11/2004

INFACTOTUOTANTOTALOUDEN OPISKELIJALEHTI

2/2004

2

PäätoimittajaltaToimitus:

Emilia Mattila

Keväinen tervehdys toimituksesta!

Aurinko paistaa ja ilma on päivä päivältälämpimämpi. Kyllä se vaan täytyy myöntää, ettäkevät on tullut ja pian toivottavasti kesäkin. Hienoasia on myös se, että loistava toimitustiimimmeon jälleen saanut väsättyä uuden Infacton teilleluettavaksi. Kyllähän se jälleen kerran koville otti,mutta selvisimmepä kuitenkin. J

Tämänkertaisessa Infactossa pääsettenauttimaan vauhdikkaista kertomuksista niintutapäiviltä kuin rinneriehastakin. Tietystimuistelemme myös vuosijuhlia, jotka onnistuivaterittäin hyvin. Päätoimittaja kiittää ja kumartaa,vaikka joutuikin tutapäivien jälkimainingeissapoistumaan paikalta aivan liian varhain. Lisäksikuulemme, millainen oli maaliskuun lopussa ollutRautaruukin excursio (kiitoksia Jarkolle jutunhyvin ripeästä kirjoittamisesta). Sokerina pohjallaon Times-semifinaaleihin päässeiden rempseäkertomus matkastaan.

Ulkomaan asioitakin olemme lehteen saaneet.Yhteinen projektimme Staabin ja Luupin kanssaonnistui, joten nyt kaikilla on mahdollisuustutustua toisiinsa edes vähän. Ja onhan meillätoki ihan oikeastikin kansainvälistä juttua:opiskelijatoverimme Christian Kutschke kertoilee,millaista on ollut opiskella täällä Suomessa.

Tässä kohdassa toimitus haluaa pahoitellaHaatajan Marjon nimen ja sähköpostiosoitteenpoisjäämistä ensimmäisestä lehdestä.Hyvitykseksi l isäsimme sen nyttoimittajaluetteloon.

Toivottavasti uusin Infacto tarjoaa hauskojalukuhetkiä kaikille. Toimitus haluaa toivottaa

Julkaisija:TTY:n Tuotantotalouden kilta Indecs

Kustantaja:Indecs indecs@students.cc.tut.fi

Päätoimittaja:Emilia Mattila

Taitto:Emilia MattilaMikko Kaataja

Toimittajat:Jukka Aho jukka.aho@tut.fiAnna Engblom anna.engblom@tut.fiMarjo Haataja marjo.haataja@tut.fiVenla Heikelä venla.heikela@tut.fiJarkko Järvenpää jarkko.jarvenpaa@tut.fiMaija Järvi maija.jarvi@tut.fiMikko Kaataja mikko.kaataja@tut.fiAnna Kaunonen anna.kaunonen@tut.fiMarika Klinga marika.klinga@tut.fiMikko Koho mikko.koho@tut.fiTuukka Komssi tuukka.komssi@tut.fiMikko Kuitunen mikko.kuitunen@tut.fiAnne Kuosmanen anne.kuosmanen@tut.fiKaroliina Leinonen karoliina.leinonen@tut.fiMikko Myllymaa mikko.myllymaa@tut.fiAnssi Nevalainen anssi.nevalainen@tut.fiMirka Nevala mirka.nevala@tut.fiHeini Niemi heini.niemi@tut.fiJarno Rantanen jmr@iki.fiIlkka Ruotsila ilkka.ruotsila@tut.fi

Vierailevat tähdet:Christian KutschkeOlli ManninenPiia PässiläElisa Hellinen

Jakelu:Indecs

Painopaikka:TTY-paino, Tampere

Painomäärä:170 kpl

Kansikuvat:Ylhäällä vasemmalla: Kana-jäynämme onnistuimainiostiKuva: Mikko KaatajaYlhäällä oikealla: Tunnelmia vuosijuhlistaKuva: Anssi NevalainenAlhaalla: Lumifutista Jyväskylän RinneriehassaKuva: Mikko Kaataja

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

3

Infacto 2/2004

Esittelyt

18 Elämän aakkosia: Olli Manninen28 Kolmen kopla kolmiobileiden takaa

Kansainvälisyys

13 International Student at TUT20 Mansesta Manchesteriin

Artikkelit

7 XQ Rautaruukki 31.3.20049 Tulin, näin ja koin! – Absurdi tarina neljästä

TIMES-voittajasta12 Muistikuvia Vision-viikolta24 Katsaus mentorointiprojektiin

Teekkarielämää

5 Tutapäivät Helsingissä14 Täysi-ikäistä kiltaa juhlimassa22 Kanala konetalossa26 Rinnerieha Jyväskylässä

Joka Infactossa

4 Puheenjohtajan palsta11 Tunnustus17 Jukka A:n latvasta29 Dr. Keijo vastaa30 Kalkkiviivoilla…

Kilpailu!Koska hyvistä stooreista on aina pulaa, Infactontoimitus päättää pyöräyttää käyntiinkirjoituskilpailun.Säännöt ovat yksinkertaiset:kirjoita niin hyvä lehtijuttu kuin osaat ja toimita seInfactoon painettavaksi. Mukaan osallistuvatkaikki tämän vuoden lehdet. Muutamastatoimitustiimiin kuuluvasta henkilöstä muodostuvaraati (tässä vaiheessa vielä salaisuus) tulee sittenarvioimaan, mikä kirjoitus voittaa pääpalkinnon(sekin vielä salaisuus) kiltammepikkujoulusaunalla. Raati ei arvioi juttujapelkästään kirjoituksen viihteellisyyttä vaan myösasiallisempaankin sävyyn kirjoitetut tuotoksetvoivat menestyä tässä kisassa. Tuomaristo eimyöskään ole lahjottavissa (Yrittä kyllä voi :).Huom! Vain painetut kirjoitukset osallistuvatkilpailuun.

Ja ei kun kirjoittamaan!

Tunnelma oli hyvä vuosijuhlissa... s. 14

Indecs tuli ja kosti! Miten tehtiin unohtumaton jäynä...s. 22

Tutapäivät uuvuttivat kovimmatkin sällit... s. 5

Talven riemuja Jyväskylässä. Lue hauska kertomusRinneriehasta!.. s. 26

4

Puheenjohtajan palsta

Teekkarikulttuuri – ollako vai eikö olla

Kun uusi opiskelijaaloittaa diplomi-insinööriksi (taia r k k i t e h d i k s i )kouluttautumisensa,avautuu hänene t e e n s äm a h d o l l i s e s t ikokonaan uusimaailma. Joku voisipuhua jopakulttuurishokista,kun ‘se naapurintyttö‘ (tai poika)adaptoi omaanmaailmankuvaansav a i k u t t e i t ateekkarikulttuurista.Mitä sitten on tämäteekkarikulttuuri?Teekkarikulttuuri onm o n i s ä i k e i n e nkokonaisuus, jonkahahmottaminen eiaina ole helppoa.Erään määritelmänm u k a a nteekkar iku l t tuur ikoostuu

”teekkaritoiminnas-sa syntyneistäi k i a i k a i s i s t ateekkariperinteistäsekä nykyistenteekkaritoimijoidenaikaansaannoksista.”

Perinteet ja nykyiset aikaansaannokset… toisinsanoen kaikki mitä teekkarit ovat tai tekevät lisättynäsillä, mitä teekkarit ovat olleet tai tehneet joskusaiemmin. Teekkarikulttuuri on siis hyvin laaja käsite.Tampereen kontekstissa se käsittää muun muassa

NääsSpeksin, erilaiset teekkaritempaukset, Wapunkasteineen Tammerkoskessa sekä Suomi-neidonlakituksineen, Tampin, teekkarilakin ja luonnollisestijäynät. Jäynäkulttuuri on teekkarikulttuurin alalaji,jonka merkittävyys koko teekkarikulttuurille onmerkittävä. Monelle teekkarikulttuurin syvin olemuskonkretisoituu juuri jäynissä. Jäynähistoria onkokolailla yhtä pitkälle menneisyyteen ulottuva kuinteekkarienkin historia.

Vuosien takainen opus kax toteaa, ettäparhaimmillaan jäynä on hyvin suunniteltu, hyvinorganisoitu ja suuremman joukon salassa toteuttamahämmentävä spektaakkeli, joka hauskuuttaaihmisiä. Hyvä jäynä antaa loppujen lopuksi niintekijöilleen kuin kohteena olevillekin hymyn huulille.Jäynän tulee osoittaa hyvää makua eikä sen pidäaiheuttaa kenellekään harmeja, joskin pienetitsetunnon kolaukset ovat vanhojen perinteidenmukaan hyväksyttäviä. Välillä voi kuitenkin käydäniin, että harmittomaksi jäynäksi tarkoitettu toimintakoetaankin jossain piireissä paheksuttavaksi. Tällöinjäynääjiä tulee nuhdella asianmukaisella tavalla.

Teekkarikulttuurin merkitystä teekkarien identiteetilletulisi selventää uusille ja aika ajoin vanhoillekinopiskelijoille. Teekkarikulttuuri on arvokastapääomaa, mitä tulisi vaalia myös kiltatasolla.Teekkarikulttuurin luominen on kuitenkin melkoyksinkertaista ja parhaimmillaan kaikkiteekkaritoiminta voidaan luokitellateekkarikulttuuriksi.

mikko - PJ

5

Tilannekartoitus

16.-19.3.2004 vietetään Helsingissä jolegendaarisiksi muodostuneita Tutapäiviä. Luvassaexcursioita, illanviettoja ja vapaata oleilua.

Ongelmien määrittäminen

Reissuun liittyviä mahdollisia ongelmia löysimmemuutaman. Päähuolenaiheemme liittyi senajankohtaan, sillä matkan viimeisen päivänhuipentumana olisivat illalla juhlittavat kiltammevuosijuhlasitsit, jonne olimme kaikki luonnollisestimenossa. Ja sitten pari yleistä huolenaihetta, jotkasaattavat tulla esiin kolmen päivän reissulla:nestehukka ja sisäinen kääliö.

Tavoitteiden asettaminen

Asetimme matkallemme viisi kunnianhimoistatavoitetta.1. Reissullamme pyrimme löytämään itsemme ja

totta kai myös toisemme.2. Koska matkamme kohteena on pääkaupunki,

tavoitteenamme on tutustua kulttuuriin jalaajentaa kokonaisnäkemystämme kauniistamaastamme.

3. Ja jotta kuntomme ei pääsisi l i iemminrapistumaan, on matkan aikana harrastettavaliikuntaa.

4. Matkamme kohdistuu kehäkolmosensisäpuolelle, joten asetamme kunnianhimoisentavoitteen tutustua luontoon.

5. Tutalaisten sulkeutuneisuus on useasti ollutesteenä lähemmälle kanssakäymiselle muidenkuin oman kiltalaisten kanssa. Nyt meillä onedessämme elämämme mahdollisuuskanssakäymiseen, sillä ovathan muutkinosallistujat (Optiem, Kaplaaki, Tutti ja Prodeko)yhtä arvostettuja tutapellejä.

Ja näin kaikki tapahtui

TiistaiTiistaina 16.3. tusina hallituslaista vahvistuksenaanmaailmaa nähnyt rivikiltalainen suunnistivat intoapuhkuen Ale-pubiin. Siitä jatkoimme rautateitsematkaa Helsinkiin. Perille päästyämme jouduimmejo rautatieasemalla ensimmäisen kerrantäydentämään juomavarastojamme. Ehtipä eräseksymään matkatavaroistaan jo siellä ollessamme.

Paikallistettuamme matkatavaramme suuntasimmekohti Otakaarta.Majoittautumisen jälkeen vuorossa olivapaamuotoista illanviettoa. Pelasimme TrivialPursuitia, saunoimme ja oleilimme. Pääsimmepämyös kokeilemaan paikallista erikoisuutta:juomapelikimbleä - vieläpä kiltojen välisenä taistona.Allekirjoittaneet pitivät Indecsin mainetta ylläsinnikkäästi, kunnes joutuivat taipumaankakkossijalle aivan loppumetreillä.Tavoitelistastamme saimme merkitä kiltojenvälisenkanssakäymisen suoritetuksi, sillä uusia tuttavuuksiaehdimme solmimaan useita illan mittaan. Ja jotteiilta sentään liian pulkkaan olisi mennyt, ehdimmeaiheuttamaan närää länsirannikon ystäviemmekeskuudessa kuuntelemalla musiikkia jakeskustelemalla heidän nukkumaanmenoaikansa(klo 22!!!) jälkeen.

KeskiviikkoKaikki ymmärtävät varmastikin, että vaasalaiset ovathitaita. Mutta herääminen kello 06.30 sovitun klo08.00 sijasta, jotta ehtii kello 9.00 aamiaiselle, jokatarjoiltiin vieläpä samassa tilassa, menee ehkä jovähän liiallisuuksiin!! Ehkä se oli aurinko, joka sainämä hyvin nukkuneet vaasalaiset poismakuupusseistaan. Silmiä siristellen lähes täydellämiehityksellä suunnistimme kohti uudenkarheaaTUAS-taloa. Ja mahtavahan tämä hökötys oli.Matkalla Prodekon kiltahuoneella ihailimmemodernia takkahuonetta sekä kiltahuoneenseinänaapurina olevaa kuntosalia. Kateudestavihreinä menimme kuuntelemaan Otaniemensuurten miesten mielipiteitä omista tutalaisistaan.Kävi ilmi, että sielläkin tutalaiset ovat nopeimminvalmistuvaa eliittiä.Iltapäivällä oli ohjelmassa kaksi excua. Finnlinesinlogistiikkafirmassa kiertelimme ympäriinsä jaihastelimme nostureita ja kontteja. Hakivatpa eräättärppejä seuraavan viikon likupeekoon tenttiin roro-kuljetuksista. Excu oli mielenkiintoinen, vaikkakinvannoutuneet siiderinystävämme olivat jokseenkintyytymättömiä tarjoiluihin (kaljaa ja vissyä, pyh!).Toinen puolikas porukasta osallistui BCG-exculle,joka oli kuulemma myös ollut antoisa.Excujen jälkeen oli pari tuntia luppoaikaa. Eräätretkeläiset päättivät viettää tämän ajan tutustumallaKiasman tarjontaan. Siellä riitti ihailtavaa jakerrottavaa muille koko illaksi ja tulipa samallamatkan kulttuurillinen tavoitekin täytettyä. Illaksi oliluvassa sitsit Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnantiloissa. Sitsit noudattivat perinteistä kaavaa: ruokaa,

Tutapäivät Helsingissä

6

juomaa ja laulamista. Miespuolisten sitseilijöidenjakamattoman huomion keräsi tanssiryhmänperformanssi verkkosukkahousuineen jacancaneineen.Sitsien päätteeksi osa suunnisti jatkoille ja loputsuoraan Otakaarelle jatkamaan iltaa. Ilta venähtitaas vaihteeksi pitkästi aamun puolelle. Vaasalaiseteivät tällä kertaajaksaneet edes urputtaaasiasta. Kiasmankävijätsen sijaan olivat niinv a i k u t t u n e i t anäkemästään, ettäheidän sisäinenPicassonsa heräsihenkiin. Niinpä kynäkauniiseen käteen… Ja’kirkkoveneilyn’ myötävoimme merkitäl i ikuntatavoit teemmetäytetyksi. Harva tältäreissulta mitään todellistaliikuntaa kuitenkaanodotti.

TorstaiTorstaina oli vuorossa Hartwallin excursio. Lyhyenyleisesittelyn jälkeen kiersimme ihmettelemässäpullotusta, ja sitten olikin aika tutustua tuotteisiinhieman lähemmin. Linja-automatka kului rattoisastiperinteisen ”paskaläppäkisan” merkeissä. Ja taaskerran rasti seinään tavoitteen saavuttamisesta:kaikki matkalaiset laajensivat kasvitietämystään jamuistavat nyt minkälaiseen veteen se leikkoruusupitikään panna… Paluumatkalla osa jäi osoittamaanmieltään suureen mielenosoitukseen. Köyhätmenivät kyykkyyn. Muilla iltapäivä meni vaantoipuessa.Illalla oli edessä loppuun myydyt kyltereiden bileet,jossa esiintyjänä oli Matti Nykänen. Päivällä jokuteräväpäinen oli saanut idean, että lähdetään kotiinsuoraan baarista ja niinpä kannoimme kassimme

ennen baariin menoa juna-asemalle. Ongelmaksimuodostui porukan väsyneisyys, jota portsarit eivätymmärtäneet. Matti oli hyvä, niin ainakin kuultiinsanottavan...

PerjantaiPerjantain puolelle käännyttäessä Nykänen vaihtui

nukku-Mattiin. Jatkotolivat siis varsin rattoisat.Onneksemme löysimmepienen pyöreäntakahuoneen, jonnem a j o i t t a u d u i m m e .Kunhan saimme kokoporukan kasaan jam a t k a t a v a r a m m elukkojen takaa lähdimmekohti Tamperetta. Reissuoli väsyttänyt kaikki janäin siis kotimatka sujuivähin sanoin.Kaikki pääsivätturvallisesti kotiin, eli tuli

viimeinenkin – siis ensimmäinen – tavoitteistatäytettyä.

Yhteenveto ja benchmarkkaus

Yhteenvetona sanottakoon, että kivaa oli. Tavoitteettuli täytettyä ja päähuolemmekin osoittautuiaiheettomaksi, sillä kaikki kykenivät osallistumaanperjantain sitseille. Ja koko matkan ajan pidimmehuolta siitä, ettei nestehukka pääsisi vaivaamaan.Valitettavasti suoraan verrannollisena tekijänänautittuun nestemäärään toimi sisäisen kääliönherääminen…

Tutapäiville osallistui neljä tutakiltaa: KaplaakiLappeenrannasta, Optiem Oulusta, Tutti Vaasastaja me sekä järjestävä taho: Prodeko Helsingistä(Espoosta). Lappeen Ranta ja Janne eivät pettäneettälläkään kertaa. Jannesta saimme kuulla vielä pariinotteeseen vuosijuhlissa. Voisimme myöntää hänelle

saavutuksistaan Kaplaaki-t-paidan,mutta epäilemme vahvasti ettähänellä on jo sellainen, siispäjätämme asian. Oululaiset olivathyvin mukana menossa. Viimevuodesta poiketen kaikilla taisi jopapysyä silmät auki... Vaasalaisetolivat suppeita. Prodekolaisetjärjestivät hienot tutapäivät. Kiitossiitä. Mutta livistivätpä vaankoteihinsa nukkumaan siinävaiheessa kun aamuyöntunneillakäännettiin kajarit kaakkoon. Ehkähe osoittivatkin siinä todellisenfiksuutensa ;)

Raportoivat:Venla Heikelä ja Maija Järvi

7

Kiltamme kävi vierailulla Indecs Network:ssamukana olevan Rautaruukin Hämeenlinnantuotantolaitoksilla aurinkoisena maaliskuun 31.päivänä. Ohjelmassa oli perinteisemmäntehdaskierroksen lisäksi esittelyitä ja keskusteluakoskien Rautaruukin strategianluomisprosessia jasisäisen laskentatoimen tietojärjestelmää sekäRautaruukin uutta ratkaisuihin perustuvaa strategiaa.Virallisen ohjelman lisäksi isäntämme developmentmanager Petteri Steen ( DI ) oli järjestänyt mahtavanlounaan ja illallisen kuuluisassa Vanajan linnassa,jonka historiikista saimme myös kuulla pienenesityksen myöhemmin illalla baarin auetessa.

Tehdaskierroksesta ei minulla juuri raportoitavaa ole,mutta kerrottakoon että kyseinen tuotantolaitosvalmistaa kuumavalssattua, sinkitettyä japinnoitettua terästä. Varsinaista teräksenalkutuotantoa ei Hämeenlinnassa ole. Lisäksitehtaan yhteydessä toimii myös T&K-osasto.

Lounaan jälkeen saimme kuulla Rautaruukinuudesta strategiasta. Yritys pyrkii irti perinteisenteräksen valmistajan imagostaan metalliratkaisujen,”avaimet käteen”-palvelujen tuottajaksi. Tavoitteenaon vertikaalinen integraatio alavirran suuntaan, jotaei kuitenkaan aiota toteuttaa pelkästään yritysostoin,vaan Rautaruukki pyrkii siirtymään toimitusketjussaeteenpäin ja tulemaan alihankkija-integraattoriksi,jolta voi tulevaisuudessa ostaa esim. talon nykyisenpelkän teräsperustuksen sijaan. Toinen selkeälinjanveto Rautaruukin tulevaisuudelle on konsernikeskittyminen Pohjoismaiden ja Baltian markkinoille.

Uuden strategian lisäksi saimme kuulla myösstrategian luomisprosessista yleisesti Rautaruukilla.Aiheesta oli kertomassa HR Development-osastoltaMiia Taanila ( KTM ). Hän painotti nimenomaansanaa prosessi ja jatkuva. Prosessi toimii vuodensyklillä ja lähtee liikkeelle yllättävästi analyyseistaja päättyy itse strategian luomisprosessinkehitysanalyysiin. Uutta prosessissa ainakin minulleoli viestintäjakso syklin puolessa välissäimplementoinnin aikana, jolloin strategia pyritäänsisäistämään koko henkilökunnalle. Strategia-mallitkehittyvät ensin konserni ja divisioona tasolla, joistavalutetaan erilaisten kehityskeskustelujen avullaaina henkilökohtaiselle tasolle asti.

Rautaruukin sisäisestä laskentatoimesta ja erityisestisiinä käytettävästä tietojärjestelmästä meille olivatkertomassa Janne Kokkonen ( KTM ) ja JouniSeppänen ( KTM ). Rautaruukilla on juuri meneillään

mittava prosessi, jonka tavoitteena on kehittääsamat mallit kustannuslaskennalle kokojalostusketjussa. Tähän on syynä esim.siirtohinnoittelussa olleet ongelmat. Sisäisiätoimituksia on pyritty hallitsemaan siirtohintojenavulla, jolloin todelliset kustannukset ovatvääristyneet.

Tämän kaiken lisäksi saimme tietoa myöstyöskentelemisestä Rautaruukilla, josta kertoiisäntämme Petteri Steen. Parhaimpia puoliaRautaruukilla oli hänen mielestään työn itsenäisyysja joustavuus. Ensimmäinen ilmenee suurenapäätösvaltana ja jälkimmäinen työn kuvan, esim.matkustamisen määrän, muuttamisen taipaikanvaihtamisen helppoutena. Tällä hetkellähenkilöstöstä n. 300 henkilöä on tekniikanakateemisia, joista vain n. 4% on tuotantotaloudenkoulutusohjelmasta valmistuneita. Lohtua tuokuitenkin Steenin mielikuva tutalaisentyönimikkeistä, joita olivat president, vice presidentjne. Määrän Steen kuitenkin uskoo kasvavantulevaisuudessa, kun konserni muuntuuperinteisestä teräksen valmistajastametalliratkaisujen tuottajaksi. Toinen kiinnostustaherättävä asia oli konsernin korkea keski-ikä, jokapovaa rekrytoinnin voimistumista lähivuosina.Palkkauksesta mainittakoon, että yrityksellä onkauttaaltaan käytössä tulospalkkaus, joka on yleensäsidottu yhteen henkilökohtaiseen ja pariin yleiseenmittariin. Työsuhde-etuina löytyy mm. työsuhdeautoja lomanviettopaikkoja. Rekrytoinnissa suositaanlinjaa, jossa työsuhde alkaa diplomityön tekemisellä,minkä avulla pyritään määrittelemään henkilönsopivuutta erilaisiin tehtäviin. Diplomi-insinöörintehtäviin lukeutuikin joukko mitä erilaisimpia tehtäviämyyntipäälliköstä business controllerin kauttatuotantojohtajaan. Sisäpiirin tietona voisin vieläloppuun kertoa, mitä ominaisuuksia Rautaruukissaarvostetaan. Näitä ovat: motivaatio, kyky oppiauutta, yhteistyötaito, kommunikointi, innovointi,kokonaisuuksien hallinta sekä kulttuurillinenherkkyys. Kaiken perustana on tietysti ammatillinenosaaminen. Kiinnostuneet ja itsensä konserninpalvelukseen sopivaksi näkevät voivat lukea lisääRautaruukista osoitteessa:

www.rautaruukki.fi

Toimittaja: Jarkko Järvenpää

XQ Rautaruukki 31.3.2004

8

Vuosijuhliamme olivat tukemassa:

Massiin kuuluu:Sampo käyttötiliKäyttötilipakettiPalveluavaimetVisa Electron

sekä lisäksi seuraavat edutKorotonta luottovaraa 200 • 3 vuodeksiVisa-kortti, väh. 60 ov., 1. vuoden vuosimaksu veloituksettaKansainvälisen maksukortin Visa Electronin euromääräisetautomaattinostot EU-alueella veloituksettaOpintolainan ensimmäinen vuosi ilman toimitusmaksua

Massin edut vahvistetaan vuosittain. Nämä edut ovat voimassa31.12.2004 asti, kuitenkin enintään sen kuukauden loppuun asti, jonaasiakas täyttää 26 vuotta.

Sampo Hervanta

Hämeenkatu 31

Olemme avoinna:ke - la 22-04 su 23-04

9

Tulin, näin ja koin! – Absurdi

tarina neljästä TIMES-voittajasta

Voittoisten TIMES-paikalliskarsintojen jälkeenjoukkueemme tie kulki TIMES-semifinaaleihinRuotsiin (12.-15.2.2004). Itsevarma tiimimmekokoontui Göteborgin asemalla ja ihmetteli, mihinkehitysmaahan sitä oltiin oikein tultu: ei euroja jataksit ei pelaa. Osin siksi jouduimmekin tyytymäänrahvas-kuljetukseen jollain isolla autolla, jotakuulemma kutsutaan nimellä spårvagn. Tästätakaiskusta huolimatta pääsimmeGöteborgin bussiasemalle järjestäjienluokse, jossa otimme heti henkisenyliotteen mm. pukeutumissarjassa,laukkusarjassa ja komeudessa/kauneudessa. Ylivoimainensuveriunuutemme ja vaatimatonasenteemme kruunasivatkokonaisvaltaisen vaikutuksemmekanssakilpailijoihimme. Jo tällöinasemalla oli joukkueiden pika-analyysin tulos seuraava: a) kukaanei puhunut suomea yhtä sujuvastikuin me ja b) semifinaalista tulisimaaottelu Suomen ja Ruotsin välillä!

Myöhemmin il lall isella erijoukkueiden esittelyssä (9 kpl)saimme yleisöstä irti luonnollisesti kovimmat aplodit.Vielä kun tähän yhtälöön lisää muiden kilpailijoidennolaamisen lavalla, oli asetelma perjantaiaamunensimmäiseen caseen selvä: olimme selväennakkosuosikki (omasta mielestämme)! Tämämielessä suuntasimme kohti mukavien isäntiemmeopiskelijaboxeja (n. 20 neliötä), joissa ajoimmehostimme lattialle ja yövyimme itse mukavastiheidän IKEA-sängyissään sulassa sovussa. Ennennukkumattia kävimme kuitenkin testaamassaviereisen lähikapakan (10m oveltamme) antimia.Tiskin alta löytyi hyvin mielenkiintoisiamyyntiartikkeleita.

Perjantain gourmet-aamupalan jälkeenpukeuduimme vastahankittuihin Armanin-pukuihimme (musta liituraita) ja Bossin kenkiimme;onhan case-ratkominen varusteurheiluaparhaimmillaan. Casen ratkomiseen oli varattu 3,5

h ja sekin käsitteli Suomi-Ruotsi maaottelua;tarkoituksena oli analysoida Ericsson Networks -yksikön strategisia valintoja pääomasijoittajiennäkökulmasta. Huikealla itsevarmuudellamme jahäikäisevällä osaamisellamme ratkaisimme casentuossa tuokiossa (loppuajan juoksutimme paikallisiajärjestäjiä kahvitarjoilun riittävyyden turvaamiseksi).

Casen esitys sujui luonnollisesti harkitunylivoimaisella tarkkuudella ja rutiinilla. Tuomaristoei edes kehdannut kyseenalaistaasijoitussuositustamme, vaan keskittyi teknologiaakäsitteleviin kysymyksiin. Ei liene yllätys, ettävastauksemme olivat perusteellisen varmoja,asiallisia, absoluuttisen totuuden kertovia ja jollaintapaa jopa asiaan liittyviä.

Esityksemme jälkeen oli vuorossa ruokailu.Yllätyksenä meille tuli se, että kaikki muut joukkueetolivat äärimmäisen kiinnostuneita meidänesityksestämme. Tai toisaalta, benchmarkkauksenideahan on ottaa ideoita parhaalta. Se vain olimeidän kohtalo. Esityksemme jälkeen kaikkienmuiden joukkueiden ilmeet olivat huolestuneita,meidän naureskellessa kilpailun tasolle. Luultavastikovimmat kilpailijamme olivat muut tamperelaisetjoukkueet, jotka siis olimme jo voittaneet. Samalla

10

kokoonpanolla tosin emme kilpailuun päässeet, vaanyksi jäsenistämme oli siirtynyt jo työelämään.Kyvyillemme on siis suuri kysyntä. On suorastaanvaikeaa olla vaatimaton, kun olemme niinylivoimaisen hyviä.

Aikamme odotettuamme esitystilan ulkopuolellasyönnin jälkeen seurasi palautteen antaminen.Konsulttimaista olemustamme lisätäksemmekirjoittelimme läppäreillä tätä juttua, jolloin taassaatiin luotua uskottavuutta kiireisinä konsultteina.Palautetilaisuudessa kaikuivat myrskyävät aplodit,kun vaatimattomina voittajina kumartelimmeitsetyytyväisyyttä sädehtien eurooppalaisillekilpakumppaneillemme. Olimme siis ensimmäisenkilpailupäivän jälkeen kärjessä! Pidimme tilannettajo itsestään selvänä: myös kokonaiskilpailun voittoolisi meidän. Huomasimme kuitenkin ohjelmasta,että meidän pitäisi vielä seuraavana päivänäkinratkaista ”joku ongelma”. Tuskailimme hetkenruotsalaisten kykyä saattaa itsensä näin lukuisiinongelmiin muttaotimme sittent i l a n t e e nhaltuumme jap ä ä t i m m epohjoismaalaiseny h t e i s t y ö nh e n g e s s är a t k a i s t aseuraavankinc a s e nv o i t t o i s a s t i .M u i d e nvi ihdyt täessäi t s e ä ä nsaunassa jaallasosastolla(lue: baarissa)suuntasimmel i i tura i tammek o h t imajoituspalvelujen tarjoajia. Saunan välttelyämmekummasteltiin mutta kuittasimme kommentit viileästitoteamalla, että emme olleet koskaan saunaanähneetkään ja, jos sellaiseen joskus olisi mentävä,emme missään nimessä tekisi sitä vaatteet (lue:uimapuku) päällä. Vastauksemme sai osan yleisöstäinnostumaan mutta toinen puoli piti suomalaistamaailmanvalloitusjoukkoa niin outona, että olisuorastaan iloinen heidän kadotessaan voittoisahymy huulillaan yön pimeyteen.

Lauantai-aamuna olimme pyhää henkeä täynnä.Heräsimme ajoissa, tuoksuimme hyvältä jahauskuutimme toisiamme voittaja-vitseillä. Tästä olituleva meidän päivämme! Itsevarmuutta puhkuenvalloitimme casen ratkaisusalin. Luettuamme n.puolet casesta päättelimme tietävämme täydellisenratkaisun konsultointifirman Aasianulkoistamispyrkimyksiin. Loimme loistavat strategiat,piirsimme kauniit käppyrät, runoilimmevakuuttavasti englanniksi ja olimme itseemme

tyytyväisiä. Itse esityksessä säteilimmeitsevarmoina, hurmasimme hymyillen javiuhdoimme käsiämme konsulttimaisesti. Esityksenjälkeen taputtelimme toisiamme olille, yritimmesalata toisilta itsetyytyväisyyttämme ja suuntasimmekaupungin vilinään ostoksille. Päätimme muistaakotiin jääneitä rakkaitamme ja ostimmesydämenmuotoisia tuliaisia ja komean talvitakin, jotamuut voisivat ihailla.

Illan tummetessa vaihdoimme päällemme iltapuvut,esiinnyimme kilpailijoiden edessä vaatimattominamutta varmoina voittajina. Lopulta marssimme saliinkuuntelemaan lopputulokset ja tipahdimmetuoleiltamme. Onnittelimme tekohymyt kasvoillaLundin poikia voitosta ja esitimme muille kylmänviileää ulkokuorta: kolmas tila ei tuntunut missään,eikä harmittanut yhtään. Vakuuttelimme toisillemme,että olimme kuitenkin voittajia. Karjuimmeäänekkäästi ilmoille kaikki suomen kirosanat javakuuttelimme muille, että ilmaisimme näin vain

Ruotsin pojil leonnittelumme. Kuinlohdutuspalkintonaj o u k k u e e m m enaiskauneus saiparhaan esiintyjänpalkinnon. Vai olikose parastunnelmanluoja. No,siinä vaiheessa silläei ollut enää mitäänmerkitystä. Nöyrinäm a r s s i m m etuomariston eteenk u u l e m a a np a l a u t t e e nesiintymisestämme.Tuomariston mielestäolimme ratkaisseetongelman väärin.Meidän mielestämme

tuomaristolla ei ollut hajuakaan todellisestaongelmasta tai oikeasta ratkaisusta.Tulevaisuudessa he tulisivat katkerastihavaitsemaan, kuinka oikeassa olimme.

Loppuillasta havaitsimme, kuinka huonosti kaikkiolikaan järjestetty: gaalaillallinen ei ollut sitsejäkummallisempi, alkoholia oli aivan liian vähän jasen tarjoilu oli ajoitettu väärin yms. Lauloimmekuitenkin muut maat maanrakoon, otimme”gaalassa” ohjat käsiimme, söimme toistenlautasilta, flirttailimme kaikkien kanssa mutta emmeantaneet kenellekään ja käyttäydyimme muutenkinmaallemme ominaiseen tapaan. No ei vaineskaan,olimme ihan kunnolla ja edustimme tyylikkäästi.Seuraavana aamuna olimme yhä pettyneitä jamietimme, miten tästä suosta noustaan.Motivoimme ja tsemppasimme toisiamme.Käytimme loppuun kaikki kliseet kuten ”Kyllä täätästä”, ”Oli hyvä kokemus”, ”Me ollaan henkisiävoittajia” yms.

11

Eero Judin, tijo, 3. vskVÄÄRIN.En olisi ite tehnyt näin. Itsekästä jaepäreilua, koko jutussa ei ole päätäeikä häntää. Olis ihan okei, joskaverin tilalla olisi vihamies.

Tuomas Puuska, kone, 1. vskVÄÄRIN.En tekisi itse näin. Tarkoitus ei pyhitäkeinoja. Jos olisin itsekohteena, suuttuisin, muttakaveruus saattaisi silti säilyä, josolisi kyse tärkeästä ihmisestä.

Toimittaja: Marika Klinga

Tunnustus

Mitä tästä kaikesta jäi siis käteen?Meillä oli huiput neljä päivää,irtaannuimme arjen harmaudesta,näimme maailmaa, nautimmekansainvälisestä ilmapiiristä,tutustuimme saman alanopiskelijoihin, laajensimmemaailmankuvaamme, nautimme janauroimme. Ehkä pronssi eisittenkään ole häpee.

Toimitti:Tampere Consulting Group 2004 eliIlkka Ruotsila, Mirka Nevala, TuukkaKomssi ja Mikko Myllymaa

Näin baarissa tutun kaverin juttelevan kauniin nuoren naisen kanssa. Liityin seuraan ja kaverini poistuttuavessaan valehtelin neidolle tämän olevan kihloissa. Neitokainen poistui ravintolasta ennen kuin kaverinipalasi. Olimme kuitenkin vaihtaneet puhelinnumeroita ja kävimmekin naisen kanssa muutamia kertoja“kahvilla” tapauksen jälkeen. En koskaan kertonut kaverilleni mitään, vaikka hän ihmettelikin, miksei hänelläkäynyt flaksi. Juttu kun oli vaikuttanut oikein lupaavalta.

Ulla Kaipainen, Yki, 4.vskVÄÄRIN.Tai siis pikkuisen väärin. Kovinepäilyttävää toimintaa, kaveri eivarmasti taputtele selkään. Toisaaltasodassa ja rakkaudessa kaikkikeinot ovat sallittuja, mutta kylläystävyyden pitää mennä edelle.

Heini Kemppainen, Tuta, 5.vskVÄÄRIN.Ehdottoman väärin, jos kaveri ei saatilaisuutta kertoa totuutta ja josmotiivi on ainoastaan naiseniskeminen.

12

Mikä ihmeen Vision-viikko? Se on yksi ESTIEM:invuosittain järjestämistä tapahtumista. Suomeksi: seon seminaariviikko, jonka aikana tutustutaan myöspaikalliseen opiskelijaelämään. Tänä vuonnaTampereen seminaarin teemana oli ”Turninginnovations into products”.

Tampereella kaikki sai alkunsa sunnuntaina 08.02.ja lauantaina 09.02, kun vieraamme – viisikappaletta kolmesta eri maasta – alkoivat ilmaantuaHervantaan, jossa heidät majoitettiin järjestäjienkoteihin. Pääsimme heti tutustumaan vieraisiinkulttuureihin: suomalaisethan käyvät yhdessäsuihkussa, varsinkin tytöt venäläisten poikien/miesten kanssa – tällainen kuva taisi meistä olla...

Virallinen ohjelmamme alkoi kuitenkin vastamaanantai-iltana tutustumisella yliopistoon ja tietystiTervetuliaisjuhlan merkeissä. Ilta kului toisiimmetutustuessa, Suomesta puhuessa ja viikon ohjelmanläpikäymisessä.

Tiistaina alkoi seminaarin virallinen osuus luentojenmuodossa: ensimmäisenä vuorossa oliavajaisluento yliopistostamme ja sen lisäksi kaksiyritysluentoa Inionilta ja F-Securelta sekä OlaviUusitalon luento – mielenkiintoisia kaikki.

Kahvituksen ja ruokailun jälkeen matkamme jatkuiTeiskoon, määränpäänä Kintulammen mökki. Sielläsaunoimme ja pidimme muutenkin hauskaa, itseasiassa niin hauskaa, että yksi mikrokin taisi hajota.Tosin muutaman mielestä kaikki oli huonosti: oli liiankylmää, tylsää ja kaiken lisäksi puutkin olivat märkiä– valittaminen on helppoa, jos ei itse tee asian eteenmitään. Tämän saimme kuluessa huomata.

Palattuamme sivistyksen pariin keskiviikkona, toisetmeistä lähtivät Tampereen kiertoajelulle – täällähänon niin paljon nähtävää – ja toiset jäivät muutamantunnin nukuttuaan kokkaamaan saunailtaa varten.Valitus tietysti jatkui, tällä kertaa oli taas vaihteeksiliian kylmä ja minulla on liian vähän vaatteita päälläluennoilla...

Saunaillan aikana kuulimme Hermia-aiheisinluennon, mutta pääasiana oli kattosaunaanpääseminen. Tästä illasta alkoi oikea helvettiminulle, kun joku paljasti taipumukseni tanssimiseen.Loppuviikon sainkin kuulla vaan, että ”This table canbe emptied easily” tai vastaavaa (Suurkiitos Mari).

Torstai-aamu valkeni excursion merkeissä.Vierailimme Metso Automationilla Sarankulmassa.Kuulimme paljon uutta ja vähemmän uutta tietoasekä tutustuimme hienoon rakennukseen. Kävimyös selväksi, että suomalaiset tytöt kävelevät

aivan liian nopeasti. Excursion jälkeen vierailla olivapaata aikaa, jonka he päättivät käyttäätutustumalla kaupunkiin ja kauppoihin sillä aikaa,kun puolet meistä istui Oppimisen hallinnanluennoilla. Onneksi penkkariporukat olivat ehtineetjo poistua sitä ennen keskustasta.

Illalla lähdimme sitten Kolmiobileisiin etkojen (taietkojen jatkojen) jälkeen. Vauhti taisi olla aikahurjaa... Saimme myös kokea uutta ja ”hienoa”:hengaaminen titeläisten seurassa (ulkkarimmelainasivat titeläisten haalareita ja tällä kertaa jopapalauttivat kaikki takaisin...). Tosin toisil lehaalareiden päälle pukeminenkin voi ollaylivoimaista...

Perjantaina osa meistä kävi tutustumassamäkihyppykisoihin ennen seminaarin luentojenjatkumista. Tällä kertaa luentovuorossa olivat eBRCja Nokia. ESAnkin olisi pitänyt olla paikalla, muttaeipäs ilmestynyt...

Illalla kokkasimme yhdessä ja vieraamme pääsivätkokeilemaan luistelua. Loppujen lopuksi saimmeviimeisenkin vieraamme ylipuhuttua kokeilemaanlajia. Ainoastaan yksi vieraista oli aikaisemminkokeillut luistimia jalkaansa, mutta kyllä he ihanhyvin pysyivät pystyssä...

Osa vieraistamme jaksoi vielä lähteä Hoitsujenbileisiin, mutta suurinta osaa meistä väsytti edellisilta(ja seuraava) niin paljon, että päätimme painuapehkuihin...

Lauantai ja MM-kyykkä kohtasivat meidätseuraaviksi. Onneksi kaikki pääsivät paikalle, vaikkame jo epäilimme osan jääneen edellisillalta matkanvarrelle... MM-kyykkä sujui ihan hyvin, jopa yksijoukkueemme pääsi jatkamaan, mutta sehän ei olluttärkeintä...

BESTin kanssa pidettyjen yhteisten etkojen jälkeenpäädyimme Ale-pubiin (josta osa meistä heitettiinpihalle ja osa melkein heitettiin...), jossa nautimmeviimeisestä yhteisestä illasta. Jatkobileet olivat mitkäolivat – niin kovat toisille, että yksi vieraammemyöhästyi seuraavana päivänä koneestaan ja joutuijäämään Helsinkiin yhden prodekolaisen luokseylimääräiseksi yöksi.

Vauhdikkaan viikon jälkeen oli mukava ottaarennosti, varsinkin, kun vieraamme lähtivätkoteihinsa sunnuntaina, poissa jaloistamme. Viikkooli ihan mukava ja oli mielenkiintoista tutustua uusiinihmisiin.

Onnea seuraavan vuoden järkkäreille!!Toimittaja: Anna Kaunonen

Muistikuvia Vision-viikolta

13

Hei Hei mitä kuuluu,

minun nimeni on Christian ja olen 23 vuotta. OlenSaksalainen opiskelija Leipzigistä. Leipzig on Itä-Saksassa. Nyt minä opiskelen jo kuusi kuukausiaTTY:ssa. Miksi minä tulin Suomeen ja Tampereelle?En tiennyt mitään Suomesta vain Nokia, Häkkinenja että Suomella on paljon metsää ja vettä. JaSuomessa on mahdollista että voin puhua Englantia.TTY:lla oli erittäin hyviä kursseja. Opiskelentuotantotaloutta, josta minä pidän. Mutta nyt kirjoitanEnglanniksi että te voitte ymmärtää parempi.

The courses I have visited here at TUT are differentthan in Germany. Here I had to do a lot ofassignments and presentations. I wrote my firstassignment for university at TUT and here I alsogave the first presentation in my study life. So far toone different I recognized. In my university andstudies we usually visit three months lectures withoutdoing anything and than we write an exam. Thatsounds quite relaxed but we have just 3 times topass an exam and if you got a grade you cannotchange it. So it means that you have to be fit in yourtopics. And wehave much moretime pressureduring the exams.The exams inb u s i n e s sadmin is t ra t ionconsist of twomain topics andlast 60 minutes.

But studying isnot the only thingI like here. I havebeen totally

happy that I can talk to everybody in English. I reallyappreciate that. As you saw in the beginning I try tolearn Finnish mutta se on melkein rankka. It is alsointeresting to see what affect small grammarmistakes have. No I think I will remember not to aska girl “Voisitko antaa minua kerma?” when I want tohave the cream for the coffee. It was also interestingto see that a lot of Finns understand German quitewell.So I always have to take care when I talk to someGerman friends. So it was interesting for exampleto speak German, English and a bit Finnish on thesitsit of Skilta and Indecs. There is also the picturefrom with my friends that asked me to join the sitsitwhich were both beautiful. I should also mentionBommarit but this cannot be explained. You have tosee and feel it.

Tampere as a city is quite small. It is approximatelyas large as Chemnitz where I am studying. But theatmosphere is much more relaxed. And when yougo by car through the country you will hardly see atraffic jam. So you can pass much easier throughthe nice country side. I have been also to some

cottages in latesummer andwinter and it wasvery nice.

No niin. Nyt minäolen valmis.Toivottavasti olikiintoisa, mikäminä kirjoitin.Pidää hauskaa jamoi moi.

Christian

International Student

at TUT

Christian (in the middle) on the sitsit of Skilta.

14

Tästä kaikki alkoi...

Pimeä joulukuu, aikaa maaliskuun loppuunvielä monta kuukautta. Vuosijuhlienvalmistelu aloitetti in joulukuussajuhlapaikan varaamisella. Paikaksi valittiinaiempien hyvien kokemusten perusteellaravintola Pinja. Tekemistä ja säpinää riittitammikuusta eteenpäin ainavuosijuhlapäivään asti; mukavaa muttatyölästä, voi näin jälkikäteen todeta.

Indecsin ilta

Perjantaina 19.3.2004 ravintola Pinjaodotti meitä kaikessa komeudessaan.Vieraat saapuivat tyylikkäinä ja iloisinmielin valmiina juhlimaan täysi-ikäistäkiltaamme. Vieraat vastaanotti kiltammepuheenjohtaja Mikko Kuitunen ja illanemäntä Karoliina Leinonen. Juhlan aluksi MikkoKuitunen lausui vieraille kauniit tervetuliaissanat.

Alkumaljan jälkeen juhlaväki siirtyiseremoniamestari Tuukka Paavolan opastamanaOlympiasalin valkeisiin pöytiin illallistamaan jalaulamaan sitsiperinteen mukaisesti. Ennen

p ä ä r u o k a akuulimme UPM:nedustajan PäiviA n t i k a i s e nonnittelusanat jamielenkiintoisetm u i s t e l u tteekkarielämästä.

L e p p o i s a a nt u n n e l m a a nsitsiväen johdattilukuisat laulut eikävähimpänä niistätäysi-ikäistä kiltaavarten sanoitettut u t a -bul lshi tkaanon.

Teekkarilaulut raikuivat ja ihmettelipä joku fuksikinääneen sitsien ihmeellistä menoa. Pöydissä ei

hiljaisia hetkiä nähty; laulujen välissä oli hyvätilaisuus tutustua niihinkin pöytäseuralaisiin, joita eiaiemmin tuntenut.

Juhlapuheen piti teknologiajohtamisen professoriSaku Mäkinen teollisuustalouden laitokselta. Hänpuhui tekniikan kehityksestä viimeistenvuosikymmenien aikana, erityisesti esimerkittulostimen hyödyllisyydestä jäivät mieleen. Puheenlopuksi kuulimme myös tarinan elämän pienistä jasuurista, tärkeistä asioista.

Onnitteluita

Iloksemme saimme todeta, että kutsuvieraita olisaapunut juhliimme paljon aiempia vuosiaenemmän. Paikalla oli tuttuja niin TTYY:ltä kuinsisaruskilloista ja kerhoistakin. Myös muistatutakilloista sekä Tampereen yliopistonyhteistyötahoista oli ilahduttavan moni saapunutpaikalle. Oli i lo nähdä myös yritysten jateollisuustalouden laitoksen edustajia.

Täysi-ikäistä kiltaa juhlimassa

15

Lahjat olivat perinteenmukaisesti suuria ja turhia. Myöspuudelimme sai oman osansalahjoista. Monet Indecsinsaamista lahjoista viittasivattäysi-ikäisyyteen; lahjaksi saatiinniin autoja wunderbaumin jakarvanoppien kera kuinalkoholia. Lahjaksi Indecs sai,ainakin alkoholin osalta, jotainuutta, jotain vanhaa sekä jotaintyhjääkin. Myös kodinkoneitasateli lahjaksi. Tästä seurasikinmukavia yllätyksiä järjestäjienpalatessa aamulla jatkojenjälkeen kiltahuoneelle.Brunssiksi silakoita, nam!

Tanssien pyörteissä

Jälkiruoan jälkeen Ilkka Ruotsila puhui naisille, jonkajälkeen oli laulu naiselle. Tämän jälkeenpääsimmekin tanssin pyörteisiin. Meitä

tanssittamassa oli edellisiltäkin vuosilta tuttu WendyI Can Fly. Heidän valssinsa houkutteli tanssilattiantäyteen toinen toistaan kauniimpia pareja. Virallisenohjelman jälkeen ihmiset nauttivatkin toistensaseurasta tanssien ja seurustellen.

Kuplia vai ei?

Jatkoille siirryimme yhden aikaan. Tänä vuonnajatkopaikkana oli jo monille tuttu Pormestari Klubi.Jatkoille lähti lähes jokainen vieras. Väenpaljousyllättikin järjestäjät positiivisesti. Tanssimisen jälkeenjuhlaväelle kelpasi iltapala paremmin kuin hyvin.Tunnelma oli lämmin, mutta pettymyksiltä emmevälttyneet; porealtaasta puuttuivat poreet. Voikotällaista tapahtua..?

Suurin osa juhlaväestä viipyi jatkoilla vain hetkisen,mutta sitkeimmät juhlijat jaksoivat aamunsarastukseen asti. Apiksen toiseksi parhaan biisintahdissa jaksoivat eräät juhlijat tanssia useampiakin

tunteja. Kaikki hyvä loppuu aikanaan janiin tämänkin juhlan oli päätyttävä.Kokonaisuudessaan vietimme oikeinonnistuneen juhlan.

Kiitokset haluamme esittää sponsoreilleja varsinkin juhlaviikolla auttaneille tiiminulkopuolisille tahoille. Suuri kiitos kuuluumyös kaikille juhlaan osallistuneille!

Toimittajat:Karoliina Leinonen ja Anna EngblomKuvat: Anssi Nevalainen

16

17

Jukka Aho

Opintotuki kuohuttaaTämän vuoden alusta asti olemme saaneet innollaseurata Suomen ylioppilaskuntien li iton jaopetusministeriön välistä konfliktia opintoaikojenlyhentämiseen tähtäävän toimenpideohjelmansisällöstä. Vaikka SYL:n puheenjohtajan OskariNokso-Koiviston mukaan ”ministeriössä ollaan nyttodella vieraannuttu suomalaisen opiskelijanarjesta,” löytyy vahvojen kannanottojen javirkamieskielisten eeposten välimaastosta kuitenkinselvä kultainen keskitie, jota kävellen sekäopiskelijan että yhteiskunnan asemaa voitaisiinoikeasti parantaa.

Opintoraha ei ole itsestäänselvyys

SYL:n mielestä opintorahan tulisi kattaa vähintäänminimitoimeentulon taso, jotta opintotuella voitaisiintaata koulutuksellinen tasa-arvo. Tätä kriteeriänykyinen opintoraha ei varmasti täytä, eikä tuleluultavasti koskaan täyttämään.

Kannattaakohan SYL usein opiskelijan suustakuultua kommenttia, että on väärin kun työttömillemaksetaan paremmin kuukaudessa kuinopiskelijoille, jotka kuitenkin tekevät tavallaan töitä?On älytöntä, että älykkäät ihmiset eivät ymmärrätoimeentulotuen ja opintotuen eroa. Sen, ettäopintotukea annetaan henkilöille, joiden tulevaisuuson ruusuinen useimpiin työttömiin verrattuna, pitäisijo todistaa näiden kahden ryhmän eroavaisuus.Opiskelijat tietävät tulevaisuudessa tienaavansa,työttömillä taas huominen on epävarma.

Mitä opintoraha sitten on? Se on valtion myöntämäätukea, jonka tarkoitus on motivoida opiskelemaan,eikä takaamaan opiskelijan toimeentuloa. Ja ainahanon olemassa opintolaina, jota voi rauhassa maksellatakaisin kunhan on päässyt töihin. Se ei ole epätasa-arvoa!

SYL vastaan opetusministeriö

Sen sijaan SYL esittää todella osuvaa kritiikkiäopetusministeriön Korkeakoulujen opintoaikojenlyhentämisen toimenpideohjelmaa kohtivastustaessaan sekä opintoajan että tutkintojenlaajuuden rajaamista yliopistoissa. Rajoittaminen eiole ratkaisu, mutta sitä ei kyllä ole myöskään SYL:nehdottama nykyisen infrastruktuurin tekohengitys,jossa opintoaikaa lyhennettäisiin opintorahaakorottamalla, tutkijoiden velvollisuuksia lisäämällä,ydinainesanalyysillä sekä päällekkäisyydenpoistamisella. Opintoviikkojen tarjonnan lisääminenei lisää opiskelijoiden kapasiteettia opiskella, eikäsiten lyhennä opiskeluaikoja.

Kaikin puolin paras ja etenkin kestävin ratkaisutyöelämään siirtymisen lyhentämiseen löytyyopiskelijavalintojen ja lukioiden toimintatapojenkehittämisestä. Tässä Sakari Aholanopetusministeriölle tekemä selvitys toimisi hyvänäpuitteena Suomen opiskelujärjestelmänuudelleenrakentamisessa, joskin pienin muutoksin.

Sakari Ahola ehdottaa selvityksessään muunmuassa valtakunnallisen yhteishakujärjestelmänluomista sekä uusien ylioppilaiden koulutukseenpääsyn nopeuttamista, mutta ihme kyllä hän eimissään vaiheessa pohdi ylioppilaskirjoitusten jaopiskelijavalinnan yhdistämistä, hiemanYhdysvaltojen SAT-testien tapaan. Tällä tavallahanensinnäkin nopeutettaisi uusien ylioppilaiden pääsyäkoulutukseen ja samalla rakennettaisiin paremminopintoihin ohjaava ja kannustava valintamenettely.

Jos siirtyminen lukioista yliopistoihin jaammattikorkeakouluihin nopeutuu ja opintojensuunta selviää tehokkaamman opinto-ohjauksenansiosta jo aikaisemmassa vaiheessa, niin myösopintoajat lyhenevät. Yhteisen testin avulla myöseri koulujen ja opiskelijoiden vertailtavuus kasvaisihuomattavasti ja helpottaisi valtakunnallistatilastointia.

Ylioppilaskirjoitukset ja opiskelijavalinnanyhdistämällä emme siis ainoastaan lyhentäisiopintoaikoja vaan myös lisäisimme meidänopiskelijoiden tyytyväisyyttä.

Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta

Paras ja nopein keino opiskelijoiden asemanparantamiseen ei kuitenkaan löydy pelkästäperusrakenteiden remontista, vaanyhteistoiminnasta. Jos opiskelijat voisivat yhdessärintamassa nousta esiin yhteisen asian puolesta,asioita voitaisiin hyvinkin muuttaa parempaansuuntaan. Onkin valitettavaa, että nykyinensukupolvi pelkää vaikuttamista ja mielipiteensäesittämistä, mikä pätee myös opiskeluun liittyvissäasioissa. SYL:n taistellessa opetusministeriötävastaan suuri osa opiskelijoista pysyy hiljaa, kun olisiaika puolustaa oman ryhmän etuja.

Eiköhän olisi jo aika lopettaa laiskottelu javälinpitämättömyys, onhan kyse kuitenkin meidänkaikkien hyvinvoinnista. Vaikuttakaa!

Lähteet:Suomen ylioppilaskuntien liitto, www.syl.fiOpetusministeriö, www.minedu.fi

Jukka A:n latvasta

18

Sarjassamme elämän aakkosia vuorossa on tällä kertaa erikoistutkija Olli Manninen, joka on tuttu kaikillelaskentatoimen kursseja käyneille. Hänen vetämänsä harjoitukset ovat tahdiltaan kiihkeitä ja tarjoavattenttitärppejä tarkkakorvaisille. Häntä voi myös jokainen yrityksen talouden tenttijä miettiä kinkkistenmonivalintatehtävien parissa pähkäillessään. Olli Mannisen on laatinut elämänsä aakkoset iloksemme.Paljastuukohan hänestä jotain uutta?

Olli Mannisen elämän aakkosia

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

http://butler.cc.tut.fi/~omannine/misc/aurinko.htm

Buriram (Even the name “Buri Ram”means the city of happiness or thecity of joy). Paikka Thaimaassa,jossa asuu sukulaisia (ei niinläheisiä, mutta kuitenkin).

Chicago, IL. Juhannus menee työnmerkeissä Uusi-Rauvan jaParangon kanssa (The IMA 85thAnnual Conference & Exposition,June 26 - 30, 2004).

Do-it-yourself-man.

Egypti ja pyramidit toivat ala-asteenhistorian kokeissa kaikkien aikojenparhaan arvosanan (10+).

Frendit voi tulla ostettua varastoonehkä jopa jo DVD-formaatissa.

Golf. VW-konsernin perustuote, jotaerityisesti TTY:n laskentatoimenperusopetuksesta vastaavathenkilöt suosivat. Miksi pitäisi ostaakallis volkkari (=Audi), kun eitarvitse ostaa halpaa volkkaria(=Skoda).

“Hankasalmi on vireä, vajaan 6 000asukkaan luonnonkaunismaaseutukunta keskellä Suomensydäntä. Kunta tarjoaa asukkailleenja vierailleen monipuolisetmahdollisuudet asumisen, työn javapaa-ajan sektoreilla. Kattavatpalvelut ja hyvät liikenneyhteydetvaltateitse ja rautateitse takaavatsujuvan asioiden hoidon.”Sukujuuret täällä.

Ilmailu olisi ollut kiva ammatti.

Joulu yö, juhla yö. Sesonginulkopuolella saatan kyetäsoittamaan ko. kappaleen yhdellä

19

K

L

M

N

O

P

Q

R

S

T

U

V

W

Y

Å

Ä

Ö

kädellä. Joulukuussa, yleisöntoiveista huolimatta, kovanharjoittelun jälkeen soitto sujuukahdella kädellä.

Kaksitahtia. Käytetään mm.moottorisahoissa ja Suzuki GT-250-merkkisessä moottoripyörässä.Vähän mietitytti, kun vedin repunselkään, polkaisin “mopon” käyntiinja lähdin töihin Ruotsiin (GrängesAluminium Ab, Sundsvall).

Luutnantti. KSVP II/84.

Morgan Kane - U.S. Marshall.Personlige egenskaper: Trekker på1/5 sekund. Svak for kvinner oghasard. Nervøs, innesluttet, medpsykopatiske trekk. Lähde: http://www.morgankane.no/

Non cholae, sed vitae discimus -“emme opi koulua, vaan elämäävarten”

Oulu. Siellä on tullut vuosi asuttua.Hyvän tilaisuuden tullen voisin asuatoisenkin vuoden.

Purjelento. “Lähes äänettömästitaivaalla liitävä purjelentokonetarjoaa ohjaajalleen upeitaelämyksiä. Kone pysyy ilmassalentäjän taitojen avulla. Vainlöytämällä nostavan ilmavirtauksen,termiikin, voi lentoa jatkaa.Purjekone käyttääkinenergialähteenään aurinkoa.”Lähde: http://www.tiy.info/index2.html.

Quebec. Viikot perehdyinkaivostekniikan saloihin Queen’sUniversity:ssä Ontarion puolella.Viikonloput perehdyin johonkinmuuhun Quebecin puolella.

Röhky. Musta, pitkäkarvainen jateräväkynsinen vanharouva. Käyjoskus kylässä. Toivottu vieras.

Sää: http://butler.cc.tut.fi/~omannine/saa_eftp.html.

Tampereen teekkarieneteläpohjalainen osakunta.Huvivastaavana pari vuotta.TTEPO:n arvokkain omaisuus on(?)osakuntakaappi ja tärkein tulolähdevapun makkaranmyynti. Helsinginvastaava kerho on pärjännyttaloudellisesti paremmin.

Uriah Heep.

Veera on Röhkyn etunimi. Sukunimion Kitunen. Osallistunut useisiinarpajaisiin ja esiintyy säännöllisestiyrityksen talouden veikkaustentissä.

Waltari, Mika. Waltarinhistoriallisten romaanien juonet jahenkilöt soisi unohtavansanopeammin. Näin mielenkiintoistaluettavaa olisi helpompi löytää.

Yli-Krekola. Sukunimi vaihtuu, josmuutamme Pohjanmaalle.

Åbo. Jonain päivänä muutammeTurkuun.

Ähtäri - suomenselänpalvelukeskus; Tuurinkyläkauppaan vain 30 km.Teollisuustalouden laitos kävi jovuosia sitten Vanha-ahon ja Pirjetänjohdolla Vesan vieraana.

“Öölanti ja Pohjanmaa ovatsamantapaisia alueita, pitkiä jasoikeita ja kunnon matkan päässäp ä ä k a u p u n g i s t a ”(www.osterbotten.fi). Öölanti onehdottomasti käymisen arvoinenpaikka Victoriadagenin aikaan(http://www.victoriadagen.nu/).

Olli Manninen

20

Kuten kaikki tietävät “vaihtarielämä” on yhtä juhlaaja ruusuilla tanssimista, mutta mahtuu matkanvarrelle myös muutamia mutkia ja ihmeteltävää…

Tammikuun pakkasten paukkuessa suuntasimmetyttöystäväni kanssa Suomen Mansesta kohtiEnglannin Manchesteria. Englannin kaima onhieman kotimaista suurempi, asukkaita on tilastojenmukaan jotain kolmen ja viiden miljoonan väliltä jakaupungin yliopistoissa itseään sivistää reilusti yli100 000 opiskelijaa. Kotiutuminen sujui kuitenkinhelposti, kun yliavulias vuokraemäntämme olilentokentällä vastassa valmiina kuljettamaan meidätuuteen majapaikkaamme Manchester Unitedinstadionin lähettyvillä sijaitsevan ison talonkattohuoneistoon. Talon ja oman huoneistommekunto ylitt i kirkkaasti odotuksemme jakokemuksemme ja kun talon kymmenessä muussahuoneessa asuvat kämppiksetkin olivat ystävällisiä,alkoi retkemme oikein hyvissä merkeissä.

OpiskeluaOpiskelujen osalta alku oli odotettua vauhdikkaampi.Ajoitimme saapumisemme siten, että olemmepaikalla hyvissä ajoin ennen netissä ilmoitettujaopetuksen aloituspäiviä, mutta tästä huolimatta omatkurssini olivat alkaneet jo viikkoa aiemmin.Kenellekään ei ilmeisesti tullut mieleen kertoa, ettänetissä näkyneet ”undergraduate” kurssien aikatauluteivät ole samat kuin seuraamieni ”postgraduate”kurssien… Kävi myös ilmi, että hakumenettelyopiskelupaikkani tarjoavaan Marie Curie ohjelmaan

oli ollut nopea ja joustava pääasiassa siksi, ettäkukaan ei ollut selvillä miten prosessin olisi pitänytmennä, minkä seurauksena juuri kukaan ei olluttietoinen tulostani ja hakuprosessi olisaapumishetkelläni jotakuinkin puolessavälissä. No,nämä alkuhankaluudet saatiin selvitettyä ketterästialle kahdessa kuukaudessa, jonka jälkeen asiatsujuivatkin jo hienosti.

Opiskelemaan päästyäni seurasin kolmea kurssia,jotka kuuluivat ”Operations Management”maisteritutkintoon johtavaan kokonaisuuteen.Sisällöltään kurssit käsittelevät melko lailla samojaasioita kuin Hervannan tuotanto-pääaineen kurssitja opetus on ollut tasoltaan hyvää, mitä tukee myöspienten ryhmäkokojen mahdollistama opiskelijoidenosallistuminen ja keskustelu. Ongelmia aiheuttaalähinnä Englannin koulutusjärjestelmä, jossayliopisto-opiskelussa oletuksena on tehdä kolmentai neljän vuoden kanditutkinto, jonka jälkeen

ahkerimmat ja innokkaimmat, joskinkohtuullisen harvat, jatkavat reilun vuodenmittaisen maisteritutkinnon. Omituista on se,että maisteritutkinto voi olla aivan eri alaltakuin aiempi kanditutkinto, minkäseurauksena osalla opiskelijoista ei olemitään taustatietoa opiskeltavastaaihepiiristä. Tämä taas johtaa siihen ettäseuraamallani tiiviillä maisterikurssillakäsitellään paljon TetaPK:sta tuttuja asioita.

Kursseihin liittyvien asioiden lisäksi opiskelutäällä opettaa arvostamaan kotoistatukijärjestelmäämme. Tuntuu lähesrikolliselta nauttia Suomen tukijärjestelmästäja opiskella ilmaiseksi kursseja, joistatäkäläiset maksavat kanditutkinnon aikananoin 1500 euroa vuodessa jamaisteritutkintoa tehdessään noin 5000

euroa vuodessa. Opintotuista täällä ei ole tietoakaanja lukukausimaksujakin pyritään jatkuvastikorottamaan. Täällä ei siis ole erityisen helppoa eikäetenkään halpaa opiskella ja viisastua.

ElämääVaihto-opiskelun pääasia eli vapaa-aika on vietettyuusien kansainvälisten tuttujen seurassa.Kuluneiden muutaman kuukauden aikana on ehdittymaistella erilaisia kansainvälisiä illallisia (lihapullatja perunamuusi sekä salmari maistuivat muillekin),reissata, urheilla ja tietenkin kiertää pubeja ja

Mansesta Manchesteriin

21

maistella olutta. Urheilua helpottavat yliopiston useaturheiluseurat, joiden joukosta olen poiminutsulkapallon sekä purjehduksen. Kelit tosin ovathieman viileät purjehdukselle, ja ensimmäinen kertaaloitettiinkin hakkaamalla jäät pois jollan pohjalta.No, järvi sentään oli jo sulana… Halpoja ja hyviämatkustusmahdollisuuksia olemme hyödyntäneetkäymällä Liverpoolissa, Leedsissä, Dublinissa jaEdinburghissa ja edessä on vielä matkaAmsterdamiin. Mielenkiintoinen kokemus oli myöskauniilla maaseudulla, brittiperheessä vietettyviikonloppu. Retkien tuloksena voi todeta, ettäEnglanti ja Iso-Britannia eivät todellakaan ole yhtäkuin Lontoo, vaan pohjoisista osista löytyy runsainmitoin kaunista ja kiinnostavaa katsottavaa jakoettavaa. Ennakko-odotuksista poikkeava iloinenyllätys on myös se, että englantilaisesta keittiössäosataan loihtia keitettyjen vihannesten lisäksi myösihan oikeasti maistuvia aterioita! Matkailu onmahdollistanut myös erilaiset avartavat vertailut.Suosikkeja ovat olleet, läheisesti tuotannonopintoihin liittyvät, skotti- ja irkkuviskin sekä toisaaltastoutin, bitterin ja peruslagerin valmistusprosessienja lopputuotteiden vertailu valmistuspaikoilla. Myösjalkapalloa on arvioitava, kun kerran Englannissaollaan. Vertailukohteina ovat olleet ManchesterUnitedin (68000 katsojaa) ja Manchester Cityn(48000 katsojaa) kotipelit.

Lopputuloksena vaihto-opiskelua, Englantia jaManchesteria ei voi muuta kuin suositella.Todettakoon myös, että Manchesteriin ja UMIST:iinon tarjolla Erasmus-vaihtopaikkoja, joten ei muutakuin hakemuksia täyttämään!

Kummallista1. Väärällä puolella ajaminen

Katua ylittäessä katsoo aina väärään suuntaan jaautoon astuessa löytää itsensä pelkääjän paikansijaan ratin takaa. Asiasta mainitessaan kuuleekuitenkin, että ”Alun perin kaikki ajoivat vasemmalla,mutta te muut olette sittemmin vaihtaneet väärällepuolelle”. Se siitä siis.

2. ByrokratiaKaikki asiat ovat hitaita ja monimutkaisia. Kukaanei voi auttaa eikä tehdä päätöksiä, joten normaaliratkaisu on siirtää kysyjä seuraavan henkilönpuheille. Esimerkkejä riittää.

Yliopistoon kirjautuminen kesti lähes kaksikuukautta: viikko hakemuksia etsimisessä, jonkajälkeen alkoi niiden hyväksymisen odottelu. Kolmeviikkoa kesti oivaltaa, että hyväksymistä ei tarvita.Viikko meni etsien henkilöä, joka voisi syöttää tietonitietojärjestelmään. Hakemusten lopullinenhyväksyntä kesti yli kaksi kuukautta…Nyt odotellaan vastausta bussiyhtiölle jättämäämmevalitukseen. Aikaa on kulunut kolme viikkoa. Paperion nyt kiertänyt kolmannelle henkilölle, koska kaksiedellistä eivät kirjoittamiensa kirjeiden perusteellaole vastuussa asiasta eivätkä voi muuta kuin siirtääsen eteenpäin, jollekin joka asiasta vastaa.

3. KoulutusjärjestelmäMahtaakohan sairaanhoitajaksi opiskellutkurssikaverini kuitenkaan saavuttaa vuodenmaisterikurssilla samaa tasoa ja osaamista kuinesimerkiksi Hervannassa samaa tutkintoa varten180ov opiskelevat?

4. PukeutuminenBrittityttöjen mielestä minihame ja pikkutoppi ovatloistavia vaatteita, myös talvella. Eikä takkia tarvita,vaikka sataa, tuulee ja on pakkasta. En minä valita,

kivahan tätä on katsoa, mutta eikö niillä ole yhtäänkylmä!??

5. Rakentaminen ja eristäminenKun ulkona on kylmä, sisällä on todella kylmä. Kunulkona on kuuma, sisällä on todella kuuma. Myöstuulen tuntee sisällä: jääkaapille kumartuessa tukkahulmuaa ja tiskipöytä peittyy jostain raosta sisäänlentävään hiekkaan ja pölyyn.

6. RahaliikenneNettipankit ovat tukevasti tulevaisuudessa jatyypill inen maksuväline on shekki. Hienoa!Käytettiinhän niitä Suomessakin vielä 80-luvulla.

7. Internet ja sähköpostin käyttöTiedot kursseista on päivitetty vuonna 2002, eikäkeskiverto opiskelija edes muistasähköpostiosoitettaan.

Toimittaja: Mikko Koho

22

Silmä silmästä ja hammas hampaasta. Niinhän seHammurabin laki menee. Tällä kertaa vain taisi tulla11 kanaa kolmesta silakasta. Olihan se näin asiaanperehtymättömälle melko kovalta kuulostava kosto,mutta historian kirjoihin perehtymisen jälkeen voisinmelkeinpä sanoa sen olleen oikeutettu. Eivät nemiljoona styrox-palloakaan niin helppoja olleetsiivota ja voin vain kuvitella millainen sotku tulee,kun lattiat maalataan punaviini-pepsillä. Eli älkääturhaan olko pahoillanne sitä, mitä kiltatoverinnemikkiläsille tekivät.

Jäynä oli tarkkaan varjeltu salaisuus. Sentoteuttamista olivat jo pitkään suunnitellut muutamahenkilö, mutta apujoukkoja hälytettiin vastatekopäivänä. Kaiken kaikkiaan MIK:n kiltahuoneellapuuhasteli seitsemän henkeä, ja aikaa meni vajaatunti. Ja kuten kuvista näkyy jälki oli suorastaanhenkeä salpaavan autenttinen.

Kello oli noin 21 perjantai-iltana, kun vaaleapakettiauto toi tarvittavat tavarat ja eläimet. Autotyhjennettiin ja kuorma raahattiin kolmanteenkerrokseen MIK:n kiltahuoneelle. Avaimen oli jokukäynyt pyytämässä vahtimestarilta(!). Koska kanalaei ole kanala ilman pahnoja, levittelimmetuomamme heinät ympäri huonetta. Myös hiekkaon kanoille hyvin tärkeää, joten kaasimme heinienpäälle aimo annoksen hiekkaa. Ja pitäähän kanoillatoki kalkkiakin olla jotta kananmunien kuoret eivätolisi liian hauraita. Tästä syystä kumosimmekymmeniä kiloja kalkkia lattialle.

Jotta eläinaktivistit eivät hyökkäisi kimppuumme, olimyös huolehdittava kanojen ruuasta ja vedestä.Laitoimme siis jyviä purkkeihin ja vettä kuppeihin,epähuomiossa taisimme myös lainata MIK:ntiskausvatia. Mutta se meni sentään hyvääntarkoitukseen… Kuin loppusilaukseksi asensimmehienot orret ja levitimme toistasataa munaa ympärihuonetta. Osa taisi innostuksissamme hajotakin,mutta luultavasti kanat munivat saman verran uusiatilalle.

Enää puuttuivat vain pääosan esittäjät: kanat! Neolivatkin oikein virkellä päällä, ja koputtelivatinnokkaasti kuljetuslaatikoita haistaessaan ruuan.Päästimme kanat ulos ja kohta ne jo kuopsuttelivatterhakkaasti heinissä. Päätimme ettemme jäisi

h ä i r i t s e m ä ä nvieraita enääenempää, jalähdimme vähinäänin poiskanalasta, jonkamikkiläiset olivatsillä välinvuosi juhl issaan

puheenjohtajan allekirjoituksella lunastaneetitselleen. Tosin he eivät vielä sitä tienneet, silläkiltamme edustajat olivat antaneet heille lahjaksikolme muoviankkaa kanaverkossa. Mikkiläisetluulivat tätä luovuttamaksemme kanalaksi - ainakinsiihen asti, kunnes kiltahuoneen tila selvisi.

T ä m ä njä lkeenalkoikino i k e am e d i a -myllytys.H a a v is a it i e d o ne n s i m -mäisenä,ja pianuutinensiirrettiin haavin pääsivulle. Myös oma sivustouudelle Maatalousinsinöörikillalle syntyi myösripeästi. Pian siellä oli vieraillut enemmän väkeäkuin kukaan meistä olisi pienessä mielessäänuskonut. Kaikkien hämmästykseksi myös Aamulehtisain tiedon tästä. Kylläpä olikin hienoa lukeajäynästä lehdestä itsekin mukana olleena. En tosinolisi halunnut olla siivoamassa paikkojahauskanpidon jäljiltä. Oman veikkaukseni on, ettäsotku ja etenkin tuoksu oli varmasti henkeäsalpaava.Jos joku ei vielä tiedä, kanat ulostavat aika paljon,ja sen haju on melko vahva.

Mutta miten asian ottivat mikkiläiset? Hienosti,sanoisin. Puheenjohtaja ei tuntunut olevanmillänsäkään, ja totesi vain tyynesti heidänomistavan nyt kymmenkunta kanaa. Siitä, mitenmuut kiltalaiset reagoivat, meillä ei ole aivan varmaatietoa. Voimme vain arvailla, että ihan kaikki eivätvarmastikaan olleet kovin riemuissaan tästä lahjasta.

Tässä vaiheessa kaikkia varmaankin kiinnostaatietää, miten kävi niiden yhdentoista valkoisenkanan. Vaikka mikkiläiset saivatkin kirveenvuosijuhlalahjaksi, ei sitä silti tarvinnut käyttää.Kanat löysivät hyvän kodin Valkeakoskelta. Sielläne voivat viettää onnellisia kananpäiviä maatakuopien.

Kuten kaikki varmasti tietävät, kunnonteekkarijäynän tulee olla kekseliäs, hauska ja hyväämieltä antava. Myös niille jotka joutuivat jäynänkohteeksi. Mielestäni onnistuimme loistavastitäyttämään nämä kriteerit ja vieläpä suhteellisenhalvalla budjetilla. Kyllä se oli oikea jäynien helmi!

Peltopoika

Kanala Konetalossa

23

24

Mentorointi on mentorin ja mentoroitavanvuorovaikutusta, joka tähtää molemminpuoliseenhenkiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.Pilottiprojekti alkoi viime syksynä, joten nyt oli aikahaastatella projektissa mukana olevia ja kuulostellaheidän tuntemuksiaan. Toukokuussa nimittäinvietetään projektin päätöstilaisuutta ja ollaan valmiinaaloittamaan seuraavaa uusilla ihmisillä.

Mentoroitavien ajatuksia

Mikko kuuliprojekt istaensimmäisenk e r r a nboomareiltaja lähtitoteuttamaans i t äIndecsissä.Mentorointi-tiimin osana

hän kiinnostui konseptista niin paljon, että päättihakea myös itse mukaan. Ennakko-odotuksia ei juuriollut projektin pioneeriluonteesta johtuen. Kokemustaoikeasta työmaailmasta odotin kuitenkin saavani,kertoo Mikko.

Projektin lähestyessä loppuaan Mikko tunteeprojektin olleen varsin antoisa. Tapaamisia on ollutmelkein kerran kuussa ja niissä on keskusteltuparisen tuntia kerrallaan. Suurimmaksi anniksi Mikkokokee saamansa tiedon työelämästä sekä vinkit,joiden avulla selviytyä siellä. Myös yleisiäelämänohjeita on tarttunut hihaan. Projekti ei ole vielätuonut esimerkiksi työpaikkaa, mutta suhtaudunasiaan valoisasti, päättää Mikko.

Salla toimiipa r h a i l l a a ndiplomityön-tekijänä KCIKonecranesilla.Hän kuulimentoroinnistaensimmäisenk e r r a nalkusyksystä

2003 ja lähti projektiin mukaan, koska oli ajatellutmentorin hankkimista jo jonkin aikaa. Salla olitutustunut aiheeseen lukemalla muun muassa kirjojaja artikkeleita aiheesta. Indecsin projekti tuli siiserinomaiseen aikaan. Lisäksi mentoreissa vaikuttiolevan sopivia tyyppejä, kertoo Salla.

Salla oli havainnutkaipaavansa silloin tällöinulkopuolista kommenttiaerinäisiin opiskelu-, työ- jaura-ajatuksiinsa. Hän olih a k e m a s s adiplomityöpaikkaa, jotentiesi, että tuesta olisi hyötyäsekä työnhaussa että uuteentyöpaikkaan siirtyessä.Lopulta valinta kohdistuimentoriin, jolla olikokemusta ulkomaillatyöskentelystä sekä Aasiasta, yhteisen kiinnostuksentakia.

Projekti käynnistyi Sallanmentoriparin osalta pianaloitustilaisuuden jälkeen.Parin tunnin mittaisiatapaamisia on ollutsuunnilleen kerrankuukaudessa mentorintyöpaikalla. Salla kokeesaaneensa mentoriltaanmelko paljon sitä mitätoivoikin. Aikaa myötentoki löytää lisää asioita joitatoivoisi saavansaprojektilta, kertoo Salla.

Ajan myötä hän myös tuntee saavansamentoroinnista enemmän irti, koska oppii tuntemaanh e n k i l ö np a r e m m i n .Lopuksi Sallak e r t o omentoroinnistaolleen välillistähyötyä diplomityöpaikan hankinnassa ja haluaakiittää asiasta mentoriaan Ilkka Toivasta.

Mentoriparin ajatuksia

Rita Mäkinestet o i m i iliiketoimintaryh-män johtajanaSolteq Oyj:ssä.Hän kuulimentoroinnistay r i t y k s e nhenkilöstöjohta-jan kertoessa

Mentor opettiTelemakhosta antiikinKreikassa

Katsaus mentorointiprojektiin

FACT FILENimi: Salla Julia ViitanenIkä: 26 v.Vuosikurssi: NPääaine: Strategia, erikoislaajapääaineSivuaineet: lääketieteellinentekniikka

FACT FILENimi: Rita MäkinesteIkä: 43Koulutus: TietotekniikaninsinööriYritys: Solteq OyjAsema työpaikalla: ChannelManager / Account Manager

FACT FILENimi: Mikko KuitunenIkä: 24Vuosikurssi: IVPääaine: Yritystalouteen jastrategiaan painottunutteollisuustalousSivuaineet: Tuotantotekniikkaja laskentatoimi (TAY)

Mentoroinnista on olluthyötyä diplomityöpaikanhankinnassa.

25

asiasta. Rita päätti lähteä mukaan, koska kiinnostuiasiasta, josta hänellä ei ollut aiempaa kokemusta.

Hän odotti saavansa mentoroinnista antoisiakeskusteluja, mielenkiintoisia ja uusia näkökulmiamielenkiintoisista asioista. Rita myös mainitsee

syykseen lähteäprojektiin mukaanolleen halunauttaa opiskelijaa.Kokemuksensa

kautta hän uskoi pystyvänsä tarjoamaan mielipiteitäja faktoja, uusia näkemyksiä ja ajatuksia, suhteita jakontakteja sekä konkreettista apua työpaikan saantiinja uralla etenemiseen.

Rita valitsi mentoroitavan opiskelijan, koska heilläoli yhteiset mielenkiinnon kohteet. Hän myös kertooMarkon olleen määrätietoinen ja fiksu kaveri, jollaoli positiivinen elämänasenne.

Rita ja Marko ovat pitäneet tapaamisia suunnilleenkerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat olleet varsinhyvin organisoituja, jokaiselle on sovittu etukäteentietty aihe. Keskustelu on kuitenkin pidettyvapaamuotoisena mielipiteiden vaihtona, johon onkäytetty pari tuntia aikaa.

Rita kertoo saaneensa mentoroitavaltaanmielenkiintoisia keskusteluja sekä uusia näkemyksiä.Projekti heidän osaltaan jatkuu vielä parintapaamisen verran. Lopuksi Rita kertoo uskovansaMarkon olevan yritykseen sopiva henkilö japyrkivänsä vaikuttamaan, jotta Marko saisiyrityksestä tavoitteidensa mukaisen vakituisentyöpaikan.

Marko kuuli ensimmäisen kerran mentoroinnistaIndecsin sähköpostilistalta ja päätti lähteä mukaan,koska oli jo pitkään hakenut tilaisuutta päästäkontaktiin varsinaisen yritystoiminnan kanssa. Hänhalusi päästätestaamaan opittuaja oppimaanammat t i la is i l ta .Homma tuntuimuutenkin juuriminulle tehdyltä,kertoo Marko.

Marko odottimentoroinnista lämminhenkistä keskustelua jamahdollisuutta oppia nykypäivän yritystoiminnasta.Hän toivoi myös mahdollisia jatkokontakteja jatilaisuuden näyttää osaamistaan.

Projektin lähestyessä loppuaan Marko kertoosaaneensa mentoriltaan valtavasti tietoa yrityksen

Olen saanut mentoroitavaltamielenkiintoisia keskustelujasekä uusia näkemyksiä.

FACT FILENimi: Marko LaaksonenIkä: 24Vuosikurssi: IV (valmistunut 3.3.04)Pääaine: Johtajuus ja henkilöstövoimavaratSivuaineet: Paperinjalostustekniikka jaturvallisuustekniikka

toimialasta sekä itseluottamusta ja opastustatyönhakuun. Myös erittäin tärkeitä kontakteja sekäuusia näkökulmia mm. johtamiseen liittyviin asioihinprojekti on tuonut mukanaan.

Mahdollista työpaikan saantia projektin kauttakysyttäessä, Marko kertoo tilanteen näyttävänhyvältä. Yritys, jossa Rita työskentelee, onmahdollisesti kiinnostunut palkkaamaan hänet.Projekti on myös lisännyt merkittävästi hänenkiinnostustaan ko. yrityksen toimialaa ja toimintaasekä siellä työskentelymahdollisuuksia kohtaan.

Lopuksi Marko haluaa kertoa suosittelevansalämpimästi projektia. Aktiivinen ja avoin ihminen voihyvinkin saada mentoroinnista irti enemmän kuinkoko opiskeluajasta yhteensä.. noin vähänkärjistettynä tietenkin :), päättää Marko.

Projektiin pääsee mukaan syksyllä

Ensi syksynä aloitetaan uusi mentorointiprojektiuudella tarmolla. Tämä ensimmäinen projekti olienemmän tai vähemmän kokeilu ja nyt onnistuneenprojektin jälkeen pyritään laajentamaan osallistuvienm ä ä r ä ä .M e n t o r e i d e nmäärä ontarkoitus tuplata.P r o j e k t ik ä y n n i s t y ysyksyllä samoihinaikoihin kuinviime vuonnakin.

Suosittelen lämpimästi,aktiivinen ja avoin ihminenvoi hyvinkin saadamentoroinnista irtienemmän kuin kokoopiskeluajasta yhteensä..

Indecsin puheenjohtaja MikkoKuitunen kertoo uuden projektin

alkavan syksyllä.

Toimittaja: Jarno Rantanen

26

Noin parinkymmenen indecsiläisen iskuryhmä nousiboomilaisten bussiin aurinkoisenakeskiviikkoaamuna. Bussin keula suunnattiin kohtiJyväskylän Laajavuorta, jonne pörssiläiset eliJyväskylän yliopiston kauppatieteilijät olivatjärkänneet perinteisen rinneriehan. Luvassa olisilumiaiheista sekoilua päivällä ja känniääliömäistäkikkailua läpi yön eri ainejärjestöjen kanssa.

Aamusillis

Edellisen illan kiltojen saunan Herwantapeli jasaunassa kiertänyt tiukka pullo olivat tuottaneetkiltahuoneelle ainakin yhden krapulaisen isännän.Ennen reissuun lähtöä paikalle valui kovia kokeneennäköisiä hallituslaisia omista koloistaan jaTekniikantornien ”hätämajoituksesta”.

Ilmassa oli lievää epävarmuutta, kun selviteltiinmiksi joku ei ollut tullut nukkumaan jonkun toisenviereen, vaan olikin mennyt joidenkin muidenpetikaveriksi. Platoniseksi petikaveriksi tietenkin.Aamusillis ei maistunut odotetunlaisesti, vaan osajouduttiin ottamaan evääksi. Onneksi Saarenmaa-jugurtti ei tutapäivien mukaisesti ollut tällä kertaamenu’ssa.

Kun omaa ankkaa sängyssä pylsin

Bussiin oli sulloutunut reilut parikymmentä boomaria.Indecsiläisille oli jätetty bussin takaosan ”pahojenpoikien” paikat. Takakvartaalin yksittäisille paikoille

oli uskaltautunut muutamaboomarikin, jotka kuitenkinsulautuivat teekkareidensekaan paremmin kuinhyvin. Kiltahuoneellakorkatut aamunensimmäiset olusettyhjenivät moneltatakaosan matkustajaltahyvinkin sutjakkaastikurkusta alas ”Juo pois” -hoilotuksen raikuessa.Monet eivät olleet oppineet

Buffalo-pelin sääntöjä vielä tälläkään kertaa.Saatiinpa Buffalo napattua myös parilta konkarilta,jotka kylläkin tyylikkäästi joivat juomansa loppuunyhdellä kulauksella.

Tietysti bussissa matka katkeaa sopivanhuoltoaseman tullessa vastaan. Yllättäensaniteettitilojen eteen muodostuivat pitkät jonothaalariasuisista. Lähes yhtä paljon oli samoin

kamppein varustautuneita hemmoja jonottamassatiskille mäyräkoirat kainalossa. Matkan jatkuttua oliyksittäinen boomari onnistunut tekemään löytöjähuoltsikan levyvalikoimista. Pian bussin kaiuttimetsärisivätkin pornolauluja ja vieno hymy ja punalevisivät matkustajien kasvoille.

Ainakin osan. Nimittäin innokkaina laulajina tunnetutindecsiläiset päättivät sanoittaa erään pornolaulunsanat uudelleen. Erään mukana olleen nimeltämainitsemattoman Markus-ankan kommentituudesta sovituksesta jäi saamatta. Yllätykseksemmehuomasimme myös, että alkuperäistenpornolaulujen sanat olivat hyvin opettavaisia. Moniei varmasti olisi tiennyt ilman tätä matkaa, että naintitarkoittaa määritelmänsä mukaan täysivartistasukupuoliyhteyttä.

Napsu

Itse tapahtumapaikalla aktiviteetteja riitt i.Indecsiläiset edustivat kiltaansa loistavasti muunmuassa Lapin kullan Stiga-racingissa,possuryöminnässä sekä vähemmän edustavastiköydenvetokilpailuissa. Maineemmepuolustamiseksi täytyy sanoa, että köydenvedonvalmistava harjoitus jäi joukkueeltamme pitämättäeikä nestetankkaus ollut riittävä. Lisäksi vastustajatkäyttivät kepulikonsteja tekemällä solmun köydenpäähän, ja vahvistuksenamme ollut LappeenrannanKaplaakin isäntä ei ollutkaan se oikea Isotalon Antti.

Lumifudiksessa saimme nähdä loistaviayksilösuorituksia ja loistamattoman joukkueen.Boomarijoukkueen indecsiläistähdet olivat todellaliukkaita kengän pohjiaan myöten. Jalkakikoissaauttoi riittävässä määrin nautittu ilojuoma, jotatuttavallisesti kutsuttiin huulille huutamalla ”napsu!”.Loistavana strategisteina tunnetut pelaajat loihtivatitselleen oivan taktiikan; Tehdään enemmän maalejakuin vastustaja. Tiedonkulussa lienee ollut ongelmia,sillä suurin osa implementoi taktiikan juomallaenemmän kuin koko vastustajan joukkue yhteensä.

Pelien jälkeen palloilevajuoppolauma päätti kokeillaonneaan lumibenjissä, jossalumikissaan kiinnitetyn”benjiköyden” jousivakiotakoettelivat muun muassaarvon Pj:mme ja Boomari-Juhana. Kisan tarkoituksenaoli ylettyä hakemaan eräänk e s k i s u o m a l a i s e n

Rinnerieha Jyväskylässä

27

sanomalehden propagandapalkinto, mutta arvonherrat eivät tyytyneetkään siihen, vaan ottivatkinmissiokseen hirsisen grillikatoksen! Järjestäjienonneksi veijarien reisissä ei ollut tarpeeksi ruista,vaan katos jäi edelleen paikoilleen. Olisihan se ollutmukava lisä kiltahuoneemme viereen näinkevätauringon paistaessa.

Indecsin mäenlaskuhärweli oli viime vuosienWappujen tapaan (lukuun ottamatta wiime wappua!)jäänyt jälleen Herwoodiin. Boomarit sen sijaanpistivät parastaan edellisvuosien tapaan ja veivätkoko skaban irstaalla private-show’llaan. Tähänkokonaisuuteen kuului eräs viininpunainen sohva,laskettelusukset ja liian alaston mieshenkilö.Jokainen kilpailuun osallistunut härweli ja härwelinkuljettaja selviytyivät (yllättäen) laskuistaan ehjinnahoin. Edes ssuksitetulla kuntopyörällä seikkailleetlappeenrantalaiset (ei teekkareita) eivät ottaneetkokovartalokosketusta laskualustaan.

Rankan päivän jälkeen on mukava päästäsaunomaan. Niinpä koko riehaväki pääsikinreippaisiin löylyihin, joita yllä pitivät rankat boomaritJuhana ja Lari. Välissä löylyä lyötiin lissäänopeammin kuin vettä ehdittiin kantaa sisään.Löylyjen vastapainoksi oli mahdollisuus käydäavannossa mittaamassa veden lämpötilaa. Vesi olikuuleman mukaan varmasti alle nolla-asteista.

Minä kadun!

Saunomisen ja etkoilun jälkeen oli aika siirtyäJyväskylän hienoimpaan (kai) menomestaan,Elohuviin. Etkoilla oli viimeistään juomapelintiimellyksessä humaltunut yks jos toinenkin, muttaennen baariin menoa oli saatava eväspullot tyhjiksi.Eräs nimeltä mainitsematon pitkänhuiskea KV-asioiden asiantuntija päätti tyhjentää myös osanvatsalaukkunsa sisällöstä samalla kertaa. Liekölukenut yliopistolla performanssitaidetta, silläpurjoamisen jälkeinen Minä kadun! -tilitys olitunnepitoisuudeltaan sitä luokkaa, että monikansallisteatteritkin kolunnut konkari kalpenisi.

Kymmenen metrin päässä Elohuvin sisäänkäynnistäseisoskellut teekkarijoukkomme onnistui myös siinä,minkä olen aina luullut olevan mahdotonta

käytännössä; Onnistuimme muodostamaan jonon,joka ei johtanut mihinkään. Ryppäämme takanakiltisti jonottaneet humanistit (ilmeisesti) yrittivätkuikuilla, miksei Elohuvin jono liiku. Ei varmasti liiku,jos se ei edes ole jono. Tämä onnistui vahingossavielä useampaan otteeseen.

Itse mestassa väkeä riitti. Väki lisääntyi illan mittaaneksponentiaalisen kasvukäyrän mukaisesti.

Indecsiläiset pitävätsuomirock-puolent a n s s i l a v a ah a l l u s s a a nsuurimman osaniltaa. Tilaa löytyikummasti lisää, kuneräs rahakirstunvartija innostuis a d e t t a m a a npaukkunsa ilmaan.Eräs Mikko K.puolestaan päättiv a r m i s t a ah u m a l a t i l a n s ar i i t t ä v y y d e n

muistaakseni seuraavalla kaavalla: tuplakossu +lonkero + Bacardi Breezer = Todella hyvä fiivis +pääsee notkumaan värikäs paukku kädessä.

”You sexy…”

Illan, tai oikeammin yön, päätyttyä suurin osamatkalaisista löysi jopa bussillemme. Jokunen olijoutunut jäämään Jyväskylään ”pakottavista syistä”.Matkaan päästyämme kossit alkoivat ottaa mittaatoisistaan muiden matkustajien kauhuksi.Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) bussin takaosankäytävällä painivat yhtä aikaa mm. KV-miehemmeja kaksi boomaria. Tästä säätämisestä oli kyllä paininiin kaukana, ettei Pertti Ukkolakaan olisi tunnistanutlajia omakseen. Sivulliset uhrit olivat saadauseammin kuin kerran kengästä päähän ennen kuinpojat saatiin penkeille istumaan. Sikaosaston oliturha yrittää nukkua, sillä koko illan setittänyt KV-hemmo päätti jatkaa soolouralle uusien tuulienpuhaltaessa. Tällä kertaa tulevan vuoden pop idolicoveroi legendaarista Princeä: ”Badababbabaa, Yousexy motherfucker!”. Tulkinta oli tälläkin kertaa niinerinomainen, ettei kerta tietenkään riittänyt. Suurensuosion saanut taiteilijamme antoikin kuulijoilleenencorena samaa herkkua lisää… ja lisää…

Toim. Mikko Kaataja

Kuvat: Mikko Kuitunen & Mikko Kaataja

28

Kolmen kopla kolmiobileiden takaa

Luuppi Ry on Tampereen yliopiston matematiikan,tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteidenopiskelijoiden ainejärjestö. Luuppi Ry on toiminutaktiivisesti jäsentensä etujenvalvojana ja vapaa-ajantoiminnan järjestäjänä jo vuodesta 1969 janiinpä nyt keväällä juhlitaankin 35-vuotispäivänmerkeissä. Jäsenmäärältään Luuppi on yksiTampereen yliopiston suurimmista ainejärjestöistä.Luuppilaisen tunnistat harmaista haalareista.Kolmio- bileiden järjestelyn lisäksi Luuppihoitelee ekskursioita, saunailtoja, jopametsäretkiä ja paljon muuta mukavaaopiskelun oheen. Luuppi ry:n puoleen voimyös kääntyä jos matemaattinen ajattelu eitunnu luistavan, sillä tenttiarkistosta voi löytyävinkki kurssin läpipääsyyn. Ja jos koetvääryyttä opiskelijana, niin sinun etujasivalvoo ”harmaat heimoveljet”. Myösliikunnasta nauttivil le Luuppi järjestäämahdollisuuden juosta esim. reikäpallonperässä ja harrastaa muitakin joukkuelajejaainejärjestön omilla liikuntavuoroilla. Ja josnyt koit kiinnostuksen kipinän niin lisää tietoalöytyy luuppisanomista ja tietenkin osoitteestahttp://www.luuppi.fi/

Staabi (tulee saksankielen sanasta der stabeli esikunta) on hallintotieteidenopiskelijoiden ainejärjestö, johon siiskuuluu hallintotieteiden, julkisoikeuden,filan (finanssihallinto ja julkisoikeudenlaskentatoimi, huh mikä nimihirviö!),aluetieteen ja ympäristöpoliti ikanopiskelijat. Joukkomme on siis varsinkirjava ja meno sen mukaista…Staabi puuhastele niin opintojenparantamisen kuin bileitten järjestämisenparissa sekä myös erilaisten kulttuuri- jaliikuntarientojen parissa. Tämän vuodenohjelmassa on ollut mm. kyykkää, tietystiusemmatkin Kolmiot, pornobileet…Luvassa vielä keväällä mm.virkistyspäivä,

museovierailu, kenties pyöräilyretki Ahvenanmaansaaristoon, sekä excu Pietariin!Staabilla on toimisto Pinni A:ssa huoneessa A1056,jonne sekalainen porukka saabilaisia löytääkin tiensäsäännöllisesti luentojen välissä (ja kieltämättä osinluentojen sijastakin) nauttimaan kahvista ja hyvästäseurasta. Joka kuukausi järjestetään myöspullapäivä, jolloin toimisto on yleensä tupatentäynnä… Toimistolta löytyy myös tenttiarkistot,lippujen ja haalarimerkkien myynti jne.

Olet varmasti käynyt useammankin kerran Kolmiobileissä, mutta mahdatko tietää mitkä tahot ovat näidenratkiriemukkaiden bileiden taustalla? Nyt selvitämme kertarysäyksellä keitä ovat staabilaiset, luuppilaisetja indecsläiset. (Infacton lukijoille tiedoksi, että tämä samainen artikkeli on kaikkien kolmenammattiainejärjestön/killan lehdissä, joten voitte nyt siis samalla tutustua itseenne!)

Staabi

Luuppi

Staabin porukkaa kostajaisissa

Piia Pässilä

Elisa Hellinen

29

Indecsläiset tulevat Tampereen Teknilliseltäyliopistolta. Indecs on 18-vuotias kilta, jokataas vastaa muussa yliopistomaailmassaammattiainejärjestöä. Indecsläiset opiskelevatpääasiassa tuotantotaloutta, mutta vapaanaylioppilaskunnan alayhdistyksenä siihen voiliittyä muunkin koulutusohjelman opiskelijoita.Pääaineet tuotantotaloudenkoulutusohjelmassa ovat teollisuustalous,turvallisuustekniikka, liikennetuotanto jalogistiikka sekä kiinteistönhallinta.

Valkoiset haalarit ovat indecsläisten parastunnusmerkki. Useimmiten ne ovat kuitenkinhieman rähjääntyneet reissussa ja saattavat ollaväriltään lähes harmaat. Tällöin niitä ei pidäsekoittaa tietojohtamista opiskelevienman@gerlaisten haalareihin. Luonnollisesti myöstekniikan ylioppilaille tunnusomainen teekkarilakkierottaa indecsläiset muista valkoisiin pukeutujista.

Kolmiobileiden ohella Indecs järjestää monenlaistaohjelmaa jäsenilleen ja muille opiskelijoille. Tällaisiatempauksia ovat muun muassa Indecs Challenge,

Indecs

Tekniikan ja psykologian akkreditoitu tohtoriKeijo purkaa henkilökohtaiset casesi kädenkäänteessä. Kysy, kerro, tilitä tai purnaa,Keijolta löytyy vastaus kaikkeen!

Case1Moi Doc!Mulla on ongelma. Oon viime aikoina ruvennutderivoimaan. Haluaisinkin tietää onko liika derivointivaarallista? Kerran me derivoitiin naapurin Liisankanssa kahdestaan, onko mahdollista että Liisannollakohta on siirtynyt? Tänx.Yx waan

Hyvä Yx waan!Liika derivointi ei ole vaarallista, mikäli sen suorittaaoikeilla välineillä. Derivoidessanne muistakaa ainatulon ja osamäärän derivoimissäännöt, etteilopputuloksena olisi ei-toivottu tulos.Ensikertalaiselle derivointi voi olla hämmentävä

kokemus. Monikaan ei ole voinut kuvitella, ettäfunktiolle voisi tehdä sellaisia asioita ja että netuottaisivat vielä niin paljon mielihyvää.Ensimmäisillä kerroilla derivoitaessa syntyy useinsuorituspaineita, eikä funktion maksimikohtaa tahdolöytyä. Kun kokemusta karttuu enemmän, tuntuuderivointi jo luontevalta, ja tangentin kulmakerroinpysyy vakiona derivoinnin loppuun asti.Sinun tapauksessa muistelepa, käytittekö Liisankanssa derivoidessanne tulon ja osamääränderivoimissääntöä. Mikäli ette, tulisi teidän tarkistaaMaplella onko kyseessä ei-toivottu tulos. Muistakaamyös, ettei keskeytetty derivointi korvaa tulon jaosamäärän derivoimissääntöä.

Case2Moi!Mixei kukaan tykkää musta? Koitan aina laukoavitsejä ja puhuu paljon ja pukeutua kivasti, mut kaikkihaukkuu mua selän takana. Mix?Terveisin, Kikko Muitunen

valkohaalarisitsit, vuosijuhlat, ensi vuonnailmeisestikin tuotantotalouspäivät sekä monenmoisiasaunailtoja ja muita kekkereitä pitkin vuotta. Mikälijäit kaipaamaan tarkempaa kuvausta meikäläisistätsekkaa sivusto: www.indecs.info.

Emilia Mattila

Dr. Keijo vastaa

30

Holtitonta menoa taas luvassa

Niin on taas talvi vierähtänyt ja kevät on nyt täällä.Kevät tarkoittaa suurimmalle osalle ihmisistälumen sulamista, muuttolintujen palaamista jailmojen lämpenemistä. Mutta mitähän kevättarkoittaa teekkarille? Vastaus lienee melkoyksinkertainen: Wappua! Tämä suunnattomansuuriin mittoihin paisunut opiskelijajuhla tuntuuolevan vuoden kohokohta kaikille opiskeljoitte jaehkä eniten teekkareille. Näkeehän sen jo siitä ettätäällä pidetään ”puoli vuotta Wappuun” -bileitä jaTampin tulostakin hehkutetaan kuukauden verranetukäteen.

Miksi Wappu sitten on niin suuri asia kuin se on?Luultavasti kauniit i lmat ja tieto koulunloppumisesta viinalla höystettynä laukaisevatmeissä kaikissa pienen bilettäjän. Mutta silti, eihänWappu ole kuin yksi päivä vuodesta, ja sekinyleensä tulee vietettyä niin, ettei siitä juuri olemuistelemista seuraaville vuosille! Kaikenkukkuraksi hyvät tulevat porvarit, Wappu onnimenomaan työväen juhla!

Täksi Wapuksi opiskelijoil le sattui oikeaonnenpotku: viinan hintaa laskettiin. Nyt saa siispienemmällä rahalla railakkaammat pöhnät.Luulenpa kuitenkin hieman, että tämän laitoksenväki ei tarvitsisi Wapuksi enää yhtään enempääsen sortin nautintoainetta. Viime vuonna enomasta mielestäni edes juonut paljon, ja kuinkaskävikään? Filminpätkiä puuttuu monta tuntia noinkolmen vuorokauden ajalta. Seuraava kysymyskuuluukin: Oliko hauskaa? Näillä muistikuvilla enpaljonkaan osaa sanoa tuosta. Itse asiassa nythieman harmittaa, etten muista enempää, muttaoma mokahan se oli.

Vahingosta viisastuu, mutta haluaisin silti sanoateille, että sopivan hilpeässä humalassa onsatamäärin hauskempaa kuin täyskännissä jaaivan kuutamolla. Ettehän te sitä usko, mutta onpanyt sanottu. Toisaalta saatan itsekin sortualiialliseen juopotteluun.

Kalkkiviivoilla...

Matti Mieliala

Hei Kikko Muitunen!Onko sinun brandisi liian vahva? Haukkujasi(=kilpailijasi) voivat olla sinulle kateellisia siitä, ettävitsisi ovat hauskempia kuin heidän ja sinä pukeudutparemmin kuin he. Voi olla, että he kokevat olevansarakkikoiria sinun ollessa markkinoiden lipevinsuupaltti. Markkinajohtajan asema ei koskaan olehelppo, sillä aina on uusia tähtiä nousussauhkaamaan asemaasi. Korosta markkinoille brandisieettisyyttä ja voita heidän empatiansa esim.sellaisilla sloganeilla kuten ”I’m loving it”.

Case3Moiks!Haluaisin tiätää sellasen jutun, ku kaikki mun tuotteetmun BCG-matriisissa on lehmiä. Missä vika? Mitensaisin mun tuotteiden elinkaaren nousuun? Pitäisikömun apkreidata mun käyttistä?Nimim. Jarkko J.

Heissuli Jarkko J.!Kertomasi perusteella on vaikea tietää mikä onmarkkinoittesi tarkka tilanne tällä hetkellä. Näidentietojen perusteella ehdottaisin sinulle kuitenkinuuden tuoteryhmän tuomista uusille markkinoille.Sinun tulisi peräänantamattomasti penetroituaRuotsin markkinoille. Siellä on näkyvissä sopivamarkkinarako, jonne sinun uusi tuotemixisitunkeutuisi kuin kuuma veitsi voihin.Penetroitumisen jälkeen saisit varmasti pidettyätuotteidesi elinkaaren vahvasti nousussa. Mikälitämä onnistuisi, sinulla olisi lopuksi vielämahdollisuus päästä lypsämään markkinat viimeistäpisaraa myöten. Mitä käyttiksen apkreidaamiseentulee, kannattaa ottaa hela hoito. Näin saat värkkisikerralla kuntoon eikä boottaamista tarvita moneentuntiin.

Case4Mo.Minulla on lukihärö.T: Juho B.

Häröily on hyvä taito osata teekkaripiireissä, muttalukihäiriö onkin astetta vaikeampi ongelma. Mikälioireet ovat ilmenneet Kolmio- tai Boomin bileidenjälkeen taksikuittia kirjoitettaessa tahi Wapun aikana(eli 1.4.-31.5.), asiasta ei kannata huolestua.Kyseessä on mitä ilmeisimmin ollut alkoholiksikutsutun nautintoaineen sivuvaikutukset. Mikäli näinei ollut, on ongelmaan olemassa eräitähomepaattisia omahoitokeinoja, joil la tätävalitettavaa ongelmaa voi yrittää parantaa. Voityrittää lievittää oireita esimerkiksi työntämällä 15lyijykynää nenääsi. Mutta älä missään tapauksessakäytä lukihäiriön hoitamiseen Wordin oikolukua, silläse ei auta ongelmaasi vaan pahentaa sitä.

31

Seuraavassa numerossa (dedis

24.9.04) huikaiseva fuksiosuus:

Toimitus haluaa korjata viime lehdessä esiintyneen virheen, jonka eräs tarkkasilmäinen lukijamme viimelehdestä bongasi. Indecsin puheenjohtaja Mikko Kuitunen ei lue annetuista tiedoista poiketen sivuaineenaanstrategiaa. Hän opiskelee pääaineenaan yritystalouteen ja strategiaan painottunutta teollisuustaloutta.

Kyseessä on valitettava väärinkäsitys, koska TTY:llä ei voi edes lukea strategiaa sivuaineena.

Toimitus ja PJ pahoittelevat

Fuksikaput Ari Ja

Mari - Mikä pari!

F u k s i v i i k o nreportaasi. Lueparhaat palat!

Wappu fuksin

silmin

Tietoa

Tek:sta

Sekä tietysti joka lehdessä olevat jutut:

Kenet Heini saa

piinapenkkiinsä

k e k s i m ä ä n

aakkosia?!

Mitä PJ:llämme on

sanottavaa ja ennen

kaikkea tähän lehteen

korjattavaa...

Mistä tällä kertaa ruikuttavat Jukka A

ja Matti Mieliala?

Korjaus edelliseen lehteen:

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

32

Vuosijuhliamme olivattukemassa