästi. (Baerug ym. 2016.) Suomessa synnytyssairaaloissa on tehty

Vauvamyönteisyysohjelman auditointeja tukemaan sairaalan ja neuvolan yhdenmukaista

imetysohjausta. Suomessa oli neljä sertifikaatin saanutta synnytyssairaalaa vuonna 2017.

(Hakulinen ym. 2017.)

Yleisesti ottaen potilasohjaustilanteet terveydenhuollossa eivät ole yksinkertaisia, vaan vaativat

psykologisia taitoja ymmärtää ongelmanratkaisua ja stressin hallintaa. Imetysohjaustilanteissa

haasteiksi ovat osoittautuneet resurssien ja ajan vähyys, ohjaustaitojen heikkous,

ammattihenkilön negatiiviset asenteet sekä imetystiedon puute (Laanterä 2011, Laanterä ym.

2011, Niela-Vilén ym. 2019). Tärkeimmiksi piirteiksi toimivissa ohjaustilanteissa

terveydenhuollossa on koettu ammattihenkilön läsnäolo, saavutettavuus, luotettavuus,

kokonaisvaltaisuus, ammatillisuus, inhimillinen lähestymistapa sekä jatkuvuus. Terveysalan

ohjaustilanteissa aiheet ovat sensitiivisiä, minkä vuoksi asioiden esille tuomiseen sekä

ohjaustilanteen tunnelmaan on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti, jos aihe herättää

epävarmuutta, ahdistusta ja sitoutumisen tai motivoitumisen haasteita. (Tay ym. 2018, Mentrup

ym. 2019, Niela-Vilén ym. 2019.)

Tutkimusten mukaan imettäville äideille on tärkeää, että imetysohjaajan ja ohjattavan välinen

suhde on luottamuksellinen, ohjaustilanteille on varattu riittävästi aikaa sekä ohjaustilanteen

tunnelmaan on kiinnitetty huomiota. Äideille on tärkeää, että he saavat yksilöllistä ja

henkilökohtaista tukea sekä saavat jakaa kokemuksiaan. Lisäksi äitien toiveena on myös

rohkaiseminen imetykseen ilman paineita ja kannustaminen imetyksestä keskustelemiseen

(Schmied ym. 2011). Äidit ovat kokeneet tärkeäksi myös sen, että imetysohjaaja ymmärtää heitä.

Imetysohjauksen laatu koetaan yleensä hyväksi, jos se on perheen tarpeista lähtevää ja

riittämättömäksi ohjaus jää, jos tukea ei saa riittävästi tai äiti ei koe vahvistumista imettäjänä

ohjauksen myötä. Äidit tarvitsevat totuudenmukaista tietoa imetyksestä, sen haasteista ja

hyödyistä sekä perusteluita, jotta annettuja ohjeita on helpompi noudattaa. Painostaminen ja

syyllistäminen ohjaustilanteissa ovat vähentäneet äitien halua imettää. (Bäckström ym. 2010,

Joan Briggs Institut 2010, Niela-Vilén ym. 2019.)

7

Imetysohjaustilanteissa halutaan, että ammattihenkilöt kunnioittavat äitejä ja heidän tilanteitaan.

Erityisen tärkeää on, että äidit tulevat kuulluksi ja ohjaus on vuorovaikutuksellista sekä

empaattista. Syyllistäminen ja aliarvioiminen vaikuttavat negatiivisesti imetyksen onnistumiseen.

Negatiivisia vaikutuksia on seurannut myös tilanteista, joissa ammattihenkilö on antanut

imetysohjausta ennakko-oletustensa pohjalta. Äideillä on myös oikeus koskemattomuuteen, mikä

tulee huomioida imetysohjauksessa. Myös vauvan korostaminen aktiivisena osallistujana

imetystilanteissa on edistänyt postiivisesti imetysohjaustilanteita. (Joan Briggs Institut 2010,

Schmied ym. 2011.)

Imetyspoliklinikalla saatuun imetysohjaukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä ja se on auttanut

äitejä imettämään pidempään. Imetyspoliklinikkatoiminta tuo lisätukea äideille ja vastaanotolle

voi tarvittaessa hakeutua jo raskausaikana joko itsenäisesti tai terveydenhoitajan lähettämänä.

Imetyspoliklinikalta saatava imetysohjaus on asiantuntijatasoista ohjausta, jota tarvitaan silloin,

kun neuvolan imetysohjaus ei pysty vastaamaan perheen tarpeisiin. Imetyspoliklinikalla

imetyskoulutusta saaneen hoitajan vastaanotolla keskitytään pelkästään imetykseen, jolloin

kokemukset muun muassa kuulluksi tulemisesta, ajan antamisesta ja perheen tunteiden

huomioimisesta ovat olleet parempia. (Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä

2009, Lamontagne ym. 2009, Witt ym. 2012, THL 2019.)

2.4 Internetissä ja mediassa tarjolla oleva tieto imetyksestä

Internet ja mediat tarjoavat monenlaista tietoa imetyksestä. Internet ja media mahdollistavat niin

kouluttautumisen, sosiaalisen tuen kuin aiheeseen liittyvän tiedon etsimisen. Tietoa etsitään

esimerkiksi raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta, jotka pitävät sisällään myös

imeväisikäisen ravitsemukseen liittyvät aiheet. Usein tietoa haetaan lähellä synnytystä ja pian

synnytykseen jälkeen. Internetistä halutaan tietoa tukemaan terveydenhuollon

ammattihenkilöiden antamaa ohjausta. (Stockdale ym. 2007, Asiodu ym. 2014.)

Mobiilisovellukset ovat suosittuja tiedonhaussa ja vertaistuen saamisessa niin raskausaikana kuin

synnytyksen jälkeenkin. (Asiodu ym. 2014, Kim ym. 2015.) Internetissä ja mediassa tarjolla

oleva tieto on nopeasti saatavilla tietoa tarvitseville. Lisäksi imetysohjaus ja imetystiedon

jakaminen internetin ja median välityksellä on edullisempaa ja nykyaikaisempaa. (Pate 2009,

Newby ym. 2015.)

8

Internetin ja median tarjoamat tiedot imetyksestä tai vastasyntyneiden ravitsemuksesta ilmenevät

esimerkiksi mainoksina, kampanjoina ja erilaisena verkkopohjaisena imetysohjauksena (Huang

ym. 2007, Zhang ym. 2013, Kim ym. 2015). Imetykseen liittyvän mainonnan ja tiedonjaon

kohderyhmänä ovat äitien lisäksi isovanhemmat ja puolisot. Imetystä edistävät projektit

mainostavat esimerkiksi ensi-imetystä ja kolostrumin eli esimaidon antamista vastasyntyneelle.

(Kim ym. 2015.)

Internetistä ja mediasta saatavaa vastasyntyneen ravitsemukseen liittyvää tietoa ei pidetä

yksinään riittävänä, sillä niiden tarjoama tieto keskittyy enemmän vastasyntyneen kehitykseen.

Tukea ja tietoa imetyksestä saadaan lähinnä sosiaalisen median vertaistukiryhmissä samassa

tilanteessa olevilta äideiltä. (Asiodu ym. 2014, Newby ym. 2015.) Kaiken kaikkiaan mediassa

esillä olevat mainokset ja tieto vastasyntyneen ravitsemuksesta keskittyvät enemmän

äidinmaidonkorvikkeeseen kuin imetykseen. Internet tarjoaa kuitenkin muita medialähteitä

enemmän tietoa korvikeruokinnan lisäksi myös imetyksestä. (Zhang ym. 2013, Kim ym. 2015.)

2.5 Internetin ja median vaikutus imetyksen onnistumiseen

Internet ja media vaikuttavat imetyksen onnistumiseen ja jatkumiseen jonkin verran. Pääasiassa

vaikutus ulottuu niihin, jotka kokevat tiedon hyödyllisenä. Imetysmainonta painetussa mediassa

ja nettisivuilla lisää imetyksen onnistumista. Myös imetysapua tarjoavat chat-palvelut antavat

jonkin verran apua imetyksen onnistumiseen. Lisäksi tiedon etsiminen internetistä lisää

imetyksen onnistumista ensisynnyttäjillä. Osa kokee internetin olevan turvallinen ja hyödyllinen

tukipalvelu, josta ei saa arvostelua omista valinnoistaan. Internet koetaan hyödylliseksi, koska

sen käyttö ja sen tarjoamat imetystä tukevat tiedot ovat ilmaisia ja kaikkien käytettävissä

huolimatta esimerkiksi äitien iästä. (Ku & Chow 2010, Zhang ym. 2013, Newby ym. 2015,

Lutenbacher ym. 2016.)

Hyvin koulutetut äidit ovat kokeneet internetin olevan kriittinen vaikuttaja imetyksen

ylläpitämiselle. Internet-sivustot tukevat imetyskäytäntöjä parantamalla imetystietoutta ja

imetystaitoja sosiaalisen hyväksynnän ja yhteisöllisyyden kautta. Muiden imetyskokemuksien

lukeminen vahvistaa omaan toimintamallia imetyksessä. Myös oman blogin kirjoittaminen auttaa

verkostoitumaan muiden imettävien äitien kanssa ja edistää siten imetyksen onnistumista ja

jatkumista. Äidit, jotka eivät ole löytäneet internetistä tukea imetykseen, ovat antaneet lapsilleen

3,3 kertaa herkemmin äidinmaidonkorviketta ensimmäisten kahden viikon aikana ja heillä on

9

vain 1/4 todennäköisyys imettää vauvan ollessa seitsemän vuorokauden ikäinen verrattuna

äiteihin, jotka saavat tietoa ja tukea internetistä. Internetistä haetaan tietoa imetykseen liittyviin

ongelmatilanteisiin, koska sieltä löytyy helposti tietoa, joka auttaa ongelmaan. (Chang ym. 2014,

Newby ym. 2015).

Internetin ja median välittämällä tiedolla voi olla myös merkityksetön tai heikentävä vaikutus

imetyksen onnistumiselle. Suurimmat syyt imetyksen lopettamiseen ovat töihin paluu,

imemisongelmat, vauvan huono painonnousu, äidin toive tai muut epäselvät syyt. Vaikka

sähköisen teknologian avulla imetyksen kestoa saataisiin pidennettyä jonkin verran, ei sillä ole

merkittävää vaikutusta imetystyytyväisyyteen, haasteisiin tai riskiin lopettaa imetys. Imetyksen

lopettamisen syyt voivat olla lähes samat huolimatta siitä, saako tukea imetykseen teknologian

välityksellä. On myös huomioitavaa, että äidit, joilla on mahdollisuus sähköisen teknologian

käyttöön kotona, ovat pienemmällä todennäköisyydellä työttömiä, tupakoivia eivätkä käytä

lapsellaan tuttia. (Laborde ym. 2007.) Päätökset imetyksestä on usein tehty jo ennen raskautta.

Valtaosalle äideistä internet, media tai vertaistukiryhmät sosiaalisessa mediassa eivät ole

tekijöitä, jotka vaikuttavat päätöksiin vastasyntyneen ruokinnasta. Sen sijaan päätökseen

vaikuttavat positiivisesti vanhemmilta ja perheeltä sekä terveydenhuoltohenkilöiltä saatu tieto ja

tuki. Vaikka sosiaalisen median vertaistukiryhmä koetaan vaivattomaksi ja miellyttäväksi, ei

sillä välttämättä ole vaikutusta jäsenten imetykseen. Sosiaalisen median vertaistukiryhmään

jätetään myös liittymättä muun muassa lapsiperheiden ajanpuutteen, vähäisen kiinnostuksen

sosiaalista mediaa kohtaan tai ryhmän tarpeettomaksi kokemisen vuoksi. (Bylaska-Davies 2015,

Niela-Vilén ym. 2016.)

Olemassa oleva näyttö ei ole osoittanut internet-ohjauksen korvaavan perinteisiä

imetystukimenetelmiä. Mediasta tai internetistä tuleva tieto ei ole vaikuttanut merkittävästi

imetyksen onnistumiseen. (Huang ym. 2007, Kornides & Kitsantas 2013, Niela-Vilén ym. 2016.)

Lisäksi viihdemedian antama kuva imetyksestä on joskus harhaanjohtava eikä anna vastauksia

imetykseen liittyviin haasteisiin (Stockdale ym. 2007). Internetin ja median välityksellä jaettu

imetystieto ja positiivinen imetysasenne ovat kuitenkin potentiaalisia tapoja parantaa

imetystuloksia (Pate 2009, Niela-Vilén ym 2016).

2.6 Vertaistuki imetyksen edistäjänä

Koulutetulla vertaistuella voi olla vaikutusta imetyksen onnistumiseen (Hannula ym. 2010,

Kaunonen ym. 2012, Reinfrew 2012). Laadukas vertaistukitoiminta lähtee tuettavan avun

10

tarpeista ja koulutetun vertaistukijan omat mielipiteet sekä kokemukset jäävät taka-alalle.

Ammatilliseen tukeen yhdistettynä vertaistuesta on enemmän hyötyä. Lisäksi

ammattihenkilöiden olisi tärkeää tiedostaa vertaistuen merkitys imetyksen onnistumiselle ja

osata ohjata vertaistuen pariin. Vertaistuki vaikuttaa laajapintaisesti äitien kokemuksiin ja

perheiden arkeen. Imetyksen vertaistuella pyritään siihen, että perheet pystyvät tekemään

tietoisia valintoja saavuttaakseen omannäköisensä imetystaipaleen. (Kaunonen ym. 2012,

Hakulinen ym. 2017.)

Vertaistuen positiivista merkitystä yhteistyössä ammattilaisten antaman imetysohjauksen kanssa

on tuotu esille kansallisissa ja kansainvälisissä imetyksen edistämisen toimintaohjelmissa.

Synnytyssairaalassa ja neuvolassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden on tärkeää antaa

imettäville perheille tietoa alueen imetystukitoiminnasta riittävän ajoissa. Imetyksen vertaistuki

on parhaimmillaan matalan kynnyksen palvelua, josta avun saa nopeasti ilman ajanvarausta ja

jonottamista. Imetyksen ensihetkien haasteissa tukea tulisi pystyä tarjoamaan nopeasti, jotta

imetyksen jatkuminen ei vaarantuisi. Sopivaa tukea ei löydy helposti, jos perheeltä puuttuu tieto

imetyksen tukea tarjoavista toimijoista. Laadukkaassa vertaistukitoiminnassa on myös selkeät

toimintaohjeet, joissa määritellään, milloin yhteydenotto terveydenhuoltoon on tarpeen eikä

vertaistuki enää pelkästään riitä. (Hakulinen ym. 2017.)

Imetystukea Suomessa saa terveydenhuoltohenkilökunnan lisäksi myös Imetyksen tuki ry:ltä,

jolla on muun muassa suuri Facebook-ryhmä. Facebookin vertaistukiyhteisössä tukea saa sekä

koulutetuilta imetystukiäideiltä että vertaistukena muilta äideiltä. (Imetyksen tuki ry 2019.)

Vertaistukiyhteisön tehokkuutta imetyksen lisääjänä ei ole pystytty tutkimuksin osoittamaan,

mutta äidit ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuudesta keskustella toistensa kanssa (Niela-Vilén

ym. 2016).

2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista

Tämän tutkimuksen lähtökohtina ovat imetysohjaus ja imetysohjausmenetelmät, niiden

kehittäminen sekä sosiaalinen media ja vertaistuki osana imetysohjausta. Imetys on

maailmanlaajuisesti yksi parhaimmista investoinneista ihmisten terveyteen. Lisäksi sillä on

ekologisia ja taloudellisia hyötyjä. Imetys on sensitiivinen aihe ja siihen liittyvä ohjaus vaatii

panostamista. Suomessa imetysohjaus ei ole kohdannut imettävien äitien tarpeiden kanssa ja

11

imetysluvuissa ollaan kaukana valtakunnallisista suosituksista. (Laanterä 2011, Laanterä ym.

2011, Uusitalo ym. 2012, Hakulinen ym. 2017, Niela-Vilén ym. 2019.)

Imetysohjauksella pyritään auttamaan perheitä onnistumaan imetyksessä imetyssuositusten

mukaisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilöt antavat imetysohjausta, mutta myös koulutettua

vertaistukea imetykseen liittyen on yhä enemmän tarjolla. Suomessa suositellaan täysimetystä

46 kuukauden ikään saakka ja osittaisen imetyksen jatkamista 1-vuotiaaksi saakka tai

pidempään perheen niin halutessa (THL 2019). Imetysohjausmenetelmiä on useita ja niitä

voidaan yhdistää perheen lähtökohtien mukaisesti. (Kansallinen imetyksen edistämisen

asiantuntijaryhmä 2009, Laanterä 2011, Laanterä ym. 2011.) Mediavälitteiset ohjausmenetelmät

yleistyvät kovaa vauhtia terveydenhuollossa, joten internet ja sosiaalinen media

imetysohjausmenetelmänä voivat olla tulevaisuutta terveysalalla. Lähes kaikki lapsiperheet

käyttävät internetiä ja sosiaalista mediaa, joten heidän kohtaaminen niiden välityksellä onnistuu

yhä helpommin. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat paljon vertaistukea ja tietoa imetykseen

liittyen, mutta niiden laadusta tai tiedon lähteistä ei aina ole varmuutta. (Kaunonen ym. 2012,

Niela-Vilén ym. 2014, Niela-Vilén ym. 2016, Kohvakka & Saarenmaa 2019, Suomen virallinen

tilasto 2019b.)

Imetysohjaukseen ja internetiin liittyviä tutkimuksia on tehty jonkin verran kansainvälisesti ja

interventioihin perustuen (Huang ym. 2007, Stockdale ym 2007, Pate 2009, Asiodu ym. 2014,

Newby ym. 2015, Niela-Vilén ym. 2014, Niela-Vilén ym. 2016). Tietoa sosiaalisen median

hyödyistä imetykselle ei ole juurikaan tutkittu ja perheiden omia näkemyksiä toimivasta

imetysohjauksesta on selvitetty vain vähän. Imetyksen merkittävät hyödyt ja imetyslukujen

alhaisuus Suomessa antavat syyn imetysohjauksen kehittämiselle. Jotta Suomi saataisiin

imetyksen kärkimaaksi ja imetyssuosituksien mukaisiin imetystavoitteisiin päästäisiin, on

imetysohjausta kehitettävä nykyaikaisia ohjausmenetelmiä hyödyntäen. Imetysohjauksen

kohteen eli imettävien perheiden omien näkemyksien kuuleminen toimivasta imetysohjauksesta

auttaa kehittämään imetysohjausta ajantasaiseksi ja perheiden tarpeita vastaavaksi.

12

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena sosiaalista mediaa käyttävät

äidit kuvaavat toimivan imetysohjauksen ja ohjausmenetelmät. Tutkimuksen tavoitteena on

tuottaa tietoa siitä, millainen imetysohjaus ja ohjausmenetelmät ovat hyödyllisiä. Saadun tiedon

perusteella on mahdollista kehittää neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden antamaa imetysohjausta

ajankohtaisemmaksi ja kohderyhmän tarpeita vastaaviksi. Kehittämällä ja tehostamalla

imetysohjausta ajankohtaisien menetelmien avulla voidaan parantaa imetyksen onnistumista ja

jatkumista imetyssuositusten mukaisesti Suomessa. Tuloksien avulla voidaan osoittaa tärkeitä

jatkotutkimusaiheita imetykseen, ohjaukseen ja ohjausmenetelmien käyttöön liittyen.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Millainen imetysohjaus on toimivaa sosiaalista mediaa käyttävien äitien kuvaamana?

2. Millaisia menetelmiä on hyödyllistä käyttää imetysohjauksessa?

13

4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto kerättiin Imetyksen tuki ry:n ylläpitämän Imetyksen tuki -Facebook-

vertaistukiyhteisön jäseniltä. Imetyksen tuki ry on vuonna 1998 perustettu koulutettua imetyksen

vertaistukea valtakunnallisesti tarjoava järjestö. Yhdistys tarjoaa vertaistukea

imetystukiryhmissä, imetystukipuhelimessa sekä verkkotukena. Vertaistukea näissä antavat

Imetyksen tuki ry:n kouluttamat imetystukiäidit. Imetyksen tuki -Facebook-ryhmässä on yli 40

000 äitiä, perheenjäsentä ja terveydenhuollon ammattilaista. Facebookin vertaistukiryhmä on

sosiaalisen median yhteisö, joka tarjoaa mahdollisuuden keskustella imetysaiheista tukiäitien

lisäksi myös muiden äitien kanssa. Imetyksen tuki ry edistää imetysmyönteisiä asenteita

yhteiskunnassa ja ylläpitää imetys.fi -internetsivustoa sekä julkaisee Imetysuutisia-lehteä.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Imetyksen tuki ry:n toimintaa Veikkauksen tuotoilla.

Kehykset toiminnalle tulevat kansallisista ja kansainvälisistä toimintaohjelmista ja suosituksista.

Lisäksi Imetyksen tuki ry on Puhelin ja verkkoauttamisen eettisen neuvottelukunnan (PuhEet)

jäsen. (Hakulinen ym. 2017, Imetyksen tuki ry 2019.)

Tutkimusta varten haastateltiin 25 Imetyksen tuki -vertaistukiyhteisössä olevaa äitiä. Varsinaiset

haastattelut aloitettiin kesällä 2018 ja ne jatkuivat aina joulukuuhun 2019 saakka ollen välillä

tauolla. Haastateltavien tavoittamiseksi Imetyksen tuki ry:ltä pyydettiin lupa julkaista

vertaistukiyhteisön Facebook-ryhmässä tutkimuskutsu vapaaehtoisille haastatteluun.

Haastateltavat otettiin mukaan tutkimukseen ilmoittautumisjärjestyksessä. Osa haastatteluun

ilmoittautuneista Facebook-ryhmän jäsenistä oli kuullut tutkimuksesta myös muilta äideiltä ja

ilmoittautui sen myötä mukaan tutkimukseen. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin kertaalleen

kuukaudella eteenpäin, koska tavoiteltu otoskoko ei täyttynyt ensimmäiseen määräaikaan

mennessä. Suunnitellun otoskoon (25 äitiä) täytyttyä tutkimuskutsu poistettiin

vertaistukiyhteisön Facebook-ryhmästä. Tutkimukseen osallistujat ilmoittautuivat ja sopivat

haastatteluajan tutkimuskutsussa olevan tutkijan sähköpostiosoitteen kautta tai sopimalla

haastatteluajan kasvotusten tutkijan kanssa, minkä jälkeen tutkimukseen osallistuvat saivat

tutkimustiedotteen sekä suostumuslomakkeen pdf-tiedostoina. Tutkimustiedotteessa tiedotettiin

tutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta,

luottamuksellisuudesta ja mahdollisuudesta keskeyttää missä tahansa tutkimuksen vaiheessa.

14

Lisäksi kirjeessä oli tutkijan yhteystiedot mahdollisia tutkimusta koskevia kysymyksiä varten.

Osallistujat vahvistivat osallistumisena tutkimukseen ja suostumuksensa vapaaehtoiseksi

tiedonantajaksi luovuttamalla yhteystietonsa tutkijalle ja sopimalla haastatteluajan tutkijan

kanssa haastattelun tekemistä varten. Tässä yhteydessä tutkija sai tutkimukseen osallistujien

puhelinnumerot, joihin soittamalla puhelinhaastattelut toteutettiin ennalta sovittuna ajankohtana.

Osa haastatelluista toivoi puhelinhaastattelun sijaan haastattelua kasvostusten ja osa toivoi

ryhmähaastattelua pareittain. Nämä oli mahdollista toteuttaa, sillä haastattelut järjestyivät

tutkijan kanssa samalle paikkakunnalle. Valtaosa haastatteluista toteutui kuitenkin alkuperäisen

suunnitelman mukaisesti yksilöhaastatteluina puhelimitse. Ennen haastattelun ajankohtaa

osallistujat täyttivät myös taustatietokyselylomakkeen (liite 5).

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, jossa haastattelun ennakkoon mietityt aihepiirit

(liite 3) ohjasivat keskustelua, mutta haastateltavan oli mahdollista painottaa tärkeänä pitämiään

asioita. Kysymysten tarkka muoto ja järjestys voitiin päättää vasta haastatteluiden kuluessa.

(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja

teemahaastattelu valittiin aineistonkeruumenetelmäksi, koska tällöin oli mahdollisuus saada

kuvailevaa tietoa toimivasta imetysohjauksesta ja sosiaalisen median yhdistämisestä siihen.

Tutkimukseen osallistuva imetyksen vertaistukiyhteisön jäsen haluttiin nähdä tutkimustilanteessa

yksilönä ja hänelle haluttiin antaa mahdollisuus käsitellä aihetta vapaasti.

Ennen varsinaisia haastatteluja teemahaastattelukysymykset testattiin kahdella osallistujalla

keväällä 2018. Esihaastatteluiden jälkeen haastatteluteemat ja kysymykset pidettiin ennallaan,

koska ne todettiin toimiviksi. Täten esihaastattelut lisättiin osaksi lopullista aineistoa.

Haastatteluista 15 toteutettiin puhelinhaastatteluina, mikä mahdollisti haastattelun toteutumisen

tutkimuksen tekijän ja haastateltavan välimatkasta huolimatta. Ennen haastattelun aloittamista

jokaiselta haastateltavalta kysyttiin vielä lupa haastattelun nauhoittamiseen. Haastatteluiden

kesto oli noin 2045 minuuttia. Tutkija litteroi nauhoitetut haastattelut sanatarkasti.

15

4.2 Tutkimukseen osallistujien kuvaus

Tutkimukseen osallistujien valintakriteerinä olivat äitiys sekä Facebookin Imetyksen tuki -

ryhmään kuuluminen. Muita kriteereitä ei ollut ja haastattelukutsussa (liite 1) korostettiin

mukaan toivottavan äitejä kaikenlaisilla kokemuksilla ja taustoilla. Imetyksen tuki -

vertaistukiyhteisöön kuuluminen valikoitui valintakriteeriksi, koska tutkimuksessa käsiteltiin

sosiaalista mediaa sekä imetysohjausta ja kyseinen ryhmä on tällä hetkellä valtakunnallisesti

jäsenmäärältään suurin ja tunnetuin imetyksen vertaistukiryhmä sosiaalisessa mediassa.

Poissulkukriteereitä ei ollut.

Tutkimukseen ilmoittautui 25 äitiä, jotka olivat aineiston keruun ajankohtana Facebookin

Imetyksen tuki -ryhmän jäseniä. Yksi jäsenistä kertoi poistuneensa ryhmästä pian haastattelun

jälkeen. Osallistujat olivat iältään 2241-vuotiaita ja keski-iäksi muodostui 30,12 vuotta.

Synnytyksiä haastateltavilla oli taustalla yhdestä kolmeen kullakin ja keskimäärin lapsia

haastatelluilla oli 1,68. Synnytystapoina äideillä oli säännöllinen alatiesynnytys (29),

imukuppiavusteinen alatiesynnytys (4), kiireellinen sektio (3) ja hätäsektio (1). Imetyksen kesto

vaihteli haastatelluilla lapsen syntymän jälkeen kahdesta kuukaudesta neljään vuoteen ja osalla

imetys jatkui edelleen. Syinä Imetyksen tuki -vertaistukiyhteisöön kuulumiseen äideillä olivat

tiedon ja tuen saanti sekä niiden antaminen, vertaistuki, ammatilliset syyt ja yleinen mielenkiinto

aihetta ja vertaistukiyhteisöä kohtaan. Osa oli liittynyt ryhmään neuvolan terveydenhoitajan tai

läheisensä suosituksesta.

4.3 Aineiston analyysi

Nauhoitetut puhelinhaastattelut aukikirjoitettiin haastattelujen jälkeen. Aineistoa oli

aukikirjoitettuna yhteensä 74 sivua. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin

avulla, jolloin analyysi oli aineistolähtöinen. Sisällönanalyysi kohdistettiin ilmisisältöihin eli

siihen, mitä haastatellut äidit konkreettisesti sanoivat. Tutkijan kokemattomuuden sekä aineiston

laajuuden vuoksi piilosisältöjä ei otettu tutkimuksessa huomioon. Tutkija luki aineiston

useamman kerran läpi, minkä jälkeen kokonaiskuvan muodostuttua haastattelut käytiin vielä

yksitellen läpi siten, että kunkin haastattelun keskeiset ilmaisut otettiin ylös ja ryhmiteltiin

teemoittain. Tämän jälkeen aineiston alkuperäiset ilmaukset pelkistettiin ja yhdistettiin

haastatteluteemojen ja sisällön mukaan ala- ja yläkategorioiksi ja edelleen pääkategorioiksi.

16

Esimerkki sisällönanalyysista on esitetty kuviossa 1. (Tuomi & Sarajärvi 2009, Kankkunen &

Vehviläinen-Julkunen 2013.)

Tämän tutkimuksen aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä tutkimusaineisto määritti aineiston

luokittelua ja kategorioiden muodostuminen edistyi tutkimusaineistosta pelkistettyjen

alkuperäisilmauksien yhdistämisellä ala- ja yläkategorioiksi ja edelleen niiden yhdistämisellä

pääkategorioiksi. Yläkategoriat muodostuivat ryhmittämällä alakategorioita ja nimeämällä ne

alakategorioiden sisällön mukaisesti. Tuloksena oli neljä pääkategoriaa, jotka muodostavat

tutkimuksen tulososion. Pääkategorioiksi muodostuivat imetysohjauksen nykytila, toimiva

imetysohjaus, sosiaalinen media osana imetysohjausta sekä vertaistuen merkitys imetykselle.

Sisällönanalyysi mahdollisti empiirisestä aineistosta etenemisen kohti käsitteellisempää

näkemystä ja tulosten pohjalta muodostettua mallia. Aukikirjoittamisen jälkeen aineistossa esiin

tulleet tutkimuskysymysten kannalta olennaiset käsitteet lajiteltiin ja teemoitettiin aihealueiden

mukaisesti. Tulosten esittämiseen käytettiin suoria lainauksia haastatteluista numerokoodein.

Kuvio 1 on esimerkki sisällönanalyysi etenemisestä. (Tuomi & Sarajärvi 2009.)

17

Kuvio 1. Esimerkki sisällönanalyysista.

18

5 TULOKSET

5.1 Imetysohjauksen nykytila

Sosiaalista mediaa käyttäviltä äideiltä kysyttiin, millaista imetysohjausta he ovat saaneet.

Haastateltavat kuvasivat saatua imetysohjausta sen sisällön ja siihen liittyvän kohtaamisen

kautta (kuvio 2). Imetysohjauksesta tuotiin esiin useita myönteisiä kokemuksia, mutta huonot

imetysohjauskokemukset herättivät runsaasti keskustelua haastatteluiden aikana.

Imetysohjaukseen liittyviä myönteisiä kokemuksia olivat hyvät ja kattavat perhevalmennukset

raskausaikana, luotettavien imetyslähteiden käyttämiseen ohjaaminen sekä avun saaminen

ongelmatilanteissa. Negatiivisina kokemuksina tämän hetkisessä imetysohjauksessa kuvattiin sen

motivoimattomuutta, pinnallisuutta ja puuttellisuutta, koko aiheen ohittamista, ristiriitaisuutta,

imetysongelmien väheksymistä sekä terveydenhuollon ammattilaisten ohjaustaitojen

puuttumista. Lisäksi ongelmaksi koettiin ennakko-oletusten vaikutukset imetysohjaukseen. Sen

sijaan myönteisiä kokemuksia imetysohjaustilanteisiin toivat sensitiivinen kohtaaminen sekä

jatkohoitoon ohjaaminen tarvittaessa.

19

Kuvio 2. Imetysohjauksen nykytila.

20

5.1.1 Imetysohjauksen sisältö

Sisällöllisesti sosiaalista mediaa käyttävät äidit kuvasivat saaneensa pääasiassa hyvää ja kattavaa

imetysohjausta raskausaikana neuvoloiden perhevalmennuksissa. Hyvänä puolena pidettiin sitä,

että tämän hetkisessä imetysohjauksessa ohjattiin tutustumaan luotettaviin imetystä käsitteleviin

lähteisiin. Kielteisinä kokemuksina tämän hetkisessä imetysohjauksessa mainittiin yhtenäisten

linjausten ja konkreettisuuden puuttuminen sekä asioiden riittämätön perustelu. Äideille oli

ohjattu lisämaidon antaminen tai rintakumin käyttö, mutta ei opetettu, kuinka toimia niiden

kanssa jatkossa. Raskausaikana ei annettu konkreettisia ohjeita imetykseen eikä esimerkiksi

tulevia mahdollisia imetyshaasteita tai vaihtoehtoja imetykseen ja vauvan ruokintaan liittyen

käyty läpi. Raskausaikana saadulla imetysohjauksella ei saatu motivoitua äitejä valmistautumaan

ja tutustumaan imetykseen etukäteen jo raskausaikana. Imetysohjauksen koettiin riippuvan liian

paljon yksittäisistä hyvistä ohjaajista eikä selkeitä prosessikaavioita ollut käytössä neuvolassa tai

synnytyssairaalassa, jolloin ohjaus oli ajoittain myös ristiriitaista eri ammattilaisten välillä.

Synnytyssairaalassa hoitohenkilökunnan toiminta saattoi olla erilaista kuin jaettavissa

materiaaleissa kerrottiin, mikä ilmeni muun muassa lisämaidon antamisessa tuttipullosta, vaikka

materiaaleissa oli suositeltu ensisijaisesti hörpyyttämistä tai lisämaidon antamista ruiskulla.

Imetyspoliklinikan tai yksityisen vastaanoton imetysohjaajalta saatua ohjausta kuvattiin erityisen

hyväksi, koska tietotaitoa aiheesta oli enemmän. Kaiken kaikkiaan toisen lapsen kohdalla äidit

kokivat saaneensa parempaa imetysohjausta kuin ensimmäisen lapsen kohdalla. Seuraavassa

esimerkkejä äitien haastatteluista.

”No siis mä kävin perhevalmennuksissa, kun odotin ekaa, niin tota sielähän oli yks kokonainen kerta sitä imetystä, niin oikeastaan sielä. Sen ainakin muistaa. Perhevalmennukset oli silloin tosi osallistavia valmennuksia. Sielä pääsi niinku oikeasti itsekin puhumaan, pohtimaan ja miettimään.” (4)

”Neuvolassa totta puhuen imetyksestä puhuttiin hyvin vähän. Ennen synnytystä kysyttiin ajatuksia imetykseen liittyen, mutta varsinaista imetysohjausta en mielestäni saanut neuvolassa. Enkä saanut kyllä synnytyksen jälkeenkään kuin enemmänkin vaan yleisellä tasolla. Neuvolassa ei kukaan koskaan ikinä katsonut, kun mä imetän, vaikka meilläkin oli ongelmia alkuun, kun oli imetyskipua. Ei kukaan ikinä sanonut, että ”no ota vauva rinnalle ja katsotaan yhdessä”. (19)

”Yksityiseltä saatu ohjaus oli sitten aika kädestä pitäen. Neuvottiin rintakumin käytössä, kun siitä kysyin ja muutenkin niitä asentoja. Ja kertoi myös teoriaa, että kuinka paljon esimerkiksi sitä maitoa pitäisi saada menemään. Eli oli aika monipuolista se ohjaus.” (12)

21

”Mut et meillä on sitten täällä toi sairaalan imetyspolikliininen vastaanotto, johon mä pyysin lähetettä ja josta kävi sit ilmi, että ei sinne mitään lähetettä edes tarvitse. Sinne sitten, kun pääsin, niin sitten se rupesi avautuu. Kävin sielä tosi monta kertaa. Parikin kertaa olisikin riittää, mutta kun sain sieltä niin hyvää tukea, niin oli mun oma toive käydä enemmän, ja kun lisämaidotkin jouduttiin aloittamaan, niin sit mä halusin, että niiden purkaminen käy sielä niiden kanssa yhteistyössä. Ja kun musta tuntui, että neuvolassa en saa sellaista tukea mitä kaipaan, niin se oli kyllä tosi hyvä.” (13)

”Meillekään ei esimerkiksi annettu muita vaihtoehtoja lisämaidon antamiseen kuin tuttipullo.” (19)

5.1.2 Kohtaaminen imetysohjauksessa

Kohtaamisen näkökulmasta tämän hetkiseen imetysohjaukseen kuvattiin sekä neuvolassa että

synnytyssairaalassa liittyvän koko aiheen ohittamista, imetysongelmien väheksymistä sekä

ohjaustaitojen puuttumista. Synnytyssairaaloissa kiireen koettiin vaikuttavan imetysohjaukseen

siten, että sensitiivisyys ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen oli heikkoa. Erityisesti

lääkäreiden koettiin väheksyvän imetysongelmia eikä imetysohjausta saatu heiltä lainkaan.

Kohtaamiseen liittyen hyvänä puolena pidettiin sitä, että tämän hetkisessä imetysohjauksessa

todellisissa ongelmatilanteissa apua saatiin tai ohjattiin jatkohoitoon asian suhteen.

Imetyspoliklinikan tai yksityisen vastaanoton imetysohjaajalta saatua ohjausta kuvattiin erityisen

hyväksi, koska ohjaukseen käytettiin aikaa, asioita toistettiin useampaan kertaan ja äitejä

kannustettiin runsaasti imetyksen suhteen. Hyväksi kohtaamiseksi koettiin myös se, ettei perheitä

tuomittu vauvan ruokintaan liittyvien valintojen perusteella, vaan kannustettiin tekemään niin

kuin perheestä hyvältä tuntuu. Imetysohjaukseen liittyvä sensitiivinen kohtaaminen nähtiin

erittäin tärkeänä imetykseen vaikuttavana tekijänä. Huonot kokemukset imetysohjauksesta ja

imetykseen liittyvästä kohtaamisesta painoivat äitien mieltä vielä pitkään. Kannustavan

ilmapiirin koettiin puuttuvan, vaikka haastateltavien mukaan se olisi luotavissa pienillä

positiivisilla ilmauksilla. Terveydenhuoltoalalla olevat äidit kokivat, että heidän oletettiin

tietävän jo imetyksestä niin paljon, ettei ohjausta samalla tavalla tarvittaisi.

”Kukaan terkka ei oo sanonut mitään sellaista, että vau kuinka hienosti menee ja hyvin oot jaksanut, vaikka sellaista ois tosi kiva ollut kuulla.” (6)

22

”Hän katsoi ja vakuutti, että kyllä sieltä sitä maitoa tulee ja näin että se oli vähän parempi. Se oli varmaan semmoisen puoli tuntia, mä istuin siinä ja puhuttiin vähän tietysti muutakin, mutta hän katsoi ja neuvoi sit imetystyynyn ja sen semmoisia. Ja sit sillee eri asentoja neuvoi, että tuolta kainalon alta voi nurin perin imettää ja tämmöiset neuvo mulle. Et se oli paras ohjaus mitä olen saanut ja sitten sen jälkeen siinä sitten alkoi pikkuhiljaa sujumaan niin, että sitä ohjausta ei niin hirveesti kaivannutkaan.” (5)

”Ei hirveesti ohjattu. Sielä (synnytyssairaalassa) katsottiin monta kertaa, että se ote on hyvä, mutta se oli siinä. Ja sielä ohjattiin tasan tarkkaan kyljellään imettäminen eikä mitään muuta ja jotenkin siinä sitten tää on mun ensimmäinen lapseni ja mä oon sairaanhoitaja, niin en tiedä, ajatteliko ne, että mulla ois sairaanhoitajana jotain imetystietämystä. Mutta siis sitä ei imetysohjausta ei ollut sen enempää ja se oli tosi puutteellista enkä mä siinä alkuihmetyksissä ja hormonimyrskyssä tajunnut kysyäkään enempää. (5)

”Joo katsottiin meillä. Lyhyesti katsottiin, mutta ei sillee otettu kantaa. Jäi vaikutelma, että terveydenhoitaja on epävarma ja sen vuoksi ohittaa aiheen. Onhan se haastavaa tietysti, kun ei kukaan nää sinne vauvan suun sisälle, kun hän on rinnalla. Vaikka kai imetysohjaajien nyt pitäisi jotain perusasioita osata katsoa ulkoapäin ja neuvoa.” (20)

”On ihan kauheaa, jos joku tulee syyllistämään sua, että mikset oo tajunnut tehdä jotain tällä tavalla, koska ne hormonit jo on jotain aika hurjaa siinä synnytyksen jälkeen ja siinä myllerryksessä, kun vauva on syntynyt.” (19)

5.2 Toimiva imetysohjaus

Äidit kuvasivat toimivaa imetysohjausta painottaen imetysohjauksen kattavaa sisältöä,

asianmukaista kohtaamista imetysohjaustilanteessa sekä monipuolisia

imetysohjausmenetelmiä (kuvio 3). Kattavalla sisällöllä tarkoitettiin sitä, että imetysohjausta

antavilla terveydenhuollon ammattilaisilla olisi riittävä koulutus aiheeseen liittyen ja perheille

annettava imetysohjaus perustuisi laadukkaaseen tietoon. Asianmukaisen kohtaamisen kokemus

imetysohjaustilanteessa syntyi sensitiivisestä lähestymistavasta sekä oikea-aikaisuudesta

imetysohjauksen antamisen suhteen. Lisäksi monipuolisten ja tarveharkintaisten

ohjausmenetelmien kuvattiin liittyvän olennaisesti toimivaan imetysohjaukseen.

23

Kuvio 3. Toimiva imetysohjaus.

24

5.2.1 Kattava sisältö

Perustana toimivalle imetysohjaukselle pidettiin sitä, että äitien ja vauvojen kanssa

työskentelevillä terveydenhuollon ammattilaisilla olisi riittävä ja ajantasainen koulutus aiheeseen

liittyen. Koulutusta kaivattiin myös perheiden parissa työskenteleville lääkäreille. Äidit näkivät

tarvetta koulutetun resurssin lisäämiseen eri yksiköissä, jotta laadukasta ja toimivaa

imetysohjausta olisi mahdollista antaa riittävän hyvin. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, ettei

virheellistä tai epävarmaa tietoa saisi jakaa perheille, vaan epävarmoissa tilanteissa

ammattihenkilön tulisi pystyä myöntämään mahdollinen tiedon aukkonsa ja ohjata perhe

eteenpäin. Asianmukaisen tiedon lisäksi äidit toivoivat, että imetyksestä annettaisiin perheille jo

raskausaikana todenmukaista tietoa esimerkiksi sen hyödyistä ja siihen liittyvistä mahdollisista

haasteista. Myös imetykseen liittyviin virheellisiin uskomuksiin ja myytteihin toivottiin saavan

neuvolasta ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa. Tällaisiksi myyteiksi kuvattiin esimerkiksi

uskomukset siitä, ettei äidin imetys voi onnistua, jos oman suvun aikaisemmat sukupolvet eivät

ole siinä onnistuneet tai siitä, että tyhjän tuntuiset rinnat tarkoittaisivat rintamaidon loppumista

yhtäkkisesti. Raskausajan imetysaiheiseen perhevalmennukseen haastateltavat olivat pääasiassa

tyytyväisiä. Äidit toivoivat, että samanlaista ohjausta saisi myös neuvolan vastaanotolla ja myös

ne äidit, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu perhevalmennuksiin. Yleisesti äidit muistuttivat

siitä, että ohjauksen suhteen ei oletettaisi perheiden tietävän etukäteen mitään, sillä aina voi tulla

jotain uutta ja tilanteet ovat voineet muuttua, vaikka kyseessä olisikin uudelleensynnyttäjä tai

alan ammattilainen.

”Terkkareillakin on vain WHO:n kurssi oppimateriaalina, niin lisää tarvittaisiin kyllä sen jälkeen, vaikka tuo kurssi olisikin pakollinen. Jos terkkareilla ja kätilöillä olisi asiat paremmin hallussa, niin olisi helpompaa antaa sitä hyvää ohjaustakin.” (6)

”Tietysti se ammattilaisen tuki on hirveän tärkeää, että koulutetut imetysohjaajat on sitten tukemassa perhettä ja heillä on ajantasaista oikeaa tietoa, jolloin asiakaskin voi olla varma, että hän saa sen hyvän ja ajatasaisen tiedon imetyksestä juuri sillä hetkellä.” (16)

”Terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutukseen kuuluu tietyissä määrin imetysohjaus, mut lääkärien ei. Lähtökohta olisi jo, että Suomi imetyksen kärkimaaksi -projekti vaatii kyllä, että lääkäreiden tietotaito myös sellaiselle tasolle, mitä sen kuuluisi olla. On niin surullista, millaisia tarinoita on kuullut, että lääkärit on sanoneet. Eihän he tietysti kaikkea voi tietää, mutta he ei voisi myöskään neuvoa, jos tietoa ei ole, vaan pitäisi ohjata eteenpäin.” (7)

25

”Tuola vauvaryhmässä kun on niin sillee, että voi ei, kun ihmisillä ei oo mitään hajua esimerkiksi, että vaikka tissit on ihan tyhjät, niin se ei tarkoita, että niistä ei tulis maitoa, vaikka ne ois pienet ku patalaput ja ei mun maito riitä ja että vauva koko ajan vaan syö. Et joku kertoisi, että ne muutamat ensimmäiset kuukaudet vaan on sellaisia, et siitä se tasaantuu.” (15)

5.2.2 Asianmukainen kohtaaminen

Sosiaalista mediaa käyttävien äitien mukaan asianmukainen kohtaaminen vaikuttaa merkittävästi

imetysohjauksen toimivuuteen. Asianmukaisella kohtaamisella tarkoitettiin sekä sensitiivistä että

oikea-aikaista imetysohjausta. Perheet toivoivat tulevansa kohdatuiksi kunnioittavasti ja

yksilöinä imetykseen liittyvissä tilanteissa. Kunnioituksella tarkoitettiin esimerkiksi perheen

imetykseen liittyvien tavoitteiden kysymistä ja ohjauksen suhteuttamista niihin.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä odotettiin kykyä aistia tilannetta ja mukautua

imetysohjaajana tilanteen vaatimalla tavalla. Henkilökemioiden koettiin vaikuttavan vielä

pitkään siihen, millainen kokemus äideillä ja perheillä jäi imetysohjaukseen tai imetykseen

liittyen. Äidit toivoivat, että ammattihenkilöt muistaisivat myös kehua ja kannustaa perheitä

imetyksessä, koska imetys koettiin usein haastavaksi ja herkäksi asiaksi. Erityisesti äidin

fyysisen koskemattomuuden huomioon ottaminen koettiin tärkeäksi. Vaikka useille äideille

ammattihenkilön koskettaminen omaan rintaan imetystilanteessa tuntui luontevalta, toivottiin

tilanteen sanoittamista ja luvan kysymistä koskettamiseen etukäteen. Synnytyssairaalassa

tärkeänä pidettiin mahdollisuutta yksityisyyteen imetysohjaustilanteissa, vaikka kyseessä olisikin

useamman henkilön kanssa jaettava potilashuone. Vaikka imetysohjausta pidettiin tärkeänä jo

raskausaikana, painotettiin oikea-aikaiseen imetysohjaukseen panostamisen tärkeyttä kriittisillä

hetkillä, kuten sairaalassa synnytyksen jälkeen ennen kuin äidinmaito on noussut

rintoihin, sairaalasta kotiutuessa ja neuvolan synnytyksen jälkeisellä kotikäynnillä. Näissä

tilanteissa toivottiin ammattihenkilöillä olevan riittävästi aikaa ja tilanteen vaatimaa herkkyyttä

kohdata synnytyksestä toipuva ja uutta imetystä aloitteleva äiti perheineen.

”Erityisesti toivoisi, että tällainen potilaan kohtaamisen koulutus tai ammattitaito olisi itsestäänselvyys tuollaisella ainutlaatuisella osastolla kuin synnyttäneiden vuodeosasto on.” (22)

”Tietysti hirveän tärkeää on joka kerta kysyä neuvolassakin siltä asiakkaalta niitä tuntoja ja ajatuksia siitä oman imetyksen tuen tarpeesta, vaikka alkuun se on varmasti vaikea itsekään hahmottaa, että mitä se tuen tarve on.” (16)

26

”Semmoinen, että se on yksilöllistä ja huomioidaan juuri ne asiat, jotka itsellä on siinä tilanteessa tärkeitä.” (12)

”Ymmärrän, että kaikki ohjaa vähän omalla tyylillä, mutta otettais jokainen äiti ja imettävä niinku yksilöinä, että ei mentäis sillee ohjeiden mukaan suoraan.” (10)

”Luulisin, että olisi ihan hyvä, jos kyseltäis enempi henkilökohtaisella tasolla siitä suhtautumisesta imetykseen, eikä suoraan niinku sanottais, että pitää imettää.” (10)

”Mun mielestä se on sellaista aktiivista kuuntelutaitoa, äiti- ja lapsilähtöistä. Lähdetään siitä, millaiset toiveet sillä äidillä on. Sitten kunnioitetaan niitä toiveita, mutta jos huomataan, että oikeasti on joku hätä, niin silloin uskalletaan siihen puuttua.” (8)

”Ja että annetaan sitä positiivista ja hyvää palautetta ja kehutaan, että vau miten hienoa työtä teet, jolloin se äiti kokee, että sillä on jotain merkitystä.” (6)

”Toivottavasti tuota työtä tekevät muistavat sen myönteisyyden, tsemppaamisen ja motivoimisen vaikutuksen imetyksen ja minkä tahansa asian onnistumisen kannalta.” (22)

5.2.3 Monipuoliset ohjausmenetelmät

Äideiltä kysyttiin, millaiset menetelmät toimivat imetyksen ohjaamisessa. Yleisesti ottaen äidit

olivat sitä mieltä, että mikä tahansa menetelmä on hyödyllinen, kunhan ohjausta imetykseen

ylipäätään saisi. Äidit pitivät tärkeänä myös sitä, että eri menetelmien mahdollisuudet tuotaisiin

ammattihenkilöiden toimesta esille, sillä jokin toinen ohjausmenetelmä voi madaltaa kynnystä

kysyä neuvoja silloinkin, kun avun pyytäminen ei tunnu helpolta. Lopulta äitien mielestä oli

imetysohjausta antavan ammattilaisen tehtävä arvioita, mikä menetelmä toimii kellekin ja sen

vuoksi useampi eri menetelmä rikastaisi imetysohjausta sekä toisi siihen kaivattua

yksilöllisyyttä.

Äidit pitivät useampaa imetysohjausmenetelmää toimivana. Konkreettinen ohjaus paikanpäällä

yhdessä imettävän äidin kanssa koettiin tärkeäksi eikä se ollut äitien mielestä kokonaan

korvattavissa millään muulla menetelmällä. Kädestä pitäen annettavaa ohjausta pidettiin

perustana kaikelle imetysohjaukselle ja sen sanottiin toimivan varmimmin erilaisista

27

imetysohjausmenetelmistä. Tässä menetelmässä äidit korostivat ohjaajan taitoa neuvoa

imetyksessä tarvittaessa koskematta fyysisesti äitiin. Vastaanottokäynneille toivottiin esimerkiksi

yhdessä ammattihenkilön kanssa katsottavia imetykseen liittyviä videoita tai hyödyllisien

imetyssivustojen näyttämistä konkreettisesti, jolloin asiat jäisivät paremmin äitien mieleen jo

raskausaikana. Haastateltavien mielestä etenkin imuotetta, imetysasentoja ja vauvan

nälkäviestejä voisi havainnollistaa videoilla jo raskausaikana. Lisäksi esimerkiksi rintakumin

paikalleen asettaminen olisi hyvä opettaa jo ennen akuuttia tarvetta. Ryhmämuotoista ohjausta

pidettiin hyödyllisenä esimerkiksi ennen vauvan syntymää annettavissa perhevalmennuksissa.

Imetysaiheiselle perhevalmennukselle nähtiin tarvetta neuvolan kautta myös synnytyksen

jälkeen. Ryhmissä toivottiin näytettävän nukkeja hyödyntäen esimerkiksi imetysasentoja.

Syvempään ohjaukseen ryhmien ei koettu soveltuvan, sillä äitien ja vauvojen yksilöllisiä tarpeita

on vaikea ottaa riittävästi huomioon ryhmässä. Ryhmässä nähtiin hyötynä myös muiden äitien

tapaaminen, muiden kysymysten kuuleminen sekä vertaistuki. Yhtenä imetysohjausmenetelmänä

äidit kaipasivat enemmän imetysohjaajien kotikäyntejä, sillä tutussa ympäristössä annettavasta

ohjauksesta voisi saada enemmän irti.

”No, se mihin mie oon tarvinnut apua, niin ihan semmoinen niinku ensalkuun semmoinen niin kuin konkreettista apua, että joku tulee kädestä pitäen näyttää ja sanoo, mitä mun kannattee tehdä ja mitä ei kannata tehdä.” (1)

”Semmoinen ois hyvä, että esittäis ihan vaikka, että mistä joku Imetyksen tuen niinku sivut näytettäis, että mistä löytyis niitä vastauksia, videoita tai asentoja ja sillee niinku, että ei vaan anneta sitä nettiosoitetta käteen, vaan katottaan porukassa vähän, että mistä kannattaa lähteä sitä tietoa ettiin, ku sieläkin sitä tietoa on niin paljon kaikkea. Että osais sitten etsiä sitä itselleen kohdennettua tietoa, mihin tarvii apua.” (3)

”Esim se että otetaan väkisin äidin rinnasta kiinni ja tungetaan tissi vauvan suuhun, vaikka sitä on ihan tutkittukin, kuinka rinnasta pitäen mennään ohjaamaan, niin äidille tulee sellainen tunne, että hän ei osaa ja hän ei ole tarpeeksi hyvä, koska jonkun toisen tarvii se siihen auttaa, vaikka siinä olisikin hyvä ajatus, niin siinä voi olla parempi olla koskematta ja antaa äidin itse tehdä.” (6)

”Ryhmäohjaus on mun mielestä hyvä, kun sinne oli tuotu näytille kaikkia niitä imetysapulaitteista, nännivoiteista. Puolisolle ainakin oli hyvä se, että kätilö sitten antoi vaan vauvan puolisolle syliin, otti ruiskun ja laittoi hanskallisen pikkusormen vauvan suuhun, niin se tajus siinä, että vauvalla on aika vahva imuote ja se sormi menee tosi syvälle suuhun.” (17)

28

”Minulla helpotti sitten se, kun sain kuulla, että yhden kätilön sai pyytää kotiin ja se kävi tosiaan kotona neuvomassa erilaisia imetysasentoja ja katsottiin se imuote kuntoon.” (10)

Äidit kaipasivat imetysohjausmenetelmää, joka sallisi yhteydenpidon ammattihenkilön ja

perheen välillä myös virka-ajan ulkopuolella etäohjauksella, mieluiten mihin vuorokaudenaikaan

tahansa. Chat- ja viestipalvelut nähtiin hyödyllisiksi varsinkin, jos arkaa aihetta oli vaikea tuoda

esiin keskustelemalla. Osa äideistä koki asiansa kirjoittamisen työlääksi ja sen vuoksi puhelu- ja

videopuhelumahdollisuutta kaivattiin. Toisaalta älypuhelimien yleistyessä hyväksi koettiin myös

se, että imetysohjausta antavalle henkilölle voisi lähettää videoita tai kuvia omasta tilanteestaan

ja apua saisi sen myötä. Sosiaalisten verkostopalvelujen, kuten Instagramin, Snapcahtin ja

Facebookin, käyttö osana imetysohjausta nähtiin nykyaikaisena menetelmänä ja käytännöllisenä,

koska samalta alustalta saisi myös vertaistukea eikä palvelu ole riippuvainen ajankohdasta.

”Kyl mä koen sillee, et jos on ujompi ihminen, joka ei halua lähteä ryhmiin eikä tahdo kahden kesken olla kenenkään kanssa, niin silloin tällainen chat esimerkiksi voisi toimia.” (20)

”Mut mä luulen, et jos sais hyvän ohjauksen alkuun niin se loppuohjaus voi olla puhelimitse tai netissä.” (5)

Äidit kokivat, että monipuolisuus imetysohjauksessa olisi toimivaa. Konkreettisen paikan päällä

annettavan sekä etänä annettavan imetysohjauksen yhdistelmä nähtiin yhtenä hyvänä

vaihtoehtona. Lisäksi toivottiin, että raskausaikana ja synnytyksen jälkeen hyödynnettäisiin

tarvittaessa toisistaan eroavia menetelmiä. Erityisesti raskausajalle kaivattiin ohjausmenetelmiä,

joilla lasta odottava perhe saataisiin motivoitua perehtymään imetykseen jo ennen lapsen

syntymää. Konkreettisen ohjaamisen rinnalle toivottiin yhä myös mukaan saatavaa materiaalia

imetykseen liittyen, vaikka sähköiset ohjeet koettiinkin nykyaikaisemmiksi. Erityisesti

painotettiin sitä, ettei varsinkaan synnytyksen jälkeen pelkät suulliset ohjeet ole riittävät.

Ohjaustilanteissa koettiin erittäin hyödylliseksi, että myös puoliso tai tukihenkilö huomioitiin

aktiivisesti.

”Neuvolan puolella keskusteltaisiin enemmän imetyksestä jo raskausaikana, kun itse ainakin ajattelin, että kyllä sitä hyvin kerkeää sitten synnytyksen jälkeen perehtyä asiaan. Mutta, jos ois tiennyt enemmän asiasta ja sitä tietoa olisi enemmän tarjottu raskausaikana, edes niitä hyviä tiedonlähteitä..” (19)

29

Esimerkiksi imetysohjaajia olisi neuvolassa kertomassa asioista ja sais sellaista hyvää informaatiota jo raskausaikana. Se olisi kaiken a ja o. Koska mä itse ainakin uskon, että siinä vaiheessa sitten, kun se ongelma on niin on paljon helpompaa sitten, kun tiesi niiden mahdollisuudesta etukäteen. (7)

”Ja nimenomaan kirjallisena ihan sama, ku joku käy leikkauksessa ja saa jatkohoito-ohjeita, niin ei se muista niitä, vaikka ne kuinka on puhuttu.” (5)

5.3 Sosiaalinen media osana imetysohjausta

Äitien mielestä sosiaalinen media tarjosi monipuolisia mahdollisuuksia imetysohjaukseen, mutta

sisälsi myös uhkia (kuvio 4). Sosiaalinen media koettiin helpoksi väyläksi ohjata imetystä, koska

se on lähes kaikkien äitien ulottuvilla ja tarjoaa nopeasti apua imetykseen liittyvissä haasteissa.

Riskinä sosiaalisessa mediassa pidettiin runsasta ihmismäärää ja anonyymina toimimisen

mahdollisuutta. Sosiaalisessa mediassa koettiin usein ilkeää kommentointia ja tuntemattomien

henkilöiden tuomitsemista, mikä vaikutti negatiivisesti imetykseen. Toisaalta anonyymisyyden

mahdollisuus nähtiin myös positiivisena asiana, sillä sen myötä kynnys kysyä apua imetykseen

voisi madaltua. Ennen kuin sosiaalista mediaa suositeltiin osana imetysohjausta, toivoivat äidit

medialukutaidosta muistuttamista, jotta epäasialliset kommentit osattaisiin eliminoida lukijan ja

avun etsijän toimesta. Osaltaan tämän vuoksi juuri ammattihenkilöiden ylläpitämää

imetysohjausta sosiaaliseen mediaan kaivattiin, jotta sielä jaettava tieto olisi vastuullista ja

varmasti luotettavaa. Sosiaalisen median vertaistukiyhteisön myötä äidit olivat saaneet erittäin

paljon hyvää tietoa imetyksestä ja myös sellaista infoa, mitä eivät neuvolasta tai

synnytyssairaalasta olleet saaneet.

30

Kuvio 4. Sosiaalinen media osana imetysohjausta.

”Just sillee, että saa nopeasti ja matalalla kynnyksellä sitä apua. Kaikki kuitenkin on somessa nykyään, niin sieltä on ehkä helppo sit pyytää apua.” (14)

31

”Sosiaalinen media on moderni ja nykyaikainen tapa edistää imetystä ja jakaa imetystietoutta. Facebookin ulkopuolella esimerkiksi Instagramissa voisi tosi hyvin olla päivittäin videoita stooreissa, samoin Snapchatissa.” (19)

”Mutta jos itseäni ajattelen, ku tiedän vähän ammatin puolesta ja on tutustunut aiheeseen, niin osaa erottaa sen oikean tiedon, mutta osaako kaikki. Mistä sellaisesta vertaisryhmästä voi olla varma, että ne annettavat ohjeet ovat kansallisten suositusten mukaisia?” (16)

”Esimerkiksi tuon ryhmän kautta oon saanut paljon uutta tietoa ja semmoista niinku, mitä en osannut edes ajatella. Esimerkiksi se, että ite oon ajatellut, että jos imetys lähtee alusta sujumaan, niin se sujuu tavallaan loppuun asti, eikä sitä, että siinä voi tulla jossain tietyissä vaiheissa jotain rintaraivareita tai muita hankaaluksia vauvan kanssa.” (3)

”... kyllä se on yllättävän toimiva, et vaikka se tehdään nimellä, niin silti oot vieraiden ihmisten kanssa, niin rohkeammin ehkä pystyy kysymään jotain asiaa, mitä ei joltain tutulta äidiltä ehkä aina kehtais kysyä, vaikka toisaalta joitain asioita mieluummin kysyykin tutuilta, mut kaikkea ei. On myös helpompi jäsennellä, kun kirjoittaa sinne ja saattaa jo kirjoittaessa tajuta jotain ja vielä saa joko vahvistusta tai neuvoja, jotka vie asiaa eteenpäin. Se pointti sielä onkin, että niin erilaiset useat ihmiset pystyy keskustelemaan keskenään, jotka ei muuten keskustelisi keskenään, niin tulee sitten niitä hyvin erilaisia näkemyksiä esille, mitä ei olis tullut edes ajatelleeksi.” (13)

Äidit toivoivat neuvolan ja muun imetyksen kanssa työskentelevän

terveydenhuoltohenkilökunnan hyödyntävän rohkeammin sosiaalista mediaa ja nykyaikaisia

viestintäkanavia osana imetysohjausta ja imetyksen edistämistä. Erityisesti tämä nähtiin

hyödylliseksi neuvolan rajallisten aukioloaikojen vuoksi. Ympäri vuorokauden saatava tuki

koettiin hyvin tärkeäksi imetyksen kannalta, sillä haasteet imetyksen kanssa tulivat usein juuri

silloin, kun virka-aika oli umpeutunut tai aikarajalliset verkkopalvelut eivät olleet auki.

Esimerkiksi ammattihenkilöiden ylläpitämä chat nähtiin hyvänä mahdollisuutena tukea perheitä

imetyksen kanssa silloin, kun neuvolapalveluita ei ollut saatavilla. Sosiaalista mediaa toivottiin

hyödynnettävän enemmän imetysohjauksessa myös siksi, että se tuo perheiden lähelle useita eri

lähteitä, joista valita itselleen sopivan avun tarjoajan. Sosiaalinen media mahdollistaa myös avun

saamisen kotiin, mikä nähtiin hyvänä asiana lapsiperhearjessa. Haastatteluissa kannustettiin

myös videopalvelu Youtuben hyödyntämiseen ammattihenkilöiden antamassa

imetysohjauksessa.

”Joka menetelmää tarvitaan, mutta ehkä se nykyään on niin, että äidit saa muualtakin kuin vaikka neuvolasta tietoa ja se pitääkin olla niin, että asiakas voi itse valita, että mihin hän ottaa yhteyttä ja mistä saa apua.” (2)

32

”Ongelma on vaan, kun imetyspulmat ei katso kelloa, vaan siihen tarvii sen avun hyvinkin pian mielellään. 24h systeemi voisi olla ihan tarpeellinen varmasti edes sairaalan imetyspolin yhteydessä tmv tai yhdistettynä esimerkiksi synnärityöhön, koska sielä kuitenkin kätilöt on 24/7 ja jos olisikin aikaa niin, että ehtisi jossain välissä vastata äideille chatissa.” (14)

”Mulla tulee mieleen esim Youtube-videot siitä, että miten syvälle esimerkiksi imettäessä vauvan suuhun se nänni menee, ettei se ole vaan siinä huulilla.” (18)

”Ammattilaiset voisi hyödyntää somea imetysohjauksessa ja muutenkin. Käydään ensin vaikka perhevalmennuksessa, sitten ois joku tietty intiimi ryhmä, joiden kanssa ois vaikka pari tapaamista ja sitten heidän kanssa voisi laittaa vaikka whatsapp-ryhmän ja sielä olisi yksi ohjaaja, joka sitten aina ohjaisi. Siinä saisi samalla vertaistukeakin, olisipa mahtava.” (23)

5.4 Vertaistuen merkitys imetykselle

Haastatellut sosiaalista mediaa käyttävät äidit näkivät vertaistuen erittäin merkityksellisenä

imetyksen onnistumiselle ja täten myös sosiaalisen median vertaistukiyhteisöt koettiin tärkeiksi

nykyaikana (kuvio 5). Osalle toisilta samassa tilanteissa olevilta äideiltä saatu vertaistuki ja

kannustaminen vaikuttivat merkittävästi päätökseen jatkaa imetystä haasteista ja negatiivisista

kommenteista huolimatta. Vertaistuen myötä omiin ongelmiin saatiin uutta näkökulmaa ja se

lisäsi yhteisöllisyyden tunnetta äideillä. Vertaistukea saatiin lähipiiriltä, ystäviltä sekä erilaisista

ryhmistä.

33

Kuvio 5. Vertaistuen merkitys imetykselle.

”..tietysti se positiivinen tsemppaus ja kannustaminen siihen imetykseen tai siihen jos ei halua imettää tai myös siihen, jos haluaa osittaisimettää. Että kannustaa siihen, kuinka pienikin määräkin imetystä on hyvä, vaikka lapsi sais korviketta. Ehkä semmoinen kannustus on semmoista parasta antia, mitä niinku itse oon sieltä saanut ja katsonut, että muutki on saanut.” (3)

”Itsellä on ollut ratkaisevassa roolissa sen suhteen, että jaksoi jatkaa imettämistä. Että sai tsemppiä, että hei nyt vaan eteenpäin ja teet niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. En varmaan olisi imettänyt, jos ei olisi ollut vertaistukea sekä lähimmissä ystävissä että Facebookin ryhmissä.” (19)

34

Äidit näkivät vertaistuessa myös riskejä, jotka liittyivät vertaistukiyhteisöjen runsaaseen

ihmismäärään. Oman näkökulman liiallinen esiin tuominen ainoana oikeana ratkaisuna erityisesti

tuntemattomien toimesta sai äideissä aikaan ahdistavia tunteita ja jopa lopettamaan tuen

pyytämisen imetykseen. Myös mahdollisuus jakaa virheellistä tietoa imetyksestä nähtiin riskinä.

Lisäksi vertaistukiyhteisöiden yleinen tunnelma ja maine saavutti nopeasti laajan joukon äitejä,

jolloin hyvä tarkoitus saattoi kärsiä. Moderoinnin ja kommentoinnin sekä yhteisten sääntöjen

noudattamisen seuraamisen lisääminen vertaistukiyhteisössä nähtiin mahdollisena keinona

välttyä negatiivisilta kokemuksilta.

”Siinä on varmasti paljon hyvääkin ja tuo oikeaa tietoa. Mutta voi se alkaa myös stressaa, jos painostetaan liikaa pelkkään imetykseen eikä nähdä vaihtoehtoja, vaan tuomitaan huonoksi äidiksi. Vaikka oikeasti olisi tärkeä antaa vaan lapselle ruokaa, oli se sitten pullosta tai mistä. Surullista, jos jotkut ei osaa pukea sanojaan fiksuiksi.” (18)

”Varmasti enemmän positiivista ku negatiivista tuollaisessa ryhmässä. Puolustavat, jos joku on altavastaava. Herkemmät hormonihuuruiset mammat ottais itseensä. Sellaiset urpot kommentoijat pitäis osata jättää oman onnensa nojaan. Ja ryhmässä pitää sitten jonkun vahtia sitä ryhmää.” (24)

”Välillä se voi olla jopa riski, että ihmiset ei kohta hae enää apua imetykseen, kun se ilmapiiri on välillä ihan hirveä. Ei ymmäretä sitä, että joskus voisi miettiä kahteen kertaan, mitä sinne esim laittaa tai kommentoi ... Parhaimmillaan sellainen ryhmä kuitenkin pelastaa monien imetystaipaleen ja kyllä sellaista nykymaailmassa tarvitaan. Joskin moderointi tai sääntöjen noudattamisen seuraaminen täytyisi saada jotenkin hallintaan.” (22)

”Sain yhdeltä imetysfaantikolta kommentin, että luovutin liian helpolla, jolloin mulla tuli jo ihan päinvastainen fiilis koko imetyksestä lopulta, et sitten, kun alkoi olla sinut sen asian kanssa, että mä en imetä, niin alkoi ärsyttää todella, että siitä on tehty sellainen ajatus esimerkiksi, että lapsi voi olla terve ja hyvinvoiva vaan, jos imettää ja sä olet huono äiti, jos et imetä, vaikka kyse on vain lapsen ruokintatavasta.” (21)

5.5 Yhteenveto tuloksista

Sosiaalista mediaa käyttävien äitien kuvaukset toimivasta imetysohjauksesta olivat pääosin

keskenään yhteneväisiä ja poikkesivat jonkin verran nykyisestä imetysohjauksesta. Kuvauksiin

liittyi vahvasti kokemukset imetysohjauksen sisällöstä ja kohtaamisesta ohjaustilanteessa.

Lisäksi imetys koettiin aiheena sensitiiviseksi, minkä vuoksi motivoimisen, kehumisen ja

35

kannustamisen toivottiin kuuluvan keskeisenä asiana imetysohjaukseen. Sisällöllisesti erittäin

tärkeänä nähtiin luotettaviin lähteisiin perustuvan oikean tiedon jakaminen sekä ohjaaminen

eteenpäin tarvittaessa.

Huolta äideissä herätti aiheen ohittaminen neuvolassa tai synnytyssairaalassa sekä perheen

kokemien haasteiden väheksyminen. Perhevalmennuksista saatavien kattavien tietopakettien

saamista toivottiin tulevaisuudessa myös neuvolan vastaanotoille. Yleisesti ottaen

terveydenhuoltohenkilökunnalle toivottiin riittävän hyvää koulutusta imetykseen liittyen sekä

ammattitaitoisen resurssin lisäämistä henkilöstöön. Haastatellut äidit tunnistivat tarpeen kehittää

tämän hetkistä imetysohjausta jo raskausaikana annettavan ohjauksen osalta, sillä useat äidit

huomasivat synnytyksen jälkeen, että olisi tarvinnut kattavaa tietoa ja ohjausta imetykseen jo

ennen vauvan syntymää. Vaikka tietoa oli mahdollisesti neuvolasta saatu, ei se välttämättä ollut

motivoinut perheitä valmistautumaan imetykseen riittävästi etukäteen ja imetyksen alkuvaiheessa

koettiin yllätyksinä tulleita haasteita.

Tällä hetkellä hyvän ja kattavan imetysohjauksen koettiin olevan liian riippuvainen yksittäisistä

imetysohjaajista. Yhteiset prosessikaaviot puuttuivat tai niitä ei käytetty, jolloin äitien

kokemukset imetysohjauksesta ja sen laadusta jäivät monen osalta huonoiksi. Yhteisten linjojen

puuttuminen oli näkynyt myös synnytyssairaalassa jopa siten, että samassa vuorossa hoitajat

ohjasivat imetystä toisiaan kumoavilla väitteillä, mikä aihettu hämmennystä perheissä. Toisen

lapsen kohdalla äidit kokivat saaneensa parempaa imetysohjausta osin myös siksi, että aihe oli jo

paremmin tuttu. Yleisesti ottaen yksityisiltä imetysohjaajilta sekä imetyspoliklinikalta saatiin

parempaa ohjausta kuin muualta. Näillä vastaanotoilla imetykseen paneuduttiin ajan kanssa ja

kuunnellen sekä etsittiin ratkaisuja imetykseen liittyviin haasteisiin.

Haastatellut äidit näkivät sosiaalisen median ja internetin nykyaikaisina ympäristöinä, joihin

neuvoloita ja synnytyssairaaloita odotetaan jakamaan imetystietoutta. Vertaistukipainoitteisen

internetin ja sosiaalisen median koettiin kaipaavat tällä hetkellä terveydenhuollon

ammattihenkilöiden antamaa luotettavaa ja vastuullista tietoa imetykseen liittyen. Lisäksi kotona

saatavalle imetysohjaukselle nähtiin tarvetta, koska imetykseen liittyvä ohjaus oli helpointa

vastaanottaa perheelle tutussa ympäristössä. Äidit toivoivat imetysohjaajien kotikäyntejä, mutta

myös etäohjauksella toteutuvaa kotiin annettavaa ohjausta kaivattiin. Näin ollen

imetysohjausmenetelmiksi toivottiin jatkossa valittavan myös etäkäyttöön soveltuvia puhelin-,

video- ja chat-palveluita.

36

6 POHDINTA

6.1 Tutkimustulosten tarkastelua

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata imetysohjausta sosiaalista mediaa käyttävien äitien

näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisena sosiaalista mediaa käyttävät äidit kuvaavat

toimivan imetysohjauksen; miten nykyistä imetysohjausta voitaisiin kehittää, millaiset

imetysohjausmenetelmät toimivat ja millainen merkitys sosiaalisella medialla ja vertaistuella on

osana imetysohjausta.

Tutkimustulokset osoittivat, että sosiaalista mediaa käyttävät äidit eivät olleet täysin tyytyväisiä

imetysohjauksen nykytilaan. Erityisesti ensimmäisen lapsen kohdalla imetysohjauskokemukset

olivat monilla huonoja. Äidit olivat saaneet mielestään huonoa imetysohjausta tai eivät saaneet

ohjausta lainkaan sekä neuvolassa että synnytyssairaalassa. Moni oli saanut ohjausta, joka jäi

etäiseksi eikä tuonut apua sen hetkiseen tilanteeseen imetyksen kanssa tai oli saanut ohjausta

vasta sitten, kun haasteet imetyksen kanssa olivat jo eskaloituneet. Jos äidit olivat osallistuneet

raskausaikana perhevalmennukseen, oli sieltä saatu imetysohjaus monelle parasta saamaansa,

koska yhdellä käynnillä keskityttiin pidemmän ajan pelkästään imetykseen. Myös yksityiseltä

sektorilta tai imetyspoliklinikalta saatu imetysohjaus oli useamman haastateltavan kokemuksella

selkeästi parempaa kuin neuvolasta tai synnytyssairaalasta saatu imetysohjaus. Kaikki eivät

kuitenkaan päätyneet näille vastaanotoille huonosta imetysohjauskokemuksesta huolimatta.

Tukimuksissa on tunnistettu sama ilmiö imetysohjauksen puutteellisuudesta ja kehitettävää

neuvolasta sekä synnytyssairaalasta saatavassa imetysohjauksessa on erityisesti imetyksen

varhaisvaiheissa ja siinä vaiheessa, kun imetys lopetetaan kansallisia suosituksia aiemmin

(Hakulinen ym. 2017, Niela-Vilén ym. 2019). Suurimmat imetysohjauksen ongelmat perheiden

näkökulmasta ovat olleet ohjaajien heikot ohjaustaidot, tiedon ja resurssien puute sekä ohjaajien

kielteinen asenne (Laanterä 2011). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkökulmasta

suurimmat ongelmat imetysohjauksessa ovat olleet puutteelliset tiedot, resurssit, ohjaustaidot ja

ohjaajan kielteinen asenne. Ongelmia ammattihenkilöiden osalta ovat olleet esimerkiksi

ristiriitaiset ohjeet, yhteisien ohjeiden puute, ohjauksen riittävyys ja henkilökohtainen

koulutustarve. (Laanterä ym. 2011.) Aikaisemmissa tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä,

että imetyspoliklinikalla saatuun imetysohjaukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä ja se on

auttanut äitejä imettämään pidempään. Imetyspoliklinikalla imetyskoulutusta saaneen hoitajan

37

vastaanotolla on keskitytty pelkästään imetykseen, jolloin kokemukset muun muassa kuulluksi

tulemisesta, ajan antamisesta ja perheen tunteiden huomioimisesta ovat olleet parempia.

(Lamontagne ym. 2009, Witt ym. 2012.)

Tutkimustulosten perusteella imetysohjaukseen kaivataan sensitiivisyyttä, lisää ammatillista

osaamista sekä aikaa. Puutteellisen tiedon jakamista ja aiheen ohittamista pidettiin riskinä

imetyksen onnistumiselle. Ohjaustilanteissa koettiin hyödylliseksi, että myös puoliso tai

tukihenkilö huomioitiin aktiivisesti. Imetys on herkkä aihe ja sen käsittelyyn toivottiin

kannustavaa, empaattista ja yksilöllistä työotetta ammattihenkilöiltä. Tulokset ovat

samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Haastavat ja herkät aiheet

terveydenhuollossa vaativat ammattihenkilöltä psykologista osaamista, kohtaamisen taitoja sekä

huomion kiinnittämistä ohjaustilanteen tunnelmaan (Tay ym. 2018, Mentrup ym. 2019, Niela-

Vilén ym. 2019).

Tämän tutkimuksen mukaan useampi imetysohjausmenetelmä on toimiva ja tärkeintä olisi

monipuolisien ohjausmenetelmien esille tuominen imettäville perheille.

Imetysohjausmenetelmän toivottiin myös osallistavan puolisoa. Internetiä ja sosiaalista mediaa

toivottiin hyödynnettävän enemmän imetysohjausmenetelmänä. Myös aikaisemmat tutkimukset

ovat osoittaneet puolison tai muun sosiaalisen verkoston huomioinnin osana imetysohjausta

olevan tärkeää, sillä sairaalasta kotiutumisen jälkeen imetyksen onnistumiseen vaikuttaa äidin

saama tuki läheisiltään. Imetysohjauksen kohdentaminen äidin lisäksi myös puolisoon on

lisännyt äidin luottamusta imetykseen, täysimetyksen onnistumisen mahdollisuutta ja pidentää

imetyksen kestoa. (Laanterä 2011, THL 2019.) Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet

samankaltaisia tuloksia myös siitä, että verkkopohjainen imetyskoulutus on hyödyllistä

imetyksen onnistumiselle, koska siihen pystytään sisällyttämään tekstin lisäksi kuvia ja videoita.

Verkossa annettava imetyskoulutus on kannustanut perheitä myös itseopiskeluun ja oppimaan

imetystietoutta sitä kautta. Mitä enemmän tietoa imetyksestä on, sitä paremmin imetys yleensä

onnistuu. Lisäksi myös imetysasenne kehittyy, kun tieto lisääntyy. (Huang ym. 2007, Chang ym.

2014.) Tutkimukset osoittavat lapsiperheiden käyttävän internetiä sosiaaliseen verkostoitumiseen

sekä muun muassa raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneen ravitsemukseen liittyvän tiedon

etsimiseen. Tietoa etsitään sekä ennen synnytystä että synnytykseen jälkeen. (Stockdale ym.

2007, Asiodu ym 2014.) Internetin ja sosiaalisen median välityksellä jaettu imetystieto ja

positiivinen imetysasenne ovat potentiaalisia tapoja parantaa imetystuloksia (Pate 2009, Niela-

Vilén ym 2016).

38

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että kasvotusten annettava imetysohjaus ei ole täysin

korvattavissa muilla menetelmillä, mutta sen tukena muut menetelmät voivat olla imetyksen

onnistumista merkittävästi edistäviä. Vuorokauden ympäri käytettävissä oleva chat oli yksi

ohjausmenetelmä, jota neuvola- ja synnytyssairaalajärjestelmään kaivattiin. Tällä hetkellä

saatavilla olevat chat-palvelut ovat sidottuja rajallisiin aikatauluihin, vaikka imetyshaasteet

harvoin tulevat tiettyyn aikaan. Avun tarve on yleensä äidin kokemana akuutti, jolloin haasteen

kanssa on vaikeaa odottaa. Tulokset ovat samankaltaisia aikaisempien tutkimusten kanssa.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että internetistä saatava imetystuki ja vertaistuki eivät lisää

yksinään imetystä, mutta niistä on hyötyä täydentävänä tukimuotona (Hannula ym. 2010, Niela-

Vilén ym. 2016). Ongelmatilanteissa apua tarjoavat chat-palvelut on tutkimuksissa koettu

hyödyllisiksi. Internet on koettu turvalliseksi neuvonantajaksi myös siksi, ettei se suoraan

tuomitse tiedonetsijää. Tiedon ja avun saaminen helposti ja ilmaiseksi on lisännyt internetin

hyödyllisyyttä lapsiperheissä. (Ku & Chow 2010, Zhang ym. 2013, Lutenbacher ym. 2016.)

Haastatteluissa pohdittiin sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia imetykselle ja

imetysohjaukselle. Tutkimustulosten perusteella sosiaalisessa mediassa olisi useita perheiden

käyttämiä sovelluksia ja väyliä ammattihenkilöiden antamaan imetysohjaukseen. Sovelluksista

esimerkiksi Facebook, Instagram ja Snapchat olivat perheille tuttuja ja ne tuotiin esiin sopivina

väylinä jakaa imetystietoa ja antaa imetysohjausta. Sosiaalisen median antamaa mahdollisuutta

pyytää ohjausta myös anonyymisti pidettiin positiivisena asiana. Sosiaalisessa mediassa riskinä

tunnistettiin runsas ihmismäärä sekä anonyymina ohjaamisen mahdollisuus, mikä saattoi altistaa

virheellisen tiedon jakamiselle ja epäasialliseen käyttäytymiseen toisia äitejä kohtaan. Tämän

vuoksi sosiaaliseen mediaan kaivattiin koulutettujen ammattihenkilöiden antamaa virallista

imetysohjausta ja -tietoa. Tutkimustulokset ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa

tutkimuksissa. Mobiilisovellukset ja internet ovat olleet suosituimpia viestintävälineitä

lapsiperheillä ja niiden välityksellä on myös tavoitettu eniten kohderyhmää interventioita

tehtäessä. Mobiilisovelluksia on käytetty erityisesti vertaistuen saamiseen ja tiedonhakuun.

(Asiodu ym. 2014, Kim ym. 2015.) Internetin ja sosiaalisen median välityksellä imetykseen

liittyvä tieto on nopeasti perheiden saatavilla. Niiden välityksellä annettava imetysohjaus ja

erilaiset interventiot ovat yleensä myös nykyaikasempia ja edullisempia. (Pate 2009, Newby ym.

2015.)

39

Tutkimustuloksissa tuli esille erilaisia näkökulmia vertaistuen merkityksestä imetykselle.

Vertaistuki nähtiin merkittävänä tekijänä molempiin suuntiin imetyksen onnistumiseen nähden;

parhaimmillaan vertaistuki sai jatkamaan imetystä haasteista huolimatta, mutta pahimmillaan

karkoitti äidit etäämmäksi imetyksestä ja siihen liittyvän avun piiristä, kuten

vertaistukiyhteisöistä. Haastatellut äidit toivat esiin vertaistukiyhteisön koulutettujen

vertaistukiäitien tuen ja kommenttien suuren positiivisen merkityksen imetykselle. Koulutettua

vertaistukea haastatteluissa ei koettu uhkaksi, vaan negatiivisena vertaistukena nähtiin kärkkäät

kommentit toisilta äideiltä. Aiemmat tutkimukset ovat tuottaneet samankaltaisia tuloksia.

Vertaistuesta puhutaan tutkimuksissa lähinnä koulutettuna vertaistukena, jolloin sen on nähty

olevan hyödyksi (Hannula ym. 2010, Kaunonen ym. 2012, Reinfrew 2012). Sosiaalisen median

vertaistukiryhmät ovat antaneet usein muita lähteitä enemmän tukea ja tietoa imetyksestä.

Internetistä ja sosiaalisesta mediasta etsityn tiedon on odotettu tukevan

terveydenhuoltohenkilökunnan antamaa tietoa ja ohjausta, mikä osoittaa

terveydenhuoltohenkilökunnan luotettavan aseman edelleen säilyneen. (Huang ym. 2007,

Kornides & Kitsantas 2013, Newby ym. 2015, Niela-Vilén ym. 2016.)

6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus

Tutkimuksen eettisyys alkaa jo tutkimusaihetta valittaessa (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen

2013). Tämän pro gradu -tutkielman aihe on perusteltu, koska imetysluvut Suomessa ovat

kaukana suosituksista, vaikka imetyksen merkittävät ja moniulotteiset hyödyt ovat tiedossa

(Uusitalo ym. 2012, Bode ym. 2020). Tutkijan tulee olla rehellinen valitessaan aihetta ja

tutkimusta tehdessään. Tuloksien esittäminen ja tallentaminen sekä tutkimuksien ja

tutkimustuloksien arvioiminen vaativat huolellisuutta. Tutkimustuloksien esittäminen edellyttää

tutkijalta vastuullisuutta ja avoimuutta. Lisäksi tutkimuksen tiedonantajien on tiedettävä, mitä

henkilötietoja heistä kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käsitellään. (Tietosuojalaki 1050/2008,

GDPR 679/2016, TENK 2019.) Tässä tutkimuksessa noudatettiin eettisiä sääntöjä koko

tutkimusprosessin ajan. Tutkijan toiminta oli rehellistä ja vastuullista. Tutkija pyrki

huolellisuuteen koko tutkielmaprosessin ajan sekä pyysi säännöllisesti ohjausta ja palautetta pro

gradu -tutkielman ohjaajiltaan sekä tutkielmaprosessissa mukana olleelta vertaistukiryhmältään

pro gradu -seminaareissa.

40

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista sekä

luottamuksellista ja osallistuminen perustui tietoiseen suostumukseen. Tutkimukseen osallistujat

saivat tutkimustiedotteen (liite 2) sekä suostumuslomakkeen (liite 4) sähköpostitse. Lisäksi

tutkimukseen osallistuville annettiin mahdollisuus esittää kysymyksiä myös suullisesti

haastattelun yhteydessä. Tutkimukseen osallistuneet saivat myös tiedon siitä, että tutkimus on

mahdollista keskeyttää missä vaiheessa tahansa kertomatta syytä siihen. Tutkimukseen

osallistujien yksityisyyttä kunnioitettiin aineiston keruu- ja analysointivaiheessa sekä tulosten

raportoinnissa. Tutkimukseen osallistuneista ei kerätty tunnistetietoja eikä heitä ole mahdollista

tunnistaa tutkimustuloksista. (Burns & Grove 2009.)

Laadullisen tutkimuksen luotettavuus perustuu sen uskottavuuteen, riippuvuuteen,

vahvistettavuuteen ja siirrettävyyteen. Luotettavuutta arvioitiin tässä tutkimuksessa tiedon

yleisluontoisuuden, pätevyyden sekä käyttökelpoisuuden mukaan. Kun tehdään laadullista

tutkimusta, tutkijan vastuullinen rooli korostuu, sillä sisällönanalyysi on yksilöllinen tulkinta,

jossa tutkija on päättänyt tavan luokitella aineistoa. Sisällönanalyysi on erittäin joustava

aineiston analysointimenetelmä eikä siihen liity varsinaisia sääntöjä. Lisäksi laadullisen

tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tarkastellaan myös otoskokoa ja tulosten raportointia.

(Elo & Kyngäs 2008, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.)

Tämän tutkimuksen pääpaino oli tuotetun tiedon yleistettävyyden sijaan sen syvyydessä, mitä

osaltaan tuettiin myös metodologisilla valinnoilla (Burns & Grove 2009). Tämän tutkimuksen

harkinnanvarainen otos oli 25 äitiä, mikä todettiin määrältään riittäväksi, kun huomioitiin

tutkittavien monipuolisuus iän, synnytystavan, lapsien määrän ja imetyskokemuksen osalta.

Lisäksi aineistossa havaittiin saturaatiota viimeisten haastatteluiden kohdalla, mikä kertoo

otoskoon riittävyydestä. Tämän tutkimuksen uskottavuutta lisättiin kuvaamalla tutkimukseen

osallistujien joukkoa riittävän tarkasti sekä käyttämällä tutkimustulosten kuvaamiseen suoria

lainauksia haastatteluista yhdessä havainnollistavien kuvioiden kanssa. Lisäksi

tutkimusraportissa tutkimuksen eteneminen kuvattiin huolellisesti vaihe vaiheelta.

Analysointivaihetta selkeytettiin kuvion avulla (kuvio 1). Luotettavuuden lisäämiseksi

analysointivaihe kuvattiin tarkasti myös kirjallisesti. Tutkimuksen riippuvuutta vahvistettiin

seuraamalla tieteellisen tutkimuksen tekoa ohjaavia käytänteitä ja periaatteita. Tutkimuksen

vahvistettavuutta perusteltiin avaamalla tutkimukseen liittyviä valintoja, kuten

teemahaastatteluun päätymistä tutkimusmenetelmäksi. Tutkimuksen siirrettävyys tästä

kontekstista toiseen tuottaisi mahdollisesti samankaltaisia tuloksia esimerkiksi toteuttamalla

tutkimus sosiaalisen median ulkopuolella, mutta tästä ei voida olla varmoja.

41

Kokonaisvaltaisempi arvio äitien ajatuksista imetysohjauksen nykytilasta Suomessa ja toimivasta

imetysohjauksesta edellyttäisi määrällistä tutkimusta, jonka tutkimustulokset olisi yleistettävissä

koskemaan koko yhteiskunnan imetysohjauksen tilaa.

6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet

Tämä pro gradu -tutkielma tuotti ajankohtaista tietoa imetysohjauksen nykytilasta, toimivasta

imetysohjauksesta ja imetysohjausmenetelmistä sekä sosiaalisen median ja vertaistuen

merkityksestä imetykselle sosiaalista mediaa käyttävien äitien näkökulmasta. Tämän tiedon

kokoaminen ja sisäistäminen on tärkeää terveydenhuollon henkilökunnalle, lapsiperheille,

tutkijoille sekä terveysalan opettajille, jotta imetystä voitaisiin edistää ja imetysohjausta kehittää

oikeaan suuntaan ja imetysluvut Suomessa nousisivat. Näillä tiedoilla voidaan kehittää

imetysohjausta terveydenhuollon eri yksiköissä ja edistää imetystavoitteisiin pääsemistä.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan esittää seuraavia johtopäätöksiä:

1) Sosiaalisen median vertaistukiyhteisön jäsenenä olevat äidit eivät olleet täysin tyytyväisiä

imetysohjauksen nykytilaan. Erityisesti ensimmäisen lapsen kohdalla imetysohjaukseen

kaivattiin parannusta. Parannettavaa imetysohjauksessa nähtiin niin raskausaikana kuin

vauvan syntymän jälkeen sekä yhtä lailla neuvolassa kuin synnytyssairaalassa.

Tyytymättömiä oltiin imetysohjauksen sisältöön ja tilanteeseen liittyvään kohtaamiseen

sekä suppeisiin ohjausmenetelmiin. Tarkemmalla tutkimuksella useampien ja myös

sosiaalisen median ulkopuolella olevien äitien imetysohjaukseen liittyvistä ajatuksista ja

niihin vaikuttavista tekijöistä voitaisiin suomalaisen imetysohjauksen nykytilasta tuottaa

tietoa, joka on yleistettävissä koko yhteiskuntaan.

2) Imetysohjausta antaville ammattihenkilöille kaivattiin lisää koulutusta, jotta

imetysohjauksen sisältö vastaisi sitä laatua, millaista se on esimerkiksi yksityisellä

sektorilla tai perhevalmennuksissa. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöille

kaivattiin yhdenmukaista prosessikaaviota imetysohjaukseen, jotta eri työntekijöiden

antama tai eri yksiköissä annettava imetysohjaus eivät olisi ristiriitaisia ja jatkohoitoon

ohjaaminen olisi mahdollisimman helppoa.

42

3) Imetysohjaustilanteisiin kaivattiin sensitiivisyyttä, monipuolisia menetelmiä ja aikaa.

Huonot imetysohjauskokemukset sekä perheiden kokemien imetyshaasteiden

väheksyminen painoivat pitkään äitien mieltä. Kokemukset kuulluksi ja ymmärretyksi

tulemisesta sekä riittävän ajan antaminen imetysohjaukselle jäivät myönteisinä

imetysohjauskokemuksina perheiden mieleen. Imetyksen herkkäluontoisuuden vuoksi

imetysohjausmenetelmiin kaivattiin vaihtoehtoja, jotta avun pyytäminen ja saaminen

eivät jäisi kiinni sopivan ohjausmenetelmän puuttumisesta.

4) Terveydenhuollossa käytettäviin imetysohjausmenetelmiin kaivattiin monipuolisuutta.

Kasvotusten annettava imetysohjaus ei ole täysin korvattavissa, mutta sen rinnalle

kaivattiin konkreettisuutta lisääviä sekä etäohjauksen mahdollistavia menetelmiä, kuten

videoita, chat-palvelua sekä verkkopohjaisia sovelluksia.

5) Sosiaalinen media nähtiin myönteisenä mahdollisuutena edistää imetystä ja kehittää

ammattilaisten antamaa imetysohjausta. Vertaistukeen painottuvaan sosiaaliseen mediaan

kaivattiin luotettavaa ja vastuullista ammattihenkilöiden antamaa tietoa ja ohjausta

imetykseen liittyen. Imetysohjaukseen sopivia verkkopohjaisia sovelluksia pystyttiin jo

nimeämään ja imetysohjausta kaipaavat äidit käyttivät niitä päivittäin.

6) Sosiaalisen median vertaistukiyhteisön jäsenenä olevat äidit kokivat vertaistuen yhtenä

merkittävimpänä tekijänä imetykselle. Vertaistuki oli vaikuttanut päätökseen jatkaa

imetystä haasteista huolimatta. Vertaistukea arvostettiin sekä kasvotusten saatuna että

sosiaalisen median välityksellä. Sosiaalisen median kautta saatuun vertaistukeen liitettiin

myös riskejä, mutta koulutettu vertaistuki antoi perheille tietoa imetyksestä jopa

enemmän kuin neuvola tai synnytyssairaala.

43

Tutkimustulosten ja johtopäätösten perusteella esitetään seuraavia jatkotutkimusehdotuksia:

1) Millaiset valmiudet imetysohjausta antavilla terveydenhuollon ammattilaisilla on käyttää

internetiä ja sosiaalista mediaa osana imetysohjausta?

2) Miten ja millaisella koulutuksella perheiden kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden

imetysohjausosaamista voitaisiin kehittää?

3) Mitä ajatuksia äideillä on imetysohjauksesta Suomessa ja mitkä tekijät vaikuttavat niihin?

4) Millaista tietoa imettävät äidit etsivät internetistä ja sosiaalisesta mediasta?

5) Mitkä menetelmät ja toimet edistävät imetystä tehokkaimmin ja taloudellisimmin?

44

LÄHTEET

Asiodu I, Waters C, Dawn E, Lee K & Lyndon A. 2014. Breastfeeding and Use of Social Media Among First-Time African American Mothers. JOGNN 44(2), 268278.

Baerug A, Langsrud O, Loland B, Tue E, Tylleskär T & Fretheim A. 2016. Efectiveness of baby- friendly community health services on exclusive breastfeeding and maternal satisfaction: a prag-matic trial. Maternal & Child Nutrition 12(3), 428–439.

Bode L, Raman AS, Murch SH, Rollins NC & Gordon JI. 2020. Understanding the mother-breastmilk-infant “triad”. Science 367(6482), 1070–1072.

Burns N & Grove SK. 2009. The practice of nursing research: Appraisal, synthesis, and genera-tion of evidence. 6. painos. Saunders Elsevier, Philadelphia.

Bylaska-Davies P. 2015. Xploring the Effect of Mass Media on Perceptions of Infant Feeding. Health Care for Women International 36(9), 10561070.

Bäckström C, Hertfelt Wahn E & Ekström A. 2010. Two sides of breastfeeding support: experi-ences of women and midwives. International Breastfeeding Journal 20(5), 18.

Chang S, Rowe J & Goopy S. 2014. Non-family support for breastfeeding maintenance among career women in Taiwan: A qualitative study. Internationa Journal of Nursing Practice 20(3), 293 301.

Elo S & Kyngäs H 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), 107–115.

EU Project on Promotion of Breastfeeding in Europe. 2008. Protection, promotion and support of breastfeeding in Europe: a blueprint for action (revised). European Commision, Directorate Public Health and Risk Assessment. Luxemburg.

GDPR. 2016. European Union’s General Data Protection Regulation (GDPR). https://eur-lex.eu-ropa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN. Luettu 2.3.2020.

Hakulinen T, Otronen K & Kuronen M. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 20182022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti_korjattu.pdf?sequence=1. Luettu 1.12.2018.

Hannula L, Kaunonen M, Koskinen K & Tarkka M-T. 2010. Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus. Hoitotyön suositus. http://www.hotus.fi/system/files/Imetysohjaus.pdf. Luettu 5.6.2018.

Huang M, Kuo S-C, Avery M, Chen W, Lin K-C & Gau M-L. 2007. Eveluating effects of a pre-natal web-based breastfeeding educations programme in Taiwan. Journal of Clinical Nursing 16(8), 15711579.

45

Imetyksen tuki ry. 2019. Tietoa yhdistyksestä. https://imetys.fi/tietoa-yhdistyksesta/. Luettu 10.12.2019.

Joan Briggs Institut. 2010. Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta. Best Practice 2010 14(7), 1-5.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: Sanoma Pro.

Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. 2009. Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 20092012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 32, Helsinki.

Kaunonen M, Hannula L & Tarkka M-T. 2012. Peer support interventions for breastfeeding: A systematic review. Journal Clinical Nursing 21(13-14), 19431954.

Kim Y, Haq Z, Soomro J, Sultana Z, Faizunnisa A & Agha S. 2015. Case Study: Effects of a Media Campaign on Breastfeeding Beahiours in Sindh Province, Pakistan. World Health & Population 16(2), 3945.

Kohvakka R & Saarenmaa K. 2019. Whatsapp suosituin - some on suomalaisten arkea iän mukaan vaihdellen. Tilastokeskus. https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/whatsapp-suosituin-some-on-suomalaisten-arkea-ian-mukaan-vaihdellen/. Luettu 17.2.2020.

Kornides M & Kitsantas P. 2013. Evaluation of Breastfeeding Promotion, Support, and Knowl-edge of Benefits on Breastfeeding Outcomes. Journal of Child Health Care 17(3), 264273.

Ku C-M & Chow S. 2010. Factors Influencing the Practice of Exclusive Breastfeeding among Hong Kong Chinese Women: a Questionnaire Survey. Journal of Clinical Nursing 19(17-18), 24342445.

Käypä hoito. 2019. Ruoka-allergia (lapset). https://www.kaypahoito.fi/hoi50026. Luettu 28.12.2019.

Laanterä S. 2011. Breastfeeding Counseling at the Maternity Health Care. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 52. Kopijyvä Oy: Kuopio.

Laanterä S, Pölkki T & Pietilä A-M. 2011. A Descriptive Qualitative Review of Barriers Relat-ing to Breast-feeding Counselling. International Journal of Nursing Practice 17(1), 7284.

Laborde L, Gelbert-Baudino N, Fulcheri J, Schelstraete C, Francois P & Labarere J. 2007. Breastfeeding outcomes for mothers with and without home access to e-technologies. Acta Pædi-atrica 96(7), 1071–1075.

Lamontagne C, Hamelin A-M & St-Pierre M. 2009. An assessment of the impact of breastfeed-ing clinic attendance on women’s breastfeeding experiences. Journal of Human Lactation 25(1), 4254.

Lutenbacher M, Karp S & Moore E. 2016. Reflections of Black Women Who Choose to Breast-feed: Influences, Challenges and Supports. Matern Child Health J 20(2), 231239.

46

Mentrup S, Harris E, Gomersall T, Köpke S & Astin F. 2020. Patient’s Experiences of Cardio-vascular Health Education and Risk Communivation: A Qualitative Synthesis. Qualitative Health Research 30(1), 88104.

Newby R, Brodribb W, Ware R & Davies P. 2015. Internet Use by First-Time Mothers for Infant Feeding Support. Journal of Human Lactation 31(3), 416–424.

Niela-Vilén H, Axelin A, Melender H-L & Salanterä S. 2014. Aiming to be a breastfeeding mother in a neonatal intensive care unit and at home: a thematic analysis of peer-support group discussion in social media. Maternal and Child Nutrition 11(4), 712–726.

Niela-Vilén H, Axelin A, Melender H-L & Salanterä S. 2016. Breastfeeding preterm infants – a randomized controlled trial of the effectiveness of an Internet-based peer-support group. Journal of Advanced Nursing 72(10), 2495–2507.

Niela-Vilén H, Nurmisto J & Virtanen H. 2019. Kun maito ei riitä - äitien kokemukset ja terveydenhoitajien näkemykset imetysohjauksesta lastenneuvolassa. Hoitotiede 31(1), 4254.

Nwaru M, Takkinen HM, Niemelä O, Kaila M, Erkkola M, Ahonen S, Haapala AM, Kenward MG, Pekkanen J, Lahesmaa R, Kere J, Simell O, Veijola R, Ilonen J, Hyöty H, Knip M & Virtanen SM. 2013. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic dis-eases. Bright I. Journal of Allergy and Clinical Im- munology 131(1), 78–86.

Pate B. 2009. A Systematic Review od the Effectiviness of Breastfeeding Intervention Delivery Methods. JOGGN 38(6), 642653.

Renfrew MJ, McCormick FM, Wade A, Quinn B & Dowswell T. 2012. Support for healthy breastfeeding mothers with healthy term babies. Review. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC3966266/. Luettu 29.10.2018.

Roduit C, Frei R, Loss G, Büchele G, Weber J, Depner M, Loeliger S, Dalphin ML, RoponenM, Hyvärinen A, Riedler J, Dalphin JC, Pekkanen J, von Mutius E, Brun-Fahrländer C & Lauener R; Protection Against Allergy-Study in Rural Environments study group. 2012. Development of atopic dermatitis according to age of onset and association with early-life exposures. JACI 130(1), 130–6.

Schmied V, Beake S, Sheehan A, McCourt C & Dykes F. 2011. Women’s perceptions and expe-riences of breastfeeding support: A metasynthesis. BIRTH 38(1), 4960.

Stockdale J, Sinclair M, Kernohan W & Keller J. 2007. Exploring the potential of the internet to motivate breastfeeding. Evidence Based Midwifery. https://www.rcm.org.uk/learning-and- ca-reer/learning-and-research/ebm-articles/exploring-the-potential-of-the-internet-to. Luettu 6.3.2018.

Suomen virallinen tilasto. 2019a. Syntyneet. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/synt/2018/synt_2018_2019-04-26_tie_001_fi.html. Luettu 17.2.2020.

Suomen virallinen tilasto. 2019b. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_kat_001_fi.html. Luettu 17.2.2020.

Tay LH, Ong AKW & Lang DSP. 2018. Experiences of adult cancer patients receiving counsel-ing from nurses; a qualitative systematic review. JBI Database System Rev Implement 16(10), 19652012.

47

TENK. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen arviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf. Luettu 17.2.2020.

THL. 2019. Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 28.12.2019.

Tietosuojalaki 1050/2008.

Tuomi J & Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen T & Virtanen S. 2012. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/documents/10531/95751/Raportti%202012%208.pdf. Luettu 9.10.2018.

Vaarno J. 2016. Parental influences and mothers’ experiences on infant and young child feeding practices. Annales Universitatis Turkuensis. Medica - Odontologica. Ser. D, tom. 1233. Painos-alama Oy: Turku.

Victora CG, Bahl R, Barros AJ ym. 2016. Breastfeeding in the 21st century: epidemiology, mechanisms, and lifelong e ect. Lancet 30(387), 475–90.

WHO. 2015. 10 facts on breastfeeding. http://www.who.int/features/factfiles/breastfeeding/en/. Luettu 11.4.2019.

WHO & Unicef. 2003. Global Strategy for Infant and Young Child Feeding. World Health Orga-nization. Geneva.

Witt AM, Smith S, Mason MJ & Flocke SA. 2012. Integrating routine lactation consultant sup-port into a pediatric practice. Breastfeeding Medicine 7(1), 3842.

Zhang Y, Carlton E & Fein S. 2013. The Association of Prenatal Media Marketing Exposure Re-call with Breastfeeding Intentions, Initiation and Duration. Journal of Human Lactation 29(4), 500–509.

Liite 1. Tutkimuskutsu.

TUTKIMUSKUTSU

Jaa kokemuksesi imetysohjauksesta ja osallistu imetysohjausta kehittävään pro gradu -tutkimukseen! 

Tutkimukseen etsitään 25 äitiä, jotka ovat Facebookin Imetyksen tuki -ryhmässä. Muita

kriteereitä ei ole ja mukaan toivotaan äitejä kaikenlaisilla kokemuksilla/taustoilla 😊

Osallistumaan pääset laittamalla sähköpostia osoitteeseen emmasa@student.uef.fi 30.9.2018 mennessä. Tutkimuksen tavoitteena on kuunnella kohderyhmän kokemuksia ja ajatuksia imetysohjauksesta sekä kehittää ohjausta sen pohjalta tarpeita vastaavaksi. Tutkimus toteutetaan puhelimitse teemahaastatteluna, jolloin tutkimukseen osallistujalle esitetään avoimia kysymyksiä aiheesta. 

Tämä tutkimuskutsu on julkaistu ylläpidon luvalla. 

Tervetuloa mukaan, kokemuksenne antavat arvokasta tietoa imetysohjauksen kehittämiseksi! 

Ystävällisin terveisin,Emma Särkelä TtM-opiskelijaItä-Suomen yliopisto

Liite 2. Tiedote tutkimuksesta.

TIEDOTE TUTKIMUKSESTA 10.6.2018

Äitien kuvauksia toimivasta imetysohjauksesta

Tutkimuksen tarkoitusTämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata äitien näkemyksiä toimivasta imetysohjauksesta ja ohjausmenetelmistä. Tutkittavien ryhmä muodostuu noin 25 äidistä, jotka ovat Imetyksen tuki ry:n ylläpitämän Facebook-vertaistukiyhteisön jäseniä.

Pyyntö osallistua tutkimukseenTeitä pyydetään mukaan tutkimukseen, mikäli olette Imetyksen tuki ry:n ylläpitämässä Facebook-vertaistukiyhteisössä oleva äiti. Perehdyttyänne tähän tutkimustiedotteeseen Teille järjestetään mahdollisuus esittää kysymyksiä tutkimuksesta ja Teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Suostumuksenne tutkimukseen osallistumisesta pyydetään ilmoittamaan tutkijalle suostumuslomakkeen mukaisesti ennen haastatteluajankohtaa.

VapaaehtoisuusTutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Teillä on mahdollisuus tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa perua tai keskeyttää osallistumisenne, ilman mainintaa peruutuksen tai keskeytyksen syystä. Osallistumisen peruutuksesta tai keskeytyksestä ei koidu Teille minkäänlaista haittaa. Mikäli perutte osallistumisenne haastattelun jälkeen, Teitä koskeva tieto poistetaan tutkimusaineistosta.

Tutkimuksen kulkuTutkimus toteutetaan puhelimitse yksilöhaastatteluna, jossa Teille esitetään kysymyksiä eri teemoista imetysohjaukseen liittyen. Tarvittaessa tutkimus voidaan toteuttaa myös kasvotusten sekä ryhmähaastatteluna. Nauhoittamalla taltioitava haastattelu kestää noin 20-45 minuuttia ja se voidaan toteuttaa Teille sopivanaajankohtana.

Tietojen luottamuksellisuusTutkimuksen aikana kerättyä tietoa käsitellään luottamuksellisesti. Tutkijaanalysoi itse koko aineiston, minkä johdosta henkilökohtaiset tietonne tulevat ainoastaan tutkijan tietoon. Tutkimusraportti kirjoitetaan niin, ettei ketään osallistujaa voi tunnistaa siitä. Tutkimuksen valmistumisen jälkeen aineisto hävitetään asianmukaisten ohjeiden mukaisesti.

Tutkimustuloksista tiedottaminenTutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopistossa, hoitotieteen laitoksella. Ohjaajina toimivat professori, THT Katri Vehviläinen-Julkunen sekä tutkijatohtori, TtT Reeta Lamminpää. Tutkimuksesta sekä sen tuloksista tullaan raportoimaan eri julkaisuissa. Tutkimusraportti tullaan kokonaisuudessaan julkaisemaan sähköisessä muodossa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen pro gradu -tutkielmana.

LisätiedotTarvittaessa voitte esittää tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkijalle sähköpostin välityksellä.

Tutkijan yhteystiedot Emma SärkeläTerveydenhoitaja, TtM-opiskelijaItä-Suomen yliopistoTerveystieteiden tiedekuntaTerveystieteiden opettajankoulutusSähköposti: emmasa@student.uef.fi

Liite 3. Haastattelun teemat ja esimerkkikysymykset.

Emma SärkeläPro gradu -tutkielma

Äitien kuvauksia toimivasta imetysohjauksesta

HAASTATTELUN TEEMAT

Teema 1: Imetysohjaus

1. Miten kuvaisit saamaasi imetysohjausta?

2. Miten parantaisit/kehittäisit nykyistä imetysohjausta?

3. Millaista on toimiva imetysohjaus?

Teema 2: Imetysohjausmenetelmät

1. Millaiset menetelmät mielestäsi toimivat imetyksen ohjaamisessa?

2. Millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa imetysohjaukseen?

Teema 3: Imetyksen vertaistuki

1. Millainen merkitys vertaistuella on imetykselle?

2. Millainen merkitys sosiaalisen median vertaistukiyhteisöllä on imetykselle?

Liite 4. Suostumuslomake.

SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN

Äitien kuvauksia toimivasta imetysohjauksesta

Minua on pyydetty osallistumaan yllämainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on kuvata äitien näkemyksiä imetysohjauksesta. Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen saatuani minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.

Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittävät tiedot oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole painostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutkimukseen.

Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista. Olen selvillä siitä, että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska tahansa syytä ilmoittamatta ilman, että siitä koituu minulle haittaa. Tiedän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.

Luovuttamalla yhteystietoni tutkijalle/sopimalla haastatteluajan vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaaehtoisesti tiedonantajaksi.

Liite 5. Taustatietolomake.

TAUSTATIEDOT

Ikä (vuotta):

Synnytykset (vuosi, raskausviikot):

Synnytystapa/-tavat (alatie, sektio, imukuppiavusteinen):

Imetyksen/imetysten kesto/kestot:

Syy vertaistukiyhteisön jäsenyyteen:

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (1/9).

Liitetaulukko 1. Artikkeleita imetysohjauksesta vuosilta 20072019.

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Asiodu ym. 2014.Breastfeeding andUse of Social Media Among First-TimeAfrican AmericanMothers.Yhdysvallat

Kuvata ensi-synnyttäjien jaheidän tuki-verkostojensasosiaalisen median käyttöä,jotta imetysohjaustavoitaisiin kehittääja imetysluvutsaataisiin nousuun.

Laadullinenhaastattelu-tutkimus.

Haastattelut raskaanaoleville, synnyttäneilleja heidän tuki-verkostoilleen(n=14 äitiä ja 8 tuki-henkilöä).

Sosiaalista mediaa käytettiinkoulutukseen ja sosiaaliseentukeen sekä tiedon etsimiseeninternetistä.Tietoa etsittiin raskaudesta/synny-tyksestä sekä vanhemmuudesta.Mobiilisovellukset ovat suosittuja.Vastasyntyneen ruokinnasta eilöytynyt riittävästi tietoa.

Baerug ym. 2016.Effectiveness ofbaby-friendlycommunity healthservices onexclusivebreastfeeding andmaternal satisfaction:a pragmatic trial.Norja

Arvioidavauvamyönteisenaloitteen (BFI)toteuttamisentehokkuuttaterveyspalveluissa.

Kvasi-kokeellinenkontrolli-tutkimus.

Norjalaiset äidit,joilla oli 5kk ikäinenvauva ja käyttivätkunnan terveyspalve-luita (n=1051 äitiäkoeryhmässä jan=981 äitiäkontrolliryhmässä).

Koeryhmässä olevat vauva-myönteisyysohjelman mukaistapalvelua saaneet äidittäysimettivät todennäköisemmin 6kk ajan kuin kontrolliryhmässäolleet tavanomaista palvelua saaneet äidit.

Bylaska-Davies.2015. Xploringthe Effect of MassMedia onPerceptions ofInfant Feeding.Yhdysvallat

Tutkia joukko-tiedotusvälineidenvaikutustakäsitykseen vastasyntyneen ravitsemuksesta.

Laadullinen haastattelu-tutkimus.

N=20 naista, joiden haastatteluissaverrattiin 12 kplvanhemmuuttaja vastasyntyneidenravitsemusta käsitteleviäinternet-sivustoja.

Media ei vaikuttanut äitienimetyksen onnistumiseen.

Haastatteluissa korostuitarve sille, että imetyksentulisi näkyä jatkossajulkisuudessa normina jayleisen mielipiteen tulisimuuttua.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (2/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Bäckström ym.2010. Two sidesof breastfeedingsupport: experiences of women and midwive. Ruotsi

Tutkia naistenkokemuksia japohdintaaimetysohjauksensaamisesta sekäkätilöidenkokemuksia japohdintaaimetysohjauksenantamisesta.

Laadullinenhaastattelu-tutkimus.

Ruotsalaisen äitiys-klinikan asiakkaatvuosina 2003-2004,jotka olivat osallistu-neet aiempaaninterventiotutki-mukseen (n=9) sekääitiysklinikallatyöskentelevätkätilöt (n=4).

Yksilöllinen imetysohjaus lisäsiluottamusta ja tyytyväisyyttä. Kuulluksi tuleminen, kannusta-minen, riittävä aika ja ymmärtä-minen sekä säännöllinen seuranta olivat tekijöitä, joita naiset toivatesiin tärkeinä imetysohjauksessa.Kätilöt kuvasivat antavansarohkaisevaa ja äitien tarpeisiinvastaavaa ohjausta. Jos äidit saivatterveydenhuollon ammattilaisiltayksilöllistä ja tarpeisiin vastaavaaohjausta, äidit kokivat saaneensahyvää ja yksilöllistä imetysohjausta. Muutoin äidit kokivat olonsa epä-varmoiksi. Kätilöt korostivat antavansa aina yksilöllistä ohjausta,mutta jokainen kätilö tulkitseeäitien signaaleja omalla tavallaan.

Chang ym. 2014.Non-familysupport forbreastfeedingmaintenanceamong careerwomen in Taiwan:A qualitative study.Taiwan

Kuvata muun kuinperhelähtöisenimetystuen vaikutusta uranaisille.

Laadullinen tapaus-tutkimus.

Taiwanilaiset synnyttäneet uranaiset(n=14).

Muulla kuin perheen antamallatuella oli merkittävä vaikutusimetyksen onnistumiseenuranaisilla. Tehokas tukiammattilaisilta, työympäristöltä jahyvät lähteet internetissä tai muussa tietotekniikassa edistivätimetystä.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (3/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Hannula ym. 2010. Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus. Suomi

Koota järjestelmäl-linen kirjallisuus-katsaus ja sen myötä hoitotyönsuositus, jottaraskaana oleviensekä imeväis-ikäisten lastenäitien ja perheidensaaman imetystuenlaatu paranisi jaimetykseen liittyvätohjauskäytänteetyhtenäistyisivät.

Hoitotyönsuositus;systemaattinenkirjallisuus-katsaus

Tutkimus imetyksestä,imetysohjauksesta taiimetystuesta; terveetvastasyntyneet; äidin,isän tai vapaaehtois-tuen näkökulma;systemaattinenkirjallisuuskatsaus(n=98).

Tulokset osoittivat, että imetyksestä ja imetysohjauksesta tarvittaisiin henkilökunnalle lisää koulutusta. Imetysohjaukseen kaivattiin yksilöllisiä toteuttamistapoja. Ammattihenkilöiden oli tarpeen tunnistaa tuen tarve ja osata kohdentaa imetysohjausta oikein. Imetysohjauksessa tuli huomioida myös perheenjäsenten mukaan ottaminen. Imetysohjauksen tuli olla jatkuvaa äitiysneuvolasta lastenneuvolaan. Imetysohjaukseen olisi panostettava jo raskausaikana sekä synnytyssairaalassa ja sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Huang ym. 2007. Eveluating effects of a prenatal web-based breastfeed-ing educations programme in Taiwan. Taiwan

Arvioida verkko-painoitteisenimetysohjauksenvaikutusta.

Kvasi-kokeellinentutkimus.

Taipein sairaalaan 29-36 -raskausviikoillaolevat naiset, jotkakäyttivät internetiä(n=65 naista koe-ja kontrolliryhmässä)

Verkkopohjaisen imetys-koulutuksen saaneet naiset tiesivät enemmän imetyksestä ja heillä oli positiivisempi asenne imetykseen. Toisaalta verkko-pohjainen imetyskoulutus vaikuttimyös osittaisimettäjien määrään koeryhmässä. Verkkopohjaisellaimetyskoulutuksella voitaisiin parantaa imetyslukuja.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (4/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Joan BriggsInstitut. 2010.Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta. Australia

Koota paras saatavilla oleva näyttö naisten käsityksistä ja kokemuksista ammattilaisten ja vertaistuen tarjoamasta imetystuesta. Tavoitteena on määritellä, millainen tuki kannustaa naisia ja tarkastella vertaistuen ja ammattilaisten tarjoaman tuen välisiä eroja.

JBI-suositus,systemaattinenkirjallisuus-katsaus.

N=31 tutkimusta. Imetysohjaus oli jatkumo. Parhaimmillaan imetysohjaus sisälsi hyödyllisenä tukena koettua aitoa läsnäoloa ja heikoimmillaan se sisälsi irrallisia kohtaamisia, jotka koettiin hyödyttöminä tai jopa lannistavina ja saattavat täten aiheuttaa vastareaktioita. Lähestymistavoista mahdollistava lähestymistapa oli naisten mielestä hyödyllinen ja reduktionistinen lähestymistapa koettiin hyödyttömäksi.

Palveluissa tulisi panostaa hoidonjatkuvuuteen sekä hoidon jaohjauksen yksilöllisyyteen.Imetysohjaustilanteissaammattilaisen tulee antaa perheelleaikaa ja käytännönläheisiä ohjeitasitä tarvitseville. Imetystiedontulisi olla realistista,yksityiskohtaista ja kannustavaa.Terveysalan koulutuksissa tulisipanostaa enemmän vuorovaikutus-ja ohjaustaitojen kehittämiseen.Vertaistukea pitäisi olla saatavillakaikille äideille sosioekonomisestaasemasta riippumatta.

Kaunonen ym.2012. A systematicreview of peersupport interventions forbreastfeeding.Suomi

Kuvatavertaistueninterventioita,jotka tukevatimettämistäraskauden jasynnytyksenjälkeen.

Systemaattinenkirjallisuus-katsaus.

N=34 tutkimusta. Tulokset osoittivat, että raskauden,sairaalahoidon ja synnytyksenaikana yksilöllistä tukea jaohjausta käytettiin yleisimmin.Vertaistuki liittyi vahvastisynnytyksen jälkeiseenajanjaksoon.Koulutettujen ja kokeneidenvertaistukijoiden sekä ammatillisentuen yhdistelmä olitehokas imetyksen jatkumisenvarmistamisessa. Vain jatkuvaimetyksen tuki tuottaa tehokkaitatuloksia. Äitiyden eri vaiheissatarvitaan monenlaisia interventioita.Vertaistuen rooli on tärkeinsynnytyksen jälkeen. Jos äideilleei ole saatavana ammatillista tukea,vertaistuki voisi tarjota harkinnanarvoisen vaihtoehdon.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (5/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Kim ym. 2015. Case Study: Ef-fects of a Media Campaign on Breastfeeding Beahiours in Sindh Province, Pakistan. Yhdys-vallat

Kuvatamedia-kampanjienkannustavaavaikutustaimetykseen jaesteitä sille.

Haastattelu/-tapaus-tutkimus.

15-49 -vuotiaat naiset,jotka olivat synnyttä-neet kahden viimeisenvuoden aikana jaolivat osallistuneet vuosittaiseen indikaat-toritutkimukseenSindhin maakunnassa(n= 4000 vuonna 2013ja n=6200 vuonna2014).

Tv-kampanjat tavoittivat enitenkatsojia. Radiokampanjat japainettu materiaali tavoitti myös,mutta selkeästi vähemmän. Silti kampanjat eivät selkeästiedistäneet imetystä.

Kornides & Kit-santas. 2013.Evaluation of breastfeeding promotion, sup-port, and knowl-edge of benefits on breastfeeding outcomes. Yhdys-vallat

Tutkia, mitenaltistuminenimetystiedolle erilähteistä vaikuttaaimetystuloksiin.

Pitkittäis-tutkimus12 ensim-mäisenelinkuu-kauden ajan.

Yhdysvaltaisetäiti-vauva -parit, joidenterveydentila ei vaikut-tanut ruokintaan,vauvan syntymäpainooli normaali, vauva eiollut syntynyt ennen-aikaisena eikä tarvin-nut tehostettua tukeasyntymän jälkeen yli kolmea vuorokautta(n=4900).

Medialla ei ollut merkittäväävaikutusta imetyksenonnistumiselle. Sen sijaan tietoisuus imetyksen hyödyistä ja perheeltä sekä lääkäreiltä saatu tuki vaikuttivat imetyksen onnistumiseen.

Ku & Chow. 2010.Factors influencing the practice ofexclusivebreastfeedingamong Hong KongChinese women:a questionnairesurvey. Kiina

Tutkia imetykseenvaikuttavia tekijöitäensisynnyttäjilläKiinassa.

Poikkileikkaus-ja korrelaatio-tutkimus.

Honkongin aluesairaa-lassa säännöllisestialateitse synnyttäneetensisynnyttäjä-äidit(n=82).

Internetistä tiedon etsiminen oliyksi tekijä, joka lisäsitäysimetystä ensisynnyttäjillä.Muita vaikuttavia tekijöitä olivatoman äitinsä kanssa asuminen,suuremmat tulot, useampi lapsi,avioliitto, yksityinen asunto,korkea koulutus ja kotiavustaja.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (6/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Laanterä. 2011.Breastfeedingcounseling at thematernity healthcare. Suomi

Kuvata imetysohjauksen ongelmia kirjallisuuskatsauksen avulla (vaihe 1). Empiiriseen aineistoon perustuvan tutkimuksen (vaihe 2) tarkoituksena oli kuvata ja selittää lasta odottavien vanhempien imetystietoja, asenteita ja odottavien äitien luottamusta imetykseen sekä taustatekijöiden yhteyttä niihin.

Väitöskirja.Systemaattinenkirjallisuus-katsaus (vaihe 1.)Sähköinenkysely(vaihe 2.) Kuvailevat tilasto- jamonimuuttuja-menetelmät.

N=40 tutkimusta(vaihe 1).

Kahdeksan suomalaisen äitiysneuvolan asiakkaita (n=172,vaihe 2).

Suurimpia ongelmia kirjallisuuskatsauksen perusteella imetysohjauksessa olivat heikot ohjaustaidot, ohjaajien tiedon ja resurssin puute sekä ohjaajien kielteinen asenne. Vanhemmat pitivät imetystä tärkeänä, mutta erityisesti ensisynnyttäjät korostivat myös tasavertaisuutta lapsen syöttämisessä. Tietokysymyksistä vanhemmat vastasivat oikein kahteen kolmasosaan. Imetysluottamuksen vaihtelusta yli kolmannes selittyi naisten synnyttäneisyydellä sekä imetyksen pitämisenä uuvuttavana ja vaikeana.

Tutkimustulosten sekä teoreettisten lähtökohtien pohjalta luotiin alustava äitiyshuollon imetysohjauksen malli.

Laanterä ym. 2011.A descriptivequalitative reviewof barriers relatingto breast-feedingcounselling.Suomi

Kuvata imetys-ohjauksen ongelmiaterveydenhuollonammattilaisten näkökulmasta.

Systemaattinenkirjallisuus-katsaus

N=40 tutkimusta. Suurimmat ongelmat olivatpuutteelliset tiedot, resurssit,ohjaustaidot ja ohaajan kielteinenasenne. Ongelmia olivat esimerkik-si ristiriitaiset ohjeet, ohjeidenpuute, ohjauksen riittävyysja henkilökohtainen koulutustarve.

Laborde ym. 2007.Breastfeedingoutcomes formothers with andwithout homeaccess toe-technologies.Ranska

Arvioida ja verrataimetystuloksiaäideillä, joilla onmahdollisuussähköisenteknologiankäyttöön kotona jajoilla ei ole.

Havainnointi-tutkimus.

Ranskalaistensynnytysyksiköidenkotiuttamishetkelläimettävät täysi-ikäisetäidit, jotkaolivat synnyttäneetterveen ja normaali-painoisen lapsen (n=550).

Keskimääräinen imetyksen kestonpituus kasvoi teknologian myötä, mutta tyytyväisyydessä, imetys-haasteissa ja riskeissä lopettaaimetys ei ollut huomattavaa eroa.

Lamontagne ym.2009.An assessment ofthe impact ofbreastfeedingclinic attendanceon women’sbreastfeedingexperiences.Kanada

Arvioidaimetysklinikaninterventioidenvaikutustaimetyksen kestoonja imetysvaikeuksiakokevien naistentyytyväisyyteenverrattuna naisiin,jotka eivät saaneetklinikkapalveluita.

Puoli-strukturoidutpuhelin-haastattelut.

Kanadalaisenkaupungin imetys-klinikan asiakkaat(n=86).

Klinikalla käyneillä naisilla olisuurempi todennäköisyys imettäävähintään 6 kuukautta. He olivatmyös tyytyväisempiä imetyskoke-mukseensa, mikä voisi selittyä henkisellä ja fyysisellä tuella, jotaimetysklinikalta saadaan.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (7/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Lutenbacher ym.2016. Reflectionsof Black WomenWho Choose toBreastfeed:Influences,Challenges andSupports. Yhdysvallat

Selvittää tekijöitä,jotka vaikuttavatja haastavattummaihoistennaisten imetystä.

Ryhmä- ja yksityishaastattelut.

Laadullinensisällön-analyysi.

21-46 -vuotiaattummaihoiset naiset, joilla oli 11-18 vuodenkoulutus, ja jotkaolivat raskaanatai synnyttäneetviiden vuoden sisällä(n=16).

Useimmat naiset saivat vain vähän apua imetykseen terveydenhuollon toimijoilta tai järjestelmältä. Vaikutusvaltaisimpia imetyksen edistäjiä olivat perheenjäsenet, myytit ja internet. Internet koettiin ikään kuin ystäväksi. Roolimalleja ja henkilökohtaista tukea pidettiin tärkeinä, mutta niitä ei ollut tarjolla.

Newby ym. 2015.Internet Use byFirst-Time Mothersfor Infant FeedingSupport. Australia

Arvoida ensisynnyt-täjien käyttämiälähteitä ja kuvatavastasyntyneiden imetyksen onnistu-mista internetintarjoaman tuenavulla.

Online-kysely-tutkimus.

18-40vensisynnyttäjille, kun vauvat 6kk ikäisiä (n=488).

Terveydenhuollon palvelut, kirjat,internet-haut, perhe ja ystävätolivat yleisimpiä tiedonlähteitäensisynnyttäjille ensimmäistenkuuden kuukauden aikana. Imetyssivustot voivat auttaaonnistumaan imetyksessäniitä, jotka löysivät tarvitsemansa avun sitä kautta.

Niela-Vilén ym.2014. Aiming to be abreastfeedingmother in a neonatal intensivecare unit and athome: a thematicanalysis of peer-support group discussion insocial media.Suomi

Kuvata ennen-aikaisten vasta-synnyttäneiden imettävien äitien ajatuksia imetykses-tä sosiaalisenmedian vertais-ryhmäkeskusteluissakäytyjen viestienperusteella.

Laadullinentutkimus,temaattinensisällön-analyysi.

Ennen raskausviikkoa35 synnyttäneet eräänyliopistosairaalan äidit(n=22) sekä sosiaalisenmedian viestit (n=305).

Äidit saivat ristiriitaista tukeaimetykseen synnytyssairaalassa. Kotiutuessaan äideillä ei usein olluttietoa ja taitoja hallita imetystäkotona. Onnistunut imetys olivoimaannuttava kokemus äideille,mutta epäonnistunut imetys aiheut-ti pettymyksen tunteita. Ennenai-kaisten vastasyntyneiden äidittarvitsevat näyttöön perustuvaaimetysohjausta ja systemaattistatukea vastasyntyneiden tehohoito-yksikössä ja kotona.

Niela-Vilén ym.2016. Breastfeedingpreterm infants– a randomizedcontrolled trial ofthe effectiveness ofan Internet-basedpeer-supportgroup. Suomi

Selvittää, vaikuttaakointernet-pohjainenvertaistuki imetyksenkeston pituuteen,rintamaidonlypsämi-seen tai äidinimetysasenteeseenverrattuna perintei-seen ennenaikaistenlasten äitien rutiininhoitoon.

Satunnaistettukoe-kontrollitutkimus.Strukturoitukyselylomake.

N =124 ennenaikaisenvastasyntyneen äitiä.Interventio suljetussavertaistukiryhmässäsosiaalisessa mediassa.

Internet-pohjainen vertaistuki eivaikuttanut imetyksen kestonpituuteen ja imetysasenne laskiseurannan aikana.Imetysasenne ja ainakin kaksiaiempaa imetettyä lasta ennustivatpidempää imetyksen kestonpituutta. Internet oli potentiaalinentapa edistää imetystä.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (8/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Niela-Vilén ym.2019. Kun maitoei riitä - äitienkokemukset jaterveydenhoitajiennäkemyksetimetysohjauksestalastenneuvolassa.Suomi

Kuvata äitien koke-muksia ja tervey-denhoitajien näke-myksiä lastenneu-volan imetysoh-jauksesta, kun haasteena on todel-linen maidon riittämättömyys.

Laadullinenkuvailevahaastattelu-tutkimus, induktiivinensisällön-analyysi.

Maidon riittämättö-myyden kanssahaasteita nykyisessäimetyksessä kokevatäidit (n=8) ja lasten-neuvolatyötä tekevätterveydenhoitajat(n=8).

Keskeisin ongelma oli riittävänajan järjestäminen imetysohjauk-selle. Ylimääräisiä neuvola- jakotikäyntejä oli vaikea toteuttaa.Äidin ennakkokäsitys maidonriittämättömyydestä oli merkityk-sellistä. Jos maidon riittämättö-myys tuli äidille yllätyksenä,hänen oli vaikea heti vastaanottaaohjausta.Imetysohjauspaikkaa tärkeämpääoli ohjauksen tunnelma. Äidit kaipasivat ohjaukselle perusteita,jotta voivat sitoutua ohjeisiin.

Pate. 2009.A SystematicReview of theEffectiviness of BreastfeedingIntervention Delivery Methods.Yhdysvallat

Analysoidaverkkopohjaistaimetysinterventiotavrs. toimittaja-pohjainen.

Systemaattinenkirjallisuus-katsaus.

Kehittyneiden maidentutkimukset vuosina2004-2008, joissa olisamanaikainen kont-rolliryhmä, ja joissa ilmoitettiin imetyksenalkamisajankohta sekäkokonaiskesto (n=21).

Imetyksen edistäminen internetinvälityksellä oli halvempaa,nopeampaa ja nykyaikaisempaa.Imetyksen edistäminen internetinvälityksellä oli potentiaalinen tapaparantaa imetystuloksia.

Reinfrew ym.2012. Support forhealthybreastfeeding mothers withhealthy termbabies.Iso-Britannia,Irlanti.

Arvioida imettä-vien äitien saamantuen tehokkuutta.

Systemaattinenkirjallisuus-katsaus.

N=67 tutkimusta. Kaikki ylimääräinen tuki pidensi imetyksen kestoa. Kaikkiylimääräinen tuki pidensi myöstäysimetystä. Kaikki ylimääräinenvertaistuki ja ammattilaisilta saatutuki vaikutti positiivisesti imetys-tuloksiin. Kasvotusten annettavatuki onnistuu todennäköisimmin.Tuki, jota tarjotaan äideille ilman,että heidän tarvitsee itse pyytää,toimii paremmin.

Schmied ym. 2011.Women’sperceptions andexperiences ofbreastfeedingsupport:A metasynthesis.Australia

Selvittää naistenkäsityksiä jakokemuksiaimetyksen tuesta(ammatillinen taivertaistuki) jaselvittää tekijät, joitahe pitivättoimivina.

Metasynteesi. N=31 tutkimusta. Toimiva imetystuki oli jatkuvaaja aitoa. Tulokset osoittivat henkilökohtaisten viestintätaitojenja ihmissuhdetaitojen olevan merkittäviä naisille annettavassaimetystuessa. Luottamuksellinensuhde syntyi helpoiten, kunhoidon/tuen jatkuvuus mahdollis-tettiin organisaatiossa.

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta (9/9).

Sukunimi javuosi

Tavoite Menetelmä Kohderyhmä Keskeiset tulokset

Stockdale ym.2007. Exploringthe potential ofthe internet tomotivate breastfeeding.Evidence BasedMidwifery. Irlanti

Arvioida imetys-sivustojenmotivoivaavaikutusta.

Valmistelevanettisivujenhavainnointi-tutkimusKeller’s ARCS kriteereillämotivoivaanopetukseen.

Imetysverkkosivustot,joihin päästiin haku-koneita käyttämällä(n=30).

Verkkosivujen lupaukset olivatherkästi harhaanjohtavia eivätkätäyttäneet tarkastelijoiden mielestäkriteereitä imetykseen motivointiin. Internet oliimettämistä koskevan tiedon lähde,mutta käytettävissä olevat verkko-sivustot eivät hyödyntäneettilaisuutta motivoida naisiaimetykseen. Merkityksellinenja luotettava tieto jäi puuttumaan.

Witt ym. 2012.Integrating routinelactation consultant supportinto a pediatricpractice. Yhdysvallat

Arvioidasynnytyksenjälkeisenimetyskonsultti-interventionvaikutuksia.

Retrospektii-vinen kartoitus-tutkimus.

Rintaruokitutvastasyntyneet enneninterventiota (n=166)ja jälkeen intervention(n=184) synnytyksenjälkeisillä lastenlääkäri-käynneillä ensimmäi-sen yhdeksänelinkuukauden ajan.

Äidit ja vauvat olivat vuosina 2007ja 2009 vakuutustyypin, pariteetin,raskauden keston, synnytysmäärienja keisarileikkauksien suhteensamanlaisia. Imetystulokset paranivat tavan-omaisen hoidon rinnalla annetunimetyskonsultti-intervention myötä.Vaikutus säilyi yhdeksän kuukautta.

Zhang ym. 2013.The Association ofPrenatal MediaMarketing Exposure Recallwith BreastfeedingIntentions, Initiation andDuration. Yhdysvallat

Arvioida media-markkinoinninvaikutusta imetykseen.

Pitkittäis-tutkimus.

Yhdysvaltalaisetäidit, jotka olivat 18-vuotiaita ja synnyttäneitä (n=3000)v. 2005-2007.

Korvikemainonta painetussamediassa sekä verkkosivustoillalyhensi täysimetyksensuunniteltua kestoa sekä vähensiimetyksen aloittamista.Imetysmainontapainetussa mediassa ja nettisivuillalisäsi imetyksen aloittamista sekäauttoi jatkamaan imetystä pidempään.