1

inter vivos02 | 2014Pykälä ry:n jäsenlehti.

2 3

PääkirjoitusMuualla Euroopassa talvi taittuu kevääksi

ja kevät kesäksi huomattavasti aiemmin kuin Suomessa. Jo maaliskuun lopulta asti olen päässyt ihailemaan facebookista aurinkoa palvovia kavereitani Belgiasta, Sveitsistä ja Espanjasta. Suomen kesähän on se vuodenai-ka, jolloin lunta sataa hiukan vähemmän kuin muulloin. Toisaalta positiivisesti ajatteleva on tähän mennessä hihkunut riemuissaan näh-tyään lukuisia keväänmerkkejä luonnossa.

Suomalaisten kansantauti tuntuu olevan ne-gatiivinen ajattelu. Itsekin syyllistyn siihen

liian usein. Ulkomaalaisista kavereistani tuskin kukaan tuskailee facebookissa, kuinka tänään on liian kuumaa/kylmää/sateista/pölyistä/aurinkoista/valoista/pimeää. Sama tuntuu pä-tevän muuhun elämäänkin. Lopulta sitä nega-tiivista suhtautumista puretaan kaikkiin ym-pärillä. Ei riitä, ettei itse osaa olla onnellinen, vaan on varmistettava, ettei kukaan ympärillä-kään ole onnellinen.

Suomessa moni vastuuta ottava saa usein kuullakseen enemmän negatiivista kuin

positiivista palautetta. Toisten mollaaminen tuntuu olevan kansantauti. Esimerkkinä mainittakoon blogit, joiden kirjoittajia on ah niin ihana haukkua nimettöminä joko kommentoimalla tai foorumeilla. Jos joku tekee virheen, tätä on paljon helpompi haukkua selän takana kuin tukea. Har-va jaksaa oikeasti jatkuvaa nälvimistä.

Ainejärjestötoimintakin on muuten vapaaehtoistoimintaa, jota varten

moni uhraa lähes kaiken vapaa-aikan-sa. Yhden Inter Vivos-numeron teke-minen vaatii usein tuntikausia työtä koko toimitukselta. Välillä sitä tulee kir-joitettua/taitettua yömyöhään, jotta lehti saadaan ajoissa painoon. Sama pätee kaikkiin muihinkin tapahtumiin.

Onnellisuus lähtee positiivisesta ajattelusta. Pieni positiivinen kommentti voi piristää

toisen ihmisen päivää enemmän kuin uskot-kaan. ”Tiedän myös, kuinka tsempittäminen tuntuu aina hyvältä, jolloin koitan myös tsem-pittää enkä ainoastaan valittaa”, totesi eräs toimituslainen viisaasti.

Toivoisin jokaisen pykälistin levittävän edes pienillä teoilla hyvää mieltä eteen-

päin. Itse esitän erityiskiitokset aktiiviselle toimitukselle tästä mahtavasta numerosta.

KEVÄISIN TERVEISIN,

P.S. Muistakaa europarlamenttivaalit touko-kuun loppupuolella! Kandidaattien joukosta löytyy mm. muutama oikkariopiskelija!

5

02|2014 sisältö

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Annika Juvonen

annika.juvonen@pykala.fi +358505115938

TAITTO Aura Lehtonen

aura.lehtonen@pykala.fi +358503013636

TOIMITUS

Heidi Elo | Mira Karppanen Antti Ketola | Juha-Matti Kiviluoto Emmi Koli | Tuomas Koskinen Jenni Nissi | Katriina Näveri | Hanna Oraheimo | Terhi Raikas Jaakko Sep-pänen | Laura Varjokari

KANNEN KUVA Katriina Näveri

SÄHKÖPOSTIOSOITTEiv-toimitus@pykala.fi

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikunta

MEDIATIEDOTwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTETTA NETISSÄhttp://pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea

s | 12IV selvitti millainen on Joensuun

oikeustieteellinen.

s 32Glamouria ja kuohuviiniä

Pykälä ry:tä juhlittiin myös vuonna 2014KATSO KUVAT!

s | 16...ja otti selvää Tallinnan

oikeustieteellisen Helsingin yksiköstä

s | 49Kolumni

V a k i o t 3 Pääkirjoitus

6 IV Tenttaa, IV Tykkää

7 Heikin palsta

8 IV Ajankohtaiset

9 Bonus Pater Familias

10 HELP

41 Osavuosikatsaus

42 Mainoshaastattelu

48 Onnea valmistumisesta

50 Perhonen

51 Julkinen runosuoliAvaudu osoitteessa www.pykala.fi

S a r j a t 11 Päivän asu

22 Oikeus harrastaa

24 Språkbad

36 Juha-Matti-setä neuvoo

44 HYYn kerhot ja projektit

s | 18Opiskelijavaihtoon?!

s | 26Pääsykoekirja-arvostelu

On taas se aika vuodesta..

s | 24Uusi sarja: Språkbad

IV on nykyään kaksikielinen..ainakin sivun verran

s | 28Eero Rämö henkilöhaastattelussa

s | 46Kahden kauppaa

Kauppojen keskittyminen; löytyykö sinunkin lompakosta kanta-asiakaskortti?

s |38Aikapankki

s |6Uusi palsta: IV Tykkää

Kerromme mikä on in juuri nytja myös sen, mikä ei ole

4

IV tenttaa

IV ujuttautui Pitäiskö sunkin jo valmistua-sitseille haastattelemaan n:nen vuoden opiskelijoita.

Pitäiskö sunkin jo valmistua?

Teksti, Kuvat: Annika Juvonen

Lauri K.: Ei, koska kaikki ten-tit pääsee kuitenkin läpi ennen valmistu-mista.

Albert M: Kyllä, pitäisi.

Mikko L.: Ehkä

Jenna T.: Pitäisi!

6

HEIKIN PALSTAPakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta?

Älä enää meneteä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä

7

KUKA TAI MIKÄ ON LAKIMIES… ?

Joku päivä juteltiin opiskelukavereiden kanssa ja siinä ilmeni, että on itsestään selvyys, että useammalla lakimiehellä tai lakitoimistolla on rikollinen tausta. Mitä sanoisitte siitä? Mihin asti heidän kanssaan täytyy olla kimpassa ja hyvä kaveri?Nimin Tiina

Hei Tiina, rohkenen asettaa premissin kyseenalaiseksi: ihanko totta, että ”useammalla lakimiehellä”? Ei sentään kai kuitenkaan ”useimmilla”? Itse en tiedä yhtään tuollais-ta tapausta, mutta toisaalta en kovin aktiivisesti laki-asiaintoimistopiireissä liikukaan. En silti nyt ihan jaksa uskoa. Kahvipöytäkeskusteluissa voi joidenkin mielestä olla kätevä hankkia sosiaalista pääomaa kehittämällä hurjia ja suurenneltuja yleistyksiä tämäntyyppisistä aiheista. Totta saattaa olla vain siteeksi, jos siksikään. Ja mitähän sitä paitsi tarkoitetaan ”rikollisella taustalla”? Onko kyseessä järjestäytynyt rikollisuus vai juopumus-pidätyksiä opiskeluajalta? Antamiesi tapaustietojen perusteella en pääse kovin pitkälle. Jos kysymyksessä on kuitenkin vakavan rikollisuuden edistämiseksi pe-rustettu lakiasiantoimisto, pidä näppisi erossa.

KESÄTYÖPANIIKKI!

Heikki, en ole toistaiseksi saanut kesätöitä ja kalenterini näyttää huolestuttavan tyhjältä. Mitä tehdä? Pelkillä kesätenteillä kun kalenteria ei saa millään täytettyä.

Nimim. Paniikki iskee

Hyvä Paniikki iskee,sama huoli on valitettavan monella. Mikään muu ei auta kuin tiivistää hakutahtia ja lähettää hakemuksia yhä uusiin paikkoihin. Samalla voi joutua laskemaan tasoa siitä, mitä ehkä olit kuvitellut. Se ei ole vaarallista, sillä kaupan kassana, marjamaalla, puhelinmyyjänä tai feissarina voi ansaita kesätienestinsä ihan kunniallises-ti. Moni työnantaja arvostaa jatkossa sitä, kun näkyy, ettet ole halveksinut mitään työtä. Jos jossain välissä jää aikaa myös lomailuun, nauti siitä.

KUKA TAI MIKÄ ON LAKIMIES… ?Joku päivä juteltiin opiskelukavereiden kanssa ja siinä ilmeni, että on itsestään selvyys, että useammalla lakimiehellä tai lakitoimistolla on rikollinen tausta. Mitä sanoisitte siitä? Mihin asti heidän kanssaan täytyy olla kimpassa ja hyvä kaveri?

Nimin Tiina

TYÖOIKEUDEN TUNTEMUS

Nyt kun lakimiehille on keksitty kallis lupalaki-miehen tentti + lupalakimaksu, eikö myös kaikille asianajotoimistoille ja lakiasiaintoimistoille täytyisi laittaa pakollinen työoikeuden tentti, jotta he osaisi-vat myös oikein soveltaa pakollista työlainsäädäntöä työntekijöittensä työsuhteessa?Ja siitä ei saisi olla erityisvapautuksia kuten ny-kyään lupalakimiestentissä.Nimim. Oikkari-orja

Arvoisa Oikkari-orja,ei pidä suostua kaikkeen. Jos tunnet, että sinulla teetetään lainvastaisesti töitä, miksi ihmeessä pysyt ko. toimistossa? Jos lähdet ja ilmoitat samalla syyn, sinusta ei suinkaan tule loppuiäksesi työmarkkinoiden hylkiötä. Työnantajasi ei ole ainoa oikeudellisia palveluja tarjoava toimisto, eikä muutenkaan ainoa mahdollinen työnantaja sinulle. Ei kan-nata ottaa sellaista linjaa, että antaa kohdella itseään kuin ovimattoa. Tietysti ennen kuin lähdet ovet paukkuen, kannattaa varmaan ensin yrittää hyvällä saada muutoksia työoloihinsa. Pidemmän päälle olet kyllä tyytyväinen, kun olet ollut tiukkana.

JAPANIN KIELI

Jossakin aiemmassa vastauksessasi kerroit japanin kielitaidosta olevan hyötyä juristeille. Olin vuo-den opiskelijavaihdossa Japanissa ja puhun kieltä jollakin tasolla. Toistaiseksi siitä ei ole ollut minulle minkäänlaista hyötyä. Mietinkin, missä pääsisin konkreettisesti hyödyntämään osaamistani? Onko tuon kielen osaamisesta oikeasti hyötyä?Nimin. Tokio-fan

Tervehdys Tokio-fan,malttia matkaan – kaikesta kielitaidosta on hyötyä. Riip-puu tietenkin siitä, kuinka hyödyn määrittelet. Jos hyöty on sinulle pelkkää rahallista hyötyä, voit joutua odottele-maan maailman tappiin, vaikkakin japanin kielestä luulisi kostuvan rahallisestikin. Jos viilaat kielen hyvään kuosiin, työtehtäväsi luultavasti ajan oloon ohjautuvat jollakin ta-voin, ainakin osittain Japaniin päin. Itse ajattelen ennen kaikkea kulttuurista hyötyä laajasti ymmärrettynä. Uuden kielen myötä avautuu samalla aivan toinen maailma, kun voi lukea lehtiä ja kirjoja vieraalla kielellä sekä keskustella ihmisten kanssa. Turistimatkatkin kohoavat toiseen sfää-riin. Älä siis hätäile, en ole kuullut koskaan kenenkään katuneen minkään kielen oppimista.

Parasta juuri nyt

Ärsyttävintä juuri nyt

Kirjaston vallanneet abit

Päärakennukseen suunniteltu pommi-isku Tekoa suunnitelleiden uuti- soitiin jääneen kiinni 14.3.

Kopiokorttien vanheneminen Oletko ostanut vanhan kopio- kortin? Käytä se loppuun asap! http://tulostus.unigrafia.fi/

Kesätöiden hakeminen

Kesätöiden saaminen”Money, money, money”

Aprot

Kevät

Naisten/miesten kesäinen vaatetus

8

IV Ajankohtaiset Bonus Pater Familias

Eero Rapolahallituksen puheenjohtaja 2014

9

Tämän lehden kolahtaessa postiluukusta ke-vät on jo pitkällä - takana ovat aina yhtä

eeppinen Pykälä-viikko, vappu ja (toivottavas-ti) muutama tenttikin. Kevät on kuitenkin tuo-nut mukanaan myös laajaa huolta juristikoulu-tuksen tulevaisuudesta.

Maaliskuun lopun kehysriihessä tuli opis-kelijoiden näkökulmasta monilta osin

lunta tupaan. Opiskelijoiden kannalta ikäviä päätöksiä olivat mm. yliopistoindeksin puo-littaminen tulevalle kahdelle vuodelle sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen. Aloituspaikkojen lisäämistä on perusteltu ha-kijasuman purkamisella sekä työurien piden-tämisellä. Pykälä oli yhdessä sidosryhmiensä kanssa aktiivisesti vastustamassa korkeakoulu-paikkojen lisäämistä erityisesti oikeustieteen alalla. Pahimmat uhkakuvat eivät opiskelijoi-den onneksi toteutuneet, mutta tehtävää on vielä.

Juristin työ on vaativaa asiantuntijatyötä, ja laatutason ylläpito on tulevaisuuden kan-

nalta ratkaisevaa. Suuremmat opiskelijamää-rät laskevat sisäänpääsyn kynnystä ja, mikäli resursseja ei merkittävästi lisätä, heikentävät koulutusta kauttaaltaan. Ja vaikka rahaa kou-lutukseen pumpattaisiinkin, ei valmistumisen jälkeen kysyntää työmarkkinoilla ole yhtään aiempaa enempää. Julkinen sektori nimittäin työllistää jo nyt aiempaa vähemmän, eikä yk-sityiselläkään puolella työvoimapulassa kärvis-tellä. Trendin kääntymiseen johtavaa julkisen talouden voimistumista ei myöskään ole näkö-piirissä.

Kesän saapumisen huomaa usein siitä, että monet pykälistit aloittavat täysipäiväises-

ti kesätöissä. Työnteko opiskelujen aikana on useasti paitsi taloudellisesti myös ammatillises-ti kannattavaa; yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja on tärkeää päästä kokeilemaan käytän-nössä. Olipa kyse apulaisena tai traineena työs-kentelemisestä, työnteolla on juristiksi kasva-misessa merkittävä rooli.

Pääkaupunkiseudun asuinkustannukset pa-kottavat monet opiskelijat työskentelemään

myös lukukausien aikana, eivätkä oikkarit ole tähän merkittävä poikkeus. Meillä Helsin-gissä opiskelevilla on kuitenkin merkittävänä etuna se, että työpaikan löytyminen omalta alalta on muita kaupunkeja helpompaa. Työn-

teko lukukausien aikana saattaa hidastaa jonkin verran opintojen edisty-mistä. Opiskelijaelämä voidaan kuitenkin näh-dä kokonaisuutena, jossa opinnot, työnteko ja va-paa-aika ovat tasapainos-sa keskenään.

Vaikka töitä ei kesäksi olisikaan, ei huolta!

Mahdollisuudet viettää kesä muualla kuin näyt-töä tuijottaen ovat rajat-tomat. Tiedekuntamme tarjoaa oivan mahdolli-suuden tenttiä lukukau-den vilskeessä välistä jääneitä aineopintoja. Sukulaisetkaan tuskin pahoittaisivat mieltänsä, jos kävisit tervehtimäs-sä heitä. Tai mitäpä jos pitäisit ihan oikeasti ke-sälomaa? Keskeistä kesä-työproblematiikassa on huomata, että kyseessä on joka tapauksessa win-win –tilanne. Päätitpä pitää ihan oikeaa kesälo-maa tai et, toivottavasti ehdit edes viikonloppui-sin nauttimaan kesästä ja kavereista.

AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ TOIVOTTAEN

KANNANOTTO 7.4.2014 Julkaisuvapaa heti Oikeustieteen opiskelijajärjestöt: Ei aloituspaikkojen nostolle! Suomen oikeustieteen ylioppilaiden järjestöt ovat huolestuneita valtioneuvoston kehysriihessä tekemästä päätöksestä kasvattaa korkeakoulujen sisäänottomääriä tulevina vuosina. Suunniteltuja lisäyksiä on perusteltu hakijasuman purkamisella ja siten yhä useamman nuoren saattamisella korkeakoulutuksen piiriin. Opetusministeri Krista Kiurun kaavailema korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäys saattaa kohdistua merkittäviltä osin myös oikeustieteen alalle. Tätä on perusteltu oikeustieteellisen koulutuksen suurella suosiolla, halvalla hinnalla sekä alan korkealla työllisyysasteella. Oikeustieteellinen koulutus kärsii kuitenkin jo nyt keskimääräistä huomattavasti matalammasta opettaja/oppilas-suhteesta. Yhtä opettajaa kohti on yli 14 opiskelijaa, kun keskimäärin yliopistossa luku on alle 6. Meille opiskelijoille tämä näkyy siten, että opetus on järjestetty pääosin monen sadan hengen luentoina ilman, että opiskelijat saisivat henkilökohtaista palautetta tai pääsisivät vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa. Taistelua käydään jo nyt niin istumapaikoista luentosaleissa kuin tenttikirjoistakin. Nykyisillä resursseilla ei pystytä järjestämään koulutusta, jolla taattaisiin opiskelijoille lakimiehenä toimimisen kannalta ensisijaisen tärkeitä taitoja, kuten esiintymistä, argumentointia ja kirjoittamista. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kohdalla opiskelijat arvioivat oikeustieteellisen tiedekunnan koko yliopiston huonoimmaksi kandipalautteessaan. Laadusta tinkiminen tekee oikeustieteellisestä koulutuksesta halpaa. Juuri tämä halpuus on nyt syynä aloituspaikkojen lisäysten kohdistamiselle oikeustieteelliseen koulutukseen. Kasvavat sisäänottomäärät mitä todennäköisimmin heikentäisivät oikeustieteellisen koulutuksen laatua entisestään ja onhan laadukas juristikoulutus edellytys kansalaisten oikeusturvan toteutumiselle. Aloituspaikkoja alalla on jo lisätty Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisen tutkinnonanto-oikeuden myötä viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan lakimiesten kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, eikä lisääntynyttä työvoimatarvetta alalla ole. Vastavalmistuneiden lakimiesten työttömyys on jo lähes kaksinkertaistunut ja lähentelee tällä hetkellä kymmentä prosenttia. Korkeakoulupaikan tarjoaminen alalta, jolle työllistyminen ei ole todennäköistä, on vain ongelmien lykkäämistä muutamalla vuodella. On harkitsematonta lisätä aloituspaikkoja alalle, jolla ei tosiasiallisesti ole töitä tai selkeitä kasvunäkymiä. Mahdollisten lisäysten tulee kohdistua niille aloille, joilla työvoimalle todella on tarvetta. Oikeustiede ei ole yksi näistä aloista. Tomi Tanskanen Sara Soini Hallituksen puheenjohtaja Ordförande Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry Juristklubben Codex r. f. Paula Lehmusjärvi Lotta Nahkala Hallituksen puheenjohtaja Ordförande Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Judica ry Justus rf/ry Jussi Sjöblom Eero Rapola Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry Pykälä ry

11

Kuvat: Antti Ketola

HELP

10

HYY, olennaiseen keskittyminen ja poliittinen vaikuttaminen

Kuten valppaasti HYY-kuvioita seuraavat pykä-listit ovat huomanneet, ylioppilaskunnan hal-

lituksen vastuualueista löytyy tänä vuonna titteli kampusviljelyvastaava. Ylioppilaskuntatoimijoiden keskuudessa ollaan sitä mieltä, että koska on haus-kaa laittaa kasvimaa pystyyn yliopiston takapihal-le, tulee tämän olla yksi 27 000 opiskelijaa edusta-van edunvalvontaorganisaation kärkiteemoista. Sen sijaan esimerkiksi yrityssuhdevastaavaa ei luonnol-lisestikaan HYYn hallituksesta löydy.

Miksi ylioppilaskunnan muka tulisi huolehtia suhteista yritysmaailmaan? Esimerkiksi siksi, että opiskelijoiden tavoitteena valmistumisensa jälkeen yleensä on päästä työelämään. Tämän jälkeen ih-metellään kirkkain silmin, miksei HYY-toiminta kiinnosta. Ei kai, jos se on muuttumassa täydeksi parodiaksi itsestään.

Annan toisen esimerkin. Vähän aikaa sitten Kaivo-pihan Unicafeeseen tuli Starbucks-kahviautomaat-ti. Sitoutumattoman vasemmiston (HYYn hallituk-sen tämän hetkisen puheenjohtajan taustaryhmä) mielestä tämä oli mielenosoituksen arvoinen ta-pahtuma. Pääargumenttina oli, ettei opiskelijoilla ole mahdollisuutta riittävästi vaikuttaa HYY Yh-tymän toimintaan ja estää epäeettiseksi katsottavia

sopimuksia. En halua vähätellä sitä mah-dollisuutta, että Star-bucksin toimintaan mahdollisesti liittyisi eettisiä ongelmia, mut-ta se ei ole juuri nyt oleellista.

On nimittäin joko hy-vin laiskaa tai hyvin epärehellistä väit-tää, ettei opiskelijoi-den ääni kuulu, jollei itse hyödynnä omia opiskelijaedustajiaan esimerkiksi HYY Yh-tymän hallituksessa, hallintoneuvostossa tai HYY Ravintoloiden

ja muiden yhtiöiden hallituksissa tiedon välittämi-seen ja vaikuttamiseen. HYYn omistajastrategian päivitysprosessi on niin ikään alkanut – siinä edus-tajisto linjaa, mitä se HYY Yhtymältä haluaa. Vai-

kuttamisen paikka on näissä, ei Unicafen pihalla huutelemassa.

Onko kyse sitten laiskuudesta vai epärehellisyydes-tä, jääköön lukijan harkittavaksi. Sanomattakin on selvää, ettei jokaisesta yksittäisestä liiketoiminta-päätöksestä voida järjestää yleistä jäsenäänestystä. HELP on uskonut ja uskoo jatkossakin poliittiseen keskusteluun ja asianmukaisten päätöksentekome-nettelyjen käyttämiseen vaikuttamisen kanavana. Ylioppilaskunnassa vallitsevat monipuoliset eri nä-kemykset tulevat niissä aivan varmasti huomioon otetuiksi, jos mielipiteensä vain viitsii tuoda esiin. Demokratiaan kuuluu se, ettei oma näkemys aina ole voittava näkemys ja tämän tosiasian hyväksymi-sen tulisi kuulua jokaisen opiskelijapoliitikon uran ensiaskeliin. Ensi syksynä muuten jokaisella HYYn jäsenellä on jälleen mahdollisuus asettua ehdolle edustajistovaaleissa ja vaikuttaa siihen, että HEL-Pin edustama järjen ääni kuuluu ylioppilaskunnan toiminnassa jatkossa yhä lujempana. Lisätietoa vaa-leista seuraa jo kevään aikana, joten kannattaa py-syä kuulolla!

Matti SillanmäkiHELPin edustaja HYYn talousjohtokunnassa

PYKÄLISTIN PÄIVÄN ASU

Hallituksen sihteeri, yrityssuhdevaliokunnan pu-heenjohtaja Ella Hiltunen on toisen vuoden

opiskelija, joka tunnetaan myös YVK:n entisenä emäntänä. Haastattelun aikaan hänellä on kädet täyn-nä töitä vuosijuhlien järjestämisessä.

Miten valitsit vaatteesi tänä aamuna?Meillä on tänään pari yritystapaamista, joten piti olla jotain siistiä. En kuitenkaan halunnut pukea mitään tylsän asiallista, koska tiesin haastattelusta. Valitsin käytännölliset, moneen sopivat vaatteet.

Miten hallitustehtäväsi vaikuttavat pukeutumiseesi?

Hallitustyöskentelyn arkeen kuuluu, että voi olla ensin yritystapaamisia päivällä, sitten illalla bileet. Asun on siis sovittava moneen tilanteeseen, koska aina ei ehdi käydä kotona päivän aikana. Kiireinen elämä näkyy myös siinä, ettei aina ehdi pestä pyykkiä. Olenkin os-tellut aikaisempaa enemmän uusia vaatteita, kun aina tuntuu siltä että vaatekaappi on tyhjillään.

Mistä hankit yleensä vaatteesi?Ulkomailla ollessani ostan usein vaatteita kaupoista, joita ei löydy Suomesta. Samalla saa itselleen muka-van matkamuiston. Välillä satsaan merkkituotteisiin, välillä ostan ketjuliikkeistä jotain hauskaa ja lyhyt-käyttöistä.

Mihin käytät eniten rahaa pukeutumisessasi?Pidän laadukkaista laukuista, koska on tärkeää saada tavarat hyvin kannettua. Hyvä laukku myös menee oikeastaan melkein kaiken kanssa.

Luottoasusi?Mekot ovat helppokäyttöisiä, koska niiden kanssa ei tarvitse miettiä asun eri osien yhdistelyä. Myös musta hame on helppo valinta, siihen tykkään yhdistää vä-rikkään yläosan.

Miten kuvailisit omaa tyyliäsi?

Klassinen ja hillitty arjessa, juhlissa tykkään panos-taa pukeutumiseen ja laittaa jotain erikoisempaa pääl-le. Tyylini on toisaalta melko hempeä ja tyttömäinen, pidän esimerkiksi vaaleista väreistä.

Tyyliesikuvasi?

Elizabeth Taylor.

Kerro pahin tyylimokasi?Olin matkalla uuteen työpaikkaan, kun sade pääsi yllättämään. Minulla ei ollut sateenvarjoa, joten olin aivan litimärkä ensimmäisenä työ-päivänäni.

Onko opiskelijalla varaa pukeutua tyylik-käästi?Kyllä on, kyse on vain priorisoinnista. Välillä voi säästää muualta, ostaa vaikka vähän edulli-sempaa ruokaa tai jättää taksin ottamatta bileis-tä.

Vinkkisi edustavaan pukeutumiseen?

Kannattaa valita vaatteet, jotka sopivat itselle. Tilaisuuden luonne on toki otettava huomioon, mutta pidettävä oma persoona mukana.

Sarjassa haastatellaan kiinnostavasti pukeutunutta pykälistiä

Teksti Hanna Oraheimo, kuva: Katriina Näveri

12 13

Teksi: Jenni Nissi Kuvat: Oskari Korhonen, Jasmin Heiskanen

Viime syksystä alkaen myös Itä-Suomen yliopistossa on voinut kouluttautua juris-tiksi. Joensuun oikeustieteellinen on kui-tenkin edelleen melko tuntematon muille oikkareille. IV haastatteli Judican pu-heenjohtajaa ja selvitti, millainen todella on Joensuun oikeustieteellinen.

EI UUTTA TIEDEKUNTAA VAAN TUT-KINNONANTO-OIKEUS

Elokuussa 2013 Itä-Suomen yliopistossa Jo-ensuun kampuksella aloittivat ensimmäiset

oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tut-kintoa suorittavat opiskelijat. Oikeustieteitä on kuitenkin opiskeltu jo pitkään ja opiskellaan edelleen Joensuussa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa oikeustieteiden laitoksella. Yliopisto tarjoaa juridiikan erikoi-saloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, josta valmistu-taan hallintotieteiden kandidaatiksi ja maiste-riksi (HTK, HTM).

Joensuuhun yritettiin kauan saada tutkinno-nanto-oikeutta. Tätä Lakimiesliitto ja muut oik-karit vastustivat näkyvästi. Vastustus ei kui-tenkaan näy Joensuussa: tutkinnonanto-oikeu-den saaminen oli pelkästään iloinen uutinen ja ylpeyden aihe.

Judica ry:n eli Itä-Suomen yliopiston oikeustie-teen ylioppilaiden yhdistyksen puheenjohtaja Paula Lehmusjärvi kertoo, että Joensuussa oli valmistauduttu hyljeksintään oikkarien kes-kuudessa. Vastaanotto oli kuitenkin lämmin: ”Heti Judican perustamisen jälkeen sain usei-ta yhteydenottoja muilta oikkareilta, jotka ky-selivät paljon Judicasta ja tarjosivat apuaan.” Joensuun oikkarit eivät ole joutuneet puolus-telemaan olemassaoloaan lakimiesyhteisölle. ”Olemme ylpeitä laitoksestamme ja tulemme varmasti todistamaan tulevaisuudessa, että Jo-ensuun oikkarit pärjäävät työelämässä.”

OIKKARIT JA HALLINTOTIETEILIJÄT SULASSA SOVUSSA

Tutkinto on toki uusi Joensuussa, mutta siellä on opiskeltu oikeustieteitä toistakymmentä

vuotta. ”HTM-tutkinnon vuoksi meillä on laa-jalti valinnanvaraa vapaavalintaisten opintojen suhteen. Opiskelijoita tänne houkuttelevat esi-merkiksi vero-oikeuden ja oikeuspsykologian kurssit. Myös lainvalmistelun saralla opetus on laadukasta”, Lehmusjärvi kertoo. Oikeustieteiden opiskelun juuret näkyvät Joensuun kampuksella selvästi. Noin puo-let viime syksynä sisään päässeistä on entisiä HTM-opiskelijoita. Näin ollen monet oikkarit ja HTM-opiskelijat ovat vanhoja tuttuja, eikä jokapäiväisessä kanssakäymisessä tehdä erotte-lua kyseisten tutkintojen opiskelijoiden välillä. ”Hallintotieteilijät” opiskelevat samoilla kurs-seilla kuin oikkarit. HTM-opiskelijoiden suuri edustus näkyy myös siinä, että suurella osalla oikkareista on paljon oikeustieteen opintoja ta-kana, ja moni on jopa valmistumassa pian.

Yksi oikeustieteiden laitos, kaksi eri tutkintoa - Millainen on Joensuun oikis?

12

Judican logoon on saatu inspiraatiota oikeushistorian pääsykoekirjasta

ISTUMAPAIKOISTA LUENNOILLA EI TARVITSE TAPELLA

Joensuun oikeustieteellisestä puhuttaessa tu-lee monesti esiin huoli siitä, ylettääkö ope-

tus muiden tiedekuntien tasolle. Lehmusjärvi huomauttaa, että muissa tiedekunnissa opiske-lijat tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei oikeus-tieteellisten opetuksen taso ole parhaimmasta päästä. Joensuussa tilanne on toinen: ”Minä itse, ja keskustelujen perusteella muutkin opis-kelijamme olemme todella tyytyväisiä opetuk-seen.”

Joensuussa ei tunneta massaluentojen käsitettä, ja luennoilla on tilaa kysymyksille ja keskuste-lulle. Seminaarimuotoisten kurssien opiskeli-jamäärä voi olla alle kymmenen, jolloin opetus on todella intensiivistä. ON/OTM-koulutuksen myötä Joensuussa on yhä enemmän panostet-tu oikeudellisen kirjoittamisen harjoitteluun ja luentoja monipuolisempaan opetukseen. Tämä ilmenee niin, että monella kurssilla tarjotaan mahdollisuus kirjoittaa esimerkiksi oppimis-päiväkirja tai esseitä, joista saa lisäpisteitä tent-tiin.

Pätevästä henkilökunnastakaan ei ole Joen-suussa pulaa. Esimerkkinä Lehmusjärvi mainit-see rikos- ja prosessioikeuden professorin, OTT Matti Tolvasen, joka oli vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan toiseksi viitatuin suoma-lainen oikeustieteilijä. ”Opettajien ja profes-soreiden ammatilliset taustat ovat vaihtelevia, mikä on ehdottomasti rikkaus”, Lehmusjärvi sanoo. ”Uskon, että opetuksen laatu ja hyvä kurssitarjonta houkuttelevat tulevaisuudessa Joensuuhun opiskelijoita kauempaakin.”

Joensuun pääsykoekirjat ovat yhteiset Turun oikeustieteellisen kanssa. Oikeustieteiden lai-toksen johto kertoo syyksi sen, ettei parille sa-dalle hakijalle ole järkevää kirjoittaa omia pää-sykoekirjoja. ”Vaikka teemme Turun kanssa yhteistyötä pääsykokeen osalta, kaikkiin oikik-siin haetaan edelleen erikseen ja niin sen tulisi mielestäni olla jatkossakin”, Lehmusjärvi linjaa.

OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YH-DISTYS JUDICA RY Lehmusjärvi kertoo, että ainejärjestön nimen päättäminen oli yllättävän vaikeaa. ”Halusim-me sen sopivan yhteen muiden oikkarijärjes-töjen nimien kanssa, eli sen tuli olla lyhyt ja ytimekäs. Kunnian nimestä saa eräs opiskelija,

joka nimen päättämispäivää edeltävänä yönä heräsi ja keksi nimen Judica. Se äänestettiin yksimielisesti järjestömme nimeksi.”

Yhdistyksen logon on laatinut hallituksen yleisvastaava Jasmin Heiskanen. Inspiraatio-na toimi viime kevään pääsykoekirja Justitian helmoissa. Kyseisen oikeushistorian kirjan kan-nessa olevan naisen vasemmassa kädessä on vaaka ja oikeassa miekka, kuten Judican lo-gossa. Kirja oli Lehmusjärven sanojen mukaan kaikkien murheenkryyni.

Judican hallituksessa on kaikkiaan seitsemän jäsentä, joista kuusi on myös entisiä HTM-opis-kelijoita. Puheenjohtaja Lehmusjärvi opiskelee kolmatta vuotta Joensuussa – kaksi ensimmäis-tä hänkin vietti HTM-puolella finanssi- ja sivii-lioikeutta opiskellen. Hallituksen varapuheen-johtajana ja sihteerinä toimii Emmi Nykänen, talousvastaavana Raisa Niskasaari. Muita jäse-niä ovat Jasmin Heiskanen, Niko Ruuskanen, Iiris Pöllänen sekä Johanna Lindberg, joka on hallituksen ainoa fuksi.

13

Judica ry:n ensimmäinen hallitus. Ylärivi: Johanna Lindberg, Raisa Niskasaari, Iiris Pöllänen ja Emmi Nykänen. Alarivi: Niko Ruuskanen, Paula Lehmusjärvi ja Jasmin Heiskanen.

14 15

19 lainsäädäntöviitettä 110 esityöviitettä190 oikeuskäytäntöviitettä 94 kirjaviitettä

Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä tahansa Nelli-portaalin kautta.

Pykälän parempi hakupalvelu

4,30SEKUNTIA

Tahallisuus

190x270_inter vivos_sl-com-tahallisuus.indd 1 18.3.2014 16:22:28

Lehmusjärvi kertoo, että yhdistyksen alkutaipaleella hallitustyöskentely on hyvin erilaista kuin muissa ainejärjestöissä. Vastuualueita on mahdoton noudattaa orjallisesti: ”Viime lokakuussa emme olisi todellakaan osanneet ennustaa, mitä kaikkea tulee eteen.” Esimerkiksi yhdistyksen sääntöjä piti muokata useaan kertaan, jotta ne kelpasivat Patentti- ja rekisterihallitukselle.

OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSEN KAKSI AINEJÄRJESTÖÄ

Joensuussa oli jo valmiiksi ainejärjestö, Legio Ostiensis, joka on oikeustieteiden laitoksen ”hal-lintotieteilijöiden” (järjestön omalla sivulla erityisjuristien) ainejärjestö. Lakimiesliiton sään-

nöissä kuitenkin sanotaan, että sen jäsenen on oltava rekisteröity oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys. Judica siis perustettiin, jotta oikkarit pääsisivät Lakimiesliiton jäseniksi.

Kohtalaisen yleisesti vallitseva käsitys on, että uusien oikeustieteen opiskelijoiden oli valittava, liittyvätkö he Legio Ostiensiksen vai Judican jäseniksi. Lehmusjärvi kuitenkin kertoo, että valin-taa ei tarvinnut tehdä, vaan opiskelijat voivat kuulua molempiin. ”Tietääkseni useimmat oikka-rifuksit ovat liittyneet syksyllä Legio Ostiensiksen jäseniksi, koska Judicaa ei silloin vielä ollut edes olemassa, ja he halusivat osallistua Legion tapahtumiin ja tutustua muihin oikeustieteen opiskelijoihin. Toki he ovat myöhemmin liittyneet myös Judican jäseniksi.”

Lehmusjärven mukaan on hyvä, että Joensuussa oikkarifuksit ovat voineet olla Legion toi-minnassa mukana. Judicalla ei nimittäin vielä ole ollut mahdollisuutta järjestää opiskelijoil-le tapahtumia, joten Legio Ostiensiksen avulla oikkaritkin ovat voineet viettää fuksivuot-taan kuten kuuluu. Syksylle Judicallakin on omia tapahtumia tiedossa. Yleinen harhaluu-lo on, että Judicalla ja Legio Ostiensiksella olisi jonkinlainen kilpailuasetelma. ”Se on meis-tä huvittavaa, sillä välillämme on poikkeuksellisen hyvä yhteishenki”, Lehmusjärvi sanoo.

14

1716

Vuosittain tiedekuntaamme pyrkivistä yli tuhat odottaa heinäkuun puolivälissä

turhaan hyväksymiskirjettä. Osa pyrkii uudelleen useita kertoja pääsemättä koskaan sisään. Jotkut päätyvät vaihtoehtoon, josta harva tietää. Kenties, hyvä lukija, olet tämän vuoden phukseja ja tulit pääsykokeesta lähtiessäsi saaneeksi käteesi mainosflaijerin, joka tästä mahdollisuudesta kertoi.

Helsingissä voi nimittäin opiskella oikeustiedettä muuallakin kuin Porthaniassa. Tallinnan yliopisto perusti 2012 Helsinkiin oikeustiedettä opettavan sivuyksikkönsä, joka tarjoaa opetusta Business Meeting Parkin toimipisteissä Kaartinkaupungissa ja Kampissa. Päädytään TLUn opiskelijaksi muunkinlaisilla taustoilla. Ensi syksynä ELSA Finlandin S&C:n tehtävissä aloittava Petri Freundlich kertoo hakeneensa kyllä Helsinkiin, mutta

asui pääsykokeen aikaan vielä ulkomailla. Tallinnan yliopiston sisäänpääsyn määräävät haastattelu ja motivaatiokirje, jotka saattoi suorittaa ulkomailtakin käsin.

Mitä sitten saa vastineeksi pulittaessaan ilmaiseen koulujärjestelmään tottuneen korvissa suolaiselta kuulostavan lukukausimaksun (lukuvuonna 2013-2014 kandidaatintutkinnon yksi lukuvuosi 3 952 euroa, maisterintutkinnon 4752 euroa)?

On todettava, ettei TLUn tarjoamalla tutkinnolla sellaisenaan saa Suomessa pätevyyttä sellaiseen virkaan tai tehtävään, jossa kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tai kandidaatin tutkinto. Suuri osa koulun opiskelijoista toteaa kuitenkin olevansa painottamassa opintojaan kansainväliseen suuntaan.

Tal l i n n Un i v e r s i t y Law Sch o o lEs i t t e l y s s ä

He l s i n g i n y k s i k k öTeksti ja kuvat: Terhi Raikas

Heille, jotka haluavat luoda uransa Suomessa, koulu tarjoaa Suomen oikeusjärjestelmään painottuvan opintokokonaisuuden, ja myöhemmin on mahdollista hakeutua suorittamaan ETA-koe. ETA-koe on noin 30 opintopisteen maksullinen kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia Suomen oikeusjärjestelmään liittyviä kursseja.

Onko TLU näille tulevaisuuden kollegoillemme sitten vain helppo ja maksullinen oikopolku juristin leveän leivän ääreen? Opetus ainakin tämän vuoden phukseilla on hyvin kansainvälisesti painottunutta. Koko tutkinto suoritetaan englanniksi. Omaan korvaani esim. kymmenen sivun tutkielma Saksan perustuslaista kuulosti hieman hassulta tehtävältä.

Opetus on kuitenkin ainakin omasta mielestäni asiansa osaavilta kuulostavien käsissä. Venäjästä kiinnostuneena vihersin kateudesta, kun kuulin koulussa yhdellä kurssilla opettaneen miehen, joka oli ollut laatimassa Neuvostoliiton perustuslakia. Yliopisto kertookin internet-sivuillaan tekevänsä yhteistyötä esimerkiksi Moskovan yliopiston kanssa.Kirjoista Tallinna Law Univesityn opiskelijoilla ei ole samanlaista taistelua kuin meillä Kaisan vakioasiakkailla.

ELSA Helsingin hallitusaktiivina olen päässyt tutustumaan moneen järjestötoiminnassa aktiiviseen TLUn oranssien haalarien kantajaan. Lähtötietoni olivat siis koulusta jo hyvät, mutta suuntasin silti kulkuni eräänä helmikuisena iltana TLUn oman opiskelijajärjestön, Primus Collegiumin, Satakuntalaisen osakunnan tiloissa järjestämille sitseille tarkoituksenani Meet TLU, kuten tapahtuman nimi kuului.

Vaikka läsnäoloa Tallinnan yliopistolla on suhteellisen vähän ja opiskelijat ovat pakotettuja itsenäisempään työskentelyyn kuin esimerkiksi me Helsingin oikkarit, huokuu Tallinnan opiskelijoista ulkopuolisenkin silmiin lämmin yhteishenki, jonka takaa tiivis ja suhteellisen pieni opiskelijayhteisö. Olympialätkän kisakatsomo ja Suomen saama pronssimitali nostattivat tunnelman kattoon!

Vaikka koulusta ja maksullisista tutkinnoista olisi mitä tahansa mieltä, eivät nämä tuolloin vielä useimmille ventovieraan IVn kynäniekan sydämellisesti vastaanottaneet juristinalut ansaitse negatiivista suhtautumista.

18 19

Opiskelijavaihto on in!

Tiedekunnan vaihtopaikkojen haku on taas kerran ollut helmi-maaliskuussa ja monet onnekkaat opiskelijat ovat ensi vuonna lähdössä eri puolille maailmaa. Millaista sitten on vaihtoon hakeminen? Inter Vivos haastatteli sekä tiedekunnan edustajia Teija Isotaloa ja Sanni Ruuskasta hakuprosessista että opiskelijoita heidän hakukokemuksistaan.

Teksti: Mira KarppanenKuvat: Sonia Lehto, Annika Juvonen

KUINKA YLEISTÄ ON VAIHTOON LÄHTEMINEN?

Oikkarit ovat ahkerimpia vaihtoon lähtijöitä yli-opistossamme. Tiedekunnan kansainvälisistä

asioista vastaavan Teija Isotalon mukaan tiedekun-tamme opiskelijat suorittivat viime vuonna yli kol-men kuukauden pituisia vaihto- ja harjoittelujakso-ja 145 kappaletta. Lisäksi tiedekuntamme vastaan-otti 143 vaihtoon tullutta opiskelijaa. Tiedekuntien välisessä vertailussa tiedekuntamme opiskelijaliik-kuvuus on suurin suhteessa uusien opiskelijoiden määrään. Ilman suhteutusta olemme kolmannella sijalla humanistisen ja valtiotieteellisen jälkeen, vaikka olemmekin melko pieni tiedekunta. Lisäk-si monet suorittavat kesäkouluja, opintomatkoja ja muita lyhyempiä kansainvälisiä vierailuja, joita ei tässä vertailussa oteta huomioon.

Tiedekunta tukee vaihtoon lähtemistä, sillä se on tärkeä osa opintoja. Vaihtoon voi päästä jopa kaksi kertaa tai vielä opintojen loppuvaiheessakin. Läh-tökohtaisesti kaikki vaihdossa suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua opintoihin. Opintojen laa-jempia korvaavuuksia selvitellään, tällä hetkellä ainakin eurooppa- ja kv.oikeus on mahdollista suo-rittaa vaihdossa.

MIKÄ ON TIEDEKUNNAN ROOLI VAIHTOON HA-KEMISESSA?

Tiedekunnalla on useita vaihtokohteita pohjois-maissa ja muualla Euroopassa, joiden lisäksi Kii-nasta löytyy neljä partneriyliopistoa, Yhdysval-loista kaksi ja uutuutena Melbournen yliopisto Australiasta. Aikaisemmin kaukokohteet olivat lähinnä yliopiston vaihtokohteita, mutta nykyään myös tiedekunnat ovat lisänneet omia hakukoh-teitaan Euroopan ulkopuolelta. Esimerkiksi vie-lä kolme vuotta sitten tiedekunnallamme ei ollut yhteistyötä Kiinan kanssa. On melko todennä-köistä ja toivottavaa opiskelijoiden kannalta, että kehitys jatkuu samanlaisena ja vaihtopaikkojem-me määrä kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Tiedekunta solmii vaihtosopimukset kohdeyliopis-tojen kanssa ja pitää niitä yllä. Nyt vuodenvaihtees-sa alkoi uusi Erasmus-kausi, jonka vuoksi syksyllä kaikki Erasmus-kohteiden sopimukset piti neuvo-tella uudelleen. Tiedot vaihtokohteista pitää myös löytyä tiedekunnan nettisivuilta päivitettynä opis-kelijoiden saatavilla. Lisäksi Teijan ja opintosihteeri Sanni Ruuskasen työhön kuuluu aiheeseen liittyvää opiskelijaneuvontaa ja vaihtoinfotilaisuuden pitä-minen. Kaksiosaisen hakuprosessin ensivaiheessa opiskelijat hakevat tiedekunnan vaihtopaikkoja, jonka lopuksi Sanni nimeää tiedekunnan valitsemat

opiskelijat kohdeyliopistoille. Sitten alkaakin pro-sessin toinen vaihe, jossa tiedekunnan valitseman opiskelijan tulee hakea kohdeyliopistoon.

ENTÄ OPISKELIJAN? Tiedekunnan haussa opiskelijan tulee kirjoittaa motivaatiokirje suomeksi tai ruotsiksi, cv kohde-maan kielellä sekä täyttää alustavat opintosuunni-telmat. ”Onneksi tiedekuntamme opiskelijat ovat kuitenkin ajoissa miettineet, minne voisivat hakea, ja selvitelleet asioita”, kehuu Teija. Opintosuunni-telmien teossa opiskelija selailee kohdeyliopiston nettisivuja etsien tietoa tarjottavista kursseista ja niiden opintopistemääristä. Kaukokohteiden koh-dalla lisätyötä tuottaa opintopisteiden muuttami-nen meidän opintopisteitämme vastaavaksi. Läh-tökohtaisesti Australiassa neljä kurssia vastaa 30 opintopistettä, USA:n kohteissa pisteiden kerroin on 2 ja Kiinan kohdalla 1,5.

Hakuprosessin toisessa vaiheessa opiskelija hakee kohdeyliopistoon. Käytännöt vaihtelevat eri koh-teiden välillä: jotkut lähettävät saman tien hyväk-symiskirjeen, toiset hakulomakkeen ja jotkut eivät ota yhteyttä ollenkaan. Myös kohteiden hakuajat vaihtelevat paljon. Esimerkiksi tänä vuonna Zagre-biin ja Yhdysvaltoihin valituille lähetettiin vaihto-yliopistoista pikaisesti hakulomake, koska näiden kohteiden hakuaika on jo käynnissä. Suurin osa hakuajoista sijoittuu kuitenkin huhti-kesäkuulle, mutta joissain kohteissa hakuaikaa on jopa heinä-kuulle asti. Jotkin kohteet puolestaan ottavat ke-vätlukukaudelle valittuun opiskelijaan yhteyttä vasta myöhemmin. On opiskelijan itsensä vastuulla selvittää, milloin kohdeyliopiston haku on käyn-nissä, ja muistaa lähettää hakemus tarvittavine liit-teineen ajoissa.

Opiskelijan tulee hankkia lennot, majoitus, mahdol-linen viisumi ja muu tarpeellinen vaihtoa varten. Tämä kaikki maksaa, mutta onneksi viime vuosi-na kaikki Nordplus- ja Erasmusvaihtoon lähteneet ovat saaneet stipendin. Lisäksi tiedekunnan sivuil-ta löytyy tietoa muista apurahoista ja stipendeistä, joita voi hakea. Kannattaa siis googlata mahdolli-suuksia ja olla aktiivinen, jos haluaa kerryttää itsel-leen matkakassaa. Myös KELAn korotettu opinto-lainan valtiontakaus kannattaa huomioida vaihdon rahoittamisessa.

MITKÄ OVAT VALINTAKRITEERIT?

Kielitaito on tärkein kriteeri, sillä opiskelijan pitää pystyä opiskelemaan kohdeyliopistossa vaaditul-la kielellä. Kielitaidon voi todentaa monella tapaa. Motivaatiokirjeessä hakijan tulee arvioida oma

20 21

kielitaitonsa eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukaan ja perustella sitä esimerkiksi kielikeskuk-sessa suoritetuilla kursseilla, aiemmilla opinnoil-la tai muilla perusteilla. Hakemuksessa ei kannata huijata, sillä kielitaidon puute tarkoittaa sitä, ettei saa kohteessa kursseja suoritettua. Jatkossa kielitai-toon tullaan kiinnittämään vielä enemmän huomi-oita, monissa vaihtokohteissa on jo nyt kielitestit ja kahdessa on jopa kaupalliset, maksulliset testit vaatimuksena sisäänpääsylle.

Toinen korkealle arvostettu kriteeri on opintopis-temäärä. Nämä kaksi ratkaisevat usein valinnan, mutta mikäli tulee kilpailua kahden tai useamman hakijan välillä, kuten monien kohteiden suhteen, verrataan muita tekijöitä kuten opintomenestystä, opintosuunnitelmaa ja motivaatiokirjettä.

MITEN TIEDEKUNNAN VAIHTOPAIKAT EROA-VAT YLIOPISTON PAIKOISTA TAI OMATOIMISES-TI HANKITUISTA?

Yliopiston paikkoja hakevat kaikki opiskelijat ja siellä katsotaan myös tiedekuntajakaumaa paik-kojen kesken. Joihinkin kohteisiin on myös rajoi-tuksia oikeustieteen opiskelijoille. Valintakriteerit poikkeavat toisistaan, yliopiston haussa esimerkik-si arvosanoja arvostetaan enemmän kuin opinto-pistemäärää. Myös hakuajat ovat erilaiset. Lisäksi Kiinassa voi opiskella vain Wuhanin yliopistolla englanniksi juridiikkaa, kun muissa yliopiston Kii-nakohteissa voi opiskella vain kiinan kieltä ja kult-tuuria. Tiedekuntamme opiskelijat ovat kuitenkin menestyneet hyvin yliopiston vaihtohauissa.

Omatoimisestikin voi hankkia itselleen opiskelu-paikan ottamalla suoraan yhteyttä haluamaansa yliopistoon. Tällöin ongelmaksi muodostuvat usein lukukausimaksut, joita ei tiedekunnan kohteisiin lähtevien tarvitse maksaa.

Lisätietoa vaihtoon hakemisesta löytyy tiedekun-nan nettisivuilta www.helsinki.fi/oikeustiede -> opiskelu -> opiskelijavaihto.

MITEN HAKEMUKSET JAKAUTUVAT?

Tiedekuntamme vaihtokohteista löytyy monia huip-puyliopistoja ja valinnanvaraa on paljon. Vuosittain kohteiden hakijamäärissä on valtavia eroja. Jotkut kohteet ovat halutumpia kuin toiset ja saman koh-teen kesken voi olla eri vuosina hakijoita eri määriä. Samaan kohteeseen ei välttämättä yhtenä vuonna hae kukaan, kun taas seuraavana kaikki halukkaat eivät mahdu. Erittäin haluttuja kohteita paikkojen määrään nähden olivat tänä vuonna USA ja Austra-lia, kun taas esimerkiksi Iso-Britanniassa hakemuk-

set jakautuivat hyvin epätasaisesti kohteiden kes-ken. Moni ansioitunut hakija jäi ilman paikkaa en-simmäisellä kierroksella tästä syystä. Tänä vuonna USA:n ja Australian opintopisteraja nousi poikkeuk-sellisen korkealle, lähemmäs 200 opintopisteeseen. Ei kuitenkaan kannata pelästyä. Muutamista koh-teista on joka vuosi kova kilpailu, silti suurin osa hakijoista saa paikan haluamastaan yliopistosta. Loput paikat tulevat uudelleen hakuun toiselle hakukierrokselle. Suurin osa (118 hakemusta tänä keväänä) hakemuksista ja valinnoista tehdään en-simmäisellä hakukierroksella helmikuussa. Maalis-kuun toiselle hakukierrokselle haki tänä vuonna 17 opiskelijaa, joista 10 ei ollut hakenut ensimmäisellä kierroksella.

Ongelma onkin siinä, ettei voi tietää, miten ku-nakin vuonna hakemukset tulevat jakautumaan. Mikäli siis haluat opiskella englanniksi, kannattaa huomata, että esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Krei-kassa opiskelukieli on englanti. Ja jos ei helmikuun ensimmäisellä kierroksella tärpännyt, voi hakea uudelleen toisella hakukierroksella maaliskuussa. Kannattaa muistaa yliopiston paikkojen hakuajat sekä mahdollisuus yrittää vuoden päästä uudelleen toivottavasti kasvaneella opintopistemäärällä.

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA

Maria Saraste, Freie Universität, Berliini

Hain Berliiniin kahteen yliopistoon ja kolmantena vaihtoehtona Konstanziin. Pääsin Freie Universi-tätiin, joka oli toinen valintakohteeni. Olen kaksi-

kielinen, Saksassa syntynyt ja käynyt kouluni sak-saksi eli kieli on tuttu. Toisen vuoden opiskelijana minulle on kertynyt noin sata opintopistettä, joten en jännittänyt sitä että valitaanko minut. Uskon kuitenkin, että vaihdossa pärjäisi vähemmälläkin kielitaidolla ja paikan päällä oppisi nopeasti lisää.

Hakuprosessi oli aikaavievä ja paikoin hankala. Opastusta en kuitenkaan pyytänyt, paitsi kerran soitin FU Berliiniin kysyäkseni kurssien opintopis-temääriä. Kohdeyliopistoissa oli tarjolla paljon mie-lenkiintoisia kursseja, joten kurssien valinta ei ollut vaikeaa. Ainoa vaikeus CV:n kirjoittamisessa puo-lestaan oli tiettyjen sanojen kohdalla, sillä kaikille termeille (esimerkiksi osakuntaviroilleni) ei oikein ole vastinetta saksan kielessä. Vaihdon aikana aion reissailla niin paljon kuin vain ehdin, sillä matkus-telu on Saksassa halvempaa kuin Suomessa. Aion

Tiedekunnan paikkojen hakemusjakauma 2014:

Kohdemaa Vaihtopaikat yht. Hakemukset 1. kierros Hakemukset 2. kierros

USA 4 24 -

Iso-Britannia 24 19 1

Ruotsi 12 14 4

Australia 2 10 -

Ranska 36 10 2

Alankomaat 13 8 1

Belgia 16 7 0

Saksa 38 7 0

Espanja 22 3 0

Irlanti 5 4 0

Norja 6 3 1

Sveitsi 10 3 0

Kroatia 3 2 0

Turkki 4 2 0

Italia 8 1 0

Kiina 8 1 4

Tanska 5 1 0

Islanti 4 0 1

Tšekki 6 0 1

Viro 3 0 1

Itävalta 6 0 0

Kreikka 2 0 0

Latvia 2 0 0

Liettua 2 0 0

Puola 2 0 0

Slovakia 3 0 0

Unkari 2 0 0

Taulukko 1: Kukin hakija voi hakea max. 3 kohteeseen, kohdissa Hakemukset 1. kierros ja 2. kierros huomioidaan VAIN ensisijaiset kohteet. Esimerkiksi Australiaan haki siis 10 opiskelijaa ensisijaisesti ja lisäksi moni haki vielä toisena tai kolmantena hakukohtee-naan sinne.

mennä paikallisten kanssa ainakin Münchenin Ok-toberfesteille, mutta lähteä myös Saksan ulkopuo-lelle vaihdon aikana.

Lisäksi nimetön Sveitsiin hakenut opiskelija paljas-taa saaneensa lisäjännitystä, kun Sveitsissä järjes-tetty EU-liikkuvuus kansanäänestys vaikutti jopa Erasmuspaikan perumiseen. Hän kuitenkin kehuu tiedekuntamme hoitaneen tilanteen hyvin ja kertoo opiskelupaikan ja rahoituksen järjestyneen tästä huolimatta. Hänen mukaansa HY:ssä käytössä ole-va Mobility Online hakujärjestelmä ei ole kaikkein modernein, vaan vähän tönkkö. CV:n kirjoittamista opiskelukielellä hän ei jännittänyt, kun taas opin-tosuunnitelmien laatimisessa oli ajoittain ongelmia: useimpien yliopistojen sivuilta kurssit löytyivät helposti, toisilta sivuilta tietoja sai kaivaa oikein kunnolla.

22 23

Lautapelit

Kuten varmaankin suurin osa meistä, myös Johannes on saanut ensikosketuksensa pelien maailmaan vanhan kunnon muistipelin kautta. Päähenkilömme ei kuitenkaan muista, milloin hän varsinaisesti on pelaamisesta innostunut. Hän kertoo kuitenkin pelanneensa Shakkia jo ala-asteella ja muistelee mahdollisesti aloitta-neensa modernien lautapelien parissa lukioi-käisenä.

- Olen aina tykännyt ratkaista ongelmia, ja lau-tapelit tarjoavat hyvin rajatun ongelman, jota saa sitten yrittää ratkaista kanssapelaajiaan pa-remmin, vastaa Johannes kysyttäessä syitä har-rastuksen kiehtovuuteen.

Intohimoisimmat lautapelaajat ovatkin nuoria aikuisia. Heistä osa käy kisaamassa lautapeli-herruudesta ympäri maailmaa, Johanneskin.

- Kisaan mielelläni, vaikka turnaukset ovatkin suhteellisen harvinaisia. Olennaisin sijoitukse-ni on suomenmestaruus Tichun SM-kisoista. Viikko sitten kävin pelaamassa Warhammeria Pietarissa. Tiimiturnauksen sijoitukseksi tuli 4/18, kertoo Johannes.

Johanneksen kaapista ei kuitenkaan löydy niin mittavaa valikoimaa erilaisia lauta- ja korttipe-lejä kuin voisi luulla. Hän omistaa alle kymme-nen peliä. Niitä tunnetuimpia, kuten Afrikan tähteä tai Monopolya, kokoelmasta ei löydy. Itse asiassa hän mainitsee juuri Monopolyn in-hokikseen, sillä siinä yhdistyy valintojen vä-hyys, taitoelementin puute ja pitkä kesto.

Nykypelit ovat yhä monipuolisempia ja enene-vässä määrin strategista ajattelua vaativia. Tee-moja lienee tuhansia. Internetin ihmeellinen

Oikeus harrastaa

TEKSTI: Laura VarjokariKUVAT: Johannes Rimpiläinen

Varhaisimmat lautapelit, Shakki ja Backgammon, antoivat pelikulttuuril-le elämän. Nykypäivänä lasten pienet kätöset tarttuvat kuitenkin mie-

luummin pelikonsolin ohjaimeen kuin perinteiseen pelilautaan kauniine pe-linappuloineen ja noppineen. Itse muistelen lautapelejä kaiholla. Lapsuuteni sadepäivät täyttyivät Monopolyn, Kimblen ja Trivial Pursuitin mestaruudes-ta kisaten. Ilokseni lautapeleillä on vieläkin oma vankka kannattajakuntan-sa – vaikka heidän suosimansa pelit ovatkin minulle täysin tuntemattomia. Tässä numerossa Johannes Rimpiläinen johdattaa meidät lautapeliharrastuk-sensa saloihin.

maailma on esimerkkejä tulvillaan. Aiheesta tietoa etsiessäni löysin pelejä, joissa tarkoi-tuksena on muun muassa vastustaa huume-kartelleja Kolumbiassa, estää avaruusalusta räjähtämästä ja selviytyä autiolla saarella.

Johannes sen sijaan nimeää suosikkipelik-seen Advanced Squad Leaderin eli ASL:n. Peli lienee sotapeleistä se tunnetuin ja ar-vostetuin. ASL käsittää heksasodankäyntiä toisen maailmansodan teemalla. Pelaajien ohjastamat yksiköt ovat joukkueita, puoli-joukkueita ja yksittäisiä miehiä. Peli on jul-kaistu vuonna 1985 ja on siis jo ehtinyt kyp-sään aikuiseen ikään.

Pelin valmistajalla ei ole Johannekselle väliä. Uusia pelejä haastateltavamme tosin kokeilee pääasiassa vain kavereidensa suositukses-ta. Uusien pelien hankinnassa vaakakupissa saattaa kuitenkin painaa nimekkään suun-nittelijan luomukset.

Vaikka nykyajan strategisissa lautapeleissä voittaminen lienee se päällimmäinen tunne, osalle pelaajista tärkein motiivi on kuitenkin pelaamisen sosiaalinen ulottuvuus. Lauta-pelit tarjoavat tässä suhteessa ainutlaatuisen pelikokemuksen tietokonepeleihin verrat-tuna. Mukana on aito ihmiskontakti ja tun-teiden kuumentuessa joku kanssapelaajista saattaa jopa pyrkiä iholle.

Harrastuksena lautapelien pelaaminen on suhteellisen halpa, sillä noin 40-50 euron kertainvestoinnista riittää iloa vuosiksi. Pe-laamisessa yhdistyy niin ajattelu kuin sosi-aalinen kanssakäyminenkin. Erityisesti kas-vavassa iässä oleville lapsille lautapelit ovat oivallinen ajanviete. Ne vahvistavat niin lapsen keskustelutaitojen kehittymistä, kes-kittymiskykyä, loogista ajattelua kuin myös hienomotorisia taitoja.

- Lautapelaamisen aloittaminen on helppoa. Ensimmäisenä kannattaa käydä tsekkaamas-sa Suomen lautapeliseuran nettisivut ja pai-kantaa itselleen sopivin pelikerho, vinkkaa Johannes.

Johanneksen mukaan pelien viehätys piilee ongelmanratkaisutaidon harjoittamisessa ja kirvelevissä tappioissa. Häviön jälkeen re-vanssi on paikallaan.

24 25www.hpplaw. f i

INTER VIVOS ILMO 18.11.2013.indd 1 19.11.2013 9.56

Skriven av: Fanny Lassila, Foton: Codex

Varför borde man lära sig tala svens-ka?

I denna spalt kommer codexare att skriva om olika, förhoppningsvis underhållande ämnen på svenska. För att ni ska ha det lät-tare att förstå vad vi yrar om bifogar vi all-tid en ordlista med de knepigaste orden till spalten. Med tanke på att Codexpressens textinnehåll främst består av skvaller och lite bildtexter kan det kännas lite ovant för vår redaktion att verkligen skriva löpande text. Vi beklagar alltså om ni trots ordlistan inte alls klarar av att förstå vårt resonemang. Vi vill också påpeka att argu-menten bör tas med en nypa salt, för vårt allas välmående.

När vi nu invaderar er tidning med vår svenskpropaganda borde vi kanske först förklara till er varför ni borde stå ut med den. Därmed handlar vår första spalt om ämnet ”Varför borde man lära sig svens-ka?”, och det är ju faktiskt en bra fråga. Naturligtvis beror svaret på vem man frågar.

SFP

SFP vill ta Finland tillbaka till den gamla goda tiden då svenskan var ett högt res-pekterat språk i Finland. Därför vill SFP att alla finländare ska lära sig svenska. Den listiga planen förverkligas genom tvångssvenskan. Som vi alla vet, har detta ju varit en stor succé. SFP vill ytterligare hindra det finska folket från att lära sig andra främmande språk än svenskan. I och med att alla måste lära sig svenska i skolan, är det helt omöjligt att små barns hjärn-kapacitet skulle räcka till att lära sig några andra språk.

Universitetet

Helsingfors universitet har riksansvaret för att utbilda kunniga svenskspråkiga juris-ter. Förr har detta förverkligats genom att anta svenskspråkiga studerande till juris-tutbildningen och utbilda dem till kunniga jurister. Nu har dock universitetet tydli-gen bytt taktik. De har säkert märkt att de svenskspråkiga eleverna inte presterar så bra i till exempel studentskrivningarna och

pisa-testen som de finskspråkiga. Därför verkar det nu som om uni skulle anse att det är lättare att ta in redan väldigt smarta och kunniga elever från Ressu och SYK och dylika elitskolor och lära dessa elever svenska. Det finns längre ingen stress för att utbilda oss svenskspråkiga klantskallar till kunniga jurister alltså.

Codexare

Den främsta orsaken till att vi codexare hoppas att även alla pykäliter skulle lära sig svenska är att vi är ledsna över att ni inte förstår våra skämt och framför allt snapsvisor. Pykälä har ju en helt skojig sång om får och marsvin, men detta slår ju inte nära på vår ballad om Theobald Thor.

De av er som har läst spalten så här långt, undrar säkert varför man nu egentligen borde lära sig svenska. En normal pykälit sympatiserar knappast med varken SFP eller universitetet men högst med codex. Ja, den egentliga orsaken att lära sig svens-ka när man tänker objektivt på saken är ju faktumet att gräset alltid är grönare på andra sidan staketet. Vi kommer eventuellt att bekanta oss närmare med detta ämne i en kommande spalt. Hur som helst så kan vi konstatera att en svenskakunnande pykälit anses mycket mera attraktiv bland codexare än en icke-svenskakunnande pykälit.

Underhållande = viihdyttävä

Bifoga = liittää

Knepig = hankala

Resonemang = päätelmä

Yra = sekoilla

Med en nypa salt = ei ottaa liian vakavissaan

Invadera = valloittaa

Hjärnkapacitet = aivokapasiteetti

Riksansvar = valtion vastuu

Klantskalle = pölkkypää <3

Faktum = tosiseikka

Sympatisera = sympatisoida

Attraktiv = viehättävä

Språkbad

26 27

Taina Pihlajarinne: Johdatus immate-riaalioikeuteen

ENSIVAIKUTELMIA

Kirja on paksumpi kuin muut tämän kevään valintakoekirjat. Omistuskirjoitus teoksen alussa kiinnittää huomion, ja antaa kirjoittajas-ta huumorintajuisen ja leppoisan vaikutelman. ”Omistan teoksen toiselle lapselleni, joka nä-kee päivänvalon suunnilleen samaan aikaan kuin tämä kirja, ja joka on siten saanut jo ennen syntymäänsä teoksen kirjoitusprosessin aikana aivan kohtuuttoman annoksen immateriaalioi-keutta.”

TEOKSEN RAKENNE

Kirjoittaja aloittaa tyypilliseen tapaan valotta-malla lukijalle yleisesti, mitä immateriaalioike-us on, ja miten sitä säännellään. Alussa tehdään myös katsaus immateriaalioikeuden historiaan ja kansainväliselle tasolle. Oikeuspoliittista nä-kökulmaa tuodaan mukaan kertomalla yli- ja alisuojaamisen ongelmista, ja kriittisistä näkö-kulmista tekijänoikeuteen.

Tekijänoikeus saa sivumäärältään laajimman käsittelyn. Kasvinjalostajan oikeutta käsittele-vä luku taas on pituudeltaan huikeat kolme si-vua. Lisäksi tietysti patentti-, tunnusmerkki- ja mallioikeus käydään läpi tiiviisti.

MIKÄ TUOTTAA TUSKAA PYRKIJÖILLE

Kirjasta löytyy melko runsaasti mm. viittauk-sia kansainvälisiin yleiskonventioihin, esim. Pariisin yleissopimus, Bernin yleissopimus ja TRIPS-sopimus (Trade Related Aspects of In-tellectual Property Rights). Kirjainlyhenteiden ja yleissopimusten sisällön opetteleminen voi

viedä huomaamatta lu-kuaikaa tärkeämmiltä asioilta. Tuttuun tapaan myös monimutkaisia oi-keussääntöjä löytyy tan-kattavaksi. Esimerkiksi välillisestä patentinlouk-kauksesta löytyy opetel-tavaksi seuraava rimpsu: ”Loukkaus edellyttää, että välineen tarjoaja tai toimittaja tietää tai olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen.”

MIKÄ ON MUKAVAA

Teoksesta löytyy paikka paikoin myös huumo-ria, esimerkkinä teoskynnyksen ylittyminen kirjallisissa teoksissa. Tekijänoikeusneuvoston mukaan ”Tipi-tii” ei ylitä teoskynnystä, kun taas ”kaikki on vinksin vonksin tai ainakin hei-kun keikun” ylittää. Väliotsikointi on runsasta ja loogista, ja kirjaa on muutenkin helppo lukea ja ymmärtää.

*Susanna Lindroos-Hovinheimo: Oi-keuden rajoilla

ENSIVAIKUTELMIA

Teoksen alussa lukijoita herätellään Chris Gueffroyn kohtalosta. Gueffroy oli viimeinen itäsaksalainen, joka kuoli yrittäessään ylittää Berliinin muuria. Hänet ampuneet rajavartijat tuomittiin vankeusrangaistuksiin, vaikka he olivat toimineet lainmukaisesti. Oliko tuomio oikea? Teoksen kantavat teemat nousevat esiin jo johdannossa, jossa lukijalle havainnolliste-

taan oikeuden ja politiikan suhteesta esitettyjä teorioita.

TEOKSEN RAKENNE

Kirja on rakenteeltaan melko sulavasti etenevä, ja asioita kurotaan koko ajan yhteen. Teoksen ra-kenteen hahmottamista vaikeuttaa hieman, että sisällysluettelon sivunu-merot eivät pidä täysin paikkaansa. Tämän voisi tulkita merkiksi nopeasta julkaisemisaikataulusta.

MIKÄ TULEE TÖKKIMÄÄN

Latinankieliset lauseet kuten ”Lex superior de-rogat legi inferiori” saattavat saada kokemat-toman pyrkijän polvet tutisemaan. Myös tie-teellistä tekstiä lukemaan tottuneille itsestään selvät ”oikeudellinen diskurssi” ja ”eksplisiit-tisesti” voivat olla vaikeasti ymmärrettävissä pääsykoelukijalle. Pitkät tarinoinnit alkavat varmasti myös puuduttaa ennen pitkää.”Oikeusjärjestys syntyy pikkuhiljaa ja muotou-tuu jatkuvasti uudelleen. Modernit oikeusjär-jestykset kuten Suomen nykyinen oikeusjärjes-tys, sisältävät valtavasti erilaisia ja eri-ikäisiä normeja.”

MIKÄ OLI MUKAVAA

Eroaa selvästi muista valintakoekirjoista, sillä oikeussääntöjen sijaan lukijaa hellitään laa-jemmalla pohdinnalla oikeuden ja politiikan suhteesta, oikeuden oikeutuksesta ja muista keskeisistä oikeusteoreettisista kysymyksistä. Esimerkiksi jakso poliittisista oikeudenkäyn-neistä ja Nelson Mandelasta sisältää melkeinpä dramaattista tarinankerrontaa.

*Ida Koivisto: Johdatus hyvään hallin-toon

ENSIVAIKUTELMIA

Hallinto-oikeus. Nimen perusteella pääsyko-epänttääjillä riittää kuivaa päntättävää. Sisäl-töön tutustuessa selviää kuitenkin, että teok-sesta saattaa löytyä eloa. Kirjalle on siis annet-tava mahdollisuus.

TEOKSEN RAKENNE

Kirjoittaja itse kuvailee teoksen ensimmäisek-si painopisteeksi hallinto-oikeuden ”keskeiset käsitteelliset ja toiminnalliset kulmakivet”. Kirjan alkuosa käsittelee hallinnon rakenteita ja perusperiaatteita. Toinen painopiste on hal-linto-oikeuden ”menettelyllisissä ihanteissa”. Tähän voidaan katsoa teoksen nimenkin viit-taavaan. Menettelyllisiä ihanteita tarkastellaan niin kotimaisesta perusoikeusnäkökulmasta kuin EU:n tasolla.

MIKÄ TULEE TÖKKIMÄÄN

Luettelohirviöitä löytyy päntättäväksi, hyvänä esimerkkinä ”asiakkaiden tasapuolinen kohte-lu, yksilön kielellisten perusoikeuksien toteut-taminen, hallinnon palveluperiaate, menet-telyä koskeva neuvonta, virkamiestoiminnan puolueettomuus ja asian käsittelyn objektiivi-suus”.

MIKÄ OLI MUKAVAA

Lukujen lopuista löytyvät tii-vistelmät ovat hyvä lisä. Kap-paleessa ”Miten lähestyä oi-keutta” on selitetty mm. mikä on oikeusjärjestyksen ja oi-keusjärjestelmän ero ja mitkä ovat yleisimmät oikeuslähteet. Nämä asiat löytyvät lähes joka vuosi jostain pääsykoekirjasta, ja tänä vuonna hallinto-oikeus oli niille luonteva paikka. Kir-joittaja on onnistunut suhteellisen sulavasti kä-sittelemään asiat pääsykoelukijoille sopivalla vaikeusasteella ja laajuudella.

Valintakoekirja-arvostelu

IV päätti eläytyä pääsykoelukijoiden arkeen ja tehdä katsauksen kevään valintakoekirjallisuuteen. Millaisia kirjat sitten olivat ja miltä niiden lukeminen tuntui?

Teksti: Hanna Oraheimo, Kuvat: Eveliina Heinilä

26 27

28 29

Molempain oikeuksien ylioppilas nuorisoliikkeen

kärjessä

Oikkarit arvostavat yhteisten asioiden hoitamisessa ainejärjestöaktiivisuutta ja se on hyvin tärkeää, mutta miten on

politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen laita? Harva tekee uraa kansalaisjärjestöissä tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, vaikka juridisesta ymmärryksestä olisi siellä paljon hyötyä. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Oik.yo. Eero Rämö on kulkenut poikkeuksellisen ura-polun kolmannella sektorilla ja noussut nuo-resta iästään huolimatta johtaja-asemiin. Inter Vivos yritti selvittää, kuka hän oikein on.

Rämö saapuu haastattelupaikalle myöhäs-sä ja pahoittelee vuolaasti. Haastattelu-päivänä oli Suomen Urheiluliiton (SUL)

hallituksen kokous, jossa hän toimi esittelijänä, joten puhelin oli pirissyt koko aamun. Työt, luottamustoimet ja opinnot pitävät Rämön kii-reisenä, ja hän onkin oikkariksi erikoinen ta-paus - teologian opinnot Rämö aloitti 2006 ja oikiksen 2009. Sen jälkeen hän on suorittanut opintojaan vuorovuosin. Teologiaan hänet joh-datti alun perin lukion opinto-ohjaajan neuvo.

Teksti: Antti Kähkönen Kuvat: SPR- Niklas Meltio, Pauliina Ojala

”Opinto-ohjaaja kehotti menemään kirjastoon ja lukemaan eri alojen perusteoksia ja valit-semaan sen, jota haluaisi lukea nonstoppina seuraavat kuusi vuotta. Oikeustieteestä luin eurooppalaista vero-oikeutta käsitellyt kirjan ja teologiasta teoksen, joka pohti hyvän yhteis-kunnan perustaa.”

Valinta muodostui silloin helpoksi, mutta sosiaalietiikka teologisen pää-aineena vahvisti Rämön kiinnostus-

ta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta kohtaan. Yksi asia johti toiseen, ja opinnot oikiksessa alkoivat 2009 Pykälän valmen-nuskursseilla vietetyn kevään jälkeen.

”Opiskelu eri tiedekunnissa edellyttää eri-laista opiskelu- ja vastaustyyliä - teologi-sessa ei tarvitse muistaa niin tarkkaa yksi-tyiskohtia, mutta jos tenttivastaus jää alle konseptipaperin, on jotain pahasti pieles-sä.”

”Kerran kävi niin, että hain tenttikirjat ja ehdin lukea jo yli 100 sivua ennen kuin tajusin, että olen jo suorittanut kurssin”, Rämö muistelee huvittuneena.

Teologisesta koulutuksesta ja varus-miespappina toimimisesta armei-ja-aikana on ollut hyötyä esimerkiksi

nuorten syrjäytymissyiden ymmärtämi-sessä. Muuten teologia on tullut harvem-min esille, mutta se saattaa joskus keventää tunnelmaa ratkaisevalla hetkellä.

”Kun pyrin Suomen Punaisen Ristin (SPR) varapuheenjohtajaksi kuusi vuotta sitten, paneelissa kysyttiin, mitä kuvittelen, että teologi voi tuoda hallitustyöskentelyyn, kun ehdolla oli juristeja ja ekonomeja. Vastasin, että on tärkeää, että hallituksessa on myös joku, joka ajattelee.”

Järjestötoimintaan Rämö päätyi SPR:n kautta. Se on lakiin perustuva julkisoi-keudellinen yhdistys, jonka säännöt antaa

tasavallan presidentti asetuksellaan. 13-vuotias Rämö ilmoittautui ensiapukurssille, koska oli päättänyt, että hänestä piti tulla lääkäri.

”Se on asia, jossa olen epäonnistunut surkeas-ti”, kuittaa tuplatutkintoa opiskeleva ilkikuri-sesti.

Sen jälkeen järjestötoiminta tempaisi mukaan-sa, ja usean aktiivivuoden jälkeen Rämö valit-tiin SPR:n hallituksen varapuheenjohtajaksi 2008. Pesti loppuu heinäkuussa, mutta aikeita

jättää järjestöä ei ole. Pikemminkin hän tähyää kansainvälisille kentille vaihteeksi muissa kuin kokousasioissa; hän on SPR:n kansainvälisessä henkilöreservissä, eli kutsu voi käydä avustus-tehtäviin jollekin puolelle maailmaa.

Vuoden alusta Rämö on toiminut puheen-johtajana Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:ssä, joka edustaa koko nuo-

risokenttää partiolaisista kommunistinuoriin ja YTHS:stä kokoomusopiskelijoihin. Allianssi on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka vaikuttaa paljon etenkin nuoria koskevaan lainsäädäntötyöhön.

Äskeisiä kehysriihen leikkauksia koulutuksesta, opintotuesta, lapsiperheiltä ja yliopistoilta Rämö kommentoi sapekkaasti lyhytnäköisenä politiikkana, joka heikentää Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa.

”Miten käy sille sukupolvelle ja sen toimentulolle ja niille nuorille, jotka ovat

30 31

leikkausten piirissä? Allianssi on tuonut malleja siitä, miten kolmas sektori voisi olla vahvemmin mukana tukemassa ja tuomassa työpaikkoja nuorille. Silti työttömyysaste on noussut, vaikka nuorisotakuu on voimassa”, pohtii Rämö ja ilmaisee huolensa koulutuksen laadusta, joka on viime vuosina kärsinyt inflaatiosta.

Miksi sitten tehdä työtä, jossa pikavoit-toja ei ole - vaikuttamisprosessit kes-tävät jopa vuosia tai vuosikymmeniä,

eikä työn tulosta välttämättä koskaan pääse nä-kemään?

”Juristi-instituution keskeinen tehtävä yhteiskunnassa on puolustaa oikeudenmukaisuutta. Sitä puolustetaan paitsi tuomioistuimissa, asianajajana, myös lakeja valmisteltaessa ja lainvalmisteluun vaikutettaessa. Yhteiskunnallinen vaikuttami-nen on juristin identiteetin ytimessä”, Rämö linjaa ja pahoittelee sitä, että politiikassa val-tiotieteilijät ovat monella sektorilla ottaneen niskalenkin juristeista.

Rämön edeltäjä Allianssin johdossa, Han-na-Mari Manninen (OTM, YTM) on puhunut paljon nuorten johtajuuden

edistämisestä toimintansa tarkoituksena. Täs-tä Rämö innostuu silminnähden: ”Mielestäni nuoret eivät saa olla tulevaisuuden vaikuttajia, vaan ihan jo tämän päivän vaikuttajia. Silloin, kun minut valittiin SUL:n viestintäjohtajaksi 2012, sain positiivisen feedbackin vyöryn 30+ päällikkötason tekijöiltä, jotka ymmärsivät, että alle 40-vuotiaskin voi päästä johtajapaik-kaan.”

Nuorille harvemmin soitellaan ja tarjo-taan työtehtäviä, vaan paljon on it-sestä ja myös tuurista kiinni. Rämö ei

kannata määrätietoista urasuunnittelua, vaan kehottaa antamaan elämän viedä. ”Minulla ei koskaan ole ollut mitään tulevaisuudensuunni-

telmaa ja siksi tarvitsen ehkä vähän enemmän mentoreita sparraamaan sen hetkistä tilannet-ta”, Rämö arvioi. Hän suosittelee hankkimaan mentoreita ja mainitsee Kirsi Komin, SPR:n pj Erkki Liikasen ja Gunvor Kronmanin keskei-siksi mentoreikseen, joilla on ollut vaikutusta hänen ajatteluunsa kansalaisjärjestöjen ja yh-teiskunnan välisestä suhteesta ja omiin urava-lintoihin. Myös Lakimiesliiton parissa starttail-laan mentorointiohjelmaa nuorille juristeille, ja Rämö kehottaa kaikkia rakentamaan mentori-suhteita, joista molemmat osapuolet hyötyvät.

Tiedustellessani lähitulevaisuuden ta-voitteista hän naurahtaa ja kertoo pit-käjänteisimmän suunnitelmansa olevan

nyt valmistua 2016 loppuun mennessä, eikä suostu tarkentamaan, millä oppiarvolla hänet - nykyinen molempain oikeuksien ylioppilas - vast’edes tunnetaan.

INTER VIVOS TOIVOTTAA ONNEA JA ME-NESTYSTÄ URALLE!

twobirds.comAbu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Copenhagen & Dubai & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Skanderborg & Stockholm & Warsaw

Haluatko työskennellä yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista, kansainvälisessä työympäristössä osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Neljän kuukauden täysipäiväisessä traineeohjelmassamme pääset tutustumaan liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta - keskellä asianajotoiminnan arkea.

Trainee-jaksomme alkavat:

• 1.8.2014• 1.9.2014• 1.10.2014• 1.12.2014

Hakuaika jaksoille on 3.-23.3.2014.

Lähetä hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen trainee@twobirds.com

Lisätietoja trainee-ohjelmasta ja muista oikeustieteen opiskelijoidentyöpaikoista saat osoitteesta twobirds.com (Rekrytointi / Oikeustieteen opiskelijat) ja Paragraa� n oikkaripörssistä.

An international team & outstanding work experience & challenging assignments & a rewarding working environment & that’s the trainee programme at

FinlandGradAd_02.2014_001570-01.indd 1 19/02/2014 09:10:34

32 33

Yhdistyksemme 79. vuosijuhlia vietettiin suurimman ja kauneimman arvolle sopivasti Finlandia-talossa lauantaina 12.4.2014. Naiset olivat hurmaavan kauniita ja miehet vastustamattoman komeita tullessaan viettämään jokai-sen pykälistin syntymäpäivää ja vuoden arvokkainta juhlaa. Kaikki saivat het-keksi unohtaa arjen ja juhlia rakkaan tiedekuntajärjestömme vuosijuhlia.

Teksti: Ella Hiltunen Kuvat Iiro Immonen, Lila Kallio, Marjaana Larpa, Noora Herranen, Nina Nieminen, Aleksi Kelloniemi

pykälä ry 79 vuotta

Kaikki valmiina juhlaa varten! Vuosijuhlatoimi-kunta oli ahkeroinut koko kevään, ja kauan odo-tettu juhla sai vihdoin alkaa.

Illan kulusta vas-tasivat vuosijuh-lamarsalkkoina toimineet juuri valmistunut Jesse Viljanen sekä Kris-tiina Lindholm.

Juhlaillallista edeltäneessä cocktail-tilaisuudessa hallitusta tervehtivät yhdityksemme eri sidosryhmät, kuten yritys-yhteistyökumppanit, ainejärjestöt ja vanhat hallitukset. Kuvassa yleisvastaava Jere Hjelt, taloudenhoitaja Henri Nousiainen, sihteeri Ella Hiltunen, yleisvastaava Laura Parkkisenniemi, tiedotusvastaava Sini Tervo, opintovastaa-va Katariina Järvi, puheenjohtaja Eero Rapola sekä ulko-asiainvastaava Petteri Niemi.

Pöytäosuuden alettua vieraiden ilo oli vertaansa vailla – kaikki nauttivat ystäviensä tai uusien tuttavuuksien seurasta, hyvästä ruuasta ja hienoista esityksistä.

Puudeli-Timantti-meitsie. Vuoden 2013 hallitus yllätti lahjallaan istuvan hallituksen.

Yksi juhlan tärkeimmistä osista oli tunnustuspalkintojen jako. Ansiomerkin saivat vuoden 2013 hallituksen puheen-johtaja Suvi Syvänen ja vuoden 2013 yhdistyksen puheen-johtaja Mikko Heinonkoski. Harrastusmerkillä palkittiin Annika Pynnä, Outi Iso-Markku, Ted Apter ja Lauri Ignatius. Vuoden Pykälätekona palkittiin Nunc Eum Bonum -poikaka-lenteri, ja vuoden opettaja oli Johan Bärlund. Helsinki Law Review’n Article of the Year –palkinnon sai Tapio Rasila.

Juhlat Finlandia-talossa päättyivät akateemisiin tans-seihin. Tanssimusiikin soittivat Sibelius-Akatemian opiskelijat ja neitoja tanssittivat komeat kadetit.

Vuosijuhlien jatkot jatkuivat perinteiseen tapaan aamuun ja lähes silliksen alkuun asti. Jatkoilla nautittiin erinomai-sista tarjoiluista sekä fun-kbändi Get me:stä ja Dj Ruo-dosta. Kuvassa Mikko Sukura, Iisa Koskela, Tuukka Tolvanen ja Ina Rautiainen.

Pykälän hovikokki Laura Linnove vastasi toisen ruokavastaavan Minja Jantusen ja ahkeran ruo-katiimin kanssa vuosi-juhlajatkojen herkuista.

Jatkoilla ilo oli ylimmillään! Ku-vassa Sonja Lassila sekä Tio Tikka.

Yrityssuhdevastaavat Jaakko Honkala ja Tommi Kovero naut-tivat työnsä hedel-mistä.

Vuosijuhlatoimikunta kokousti neljä kertaa kevään aikana ja jakautui neljään eri tiimiin valmistelemaan juhlaa. Kuvassa vuosijuhlatoimikunnan jäsenet ruoka-vastaava Laura Linnove, Néa Rajakoski, Julia Kanerva, juomavastaava Mikaela Kuparinen, ruokavastaava Minja Jantunen, Ansa Julkunen, valokuvaus- ja koris-teluvastaava Lila Kallio, Hertta Hytinantti, Liina Muu-ronen, Sofia Kallio, Noora Herranen, valokuvaus- ja koristeluvastaava Marjaan Larpa, Emma Aho, Teija Crawford, Maija Hirvi, varapuheenjohtaja Sini Tossa-vainen, Sini Matkonen, ilmoittautumisvastaava Iida Lindfors, Linnea Viherkenttä, Sofia Sandell, Pauliina Iso-kangas, Mia Hellgrén ja puheenjohtaja Ella Hiltunen.Kuvasta puuttuvat juomavastaava Elmiira Kutvonen, ilmoittautumisvastaava Lauri Suokas, Niina Nieminen, Matleena Aaltonen ja Tiia Takalo.

ONNEA vielä kerran, rakas Pykälä! Kiitos mahtaville vieraille, ahkeralle vuosijuhlatoimikunnalle, karismaat-

tisille marsalkoille ja esiintyjille, yhteistyö-kumppaneille sekä kaikille muille, jotka mahdollistivat nämä ikimuistoiset juhlat!

Nyt odottelemaan juhlavuotta ja 80. vuosi-juhlia!

34 35

Kiitämme Pykälä-viikon yhteistyökumppaneita

Asianajotoimisto Matti Penttinen Oy

Mixtec OyTuborgGolden GapHelsingin osuuskauppa ElantoMyrttisen kurkutOrkla Foods Finland Oy

Vujutoimikunnan kuva

36 37

Juha-Matti-setä neuvoo

Rakkauden Suurlähettiläs

KUKA JUHA-MATTI-SETÄ?

Juha-MattiKiviluoto, 27 Linja-autonkuljettaja, käräjäsihteeri, oik. yo. Kotisohva- ja keittiönpöytäpsykologin erikoispätevyys Onnellisesti parisuhteessa

1 Rakastan poikaystävääni, mutta hänen äitinsä vihaa minua. Appiukkokaan ei saa vaimoaan kuri-in, vaikka minusta pitääkin.

Rakas lukija! Usko parisuhteessa perustuu sille yhteiselle perustalle, että molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että ponnistelu yhteis-en elämän eteenpäin viemiseksi tuottaa hedelmää. Kohdallasi en voi olla täysin varma siitä. Järkyttävä on näet tilanne, jossa arkinen kanssakäyminen ap-pivanhempien kanssa vaatii tuota ponnistelua.

Siksi, rakas lukija, Setä neuvoo sinua: jätä poikay-stäväsi. Et kertonut, minkä ikäinen tuo poju on, mutta Setä voinee profiloida hänet alle 25-vuotiaak-si. Tuossa vaiheessa poika – ei siis mies – on vielä kasvukipujen vallassa, ja erityistä huolta hänen su-

hteensa sinun kannattaa tuntea, mikäli hän vieläpä muistuttaa ulkoisesti äitiään, mahdollista tulevaa anoppiasi. Ulkonäkö voi näet olla valitettavasti se parhain periytyvä ominaisuus.

On enemmän kuin todennäköistä, että vuosien mit-taan hän alkaa muistuttaa yhä enemmän äitiään. Mikäli et, Sedän neuvosta huolimatta, kykene välittömästi katkaisemaan parisuhdettasi, tarkkaile poikaystävääsi silti erityisellä pieteetillä. Hän on vanhempiensa lapsi. Sanoit, ettei tämän isäkään saa nalkuttavaa rouvaansa kuriin. Olen pahoillani sanoessani, että poikaystäväsi on kaksinkertainen katastrofi: tämä lienee saanut äidiltään lahjaksi – ehkä vielä piilevän – intohimoisen vihan lahjan, ja toisaalta isältään silkan munattomuuden.

2 Olen seurustellut tyttöystäväni (olemme mo-lemmat 22-v.) kanssa nyt pari vuotta, ja asumme molemmat kalliisti vuokralla. Tyttöystäväni on jo pidemmän aikaa valitellut rahanmenoa asumisen suhteen ehdotellen yhteen muuttoa.

EI! SEIS!

Muista seuraavia viisaita sanoja, kun HOAS lähestyy teitä ehdotuksellaan ihanasta perheasun-nosta Itä-Pasilassa.

Nainen on synnynnäisiltä mekanismeiltaan erityis-laatuinen: jokaisessa naisessa on sisäänrakennettu-na mustasukkaisuuteen kallistuva tiedusteluvietti. Kuka lähetti Sinulle viestin? Miksi hymyilit tuolle? Oletko p*n**t sitä?

Cmon, ei sillä tyttöystävälläsi mitään rahahuolia ole. Hän haluaa sitoa sinut ja leikkiä kanssasi kotia siihen saakka, kunnes löytää paremman. Etkö näe Louis Vuittonia käsivarrella ja Burberrya kaulalla?

Haluatko todella vaihtaa oman, yksityisen asuntosi tilanteeseen, jossa joudut pitämään kirjaa ja esit-tämään selvitystä kaikista menoistasi ja tuloistasi? Jokaisesta liikkeestäsi?

Sinulla on, ikäsi huomioiden, siihen mahdollisuus vielä vuosikymmenten ajan. Siihen, että saat jakaa kaiken vapaa-aikasi sekä leijonanosan tuloistasi perhekuntanne pakollisten ja vähemmän pakollis-ten menojen tyydyttämiseen. Älä anna vapauttasi lahjana – vielä.

3 Vihaan exääni. Vihaan. En haluu sitä mun enkä mun kavereiden lähelle.

Viha on valitettavan lähellä rakkautta, ja siksi tun-teista kuluttavin. Jos haluat elää vihassa, elä toki, mutta Setä neuvoo Sinua vihaamaan vain ja ain-oastaan yksiksesi. Oma paha olosi ei lievity, vaik-ka kuinka jauhaisit exästäsi tietoa – oikeaa ja vielä enemmän väärää – ympäristöösi. Pahantahtoinen juoruilu kertoo enemmän sinusta kuin itse asiasta ja sattuu lopulta omaan nilkkaasi.

Muista oma arvosi: toisia painamalla et luo me-nestystä. Jopa kaverisi näkevät valheidesi läpi – el-leivät ole täysin syyntakeettomia.

4 Olen ihastunut oikiksen naispuoliseen tohtorik-oulutettavaan. –Fuksi -94

Setä on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tiedekuntamme käytävillä liikkuu päivästä toiseen melkoisia namupaloja – muutoinkin kuin opiskel-ija-aineksen joukossa. Olet vain melkoisen dilem-man edessä: kuinka saada tuollainen valloitus kiin-nostumaan omasta, tavallisesta itsestäsi?

Mieti omia erinomaisia avujasi: tohtorikoulutet-tava nainen lienee keskimäärin ikänsä puolesta kolmenkympin tienoolla. Keskimääräinen suoma-lainen mies (tämä ei liene kiihottamista kansan-ryhmää vastaan) on pöhöttynyt, kaljamahainen, pulloposkinen, sivistymätön ja melankoliaan taipu-vainen. Entäpä sinä? Kaikkea muuta. Nuori, viriili ja kykenevä.

Go for it. Aika on puolellasi.

5 Miksi muka deittailisin opiskelijoita? Köyhiä kaikki!

Kaikki paitsi Setä.

6 Miksi tuot itseäsi esiin?

Ah, aina joukossa on joku, joka ei kestä sitä, että joku tekee jotain, mitä itse haluaisi, muttei uskalla, viitsi taikka tahdo. Taikka ei saa vain aikaiseksi.

Rakasta, älä ole katkera. Toisten teot, ulostulot ja toisaalta tekemättä jättämiset eivät ole sinulta mitään pois. Tee itse. Arvostamani Tommy Taber-mannin, tuon rakkauden suurlähettilään, sanoin:

” Vain ne jotka rakastavat näkevät polun siellä missä muut näkevät muurin Vain ne jotka rakastavat ovat täysin järjissään Vain ne jotka rakastavat tietävät Vain ne jotka rakastavat”

Hyvä kysyjä, taidat olla niitä, jotka näkevät muureja kaikkialla.

Kevät on rakkauden aikaa, ja se on herättänyt asiaankuuluvaa keskustelua, jonka suhteen Juha-Matti-sedän korva on ollut erityisen herkkänä. Siksi tähän osioon on valittu kuusi eniten keskustelua herättänyttä kysymystä, jotka on annettu Juha-Matti-sedälle vastattavaksi.

Kuvat: Annika Juvonen

39

Aikapankit ja verotusViime vuosina Suomessa ovat kasvattaneet suosiotaan erilaiset aikapankit. Niissä ajatuksena on, että työsuorituksia vaihdetaan toisiin työsuorituksiin. Vaihtamisessa ei liiku rahaa ollenkaan. Myös verottaja on kiinnittänyt huo-miota aikapankkien laajaan toimintaan. Millainen tilanne on tällä hetkellä?

Teksti Hanna OraheimoKuva Katriina Näveri

38

MIKÄ ON AIKAPANKKI?

Aikapankeissa työsuoritusten vaihtamisen apuvälineenä käytetään jotain aikayksikköä kuvaavaa valuuttaa, esim. tovia (Stadin aikapankin valuutta, 1 tovi=1 tunti). Tyypillistä on, että vaihtaminen tapahtuu monenkeskisesti ns. vaihtopiirissä, eli samojen henkilöiden ei tarvitse tehdä suorituksia toisilleen. Esim. A leikkaa B:n nurmikon ja saa tästä hyvästä ”tililleen” yhden tovin. Tämän tovin A käyttää hankkiakseen C:ltä ikkunoidenpesun. Näin ollen A:n saama korvaus työstään on loppujen lopuksi C:n työsuoritus. Vaihdettavat suoritukset ovat usein arkiaskareita tai muita pienimuotoisia palveluksia, esim. lastenhoitoa tai kukkien kastelemista. Aikapankkien yhtenä etuna on, että ne mahdollistavat sellaisten palveluiden hankkimisen, joille ei ole toimivia markkinoita. Mahdollista on myös, että työt ovat asiantuntemusta vaativia, kuten kampaajapalveluita, hierontaa tai oikeudellista neuvontaa. Aikapankin ideana on kuitenkin, että kaikkien tekemä työ on samanarvoista. Tämän takia korvaus määräytyy yksinkertaisesti työhön käytetyn ajan mukaan.

ORGANISAATIOT

Suomen aikapankit –sivustolta löytyvät aikapankit (esim. Stadin aikapankki) kuuluvat kansainväliseen Community Exchange System(CES) –verkostoon.

CES:n sivuilla organisaation periaatteina mainitaan kestävä kehitys ja hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen. Tavoitteena on rakentaa toimivampaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa henkilön taloudellisen aseman perustana olisi ennemmin hänen panoksensa yhteisön hyväksi kuin kyky ansaita rahaa. Myös ympäristön rajojen kunnioittamisen koetaan toteutuvan paremmin vaihtoehtoisessa taloudellisessa järjestelmässä.

Suomessa aikapankkitoimintaa on syntynyt eri puolille maata erittäin runsaasti. Suomi on 41 aikapankkiyhteisöllään CES:n neljänneksi aktiivisin valtio(CES:n sivut). Kyseessä ei ole pelkkä helsinkiläisten hipsterien harrastus, vaan yhteisöjä löytyy esimerkiksi Rovaniemeltä, Lahdesta ja Porvoosta. Helsingin seudulla toimiva Stadin aikapankki syntyi kumpulalaisen kaveriporukan ideasta vuonna 2009. Sitä pyörittää vapaaehtoisten ryhmä, joka huolehtii toiminnan kehittämisestä. Lisäksi esim. tiedotustarkoituksiin kootaan omia toimikuntia. Päätökset tehdään jäsenkokouksissa tai netin kautta jäsenäänestyksissä. Toiminnan periaatteena on osallistuminen ja yhteisöllisyys.

Stadin aikapankin jäsen Lauri Kettunen on ollut mukana vuodesta 2010, ja on tehnyt erilaisia töitä yhteisössä, mm. järjestänyt tilan jäsenkokouksille ja tarkastanut vaihtopyyntöjä. Hän kokee aikapankin hyödyttävän sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Yksilö voi saada aikapankin kautta apua erilaisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Aikapankki

auttaa myös löytämään yksilöllisiä voimavaroja ja osaamista. Yhteiskunnallisesti aikapankki on lisä ja vaihtoehto työelämästä syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville.

VEROTUKSENALAISTA TULOA?

Aikapankkien toiminta nousi julkisuuteen viime vuoden kesäkuussa, kun Harmaan talouden selvitysyksikön raportti havaitsi ongelmia aikapankeissa tapahtuvassa vaihtotyössä. Netin kautta tapahtuva järjestelmällinen vaihtotyö on uusi ilmiö, johon ei ole ollut täsmällisiä sääntöjä. Asiaa helpottamaan Verohallinto julkaisi päivitetyn ohjeen talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotuksesta viime lokakuussa. Ohjeessa otetaan kantaa myös vaihtopiirien toimintaan.

Lähtökohtana ohjeessa todetaan, että tuloverolain mukaan työsuoritusten vaihtaminen toiseen työsuoritukseen on vastikkeellinen tapahtuma, joka aiheuttaa veroseuraamuksia molemmille osapuolille. Toisaalta verotuskäytännössä on jo pitkään vakiintuneesti katsottu, että talkootyön tekeminen tai vähäisten naapuriaputyyppisten työsuoritusten vaihtaminen keskenään on verovapaata. Talkootyön ja naapuriavun

käsitteet saattavat mennä lomittain. Yhteistä ja verotuksen kannalta olennaista niille on kuitenkin työn tekeminen vastikkeetta ja satunnaisluontoisesti.

Naapuriavun luonteisten työsuoritusten vaihtaminen on ohjeen mukaan verovapaata myös vaihtopiirissä. Töiden on oltava tavanomaisia ja arvoltaan vähäisiä. Esimerkkeinä tämän tyyppisistä töistä mainitaan ohjeessa mm. lumitöiden tekeminen, lehtien haravoiminen ja autottoman vanhuksen kyyditseminen asioille. Näiden töiden vaihtaminen aikapankissa ei siis aiheuta veroseuraamuksia osapuolille.

Ohjeessa tarkennetaan, että tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä verovapaana naapuriapuna työsuoritusten vaihtamista vaihtopiirissä ei voida pitää, jos tehty työ liittyy työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jos jommankumman tai molempien osapuolten tekemä työ liittyy heidän harjoittamaansa tällaiseen toimintaan, on vastikkeeksi saatu työsuoritus aina veronalaista tuloa koko arvostaan.

39

40 41

MITÄ TÄMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?

Ylitarkastaja Petri Manninen Verohallinnosta vastasi IV:lle kysymyksiin aikapankkien verotuksesta.

Miten aikapankkitoiminnan verotuksen käytännön toteutus onnistuu? Kuinka tuloveron määrä mitataan, jos korvauksena työsuorituksesta on naapuriavun kaltainen työ?

”Määrittäminen on hankalaa. Veronalaisena ansiotulon määränä pidetään työn arvoa, mitä työn vastaanottanut henkilö olisi joutunut maksamaan vastaavasta työstä jollekin yritykselle tai yrittäjälle kyseisellä paikkakunnalla tai, mikä olisi kohtuullinen palkka kyseisestä työstä lisättynä työnantajan sivukuluilla kyseisellä paikkakunnalla, jos hän olisi palkannut työn suorittamiseen työntekijän. Näistä voidaan käyttää kumpaa vain menetelmää (siis ottaa alhaisempi) ja voitaneen olettaa, että naapuriavun kaltaisesta työstä maksettu palkka ei olisi kovin iso.”

Jos opiskelija tekee aikapankkijärjestelmässä ”oman alansa töitä” onko kyseessä veronalainen työsuoritus?

”Työtä ei tällöin voi pitää tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä naapuriapuna.”

Ohjeeseen on suhtauduttu torjuvasti, ja aikapankkiaktiivien mukaan se sotii toiminnan perusajatusta vastaan. Aikapankkien ideologiana on kaiken työn tasa-arvoisuus, joten joidenkin työsuoritusten veronalaisuus istuu huonosti aikapankkien toimintaan. Vielä onkin epäselvää, miten aikapankkitoiminta tulee Suomessa mukautumaan sääntöihin. Netissä on ollut mm. kampanja, jossa aikapankkiyhteisöt ovat vaatineet verotonta lisäaikaa toiminnan hyötyjen selvittämiseksi.

Manninen Verohallinnosta täsmentää, että lainsäädännön muuttaminen on poliittinen päätös, eikä uusia selvityksiä sen vuoksi ole tulossa. Verohallinnon tiedossa ei myöskään ole, että mitään aikapankkeja koskevaa lainmuutosta olisi työn alla Valtiovarainministeriössä.

Asia on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, ja verotuskohtelusta on noussut paljon erilaisia kannanottoja. Verohallinto on kuitenkin lehdistötiedotteessaan täsmentänyt, että aikapankkitoiminta ei ole harmaan talouden torjunnassa tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Lähteet: Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus(Verohallinnon ohje), Stadin aikapankin sivut(stadinaikapankki.wordpress.com), Suomen aikapankkien sivut(aikapankit.fi) CES:n sivut (community-exchange.org)

Vauhdikas kevät takana ja rak-

kauden kesä 2014 edessä! Kevät on ollut työntäyteinen, mutta erittäin antoisa. Vaikka kesä onkin jo aluillaan, odotamme jo innolla syksyn haasteita ja uusien phuksien saapumista pykälään.

Pykäläviikko oli huikea! Vujut olivat arvok-kaat ja upeasti järjestetyt sekä pykäläviikon kruunasi huikea sillis. Yleisvastaavat toivovat, että kaikilla oli vähintään yhtä hauskaa pykä-läviikolla kuin allekirjoittaneilla.

Tokihan tässä kohtaa pitää myös hehkuttaa pykälän tiloja, jotka monikäyttöisyydessään ovat jälleen taipuneet valmennuskurssien käyttöön koko kevääksi. Täytyy kyllä tode-ta, että tilavastaava on käynyt tämän vuoden aikana useammin rautakaupassa kuin koko elämänsä aikana…

Vappuna jaettiin jälleen perinteisiä kunnian-osoituksia ansioituneille pykälisteille. Yleis-vastaavat haluavat onnitella kaikkia kultaisen pykälistimerkin saaneita pykälistejä, vuoden phuksia sekä uusia ihania phuksikapteeneita. Kiitos haalaritoimikunnalle koko vuoden kes-täneestä ahkerasta työstä, vappuboolit olivat jälleen kerran mahtavat! Illalla ilahduttavan moni pykälisti löysi tiensä vappuboolien jäl-kimainingeissa nauttimaan hyvästä musiikis-ta ja vielä paremmasta seurasta!

Vaikka kevät on jo pitkällä, onneksi tapah-tumia on vielä jäljellä. Ennen kuin pykälis-tit kirmaavat kesälaitumille on edessä vielä kevätkauden päättäjäiset ja pääsykoebileet. Kevätkauden päättäjäiset järjestetään tänä vuonna aurinkoisella kaivohuoneella keski-viikkona 28.5., sopivasti päivää ennen hela-

torstaita, joten ei haittaa, vaikka juhlat venyi-sivät aamuun saakka. Jottei kenellekään ehtisi kehittyä vieroitusoi-reita pykälistien ratkiriemukkaasta seurasta, tänäkin kesänä järjestetään ryhmämatka Ruis-rockiin Ruissalon kultaisille rantahietikoille. Viime vuonna festareilla olleet sanoivat mei-ningin olleen huikea jo bussista alkaen. Leiri-alueella bileet ovat koko ajan käynnissä. Eikä sovi toki unohtaa mielettömiä esiintyjiä!

Tässä vielä muutama yleisvastaavien vinkki kesäpäivien ratoksi! Yöuinti hietsussa pistää veren kiertämään, jonka jälkeen on hyvä rau-hoittua nauttimaan auringon noususta. Me-rinäköalasta nauttivien kannattaa suunnata Suomenlinnan muureille ihailemaan ohi lipu-via laivoja, kun ne suuntaavat Kustaanmiekan syvien vesien läpi kohti avomerta. Myös vii-nilasillinen Katajanokan kasinolla kannattaa käydä nauttimassa aurinkoisena kesäiltana!

Ihanaa, iloista ja ystävien täyteistä kesää kai-kille pykälisteille tasapauolisesti!

OsavuosikatsausLaura Parkkisenniemi ja Jere HjeltHallituksen yleisvastaavat 2014

Opasta mua aurinko.

Polta jo pois ahdinko.

Mä kaipaan kesää.

40

42 43

Haastateltavana ovat lakimiehet Laura Laitinen (25) ja Teemu Tammilehto (27) rennosta ilmapiiristään tunnetusta Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:stä.

Paras muisto opiskeluajoilta?

Laura: Opiskeluajan vapaus, opiskelukaverit sekä mahdollisuus hankkia työkokemusta harjoitteluis-sa. Myös opiskelijavaihto Ranskassa jäi mieleen.

Teemu: Aikataulut olivat vapaampia, mutta vapaan ja opiskelun välinen raja ei ollut niin selkeä. Nyt tasaisemmassa elämänrytmissä on hyvät ja huonot puolensa. Kaikki muistot eivät ole ehkä painokel-poisia. Opiskeluaikoina oli hauskaa tavata erilaisia ihmisiä bileissä ja luennoilla.

Miten päädyitte Peltonen LMR:lle?

T: Asianajoura ei ollut itsestäänselvyys, enemmin-kin sattumien summa. Olin kuullut monenlaista hu-hua asianajopuolesta, ja kiinnosti nähdä, millaista homma oikeasti on. Olin 2011 harjoittelijana täällä opintojeni loppuvaiheessa. Gradun jälkeen Pelto-nen LMR:lle avautui paikka, ja täällä porskutetaan edelleen tyytyväisenä.

L: Kiinnostuin oikeudenkäynneistä opiskelujen lo-pulla ollessani harjoittelijana syyttäjänvirastossa. Kun Peltonen LMR haki riidanratkaisuryhmäänsä lakimiestä, minua onnisti. Tavoitteena oli saada mo-nipuolisia työtehtäviä, mikä onkin toteutunut.

Kertoisitteko lyhyesti työtehtävistänne?

L: Olen avustava lakimies riidanratkaisuryhmässä, eli hoidan pääasiassa riita- ja rikosoikeudenkäyn-teihin liittyviä tehtäviä. Ajoittain olen itsekin pääs-syt oikeuteen esiintymään.

T: Olen kolmatta vuotta lakimiehenä rahoitusryh-mässä. Neuvomme kotimaisia ja ulkomaisia toimi-joita rahoitusliitännäisissä asioissa, esim. laina- ja vakuusjärjestelyissä. Ulkomaiset toimijat hakevat usein apua selvittäessään, miten hommat toimivat täällä pohjoisessa. Hommissa korostuu eri rahoitu-sinstrumenttien ja sääntelyn tuntemus, ja joka päi-vä oppii uutta.

Mikä on parasta Peltonen LMR:llä?

L: Tosi hyvä henki ja työkaverit! On mukavaa, että toimistossa on paljon nuoria juristeja, joiden kanssa vaihtaa kokemuksia. Peltonen LMR työllistää noin 50 juristia. Tämän kokoisessa toimistossa tuntee vielä kaikki.

T: Isommassa toimistossa voi yllättyä, että ”ai, säkin

oot täällä duunissa!” Meilläkin tehdään töitä kom-petenssiryhmissä, mutta olemme paljon tekemisissä keskenämme ja käydään usein isolla porukalla lou-naalla. Parasta on hyvä porukka ja liiallisen hierar-kian puuttuminen.

L: Meillä on myös inhimilliset työajat. Tietysti jos-kus on kiire, mutta iltaisin ehtii harrastamaan työn vastapainoksi.

Kertoisitteko vähän trainee-ohjelmista?

T: Meillä on huippu-traineet, jotka näyttävät viih-tyvän mainiosti. Trainee-paikoista ilmoitamme mm. Paragraaffi.fi:n kautta. Meillä työskentelee yksi loppuvaiheen opiskelija täyspäiväisenä Senior Traineena osana jotakin kompetenssiryhmää – nyt rahoitusryhmässä. Lisäksi viisi Legal Traineeta te-kevät kukin parina päivänä viikossa avustavia ja selvitystehtäviä. Muutama alkuvaiheen opiskelija työskentelee lähettinä.

L: Edelliseen voisi lisätä, että Legal Traineeta ei pal-kata meille yleensä lyhyiksi määräajoiksi, ja monet ovat viihtyneet pidempäänkin!

Millaiset terveiset lähettäisitte?

T&L: Ottakaa ilo irti opiskeluajan vapaudesta. Muistakaa silti, että töissä voi viihtyä mainiosti, ja juhlia riittää valmistumisen jälkeenkin. Seuratkaa ilmoitteluamme avoimista paikoista.

Mainos

Haastettelussa Peltonen LMR:n lakimiehetTeksti: Tuomas Koskinen Kuva: Peltonen LMR PELTONEN LMR

THE KEYSTONE TO YOUR FUTURE SUCCESS

peltonenlmr.fi/fi/recruiting

Harjoitteli jana Peltonen LMR:llä sinulla on mahdoll isuus tutustua l i ikejuridi ikan asianajotoi- miston arkeen merkityksel l isten tehtävien kautta. Rakennat osaamistasi avustaen lakimiehiämme eri laisi in toimeksiantoihin l i ittyvässä työssä.

Seuraa avoimia työpaikkojamme:

Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy on Suomen suurimpiin kuuluva asianajotoimisto, jonka toiminta painottuu yritysjärjestelyihin, rahoitus-, ki lpai lu-, yhtiö- ja sopimusoikeuteen, ICT-oikeuteen sekä r i idanratkaisuun.

Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki, puh. 09 4176 030, office@peltonenlmr.fi, www.peltonenlmr.fi

44 45

Sarjassa esitellään HYYn kerhoja ja projekteja

HELSINGIN YLIOPISTON SALAMURHAAJAT

VARO. Murhaajat vaanivat kintereilläsi. He tietävät aikataulusi. Sen olet heille itse ilmoit-tanut. Kahdelta semma ja neljältä italiaa.

Katso taaksesi tai tule pommitetuksi herätys-kellolla.

IV:n tiimi Ihmeneloset ilmoittautui mukaan yliopiston Salamurhaajien killan turnaukseen. Salamurhaajien kilta on yliopiston peli, jossa jokainen on saalistaja ja samalla saalistettu. Saimme Murhamasterista kohteeksemme ryh-

män humanisteja tarkoituksenamme murhata heidät koulupäivän lomassa. Samalla meidän tulisi itse varoa tulemasta murhatuiksi.

Tässä pelissä ei auta sanansäilä tai murhaava tuijotus, sillä myös sinun on liattava kätesi, jos vain ehdit välttämään murhaajasi. Sallittuja aseita ovat vesipyssy, herätyskello, miekka, joka on todellisuudessa pala folioon käärittyä pahvia ja myrkyllinen pehmoeläin. Pelaaja saa myös tiedustella pelinjohtajalta lupaa käyttää jotain muuta asetta.

Kirjoittanut ja kuva: Terhi Raikas

Pum, kuolit!

Tärkeintä on, että satuttaa ei saa ja ase ei saa näyttää oikealta. Suoritukset pisteytetään ja tarvittavan määrän pisteitä kerättyään saa op-piarvon. Kiinnostaisiko sinua olla OTK:n lisäk-si KK, Kuolon Kandidaatti?

Oliko Ihmeneloset nimensä esikuvan mukai-sesti ryhmä supersankareita? Allekirjoittaneen ura salamurhaajana ei ainakaan ollut kummoi-nen. Strategianani oli sujauttaa herätyskello uhrin perässä vessaan. Turnaus alkoi maanan-taina ja kello unohtui heti tikittämään kotiin yöpöydän laatikkoon. Nukuin tosin pommiin.

Tiistaina ja keskiviikkona en uhrejani tavoit-tanut, mutta kello alkoi piristä illalla laukus-sani ja en kehdannut isälleni myöntää, mistä ääni tulee, kunnes jäin kiinni. Osallistuminen peliin on hyvin salaista, joten selityksenä tulin lasketelleeksi luikuria unissakävelystä. Tors-taina sitten koin katkeran loppuni. ”Terhi, oletan?” ja kuolettava miekanpisto kylkeen Porthanian hississä. Töks.

● Järjestää joko yksittäisten henkilöiden tai eri järjestöjen välisiä turnauksia

● Pelissä osallistujat jaetaan ”ns. murhapiiriksi”, jossa A:n on tarkoitus ”murhata” B, B:n C ja C:n D jne. Jos A saa ”murhattua” B:n, annetaan hänelle C:n tiedot. Lopputi-lanteessa kaksi viimeistä osallistujaa metsästää toisiaan.

● Aseina käytetään esimerkiksi vesipistooleja

● Pelin kesto ja paikka vaihtelevat yhdestä iltapäivästä muutamaan viikkoon. Paikka voi olla yksi puisto tai laajemmin vaikkapa kokonainen kaupunki

● Peliä valvoo tuomaristo

● Pelataan myös muualla, esimerkiksi Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa

HELSINGIN YLIOPISTON SALAMURHAAJAT

Lähde, lisätietoja, turnauksiin ilmoittautuminen ja tarkemmin säännöistä (kuten etsivistä, etsintäkuulutetuista ja silminnäki-jöistä): http://salamurhaajat.net/

Tätä juttua kirjoitettaessa turnaus on vielä täysissä voimissaan ja murhaajani tälläkin hetkellä sitkeästi Ihmenelosten toisen jäsenen kannoilla. Ainoastaan yksi toinen epäonnekas on joutunut tähän mennessä uhriksi.

Mitä turnauksesta jäi käteen? No, ainakin kuolimme nauruun.

* Ennen lehden painoonmenoa kävi ilmi, että myös viimeinen IV:n tiimiläinen kuoli ja Ih-menelosten saalistaja voitti koko turnauksen. Olimme liian helpot uhrit.

46 47

Alkuvuoden mittaan mediassa on noussut äänekäs keskustelu siitä, miksi ruuan hin-

ta hipoo taivaita Suomessa. S-ryhmää ja Keskoa on syytetty määräävän markkina-aseman vää-rinkäytöstä niin tuotteiden hinnoittelun, yri-tysten välisen kilpailun kuin poliittisen pää-töksenteonkin osalta. Monien mielestä kaup-paketjut luovat valheellisen kuvan tuotteiden edullisuudesta asiakasomistajalle, kun todel-lisuudessa ”S-etu” tai ”plussapisteet” lisätään surutta suoraan tuotteista perittäviin hintoi-hin. Vertailukohdaksi otetaan usein Suomeen-kin levittäytynyt kansainvälinen Lidl-ketju, jonka hinnoittelu koetaan bonusjärjestelmän puuttumisesta huolimatta edulliseksi.

Kuluttajaviraston kanssa nyttemmin yhdis-tynyt Kilpailuvirasto on jo aiemmin nosta-

nut esiin kuluttajahintojen hälyttävän kehityk-sen: se julkaisi vuonna 2012 selvityksen, jossa todetaan päivittäistavarakaupan markkinoiden keskittymisasteella olevan kiistattomia epä-

suotuisia vaikutuksia elintarvikkeiden hinta-tasoon. Suomessa kaksi suurinta kauppaketjua hallitsevat suvereenisti kaupan alaa lähes 80 prosentin markkinaosuudella, kun keskimää-räisesti vastaava luku on euromaissa vain noin 44 prosenttia. Selvityksen mukaan keskittymi-nen johtaa kilpailun eräänlaiseen ”pehmenemi-seen”, joka puolestaan nostaa kuluttajahintoja ja kasvattaa yritysten tulosta. Kun potentiaa-lisia kilpailijoita on vähän ja samanaikaisesti tuotteiden kysyntä pysyy vakaana, ei suurilla päivittäistavarakaupoilla ole liiketaloudellista painetta pitää hintatasoa mahdollisimman al-haisena.

Kaupan alan edustajat ovat pyrkineet vastaa-maan edellä mainittuihin syytöksiin vetoa-

malla Suomen huippukorkeaan verotukseen: muun muassa Päivittäistavarakauppa ry toteaa tiedotteessaan yli 40 prosenttia ruuan hinnas-ta koostuvan esimerkiksi tulo-, tuote- ja yhtei-söveroista. Lisäksi vastuuta sysätään osittain

Kahden kauppaa

Teksti: Jaakko Seppänen, Kuvat: Emmi Koli, Aura Lehtonen

Suomessa neljällä viidestä kotitaloudesta on käytössään ainakin yksi kanta-asia-kaskortti. Suurten kauppaketjujen kanta-asiakasohjelmiin on helppoa ja useim-miten ilmaista liittyä, ja ostosten keskittäminen saman yrityksen myymälöihin tuottaa kuukausittain selvää säästöä - vai tuottaako sittenkään?

tavaroiden tuottajille, sillä osissa tuottajahin-noista on viime vuosina tapahtunut huomatta-via korotuksia. Yhdistys kehottaa myös tarkas-telemaan kehitystä pidemmällä aikaskaalalla, sillä esimerkiksi vuodesta 2005 laskettuna kes-kimääräinen kuluttajahintojen kasvu Suomessa on noudattanut pitkälti eurooppalaista trendiä.

Myös kilpailuoikeuteen erikoistunut yri-tysjuridiikan professori Petri Kuoppamä-

ki suhtautuu varauksella kärkevimpiin väit-teisiin keskittymisen seurauksista. ”Ei voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, että hintojen nousu kytkeytyisi pelkästään kaupan keskittymisilmiöön”, kommentoi Kuoppamäki. Hänen mukaansa asioiden välisen syy-seuraus-suhteen selvittäminen vaatisi pidemmän aika-välin tutkimusta, ja toisaalta myös esimerkiksi yksinomaan Suomeen liittyvät maantieteelliset erityispiirteet, kuten suhteellisen harva asu-kastiheys, ovat osaltaan tehneet päivittäistava-rakaupan keskittymisestä välttämätöntäkin.

Kokonaan vailla merkitystä keskittymisen seuraukset eivät Kuoppamäenkään mieles-

tä ole, ja siitä syystä hän korostaa vastapainok-si myös kilpailun valvonnan tärkeyttä. Jatkos-sa Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi tuoreen kil-pailulain muutoksen ansiosta puuttua tehok-kaammin suurimpien kauppaketjujen aseman mahdollisiin väärinkäytöksiin, sillä lain uuden sanamuodon mukaan yritys saavuttaa määrää-vän markkina-aseman jo 30 prosentin markki-naosuudella. Sekä S-ryhmä että Kesko täyttävät tämän kriteerin, ja joutuvat siksi alistumaan

aseman tuottamiin tiukempiin velvoitteisiin ja valvontaan. Mikäli väärinkäytöksiä todetaan esiintyvän, markkinaoikeus voi Kilpailu- ja ku-luttajaviraston esityksestä määrätä sanktioita yritysten maksettavaksi. Toisaalta professori Kuoppamäen mielestä uusi lainsäännös on sikä-li ongelmallinen, että 30 %:n markkinaosuus ei osoita määräävää markkina-asemaa normaaleil-la kilpailuoikeudellisilla termeillä. Tehokkaam-min päivittäistavarakaupan keskittymiseen vaikuttaisi nykytilanteessa kauppapaikkojen sääntelyn vapauttaminen, sillä se tekisi tilaa uusille toimijoille.

Loppuen lopuksi tärkeimpiä valikoimien laa-dun ja hintatason valvojia ovat kuitenkin

asiakasomistajat - ne sadattuhannet suoma-laiset, joiden lompakoista S- tai Plussa-kortti kaupan kassalla kaivetaan. Asiakasomistajien tulisi selvemmin tiedostaa, että heillä on to-dellista valtaa päättää kauppaketjujen toimin-tapolitiikasta. Yrityksen sisäisiin asioihin voi jokainen vaikuttaa osallistumalla osuuskau-pan edustajiston vaaleihin tai antamalla asia-kaspalautetta. Lisäksi asiakasomistajat voivat myös tarvittaessa äänestää jaloillaan ja siirtyä toisen kaupan asiakkaaksi, mikäli he eivät ole tyytyväisiä oman ketjunsa toimintaan. Verkko-kaupan räjähdysmäinen kasvu on niin ikään tuonut kilpailun kannalta lupaavan haastajan perinteisille kaupan alan toimijoille: kauppa-ketjut joutuvat tosissaan harkitsemaan hintata-soaan uudelleen, kun yhä suuremmat kulutta-jaryhmät tilaavat tuotteensa kätevästi suoraan netistä.

48 49

ONNEA VALMISTUMISESTA!

Pitkän ja monipuolisen pykälistiuran saavuttanut Saila Löfström muistelee alkukeväästä yhdessä Jes-se Viljasen kanssa järjestettyjä valmistujaisjuhlia lämmöllä: ”Valmistuminen oli niiden juhlien ar-voista!”

Tämä vuoden 2006 fuksi oli päättänyt yhdistää ju-ridiikan ja musiikin jo tullessaan oikikseen. Hän onkin esiintynyt vuosia lähes kaikissa tilaisuuk-sissa, joita oikeustieteilijöiden keskuudessa on järjestetty, ja ollut mukana mm. UAV:ssa, rinneri-kollisissa ja pohjasakassa. Tämä henkeen ja vereen speksari on nähty useampana vuotena näyttelijänä sekä kerran lauluvastaavana. Lisäksi Saila on toimi-nut vuosijuhlamarsalkkana poikkeukselliset kaksi kertaa sekä koonnut musikaaliset oikkarit ja juris-tit Tuomari Nurmiota myöten esiintymään Pykälän 75-vuotisjuhlagaalaan vuonna 2010.

1. Miltä elämä valmistumisen jälkeen tuntuu, OTM Saila Löfström?

Ihanalta, mutta hieman haikealta. Olen unelmaduu-nissani IPR-juridiikan ja musiikin parissa ja opiske-lut jatkuvat Hankenilla, mutta totta puhuen minul-la on kova ikävä opiskeluaikaista elämää Pykälässä. Mikään ei korvaa Pykälää!

2. Mitä eniten kaipaat opiskeluajoiltasi? Mitä taas et?

Kaipaan kaikkein eniten ihmisiä, opiskelukaverit ovat olleet todella tärkeitä speksareista puhumat-takaan. Myös akateeminen vapaus sopi hyvin täl-laiselle yökyöpelille, tentteihinkin tuli luettua öi-sin. Kaipaan myös oikiksen vanhaa kirjastoa, jossa kaikki olivat keskenään tuttuja. Sen sijaan en kai-paa kirjaston myöhästymismaksuja enkä kysymys-tä: ”Koska sä valmistut?”

3. Mitä ajatuksia gradu herättää?

Vietettyäni gradun parissa Aleksandriassa kellaris-sa sekä joulu- että uudenvuodenaaton voin sanoa olevani erittäin helpottunut, kun gradu on viimein kansissa. Gradu kannattaakin tehdä kerralla kun-nolla, kuten muutkin opinnot. Mutta toisaalta, Ho-vissakin oli kiva istua iltaa...

4. Miltä tulevaisuus näyttää?

Olen lapsesta saakka haaveillut pääseväni viihde-yrityksen juristiksi, joten nyt on keksittävä uusi unelma. Tulevaisuus näyttää siis lupaavalta ja maa-ilma on avoinna! Jatkan opintoja Hankenilla ja olen erittäin tyytyväinen työhöni in-house lakimiehenä, mutta toivon myös voivani auskultoida ja työsken-

nellä ulkomailla jossakin vaiheessa. Ja toivottavas-ti rokki soi bändimme, Rehtori Murron, riveissä ja muiden musiikkiprojektien parissa jatkossakin. Li-säksi aiomme Jesse Viljasen kanssa nostaa Pykälän seniorijäsenyyden uuteen kukoistukseen!

5. Mitä vinkkejä antaisit muille opiskelijoille?

Nauttikaa opiskeluajasta ja toisistanne täysillä! Älkää eläkö opintoja varten vaan opiskelkaa elä-mää varten. Kannattaa kokeilla erilaisia työpaik-koja ja lähteä ennakkoluulottomasti vaihtoon, mielellään useammankin kerran. Vietin mahtavan kevään Roomassa, vaikka olin opiskellut vain yh-den kurssin italiaa. Kannattaa myös lähteä mukaan ihan kaikkeen Pykälän toimintaan mitä harkitsee, itseäni harmittavat lähinnä väliin jääneet Spexit sekä se, etten koskaan hakenut mukaan halli-tukseen. Jonkinlainen opintosuunnitelma auttaa muistamaan, mitä toivoo saavuttavansa mutta mieli on syytä pitää avoimena. En minäkään tiedä vielä miksi haluan tulla isona, ehkä muusikoksi...

KOKEMUSRIKASTA KESÄÄ KAIKILLE!

Teksti: Mira Karppanen, Kuva: Saila Löfström

Esimiehelläni oli vaaleansininen paita, kireä nuttura ja silmälasit, minulla pala kurkussa ja hiki-set kämmenet. Olin jännittänyt kohtaamista koko päivän, ollut keskittymiskyvytön kuin teini perjantai-iltana. Edelliset päivät olin miettinyt, mitä aion sanoa ja missä järjestyksessä. Vakuut-tanut itselleni, että pystyn siihen. Pyysin enimmäistä kertaa elämässäni palkankorotusta.

Jokainen meistä on tehnyt joskus jotain pelottavaa. Yhtä usein jätämme kuitenkin asioita teke-mättä vain sen vuoksi, ettemme ole varmoja lopputuloksesta, tai siitä, onko se järkevää. Onko se sopivaa, näyttääkö se hyvältä cv:ssä, tai entä jos lähetä – nappulan painaminen ei johdakaan mihinkään?

Brian Tracy, kanadalainen itsensä kehittämisen auktoriteetti ja muun muassa mediassa näkyvän Jari Sarasvuon ”oppi-isä”, kysyy montako kertaa keskiverto ihminen yrittää saavuttaa tavoittei-taan ennen kuin hän luovuttaa. Tracyn mukaan vastaus on keskimäärin alle yhden kerran. Eli suurin osa ihmisistä ei tee edes sitä ensimmäistäkään yritystä unelmiensa saavuttamiseksi.

Vastaus tuntuu hullulta. Jos unelmoi jostain, sitä luulisi, että yrittäisi edes kerran. Lähettäisi sen työhakemuksen kansainväliseen yritykseen. Sanoisi kyllä mille tahansa pienelle riskille. Toki ymmärrän, että epäonnistuminen mietityttää. Sitä pelkää joutuvansa naurunalaiseksi tai epäonnistuvansa porukan edessä ja siksi mieluummin jättää yrittämättä. Tai huomaa tehneensä virheen yrittäessään saavuttaa jotakin. Varsinkin kun kynnys epäonnistua on korkealla. Mokat, huonot tuotteet ja konkurssit leimataan helposti tässä ajassa, joka huutaa ”Ole nopeampi, kape-ampi ja upeampi!”

Silti kysyn: mitä sitten, jos tyttö vastaa treffikutsuun kieltävästi? Mitä sitten, jos pyytää pu-heenvuoron, joka päättyy epämääräiseen sönkkäykseen ja ajatuksen katkoon? Mitä sitten, jos lähetetty kesätyöhakemus ei johda mihinkään muuhun, kuin kuukausin päästä sähköpostiin kilahtavaan persoonattomaan viestiin: ”Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun..”? Kyllä se saa ottaa hetken päähän, mutta elämä jatkuu. Ainakin sitä on sitten yrittänyt.

Jäähallissa kasvaneena jaan erään viisaan valmentajani ohjeen: Opi laukomaan ohi, sillä epä-onnistumisen pelko ei saa kangistaa käsiä. Sitä paitsi: seuraava menee. Minäkin sain sen palkankorotuksen.

Tee jotain Pelottavaa

KolumniTeksti: Aura Lehtonen, Kuva: Katriina Näveri

51

LUNTA vai ei lunta? Vaikka nurmikentät syvine lampineen olivat masentava näky Ulliksella, päästiin isännän mehun ja emäntien leipomien laskiaispullien lisäksi nauttimaan myös mäen-laskusta, kiitos aina niin kekseliäiden teekkareiden. Illan sitsien after-ski -teema näkyi niin asuissa kuin riehakkaassa tunnelmassa laulujen raikuessa kenties tavallistakin suloäänisemmin.

LÄÄKÄRI ja juristi - täydellinen match, näin ainakin Pykälän ja LKS:n yhteisten Toogasitsien perusteella. Pykälä täyttyi puhtaan valkoisiin lakanoihin tai alumiinifolioon (aivan folioon) pu-keutuneista tulevaisuuden pelastajistamme sekä turmiollisen punaisiin toogiin pukeutuneista jurristeista. Näiden sitsien jatkoilla ensiapua ei tarvinnut lähteä kutsumaan paikalle kaukaa, sillä tekohengityksen antamisen ammattimaisesti hallitsevia oli paikalla valmiina toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Muun muassa ankkurina ansiokkaasti toimineen emännän terveydenti-lasta oli huolehtimassa illan aikana peräti kaksi pelastamaan saapunutta ritaria valkoisissa. Py-kälässä vierailleet lääkärit pääsivät myös useaan otteeseen näkemään Pykälän kansallistanssin salat ja siinä samassa vähän jotain muutakin, kun saunomista rakastavien pykälistikomistusten pyyhkeet tipahtelivat ringissä.

KAIKKIEN janoisten ja haalareidennälkäisten tapahtuma Kertun Kepittäjäiset ei tuottanut per-hoselle pettymystä tänäkään vuonna. Nimittäin, nämä jurristin, varajuomarin tai AA-merkkiä tavoitelleet haalarikuninkaat ja -kuningattaret ihastuttivat perhosta karaoken, lumienkeleiden sekä shottien juonnin muodossa. Liekö ollut räntäsade vai juotujen virkisteiden määrä, joka oli vienyt matkassaan muutaman pykälistin perhosen saapuessa Tivoliin rakkauden täyteisiä ja railakkaita jatkoja odotellen. Alun hiljaisuudesta huolestuneen perhosen ei kuitenkaan tar-vinnut pettyä tälläkään kertaa, sillä perhosen silmiin osui Pykälässä dokabiliteettivastaavana mainetta niittänyt herra, joka oli onnistunut pyydystämään itselleen rakkaudenväriin sonnus-tautuneen nuoren neitokaisen. Tunnelmat tuossa hetkessä olivat niin kiihkeät, että perhonen muistelee sitä hyvällä vielä pitkän aikaa!

FARMASIAN cross-dressing -sitseillä sai päästää valloilleen oman sisäisen miehensä / naisensa. Mitään fantasioita ei tarvinnut näillä sitseillä jättää pelkän fantasioinnin tasolle, vaan kaikki, siis kaikki oli mahdollista. Vaikka perhonen itse ei onnistunut lentelemään sitsipöytään saakka, tuli tapahtumista Käärmeenpesässä mieluisaa raporttia innokkailta sitsaajilta. Ah niitä karvaisia sääriä ja rintakehiä, paljasta pintaa, komeita basso-ääniä, pusuhuulia, kukkahattuja, amisviiksiä - muun muassa näistä oli tämän illan sitsit tehty. Perhosen saamien tietojen mukaan viime syksynä Sonniksi kruunattu komistus aiheutti syvää kateutta kanssasisarissaan muotoja imartelevassa pikkumustassa ja pinkkiäkin pinkimmissä huulissa. Pienten jyrsijöiden ystävänäkin tunnettu phuksipoika taas oli niin tyytyväinen mek-koonsa, että alkoi suunnitella jo seuraavan ostamista - uhoten kuitenkin ensi kerralla sisäisen naisensa valloilleen päästäessään mennä vieläkin pidemmälle aina alusasuja myöten…

JOS syksy oli kostea ja kevät märkä, niin perhonen ei voi muuta kuin odottaa jotain maagista oven takana jo kolkuttavalta §-viikolta. Mikäli onni suosii siivekästä, ja pykälistejä, niin pääsee perhonen todistamaan vappuna §-laaksossa viimevuotiseen tapaan märkääkin märempää uin-titapahtumaa!

Inter VivosPYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30tel. +358 9 278 5003

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00500 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTAJaakko Honkala +358 44 971 3930Tommi Kovero +358 40 523 9292Joakin Larkio +358 40 777 5511

SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT2/14: 21.3.20143/14: 16.5.20144/14: 12.9.20145/14: 10.11.2014

Ilmoitushinnat2/1 väri 980€1/1 väri 630€ / 680€ **1/2 väri 360€1/4 väri 200€** takakannen ilmoitus

Mediatiedotwww.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toimin-nallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainos-toimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituk-sen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautuk-set on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjot-tu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelu-tavasta riippumatta.

Jul k i n e n Run o s u o l i Mikä meni pieleen? Vai eikö mikään?Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on! http://pykala.fi/julkaisut/julkinen-runosuoli

Vaellellen Porthanian masentavissa käytävissä,

Käyskennellen päärakennuksen luotaantyöntävissä halleissa, Ahdistuen Pykälän bileissä merkityksettömistä naisista, Miettien; Kunpa voisin rakastaa jotakuta yhtä paljon, kuin vihaan kaikkia. Tai sais ees pillua.

Hieman vanhemma vuosikurssin misantropisti

ON SE MAHTAVAA, KUN ON IHANAT POJAT PYKÄLÄN KEULAKUVINA! E & E <3

phuksitar

52

Ota tilanne haltuun.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Veikko Myller: Hallittu tilanne