inter vivos - pykala.fi...valuvika vai kasvukipuja? kuinka monta hlautasta?s tudia juridica...

inter vivos 02 | 2007 02 | 2007

Suuri Taide- ja Kulttuurinumero.

PÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSiikonlopun aikana sukujuhlissa suoritetun pikagallupin

mukaan taiteellisuus ei ole mitenkään erityisen tiiviisti

juristeihin liitetty määre, enkä itsekään ole aina pitänyt

ammattikuntaani varsinaisesti korkeakulttuurin eturin-

tamajoukkona. Moisiin karkeisiin yleistyksiin turvautu-

va joutuu kuitenkin tarkistamaan mielipiteitään pikai-

sesti tämän numeron katsaukset luettuaan, sen verran

monipuolisia taiteellisia saavutuksia oikeudellisen kou-

lutuksen saaneiden kynästä on lähtenyt aina sinfonioista sonaatteihin ja

trillereistä tieteisromaaneihin.

Pykälistin ei toki taide-elämyksiä etsiessään tarvitse lähteä merta edem-

mäs kalaan, yhdistyksen oma aktiivinen kulttuuritoiminta pitää siitä

huolen. Asiantuntevat kulttuurivastaavamme ovat aikojen saatossa kul-

jettaneet meitä stand up-illoista taidemuseoihin ja puistokonserteista

balettiesityksiin. Tulevana syksynä kansa saa kiiteltäväkseen jo yhden-

nentoista Pykälän spexin, johon vuosi vuoden jälkeen löydetään häm-

mästyttävä määrä inspiroituneita ja lahjakkaita juristintaimia niin lavalle

kuin taustajoukkoihinkin. Niille, jotka valmistumis- tai muiden kiirei-

den pelossa empivät osallistua, antaa Jarkko Tontti sisäsivuilla usein

kuullun, mutta aina yhtä arvokkaan neuvon.

Amerikkalainen sarjakuvataiteilija ja esseisti Scott McCloud on to-

dennut pitävänsä taiteena kaikkea inhimillistä toimintaa, jonka

päämääränä ei ole hengissä säilyminen tai lisääntyminen. Tätä

vaatimattomasti ilmaistuna kohtuullisen laveaa määritelmää

tuskin kaikki purematta nielevät, mutta kovaa kritiikkiä

ovat kohdanneet myös monet yksilöidymmät pyrkimykset

vastata kysymykseen siitä, mitä taide on. Käsissänne ole-

vassa numerossa Espanjan-kirjeenvaihtajamme tutustuttaa

meidät maan härkätaisteluperinteeseen, johon perinteisesti

liitetty estetiikka on eläinsuojeluajatusten suosion kasvun

myötä vahvasti kyseenalaistettu. Selvitämme hieman myös sitä,

millaista kulttuuritoimintaa Helsingissä järjestetään liikuntaes-

teisten ehdoilla ja saamme siinä sivussa laajempaa näkökulmaa

niin vammaisten edunvalvontaan kuin opiskelun arkeenkin.

Kun pidätte tätä lehteä painotuoreena käsissänne, on kesä ainakin

kalenterin mukaan jo alkanut ja tuonut katukuvaan jäätelö-

kioskit, Linnanmäelle vaeltavat lapsiperheet ja ruohik-

koja kansoittavat hanhilaumat. Inter Vivos toivottaa

kaikille lukijoilleen mitä parhainta sydänsuvea ja toi-

voo, että jaksatte inspiroitua kesän taide- ja kulttuuri-

tapahtumista töiden, opintojen ja lomailun lomassa.

inter vivos 02|2007

Antti LaitilaIV:n päätoimittaja2007

Hannes Snellman Attorneys at Law Ltd

Hannes Snellman focuses on complex transactions and confl ict management and has operations in Helsinki, Moscow, St. Petersburg, Kiev and Beijing.

We offer you the opportunity to gain practical expe-rience of the legal profession during your studies:

Courier – your job will be to take care of practical mat-ters involved with the daily “running” of the offi ce.

Junior trainee – your job will be to assist our lawyers primarily in research and fact-fi nding. Precision and a basic knowledge of law come in handy.

We offer jobs as couriers and junior trainees through-out the year depending on circumstances and need. Couriers and junior trainees work part-time during the semester and possibly full-time during the summer.

Do you want to provide our clients with first-class services internationally?

Trainee – your job will be to assist our lawyers in differ-ent assignments. You will, for example, carry out research, gather information and prepare different kinds of docu-mentation. The job description for a trainee is similar to that of an associate lawyer, and you will be supported by a personal tutor.

Our trainees are chosen three times a year for a period of four months, beginning in January, May and September. The trainees work full-time during that period.

We appreciate the fact that people differ both in their areas of expertise and in their personalities. You will go far with the right attitude.

If you are interested in working with us, please con-tact Hannaliina Suma, tel. +358 9 2288 [email protected].

H e l s i n k i • B e i j i n g • K i e v • M o s c o w • S t . P e t e r s b u r g • w w w. h a n n e s s n e l l m a n . c o m

transact ions & confl ict management

Amerikkalainen sarjakuvataiteilija ja esseisti Scott McCloud on to-

dennut pitävänsä taiteena kaikkea inhimillistä toimintaa, jonka

päämääränä ei ole hengissä säilyminen tai lisääntyminen. Tätä

vaatimattomasti ilmaistuna kohtuullisen laveaa määritelmää

tuskin kaikki purematta nielevät, mutta kovaa kritiikkiä

ovat kohdanneet myös monet yksilöidymmät pyrkimykset

vastata kysymykseen siitä, mitä taide on. Käsissänne ole-

vassa numerossa Espanjan-kirjeenvaihtajamme tutustuttaa

meidät maan härkätaisteluperinteeseen, johon perinteisesti

liitetty estetiikka on eläinsuojeluajatusten suosion kasvun

myötä vahvasti kyseenalaistettu. Selvitämme hieman myös sitä,

millaista kulttuuritoimintaa Helsingissä järjestetään liikuntaes-

teisten ehdoilla ja saamme siinä sivussa laajempaa näkökulmaa

niin vammaisten edunvalvontaan kuin opiskelun arkeenkin.

Kun pidätte tätä lehteä painotuoreena käsissänne, on kesä ainakin

kalenterin mukaan jo alkanut ja tuonut katukuvaan jäätelö-

kioskit, Linnanmäelle vaeltavat lapsiperheet ja ruohik-

koja kansoittavat hanhilaumat. Inter Vivos toivottaa

kaikille lukijoilleen mitä parhainta sydänsuvea ja toi-

voo, että jaksatte inspiroitua kesän taide- ja kulttuuri-

vivos 02|2007

V

02|2007 SisältöISSN 0787-5622

JULKAISIJA Pykälä ry

PÄÄTOIMITTAJA Antti Laitila

ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJAJukka Lehtola

TOIMITUS Lassi Jyrkkiö | Mikko Kohtala Mikko Pitkänen | Mikko RudankoVeera Snellman | Henri Tanskanen | Nelli Vilkko

KUVITTAJAT Milla Mustamäki | Janne Valo

TAITTO Hannu Partanen

SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.�

ILMOITUSMARKKINOINTIYrityssuhdetoimikuntayrityssuhteet@pykala.�

MEDIATIEDOTwww.pykala.� /mediakortti

INFORMATION IN ENGLISHwww.pykala.� /english

PAINO Cosmoprint Oy

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla

ANNA PALAUTETTA NETISSÄwww.pykala.� /intervivos

Cover art Hannu Partanen

Helsingin yliopiston oikeustieteenopiskelijoiden ainejärjestöPykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos.

Kahdeksastoista vuosikerta # 02|2007.Levikki 1900 kpl.

Cover art Hannu Partanen

Pääkirjoitus 3Bonus Pater Familias 6HELP desk 8Osavuosikatsaus 02| 2007 9Valuvika vai kasvukipuja? Studia Juridica 2007 10Vuoden opettaja 12

Kynnyskin06 - matalan kynnyksen elokuvafestivaali 14Kynnykset matalaksi 15Vammaisten asialla 17Väärinymmärretyt - nuo ajat eivät olleet heitä varten 19Juristit taitelijoina - taiteilijat juristeina 22Taidetta arjessa 28Luovista ihmisistä 30Pykälä ry 72 vuotta - Suuri kuvakooste 32Kuolema iltapäivällä 38Ulkona se maistuu paremmalle 44Lakiwiki.fi palvelee juridiikasta kiinnostuneita 46Tiedekunnan alumnitoiminta käyntiin kovilla nimillä 47

Experto Credite 52Perhonen 54No haloo! -avautumispalsta 56Suuri jatkoja silliskuvakooste 57

Risto Sandvikhallituksen puheenjohtaja 2007

Bonus Pater Familias

”Pykälä-viikko ja vappu ovat on-

nellisesti takana. Vuosien koke-mus on osoittanut, että aina rois-kuu, kun rapataan, mutta yleises-ti ottaen koko yhdistys selvisi il-man suurempia henkilö- tai esine-

vahinkoja. Puheenjohtajan on syytä olla tyytyväinen. Suuret kiitokset kaikille syyllisille ja syyttömillekin!

Tiedekunnan alumnitoi-minta käynnistettiin rymi-nällä juuri ennen lehden painoon menoa. Porthani-assa nähtiin kaikki Nokian pääjohtajasta lähtien. Vielä on vain hieman epäselvää, että mitä jatkossa tapahtuu. Arvelen, että mitään maail-maa mullistavaa ei tapahdu ilman meidän nykyisten opiskelijoiden tai jonkin muun halukkaan ta-hon aktiivisia toimia. Tiedekunnan viranhaltijat ovat ilman alumnitoiminnan järjestämistäkin rankasti ylityöllistettyjä. Mielestäni kuitenkin jonkinlaisen Helsingin yliopiston oikeustieteel-lisessä tiedekunnassa opiskelleiden yhteisön muodostuminen olisi äärimmäisen tärkeää. Tuore oikeusministeri Tuija Brax muistutti oivalli-sesti alumnitilaisuudessa, että nykyään kaikki muutkin osaavat pitää itsestään meteliä. Mikäli vain istumme hiljaa, vie maailma loputkin aloi-tuspaikkamme määrärahoista puhumattakaan. Tiedekuntaa lähellä olevien olisi syytä tukea rakasta opinahjoamme sen pyrkiessä yhä ylös-päin oikeustieteen aallokoissa. Mielestäni kui-tenkin juuri Helsingin yliopiston oikeustieteel-linen tiedekunta on se, jolla on mahdollisuuksia pärjätä alati kiristyvässä kansainvälisessä kil-pailussa ja vastata pääjohtaja Olli-Pekka Kal-

lasvuon peräänkuuluttamasta aivotuonnista.Tiedekunnassa opiskelleiden laajalla ja aktii-

visella verkostolla olisi myös pelkkää tiedekun-nan nykyhenkilöstöä paremmat edellytykset haalia tiedekuntaan lisää resursseja opetuksen ja tutkimuksen järjestämiseen. Tiedekunnan

rahatilanne on tunnetusti tukala ja tulevaisuudessa se tulee entisestään tiuken-tumaan. Kansainvälisistä huipuista on turha kilpailla ja aivotuonnista haaveilla, jos jokaista opettajaa kohti on kymmeniä oppilaita.

Pykälän kokoisessa yh-distyksessä kaikki asiat täytyy suunnitella pitkälti etukäteen. Tällä hetkellä koko syksyn ohjelma on varsin pitkälle lyöty luk-koon ja kerhohuoneiston

tilavaraukset on tehty. Tavallisuudesta poik-keava tapahtuma tänä syksynä on ainakin syksyn Lakimiespäivä, jossa pääesiintyjänä on Pykälän ainutlaatuinen Spex. Kesän aikana on syytä itse kunkin kerätä voimia lyhyttä, mut-ta sitäkin tiivastahtisempaa syksyä varten.

Pykälä-viikon jälkeisellä viikolla alettiin jo kuumeisesti suunnitella seuraavaa Pykälä-viik-koa. Yhdistyksen 73-vuotisjuhlaa seuraava aka-teeminen silliaamiainen pidetään au-rinkoisena sunnuntaina 13.4.2008. Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi!

Kansainvälisistä huipuista

on turha kilpailla ja

aivotuonnista haaveilla, jos

jokaista opettajaa kohti on

kymmeniä oppilaita.

6 | inter vivos 02|2007

Mikael NuottoHELP-edustajistoryhmän jäsen

HELP desk - kuulumisia HYY:n edustajistostaHELP desk - kuulumisia HYY:n edustajistosta

KAKSI MIESTÄ JA ASIAKIRJA

Edustajiston kokouksessa 10.5. tehtiin jälleen tärkeitä päätöksiä. Pitkällisen käsittelyn jälkeen ko-kouksessa hyväksyttiin HYY:n omistajastrategia–asiakirja. Omista-jastrategia määrittelee nimensä mu-kaisesti HYY:n strategiaa suhteessa sen omistamiin yhtiöihin. Se sisältää pääasiassa yleisluonteisia ohjeita ja arvoja, joita tulisi noudattaa yhtiöi-den toiminnassa, minkä lisäksi siinä määritellään liiketoiminnan tulevai-suuden suuntaa.

Omistajastrategian hyväksymi-sen lisäksi kokouksessa päätettiin HYY:n talousjohtajan - ja siten myös HYY Yhtymän toimitusjohtajan - va-linnasta. Virat täyttää yksi henkilö, joka siis toimii samanaikaisesti sekä ylioppilaskunnan omistaman liike-toiminnan (HYY Yhtymä) toimitus-johtajana että ylioppiaskunnan ta-lousjohtajana, neuvoen edustajistoa taloudellisissa asioissa. Oikean hen-kilön löytäminen johtajan tehtäviin on ylioppilaskunnalle ensiarvoisen tärkeää, sillä huomattava osa yliop-pilaskunnan rahoituksesta saadaan juuri HYY Yhtymän tuottamista voi-

toista. Koska ylioppilaskunta muun toimintansa ohella avustaa mm. Pykälän omaa toimintaa, koskettaa toimitus- ja talousjohtajan valinta jokaista oikeustieteen opiskelijaa paitsi ylioppilaskunnan jäsenenä, myös pykälistinä. Aina tarkkaavai-nen edustajisto ei tietenkään suos-tunut hyväksymään ylioppilaskun-nan ja HYY Yhtymän johtoon aivan ketä tahansa, joten sille järjestettiin tilaisuus tavata rekrytointikumppa-nin valitsema johtajaehdokas ja esit-tää tälle kysymyksiä ennen lopulli-sen päätöksen tekemistä. Osallistuin haastattelutilaisuuteen, jossa yliop-pilaskunnan puheenjohtaja Walter Rydman haastatteli johtajapaikalle edustajiston päätöksellä sittemmin valittua Heikki Häröä edustajien seuratessa tapahtumaa tiiviisti.

Härö onnistui haastattelutilan-teessa vakuuttamaan edustajiston siten, että lopullinen valinta tehtiin yksimielisesti. Pitkä ura liike-elä-mässä ja toiminta HYY:n hallituk-sessa opiskeluaikoina valavat luot-tamusta siihen, että ymmärrystä löytyy niin ylioppilaskunnan liike-toimintaa kuin muutakin opiskelija-toimintaa kohtaan. Sivuhuomautuk-sena voidaan todeta, että oikeustie-teen opiskelijoita varmasti kiinnos-taa tieto siitä, että ylioppilaskunta valitsi yhtymän johtoon juristin.

Juuri ennen vappua tehtiin myös toinen, HELP:ä ehkä hiukan vä-littömämmin koskettava valinta. Syksyllä häämöttävissä edustajisto-vaaleissa HELP:n Pykälän ehdok-kaiden vaalitoimintaa luotsaa tuore vaalipäällikkö Jussi Salo. Itse edus-tajistovaalehin palataan IV:n sivuil-la vielä moneen otteeseen syksyllä, mutta tässä vaiheessa on hyvä muis-taa, että mikäli harkitsee edustajaksi lähtemistä (mitä muuten suosittelen lämpimästi), kannattaa käydä ny-käisemässä Jussia hihasta.lämpimästi), kannattaa käydä ny-

osavuosikatsaus 02|2007Kiti Karvinen ja Tero Nieminenhallituksen yleisvastaavat

Tällä hetkellä takki on var-masti kaikilla yhdistyk-semme aktiiveilla tyhjä-nä. Koko alkuvuoden ajan

organisointia vaatinut Pykälä-viikon toteutus vei paljon aikaa ja hermo-ja, mutta näin jälkikäteen sitä ei voi kuin muistella lämmöllä. Ainakin allekirjoittaneet ovat tyytyväisiä viikon antiin ja siihen, että kaikki meni (ainakin melkein) nappiin. Täs-tä suuri kiitos kuuluu §-viikkotoi-mikunnalle sekä sillistoimikunnalle, jotka olivat korvaamattomana apu-na yleisvastaaville kiireisen viikon toteutuksessa. Joten iso kiitos teille kaikille vielä kerran!

Viikko avattiin juhlallisesti LUX Nightclubissa äijäenergian vauh-dittamana, kun lavalle kapusi Fre-derik. Uskaltaisimme veikata, että Reetulla oli ensimmäistä kertaa suu-ren suuri fanijoukko hyppimässä la-van edessä (allekirjoittaneet mukaan lukien) koko keikan ajan innoissaan. Ja Volgan suosio taisi yllättää vanhan konkarinkin täysin, ainakin mitä il-meestä pystyi päättelemään… Ja oli-han se legendaarista tanssia Volgan tahtiin monen sadan ihmisen voi-min, etenkin kun se kerrankin kuul-tiin ihan livenä!

Keskiviikkona oli aika suunnata kohti metsän uumenia Kiljavan lei-rikeskuksen hellään huomaan. Kilja-valla oli teemana missit ja misterit ja hyvin monet olivatkin innostuneet teemasta oikein kunnolla ja hank-kineet mitä mielenkiintoisimpia asukokonaisuuksia. Kiljavalle läh-dettäessä naiset olivat vielä vä-hemmistönä, mutta paikan pääl-lä karvajalkaista hameväkeä olikin jo enemmän kuin laki sallii… Sitä näkyä eivät riitä sanat kuvailemaan, vaan se

on nähtävä omin silmin kuvagalleri-asta. Kv-vieraat jaksoivat juhlia aa-muun asti ja iki-ihana tanskalainen vieraamme ilahduttikin pykälistejä aamun tunteina huudattamalla (ja huutamalla) erään entisen Perussuo-malaisten kansanedustajan kappa-letta, jonka kertosäe kuvasi hyvin monen ihmisen tunnelmia kyseistä henkilöä kohtaan sillä hetkellä.

Hukkaputkeen pykälistit osal-listuivat tänäkin vuonna sankoin joukoin ja osa taisi vielä jäädä ilman lippuakin. Hukkaputkesta ei voi oikein muuta todeta kuin sen, että Itä-Helsingissä metroradan varrella sattuu ja tapahtuu. KY:n jatkot ei-vät pykälisteille kelvanneet, vaan tyylillemme uskollisina järjestimme omat jatkot eräässä karaokebaarissa (jotka olivat ainakin kaikkien mei-dän mielestä niiin paljon paremmat kuin kyltereillä).

Kv-sitzit sujuivat ennakko-odo-tuksista huolimatta viime vuotta rauhallisemmin ja luultavastikaan ensi kesänä ei tarvitse enää raapu-tella hyytelöä Pykälästä mitä mie-lenkiintoisimmista paikoista. Monen monet arvokkaat ja etenkin tunnear-voa omaavat kyltit kuitenkin löysi-vät paremman omistajan kyseisen illan aikana, mutta onneksi urheat hallituksen pojat taistelivat verisesti saadakseen ne takaisin ja onnistui-

vatkin siinä kiitettävästi. Vuosijuhlat sujuivat oikein mu-

kavasti ja jopa kv-vieraat pysyivät hiljaa juhlapuheen ajan, josta suuri kiitos kuuluukin vuosijuhlamarsal-koillemme, jotka hoitivat tehtävään-sä erinomaisesti pitkin iltaa. Jatkoja vietettiin perinteisesti Suvilahden-kadulla ja niistä kuuluukin iso kiitos Rytmiryhmälle, joka jaksaa vuodes-ta toiseen ottaa VuJu-jatkot järjestet-täväkseen. Tänä vuonna päätimme, että jatkoille pitää saada jotain hienoa ja onnistuimmekin siinä mainiosti, ainakin niin paikan päällä annetun kuin jälkikäteisenkin palautteen mukaan. Ilmeisesti asia on niin, että riittävä määrä viinaa+pykälistit+karaoke=hyvät jatkot. :)

Sunnuntaina olikin viimeisen pinnistyksen paikka akateemisella silliaamiaisella. Aamu valkeni au-rinkoisena ja jo silloin tuntui siltä, ettei mikään voi mennä tänään vi-kaan. Sillis sujuikin loistavasti, vaik-ka bändi jäikin hieman paitsioon aurinkoisen sään vuoksi. Onneksi lehmähattuiset jaksoivat silti fanit-taa totuttuun tapaansa. Tällä kertaa myöskään rakennus ei ollut vaarassa syttyä palamaan, kun rakkaan sisa-rainejärjestömme pyromaanit saatiin rauhoitettua ajoissa.

Wappu odottaa jo nurkan takana ja silloin on aika palkita ansioitunei-ta phukseja, joista tulee pykälistejä wappubooleilla, kultaisilla §-mer-keillä sekä jakaa muutama arvostettu titteli uusille omistajilleen. Sen jäl-keen bilerintamalla onkin hetkisen hiljaisempaa ja kevätkausi päätetään (toivottavasti) aurinkoisella Baa-rikärpäsen terassilla, jonka jälkeen on aika siirtyä rentoutumaan kesä-lomalle ja lataamaan akkuja syk-syä varten!

valla oli teemana missit ja misterit ja valla oli teemana missit ja misterit ja hyvin monet olivatkin innostuneet hyvin monet olivatkin innostuneet teemasta oikein kunnolla ja hank-kineet mitä mielenkiintoisimpia asukokonaisuuksia. Kiljavalle läh-dettäessä naiset olivat vielä vä-hemmistönä, mutta paikan pääl-lä karvajalkaista hameväkeä olikin jo enemmän kuin laki sallii… Sitä näkyä eivät riitä sanat kuvailemaan, vaan se

ta phukseja, joista tulee pykälistejä wappubooleilla, kultaisilla §-mer-keillä sekä jakaa muutama arvostettu titteli uusille omistajilleen. Sen jäl-keen bilerintamalla onkin hetkisen hiljaisempaa ja kevätkausi päätetään (toivottavasti) aurinkoisella Baa-rikärpäsen terassilla, jonka jälkeen on aika siirtyä rentoutumaan kesä-lomalle ja lataamaan akkuja syk-syä varten!


Valuvika vai kasvukipuja?

HKUINKA MONTA LAUTASTA?

Studia Juridica -paneelikes-kustelu katettiin tänä vuonna 24.4.2007 viidelle puhujalle.

He olivat eurooppaoikeuden profes-sori Tuomas Ojanen Turun yliopis-tosta, hallintoneuvos Niilo Jääski-nen korkeimmasta hallinto-oikeu-desta, dosentti Ora Meres-Wuori, kansanedustaja Kimmo Sasi ja val-tiotieteen tohtori Arja Alho. Puhet-ta johti yhdistyksen inspehtori, pro-fessori Urpo Kangas.

LÄHTÖKOHTIATilaisuuden aluksi jokainen pane-listeista alusti omia mielipiteitään ja lähtökohtiaan.

“Parlamentarismin kasvu-kipuja” Tuomas Ojanen korosti näkökulmansa olevan ennen kaikkea valtiosääntöoikeudellinen ja totesi eurooppaoikeudesta olevan vähän apua määriteltäessä tasavallan presi-

dentin oikeuksia. Hän kiteytti kan-tansa olevan eduskunnan parlamen-taarista roolia korostava. Presidentin valtaoikeuksien ongelmakohta esiin-tyy erityisesti määriteltäessä toimi-valtakysymyksiä Euroopan unionia käsittelevissä asioissa. Näiden suh-teen Ojanen kommentoi, että tasa-vallan presidentin oikeuksia tulisi kaventaa ja Suomea Eurooppa-neu-vostossa tulisi edustaa pääministerin ulkoministerin avustamana. Yhteis-työtä presidentin kanssa tulisi tehdä ainakin alkuvaiheessa ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja yhtenäisyy-den säilyttämiseksi. Ojanen näki ny-kyisen tilanteen kasvukipuina kohti lopullista parlamentaarista Suomea.

”Perustuslaille jatkuvuut-ta” Niilo Jääskinen peräänkuulutti ensisijaisesti joustavaa perustuslakia. Jääskisen mukaan perustuslaki on juridisesti varsin selvä – maailman meno vain ei ole yhtä selkeä. Hän yhtyi Ojaseen siinä, että presidentin toimivallan rajat ovat ongelma eri-tyisesti EU:ssa. Hän koki suurimman

oikeudellisen ongelman siellä olevan kuitenkin ulkoministerin asema. Jääskisen mielestä perustuslakia ei tulisi muuttaa, sillä sen puitteissa tu-lisi pyrkiä säilyttämään tietty vaka-us. Hänestä olisi hyvä, että voitaisiin nykyisen lain voimassa ollessa istua useampi erilainen johtokombinaatio läpi. Tämä auttaisi myös puolueita selkeyttämään omia kantojaan.

”Vika ei perustuslaissa” Dosentti Meres-Wuori puolestaan puolusti perustuslakia sanoen, että viimeaikaiset ongelmat eivät johdu perustuslaista tai sen sanamuodois-ta. Ongelmaksi ovat pikemminkin muodostuneet käytännöt, joista so-vittiin lainsäädännön ulkopuolella edellisen presidenttikauden aikana. Meres-Wuoren kanta oli toimivalta-jaon selkeyttäminen koordinaatiolla perustuslain muutosten sijaan.

”Laissa ei valuvikaa” Kimmo Sasi yhtyi Meres-Wuoreen toistaen, ettei ongelma ole laissa vaan valtio-käytännössä. Sasi korosti kuitenkin

Tänä vuonna Studia Juridicassa keskusteltiin tasavallan presidentin valtaoikeuksien perustuslaillisesta määritelmästä.

sitä, kuinka tärkeää on erottaa toisis-taan toimivalta ja edustautuminen. Ojasesta poiketen Sasin mielestä EU-asioissa toimivallan määrittäminen ei ole vaikeaa – hänestä toimivalta ja edustautuminen kuuluvat valtioneu-vostolle. Sasi muistutti, että perus-tuslain 93.1 § ei enää vastaa käytän-töä, sillä tosiasiassa valtioneuvosto johtaa Suomen ulkopolitiikkaa; Suo-men ulkopoliittinen linjahan mää-ritellään hallitusohjelmassa. Sasin mukaan perustuslakia tulisi muuttaa niin, että valtioneuvoston nykyinen käytännön vahva rooli kirjattaisiin lakiin.

”Muutosprosessi saatettava käyntiin” Valtiotieteen tohtori Arja Alhon mielestä tasavallan pre-sidentin valtaoikeuksien kysymys on aina sen puolueen ongelma, jossa istuvalla presidentillä on taustansa. Alho korosti kovasti sosiaalidemo-kraattisen puolueen linjan olleen alusta asti parlamentarismia korosta-va. Hän johtaa kahden lautasen on-gelman edellisen presidenttikauden aikana komiteanmietinnöissä teh-tyihin lausuntoihin. Alhon mielestä tulevaisuus on EU:n kohdalta selvä, toimivalta kuuluu valtioneuvostolle.

Muun osalta hän ei pitänyt perustus-lain muutosta mahdottomana, mutta korosti olevansa presidenttipuolu-eesta, eikä siis voinut ottaa selkeää kantaa suuntaan tai toiseen. Siitä huolimatta keskustelu presidentin valtaoikeuksien tarkastamisesta ja valtioneuvoston roolin vahvistami-sesta tulisi hänestä aloittaa.

KESKUSTELUAPanelistit ottivat kantaa myös yleisön esittämiin kysymyksiin. Yhteinen linja panelistien keskuudessa tuntui olevan ajatus siitä, että tasavallan presidentin valtaoikeudet kaipaavat vähintään koordinaatiota, enimmil-lään lakiin kirjattua uudistusta.

Tästä voi sitten luontevasti juontaa kysymyksen siitä, onko presidentti ylipäätänsä tarpeellinen. Tähän vas-taus oli lähes yksimielisesti kyllä. Ojaselle tasavallan presidentti on tar-peellinen valtion päämiehenä. Myös Jääskisen mielestä presidenttiä tar-vitaan valtion päämieheksi. Hän piti ongelmana sitä, että Suomessa on hyväksytty perustuslain totuu-denmukaisuus. Jääskisen mielestä perustuslain ei niinkään tarvitse ku-

vata asioiden todellista tilaa, se voi olla väljempi ja eläisi siis luontevasti muuttamattomana aikojen läpi. Hä-nestä presidentillä voisi olla perus-tuslakiin kirjattuja oikeuksia, jotka olisivat kuitenkin pouvoir reservé -tyyppisiä, joita ei käytettäisi nor-maalioloissa. Tähän kansanedustaja Sasi kuitenkin esitti kritiikkiä tode-ten, että juuri tämänkaltaiset valtuu-det antoivat presidentti-instituutiol-le kohtuuttoman suuret valtaoikeu-det presidentti Kekkosen aikana.

Yleisesti ottaen panelistit olivat sa-maa mieltä valtioneuvoston ensisi-jasta Euroopan unionia käsittelevis-sä asioissa. Presidentin vallan kaven-taminen, ennemmin tai myöhemmin, tuntui olevan yhteinen ajatus, mutta sen toteutuksesta oli eriäviä mielipi-teitä. Nähtäväksi jää, tuleeko muutos toteutumaan lain muodossa vai val-tiokäytännön vahvistamisen kautta – vai tuleeko muutosta ollenkaan?

Opintovaliokunta kiittää vielä ker-ran kaikkia panelisteja kiinnostavis-ta ja hyvin informatiivisista puheen-vuoroista. Kiitos myös kaikille, jotka saapuivat kuuntelemaan, toivotta-vasti nautitte tilaisuudesta!

So� a Ylieskola OVK:n tiedottaja

- Studia Juridica 2007

Tuomas Ojanen (vas.), Niilo Jääskinen, Ora Meres-Wuori, Kimmo Sasi ja Arja Alho olivat mukana debatissa.

10 | inter vivos 02|2007 suuri taide- ja kulttuurinumero. | 11

Yleisen oikeustieteen yliopistonlehtori ja kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petman on kotoisin Pirkkalas-

ta, Tampereen kupeesta. Hän sai jo kotonaan erittäin kansainvälisesti suuntautuneen kasvatuksen. Yksi ratkaisevia hetkiä Jarnan elämässä oli, kun hänet valittiin United World Collegeen, jossa oli edustettuna kym-menittäin eri kansallisuuksia. Suomi sai jäädä, kun hän siirtyi suoritta-maan lukiota Kanadaan Vancouverin saarelle.

IB-tutkinto taskussaan Petman palasi Suomeen, mutta koki olonsa rauhattomaksi ja lähti maailmalle. Lontoossa asuessaan hänessä kypsyi kiinnostus englantilaiseen fi lologi-aan ja kansainväliseen politiikkaan, joita hän pääsikin opiskelemaan.

Kansainvälisen politiikan myötä myös kansainvälinen oikeus alkoi kiinnostaa Petmania. Lopullisen sy-säyksen kv-oikeuteen antoi profes-sori Koskenniemen kesällä 1995

järjestämä kahden viikon ”New Approaches to International Law” -seminaari. Kv-oikeuden projektin suoritettuaan Petman toimi jo 1997 kv-oikeuden assistenttina ja vuon-na 1998 Koskenniemi, professori Klabbers ja Petman perustivat Erik Castrén -instituutin. Siinä sivussa Petman valmistui valtiotieteellisestä. 1999 hän lähti suorittamaan LL.M.-tutkintoa Connecticutiin. Siellä hä-net pestattiin professori Janisin as-sistentiksi.

Tultuaan takaisin Yhdysvalloista Jarna on toiminut tiedekunnassam-me niin tutkijana, assistenttina kuin lehtorinakin. Omien sanojensa mu-kaan hän viihtyy yliopistolla erin-omaisesti. Työnsä parhaana puolena hän pitää opetusta; syiksi hän mai-nitsee yhtäältä opiskelijat ja inter-aktiivisuuden ja toisaalta mahdolli-suuden kehitellä ja läpikäydä omaa tutkimustyötään.

Jarnalla on monta rautaa tulessa. Väitöskirjansa lisäksi hän on muka-na useassa tutkimusryhmässä (mm. kummassakin tiedekuntamme huip-

puyksikössä) ja luennoi eri puolilla maailmaa. Vakituisesti hän opettaa Helsingin, Vaasan ja Joensuun li-säksi hiukan eksoottisemmassakin paikassa: Addis Abeban yliopistossa Etiopiassa.

Viime aikoina kansainvälisen oi-keuden merkitys on korostunut ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut. Jarnan mukaan ilmeisimpiä syitä ovat yhtäältä terrorismin vastaisen sodan varjolla tapahtuneet oikeusloukka-ukset ja toisaalta globalisaation ai-kaansaama maailman pieneneminen. Jarna painottaa, ettei kansainvälinen oikeus enää ole vain korkealentoisen diplomatian asia vaan osa jokaisen arkipäivää. Kansainvälisen oikeuden hallitseminen onkin nykyjuristille ensiarvoisen tärkeää, työskentelee tämä sitten asianajajana, elinkeino-elämässä, tuomioistuinlaitoksessa, valtion, kuntien tai järjestöjen pal-veluksessa.

Jarna Petman haluaa kiittää opis-kelijoita palkinnosta ja toivottaa kaikki tervetulleiksi kansainvälisen oikeuden luennoille syksyllä.

Jarna Petman, VTM, LL.M., sai Vuoden opettaja -palkinnon Pykälän vuosijuhlissa lauantaina 14.4.2007. Yliopiston parhaana kansainväli-senä opettajanakin palkittu, aina hyväntuulinen Petman oli iloisesti yllättynyt ansaitusta huomionosoituksesta. Petmanin kanssa tekemi-sissä olleiden opiskelijoiden mukaan hän on innostunut ja innostava, eikä pura stressiään opiskelijoihin. Hän on tuttu niille opiskelijoille, jotka ovat seuranneet kansainvälisen oikeuden ja oikeusteorian ope-tusta. Mutta mitä muuta tiedämme tästä tasostaan tinkimättömästä asiantuntijasta?

Teksti Tuomas Rytkönen Kuva Veikko Somerpuro

suuri taide- ja kulttuurinumero. | 13

KynnysKINO6 on kansain-välinen elokuvafestivaa-li, jossa käsitellään vam-maisuutta eri muodoissa.

Joka toinen vuosi järjestettävä vam-maiselokuvafestivaali toteutettiin huhtikuussa kuudennen kerran. Tämänvuotinen teema ”Yksin, yh-dessä, maailmassa” pureutui mm. länsimaita nykyään vaivaavaan yksi-lökeskeisyyteen ja yhteisöllisyyden puutteeseen. Ohjelmistoon oli valittu erityisesti elokuvia, joissa vammaiset ihmiset ovat tavalla tai toisella ol-leet tekijöinä. Festivaaleilla esitettiin useita lyhytelokuvia ja täyspitkiä elokuvia, sekä kilpailusarjan satoa. Kilpailusarja oli tarkoitettu vammais-ten tekemille lyhytelokuville. Festi-vaaleilla oli runsaasti oheisohjelmaa, kuten sarjakuvanäyttely (Al David-son, Kaisa Leka), ulkoilmakonsertti

(Resisposse, Iiris Brocke, Zero Dra-

ma) ja

Ulkokino. Festivaalin tapahtumapai-koilla Helsingissä esteettömyyteen oli kiinnitetty mahdollisimman pal-jon huomiota.

Avajaisnäytöksessä esitetty ruot-salainen pitkä elokuva Miffo – to-dellista rakkautta on kerronnaltaan jouheva draama. Juonen käänteet yl-lättävät, ja arkirealistisuus vangitsee katsojan. Elokuva on rakkauseloku-va olematta rakkauselokuva sekä va-kava, mutta kuitenkin ruotsalaiseen tapaan hilpeän koominen. Päähen-kilö Tobiaksen ura pappina ei miel-lytä yläluokkaisia vanhempia, eikä varsinkaan työpaikan löytyminen Tukholman lähiöstä. Piste i:n päälle on uusi tyttöystävä, pyörätuolissa istuva lähiötyttö. Festivaaleilla näh-ty korealainen Oasis kertoo sekin ra-kastamisen vaikeudesta. Päähenkilö vapautuu elokuvan alussa vankilasta istuttuaan tuomion veljensä puoles-ta. Hän vie kukkia rikoksen uhrin perheelle ja ihastuu tämän CP-vam-maiseen tyttäreen. Elokuvan ote on edellistä abstraktimpi ja paikoin vi-suaalisesti erittäin taidokas. Nuoren naisen asunnon seinällä on keidasai-heinen kangasvaate, johon kadulla

kasvavan puun oksat luovat varjoja. Unessa keidas täyttää huoneen ja afrikkalainen nainen, norsun poi-kanen, intialainen poika huiluineen sekä mies ja nainen tanssivat huo-neessa – eikä naisella ole vammaa. Elokuvan loppupuolella mies joutuu poliisin hoteisiin yllätettynä naisen kanssa sängystä, mutta karkaa po-liisilaitokselta. Poliisit kintereillään hän kiipeää naisen ikkunan alla ole-vaan puuhun sahaamaan keidasta varjostaneet oksat.

Vammattoman katsojan silmin elokuvanäytös ei juuri poikennut normaalista, paitsi että pyörätuoleil-la liikkuvia näkyi enemmän. Tavalli-seen elokuvanäytökseen ei taidakaan pyörätuolilla niin helposti päästä – vai pääseekö? En ollut aiemmin edes ajatellut asiaa. Huomasin tekeväni myös muita hieman noloja huomioi-ta, kuten että vammaisetkin siis kat-sovat elokuvia, rakastuvat ja tekevät taidetta. He ovat meitä, ei siis ole mi-tään heitä. Ajatus on toisaalta nau-rettava, sillä mitä kategorialla “me” edes voidaan tarkoittaa. Positiivisen erityiskohtelun kyllä sallin ”heille” enemmän kuin mielelläni.

KynnysKINO6-matalan kynnyksenelokuva festivaali

Neljännen vuosikurssin oikeustiet. yo Janne Tuokkola liikkuu Porthanian käytävillä keppien varassa. Hänellä on synnynnäinen dipleginen CP-vamma, joka on halvauksenomainen liikuntavamma. Tuokkola kertoo, että kyseessä on tila, eikä sairaus. Vamma vaikeuttaa kävelyä ja aiheuttaa joitakin hienomotorisia tehtäviä sekä fyysisiä tasapainovaikeuksia. Hän sanoo, ettei vamma erityisesti hankaloita opiskelua tiedekunnassamme, ja jatkaa, ettei hänellä muunlaisesta olotilasta toisaalta olekaan kokemusta.

erityiskohtelun kyllä sallin ”heille”

Kynnyksetmatalaksi

teksti Veera Snellmankuvat Janne Valo

Veera Snellman

(Resisposse, Iiris Brocke, Zero Dra-

ma) ja

Kuva jaetun 2. sijan kilpailusarjassa voittaneesta elokuvasta Slide / Sharon Katz.


VAMMAISTEN IHMISOIKEUSKESKUS

Vammaisten Ihmisoikeuskeskuk-sen (VIKE) tavoitteena on edistää vammaisten ihmisoikeuksia ja koor-dinoida vammaisten ihmisoikeuk-sia koskevaa yhteistyötä. VIKE:n perustamissopimus allekirjoitettiin 26.2.2007 Turussa. Vammaisjärjestöt olivat jo muutamia vuosia haaveil-leet vammaisten ihmisoikeuksia aja-van keskuksen perustamisesta, kun toiminta Raha-automaattiyhdistyk-sen myöntämän tuen turvin saatiin vihdoin käynnistettyä. Keskuksen perustivat Kynnys ry ja Invalidiliitto ry, asiantuntija- ja yhteistyötahona mukana on Åbo Akademin ihmisoi-keusinstituutti. Projekti on kolmi-vuotinen.

Lakimies Juha-Pekka Konttinen on toiminut VIKE:a hallinnoivan Kynnys ry:n lakimiehenä vuodesta 2004 lähtien. Kynnys ry on vam-maisten perus- ja ihmisoikeusjärjes-tö. Työssä voi hänen mukaansa mai-

niosti yhdistää omat kokemukset ja juridisen tietämyksen. Vuosien var-rella hänelle ovat tulleet tutuiksi eri-tyisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä ihmisoikeusasiat. Konttinen kertoo, että monet Kyn-nys ry:n työntekijät ovat vammai-sia ja työympäristö on suunniteltu myös sen mukaan. Aikaisemman-kaan työuransa aikana Konttinen ei ole törmännyt suuriin esteisiin vam-maisuutensa vuoksi. Tässä suhteessa hän kokee olleensa hyvin onnekas, sillä kaikilla asiat eivät ole sujuneet yhtä mutkattomasti. Vaikka Suo-messa vammaisen ihmisen asema on yleisen käsityksen mukaan hyvä, syrjintään törmää esimerkiksi koulu-tuksessa ja työelämässä. Työhön voi olla vaikea päästä, ja jo työpaikan saaneetkin saattavat tulla syrjityiksi. Konttinen kertoo, että tällä hetkellä vammaisjärjestöjen ajamista asioista tärkeimpiä ovat ihmisoikeusnäkö-kulman vahvistaminen ja vammais-ten työllisyyden parantaminen.

VIKE:N LAKIMIEHELTÄ EIVÄT TYÖTTEKEMÄLLÄ LOPU

Juha-Pekka Konttinen vammautui motocrossissa vuonna 1995. Vuosi oli hänelle varsin tapahtumarikas. Käteen jäi keväällä joukko motocros-sin MM-pisteitä ja ylioppilastodis-tus sekä syksyllä kaksi motocrossin suomenmestaruutta. Viimeisessä kil-pailussa hän kuitenkin kaatui kohta-lokkain seurauksin. Selkäydinvam-man johdosta Konttinen liikkuukin nykyisin pyörätuolilla. Ollessaan vastavammautuneena Käpylän kun-toutuskeskuksessa hän päätti pyrkiä oikeustieteelliseen. Konttisen mu-kaan opiskelu Helsingin yliopiston vanhoissa liikuntaesteisissä raken-nuksissa oli pyörätuolinkäyttäjälle melkoista palapeliä. Professorit sai-vat välillä hyvää harjoitusta kisko-essaan häntä portaita pitkin luennol-le. Muutoin hänellä ei opiskelunsa suhteen ollut suurempia ongelmia. Oikeustieteen kandidaatiksi hän val-

TAKSILLAPORTHANIAAN, KIITOS!

Janne Tuokkolalle on myönnetty taksimatkoja vammaispalvelulain no-jalla. Hän lukee paljon kotona, mutta vaihtelun vuoksi myös kirjastoissa. Nykyisillä järjestelyillä hänellä ei ole sanottavia vaikeuksia suoriutua arkipäivässä eikä hän myöskään koe itseään erityisen vammaiseksi.

Yliopistolla liikkuessaan Tuok-kola ei ole kohdannut erityisiä en-nakkoluuloja. Kulkemisissa hieman hankaluuksia aiheuttaa se, että siir-tymiseen paikasta toiseen saa vara-ta runsaasti aikaa. Hänen on vaikea päästä tiloihin, joissa on portaat, mutta ei kaidetta. Yksin liikkuessaan Tuokkola joutuu välttämään julki-sia liikennevälineitä, mutta seurassa ongelmaa ei ole. Tuokkola on tuttu näky Pykälän juhlissa ja hän on ollut myös Paragraaffi Oy:n hallituksessa. Pykälän toimintaa hän pitää moni-puolisena. Vapaa-aikanaan Tuokkola ylläpitää kuntoaan liikunnan avulla.

Tuokkola kävi normaalin perus-koulun ja lukion. Hän onkin sitä mieltä, että vammainen lapsi tulisi sijoittaa erityiskouluun vain erittäin painavista syistä. Sopivaan kouluun voidaan esteellisyyden poistamisek-si tehdä muutostöitä. Ala-asteella Tuokkola liikkui vielä enimmäkseen pyörätuolilla. Hänen käymänsä kou-lut eivät olleet esteettömiä, mutta ka-verit auttoivat häntä aina tarvittaes-sa. Yläasteesta lähtien hän on kyen-

nyt liikkumaan jokseenkin nykyisen kaltaisesti, ja avuntarvekin väheni tuolloin. Jälkikäteen ajatellen hän kokee syrjiväksi käytännöksi sen, että hänet vapautettiin yläasteella liikuntatunneista. Hän sai jo silloin Kelan kustantamaa fysioterapiaa vii-koittain, ja käy siinä edelleen.

YMPÄRISTÖNESTEELLISYYS ASETTAA ERIARVOISEEN ASEMAAN

Tuokkola kertoo, että aikoinaan vammaisia ei pidetty tavallisina kan-salaisina ja oikeussubjekteiksikin heidät käsitettiin korkein-taan rajoitetusti. Vammaisia saatettiin jopa esitellä kum-majaisina huvitilaisuuksis-sa. Vammaisten asema on kuitenkin huomattavasti parantunut ja kehitystä on havaittavissa niin lainsää-dännössä kuin asenteissakin. Nykyinen lainsäädäntö sisäl-tää vammaisten osalta lukui-sia subjektiivisia oikeuksia, harkinnanvaraisia etuja sekä mahdollisuuden positiivi-seen erityiskohteluun. Kun-tien viranomaisille jää kui-tenkin laaja harkintavalta monien palvelujen toteutta-misen suhteen, mikä voi joh-taa vammaisten alueelliseen eriarvoisuuteen.

Vammaisten asemassa lie-nee jatkuvasti parannettavaa,

arvioi Tuokkola. Hänen mukaansa ympäristön esteellisyys aiheuttaa väistämättä eriarvoisuutta, vaikka vammaisten syrjintä onkin perustus-laissa kielletty. Ympäristön esteelli-syyden poistaminen edesauttaa osal-taan vammaisten subjektikokemus-ta, vaikka vammaiset ovatkin kovin heterogeeninen joukko. Tuokkola to-teaa, että vammainenkin on oikeus-subjekti, jolla on oikeus myös arvok-kuuteen. Hänen mielestään Suomen ja muiden länsimaiden kehitys on vammaisten asiassa menossa kaiken kaikkiaan hyvään suuntaan.

Vammaisten Ihmisoikeuskeskus perustettiin ja Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten ihmisoikeuksia koskevan yleissopimuksen aivan hiljattain. Niiden parissa lakimies Juha-Pekka Konttisella onkin kädet täynnä työtä, mutta urheilulle löytyy edelleen aikaa. Aiemmin motocrossissa mainetta niittänyt Konttinen pelaa nykyisin pyörätuolikoripalloa maajoukkuetasolla ja SM-sarjassa.

teksti Veera Snellmankuva Juha-Pekka Konttinen


Kuka: Filoso� Koska: 399 eKr.Syyte: Atee-nan nuorten turmeleminen, epäusko valtion tunnustamiin jumaliinTausta: Nokkela ja terävä Sok-rates ärsyttää väittely- ja ky-seenalaistamis-taidoillaan Ateenan valtaapitäjiä.Tuomio: Kuolemantuomio Puolustuspuheenvuoro: “Päästäkää minut vapaaksi tai olkaa päästämättä, mutta pitäkää mielessänne, että minä en aio muuttaa toimintaani, en vaikka minun olisi kuoltava kuinka monta kertaa.” (Platon I) Perintö: Sokrateen oppilas Platon kirjaa muistiin Sokrateen opit, keksii loput ja varmistaa opettajansa kuole-mattomuuden.

•••

•

••

•

Ateena vs.

Sokrates

Kuka: Puuseppä, opettajaKoska: 29-36 jKr.Syyte: JumalanpilkkaTausta: Jeesuksen suosio ärsyttää ja pelottaa Rooman valtaapitäjiä.Tuomio: Syyllinen, kuolemantuomio Puolustuspuheenvuoro: ”Silloin he kaikki sanoivat: ‘Sinä siis olet Jumalan Poika?’ Hän vastasi heil-

le: ‘Tepä sen sa-notte, että minä olen’. ” (Luukas 22:70) Perintö: Jee-suksen kan-nattajalauma järjestäytyy ja seurauksena kehittyy maail-man merkittävin uskonto.

••••

•

•

•

le: ‘Tepä sen sa-notte, että minä olen’. ” (Luukas 22:70) Perintö:suksen kan-nattajalauma järjestäytyy ja seurauksena kehittyy maail-man merkittävin uskonto.

•

Rooma vs.

Jeesus Nasaretilainen

VÄÄRINYMMÄRRETYT - nuo ajat eivät olleet heitä varten

Profeettoja omalla maallaan, ihmisiä aikaansa edellä. Nerona oleminen lienee jokseenkin hankalaa. Kuolemanjälkeinen kunnioitus on toki jotain. Taiteen ja � loso� an historia pursuaa kohtaloita, jossa “väärien” käsitysten ilmaiseminen on johtanut dramaattisiin rikosoikeudenkäynteihin. Inter Vivos esittelee niistä tunnetuimpia.

teksti Lassi Jyrkkiömistui vuonna 2002, reilun neljän vuoden opiskelujen jälkeen.

Juristin töitä 31-vuotias Konttinen pystyy tekemään hyvin vammastaan huolimatta. Vapaa-aikanaan hän pe-laa pyörätuolikoripalloa maajouk-kuetasolla sekä SM-sarjassa ja urhei-lee muutenkin paljon. Valokuvaus on uusin löytö harrastusten saralla. Hänen periaatteensa on, ettei työ saa olla este harrastuksille. Työnte-kokaan ei nimittäin sujuisi ilman lii-kuntaa ja virkeää mieltä. Juha-Pekka Konttinen asuu Vantaalla yhdessä vaimonsa kanssa ja perheenlisäystä on näillä näkymin tulossa syyskuus-sa.

Konttinen työskentelee tällä het-kellä kahdessa eri projektissa. VIKE:ssa hän hoitaa projektipäällikön ja lakimiehen tehtäviä. Työ on edun-valvontaa ja vaikuttamista vam-maisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen puolesta. Konttinen uskoo, että tuore YK:n vammais-ten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus tulee työllistämään alkuvaiheessa melko paljon. Pyrki-myksenä on vaikuttaa sopimuksen kansalliseen toimeenpanoon ja kouluttaa vammaisia ihmi-siä heidän oikeuksiinsa liit-tyen, Konttinen tarkentaa. Toinen osa hänen työtään on lakimiehen tehtävien hoitaminen assistentti.info -projektissa. Projekti kes-kittyy vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtainen avustaja -järjestelmän to-teuttamiseen ja kehittämi-seen. Tavoitteena on saada henkilökohtainen avustaja subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille henkilöil-le. Konttisen työt eivät siis tekemällä lopu!

VAMMAISTEN IHMISOIKEUSSOPIMUS – UUSI EDISTYSASKEL

YK:n yleiskokous hyväksyi 13.12.2006 New Yorkissa vammais-ten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen yksilövali-tusta koskevan valinnaisen pöytä-kirjan. Konttinen oli elokuussa 2006 mukana viimeisessä ad hoc -komite-an istunnossa, jossa jäsenvaltiot hy-väksyivät sopimustekstin. 30. maa-liskuuta 2007 sopimus avattiin YK:n 192 jäsenvaltion allekirjoituksille ja ratifi oinneille. Suomi allekirjoit-ti yleissopimuksen ja valinnaisen pöytäkirjan ensimmäisten valtioiden joukossa.

Sopimus valmistui ennätysajas-

sa, sillä neuvottelut kestivät vain noin viisi vuotta, kertoi Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkö-lä VIKEn perustamistilaisuudessa. Yleissopimus on ensimmäinen 2000-luvulla neuvoteltu YK:n ihmisoike-ussopimus. Neuvotteluihin osallis-tui YK:n jäsenvaltioiden edustajien lisäksi suuri määrä kansainvälisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskun-nan ja erityisesti vammaisjärjestöjen edustajia. Åbo Akademin ihmisoike-usinstituutin johtaja Martin Schei-nin arvioi tilaisuudessa, että yleisso-pimuksen ratifi ointia edeltävät toi-met voivat viedä Suomessa noin 1-2 vuotta. Ratifi ointi Suomessa edellyt-tää eduskunnan hyväksymistä sen jälkeen, kun Suomen lainsäädäntö on tarkistettu sopimusvelvoitteiden mukaiseksi. Yleissopimus tulee kan-sainvälisesti voimaan, kun 20 jäsen-valtiota on ratifi oinut sopimuksen.

Juha-Pekka Konttinen kertoo, että yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka ihmisoike-ussopimuksissa on vahvistettu kai-kille ihmisille. Uusia ihmisoikeuksia

vammaisille ei siis luoda, mutta pyritään korostamaan heikoim-massa asemassa olevien oikeuk-sien tosiasiallista huomioimista. Vammaisuutta ei nimenomaises-ti mainita muissa YK:n ihmis-oikeussopimuksissa. Maailman 650 miljoonaa vammaista ihmis-tä muodostavat yhden syrjäyty-neimmistä ryhmistä, sillä hei-dän elämäänsä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä, kuvaa Kontti-nen. Keskeisin ajatus sopimuk-sessa on syrjinnän kieltäminen ja yhdenvertaisen kohtelun ta-kaaminen vammaisille kaikilla elämänalueilla.

Yleissopimus on

ensimmäinen 2000-

luvulla neuvoteltu YK:n

ihmisoikeussopimus.”Yleissopimus on ”Yleissopimus on

ensimmäinen 2000-”ensimmäinen 2000-

Lakimies Juha-Pekka Konttinen oli New Yorkissa todistamassa historiallista tapahtumaa, kun YK:n vammaisten

ihmisoikeussopimus hyväksyttiin.

Kynnys ry, VIKE http://www.kynnys.� /Kynnyskino http://www.kynnyskino.infoAssistentti.info http://www.assistentti.infoVammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus (sopimuksen tarkka suomenkielinen nimi ei vielä tätä kirjoitettaessa ole selvillä) http://www.un.org/esa/socdev/enable/documents/tccconve.pdfMuuta vammaisten oikeuksia koskevaa materiaalia sekä sopimuksen allekirjoittaneet valtiot http://www.un.org/esa/socdev/enable/

••••

•

linkkejä


Kuka: Kirjailija, runoilijaKoska: 1895Syyte: Törkeä siveettömyysTausta: Wilden homoseksuaalisuus, joka ilmeni hänen teoistaan ja romaaneistaan, on ristiriidas-sa 1800-luvun lopun Britanniassa vallinneen ”puhtaan” ajattelun kanssa.Tuomio: Kaksi vuotta pakkotyötä Puolustuspuheenvuoro: ”Tällä vuosisadalla se on niin väärinymmärrettyä, että sitä voi sanoa ‘rakkaudeksi, joka ei uskalla mainita nimeään’, ja sen johdosta olen, missä nyt olen.”Perintö: Wilde kuolee vapauduttuaan unohdettuna 1900. Sittemmin hän saa maineen yhtenä Euroopan arvostetuimmista kirjoittajista ja Irlannin kansallissankarina. Homoseksuaalisuus dekriminalisoidaan Britanniassa 1967.

••••

••

•

Kuka: Kirjailija,renessanssi� loso� , juristiKoska: 1535Syyte: Valtiopetos,vallanperimysasetuksenkieltäminenTausta: More kieltäytyy tunnusta-masta Henrik VII:n asemaaEnglannin kirkon johtajana.Tuomio: Syyllinen, kuolemantuomio Puolustuspuheenvuoro: “Kukaan maallinen ihminen ei voi olla hengellisen pää.” Perintö: More julistetaan katolisen kirkon lakimiesten suojeluspyhimykseksi 1935- sekä Englannin anglikaanisen kirkon pyhimykseksi 1980.

•

••

•

•

•

•

Kuka: KirjailijaKoska: 1964Syyte: JumalanpilkkaTausta: Salaman Juhannustanssit-romaanissa humalainen henkilöhahmo puhuu Jeesuksesta pilkkaavaan sävyyn.Tuomio: Syyllinen, kolmen kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus Puolustuspuheenvuoro: “Halusin pilkata kansalaisten jumalakäsityksiä ja uskonnollisia tunteita, loukata kirkkoa ja papistoa ja saattaa nk. kristilliset arvot kyseenalaiseksi.”Perintö: Tasavallan presidentti Kekkonen armahtaa Salaman. Salamasta tulee yksi palkituimmista suomalaisista kirjailijoista. Rikoslaki ei enää tunne jumalanpilkkaa, vaan ”uskonrauhan rikkomisen” (RL 17:10 §).

••••

•

•

•

Hannu Salaman

oikeudenkäynti

Kuka: Tähtitieteilijä, fyysikko, � loso� Koska: 1633Syyte: HarhaoppiTausta: Galilei rohkenee väittää maan kiertävän aurinkoa, eikä päinvastoin.Tuomio: Vankeuteen, ennalta määräämättömäksi ajaksi Puolustuspuheen-vuoro: Legendan mukaan Ga-lilei totesi: “Se liikkuu sittenkin.”

Perintö: Galilei viettää lopun elämänsä kotiarestis-sa. Nykyään häntä pidetään yhtenä kaikkien aiko-jen tunnetuimmista tiedemiehistä sekä tähtitie-teen ja klassisen fysiikan isänä. Vuosisatoihin ei ole ollut epäselvyyttä siitä, että maa ”liikkuu sittenkin” auringon ympärillä.

•

•••

•

•

•

Kuka: Tähtitieteilijä,

Katolinen

kirkko vs.

Galileo Galilei

•

•••

•

•

Kuka: KirjailijaKoska: 1989Syyte: JumalanpilkkaTausta: Rushdien romaanissa Saatanalliset säkeet esitetään profeetta Muhammedista Koraanista poikkeava kuva. Tuomio: Ajatollah Khomeini julistaa fatwallaan kuolemantuomion Puolustuspuheenvuoro: Rushdie pyytää anteeksi.Perintö: Moneen kertaan palkitulle Rushdielle järjestetään valeidentiteetti ja hän elää vuosia paossa. Fatwa on edelleen virallisesti voimassa. Jyllands-Postenin pilakuvat aiheuttavat samanlaisen skandaalin 2006.

••••

•

•

•

Salman Rushdien

fatwa

Kuka: TuottajaKoska: 2006-2007Syyte: PlagiointiTausta: Timbalandin tuottama Nelly Furtadon “Do It” paljastuu kopioksi suomalaisen Janne Sunin kuusi vuotta vanhasta tuotoksesta. Tuomio: Prosessi keskenPuolustuspuheenvuoro: “The dude is trying to act like I went to his house and took it from his computer. That’s how you attack a king? You attack moi? Come on, man.” (MTV:n haastattelu 9.2.2007) Perintö: Jää nähtäväksi.

••••

••

•

Tim “Timbaland”

Mosley

suomalaisen Janne Sunin kuusi vuotta

Bubbling

Under...

Oscar

Wilden kaksi

oikeudenkäyntiä

Thomas Moren

oikeudenkäynti

Oscaria rankaistiin pakkotyöllä.


akimiestä pidetään harvoin erityisen taiteelli-sena tyyppinä. Jurististereotypia on pikem-minkin kliseisen taiteilijan vastakohta: kui-vakka, konservatiivinen pukuhenkilö, jon-ka kulttuuriharrastukset usein rajoittuvat dekkareihin ja � rman virkistysiltoihin. Oli totuus tusinajuristista mikä tahansa, myös taiteellisia tapauksia ammattikun-nasta löytyy. Tosin kuten runoilija-juristi Jukka Kemppinen kerran Yliopisto-leh-den haastattelussa (14/95) arveli, har-vempi heistä on toiminut päivääkään

ammatissa. Samalla Kemppinen ihmetteli, miksi runoilijoita tuntuu olevan vähemmän kuin esi-

merkiksi lääkäreiden ja teologien ympyröissä.

Taiteita harjoittavien lakimiesten joukossa runous ja proosakirjallisuus ovat silti vahvasti edustet-

tuina, eikä tämä liene ihme, sillä vaatiihan ju-ridiikkakin vankkaa luku- ja kirjoituskuntoa.

Kuvataiteilijoita näyttäisi olevan hyvin vähän, kun taas muusikoita hiukan

enemmän. Tässä jutussa IV esit-telee tunnettuja artisti-ju-

risteja Suomesta ja ulkomailta.

Juristit taiteilijoina- taiteilijatjuristeina

Meillä on vielä toivoa!

L

teksti Henri Tanskanen

Jukka Kemppinen• s. 1944• OTK 1967 (Helsinki), FT 1992 (kulttuurihistoria)• http://kemppinen.blogspot.com/

fact � le

Lakimiesurallaan Borenius & Kemp-pisen alkuperäis-osakkaan Kullervo Kemppisen poika Jukka Kemppinen on toiminut mm.

asianajajana, hovioikeudenneuvok-sena sekä esittelijänä korkeimmassa oikeudessa. Tätä nykyä hän on informaatio-oikeuden professori Lappeenrannan teknillisessä yliopis-tossa ja johtava tutkija Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitoksessa. Oikeustieteen opiskelija saattaa tuntea Kemppisen yhtenä tekijän-oikeuden ja digitoituvien sisältöjen johtavista asiantuntijoista Suomessa.

Runoja Kemppinen alkoi kir-joitella pöytälaatikkoon pari-kymppisenä ja nyttemmin hänen julkaisuihinsa lukeutuu runokoko-elmien lisäksi esseitä, artikkeleita, tietokirjoja, romaaneja, kritiikkejä etenkin kirjallisuudesta ja mu-siikista sekä kolumneja. Hän on kääntänyt runsaasti kirjallisuutta eri kieliltä ja tehnyt radio-ohjelmia. Valokuva, elokuva ja sarjakuva ovat Kemppisen sydäntä lähellä.

Oikeustieteen opetuksessaan Kemppinen on käyttänyt hyväksi kaunokirjallisuutta ja elokuvia. Hä-nen kurssivaatimuksiinsa on kuu-lunut esimerkiksi Albert Camus’n Sivullinen.

Kiireidensä keskellä tämä kult-tuurin moniottelija ehti vastaamaan myös Inter Vivosin kysymyksiin.

Elämänne varrella olette toimi-nut mm. runouden, kaunokirjal-lisuuden, käännöksien ja histo-riantutkimuksen parissa. Kuinka päädyitte juristina niinkin moni-puolisiin töihin? Vai menivätkö asiat toisin päin?

– Nurinpäin. Olin noissa töissä kiin-ni jo aloittaessani oikeustieteenopinnot. En sitten osannut lopettaa, kun niillä ansaitsikin, ja rahoitinitse opiskeluni.

Jukka Kemppinen (vas.) yhdessä tekijänoikeus- ja informaatiotalousasiantuntija Mikko Välimäen kanssa.



Olette kuulemma esittänyt joskus luennoillanne ainakin Robert Bressonin ja Fritz Lan-gin elokuvia. Onko taiteiden tuntemus välttämätöntä tuleville juristeille?

– Ehdottomasti on. Langin M - kau-punki etsii murhaajaa ja Bressonin Kuolemaantuomittu on karannut ovat paljon syvällisempiä kuin mi-kään tuntemani kriminologia.

Olivatko muuten tekijänoikeus-asiat kunnossa mainitussatapauksessa?

– Olivat. Naamioin videonäytökset suljetuksi seminaariksi ja varmistin tuottajilta, ettei heillä ollut mitään tätä vastaan. Myöhemmin tulivat lisenssit, joita käyttäen elokuvaesi-tyksiä voi käyttää opetuksessa. Jos voisitte suositella haastattelua lukevalle oikeustieteen opiskeli-jalle muutamaa välttämättömään osaamiseen kuuluvaa kirjaa tai elokuvaa, mitä nämä teokset oli-sivat?

- Heinrich von Kleist: Michael Kohlhaas. Kertomus ylettömän oi-keudentunnon seurauksista;- Albert Camus: Sivullinen; - Fjodor Dostojevski: Karamazovin veljekset.

Kiitos haastattelusta! Terveisenne IV:n lukijoille?

– Ellei juridiikka ole humanisti-nen aine, se on humanistin aine.

Hannu Nurmio valmistui 10 vuodessa, loppututkielma kansainvälisestä oikeudes-

ta. Pitkän linjan artisti Nurmio ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Taiteilijanura lähti käyntiin hyvissä ajoin ennen val-mistumista, ja hänelle oli valjennut jo varhain, ettei Tuomarista ollut juristiksi. Tästä huolimatta Nurmio valmistui oikeustieteen kandidaa-tiksi pari vuotta Lasten mehuhetki -levyn ilmestymisen jälkeen. “Tuli sen verran angstinen olo, että olisi aiheuttanut enemmän vitutusta, jos olisin lopettanut opinnot kes-ken”, Nurmio kuvasi päätöstään Ylioppilaslehdessä (18/2000).

Jarkko Tontti on koulutuksel-taan lakimies ja fi losofi , luovaa kirjoittamista hän on opiskel-

lut Kriittisen korkeakoulun kirjoit-tajalinjalla vuosina 2002-2004. Työs-sään hän on toiminut mm. tutkijana ja lainsäädäntösihteerinä. Tontti on julkaissut runoja, esseitä ja kir-jallisuuskritiikkiä. Esikoisrunoko-koelmasta Vuosikirja (Otava, 2006) hänelle myönnettiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto vuonna 2006.

Tontti vastaili IV:n uteluihin:

Ennen runoilijaksi ryhtymistä olet ehtinyt tehdä uraa mm. oi-keusfi losofi an alalla. Mikä sai juristin ryhtymään taiteilijaksi? Tai päinvastoin?

– Hmm. Hyviä kysymyksiä, en tiedä vastauksia. Tai sanotaan niin, että jos osaisin vasta näihin identiteetti-kysymyksiin, en varmastikaan kir-joittaisi mitään. Ei tarvitsisi. Haus-kin juristityöpaikkani tähän asti on ollut Vihreä eduskuntaryhmä, jossa pistin toimeen senaattorien ideoita.

Hannu “Tuomari” Nurmio• s. 1950• Muusikko, OTK 1983 (Helsinki)

fact � le

Jarkko Tontti • s. 1971• Runoilija, OTT (Helsinki), VT, VTM, D.E.A.• www.jarkkotontti.net/blog/

fact � le

Markku Fredm

an

Onko tieteen harjoitta-minen tukenut runoutta vai käsitätkö ne erillisik-si elämänalueiksi?

– Tiede on usein taiteen pahin vihollinen. Minulta meni muutama vuosi tie-teen ja hallinnon kielen poisoppimisessa. Tai siis sen huomaamisessa, että on muitakin kielen rekis-tereitä. Kirjallisuudessa kieli on kaikkein tärkeintä, se miten sanotaan eikä se mitä sanotaan, toisin kuin tieteessä.

Mitä on työn alla nyt?

– Viimeistelen syyskuussa 2007 ilmestyvää romaania, nimeltään Luokkakokous.

Kirjoitatko tällä hetkellä täyspäiväisesti?

– Kyllä, ehkä jopa täys-päisesti. Kirjoittaminen on hienointa mitä ihminen voi housut jalassa tehdä ja toivon että pystyn sitä jatkamaan. Toki pitää olla elämässä muutakin puuhaa, itse toimin mm. Helsingin kunnallispolitiikassa ja vä-hän vielä tutkimuspuuhia-kin on vireillä.

Jos voisit pakottaa oi-keustieteen opiskelijan lukemaan kirjan, mikä se olisi?

– Jaa-a. Pakottamisella ei yleensä pitkälle pötkitä. Mo-net hienot kirjat ovat huo-nossa huudossa ja inhottuja, koska niitä on koulussa ollut pakko lukea: Seitsemän vel-jestä, Kalevala, Runebergin teokset. Mutta suosituksia voin toki antaa. Saksalaisen juristin Bernhard Schlinkin romaani Lukija (WSOY 1998) on hieno teos. Kantsii lukea, alkukielellä Der Vorleser.

Kiitos haastattelusta! Terveisesi IV:n lukijoille?

– Ei kannata valmistua liian nope-asti vaan haahuilla rauhassa yliopis-tolla. Jälkeenpäin kyllä ehtii

jyystää itsensä töissä uuvuksiin. Kannattaa myös minglailla juristi-piirien ulkopuolella, yliopisto tar-joaa siihen hyvät mahdollisuudet.

Otava / Irmeli Jung


Teemu Brunila• OTK (Turku), KTM• The Crash -yhtyeen solisti.

Aapo Junkola• Kirjailija, OTK, VT• Toiminut mm. kihlakunnansyyttäjänä, kääntänyt kreikkalaisia klassikoita ja japanilaista kaunokirjallisuutta.

Arvid Järnefelt• 1861—1932• Varatuomari ja 1900-luvun vaihteen huomattavin suomalainen aatehistoriallinen kirjailija.

Jyrki Rinnemaa• Runoutta julkaissut ja esim. Walt Whitmania kääntänyt Rinnemaa on toiminut mm. hovioikeuden esittelijänä ja käräjätuomarina.

Harri Saksala• Muusikko ja suomalaisen pop- ja jazzmusiikin monitoimimies.

Taavi Soininvaara• Trilleristi, joka ehti toimia muun muassa Kvaerner Masa-Yardsin pääjuristina Suomessa.

Professori Aulis Aarnio ja Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja

Hannu Luntiala ovat julkaisseet kumpikin kaunokirjallisuutta; Aarnio muistetaan historiallisista romaaneistaan ja Luntiala maailman tiettävästi ensimmäisen tekstiviesteistä koostuvan romaanin kirjoittajana. Opetusministeriön hallitusneuvos

Jorma Waldén on valmistunut urkuriksi.

muita suomalaisia

juristi-taiteilijoita


Kirjailija Franz Kafka (1883—1924) oli koulutuk-seltaan lakitieteen tohtori ja paiski leipätyönään hommia böömiläisessä vakuutusyhtiössä useita ylennyksiä ansaiten. Kafkan oli alun perin tarkoi-tus opiskella kemiaa, mutta lakiopintojen pidempi valmistumisaika mahdollisti paremmin sivutoimi-sen taidehistorian ja kirjallisuuden opiskelun.

Taidemaalari ja -teoreetikko Vasili Kandinski (1866—1944) luki oikeustiedettä Moskovassa, ja jo 30-vuotiaana hänelle tarjottiin roomalaisen oikeuden oppituolia Tarton yliopistosta. Kandinski kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta, aloitti opiskelut taidekoulussa Münchenissä ja tuli myöhemmin tunnetuksi yhtenä merkittävimmistä abstraktin taiteen edustajista.

Säveltäjä Pjotr Tšaikovski (1840—1893) suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Pietarin teknillisessä valtionyliopistossa ja teki jonkin aikaa uraa oikeusministeriössä. Taloudellisen tuen saatuaan Tšaikovski aloitti kuitenkin opinnot konservatoriossa ja myöhemmin jatkoi opettajana samaan aikaan säveltäen.

Edgar Lee Masters (1868—1950) oli amerikkalainen lakimies sekä tunnettu runoilija ja näytelmäkirjailija. Spoon River antologia koostuu parista sadasta epitafi n tapaisesta runosta, joissa Spoon Riverin kuvitteellisen kylän asukkaat kertovat kohtalostaan haudasta käsin. Mukana on myös yli puoli tusinaa juristia.

Olin ”Q”-yhtiön lakimiesja kaivostenomistajain korvausasioiden ajaja.Minä tanssitin langoissani tuomareita ja juryaja ylempiä oikeusasteita,saaden ne hylkäämään raajarikkojen, leskienja orpojen korvausvaatimukset;keräten siten omaisuuden itselleni.Lakimiesyhdistys toitotti korkealla äänelläylistystänija minua kunnioitettiin kukkalähetyksin – Mutta rotat nakersivat sydämeni ontoksija käärme teki pesänsä aivokoppaani.

Runo ”John M. Church” Edgar Lee Mastersin teoksesta Spoon River

antologia (suom. Arvo Turtiainen)

ulkomaiset

Henry Fielding • 1707—1754• Englantilainen kirjailija, tuomari.

Ernst T. A. Ho� mann• 1776—1822• Saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi.

Jules Verne• 1828—1905• Ranskalainen tieteiskirjallisuuden pioneeri.

Wallace Stevens• 1879—1955• Amerikkalainen runoilija, lakimies mm. henkivakuutusyhtiön johtoportaassa

Archibald MacLeish• 1892—1982• Amerikkalainen runoilija, lakimies (Harvard) ja kongressin kirjaston johtaja.

Otto Preminger• 1906—1986• Itävaltalainen elokuvaohjaaja ja tuottaja, jonka nimeä kantava instituutti oli toisena osapuolena eurooppaoikeudesta innostuneiden hyvin tuntemassa klassikkotapauksessa.

Frederick Wiseman• 1930—• Amerikkalainen dokumentaristi ja entinen oikeustieteen professori.

Robert Louis Stevenson• Amerikkalainen kirjailija. Teoksia mm. Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde.

muita ulkomaisia

juristi-taiteilijoita

Think about your future- we do.

Asianajotoimisto Attorneys Advokatbyråwww.krogerus.com

Inter_vivos_052007.indd 1 25.4.2007 13:17:49


PYKÄLISTI: ”MIKÄ TAIDE?”Tavallisena tylsänä opiskelupäi-

vänäkin pykälisti törmää taiteeseen enemmän kuin hän ehkä huomaa-kaan - tuskin kukaan pääsee koto-aan Porthaniaan tai Aleksandriaan ilman, että törmää erilaisiin kaupun-kisuunnittelun, kaavoituksen tai maisema-arkkitehtuurin taiteellisiin ilmentymiin matkallaan, asui sitten missä päin pääkaupunkiseutua, tai jopa muuta Suomea, tahansa. Ja jos ei muuten taide pistä silmään, niin ainakin metrolla Kaisaniemeen mat-kustava opiskelija törmää Opinto-putkea koristaviin seinämaalauksiin ja yleensä hyvinkin taiteellisiin ka-tusoittajiin yrittäessään ehtiä luen-nolle tai tärkeään tenttiin.

Myös mainokset, nuo markkina-taloudellisen maailmamme symbolit, jotka opinahjomme ympäristöäkin verhoavat, tulevat väistämättäkin joka puolella vastaan opiskelijaa räikein ottein ja erilaisine graafi -sine sovelluksineen. Taiteen piiriä suppeasti tarkastelevan yksilön mielestä moiset eivät välttämättä to-delliseksi taiteeksi suoriudu, mutta suuret mainosplakaatitkin yleensä kuitenkin ovat ihmisen luomia ja

jotain ilmaisevia, viestiviä tai jo-honkin kantaaottavia, kuten myös mahdollisesti hyvinkin esteettisiä, ja näin saattavat taiteen piiriinkin mahtua, kuten niin moni muukin asia. Vastaan tulevat uutta taide-elokuvaa mainostavat julisteet voi-vat siis olla kai itsekin taidetta.

TAIDEKOTI PORTHANIAPorthania, tuo pykälistien ja co-

dexareiden opiskelullinen koti, puolestaan on todellinen rakennus-arkkitehtuaalinen taideteos ja mo-dernismia edustava kuuluisan ark-kitehdin Aarne Ervin tärkeimpiin

saavutuksiin kuuluva luomus, joka on paikallaan seissyt uljaana jo vuo-desta 1957, ja jonka avaruudesta ja sisäisestä taiteellisuudesta oikeustieteen opiskeli-jat pääsivät taas vii-me syksynä nautti-maan.

P o r t h a n i a n edustalta löytyy lisäksi taideteos, teräs-veistos “Helsinki”, jon-ka ohitse usein siihen paljoakaan huomiota kiinnittämättä kii-rehtii, mutta joka siinä päivä toisensa jälkeen edustaa yli-opistomme ja tiede-kuntammekin kansain-välisyyttä sekä liittoa tieteen ja taiteen välillä. Aiheeseen sopivasti taide ja tiede täyttävätkin paitsi Port-hanian salit ja käytävät, myös niillä käyskentelevien mielet.

JOKAPÄIVÄINENTAITEEMME

Sisällä Porthaniassa ja opiskelijan arkeen olennaisesti kuuluvassa Alek-

TAIDETTAARJESSA

Kirjoittaja on menettänyt uskonsa siihen, että taiteen piirin voisi jotenkin pitää suppeana ja stabiilina, ja käyttääkin

surutta kyseistä sanaa tässäkin kirjoituksessa ainakin joka toisessa lauseessa, usein väärissäkin konteksteissa, mutta se johtunee siitä, että ko. henkilö ei olekaan kovin taiteellinen.

sandriassa avautuukin pykälistille sitten aivan toisenlainen kulttuurin maailma oikeustieteellisten opusten,

ennen kaikkea Suomen laki-teos-ten, kautta. Kulttuurin käsitet-

tä pohdiskellessa tulisivat moiset tuskin heti en-

simmäisenä mieleen, mutta hyvinkin taiteellista on monasti näiden teosten kirjalli-

nenkin ilmaisu, oi-keata sanojen esteettistä tai-detta, esim. kauppakaaren vuodelta 1734, mutta myös uudempien säädösten, ja jos tällaista tietokirjalli-suuden erityistä osaa vain voidaan mitenkään pitää kirjallisena taiteena tai-

teellisiin heprean kirjaimiin kuuluvasta gimel-kirjaimes-

ta peräytyvine pykälämerk-keineen ja taiteellisine lainkou-

keroineen, niin pykälistithän työskentelevät taiteen parissa lähes

päivittäin, varsinkin, kun muistaa vielä, että tentit ja niihin vastaami-nen, sekä muu sellainen pykälistin päivittäiseen elämään kuuluva, ku-

ten hallinnollisista maksuista selitte-lyillä selviäminen ja haalareissa huo-juen kaikkialle sisäänpääsy, on ihan oma taiteenlajinsa.

TAITEEN KEHTO NRO. 1Pykälän Sörnäisten tilojen seiniä

koristavat puolestaan vanhoja yhdis-tyksen hallituksia valokuvataiteen kautta kunnioittavat taulut ja dekaa-nien muotokuvat, hyllyjä täyttävät enemmän tai vähemmän taiteellinen ja jopa vaihtoehtotaiteeseen menevä kirjallisuus sekä taiteen piiriin eh-dottomasti kuuluvat tunnetut sar-jakuvat sekä muu irtain - taide-esi-neitä siis kaikkialla. Monesti vuoden aikana iltaisin kyseisen tilan täyttää laulutaide, ja välillä iltamissa, jossa juomatarjoilukin on estetisoitu, ylle-tään ehkä jopa performanssi- tai yh-teisötaiteeseen, eli yhteisön kanssa tehtävään osallistuvaan taiteeseen, ja usein illan kohokohtiin kuuluu populaarimusiikin säestämä tanssi-taide, kun taas syksyllä iltoja täyt-tävät spexin teatraaliset harjoitukset taiteen lahjomattomien ammattilais-ten pitäminä.

Lisäksi Pykälän toimiston vieres-sä tilojaan pitää muuankin taiteelli-

nen ryhmä ”Ylioppilasteatteri”, ja Sörnäisten tilaa naapuroivat omien alojensa taiteilijat YTL ja Lääke-tieteenkandidaattiseura. Kun vielä rakkaiden valiokuntiemme kulttuu-rivastaavat vievät pykälistejä excur-sioille monenmoisiin kohteisiin tu-tustumaan mahtaviin, kulttuurisiin ja usein erittäinkin taiteellisiin ilmi-öihin, kuten suihkulähteen taiteel-liseen loppuhuipentumaan, ja aina syksyllä tiedekuntaan saapuneille uusille jäsenille järjestetään miel-täylentävä taidekierros ”Phuksiai-set” ympäri Helsinkiä, unohtamatta mahdollisuutta bongata vanhempia opiskelijoita aina silloin tällöin kau-pungilta taiteellisiin merkkeihin ko-ristautuneina ja sitä mahdollisuutta, että voisi joskus jopa vaikka vain nopeastikin nähdä sen pääkaupun-kiseudun monumenttien monumen-tin ja monen pykälistin haaveiden kohteen Martinlaaksossa, ei taiteen maailma todellakaan ole pykälistille niin vieras kuin ulkopuolinen ter-tius voisi ensiksi luulla.

Mitä muuta sä toivoa voit? Laadu-kasta lehteä täynnä sana- ja kuvitus-taidetta? Käännä sivua.

”Taide ja tiede

täyttävätkin paitsi

Porthanian salit ja

käytävät, myös niillä

käyskentelevien mielet.

sitten aivan toisenlainen kulttuurin maailma oikeustieteellisten opusten,



simmäisenä mieleen, mutta hyvinkin taiteellista on monasti näiden teosten kirjalli-




keroineen, niin pykälistithän työskentelevät taiteen parissa lähes

saavutuksiin kuuluva luomus, joka on paikallaan seissyt uljaana jo vuo-desta 1957, ja jonka avaruudesta ja sisäisestä taiteellisuudesta oikeustieteen opiskeli-jat pääsivät taas vii-me syksynä nautti-

edustalta löytyy lisäksi taideteos, teräs-veistos “Helsinki”, jon-ka ohitse usein siihen paljoakaan huomiota kiinnittämättä kii-rehtii, mutta joka siinä päivä toisensa jälkeen edustaa yli-opistomme ja tiede-kuntammekin kansain-välisyyttä sekä liittoa tieteen ja taiteen välillä. Aiheeseen sopivasti taide ja tiede täyttävätkin paitsi Port-hanian salit ja käytävät, myös niillä käyskentelevien mielet.

sandriassa avautuukin pykälistille sitten aivan toisenlainen kulttuurin on paikallaan seissyt uljaana jo vuo-

desta 1957, ja jonka avaruudesta ja sisäisestä taiteellisuudesta oikeustieteen opiskeli-jat pääsivät taas vii-me syksynä nautti-

edustalta löytyy lisäksi taideteos, teräs-veistos “Helsinki”, jon-ka ohitse usein siihen paljoakaan huomiota kiinnittämättä kii-rehtii, mutta joka siinä päivä toisensa jälkeen edustaa yli-opistomme ja tiede-kuntammekin kansain-välisyyttä sekä liittoa tieteen ja taiteen välillä. Aiheeseen sopivasti taide ja tiede täyttävätkin paitsi Port-hanian salit ja käytävät, myös niillä käyskentelevien mielet.

sitten aivan toisenlainen kulttuurin maailma oikeustieteellisten opusten,



simmäisenä mieleen,




keroineen, niin pykälistithän

kasta lehteä täynnä sana- ja kuvitus-

teksti Mikko Rudankokuva Hannu Partanen


Haussa yhteistyöhön kyke-neviä, terveellä itsetunnol-la ja yleissivistyksellä va-

rustettuja luovia ihmisiä. Ja paljon. Heitä tarvitaan jokaisella yhteis-kunnan sektorilla. Vastaus työvoi-mapulaan: kaikki taidekasvatuksen hellään huomaan osuneet ihmiset! Kaikki, joiden on annettu kokeilla, etsiä, löytää ja innostua! Taidekas-vatus kehittää kaikkea tätä. Se on jo monen monta kertaa tutkimuksilla todistettu, vaikka taidekasvatuk-sen tuottavuuden kvantifi ointi ei olekaan nykymittapuilla yksin-kertaista. Musiikkia opiskellessa opitaan kärsivällisyyttä, opitaan toimimaan yhdessä, kuuntele-maan muita, keskittymään, kek-simään itse… Taideaineiden opiske-lussa kasvaa itsetunto ja luottamus omiin kykyihin. Taiteissa ja taitei-den opiskelussa tiivistyy luovuus sanan laajassa merkityksessä! Edel-lyttäen tietenkin pätevää opettajaa sekä rahaa. Se kaikkien rakastama sana: resursseja.

No. Ainahan voi mennä musiik-kiopistoon ja soittaa siellä, jos halu-aa. Miksi sotkea koulua tähän kaik-keen? Koska taide kuuluu kaikille! Koska taidekasvatus kuuluu kai-kille! Suomeen ollaan puuhaamassa luovuuskeskusta ja Suomesta pova-taan uusien innovaatioiden kehtoa. Mutta ei Suomesta tehdä luovaa kutsumalla Helsinkiin rakennetta-vaan taloon ulkomailta asiantunti-joita, jotka sitten päät yhdessä ovat luovia ja Suomi saa mainetta ja kun-niaa. Eikä Suomesta tehdä luovaa niin, että vain halukkaat ja ne, joilla on varaa, pääsevät soittamaan pia-

noa musiikkiopistoon ja kasvamaan luoviksi ihmisiksi. Ja se on aika suuri vastuu, jos luovuuden kehit-täminen on vain oman motivaation ja yritteliäisyyden varassa, eikä ku-kaan tule vastaan ja auta etsimään. Suomesta tulee luova, kun Suo-men kansasta kasvatetaan luovia.

Tällä hetkellä luokanopet-tajaksi opiskeleville tarjotaan kol-men opintopisteen kokonaisuus mu-siikkia. Sen perusteella he opettavat alakoululuokille kuusi vuotta mu-siikkia kaksi tuntia viikossa. Seit-semännellä luokalla aineenopettaja (esimerkiksi musiikin aineenopet-tajan pätevyyden saa opiskelemalla Sibelius-Akatemian musiikkikasva-

tuksen osastolla musiikin maiste-riksi, ohjeellinen opiskeluaika 5,5 vuotta, vrt. 3 opintopistettä) opet-taa vielä kaikille pakollista musiik-kia yhden tunnin viikossa, jonka jälkeen oppilaisiin toivon mukaan syttyneen kipinän voimalla lapset innostuvat valitsemaan jatkossa valinnaisina kursseina taideaineita. Valintoja tehdessä ”suositeltavaa on valita lukujärjestykseen kuvataitei-ta, musiikkia ja ilmaisutaitoa”.

Ehkä joku meistä voisi estää pe-ruuttamattomat virheet? Ehkä val-veutuneilla, kypsillä, avarakatsei-silla ja älykkäillä tulevilla juristeil-la olisi vaikutusmahdollisuuksia? Päätöksiä tekevät yhteiskunnalli-set vaikuttajat eivät näe nenäänsä pitemmälle rahaa säästäessään ja tuottavuutta metsästäessään. Miksi hyväksi havaittua järjestelmää ei ke-hitetä edelleen ja siihen panosteta? Yhteiskunnan kanta vien rakentei-den kohdalla säästetään ja rakentei-ta puretaan juuri sieltä, mistä joka ikisessä maailman kolkassa ollaan kateellisia! Tasa-arvoinen koulut-tautumismahdollisuus ja ennen kaikkea Koulutus on yksi tärkeim-mistä asioista, mistä suomalaiset voivat pitää kiinni.

Asiaa ja kannanottoja aiheesta: Financial Times 18.10.06HS 17.4.07, 1.11.06, 31.10.06, 23.10.06, 19.10.06, 4.4.06, 3.4.06, 19.3.06, 23.2.06Opettaja 7/2007, 25/2006, 23/2006

Kirjoittaja on statukseltaanmus. yo sekä oikeust. yo.

luovistaihmisistä

teksti Anna-Stiina Tarkkakuva Hannu Partanen

monen monta kertaa tutkimuksilla todistettu, vaikka taidekasvatuk-

simään itse… Taideaineiden opiske-lussa kasvaa itsetunto ja luottamus omiin kykyihin. Taiteissa ja taitei-den opiskelussa tiivistyy luovuus sanan laajassa merkityksessä! Edel-lyttäen tietenkin pätevää opettajaa sekä rahaa. Se kaikkien rakastama

No. Ainahan voi mennä musiik-kiopistoon ja soittaa siellä, jos halu-aa. Miksi sotkea koulua tähän kaik-keen? Koska taide kuuluu kaikille! Koska taidekasvatus kuuluu kai-kille! Suomeen ollaan puuhaamassa

voivat pitää kiinni.

valinnaisina kursseina taideaineita. Valintoja tehdessä ”suositeltavaa on valita lukujärjestykseen kuvataitei-ta, musiikkia ja ilmaisutaitoa”.

ruuttamattomat virheet? Ehkä val-veutuneilla, kypsillä, avarakatsei-silla ja älykkäillä tulevilla juristeil-la olisi vaikutusmahdollisuuksia? Päätöksiä tekevät yhteiskunnalli-set vaikuttajat eivät näe nenäänsä pitemmälle rahaa säästäessään ja tuottavuutta metsästäessään. Miksi hyväksi havaittua järjestelmää ei ke-hitetä edelleen ja siihen panosteta? Yhteiskunnan kanta vien rakentei-

Kaikki, joiden on annettu kokeilla, Kaikki, joiden on annettu kokeilla, etsiä, löytää ja innostua! Taidekas-vatus kehittää kaikkea tätä. Se on jo monen monta kertaa tutkimuksilla

den kohdalla säästetään ja rakentei-ta puretaan juuri sieltä, mistä joka ikisessä maailman kolkassa ollaan kateellisia! Tasa-arvoinen koulut-tautumismahdollisuus ja ennen kaikkea Koulutus on yksi tärkeim-mistä asioista, mistä suomalaiset voivat pitää kiinni.

Kaikki, joiden on annettu kokeilla, etsiä, löytää ja innostua! Taidekas-vatus kehittää kaikkea tätä. Se on jo monen monta kertaa tutkimuksilla todistettu, vaikka taidekasvatuk-

simään itse… Taideaineiden opiske-lussa kasvaa itsetunto ja luottamus omiin kykyihin. Taiteissa ja taitei-den opiskelussa tiivistyy luovuus

set vaikuttajat eivät näe nenäänsä pitemmälle rahaa säästäessään ja tuottavuutta metsästäessään. Miksi hyväksi havaittua järjestelmää ei ke-hitetä edelleen ja siihen panosteta? Yhteiskunnan kanta vien rakentei-den kohdalla säästetään ja rakentei-ta puretaan juuri sieltä, mistä joka ikisessä maailman kolkassa ollaan kateellisia! Tasa-arvoinen koulut-tautumismahdollisuus ja ennen kaikkea Koulutus on yksi tärkeim-mistä asioista, mistä suomalaiset voivat pitää kiinni.


kuvat Janne Valokuvat Janne Valo

Pykälä ry 72 vuotta



katso

miten juhlat

jatkuivat

- käännä s. 57!


KKKKKKuolema iltapäivällä

Teksti Jukka LehtolaSJanne Valo

Sonni ei jaksa enää.Kieli roikkuu suusta ja jokaisen ulvaisun mukana tulee ryöppy verta. Turkki on vär-jäytynyt punaiseksi ja kiiltelee kevätpäivän

auringossa. Päätään villisti käännellen eläin yrit-tää päästä eroon selkälihaksia painavista metal-lipiikeistä (banderillas), mutta ilman tulosta.

Matadori laskee punaisen viittansa (muleta) jalko-jensa juureen ja nostaa miekan (estoca) leukansa kor-keudelle. Sonni tuijottaa häntä päätään roikuttaen. Miekka painuu härän lapaluiden väliin lävistäen sen sydämen tai keuhkot. Matadorin avustajat (banderille-ros) väsyttävät sonnin muutamalla viitan heilahduksella polvilleen ja lopulta se lysähtää lepäämään kyljelleen. Rinta kohoilee vielä, joten tikarimies (puntillero) an-taa eläimelle muutaman iskun niskaan, jotta selkä-ranka katkeaisi. Sonni sätkii jalat ilmaan kohoten.

Yleisö taputtaa päähinettään (mantera) ko-hottavalle matadorille ja nelistävä muulilau-ma (mulileros) vetää ruhon ulos kehästä.

Seuraava sonni juoksee areenalle trum-pettifanfaarin saattelemana.


TAISTELUKENTILTÄKOKO KANSAN HUVIKSI

Härillä on ollut keskeinen roo-li Pyreneiden niemimaalla jo ennen ajanlaskumme alkua. Roomalaiset sotilaat toivat mukanaan nykyisen Espanjan alueelle härkäpäisen juma-lan, ”mithran” palvonnan. Oleelli-sena osana tähän uskontoon kuului härkien uhraus mithralle omiste-tuissa temppeleissä. Monien näiden temppelien tilalla koreilee nykyään härkätaisteluareena.

Useampia teorioita on esitetty härkätaistelujen syntyperästä. Toiset tutkijat ovat nähneet juuret Antiikin Rooman gladiaattorikisojen lämmit-telyissä, joissa ihminen usein laitet-tiin taistelemaan eläimiä vastaan tai niitä ”metsästettiin” areenalla ennen gladiaattorien välisiä koitoksia. Tois-ten tutkijoiden mielestä taas keski-ajalla käydyt maurien ja espanjalais-ten väliset taistelut olisivat toimineet innoittajana härkien tappamiselle kehässä. Maureilla sanotaan olleen tapana usuttaa taistelun tiimellyk-

sessä härkälaumoja vihollisensa kimppuun. Härkätaistelut olisivat hiljalleen kehittyneet tarpeesta kek-siä keinoja taistella näitä jättimäisiä eläimiä vastaan taistelukentillä.

Härkien tappaminen oli pitkään vain aatelisten hupia. Nuoret sinive-riset valmistautuivat sotiin ja metsäs-tysretkiin taistelemalla niitä vastaan kaupunkien keskusaukioilla. Taiste-luissa he olivat hevosten selässä ja käyttivät keihästä eläimen tappami-seen. Vasta 1700-luvulla härkätais-telu alkoi saada nykyaikaista muo-toaan, kun espanjalainen Francisco Romero taisteli jalan härkiä vastaan, miekka ja viitta apunaan.

Jalan taistelevat apurit yleistyivät taisteluissa. Aluksi heidän tehtävänsä oli pelkästään ohjailla härkää viittoja heiluttelemalla, jotta hevosilla ratsas-tavien aatelismiesten olisi helpompi saada osumia eläimeen. Pikkuhiljaa hevosten käyttö taisteluissa väheni ja jalkaisin taistelun suosio lisääntyi. Samalla härkätaistelut levisivät myös rahvaan suosioon ja lisääntyneen

kiinnostuksen myötä alettiin raken-taa härkätaisteluareenoita.

Aina 1900-luvulle asti härkätais-telijat pysyttelivät taisteluissa kau-kana härästä, vältellen joutumasta lähellekään sen sarvia. Nykyaikainen espanjalaistyylinen härkätaistelu sai näyttävän muotonsa matadori Juan Belmonten myötä viime vuosisadan alkupuolella. Hän pysytteli lähellä härkää koko taistelun ajan, seisoen paikoillaan 500-kiloisen eläimen jo puuskuttaessa hänen vieressään.

HÄRKÄTAISTELUN KULKUEspanjalaistyylinen härkätaistelu

(corrida de toros) jakautuu kolmeen osaan (tercios), joiden kaikkien alka-minen ilmoitetaan trumpettien säes-tyksellä. Ennen kuin ”juoksut” aloi-tetaan, matadorit tulevat ryhmiensä (cuadrilla) kanssa areenalle terveh-timään paikalle saapunutta ylei-söä sekä korkea-arvoisinta vierasta(presidente).

Yhteen ryhmään kuuluu mata-dorin lisäksi kaksi hevosten selässä

Yksi kerrallaan miehet

juoksevat kaksi koristel-

tua piikkiä käsissä kohti

sonnia ja yrittävät

upottaa ne sen niskaan.”Yksi kerrallaan miehet ”Yksi kerrallaan miehet

juoksevat kaksi koristel-”juoksevat kaksi koristel-

olevaa keihästäjää (picadores), kol-me metallipiikein varustautunutta miestä (banderillos) sekä miekan-kantaja (mozo de espada). Matadorit erottavat helposti ryhmistään, koska heidän pukunsa ovat usein hopeal-la kirjailtuja. Kiilteleviä asuja sano-taankin ”valojen puvuksi” (traje de luces). Ryhmiä on yleensä kolme ja jokainen heistä taistelee kahta son-nia vastaan illassa.

Ensimmäisessä kolmanneksessa (tercio de varas) sonni juoksutetaan areenalle ja matadorin avustajat (banderillos) harhauttelevat eläintä muutamaan otteeseen (suerte de ca-pote), jotta matadori voisi tehdä ha-vaintoja esimerkiksi siitä, kummalla sarvella sonni puskee useammin tai onko sillä näkövaikeuksia, jonka ta-kia se tekisi yllättäviä päänliikkeitä. Avustajien jälkeen matadori saapuu yleisön riemuksi kehään. Hän tekee suurieleisiä väistöliikkeitä ja tutus-tuu kunnianarvoiseen taistelukump-paniinsa paremmin.

Hevosten selässä ratsastavat kei-hästäjät saapuvat areenalle matado-rin suoritettua ensikosketuksensa sonniin. Hevosten silmät ovat peite-tyt ja niiden kyljet topatut.

Sonni ärsytetään hyökkäämään hevosen kimppuun, jotta keihästäjä pääsisi pistämään eläimen niskali-haksia keihäällään. Tämän vaiheen tarkoitus ei ole pelkästään heiken-tää sonnin niskalihaksia vaan ennen kaikkea lävistää sen verenkiertojär-jestelmä. Sonni nimittäin voisi saada sydänkohtauksen ja kuolla ennen aikojaan, jos sen verenpainetta ei laskettaisi.

Fanfaari kajautetaan ilmoille ja toinen kolmannes (tercio de bande-rillas) voi alkaa. Noin 60 senttimetriä pitkin metallipiikein varustautuneet matadorin apurit yrittävät omalla panoksellaan heikentää sonnin nis-kalihaksia ja lisätä sen verenhuk-kaa. Yksi kerrallaan miehet juokse-vat kaksi koristeltua piikkiä käsissä kohti sonnia ja yrittävät upottaa ne sen niskaan. Taitavimmat näistä miehistä pystyvät korjaamaan aiem-min havaittuja erikoisuuksia sonnin hyökkäystavoissa, kuten taipumusta käyttää enemmän toista sarvista.

Viimeisessä vaiheessa (tercio de muerte) mata-dori astuu jälleen aree-nalle, toisessa kädessään punainen viitta ja toises-sa miekka. Toisin kuin yleensä luullaan, väri-sokea sonni ei ärsyynny viitan punaisesta väristä vaan sen liikehdinnästä.

Matadori suorittaa täs-sä viimeisessä vaiheessa sarjan erilaisia väistöjä, joilla hän osoit-taa hallitsevan-sa eläintä. Sarjat koostuvat yleensä kolmesta viiteen perusväistöstä ja huipentuvat vii-meiseen väistöön, joita on useita eri-laisia (mm. pase de pecho tai pase de deprecio). En-simmäisestä vii-tanheilahduksesta tappavan iskun antamiseen saa kulua enimmil-lään viisitoista minuuttia. Jos matadori ei tässä ajassa onnistu sonnia tappamaan, eläin palau-tetaan karsinaansa. Näin käy ani harvoin.

Matadorille voidaan myöntää hyvin suoritetusta viimeisestä kolmanneksesta palkinnoksi sonnin korva tai korvat ja hän-tä. Korkea-arvoisin vieras ei voi kieltäytyä myöntämästä mata-dorille yhtä korvaa, jos puolet yleisöstä vaatii tätä nenäliinoja heiluttelemalla. Toisen korvan ja hännän (los máximos tro-feos) antaminen matadorille riippuvat ”presidenten” ar-meliaisuudesta. Matadori, joka saa illan aikana vähin-tään kaksi korvaa kannetaan kultatuolissa ulos areenalta (salida en hombros).

Sonnin mahdollisuudet selviytyä hengissä kehäs-tä ovat vähäiset. Yleisö voi matadorin valmistautuessa

aukeaman kuvat Jukka Lehtola


kuoliniskuun, nenäliinoja heilut-tamalla, vaatia kunniavieraalta että sonni säästetään. Eläimen on täyty-nyt osoittaa erityistä rohkeutta tais-telun aikana tämä ansaitakseen. Kor-kea-arvoisin vieras ripustaa keltaisen nenäliinan vapauttamisen merkiksi ja matadori armahtaa sonnin käden-heilautuksella.

KESKUSTELU ESPANJASSAEspanjan härkätaisteluareenoilla

kuolee vuosittain noin 10 000 son-nia. Härkätaistelun veristä muotoa harrastetaan myös Etelä-Ranskas-sa ja useissa latinalaisen Amerikan maissa. Suurin polemiikki härkätais-telujen ympärillä käydään kuitenkin Espanjassa, jossa perinteet elävät kaikkein vahvimpina.

Tällä hetkellä Espanjan rikoslaki kieltää ”kotieläimien” pahoinpite-lyn, mutta ei sano mitään sonnien kohtelusta kehässä. Eri autonomis-ten alueiden lainsäädäntö koskien eläinten oikeuksia vaihtelee huomat-tavasti tai sitä ei kunnolla ole. Yhtei-nen piirre on härkätaisteluiden jättä-minen sääntelyn ulkopuolelle.

Lähivuosien suurin voitto här-kätaistelujen vastustajille on ollut Katalonian ”pääkaupungin”, Barce-

lonan, päätös vuonna 2004 kieltää härkätaistelut. Moni muu pienempi kaupunki Kataloniassa on seuran-nut isompansa esimerkkiä. Syinä Barcelonan päätökseen on nähty vähentynyt kiinnostus ja kasvava vastustus taisteluja kohtaan ja halu irtaantua lajista, jonka seuraamista pidettiin eritoten ”Francon” Espan-jan ajanvietteenä. Kuitenkin muilla autonomisilla alueilla härkätaistelut jatkuvat normaalisti. Lajin kannat-tajia löytyy diktatuurin kärsijöiden joukosta niin baskimaasta, Galiciasta kuin Andalusiasta.

Joulukuussa 2006 Espanjan ym-päristöministeri Cristina Narbona antoi lausunnon El Mundo-lehdelle, missä hän toivoi että kuolinisku här-kätaisteluissa kiellettäisiin. Ehdo-tusta ollaan parhaillaan tekemässä ja uuden lainsäännöksen olisi tarkoitus tulla voimaan 2008. Sonnia ei siis ta-pettaisi kehässä matadorin toimes-ta vaan teurastaja päästäisi eläimen hengestään ottelun jälkeen. Sama malli on käytössä Portugalissa.

Ympäristöministerin ehdotus ei yllätä. Härkätaistelut ovat menettä-neet suosiotaan Espanjassa. Suurim-mat päivälehdet tekevät joka vuosi mielipidekyselyjä härkätaisteluista.

Keskimäärin noin kolmannes on nii-den puolesta, kolmannes vastaan ja lopuille ne ovat yhdentekeviä. Nuo-rista yleensä noin kaksi kolmesta vastustaa härkätaisteluja ja eläinoi-keusjärjestöjen adressilistoille löy-tyy helposti nimenkirjoittajia.

VERÄJÄNVARTIJATEUROOPAN UNIONISSA

Tämän vuoden tammikuussa nel-jä Euroopan parlamentin edustajaa keräsi nimiä parlamentissa julistuk-seen, jonka tavoitteena oli kieltää koko EU:n alueella härkätaistelut. Aikaa kerätä nimiä oli kolme kuu-kautta, missä ajassa 207 edustajista (viisi Suomen edustajista) allekirjoit-ti vetoomuksen. Enemmistöön olisi tarvittu 394 ääntä. Härkätaistelut pääsivät kuitenkin jälleen puheen-aiheeksi.

Tasaisin väliajoin joku Euroopan parlamentin edustajista kysyy ko-missiolta, miksei taisteluja yksinker-taisesti kielletä eläinrääkkäyksenä? Vastaus on aina samanlainen: EY:n perustamissopimuksen lisäpöytäkir-jan mukaan härkätaisteluissa käytet-tyjen eläinten hyvinvointi kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toi-mivaltaan. Lisäksi eläinten suojelus-

auke

aman

kuv

at Ju

kka

Leht

ola

Kaikki lakiehdotukset

parlamentissa, mihin här-

kätaistelujen kieltäminen

on sisällytetty, ovat kaatu-

neet kerta toisensa jälkeen. ”Kaikki lakiehdotukset ”Kaikki lakiehdotukset

parlamentissa, mihin här-”parlamentissa, mihin här-

ta teurastus- tai lopettamishetkellä annetussa direktiivissä säädetään nimenomaisesti, ettei direktiiviä so-velleta eläinten lopettamiseen osana kulttuuri- tai urheilutapahtumaa.

Kaikki lakiehdotukset parlamen-tissa, mihin härkätaistelujen kieltä-minen on sisällytetty, ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen.

HÄRKÄÄ SARVISTAMielenkiintoinen kysymys kuu-

luu; miten on mahdollista, että här-kätaisteluja vieläkin jatketaan sa-massa raa’assa muodossaan?

Yksi suurimmista tekijöistä on Espanjaan vuotuisin virtaavat turis-tilaumat. Monet haluavat nähdä edes kerran härkätaistelun, vaikka pitäi-sivät sitä eläinrääkkäyksenä. Monet näytökset täyttyvät lähes pelkästään toisiaan tarkkailevista turisteista. Eläinsuojelujärjestöt pyytävät inter-netsivuillaan maahan saapuvia turis-teja pidättäytymään härkätaistelui-hin menosta.

Toinen suuri tekijä on Espanjan valtion ja Euroopan unionin antama tuki härkien kasvatukselle. Taistelu-härkien kasvattajat tuottavat myös teuraslihaa ja tuet maksetaan ennen kuin päätös tilalla tehdään kuoleeko härkä kehässä vai teurastamolla.

Suurin syy mielestäni härkätais-teluperinteen jatkumiselle on kui-tenkin valtaväestön välinpitämättö-myys. Suurinta osaa espanjalaisista ei kiinnosta härkätaistelut hännän vertaa ja ne, joita taistelut kiinnos-tavat pitävät vähintään yhtä paljon

ääntä kuin vastustajat. Vaikka suu-rin osa väestöstä taisteluihin välinpi-tämättömästi suhtautuukin, ne ovat osa espanjalaista arkipäivää. ”Juok-suja” näytetään usein televisiosta ja matadorit ovat jalkapalloilijoiden kaltaisia julkisuuden henkilöitä, joi-den elämää seurataan suurennusla-sin alla.

Yleinen ”mielenkiinnottomuus” näkyy myös poliittisessa keskus-telussa. Espanjassa järjestetään 27. toukokuuta autonomisten alueiden (13/17 alueesta) vaalit ja kunnallis-vaalit. En löytänyt yhdenkään val-tapuolueen vaalivalttina härkätais-telujen puolustamista tai vastusta-mista. Espanjan politiikassa huomio keskittyy terrorismista, immigraa-tiosta ja korruptiosta puhumiseen. Härkätaistelut eivät yksinkertaisesti ole polttava puheenaihe.

Nähtäväksi jää, mitä lopulta ta-pahtuu ympäristöministerin teke-mälle ehdotukselle.

Luultavasti sille käy samalla ta-valla kuin aiemmillekin yrityksille puuttua tähän monisatavuotiseen perinteeseen, vaikka härkätaistelui-den suosio on vähentynyt.

VENGA, CHAVAL!Istuskelen katsomossa ja seurailen taistelua tietämättä, miten pitäisi olla. Lasten ja vanhusten kannustus-huudot sekoittuvat toisiinsa ja kun ihmiset taputtavat, en tiedä pitäisikö minun taputtaa mukana. Oloni on levoton ja jännitän sekä sonnin että taistelijoiden puolesta. Sydämeni lyö

viimeistä päivää matadorin jäädessä sonnin jalkoihin ja toisaalta tuntuu pahalta eläinten puolesta, kun ne juoksevat vääjäämättömästi kohti kuolemaansa.

Matadori on polvillaan ja tem-pusta innostunut sonni ryntää hän-tä kohti. Viime hetkellä hän väistää puuskuttavaa lihakasaa ja yleisö huutaa olé!

Mitä minä oikeastaan katselen?Kannattajiensa mielestä härkätaiste-lut ovat lähes taidetta ja tärkeä osa espanjalaista kulttuuria. Matadori ja sonni esittävät pääosia tässä oudossa näytelmässä, jossa jompikumpi heistä lähtee kuolleena kehästä ulos. Taiste-lijoiden suoritus arvostellaan heidän osoittamansa rohkeuden ja liikkei-den esteettisyyden perusteella.

Kuitenkaan minulla ei ole aivan vastaava olo kuin teatterissa.

Minua ahdistaa ja toisaalta kihel-möi huomattavasti enemmän kuin seuratessani Martti Suosalon repliik-kejä kansallisteatterissa.

Vastustajiensa mielestä härkätais-telut ovat julmaa viihdettä, ”veriur-heilua”. Heidän mielestään sonnia kidutetaan tarpeettomasti ennen kuolemaansa ja on käsittämätöntä, miten 2000-luvulla sallitaan kohdella eläimiä näin julmasti vaan koska niin on tehty jo satojen vuosien ajan. Se onkin aivan käsittämätöntä.

Mikään järkiperuste ei tue härkä-taistelujen jatkamista.

Niiden katseleminen on vasten-mielistä… ja kuitenkin niin kiehto-vaa.


”VAPPUPIKNIK ON KESÄN TYYLIKÄS AVAUS

Vappuaamuna ei syödä vain siksi, että selvittäisiin hengissä. Tärkeäm-pää ei ole päämäärä vaan matka – jo perinteeksi muodostunut sosiaalinen hetki tarkkaan valittujen herkkujen parissa.

”Piknik on vappupäivän pääasia, eihän täällä mitään muuta ihmeel-listä tapahdu”, kommentoi Markus Ullanlinnanmäeltä. Markuksen seu-rue on pystyttänyt Pykälälaaksoon hyvin ammattimaisen sillispisteen. Neljällä pojalla on yhtei-nen buffet, joka tarjoaa monenlaisia vappuaa-muun sopivia makuelä-myksiä. Niin juuri – nel-jällä pojalla. Eikä kukaan edes myönnä, että ruo-anlaitossa olisi tarvittu naisten apua.

”Äiti ei tehnyt näitä, vaan jokainen meistä on tuonut jotain”, vakuut-tavat Pyry ja Teemu. Vappuaamun antipasti-tyyppiseltä ruokalistalta löytyy mm. sienisalaat-tia, kinkkua, paton-kia ja creme bonjouria, kurkkua, perunasalaat-

tia sekä raejuustoa. Jälkiruoaksi on itse tehtyä hedelmäsalaattia. Poikien mukaan se on tuotu paikalle puh-taista kulinaarisista syistä eikä asi-aan liity se, että Nyt-liite on samalla viikolla raportoinut kylmän hedel-mäsalaatin lievittävän krapulaa.

”Vappu merkitsee kesän avausta ja hienoja perinteitä, ja sen pitää nä-kyä myös ruoassa”, Markus analy-soi. Oman lisänsä ruokailuhetkeen tuo luonnon läheisyys.

”Ulkona ruoka maistuu parem-malle”, pojat miettivät. Markus, Tee-

mu ja Pyry ovat viettäneet useampaa vappua Ullanlinnanmäellä. He ovat jo ehtineet oppia, kuinka olennainen asia onnistunut kattaus on. ”Menu

on suunniteltu porukalla jo monta päivää sitten”, he kertovat. Tärkeää on kollektiivisuus, eikä sillis olisi puoliksikaan yhtä hauska, jos pitäisi tehdä ja syödä yksin.

Pojat eivät toki ole ainoita, jotka näkevät vaivaa vapputarjoilujen eteen. Jos joku panostaa piknikiin tavallista enem-män, huhu kiirii pykälis-tien keskuudessa.

”Sun pitää haastatella Miika Pusaa! Se on ihan tunnettu siitä, että sillä on joka vuosi oma grilli mukana”, pojat vihjaavat.

Asiaan ei liity

se, että Nyt-liite on

raportoinut kylmän

hedelmäsalaatin

lievittävän krapulaa.

Markuksen (vas.), Pyryn ja Teemun mielestä piknik on vappupäivän pääasia.

Ulkona se maistuuparemmalle

Oikeustieteilijät ovat vappuna ruokakulttuurin ykköstuntijoita. Monina iltoina juristinalkujen menu koostuu lähinnä nestepitoisista pöydänantimista, mutta vappuna ruokatarjoiluun panostetaan tosissaan. Ullanlinnanmäki on tänäkin vappuaamuna

täyttynyt piknikseurueista, joiden ruokakorit henkivät niin vanhoja perinteitä kuin tuoreimpia trendejä. Mutta mikä oikein on ideologia vapun ruokakulttuurin takana? Annetaan pykälistien kertoa.

teksti ja kuvat Nelli Vilkko

VIIMEINEN VAPPUHAALAREISSA

Tuolla on Miika, jonka kuuluisa grilli on taas mukana. Grillissä on tänä vuonna kuumentunut muun muassa sataprosenttista kalkkunan-lihaa. ”Lisäksi on röstiperunoita, tyttöjen tuomaa salaattia ja patonkia sekä jälkiruoaksi donitseja”, Miika esittelee päivän menua. Ei puhetta-kaan pizzasta tai sipseistä! Eikö se ole aika aikuista?

”Sipsit eivät ole mitään ruokaa. Mieluummin hankin kunnon täysli-haa”, hän toteaa. Miika on vastikään ehtinyt valmistua, joten hänen vap-putarjoiluistaan huokuu kokemuk-sen tuoma varmuus. Vuosien myötä hän on ymmärtänyt, että laadukkaat tarjoilut kruunaavat vapun. Koska Miika ei halua olla riippuvainen Py-kälän varusteista, hän hinaa paikalle oman grillinsä.

”Kun hoitaa kaiken itse, homma toimii.”

Kyllästymistä ei ole havaittavissa, vaan Miikalla on jälleen ollut raila-kas vappu.

”Koko paketti on ollut hieno, ja kummassakin va-pun juhlapäivässä on perinteensä. Mutta jos pitää va-lita, tärkeämpi on tämä vappuaamun sillis”, Miika poh-tii. Nyt lopuillaan oleva vappu on Miikalle erityisen nostalginen, sillä haalarit ovat pääl-lä viimeistä kertaa. Työelämään siir-tyneiltä juristeilta viininpunaiseen puuha-asuun pukeutuminen on kiel-lettyä. ”Näen silti itseni viettämässä vappua samaan tapaan jatkossakin”, hän lupaa. Ullanlinnanmäellä tullaan

siis tulevinakin vuosina hais-telemaan tutun grillin käryä. Vaan mitä terveisiä vappu-juhlinnan konkari lähettäisi tuleville fukseille?

”Turnauskestävyyden kannalta on tärkeää, että syö hyvin ja tyylikkäästi. Muis-takaa tankata muutakin kuin viinaa!”

N U O R E M M AT K I N OSAAVAT

Monet fuksit katsovat kateellisina vanhempien tieteenharjoittajien ruokia, sillä ensimmäisenä opiske-lijavappuna ei usein osata varustautua. Kirjoittajafuk-sinkin laukussa on kuo-huviinin ja siiderin lisäksi vain säälittävä pussi ksy-litolipurkkaa. Kaikki eivät onneksi ole yhtä amatöö-rejä.

”Tajusimme vuosijuhlan silliksellä, että ruokaa pitää olla”, kertovat ensimmäistä vuottaan opiskelevat Mar-ja, Heidi ja Hanna. Tyt-töporukka on kuin luotu tähdittämään hyvä ruoka,

parempi mieli –mainoskampanjaa. Iloinen seurue on tuonut mukanaan perinteikkäitä vappuherkkuja kuten perunasalaattia, nakkeja, majoneesi-pohjaista grillisalaattia sekä peruna-lastuja. ”Ideana tarjoiluissamme on se, että kun syö väliin suolaista, on taas enemmän jano”, Hanna virnis-tää. ”Korillinen herkkuja, pullo kuo-huvaa ja paras mahdollinen seura luovat ainutlaatuisen nautiskeluhet-ken. ”

”Vappumenussa on tarkoitus juhlistaa grillikauden alkua ja ke-särientojen käynnistymistä”, Marja muotoilee. ”Myös fyysisen kunnon puolesta toinen bilepäivä lähtee rul-laamaan kitkattomammin, kun sen aloittaa hyvän ruoan parissa.” ”On pakko olla jotain mättämistä, jotta tätä riehumista jaksaa”, tytöt hymyilevät.

Heidän ensimmäinen vappunsa valkolakeissa ja haalareissa on suju-nut hienosti. Viime keväänä pääsy-koekirjojen kanssa jaksoi puurtaa, kun kuvitteli itsensä helsinkiläi-sen opiskelijavapun tiimellykseen. ”Tiettyä glamouria tässä on, kun kaikki on vielä uutta”, Heidi miettii. ”Tosin bileet eivät tee hauskuutta, vaan hauskuuden on lähdettävä it-sestä.” Tämä vappu merkitsee Mar-jalle, Heidille ja Hannalle fuksivuo-den huipennusta. Kaikesta humusta ja serpentiinistä huolimatta olo on nyt vähän haikea.”Tämä on ollut paras vuosi ikinä”, tytöt tuumaavat yksimielisinä.

telemaan tutun grillin käryä. Vaan mitä terveisiä vappu-juhlinnan konkari lähettäisi tuleville fukseille?

kannalta on tärkeää, että syö hyvin ja tyylikkäästi. Muis-takaa tankata muutakin kuin

Miika panostaa vapputarjoilun laatuun.

Heidi (vas.) ja Marja ovatvarustautuneet korillisella herkkuja.


”

kiinnostuneita

Täytyy myöntää, että Inter Vivosin

HLR-artikkeli vauhditti toimia.

Wiki on sivusto, jos-sa käyttäjät voivat itse muokata sivus-tojen sisältöä. Wi-

kiprojekteja on maailmalla tuhansia. Suomeen ilmiö on rantautunut Wiki-pedian suosion myötä. Esimerkiksi autoista kiinnostuneille (www.auto-wiki.fi ) ja hiilihydraattitietoisille on jo oma wiki (http://karppaus.info). Myös ju ristit ovat avanneet omansa maailmalla (www.jurispedia.org).

Ajatus juridisesta wikistä otettiin Edita Publishingin Laki- ja yritys-tieto -yksikössä pöydälle syksyllä 2006. Ajatuksena oli, että juridinen tieto voitaisiin koota wikiprojektiin, johon kuka tahansa oikeustieteen opiskelijasta asianajajaan, tuomariin tai professoriin voisi kirjoittaa.

Vaikka Edita Publishingin säh-köisiin julkaisuihin kuuluvat muun muassa Finlex ja Edilex, wiki-tyyp-piset projektit olivat tuntemattomia. Wiki-projektin tekninen toteutus ja idean toimivuus vaativat vielä tar-kempia suunnitelmia. Alun perin Lakiwiki ajateltiin sijoitettavaksi Edilexin oheen.

Laki- ja yritystietoyksikköön avattiin jatkotoimenpiteinä Lyki-wiki-projekti koordinoimaan talon sisäisiä ohjeita ja projekteja helpos-ti hallittavaksi järjestelmäksi. Tästä

saatiin myös kokeilupohja myöhem-min avattavalle Lakiwiki-sivustolle. Koska kokemukset Lykiwiki-pro-jektista olivat hyviä ja kynnys sinne kirjoittamisesta oli vanhemmillekin juristitoimittajille hyvin matala, yk-sikkö päätti toteuttaa Lakiwiki-pro-jektin. Täytyy myöntää, että Inter Vivosin viime numerossa julkaistu HLR-artikkeli vauhditti toimia.

Lakiwiki.fi on täysin avoin sivus-to. Sivusto rakentuu alkuperäisistä suunnitelmista poiketen avoimelle Mediawiki-pohjalle, jota muun mu-assa Wikipedia-sivustot hyödyntä-vät. Kirjoittaminen ei vaadi rekiste-röitymistä, vaikka se tietysti on suo-tavaa jo tekstin laadun turvaamisek-si. Paljon kirjoittavat nimimerkit an-saitsevat tietysti suurta kunnioitusta muiden käyttäjien keskuudessa. Wi-kipediasta tutut komennot ja muotoi-lumahdollisuudet ovat käytössä.

Lakiwiki on tarkoitettu kaikille ju-ridiikasta kiinnostuneille. Sivuston artikkelit perustuvat GFDL-lisens-siin (GNU Free Documentation Li-cense, www.gnu.org), joka tarkoit-taa sitä, että artikkeleita saa vapaasti kopioida, julkaista ja levittää, mutta kaikki julkaistu on lisensoitava sa-malla lisenssillä.

Vaikka sisältö on vapaata, La-kiwikiin on tarkoitus rakentaa ni-menomaan juridinen sisältö. Tämän vuoksi Lakiwikin sisältöä valvoo toistaiseksi Edilexin toimitus. Tar-koitus on, että aktiivisimmista kir-joittajista valikoituu myöhemmin palvelun ylläpito.

Lakiwiki-projektin vastaanotto on ollut erinomainen. Vastaanotto on ollut positiivista niin yliopistomaail-massa kuin käytännön juridiikassa-kin. Opiskelijalle Lakiwiki tarjoaisi muun muassa hyvän työvälineen tenttiin valmistautuessa: asiat jäisi-vät hyvin päähän, kun niistä kirjoit-taisi artikkelin. Toivon, että mahdol-lisimman moni osallistuisi artikke-lien kirjoittamiseen. Mitä useampi kirjoittaa, sitä nopeammin palvelu laajenee ja kehittyy. Lakiwikin mah-dollisia käyttötapoja on tuhansia ja niitä hyödyntävät ja toteuttavat par-haiten ideoita pursuavat juristiopis-kelijat!

.

Wikipedian suosio on synnyttänyt Suomessakin joukon erilaisia wikiprojekteja. Nyt oikeudellisellekin tiedolle on avattu oma! Lakiwiki.� on- juridinen vapaa tietosanakirja, joka soveltuu erinomaisesti myös oikeustieteen opiskelijan tarpeisiin.

Niko Jakobsson Edilex-toimitus

Torstai-iltapäivä, 10.5.2007 - päivä, jona myöhemmin illalla virallisesti alkavat his-

torian ensimmäiset Suomen järjestä-mät euroviisut. Noin 350 Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan kas-vattia on puolestaan saapunut en-tiseen opinahjoonsa Porthaniaan ja sen pääsaliin, samoin kuin joukko valmistumisesta vielä vain haaveile-via opiskelijoita.

Kellon näyttäessä tasan 14:00 saliin sisään astuvat lukuisten va-lokuvaajienkin paikalle odottamat

päivän arvovaltaisimmat puhujat tuoreen hallituksen oikeusministe-ri Tuija Brax ja Nokian pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo tiedekunnan nykyisen dekaanin Jukka Kekko-sen saattelemina.

Salamavalojen räiskeen ja hetken jännittyneen tunnelman jälkeen tarkalleen 14:03 tapahtuman arvok-kuudesta tavoilleen epäuskollisena ehkä hieman hermostunut Kekkonen aloittaa tilaisuuden tervehdyssanoil-laan. Tiedekunnan alumnitoiminta on virallisesti saanut syntynsä.

Sana “alumnus”on alunperin la-tinaa ja tarkoittaa kasvattia, oppi-lasta tai suojattia. Tähän yhteyteen liittyen sanaa on myöhemmin alet-tu käyttämään toiminnasta, jota on järjestetty jonkin tietyn oppilaitok-sen entisille opiskelijoille pitämään yllä yhteyksiä sekä näiden opiske-lijoiden ja oppilaitoksen välillä että myös tällaisten alumniopiskelijoiden kesken. Tervehdyssanoissaan Kek-konen tuo esille, kuinka tämänkal-tainen toiminta on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä aivan eri oikeuden-

Tiedekunnan Alumnitoiminta

käyntiinkovilla nimillä

teksti Mikko Rudanko kuvat Janne Valo


Tilaisuuden pääpuhuja Kallasvuo kertoi olleensa Nokialla 1980-luvulla aloittaessaan yksi kolmesta juristista, kun samalla insinöörejä oli palkkalistoilla 20 000.

”aloilla työskentelevien samasta op-pilaitoksesta valmistuneiden välille ja kuinka näin kyetään uudelleen verkostoitumaan opinahjon muiden kasvattien kanssa, luoden ja vahvis-taen samalla ammatti-identiteettiä alumnien keskuudessa.

Porthanian pääsali PI on ehdotto-masti oikea paikka tällaisen toimin-nan aloitustilaisuudelle, sillä kuten Kekkonenkin heti tuo esille, ovat nuo salin penkit varmasti lähes jokaiselle tiedekunnan kasvatille ehkä liiankin tuttuja ja monia kärsimyksen hetkiä mieleentuovia, seikka, joka varmasti yhdistää ja luo yhteisöllisyyttä - yh-teinen kärsimys; kukin on kulkenut tuon saman ja monasti tuskallisen polun valmistuakseen alansa ammat-tilaiseksi, eri aikana ja ehkä eri tent-tikirjoja päntäten, mutta kuitenkin tuosta samasta tiedekunnasta.

Kekkosen mukaan tiedekunta on nykyään huippuluokan tutkimus-keskittymä ja sosiaalisen tilauksen mahdollistaman alumnitoiminnan kautta se kykenee nyt entistä pa-rempaan vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa, unohtamatta kuitenkaan uusien sukupolvien lu-paa kriittisyyteen vallitsevia oloja kohtaan tiedekunnan kasvattaessa vuosi vuodelta uusia ja uusia tiedol-lisesti, taidollisesti ja eettisesti tai-dokkaita juridiikan ammattilaisia.

On vuorossa yksi tapahtuman päähetkistä, kun puhumaan saapuu usean opiskelijankin mielenkiin-nosta paikalle tuonut tilaisuuden pääpuhuja Nokian pääjohtaja Kal-lasvuo, joka kertomansa mukaan on ensimmäisen kerran tuohon saliin astunut lähes tarkalleen 35 vuotta sitten. Kuin osoittaakseen maailman merkittävän muutoksen noihin päi-viin verrattuna Kallasvuo puhuu ti-laisuudessa globalisoituvan talouden haasteista oikeustieteelle, luoden kuitenkin myös hieman maanlähei-sempää katsausta opiskelijan tasolla ajan, jolloin kaikilla oli pitkä tukka ja opiskelu oli lähinnä puuduttavaa kirjastossa tuntikausia istumista, ja nykyisen enemmän kurssimuotoisen ja näin myös selvästi yhteisöllisem-

män ja tiedekuntaan lähemmässä suhteessa olevan opiskelun välillä, esittäen näin myös mahdollisen syyn sille, miksi alumnitoimintaa ollaan perustamassa tiedekuntatasolla vas-ta nyt.

Vastakkainasettelun aika on ehkä nyt jo ohi, mutta itse Kallasvuo oppi 1980-luvulla pitämään puoliaan insinöörejä vastaan ollessaan yksi kolmesta 20 000 insinöörin kanssa Nokialla työskennelleestä juristista, ja vaikka Nokian tuolloinen johtaja ja entinen insinööri Simo Vuori-lehto ilmaisikin Kallasvuolle tämän tekevän suuren virheen jättäessään juristin uransa siirtyen liikemie-heksi, on Kallasvuon nousu suuren ja mahtavan Nokian pääjohtajaksi selvä osoitus siitä, että lakimiehestä on liikemieheksi siinä kuin insinöö-ristäkin, eivätkä ammattitaitoisten juristien menestymismahdollisuudet työmarkkinoilla ole vain eri oikeu-den aloille rajattuja vaan oikeuden ammattilaisen kyky jäsentyneeseen ajatteluun antaa hyviä valmiuksia pärjätä muillakin aloilla, kunhan oi-keustieteellisestä valmistuneet vain kykenevät alalle välillä hiukan vie-raisiin rohkeuteen, erilaisuuteen ja innovaatisuuteen.

Globalismin tuomia haasteita mm. teollisuusoikeuksien, kilpailuoike-uden ja Kallasvuon mukaan varsin-kin USA:ssa yhä ylisäädellymmän corporate governancen saroilla ruo-tiessaan Kallasvuo tuo myös ilmi, kuinka suomalaiset lakimiehet ovat pärjänneet Nokian kaltaisessa maail-manmarkkinoilla pelaavassa suuryh-tiössä erinomaisesti ja kuinka heitä on yhtiön kaikista lakimiehistä perä-

ti puolet, josta vuorostaan yli puolet on nimenomaan Helsingissä oppinsa saaneita, kertoen näin jotain siitä ammattitasosta, joka Helsinginkin oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla on. Nykyisessä glo-baalissa maailmassa, jossa parhaat saavat enemmän, Kallasvuo näkee-kin mahdollisuuden suomalaisista lakimiehistä vientituotteena esim. yhä kasvavampien markkinoiden itään, ja pitää ainoana järkevänä vaihtoehtona, joka tiedekunnalla on, olla yksinkertaisesti maailman paras. Tämän sanottuaan Kallasvuo poistuu runsaiden aplodien saattelemana, jättäen taas Porthanian ainakin väli-aikaisesti.

Huolimatta siitä, että aikaisempi puhuja oikeusministeri Brax on tällä kertaa saapunut Porthanian päätent-tisaliin juhlavammissa ja rauhalli-semmissa tunnelmissa kuin monasti opiskeluaikoinaan, tunnustaa hän heti kuitenkin tunteneensa tälläkin kertaa suurta jännitystä, sitä, kuinka tuohon saliin astuessaan aina miettii kuumeisesti, onko varmasti tullut opiskeltua tenttiin tarpeeksi, jaka-en nämä tuntonsa varmasti monen muunkin salissa istuvan alumin ja alumni in spen kanssa, kuten myös sen, kuinka tiedekunta on hänet opettanut käyttämään loputtoman pitkiä lauseita ilman pisteitä.

Puheessaan Braxkin käsittelee nykyajan maailmassa tarvittavaa mo-nialaisuutta ja kykyä ymmärtää use-ampaa yhteiskunnallista sektoria, patistaen samalla alumneja ja ehkäpä alumni in speitäkin aikanaan huo-lehtimaan siitä, että juristikuntakin ottaa vastuuta hyvinvointivaltiosta, luoden kuitenkin myös katsausta käynnistyvän alumnitoiminnan po-sitiivisiin vaikutuksiin, kuten am-matti-identiteetin vahvistumiseen juristien välisten tapaamisten kaut-ta.

Brax päättää puheenvuoronsa toiveeseen, että nyt syntynyt tiede-kunnan alumni kykenisi osaltaan pi-tämään meteliä ammattikuntansa, ja varmasti varsinkin siihen kuuluvien omien alumniensa, etujen puolesta,

Kaikilla oli pitkä tukka

ja opiskelu oli lähinnä

puuduttavaa kirjastossa

tuntikausia istumista.


sillä muuttuneessa maailmassa kilpailu resursseista on koven-tunut, eikä edes aina niin ar-vokkaan oloinen lakimies saa välttämättä tarvitsemiaan re-sursseja metelöimättä.

Kolmas arvovaltainen puhu-ja on tiedekunnan opiskelijoi-den vuoden opettajaksikin va-litsema LL.M Jarna Petman, innokkaana ja inspiroivana lu-ennoitsijana tunnettu opettaja, joka heti innostuneesti ja vuo-laasti alkaakin kehumaan tie-dekunnan nykyistä tilaa ja sitä, kuinka tiedekunta on maailman muuttumisen huomattuaan kyennyt vastaamaan tilanteen asettamiin uusiin haasteisiin. Esimerkkien kautta Petman tuo esille, kuinka nykyajan juridi-

kaan työmaailmassa rajat oikeuden eri alojen ja eri oikeusjärjestystenkin välillä ovat katoamassa, ja rajoja on alettu rikkomaan tiedekunnassakin sekä opetuksen että oppilaiden ta-solla oppiaineiden välisten barrika-dien kaatamisen ja yhä kiihtyvän opiskelijavaihdon myötä.

Petmanin puheenvuorosta käy myös ilmi, kuinka maailman muutos näkyy tiedekunnassa käytännössä - kohta Porthanian salit ja opiskeli-jakirjastot eivät enää valmistakaan kandidaatteja, eivätkä nykyiset opiskelijat enää laske tänään jäljellä -tyyliin puuttuvia opintoviikkoja. Näistä Bolognan prosessin tuomis-ta muutoksista ja esim. käytännön taitojen painotuksen valtavasta kas-vusta entiseen nähden huolimatta Helsingin oikeustieteellinen tiede-

- Opiskelijapuheenvuoron pitänyt Sandvik (vas. ylh.) peräänkuulutti puheessaan alumnitoiminnan käynnistymisen myötä vahvistu-vaa ”Helsingin henkeä”.

- Eloisassa puheessaan Pet-man (vas. alh.) toi esimerkkien kautta esille, kuinka maailman muutokseen on reagoitu tiede-kunnassa käytännön tasolla.

kunta ei ole ollenkaan menettänyt asemaansa kansallisena ja yhä kan-sainvälisempänä huippuyliopistona, päinvastoin, onhan sillä nykyään kaksi akateemista huippyksikköä-kin, ja sieltä valmistuvat ovat valis-tuksellisen akateemisen sivistyksen ja teoreettisen tiedon ammattilaisia, kuten varmasti monet heitä ennen-kin aikanaan samoista tiloista val-mistuneet.

Petman päättää puheensa kan-sainvälistymisestä opetuksen ja tut-kimuksen näkökulmasta kehotuk-seen, että nyt muodostetun alumnin jäsenet tutustuisivat toisiinsa, mah-dollistaen näin tehokkaan hyötymi-sen uudesta yhdistyksestä.

Viimeisenä puhujankorokkeel-le astelee opiskelijoiden edustaja, tiedekunnan nykyisiä opiskelijoita

edustava Pykälä ry:n hallituksen pu-heenjohtaja Risto Sandvik, joka pu-heenvuorollaan ei ollenkaan kalpene muiden puhujien rinnalla.

Kuten hänkin tuo esille, vuodesta 1640 vuoteen 1960 Suomen kaikki oikeustieteilijät ja näin myös kaikki oikeustieteellisen koulutuksen saa-neet presidentit olivat Helsingin yli-opistossa koulutuksensa saaneita ja yhteisöllisyys työmaailmassa oli näin helppoa koko ammattikunnan sisäl-lä, mutta vuonna 1960 tapahtuneesta tiedekuntamonopolin murtumisesta lähtien on Helsingin oikeustieteelli-nen tiedekunta valmistuneine opis-kelijoineen saanut etsiä omaa paik-kaansa ja suhdettaan uusiin oike-ustieteellisiin tiedekuntiin ja näistä valmistuneisiin lakimiehiin, samalla kun uusissa tulokkaissa oppinsa saa-neet ovat vallanneet yhä suurempaa osaa paitsi työmarkkinoista myös alan järjestöistä. Nykyäänkin välillä sitä voisi ehkä kuitenkin haluta leik-kiä vain oman opinahjon käyneiden ja näin jotain samaa kokeneiden kes-ken.

Uusi tilanne on luonut aukon Hel-singin tiedekunnan kasvattien iden-titeettiin, jota paikkaamaan ollaan nyt Porthaniaan alumnitoimintaa perustamaan tultu. Jo aiemmin pie-nemmät oikeustieteelliset tiedekun-nat ovat perustaneet omat alumninsa ja verrattuna Helsinkiin, kaikkein

suurimpaan ja kauneimpaan, näi-den onkin ollut huomattavasti hel-pompi luoda identiteettiään ja pitää yllä yhteisöllisyyttään profi loitues-saan ei-suurimmaksi tiedekunnak-si, mutta Sandvikinkin puheessaan nostattama “Helsingin henki” val-mistuneiden lähennyttyä entistä tiedekuntaansa mahdollistaen näin alumnitoiminnan syntymisen on te-hokas vastaus mahdollisiin yhteisöl-lisyyden ja identiteetin puutteisiin, ja tätä henkeä voivat alumnitapahtu-mat tehokkaasti pitää yllä. Voimak-kaan alumnin syntyessä voivat ja saavat entiset opiskelijatkin Sandvi-kin lupauksen tapaan varmasti vielä usein kulkea Porthanian pyöröovista (jotka sivumennen sanoen ovat yksi merkittävimmistä tiedekuntaamme profi loituvista seikoista) valmistumi-sensa jälkeenkin. Sandvikin päättäessä puheenvuo-ronsa valtaisat aplodit täyttävät sa-lin, ja niiden vaietessa juhlavieraat siirtyvät vähitellen kuohuviinilasi-en pariin, jatkaakseen keskustelua ja muistellakseen menneitä, ennen kuin astuvat taas kerran Porthanian pyöröovista Helsingin vilskeeseen. Alumnitoiminnan suhteen pallo on nyt ilmassa ja samaan aikaan kun Helsingin oikeustieteellinen tiede-kunta jatkaa kohti maailman kirk-kainta kärkeä, varmasti usea vasta-perustetun alumnitoiminnan alum-nus odottelee innolla miten toiminta lähtee kulkemaan jatkossa. Kuten Hartwall Areenalla, myös Porthani-assa on kuitenkin nyt tehty histori-aa.


Experto Credite

OPISKELIJOIDEN VAIKUTTAMINEN TIEDEKUNNASSA

…tuntuu välillä aikamoiselta tai-teilulta. Hyvätkin ideat, niin opiske-lijoiden kuin opetushenkilökunnan jäsenten, saavat usein osakseen ke-huja, mutta niitä ei olla aina valmiita toteuttamaan vedoten esimerkiksi re-surssipulaan. Hallinnon kiemuroissa

täytyy henkises-ti valmistautua siihen, ettei pie-niäkään muutok-sia saada välttä-mättä toteutettua hetkessä.

Lukuvuoden lopussa on mah-dollisuus arvioida sitä, miten opis-kelijoiden mieli-piteet on otettu huomioon opetuk-sen suunnittelussa ensi lukuvuodel-le. Tutkintovaati-musten osalta voin ilolla todeta, että opiskelijoita on kuunneltu. Yksi keskeinen uudis-tus tulee olemaan se, että ensi luku-vuonna on mah-dollista suorittaa prosessioikeuden aineopintojen tent-ti kahdessa osassa; yleinen prosessioi-keus ja insolvens-sioikeus. Kyseinen tentti on yksi tiede-

kunnan laajimmista ja sen sivumäärä on huimaava. Opiske-lijaedustajat ovat esittäneet jo useana vuonna tentin jakamista, jotta siihen pystyisi valmistautumaan paremmin ja oppiminen olisi tehokkaampaa. Hyviä kokemuksia on saatu velvoi-teoikeuden aineopintotentin jaka-misesta. Ensi lukuvuonna voi siis suorittaa yhdellä tenttikierroksella

yleisen prosessioikeuden osuuden ja toisella kierroksella insolvenssioike-uden osuuden. Koko tentin voi myös tehdä yhdellä tenttikierroksella, ja jos ei läpäise toista osuutta, jäävät hyväksytysti suoritetun osuuden pisteet silti voimaan. Opintopisteet opiskelija tosin saa vasta sitten, kun molemmat osuudet on suoritettu hy-väksytysti, eli opiskelija on saanut puolet osuuden pisteistä. Kaiken kaikkiaan uusi järjestely vaikuttaa hämmästyttävän joustavalta opiske-lijan näkökulmasta.

Toinen keskeinen opiskelijoiden ajama uudistus on luentosarjojen suoritusten kirjaaminen Weboo-di-järjestelmään, kuten muissakin yliopiston tiedekunnissa. Tällaisen käytännön omaksuminen parantaisi opiskelijoiden oikeusturvaa, koska vaikka luentosarjojen tulokset ovat voimassa useamman vuoden, on nii-den löytäminen osoittautunut toisi-naan huolestuttavan ongelmalliseksi parin vuoden päästä kuulustelusta. Lisäksi rekisterissä näkyvät luento-sarjojen suoritukset osoittavat, että opiskelija on opiskellut, vaikkei

Experto Credite

”Ensi lukuvuonna on

mahdollista suorittaa

prosessioikeuden

aineopintojen tentti

kahdessa osassa.

OPISKELIJOIDEN

täytyy henkises-ti valmistautua siihen, ettei pie-niäkään muutok-sia saada välttä-mättä toteutettua hetkessä.

lopussa on mah-dollisuus arvioida sitä, miten opis-kelijoiden mieli-piteet on otettu huomioon opetuk-sen suunnittelussa ensi lukuvuodel-le. Tutkintovaati-musten osalta voin ilolla todeta, että opiskelijoita on kuunneltu. Yksi keskeinen uudis-tus tulee olemaan se, että ensi luku-vuonna on mah-dollista suorittaa prosessioikeuden aineopintojen tent-ti kahdessa osassa; yleinen prosessioi-keus ja insolvens-sioikeus. Kyseinen tentti on yksi tiede-

Tuomas Rytkönenopintovastaava 2007

tenttejä ole saanut suoritettua esi-merkiksi kirjapulan takia. Kirjaamis-ta on käytännössä kokeiltu velvoite-oikeuden oppiaineessa, ja saatujen kokemusten perusteella käytännön on todettu säästävän myös tiedekun-nan henkilökunnan aikaa. Tavoittee-na on, että käytäntö laajenee koko tiedekuntaan. Tämä tosin aiheuttaa sen, että opiskelijoiden tulee yhä enenevässä määrin ilmoittautua lu-entosarjoille ja –kuulusteluihin web-oodissa.

Tänä vuonna on saatu pidettyä kiinni myös tenttipäivien määrästä. Opiskelu oikeustieteellisessä perus-tuu pitkälti tenttimiseen, joten viisi päätenttikierrosta ja yksi kesätent-ti oppiainetta kohden on ehdoton edellytys sille, että opiskelijat val-mistuvat uuden tutkinnon asetta-massa tavoiteajassa (5 vuotta).

AUDITOINTIYliopiston laadunvarmistusjär-

jestelmän auditointi, eli arviointi, tulee tämän vuoden syksynä. Siitä on tällä palstalla kirjoitettu paljon jo aiemminkin, mutta sen merkitystä ei voi turhaan korostaa. Siinä tul-laan arvioimaan siis se, vastaavatko tiedekunnan käytännöt sitä, miten se on toimintakäsikirjassaan ilmoit-tanut menettelevänsä. Esimerkiksi, jos tiedekunta on ilmoittanut nou-dattavansa oikeusturvajohtosääntöä kuulustelujen tulosten ilmoittami-sessa, ja silti ilmoitustauluilla on nähtävissä nimi ja opiskelijanumero, ei tiedekunta menettele siten, kuin se on ilmoittanut. Näin ollen myös tiedekunnan laadunvarmistusjärjes-telmässä on puutteita.

Auditoinnissa ei arvioida opetuk-sen sisältöä, vaan ainoastaan sitä, minkälaisia käytäntöjä opetuksen toteuttamisessa ja laadunvarmistuk-sessa, esimerkiksi palautteen ke-räämisessä ja sen huomioimisessa, noudatetaan. Tiedekunnan pitäisi järjestää opiskelijoille keskustelu- ja tiedotustilaisuus auditoinnista ja laa-tutyöstä syksyllä. Saattaa olla, että auditoijat, jotka ovat muista korkea-kouluista, tulevat kysymään myös opiskelijoilta tiedekunnassa nouda-tettavista käytännöistä.

Mikäli opiskelijoiden näkemykset poikkeavat siitä, mitä tiedekunta toi-mintakäsikirjassaan on ilmoittanut, on tiedekunnan laadunvarmistusjär-jestelmässä puutteita.

Auditoijat eivät pysty käymään läpi koko Helsingin yliopistoa. Sen sijaan arvioinnin kohteeksi valitaan muutama tiedekunta. On epätoden-näköistä, että oikeustieteellinen tie-dekunta pienen kokonsa takia jou-tuu arvioitavaksi, mutta siihen on yhtä kaikki hyvä varautua.

KOULUTUSPOLITIIKKAOpintovaliokunnan tietoon on

kantautunut huolestuttavia tietoja opetusministeriön tavoitteesta oi-keustieteellisen tutkinnon koulu-tusmäärien nostamiseksi. Ensi vuo-sikymmenellä tavoitteena on, että juristeja koulutetaan vuodessa 880, mikä tarkoittaa sitä, että koulutus-määrää nostettaisiin noin 300 mais-terilla. Tämä luku on suurempi kuin mitä oma tiedekuntamme pystyy tuottamaan. Joko koulutukseen on tiedossa todella paljon lisää rahaa, tai sitten tulevaisuudessa juristien koulutukseen käytetään entistä vä-hemmän rahaa opiskelijaa kohden. Tutkintomme on tällä hetkellä yksi halvimmista. Lakimiesliitolla ja opis-kelijajärjestöillä tulee olemaan edun-valvonnan osalta kädet täynnä töitä myös tulevaisuudessa.

PYKÄLÄN KOTISIVUJEN TENTTIKYSYMYSOSIO

Olen ilokseni saanut huomata, että taannoin lähettämäni pyyntö tuoda vanhoja tenttikysymyksiä Py-kälän toimistolle on kantanut hedel-mää. Toimiston tenttikysymyslaatik-koon on ilmestynyt jo mukava määrä vanhoja tenttikysymyksiä. Niistä val taosa on tätä lukiessasi jo siirretty verkkoon.

Haluan koko opintovaliokunnan puolesta esittää kiitokseni tenttiky-symysten tuojille ja samalla toivon, että niitä tuotaisiin jatkossakin. Tällä tavoin voi auttaa kanssaopiskelijoita valmistautumaan tentteihin.

Toivotan omasta ja opintovalio-kunnan puolesta hyvää kesää kaikil-le lukijoille!

”Joko koulutukseen on

tiedossa todella paljon

lisää rahaa, tai sitten

tulevaisuudessa juristien

koulutukseen käytetään

entistä vähemmän rahaa

opiskelijaa kohden.


Pykälän ihastuttavan perhosen siipien suojiin on ajautunut taas kaikenlaista kertomisen arvoista. Varsinkin §-viikko oli perinteiden mukaisesti varsin tapahtuma-rikas...

Ainakin jokunen pykälistineito löysi oman lääkärin taannoisil-

la LKS-sitzeillä. Perhonen kuitenkin paheksuu medisiinarien kaikkoa-mista jo alkuillasta ja ennen kaikkea jatkuvaa vedenjuontia sitzeillä. Hyi!

Phuksit katosivat Itämeren aal-loille Lemmenlaiva-henkisel-

le risteilylle. Mitä ilmeisimmin rakkautta oli myös ilmassa. Mat-kan kosteasta luonteesta huolimat-ta kaikki selvisivät takaisin koti-

Suomeen, tosin eivät aivan yhtäai-kaisesti. Eräs phuksityttö otti sen verran osumaa menomatkalla, että joutui Tukholmaan paikattavaksi ja ehti takaisin vasta jälkijunassa. Va-rokaa portaita, hyvät ihmiset.

Kertun kepittäjäisissä muu-an aiemmin tämänkin julkai-

sun kantavana voimana toiminut pykälisti päätti ystävällisesti re-montoida lisää baaritiskiä kömpi-mällä sen yli keittiön puolelle. Sa-mainen miekkonen ilahdutti myö-hemmin läsnäolijoita kekkuloi-malla Aatamin asussa keittiössä.

Saman juhlan kunniaksi joku ys-tävällinen sielu päätti myös ko-

ristella kerhotilojen edessä olevan

puun haalareillaan. Kauniisti ne toki aamuyön tunteina lepattivat.

Eräästä tapahtumaan osallistu-neesta ravitsemusliikkeestä sen

sijaan kuului perästäpäin aurinkoi-sia terveisiä: käytös oli kautta linjan huonoa ja positiivista palautetta ei ole lainkaan. Perhonen kummaste-lee tätä, sillä ainakin jatkoilla Pyk-syssä käytös oli vähintään kohtuul-lista.

Bussimatka Kiljavalle kysyi her-moja ennen kaikkea bussikus-

kilta: kuljettaja ei selvästikään ollut samalla aaltopituudella pohjoismais-ten vieraiden kanssa. Tästä huoli-matta myös KV-vieraat pääsivät pe-rille leirikeskukseen. Muuan van-

toki aamuyön tunteina lepattivat.

räästä tapahtumaan osallistu-neesta ravitsemusliikkeestä sen

sijaan kuului perästäpäin aurinkoi-sia terveisiä: käytös oli kautta linjan huonoa ja positiivista palautetta ei

hentumistaan juhlinut phuksipoika esitteli norjantaitojaan jo alkuillas-ta. Ikäkriisi otti selvästi koville.

Erään toisen dokaavan pykälis-tin kunniaksi taas paikalla kä-

väisi piipaa-auto. Ja jos käy vaatteet päällä uimassa on tietenkin vallan loogista laittaa ne kiukaalle kuivu-maan. Onneksi kuitenkaan lisää pii-paa-autoja ei tarvittu.

Eräs tuotteisiin erikoistunut tyttö puolestaan yllätti itsensä käve-

lemällä aamulla ilman housuja – tätä itsekään ensin havaitsematta. Aina toki ei voi muistaa, mitä on illalla viimeiseksi tullut tehtyä…

Kiljavalla oli ha-vaittavissa myös erittäin läheis-tä pohjoismaista

yhteistyötä, jota voisi kenties sat-

tuvimmin luonnehtia Juha Vainion napaseu-duille sijoittuvan klas-

sikkokappaleen kertosä-keen ilmauksin. Eikä py-

kälistien välisestä läheisyy-destäkään ollut puutetta.

Ainakin eräät urheilulliset tieteen-harjoittajat silmin nähden nauttivat toistensa seurasta.

KV-viikkolegendoihin lukeu-tuva tanskalainen teekkari

sai Kiljavalla suoraa palautetta: eräs pieni ja pippurinen kuivan suo-malaisen valkoviinin ystävä otti ja

puri tätä mahaan, kun voileipämaan sankari ei ymmärtänyt pitää kerma-vaahtoaan tytöstä kaukana. Muis-toksi jäi melkoinen mustelma.

Hukkaputkessa viime vuon-na metrokaapparina kunnos-

tautunut tieteenharjoittaja onnistui puhumaan itsensä vapaaksi HKL:n tarkastusmaksusta. Perhonen nostaa hattua, tähän ei moni pysty.

Pohjoismaiset vieraat yllätti-vät perhosen rauhallisuudel-

laan: edes 13. pvä perjantaina jär-jestetyillä KV-sitzeillä ei päässyt piru irti. Toki Pykälän toileteissa harrastettiin yhtä sun toista mie-lenkiintoista ja kuten pj Sand-vik vuosijuhlatervehdyksessään mainitsi, myös tuolivarasto kan-nusti erinäisiin aktiviteetteihin.

Riemusta eivät kuitenkaan huo-lehtineet yksin KV- vieraat,

vaan myös järjestävä taho kantoi kortensa kekoon. Samansuuntais-ta toimintaa harjoitettiin ahkerasti myös vuosijuhlien jatkoilla. Tuol-loin ainakin Lexin ja Pykälän välisiä suhteita tiivistettiin ilmeisen onnis-tuneesti.

När börjar sillis? Eräs hyvin nuori tieteenharjoittajatyt-

tö intoutui sillistunnelmissa har-joittamaan sangen eroottista tanssia useammankin KV-vieraan kanssa. Vaikka sää olikin mitä parhain, to-teutettiin tämä performanssi onnek-si vaatteet päällä. Sillistoimikunnan

tytölle ystävällisesti tar-joamien shottien määrällä saattoi olla osuutta asiaan. Eräs vuosijuhlien jatkojen järjestäjiin kuulunut vanhempi tie-teenharjoittajaneitonen puolestaan havaittiin erittäin läheisissä tunnel-missa muuan esittelyjä kaipaamatto-man tanskalaisen teekkarin kanssa.

Valmennuskurssien edustaja ja opintovaliokunnassa vaikutta-

va tieteenharjoittaja poistuivat yh-dessä sillikseltä. Ilmeisesti suhtei-den luomista on jatkettu §-viikon jälkeenkin. Kyseessä lienee kaiken kukkuraksi työpaikkaromanssi.

Eräs eräänä vuotena yhdistyk-sen liikehdinnällisestä siives-

tä vastannut pykälisti on huhujen mukaan siirtynyt harrastamaan ex-treme-lajeja. Perhonen on nimittäin havainnut silliksen jatkoilla kara-okebaarin saniteettitiloissa harras-tetun eräänlaista (lähi-)kontaktiur-heilua. Onko seuraavaksi edessä kymppikerho, perhonen miettii?

Pohjoista ulottuvuutta edustavan KV-vieraan tiedetään hämmäs-

telleen vaaleakiehkuraisen isäntänsä käytöstä: jokaisena iltana, kun vie-ras saapui majapaikkaansa, yllätti hän majoittajansa eri naisen päältä.

Tätä raapustettaessa vappu on vielä edessä. Perhonen liihotte-leekin odottelevissa tunnelmissa kohti opiskelijoiden toista jou-lua…

joamien shottien määrällä


Miksi Portsun Unicafen maustepöy-tä on niin kämänen? En ole varmaan ainoa, joka on antanut siitä palautet-ta, mutta kun vielä tässäkin vaihees-sa on tarjolla sitä ketsuppi-sinappi -linjaa, niin kyllä sapettaa. Missä ovat pippurit, oliiviöljyt, etikat, oreganot, yrtit, valkosipulimurskat tms.?? Muilta osin ruoat ovat kyllä jees, mutta nautinto menee pilalle, kun sitä ei saa maustettua kunnolla. AAARGHHH!

Sitruunapippurimies

Onko pakko tulla kirjoittamaan semmatöitä oikiksen kirjastoon kun Alexandria olis ihan siinä vieressä?

Kiukku

Miks aina pitää dokata niin v***sti? maksa ei kestä ja pöhöttyy..

Helan går

Minkä ihmeen takia nämä alek-sandrian koneet paskantavat neon-väristä puppua ruudulle? Tämähän on ihan älytöntä!

Killisilmä

V*****aa, kun elämäni mies ei tajua, kuinka ihana olen. Nysvään sen ta-kia yksin kotona paskalla fi iliksellä, vaikka pitäisi olla ulkona nauttimas-sa keväästä.

Lonely Rider

Opintotuen takaisinperintä? Sehän on opintotuen poisperintä! “Ta-kaisin” perittyä tukikuukautta ei voikaan käyttää myöhemmin uudes-taan (toisin kuin ennakkoon palau-tettaessa), kun se on nyt vielä 15% korotuksin ryystetty minulta pois.. jep jep. Ehkä minusta tulee isona KELAn lakimies.

Siis mitäh

On se nyt kumma kun ei pääse edes harjoittelupaikan työhaastatteluun koska ei ole aikaisempaa työkoke-musta. Miten voi saada työkokemus-ta, jos ei pääse haastatteluun kun ei ole työkokemusta?

Työtön

Raivostuttaa, että moni laittaa tent-tipäivinä jalkaansa ne kaikista

kopisevimmat korkkarit. Portsun ykkössalin portaissa niistä tulee korvia huumaava meteli, johon ei edes korvatulpat tehoa. Arvoisat naisihmiset, voitteko mieluummin vetäistä vaikka huopatossut jalkaan! Ei tenttiin tartte pukeutua ihan niin vimpan päälle.

Yrittää keskittyä...

V***u kun v*****i olla oikiksen kir-jaston salissa lukemassa kun kaksi tyttöä supisi siellä varmaan yli 10 min putkeen. v***u menkää s**tanan pellet taukohuoneeseen! V***n pel-let!

Ärsyyntynyt

Onko pakko jutella vieruskaverin kanssa luennolla niin kovaan ää-neen, ettei luennoitsijan puheesta kuule mitään? Jotkut meistä on tul-lut tänne oikikseen opiskelemaan.

Tyst!

Nyppii se, ettei IV:hen kerätä iloisia asioita, vaan pelkkää v*****ntunutta avautumista.

Sergei

inter vivos VUOSIJUHLIEN JATKOT&

SILLISkuvat Tuuli Tuomela,

Eliisa Reenpää ja Eero Blå� eld


KIRJOITTAJATRisto Sandvik | Mikael NuottoLiisa Reunanen | Ville P. KomulainenMikko Rudanko | Nelli VilkkoLassi Jyrkkiö | Henri TanskanenMikko Pitkänen | Jukka LehtolaKirill Tervo | Tuomas Rytkönen Perhonen | Kiti KarvinenTero Nieminen | Milla MustamäkiMikko Kohtala | Lotta NiemeläSven Laakso | Veera Snellman

Tietoa ja elämyksiä

Tutustu verkkokirjakaupassawww.edita.fi/netmarket

TILAUKSET MYÖS:

[email protected] Puhelin 020 450 05Faksi 020 450 2380

Opiskelija-alennus lakikirjoista 30 %. (Alennuksen saa asiakaspalvelusta tai Edita-kirjakaupasta.)

Edita-kirjakauppa:Annankatu 44, 00100 Helsinki, puhelin 020 450 2566

PYKÄLÄ RYY-tunnus 0288776-8

TOIMISTOMannerheimintie 3 BFI-00100 Helsinki

Toimisto avoinna ti-to klo 12-17tel. +358 9 278 5003fax +358 9 278 5004

HUONEISTOSörnäisten rantatie 33BFI-00580 Helsinkitel. +358 9 682 1858

OSOITTEENMUUTOKSETwww.pykala.� /osoitteenmuutos

YRITYSSUHDETOIMIKUNTALaura Kuusisto+358 50 341 5945Hannu Partanen+358 50 573 6585Iina-Mari Supperi+358 50 449 5259

SÄHKÖPOSTIOSOITTEETetunimi.sukunimi@pykala.�

Ilmoitushinnat1/1 väri 420€1/1 350€1/2 200€1/4 120€1/8 80€

Mediatiedotwww.pykala.� /mediakortti

Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannol-lisista tai muista toiminnallisista syistä taik-ka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdol-lisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien.

Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjul-kaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

inter vivos

KIRJOITTAJATAntti Laitila | Risto SandvikMikael Nuotto | Kiti KarvinenTero Nieminen | So� a Ylieskola Tuomas Rytkönen | Veera Snellman Lassi Jyrkkiö | Henri Tanskanen Mikko Rudanko | Anna-Stiina Tarkka Jukka Lehtola | Nelli VilkkoNiko Jakobsson | Perhonen

oKESÄ-IV ILMESTYY HEINÄKUUSSA. TARKASTA YKSITYISKOHTAISET SPEKSIT NETISTÄ!

o

inter vivos - pykala.fi...valuvika vai kasvukipuja? kuinka monta hlautasta?s tudia juridica...

Documents