ISO 26000Yhteiskuntavastuu

2

ISO 26000 Yhteiskuntavastuu

ISO 26000 on kansainvälinen standardi, joka auttaa toteuttamaan yhteiskuntavastuun periaatteita

käytännössä. Suomessa se on vahvistettu kansalliseksi standardiksi tunnuksella SFS-ISO 26000.

Yhteiskunta edellyttää organisaatioilta yhä useammin yhteiskuntavastuullista toimintaa, ja tämä standardi auttaa vas-taamaan näihin vaatimuksiin. Standardin ISO 26000 ohjeet soveltuvat kaikentyyp-pisille organisaatioille niiden koosta ja si-jainnista riippumatta.

Standardin sisältämät ohjeet ovat käyttökelpoisia kaikkialla maailmas-sa. Ne perustuvat tärkeimpiä sidosryh-miä edustavien kansainvälisten asian-tuntijoiden yhteisymmärrykseen. Näin edistetään parhaiden yhteiskuntavas-tuukäytäntöjen toteutumista eri puolil-la maailmaa.

ISO 26000 tuo lisäarvoa nykyiseen yh-teiskuntavastuutyöhön sekä tukee yhteis-kuntavastuun ymmärtämistä ja toteutta-mista. Standardi esittää kansainvälisen käsityksen siitä, mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa ja mitä yhteiskuntavastuuky-symyksiä organisaatioiden tarvitsee kä-sitellä. Sen ohjeiden avulla yhteiskun-tavastuun periaatteet voidaan muuttaa tehokkaaksi toiminnaksi.

ISO 26000 kiteyttää yhteis kunta-vastuun parhaat käytännöt ja edistää nii-den käyttöönottoa kaikkialla maailmas-sa, mikä hyödyttää koko kansainvälistä yhteisöä.

3

Mitä ISO 26000 käsittelee?

ISO 26000 käsittelee yhteiskuntavastuun periaatteita, yhteiskuntavastuun tunnista-mista ja sidosryhmien osallistamista sekä seitsemää yhteiskuntavastuun ydinaihetta:

6.2 Organisaation

Kokonaisvaltainen lähestymistapa

hallintotapa

Riippuvuussuhde

Kuluttaja-asiat

Yhteisön toimintaan

osallistuminenja yhteisön

kehittäminen

Ihmisoikeudet

Työelämän käytännöt

YmpäristöOikeuden-mukaiset

toimintatavat

ORGANISAATIO

4

Kenelle ISO 26000 on tarkoitettu?

Standardi on tarkoitettu käytettäväksi kaikentyyppisissä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa niin teollisuus-maissa kuin kehittyvissä maissakin.

Standardi auttaa organisaatioita edis-tämään kestävää kehitystä. Sen tarkoitus on kannustaa niitä toimimaan vastuulli-semmin kuin laki vaatii, vaikka standar-dissa todetaankin, että lakien noudat-taminen on kaikkien organisaatioiden perimmäinen velvollisuus ja olennai-nen osa niiden yhteiskuntavastuullista

toimintaa. Standardin tavoite on edistää yhteisymmärrystä yhteiskuntavastuun alueella ja täydentää muita yhteiskunta-vastuuseen liittyviä asiakirjoja ja hankkei-ta, ei korvata niitä.

Standardia soveltavien organisaatioi-den on hyvä ottaa huomioon yhteiskun-tien, ympäristön, lainsäädännön, kulttuu-rien, politiikan ja organisaatioiden erot sekä erilaiset taloudelliset olot, mutta nii-den tulisi kuitenkin noudattaa kansainvä-lisiä toimintasääntöjä.

Miksi yhteiskuntavastuu on tärkeää?

Yhä useammat organisaatiot ja niiden si-dosryhmät eri puolilla maailmaa tiedos-tavat, että niiden täytyy toimia yhteis-kuntavastuullisella tavalla ja että siitä on niille hyötyä. Yhteiskuntavastuun pää-määränä on edistää kestävää kehitystä.

Organisaation suhtautuminen pai-kalliseen yhteisöön ja ympäristöön vai-kuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka sen toimintaa arvioidaan yleisesti ja kuinka

elinvoimaisena sitä pidetään. Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka tärkeänä eko-systeemien terveyttä, yhteiskunnan ta-sa-arvoisuutta ja organisaation hyviä hallintotapoja nykyään pidetään. Pitkällä aikavälillä kaikkien organisaatioiden toi-minnot ovat riippuvaisia maailman eko-systeemien terveydestä. Yhä useammat eri sidosryhmät seuraavat tarkasti orga-nisaatioiden toimintaa.

5

Mitä hyötyä ISO 26000 tuo organisaatioille?

Standardissa ISO 26000 kiteytyy yhteis-kuntavastuuseen liittyvä kansainvälinen asiantuntemus. Siinä kerrotaan, mitä kä-site yhteiskuntavastuu tarkoittaa, mitä ky-symyksiä organisaation tarvitsee käsitel-lä toimiakseen yhteiskuntavastuullisesti ja mitkä ovat parhaita käytäntöjä yhteiskun-tavastuun toteuttamisessa. Standardi on tehokas yhteiskuntavastuutyökalu, joka auttaa organisaatioita siirtymään hyvistä aikomuksista hyviin tekoihin.

Organisaation yhteiskuntavastuulliseen toimintaan liittyvät mielikuvat ja todellisuus voivat vaikuttaa muun muassa sen

— kilpailuetuihin — maineeseen — mahdollisuuksiin houkutella työn-

tekijöitä tai jäseniä, asiakkaita tai käyttäjiä

— työntekijöiden motivaatioon, sitou-tumiseen ja tuottavuuteen

— sijoittajien, omistajien, lahjoittajien, tukijoiden ja rahoittajien kantoihin

— suhteisiin yritysten, julkisen hallinnon, median, toimittajien, yhteistyökumppa-nien, asiakkaiden ja sen toimintaympä-ristönä olevan yhteisön kanssa.

Organisaation jatkuva menestys vaatii uskottavia liiketoimintatapoja. Asiakkaat, kuluttajat, valtionhallinto, eri järjestöt ja suuri yleisö edellyttävät, että organisaa-tio pystyy tuottamaan asiakkaiden ha-luamia tuotteita ja palveluja ympäristöä vaarantamatta ja että se toimii yhteis-kuntavastuullisella tavalla.

Yhteiskuntavastuuseen liittyy toi-saalta useita korkean tason periaate-julistuksia ja toisaalta monia yksittäisiä yhteiskuntavastuuohjelmia ja -aloittei-ta. Suurin haaste on, miten periaatteet saadaan käytäntöön ja miten yhteis-kuntavastuuta toteutetaan tehokkaas-ti, kun jopa käsitteen yhteiskuntavastuu merkitys saattaa vaihdella ohjelmasta toiseen. Lisäksi aiempien hankkeiden painopiste on ollut yleensä yritysten yhteiskuntavastuussa (CSR, corporate social responsibility).

ISO 26000 esittää mihin tahansa maahan ja yhteiskuntaan soveltuvan näkemyksen siitä, mitä yhteiskuntavas-tuu on ja miten kaikenlaiset organisaati-ot voivat toimia yhteiskuntavastuullisel-la tavalla.

6

Voiko organisaatio hankkia ISO 26000 -sertifikaatin?

ISO 26000 ei ole hallintajärjestelmästan-dardi. Se sisältää vapaaehtoisesti nouda-tettavia ohjeita, ei täsmällisiä vaatimuksia, joten standardin vaatimusten mukaisuut-ta ei voida todistaa sertifioinnilla, eikä

sitä ole siihen tarkoitettukaan. Tarjoukset tehdä standardiin ISO 26000 perustuvaa sertifiointia tai väitteet sen mukaisesta sertifioinnista vääristelevät standardin tarkoitusta ja ovat sen väärinkäyttöä.

Miten organisaatio voi kertoa noudattavansa standardia?

ISO 26000 on vapaaehtoisesti noudatet-tava kansainvälinen standardi, jossa on ohjeita yhteiskuntavastuusta. Kaikki or-ganisaatiot voivat ilmoittaa kannattavan-sa ja noudattavansa standardin periaat-teita seuraavasti:

[Organisaatio] ottaa huomioon toi-minnassaan standardin ISO 26000 oh-jeet yhteiskuntavastuusta.

[Organisaatio] noudattaa toiminnas-saan yhteiskuntavastuullisia periaatteita ja käytäntöjä, jotka pohjautuvat standar-din ISO 26000 ohjeisiin.

Lue lisää:ISO 26000 Yhteiskuntavastuu – ISO 26000 Yhteiskuntavastuuopas

Lisätietoja ISO 26000 -standardista ja sen käytöstä muidenvastuullisuustyökalujen kanssa on saatavilla SFS:n verkkosivuilta:

www.sfs.fi/yhteiskuntavastuu

7

8

Kuinka standardi on syntynyt?

Standardin ISO 26000 ohjeet pohjautu-vat parhaisiin käytäntöihin, joita on ke-hitetty jo käynnissä olevissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskuntavastuu-hankkeissa. Standardi täydentää aihee-seen liittyviä YK:n ja sen alajärjestöjen julistuksia ja sopimuksia. ISOn yhteis-työkumppaneita standardin laadinnas-sa ovat olleet muun muassa kansainväli-nen työjärjestö ILO (International Labour Organization), YK:n Global Compact -aloitteen hallinto UNGCO (United Nations Global Compact Office) ja talou-dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development).

ISOn yhteiskuntavastuutyöryhmäs-sä oli kaikkien aikojen kattavin edustus: mukana olleita sidosryhmiä olivat muun

muassa teollisuus, valtionhallinto, työ-markkinat, kuluttajat, kansalaisjärjestöt, palvelut, tukitoiminnot ja tutkimus. Li-säksi osallistujat edustivat tasapuolisesti eri maantieteellisiä alueita sekä molem-pia sukupuolia. Myös Suomesta on osal-listunut eri sidosryhmien edustajia stan-dardin ISO 26000 laadintatyöhön SFS:n delegaatiossa.

Heinäkuussa 2010 ISOn yhteiskunta-vastuutyöryhmään kuului 450 asiantun-tijaa ja 210 tarkkailijajäsentä 99:stä ISOn jäsenjärjestömaasta ja 42 yhteistyöor-ganisaatiosta. Delegaatioiden taustalla lähes kaikissa maissa toimi kansallinen komitea, kuten Suomessa SFS:n TK 117 Yhteiskuntavastuukomitea, joten välilli-sesti standardin laadintaan vaikuttivat tuhannet asiantuntijat eri maista.

9

Miten päästä alkuun?

Aluksi kannattaa perehtyä yhteiskun-tavastuun taustaan ja sen suhteeseen kestävään kehitykseen, jotka esitellään standardin kohdassa 3. Tältä pohjalta on hyvä tutustua yhteiskuntavastuun pe-riaatteisiin, jotka on määritelty kohdas-sa 4. Nämä periaatteet organisaation tuli-si ottaa huomioon toiminnassaan, samoin kuin kohdassa 6 esitetyt yhteiskuntavas-tuun ydinaiheisiin liittyvät periaatteet. Standardin lukemista helpottavat koh-dassa 2 esitetyt yhteiskuntavastuuseen liittyvät käsitteet, termit ja määritelmät.

Lisäksi standardin kohdassa 5 mää-ritellään kaksi yhteiskuntavastuun pe-ruskäy täntöä, joita organisaation tulisi noudattaa. Ne ovat yhteiskunta-vastuun tunnistaminen organisaation

vaikutuspiirissä sekä sidosryhmien tun-nistaminen ja osallistaminen. Kohdan 5 ohjeita noudattaen organisaation tulisi analysoida omalta kannaltaan yhteiskun-tavastuun ydinaiheita ja kysymyksiä sekä niihin liittyviä toimenpiteitä ja odotuksia.

Kohdassa 7 kerrotaan, kuinka orga-nisaatio voi liittää yhteiskuntavastuun osaksi organisaation toimintaperiaat-teita, organisaatiokulttuuria, strategioi-ta ja toimintaa. Tähän liittyy esimerkiksi yhteiskuntavastuuseen liittyvä viestin-tä ja organisaation sisäisten valmiuksien kehittäminen.

Standardia lukiessa on hyvä pitää mie-lessä, että yhteiskuntavastuun tarkaste-lun ja toteuttamisen tavoitteena on en-nen kaikkea tukea kestävää kehitystä.

10

Kuva: ISO

ISO – International Organization for Standardization

1 vuonna 2018

ISO on kansainvälinen standardisoimis-järjestö, jonka jäseninä on 163 kansal-lista standardisoimisjärjestöä. ISOn jul-kaisemia kansainvälisiä standardeja on noin 22 5001. Standardit käsittelevät lä-hes kaikkia teknisiä aloja ja tukevat mo-nenlaista liiketoimintaa. Ne edistävät teknologian leviämistä ja hyvää liiketoi-mintatapaa, tukevat tehokkaampien, tur-vallisempien ja puhtaampien tuotteiden ja palvelujen kehitystä, valmistusta ja toimitusta sekä tekevät maiden välises-tä kaupankäynnistä helpompaa ja rei-lumpaa. ISOn standardit myös suojele-vat käyttäjiä ja kuluttajia sekä helpottavat heidän elämäänsä monella tavalla.

ISO laatii vain sellaisia standardeja, joille on selvästi kysyntää. Niitä laativat

asiantuntijat, jotka edustavat standarde-ja tarvitsevia ja niiden käyttäjäkuntaan kuuluvia teollisuuden, tekniikan ja liike-toiminnan alueita. Standardien laatimis-työhön voivat osallistua myös muut ta-hot, joilla on tarvittavaa tietämystä tai standardin aiheeseen liittyviä intressejä, kuten valtion virastojen, kuluttajajärjestö-jen, korkeakoulujen ja testauslaboratori-oiden edustajat.

ISOn standardit julkaistaan kansain-välisten standardien nimikkeellä, ja ne edustavat kansainvälistä yhteisymmärrys-tä alan viimeisintä kehitystä edustavas-ta tekniikasta tai hyvistä toimintatavoista.

ISOon kuuluu yksi jäsen kustakin eri maasta. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on yksi ISOn jäsenistä.

11

SFS lyhyesti

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia sekä rakennamme vastuullista ja turvallista yhteiskuntaa standardisoinnin keinoin.

SFS on kumppanisi ja oppaasi kaikessa standardisointiin liittyvässä. Huolehdimme, että suomalaisilla organisaatioilla on mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa standardisointiin. Kerromme standardien hyödyistä ja ylläpidämme Suomen tarpeita vastaavaa standardikokoelmaa.

Pääosa Suomessa voimassa olevista standardeista perustuu maailmanlaajuisiin ja eurooppalaisiin standardeihin. Olemme jäseniä kansainvälisessä standardisoimisjärjestö ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa CENissä (European Committee for Standardization).

Seuraa meitä!

sfs.fi

sfs.fi/uutiskirjetilaus

@standardeista

10/2

019

Lisätietoja

SFSSusanna VahtilaJohtaja

www.sfs.fi 09 1499 3381 etunimi.sukunimi@sfs.fi

Suomen Standardisoimisliitto SFS ryMalminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki

p. 09 149 9331, www.sfs.fi, sfs@sfs.fi