Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti

FORMATIONINSJoulukuu 2009

www.ayravainen.fi

Mikko Äyräväinen:”TaloTekniikan suunniTTelijalla on hyvÄ Tilaisuus oTTaa avainpelaajan rooli uudessa TilanTeessa”

jarek kurnitski:”uudeT pÄÄsTö-

TavoiTTeeT MullisTavaT

energia-alaa ja rakenTaMisTa”

TaloTekniikalla kohTi vÄhÄpÄÄsTöisTÄ suoMea

>> Vähäpäästöinen Suomi 2050-visio s.6

2010haasteet

2 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu 2009 3

DI mIkko äyräväINeN, toImItuSJohtaJa, INSINöörItoImISto äyräväINeN oy

Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteis-kuntaan edellyttää energiatehokkuu-den parantamista olennaisesti kai-killa sektoreilla, erityisesti rakennuk-sissa, teollisuudessa ja liikenteessä sekä vähäpäästöistä energian tuo-tantoa. Rakentamisessa 2050-visio merkitsee CO

2-päästöjen vähentä-mistä 60 % nykytasoon verrattuna.

Ilmassa on paljon kysymyksiä niin muutoksen sisällön kuin sen vaatimien uusien toimintatapojenkin osalta.

miten rakennusten muutokset ratkaistaan?

Rakentamisen perushaasteena on rakennusten pitkä elinkaari. Tämä edellyttää rakennusten sopeutumista erilaisiin käyttöti-lanteisiin ja taloteknisten järjes-telmien muuntojoustavuutta. Uu-det energiatehokkuuden vaati-mukset vauhdittavat talotekniikan teknologista kehitystä entisestään. Miten jatkuva uudistaminen rat-kaistaan ja varmistetaan? On tselvää, että vuoden 2010 tiedoilla ei ole realistista päästä suoraan vuoden 2050 maaliin. Ratkaisut on voitava toteuttaa vaiheittain. On osattava tehdä perusrunko, jota voidaan virittää ja muuntaa jatku-van uudistamisen periaatteella.

tarvitaanko uusi ”2020-2030- 2040-2050” –toimintamalli?

Vuosisadan muutos vaatii uuden toimintamallin ja menettelytavat. Tämä merkitsee uuden tyyppistä organisointia ja prosessointia. Entistä tärkeämmäksi nousee hankesuunnittelun merkitys ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Talotekniikan suunnittelijan on tarpeellista kehittää yhteistyötä erityisesti pääsuunnittelijan kanssa. Hankesuunnitteluvaiheessa on varmistettava päästöjen ja energia- tehokkuuden vaatimuksenmukai-suus ja jatkuva kehittämismah-dollisuus elinkaaren 2020-2030- 2040-2050 eri vaiheissa.

Lisääntyvätkö suunnittelutyöt?

Uusi aikakausi on kova haaste rakentamisen kaikille osapuolille. Lisääntyykö talotekniikan suunnit-telutyön kysyntä automaattisesti? Onko muutosvaade liian nopea tekniikkaan uppoutuneille talotek-niikan suunnittelijoille? Löytyykö alalta todellista konsulttitaitoa? Miten yhteistyö sujuu? Kehittyykö alalle uusi ”päästö- ja energia”-konsulttikunta, joka ottaa uuden tilan haltuunsa ja perinteiset suun-nittelijat jäävät kovaan hintakilpai-

luun rutiinitöistä? INS näkee muutoksen erin-

omaisena uutena mahdollisuutena. Talotekniikan suunnittelijalla on hyvä tilaisuus ottaa avainpelaajan rooli uudessa tilanteessa.

Rakentamiseen on tulossa myös kansainvälisiä kestävän kehityksen mukaisia sertifiointi-järjestelmiä, joista mainittakoon Leed (Leadership in Energy and Environmental Design).

autoteollisuudestako mallia?

Autoteollisuus on hyvä esimerkki nopeasta muutoksesta, kun pääs-töjä on rajoitettu voimakkaasti. Muutamassa vuodessa pääs-töt ovat alentuneet merkittävästi tehoista tinkimättä. Moottori- teknologian kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa. Uusien autojen päästöt ovat alle 150 g CO

2/km, kun vielä muutama vuosi oltiin huolettomasti yli 200-tasolla. Tavoiterajat kiristyvät edelleen, vuodelle 2050 päästörajat ovat 20-30 g CO

2 /km. Nyt kilpaillaan aidosti autojen energiatehokkuu-della ja päästöjen vähentämi-sellä. Päästöjen rajoittaminen on käynnistänyt autoteollisuudessa vuosisadan muutoksen.

Sama kehitys on odotettavissa myös rakentamisessa. Elämme todella suuren muutoksen aikaa.

INS on valmis vastaamaan haasteeseen

Valtakunnallisesti tärkeiden suoja- ja laitetilojen sekä erilaisten tur-

vatilojen suunnittelussa osaami-semme on joutunut monta ker-taa lujille. Tämä on harjaannutta-nut meitä ottamaan vastaan ko-via haasteita ja yhteistyöhön eri-laisten toimijoiden kanssa. Sa-malla olemme vuosien mittaan ke-hittäneet perusvalmiuttamme niin ympäristön kuin energiatehokkuu-denkin näkökulmista. Asenteemme on kunnossa ja olemme valmiita muuttumaan.

turvallisuuskäsitteemme on kattava

INS on kehittänyt systemaatti-sesti toimintaansa nopeaan muu-tokseen sopeutumisen strategi-alla jo yli kymmenen vuoden ajan. Kaikessa ei voi olla mukana ja on tehtävä valintoja. Tämä on merkin-nyt INS:in keskittymistä rajatuille toiminta-alueille ja profiloitumista turvallisen talotekniikan osaa-jaksi. Turvallisuuskäsitteemme on ymmärrettävä laaja-alaisesti. Se sisältää ihmisten terveellisten elinolosuhteiden varmistamista, yhteiskunnan strategisesti tär-keiden ydintoimintojen varmista-mista ja jatkuvasti monimutkais-tuvien järjestelmien käytön var-muutta. Turvallisuus merkitsee myös vuosisadan muutosta toteu-tettaessa uusien toimintojen var-mistamista. Edetään suunnitel-mallisesti ja varmistetaan ratkai-sujen toimivuus.

Koko henkilöstömme on innok-kaasti ja ennakkoluulottomasti val-mis kehittämään ”Kohti vähäpääs-töistä Suomea” –tavoitteille konk-reettisia ja turvallisia ratkaisuja.

uudella 2010–luvulla rakentamisen vuosisadan muutos käynnistyy

kohTi vÄhÄpÄÄsTöisTÄ suoMea ja energiaTehokasTa

rakenTaMisTa - TurvallisesTi.

Valtioneuvosto antoi lokakuussa eduskunnalle uuden ilmasto- ja tulevaisuusselonteon. ”Kohti vähäpäästöistä Suomea” 2050-visio merkitsee vuosisadan muutoksen käynnistymistä rakentamisessa ja sen myötä suuria muu-toksia rakentamisen perinteisissä rakenteissa. Päästöjen vähennystavoite on vuoteen 2050 mennessä peräti 80 % vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä

4 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu 2009 5

uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista

Valtioneuvoston tuore tulevaisuus-selonteko ilmasto- ja energiapoli-tiikasta ja sen visio ”Vähäpäästöi-nen Suomi vuonna 2050” asettaa kovat tavoitteet rakennusten ener-giankäytön tehokkuudelle ja erityi-sesti sen aiheuttamille päästöille. Tavoitteena on leikata Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 men-nessä osana kansainvälistä yhteis-työtä. Lähtökohtana vähäpäästöi-seen yhteiskuntaan siirtymisessä on, että kansalaisten hyvinvointi edelleen vahvistuu.

”Ratkaisuja tarvitaan monita-soisesti eri sektoreilla. Energian-käytön ja päästöttömän energia-tuotannon yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää. Talotekniikalla ja energiahuoltoratkaisuilla on nähtävissä keskeinen rooli raken-nusten käytön päästöttömyyteen pyrittäessä”, toteaa Jarek. Uusia ratkaisuja kehitettäessä on kui-tenkin pidettävä voimassa ihmis-

ten asumiselle ja työtiloille asete-tut terveyttä ja hyvinvointia edis-tävät perusarvot, joista ei voida tinkiä kuin ääritilanteissa. ”Läh-tökohtana on tärkeää ymmär-tää ja muistaa, että rakennusten suunnittelussa hyvä energiate-hokkuus on jatkossakin seurausta varsinaisesta tavoitteesta: hyvää sisäilmastoa energiatehokkaasti”, muistuttaa Jarek.

mitä muutoksia heti ja lähitulevaisuudessa?

Vuonna 2010 kiristyvät raken-nusosien U-arvot ja lämmön tal-teenoton vaatimukset. Muutokset merkitsevät lisääntyvää tasauslas-kentaa, jossa tarkastellaan raken-nusta kokonaisuutena eikä pel-kästään lämmön läpäisykertoimia.

Toimistotaloihin kohdistuvien toimenpiteiden energiatehokkuutta tutkittaessa on tullut esille mm. seuraavia näkökohtia: vaipan li-säeristäminen ei kannattavaa, tarpeen mukainen ilman vaihdon säätö (VAV) ei vielä kannattava, erillispoistojen LTO kannattava jo

nyt ja myös valaistuksen ohjaus kannattavaa. Tutkimuksen mukaan tulokset eivät ole herkkiä energian hinnan muutoksille. (TKK KesEn)

Vuonna 2012 on luvattu uu-det energiatehokkuusmääräykset, joiden perusteella laskettaisiin rakennuksille laskennallinen ener-giatehokkuusluku. Lisäksi on tulossa erillistavoite tietyn määrän vähäpäästöisten talojen rakenta-misesta energiatehokkuus-direk-tiivin vaatimana.

Jarek on laatinut kiinteistöve-rotyöryhmälle asiantuntijatarkas-telun ”Rakennusten energiatehok-kuuden osoittaminen kiinteistöve-ron porrastusta varten”. Raportti valmistui elokuussa 2009 (TKK tutkimusraportti B85). Esitetty me-netelmä on ensimmäisen suoma-lainen energialaskentamenetelmä, jolla rakennuksen energiatehok-kuus voidaan energiamuotojen kertoimia käyttämällä esittää yh-dellä tunnusluvulla. Menetelmä on hyödynnettävissä laajemminkin. Sitä tullaankin jatkossa hyödyntä-mään niin energiatodistusmenet-telyä kehitettäessä kuin vuoden 2012 energiatehokkuusmääräys-ten valmistelutyössä. ”Menetel-

mää voidaan myös suositella va-paehtoisena työkaluna rakennus-ten suunnitteluun, täydentämään rakentamismääräysten suhteelli-sen karkeata energiatehokkuuden tarkastelutapaa ja osoittamaan rakennusten todellista energia-tehokkuutta”, kannustaa Jarek perehtymään aiheeseen ja tulevaan käytäntöön.

talotekniikan suunnittelijoille tarjolla ”vuosisadan haaste” - onko ottajia?

Siirtyminen vähäpäästöiseen Suo-meen tarjoaa talotekniikan suun-nittelijoille vuosisadan haastetta. Mikään muu tähän mennessä oleva tekijä ei ole muuttanut ra-kennusten suunnittelua niin nope-asti kuin nyt maailman laajuisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta seu-raa. ”Rakennusten elinkaaren mitassa uudet tavoitteet odottavat jo konkreettisia ratkaisuja. Toivot- tavasti nykyiset talotekniikan suunnittelijat ovat hereillä ja kiin-nostuneita omaksumaan uutta ajattelua nopeasti”, haastaa Jarek alan ammattilaisia lopuksi.

”uudeT pÄÄsTöTavoiTTeeT

MullisTavaT energia-alaa ja rakenTaMisTa”

Jarek Kurnitski aloitti opiskelut TKK:lla v. 1991 ja valmistui nope-aan tahtiin tekniikan tohtoriksi v. 2000. Hänellä on pitkä tutkijan ura TKK:n LVI-tekniikan laboratoriossa. Tutkimuksellisina painopisteinä ovat olleet rakennusten sisäilma ja energiatehokkuus. Jarek siirtyi syyskuussa 2009 Sitran energiaohjelman toimialajohtajaksi vasta-ten Rakennettu ympäristö ja energiatehokkuus -avainalueesta.

INSideINSide-vieraana Jarek Kurnitski, dosentti, tekniikan tohtoriSITRA, energiaohjelman toimialajohtaja

www.sitra.fi

Jarek kurNItSkI, SItraN eNergIaohJeLmaN toImIaLaJohtaJa

Jarek oli kutsuttuna vierailijana 10.11.2009 ins.tsto Äyräväinen Oy:llä, jolloin hän esitelmöi henkilöstölle talotekniikan tulevista haasteista. INSide-juttu on koottu esitelmästä ja käydystä keskustelusta. Jarekin esitelmään perustuen INS-henkilöstö käsitteli tuoreeltaan, suorastaan järisyttävän kovilta tuntuvia, talotekniikan haasteita koulutus- ja val-mennustilaisuudessaan13.11.2009.

6 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu 2009 7

• jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että vuonna 2050 se nousee vähin-tään 60 prosenttiin energian lop-pukulutuksesta

• leikata henkilöautokantamme keskipäästöjä enintään tasolle 80–90 g CO

2/km vuonna 2030, 50–60 g CO2/km vuonna 2040 ja 20–30 g CO2/km vuonna 2050

• luopua asteittain nykymuotoi-sesta jätteen kaatopaikkasijoi-tuksesta

Tulevaisuusselontekoa kannat-taa lukea rinnan syksyllä 2008 valmistuneen ilmasto- ja energi-astrategian kanssa. Strategiassa hallitus on linjannut politiikkaa eri-tyisesti vuoteen 2020 asti. Tulevai-suusselonteko täydentää strategi-assa tehtyä työtä hahmottelemalla polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä.

Lisätietoja: www.vnk.fi/julkaisut

Suuria ja nopeita CO2 päästövähen-

nyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Jatkuvien pienten parannusten lisäksi tarvitaan radikaaleja inno-vaatioita ja teknologiaharppauksia.Avainasemassa on energiatehok-kuuden parantaminen ja ener-giansäästö. Sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti energiankäy-tön tehostamisessa on edelleen huomattava potentiaali. Energia- tehokkuuden parantaminen on myös usein edullisin tapa vähen-tää päästöjä.

Selonteon tärkeimpiä linjauksia

Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050-visio:• toimitaan ilmastonmuutoksen

rajoittamiseksi globaalisti enin-tään kahteen asteeseen

• leikataan Suomen CO2 päästöjä

vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä

• siirrytään vähäpäästöiseen yh-teiskuntaan tavalla, joka vahvis-taa hyvinvointia

• tavoitteita tarkistetaan tarvitta-essa tieteellisen tiedon tarken-tuessa ja kansainvälisen yhteis-työn edetessä

tavoitteet kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Asetetaan tavoitteeksi• siirtyä pitkällä aikavälillä käytän-

nössä päästöttömään energia- järjestelmään ja henkilötie- liikenteeseen

• vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti

• tehostaa rakennuskannan ener-giankäyttöä niin, että kulutus on vuonna 2030 vähintään 30%, vuonna 2040 45% ja vuonna 2050 60% pienempi kuin nyky-ään

• luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käy-töstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen

Vähäpäästöinen Suomi 2050- vision kokonaisuuden hahmottami-nen ja tavoitteiden liittäminen talo-tekniikan suunnittelutyöhön olivat luonnollisesti pääosassa toimis-tomme marraskuun koulutus- ja valmennusohjelmassa.

Jarek Kurnitski alusti VNK:n tulevaisuusselontekoa toimistol-lamme herättäen suurta mielen-kiintoa ja innostusta.

Tämän alustuksen pohjalta pidimme aktiivisen teemapäi-vän Vantaan Flamingossa pohtien konsulttimme ohjauksessa mones-ta eri näkökulmasta tulevaisuuden CO

2-haasteita ja niiden vaatimuk-sia suunnittelutyöllemme.

Sekä pienryhmissä, että yhteis-toimin totesimme, että uusia rat-kaisuja vaaditaan ja me olemme innokkaita ja valmiita niitä hake-maan ja asiakkaillemme tarjoa-maan.

äyräväinen oy:n vastuuhenkilöt• Toimitusjohtaja: DI Mikko Äyräväinen• JUSE-yksikkö: LVI-ins. Mona Förström

Suunnittelupalvelua julkisen sektorin rakennuttajille

• YKSE-yksikkö: LVI-ins. Pasi HeiskanenSuunnittelupalvelua yksityisen sektorin rakennuttajille

• JOLA-yksikkö: DI Unto HakkarainenSuunnittelupalvelua turva- ja suojatilojen rakennuttajille

• ROVA-yksikkö: LVI.ins. Vesa HuhtalaPohjois-Suomen toimisto, Rovaniemi

• Toimistopalvelut: Anne Aurila

Insinööritoimisto Äyräväinen Oy kehittää ja tarjoaa asiakkailleen turvatilojen ja laitesuojien sekä hotellien, toimistojen että koulujen ja

päiväkotien taloteknistä suunnittelu-, asiantuntija- ja kehittämispalvelua.

selkeÄ poliiTTinen roadMap suunniTTelijoille

valMisTauTuMassa Tulevaan: ins-2010 ideariihi FlaMingossa

valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta:

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1990

1996

2002

2008

2014

2020

2026

2032

2038

2044

2050

Mt

CO

2-ek

v

Toteutuma

-20 % vuoteen 2020

-30 % vuoteen 2020

Jarek kurNItSkI aLuStI...

koko toImISto keSkIttyy uuSIIN haaSteISIIN.

... Ja työryhmät pohtIvat ratkaISuJa.

eNNakoItu LämpeNemINeN ILmaN ILmaSto-poLItIIkkaa (vaSeN) Ja SeN kaNSSa (oIkea)

erILaISIa co2 SääStöpoLkuJa

co2-vaIhteLu ILmakehäSSä

8 INSformation Joulukuu 2009

Malminkaari 23 A 00700 Helsinkipuh. (09) 7250 2500fax (09) 7250 2501

Jaakonkatu 3, 3. krs.96200 Rovaniemipuh. (016) 31 23 23fax (016) 31 99 93

insinööritoimisto Äyräväinen oy

www.ayravainen.fi

Joulukortteihimme varatut rahat olemme perinteiseen tapaan lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:lle.

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppanei-tamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menes-tyksellistä yhteistyötä alkavalle vuosikymmenelle.

��vä� �ou�u�

000000138724