itÄ-suomen rakennerahastopÄivÄt 2013 ryhmÄtyÖ · syrjäyttÄminen käsitellyt teemat...

ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT

ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ


RAKENNE

1. Yhteenvedot työpajojen keskusteluista

2. Keskustelumuistiinpanot raakadatana


YHTEENVEDOT TYÖPAJOJEN KESKUSTELUISTA


TEEMAT

Teema 1: ja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (Ryhmät 1, 5 ja 9)

Teema 2: Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden edistäminen (Ryhmät 2, 6 ja 10)

Teema 3: Osaaminen ja innovaatiot (Ryhmät 3, 7 ja 11)

Teema 4: Yritysten toimintaympäristöt (Ryhmät 4, 8 ja 12)


TEEMA 1, RYHMÄ 1

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Pk-yritysten kehittämisresurssit, maakuntaohjelman sitovuus, asiakaslähtöisyys tärkeää verkostoiduttaessa, luovat alat, rahoitusvälineiden välinen yhteistyö

Erityisesti esillä

Pienet toimijat ja yrittäjät, heidän toimintansa tukeminen, tuen riittävyys, tuen hakijat samoja kuin yleisesti

Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta

Hyödyn välittömyys yksityisyrittäjälle tärkeää, eri rahoitusvälineiden yhdistäminen on tarpeellista, yrittäjyy- ja liiketoimintasosaamisen tarvetta on paljon. Syy lähteä toimintaan on oltava yrityksille selvillä.

Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle

Naisyrittäjät, uudet yrittäjät tarvitsevat oppia vanhoilta tekijöiltä, ideaportaat, portaali, yrityksen perustoimintojen on oltava aloitettaessa kunnossa

Content slide


TEEMA 1, RYHMÄ 5

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Jatkuvuus, hyvien käytäntöjen edistäminen, vakihenkilöstön osuus osaamisen säilymisessä “talon sisällä”

Erityisesti esillä

Jatkuvuus, epäonnistumisista kertominen rohkeasti


Epäonnistumisia rohkeammin esille, kulttuurin muutos


Jatkuvuuden edistäminen tärkeää, tärkeää turvata tämä projektin alusta lähtien, ei vain loppuvaiheessa.

Content slide


TEEMA 1, RYHMÄ 9

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Tuleva ohjelmakausi, pk-yritysten verkostoitumishankkeet

Erityisesti esillä

Yrityslähtöisyys toiminnassa, verkostoituminen, uusi ohjelmakausi


Koulutukset, joita on tehty hankkeiden avustuksella.


Rahastojen yhdistettäessä riski, että asiakaslähtöisyys kärsii

Content slide


TEEMA 2, RYHMÄ 2

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Erityisryhmät, osallisuus. Ei hankeresursseja ikääntyville. Nuorisotakuu. Työmarkkinoilla tehtävistä toiseen hakeutuneet määräaikaistyöllistetyt. Verkostoituminen Tekoja ja tiedon jakamista, asioiden läpinäkyvyys. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy.

Erityisesti esillä

Osallisuuden teema. Ikääntyvien haaste. Mistä nuorten syrjäytymiskehitys alkaa? Työelämän laatukysymykset.


Verkotomaiseen työskentelyyn soveltuvien työtapojen kehittäminen tärkeää. Prosessit ja ketjut ja työkalut. Koordinaattorin ominaisuus.


Content slide


TEEMA 2, RYHMÄ 6

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Nuoret, nuorten asema, heihin panostaminen jatkossakin. Vanhempien tukeminen, estää nuorten syrjäytymistä. Räätälöidyt ja yksilölliset toimentpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Pitkäaikaistyöttömät. Verkostoituminen. Pienet yritykset ja heidän palkkaamismahdollisuutensa.

Erityisesti esillä

Nuorten pääseminen mukaan työelämään.


Nuorille tarvitaan räätälöityä tukea. Yrityksille ei aina selvää, kuka vastaa mistä hanketoiminnassa. Pitää olla hyvin selvillä yritysten tarpeista työllisyystarpeen suhteen, jotta tiedetään, ketä sinne voidaan tarjota.


Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille, koulutusjärjestelmä on jäykkä. Tulokset nuoriin kohdistuneissa hankkeissa on parempia kuin pitkäaikaistyöttömiin kohdistetuissa palveluissa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa.

Content slide


TEEMA 2, RYHMÄ 10

Näkökulma

SyrjäYTTÄminen

Käsitellyt teemat

Syrjäyttävät mekanismit, syrjäytymisen ehkäisy, kohderyhmien eristäminen toisistaan on ehkä väärä veto, kummiyritykset, matalan kynnyksen kioskit ja pois sektoripompottelusta

Erityisesti esillä

Aikainen puuttuminen syrjäytymiseen, “liukumatyö”, matalan kynnyksen kioskit, verkostot koostuvat ihmisistä, jos ihmiset häviävät, niin häviävät verkostotkin


Oppilaitosten tärkeys oppimisympäristöinä, saavat “nuorista kopin”, ei hankehakemuksia, joissa päällekkäisyyksiä ei ole poistettu, pitkäkestoiset hankkeet, kolmas sektori jo mukana hyvin


Miten vältetään kohderyhmien eristäminen toisistaan, lapsiperheiden kokonaisvaltainen tukeminen, verkostoista yhteiskehittämiseen, kunnan rooli tärkeä syrjäytymisen ehkäisyssä, kunnat pitäisi ottaa ESR-rahan kohderyhmiksi, kokonaisvaltainen lähestyminen täten

Content slide


TEEMA 3, RYHMÄ 3

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Isojen hankintojen vaikeus ja vaativuus, EAKR ja ESR, vaikeuskertoimetlisääntyt kun eri tuki-instrumentit yhdessä, työelämän vaatimukset lisääntyvät

Erityisesti esillä


Yritysten sitouttaminen, maailman huippujen saaminen “meille”


Yhteistyö kaikilla sektoreillla, oppilaitosten reagointikyky muuttuviin työelämän haasteisiin, oppilaitosyhteistyö,

Content slide


TEEMA 3, RYHMÄ 7

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Yliopistojen rooli, t&k, yliopistojen omat tavoitteet

Erityisesti esillä

Yritysten tukeminen kouluttamalla



Tulkki yliopistojen ja aluekehitäjien välille, innovaatioasiamiehet “kultajyviä” noukkimassa

Content slide


TEEMA 3, RYHMÄ 11

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, oppimisympäristöjen kehittäminen yritykset ja oppilaitokset, yhdessä kehittäminen

Erityisesti esillä

Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, innovaatioiden tunnistaminen


Miten levitetään innovaatioita? Riskinä on, että niitä omitaan.


Miten tunnistetaan hyvä innovaatio? Tunnistetaanko nämä? Esim. Rovio

Content slide


TEEMA 4, RYHMÄ 4

Näkökulma

Käsitellyt aiheet

Yleinen rakennemuutos, yrityskeskukset, viestintä, pitkäkestoinen mentorointi, globaalit verkostot, verkostoituminen, infra, rahan vähyys

Erityisesti esillä

Toimijoiden määrä, kohtaamispaikat toimijoille, pitkäjänteinen vs. nopea reagointi, hankkeen hidas hallinto,


Lump sum –vaikuttanut ajattelutavan tehostamisella, hyvällä tavalla, keskitytään tuloksellisuuteen ja nopeaan aikatauluun


Mittareiden aktiivisempi huomiointi, konkreettisten tulosten kuvaus (esim. 3 palvelukuvausta), pienten yritysten yhteisten logistiikkamallien kehittäminen, miten pysytään aikataulullisesti tarpeiden tahdissa

Content slide


TEEMA 4, RYHMÄ 8

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Välittäjäorganisaatiot, konkretia

Erityisesti esillä

Konkretia, liika fokus välittäjäorganisaatioihin?


Pitkäjänteisyys yrityksen kehittämisessä, uskallus tehdä suunnanmuutos


Miten hankkeen suuntaan voisi muuttaa, jos huomataan, että ollaankin menossa väärään suuntaan? Uskallus tehdä suunnanmuutos

Content slide


TEEMA 4, RYHMÄ 12

Näkökulma

Käsitellyt teemat

Yrityksille suuntautuneiden palveluiden määrä, erilaiset tukimuodot, downshiftaamisen hyväksyminen, kuntien kehittämisyhtiöt,

Erityisesti esillä


Tukimuotoja on liikaa, yrityksille suuntautuneita palveluita on liikaa


Downshiftaamisen hyväksyminen, pilottilaitosten rakentaminen

Content slide


KESKUSTELUMUISTIINPANOT


TEEMA 1: YRITYSTUET JA YRITYSTEN JOHDON JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN (RYHMÄT RYHMÄT 1, 5 JA 9)


RYHMÄ 1


1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA?

• Kokemus/näkemys, että Pk-yritysten kehittämisresursseja on

käytetty hyvin/paljon eli tarvitsijoita on. Monille 30 % tuki on

tärkeä heikolla markkina-alueella toimittaessa.

• Maakuntaohjelmia ei aina noudateta, kattavasti on jaettu kaikille?

• Yrittäjä toivoo rahoittajilta ”luovaa byrokratiaa”, yrittäjä joutuu

puntaroimaan tuotos-panossuhteen kanssa, kannattaako työ

suhteessa tuotokseen, hallinnointi ei saa syödä hyötyä.

• Pienet toimijat, kv-hankkeissa kumppaneiden löytäminen vaikeaa,

yhteiset tavoitteen löytyminen, haasteita.


• Pieni yrittäjä ei pysty näkemään/tekemään isoa kehityskaarta

mitä edellytetään vienti/kv-hankkeessa, pieni täsmähanke

mahdollisempi.

• Kehittäminen De minimistuen kautta, pieni lump sum hanke,

osallistumismaksu pienemmäksi, koulutuksen kautta tukitoimet,

kädestä pitäen yrittäjää tukien. Voisi kokeilla laajemmin.

• Johonkin tiettyyn toimialaan meillä on liian vähän väkeä ryhmän

kasaamiseksi. Kertakorvaushanke verkoston luomiseen?

• Hyöty pk-yrittäjälle pitää olla välitön, pienellä yrityksellä 3-6 kk

on liian pitkä väli. Paljon myytävä ajatusta, että kannattaa

kehittää.


• Time is money, oltava valtava hyöty sorvin ääreltä lähemisestä.

• Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa-hanke: Verkostointi on

avainsana. Lähtökohta: Jos on tapahtuma, kootaanko sitä varten

verkostoa, vai onko parempi että verkosto itse miettii ensin,

minne mennään. Asiakaslähtöisyydellä parempaan

vaikuttavuuteen.

• Rahoitusinstrumentteja on, rakennettava yritykselle ratkaisu, jos

selkeä tarve kehittämiselle on. Luovat ratkaisu!


• Rahoittaja: Asia nähtävä, työkalut tuodaan siihen.

• Oikeiden väylien löytäminen vaikeaa, tieto kiven takana, siihen ei aikaa

yrittäjillä.

• Rahoittajatahon/talon sisällä pitäisi tehdä yhteistyötä vähintäänkin eri

rahoitusvälineiden suhteen, mutta ulkopuolelle myös.

• Tarve: Portaali: ideatyökalu, jossa portaita pitkin mennään, rahoituskalut

vähenee kun edetään, mikä jää oikeaksi välineeksi. Hankeidea

• Tukimuotoja ei tunneta eikä yhdistellä riittäväksi.

• Kun iso ongelma, yrittäjä nääntymässä, ei olekaan ketään minkä puoleen

kääntyä? Ei yrittäjille klinikkaa, josta apua. Vaikka muuten on paljon

kaikkea apua.


• Yrittäjyysosaamisen tarvetta, monilla substanssituottaminen /

tekeminen onnistuu, mutta liiketoimintaosaaminen ontuu:

Hinnoittelut markkinoinnit ja muut, liiketoimintaosaamiseen on

työkaluja, mutta niitä ei hyödynnetä, ei aina kiinnosta.

• Julkinen keskustelu, kohdentuvatko oikein, vetureille. Ne jotka

vihkiytyvät asiaan, osaavat pelautua (rutinoituminen…).

• Yritystuet: suuryrityksille ei enää?


2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN?

• Hankkeet joissa yrityskohtaisesti apua yritykselle, hyöty euromääräisesti

mitattavaksi. Yksilöllisyys!

• Pienet yrittäjät: hinnoittelu ongelma, millä perusteilla tehdään bisnestä,

itsetuntokoulutusta tarvittaisiin, ei uskalleta sanoa ei, ollaan liian

vaatimattomia, myydään liian halvalla.

• Tulevaisuuden koulutus: yrittäjän identiteettikoulutusta yrittäjyyden

alkuvaiheessa, etenkin yksinyrittäjille. Vahvuus yrittäjänä.

• Joskus voi joutua ns. myymään sielunsa, tekeekö sitä mitä haluaa vai sitä

mikä myy/millä menestyy.

• Luovat alat: malli: ennen kuin lähdetään tukemaan jatkokouluttautumista,

laitetaan yrityksen perustoiminnot kuntoon, taloudelliset asiat, kassavirta,

tulot menot jne.


3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN?

• Yrittäjällä pitää olla syy selvillä heti alkuvaiheessa miksi lähdetään toimintaa mukaan. Johdon sitoutuminen. Koko organisaation oltava mukana.

• Henkilökohtaisesti voi jäädä asiat elämään hyvien työkalujen avulla.

• Työterveyshuollot eivät ota hyviä malleja käyttöön, instanssi pitäisi löytyä. Liian kallista, työterveyshuollolla on asiakkaita muutenkin?

• PK Naisyrittäjät: Virkistäytymisillat ml. Mentoritoiminta. Yrittäjäjärjestöjen kautta.

• Vanhojen konkareiden kertomukset nuorille

• Esimerkki: kaupallistaa julkiselta sektorilta löytyviä hyvinvointimalleja. Palveluille pitää olla tarve ja kysyntä, toimintamalleja kyllä on.


• Yrityksessä koulutettu joku huolehtimaan asiasta hankkeen

jälkeenkin. Omistajuus pitää olla.

• Tuotteistus huomioitava


RYHMÄ 5



• Ei toimijoita ko. asiassa



• Ls / fr hallinnoltaan keveitä, myös osall. Pitäneet koska tavoitteet niin selkeästi fokusoitu

• Verkottuminen , eri toimialat mutta samat liiketalouden lainalaisuudet toimivat = yhteisiä asioista, kokemusten vaihto

• Yrityksiä tulee kontaktoida, spostilla ei saada samaa kontaktia

• Yritykset tarvitsevat apua ja tukea esim. tukien ja tuotteistettujen aktivointiin / hakemiseen

• Jatkuvuuteen kiinnitettävä huomiota heti alkuvaiheessa, talon vakihenkilöstön vetämät hankkeet – osaaminen jää taloon

• Moka-seminaarit kunniaan – avoimuutta ja epäonnistumiset jakoon – näistä parasta oppia

• Epäonnistuminen sallittua ja nämä julki. Kulttuurin muutosta tarvitaan, jotta asioista uskalletaan tuoda julki


JATKUU

• Tulisiko olla enemmän kokeilurahaa / lupa epäonnistua. Kulttuurin

muutosta

• Miten muutosta johdetaan – johtamiskysymys- uusia johtamisen

malleja hanketoiminnan kokeiluna?

• Uudet interventiot, joista syntyy uudenlaista keskustelua ja

muutosta. Interventio kokeilurahalla?

• Tekesillä mielenkiintoinen toimintamalli jossa sekoitetaan hyvinkin

erilaisia toimijoita yhteen. Opitaan toisilta



• Hyvät mallit ja käytännöt miten juurrutetaan tai viedään

eteenpäin

• Ei kenenkään yhden ihmisen projekti – ei pekan tai maijan

projekti - Vakihenkilöstöä mukaan

• Vuoropuhelu eri projektien kesken

• Organisaation sitoutuminen ja asenne hankkeisiin tärkeää

• Hanketoiminnan vetovoimaisuus on kasvanut – hanketoimintaa

pääsee, ei jouduta

• Hankkeeseen haetaan kehittämishalukkaita tyyppejä

• Hankeammattilaiset, byrokratian hallintaan/ hakuun mutta kaiken

osaavaa ammattilaishankehakijaa ei ole. Tarvitsee sidosryhmän

ympärille


RYHMÄ 9



• Asiakaslähtöisyys, katsottu yrityksen tarvetta ja ohjattu oikean

rahoituslähteen luo

• Aikaisemmin eri tahot tehneet kasvuhalukkuuden ja tulevien

investointien kartoituksia, nykyisin tiedon keruu enemmän

keskitetty ja organisoitu, mm TE-toimistot, Tekes ja Finnvera

samassa tietopankissa, joihin vastaukset kirjataan ja joista niitä

voidaan hyödyntää

• Pieniä yrityksiä saatu tekemään yhteistyötä mm matkailun alalla,

jolloin markkinointi näkyvämpää, perustettu yhdistyksiä tms

renkaita vetämään yhteistyötä



• Hankkeet, joissa tarjottu koulutusta pk-yrityksille, joilla muutoin

ei mahdollisuutta koulutuksiin

• Yhteistyöhön tähtäävät hankkeet, erityisesti pienten yritysten

kohdalla



• Pienillä muutoksilla saadaan isojakin tuloksia


TEEMA 2: SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY, OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN (RYHMÄT

2, 6 JA 10)


RYHMÄ 2


1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?

• Ikääntyneet jääneet vähemmälle huomiolle Itä-Suomessa

• Ikäosaaminen kehittämiselle osaamispohjaa on laajalti Itä-SUomessa

• Rajanveto milloin puhutaan työmarkkinoilta syrjäytymisestä vai esim. ikääntyneiden syrjäytymisestä

• Nyt ei suoraan ohjelma-asiakirjassa ole mainintaa voidaanko parantaa eläkeikäisten asemaa

• Keski-ikäiset ammattikouluttamattomat, erityisesti pienillä paikkakunnilla ongelmaryhmänä

• Hyvin nuoret? Syrjäytymisen kierre alkaa jo hyvin nuorena, voidaanko sinne puuttua?

• Rutinoituneiden, yhdessä ammatissa olleiden, ikääntyneiden työntekijöiden muutostilanteiden tukeminen

• Maahanmuuttajataustaisille suunnatut hankkeet, pidemmän aikavälin johdonmukaiset suunnitelmat tarpeellisia, hanke myöskin peruskuntalaisille ennakkoluulojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi.

• Projektiluontoisten ja epätyypillisten työsuhteiden ammattilaisten jaksamisen tukeminen


2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?

• Verkostoituminen ja yhteistyö on kaiken lähtökohta, verkoston pitäminen ja ylläpito ja poikkihallinnollinen toiminta tulee saada turvattua (=asiakas liikkuu kohti tavoitetta vaikka palveluntuottaja vaihtuu)

• ”kumppanuus on tekoja”, kaikkien toimijoiden rooli pitää saada aktiiviseksi, riippumatta omasta toimivallasta

• Lainsäädännön taakse ei saisi mennä piiloon, verkoston roolia tulisi vahvistaa järjestelmällisesti

• Uusien avauksien mahdollistaminen ja sitä kautta uusien kumppanuuksien luominen yli hallinnon ja alueellisten rajojen

• Alkuun tarpeellisen verkoston käyntiin saattamiseksi otetaan verkosto kasaan ”vaikka väkisin”

• Ammatillinen verkostotyön osaamisen taso on saatava korkeammalle tasolle, jotta verkostot voisivat toimia ja uusintaa itseään


3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI?

• Keventämällä systeemit ja byrokratia siten, että kolmannen sektorin toimijoiden on mahdollista olla

edes mukana rahoituksellisesti ja toiminnallisesti palkitsevaa. Lainsäädännön ja ohjeistuksen

tarkasteleminen siten, että tämä mahdollistuu.

• Rakentaa ”kasvatusmalleja”, jossa 3. sektorin edustajat voivat olla mukana muiden hankkeissa

• Henkilöstön valmentava koulutus hankehallinnointiin.

• Kielen muuttaminen asiakasystävällisemmäksi ja ymmärrettäväksi jo hakuvaiheessa

• Talkootyön huomioiminen näiden toimijoiden hankkeissa edistäisi asiaa

• Projektiosaamista on työvoimapoliittisilla toimijoilla (kansallinen), mutta yhteistyötä olisi lisättävä,

saatava mukaan laajempaan kehittämiseen

• Mukaan isommissa verkostoissa muiden kanssa

• Kilpailuttamisen kynnysrajojen aito noudattaminen myös hankemaailmassa mahdollistaisi suorat

pienet hankinnat kolmannen sektorin toimijoilta


RYHMÄ 6


MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?

• Nuoret saatava työelämään tarpeeksi aikaisin, samalla estetään pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorten

saaminen yrityksiin jo opiskeluvaiheessa, koulutuksessa työssäoppimisen painottaminen

• Vanhempien tukeminen, tällä ehkäistään lasten syrjäytymistä

• Esimerkkitoiminta: Taidekasvatus menetelmänä

• Työnantajien suurempi vastuu koulutuksesta, mallien hakeminen muualta Euroopasta.

Oppilaitosten työelämäyhteyksien vahvistaminen tärkeää, koulutetaan oikeaan tarpeeseen ja

oikeita asioita

• Tulevan ohjelman TL6 sisällä nykyistä enemmän koko perhettä koskeva kehittäminen, ei

sosiaalipolitiikkaa, vaan työllistämiseen tähtäävää, ei pelkästään järjestöjen kautta, vaan

muidenkin mm. julkisten toimijoiden kautta.

• Erilaisten opiskelu- ja kouluttautumismallien etsiminen, koska kaikille perinteinen opiskelutapa ei

toimi. Räätälöinti, yksilölliset toimenpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen.

• Koulutusjärjestelmän rakenteet ovat jäykät, vaikea rakentaa yksilöllisiä polkuja.

Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille oppijoille.


MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?

• Hyvät tyypit työllistyvät muutenkin, entä ”vähemmän” hyvät tyypit? Tärkeää oma-

aloitteisuus, pitäisi saada opetettua aloitteellisuutta perustaitona. Monilla nuorilla

elämänhallinta on hukassa.

• Lastentarhasta lähtien tarpeen oikea opastus ja kannustus, osallisuuden

huomioiminen jo pienestä lähtien. Miten tuetaan osallisuutta? Kuuleminen, esimerkit,

toimivat henkilösuhteet, palkitsevuus

• Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ohjausta, henkilökohtainen mentori ja tuki,

moniongelmaisuus kasaantuu, monet tarvitsevat räätälöityä tukea, joillakin eläke

esim. ainoa oikea vaihtoehto. Itsensä motivoiminen uudelleen koulutukseen vaikeaa,

hankalaa lähteä pois kotipaikalta.

• Tulokset nuoriin kohdistuvissa toimenpiteissä ovat yleensä paremmat kuin

hankkeissa, joissa kohdennetaan rahoitusta esim. pitkäaikaistyöttömiin. Tosielämän

raadollisuus: Erottelu pitkäaikaistyöttömistä, ketä voidaan oikeasti auttaa ja ketä ei.


VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?

• Nuorten palvelut ovat erittäin hajallaan, palveluntuottajien tulee verkostoitua,

tiedonsiirto-ongelmat organisaatioiden välillä

• Monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen tärkeää

• Organisaation tulee nähdä että yhteistyöstä on hyötyä, asiakkaista ei saisi pitää

mustasukkaisesti kiinni. Jos ei itse voi tarjota apua, pitäisi pystyä ohjaamaan sinne

mistä apua voi saada.

• Tarvitaan kullekin asiakkaalle jo asiakassuhteen alussa systemaattinen suunnitelma,

miten edetään, mitkä on tavoitteet

• Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa? Puuttuuko asiakaspalveluosaaminen? Kuka

on vastuussa?

• Onko liian paljon päällekkäistä, samanlaista toimintaa esim. nuoret? Teemahaut,

jolloin voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja yhdistää toimintoja.


VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?

• Yrityksiin ollaan liian paljon yhteydessä monien toimijoiden suunnasta,

toiminta näyttää sekavalle. Projektien välinen yhteistyö on tärkeää, että

kaikkien roolit ovat selvillä.

• Kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, parannetaan tätä kautta

osallisuutta.

• Yritykset katsovat ensisijaisesti omaa liiketoimintaa, työntekijöitä otetaan

tarpeeseen, pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä

• Yritysten tarpeet selville, että kohderyhmät ja yritykset saadaan

kohtaamaan. Nuorille tarvitaan työkokemusta, työssäoppimisen

mahdollisuudet.

• Taloudellinen tilanne on vaikea uusien työpaikkojen luomiseen, pitäisi

saada entisetkin säilytettyä.


MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI?

• Usein arvostellaan kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuutta, mutta merkitys

välityömarkkinapaikkana on tärkeä, samoin osallisuuden tuottajana. Tarvitaan

kolmannen sektorin osaamisen lisäämistä, hankehakuun ohjausta

• Kolmannen sektorin toimijat ovat hyvin erilaisia, paljon pieniä, lisäksi keskisuuria ja

suuria, joilla on enemmän osaamista. Kolmannen sektorin rooli toimijakentässä tulee

olla selvä, tulee olla selvillä mihin pyritään, selvillä että hanketoiminta on

kehittämistoimintaa ei perusrahoitusta

• Toimijat ikääntyvät, toiminnot supistuvat, vakituista henkilökuntaa ei ole, ei ole

riittävää kassaa pyörittää toimintaa.

• Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa, esim. kuntien palvelutuottajina.

Osallistumaan oppiminen pitäisi saada jo lapsena, jotta voidaan olla myös toimijana.

• Yksilöllisyys ja kilpailuyhteiskunta on vaikea yhtälö yhdessä syrjäytymisen ehkäisyn

kanssa

• Yhdistyksiin halutaan tulla mukaan, mutta toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen

ei olla niin halukkaita.


LAAJAT HANKKEET VS. TÄSMÄHANKKEET

• Riippuu toiminnasta, kokonaisuuden hallinta on tärkeää,

koordinoivia hankkeita, rahoittajan tulee ”pakottaa” yhteistyöhön

• Tietyt toimintamallit toimivat tietyillä alueilla, toiminnan tulee

pohjautua kukin alueen tarpeisiin.


RYHMÄ 10


1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?

• Kipuasiakkaat

• Vammaiset

• Maahanmuuttajat

• Nuoret

• Ulkolaiset työntekijät

• Muut kuin jo syrjäytyneet

• Muutkin kuin TE-toimiston asiakkaat

• Oppilaitokset kohteeksi

• Erilaiset oppijat, erilaiset toimintaympäristöt

• Oppimisvaikeuksia omaavat

• Tietylle ikäryhmälle suunnatut jutut/esim. kaikille -99 syntyneille kesätyöpaikka)


• Mielenterveyskuntoutujat

• Sairastuneiden työhönpaluu (työhönvalmennus)

• Työssä jaksamattomat

• Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat

• Vastavalmistuneet

• Armeijasta ja vanhemmanvapailta ym. työmarkkinoille palaavat

• Yksinäiset ikääntyneet

• Pitkistä työsuhteista irtisanotut

• Kohderyhmiä ei saa eristää toisistaan vaan yhdistää

• Kuntasektori kohteeksi


2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?

• Uusia areenoita yritysten ja nuorten kohtaamisille

• Kummiyrityksiä opiskelijoille, liukuma työelämään, ei pois sieltä

• Porkkanoita yritysten osallistuttamiseen hankkeisiin,

työvalmennukseen

• Päästään irti sektoripompottelusta

• Monen toimijan matalan kynnyksen kioskeja

• Luukulta toiselle pompottelu jää pois

• Saman alan toimijoita saman katon alle

• Päällekkäisyyksiä hankehakemuksessa ei saa enää tulla koska

verkostot on jo luotu


• Verkostot ovat aina henkilöiden välisiä, ei organisaatioiden välillä,

siksikin tarvitaan pitempiä hankkeita

• Lapsiperheiden tukeminen kokonaisvaltaisesti, ei sektoripuuhana

• Linkit yrityksiin avattava että saadaan ihmiset töihin

• Verkostoista yhteiskehittämiseen

• Kunnat ehdottomasti hanketoiminnan kohderyhmiksi


3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI?

• Työvalmentajia projektiin ja sijoitus yrityksiin

• Työllistetään vanhusprojekteihin

• Itä-Suomessa ovat jo mukana aktiivisesti

• Kunnilla tulisi olla koordinaatiovastuu hanketyössä, kolmas sektori

mukaan, mutta sektoroituneilla kunnilla se on vaikeaa. Ongelma

enemmän kuntapuolella kuin kolmannen sektorin puolella

• Kolmatta sektoria tuettava kunnissa paremmin


4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT

• Parempi tilkitä kuin äyskäröidä, jos nuorten osallisuutta lisätään

niin syrjäytyminen katoaa

• Matala kynnys saada työtä

• Yrityksille työvalmentajia hankkeiden kautta,

työpaikkaperehdyttäjäkorvaus saatava yrityksille

• Yksinäisyyttä ehkäisevä teknologia (pulinaboxi telkkariin)

• Pitkiä koko ohjelmakauden hankkeita

• TE-toimistosta ei tule enää paikallista ohjausta – Sanssikortti ei

pelaa sen vuoksi

• Liikenneyhteyksien vaikutus syrjäytymiseen ja työllistymiseen

• Kaikilla ei samoja mahdollisuuksia käydä koulua

• Syrjäyttävät mekanismit selvitettävä


• Työpajojen opinnoistaminen eli hyväksyttävä osaksi opintoja,

työpajojen ammatillisuus tunnustettava


TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)


RYHMÄ 3


TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)

Keskeisiä kysymyksiä:

1. Rakennerahastotoiminnasta saadut kokemukset osaamisen ja

innovaatiotoiminnan edistämisessä.

2. Työvoiman osaaminen alueellisen kehittämisen välineenä.

Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus, nykykauden

kokemukset.

3. Mitä eväitä kuluva kausi antaa rakennerahastorahoitteiselle

osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle seuraavalla

kaudella?


1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ.

• Isoja hankekokonaisuuksia, EAKR investointeihin ja ESR

osaamisen kehittämiseen, Tekes, yhteiset rahoitusprosessit,

ohjausryhmät jne.

• Eri rahoituslähteiden hyödyntäminen, vaikeuskertoimet

lisääntyvät

• Isot hankinnat esim. laitteet, kilpailutukset ovat vaativia ja aikaa

vieviä, vaatii hankintaosaamista,

• Yritysyhteistyötä tehdään, hankkeissa ovat mukana toimijoina,

laiteinvestoinnit, osaamisen kehittämistä, työelämän tarpeet

esille, usein yrityselämän tarpeet hankkeiden taustalla

lähtökohtana

• Oppimisympäristöt, monitoimijaiset verkosto, yhteiset

näkemyksen merkitys, koordinaatiota vaativaa työtä


• Lump sum- hankkeiden hyödyntäminen kehittämistoiminnan

liikkeellepanijana, esiselvitystyössä, tarpeet näkyväksi ja

toimijoiden sitouttaminen


2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT-TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET

• Ammatillisesta koulutuksesta tulevilla ei ole heti valmiuksia

työelämään, toisaalta työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti,

miten oppilaitokset pystyvät vastaamaan haasteeseen

• Oppilaitosten pitäisi olla askelta edellä, opettajien ammattitaidon

ylläpitäminen, työelämäyhteistyö, yrittäjät opettamassa

oppilaitoksissa jne.

• Oppilaitos-tutkimuslaitos yhteistyö, huomisen osaamisen esille

saaminen, työelämäjaksoille tutkimuslaitoksiin?

• Kansainvälisyys, maailmalta huippujuttuja meille, rahoitus?


3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? • Enemmän yritysyhteistyötä kaikilla sektoreilla, siinäkin on

ongelmia, mm. tekijäoikeuskysymykset, hankkeiden toiminnan

hidasliikkeisyys, kehittämistoiminta voi olla liian hidastempoista

yrityksien näkökulmasta

• Miten yritykset sitoutetaan, pitää olla tarjota jotain konkreettista

hyötyä yritykselle

• Eri rahoituslähteiden hyödyntämisen vaikeus, ammattitaito,

byrokratia

• Näimme unta; yksi hanke, useampi rahoittaja, vähemmän

byrokratiaa


RYHMÄ 7


KOKEMUKSIA

• ehdoton elementti esim. Etelä-Savolle, kysyntää paljon, kehittämisresurssi, tki-toiminnan yhteys koulutuslaitoksiin, maakuntakorkeakoulumalli (korkeakoulu =

• yliopiston kehittämistoiminta ei säteile niin hyvin keskuskaupungin ulkopuolelle maakuntaan kuin ammattikorkeakoulun

• yliopiston tutkijan tärkein tuotos on tieteelliset julkaisut

• osaamisen siirto (esim itä-suomen yliopiston) maakuntien välillä ja seudulle olisi tärkeää

• eu-rahoilla oma rooli kehittämistoiminnassa – ei tarvitse – ei saa tehdä julkaisuja

• moni tutkija ehkä siksi hakeutuukin ammattikorkeakouluun, jonkin verran käytännönläheisempää

• tarvitaan TULKKI yliopiston ja yrityselämän välille – kehitysyhtiöiden rooli

• yliopiston tutkijoita ohjataan huippututkimuksen suuntaan – ei ehkä kiinnosta rakennerahastohankkeet

• yliopistotutkimuksen kaupallistaminen tärkeää

• yliopisto organisaationa ei tue yliopistossa tehdyn innovaation kaupallistamista

• verkostot

• elinkeinoelämän hyödyntäminen , ptäisi olla tulkki yliopiston ja yritysten välillä

• parannusehdotus: hankehallinnoinnin ”ulkoistaminen” erillään substanssista

• mistä löytyisi tieto jo tehdyistä asioista kun esim. suunnitellaan uutta hanketta

• Euraan esim. sanahaku


VAIKUTTAVUUS, TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET, TYÖVOIMAN OSAAMINEN … • ikääntyvät ihmiset, työssäjaksaminen, johdon koulutus

• työvoiman saatavuus, ulkopuolelta tuleva työvoima,

epähoukuttelevat alat – nuorten innostaminen koulutukseen

• ongelmana, että ei ole työpaikkoja eikä ehkä

harjoittelupaikkojakaan

• heikentääkö liian helppo (!) sosiaaliturva opiskelumotivaatiota

• idea: kiertävä työpankki, jossa nuoret voisivat tehdä pätkän

erilaisissa työpaikoissa, josta sitten työnantaja voisi napata

sopivan tyypin sopivaan hommaan


MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI …

• innovaatioasiamiehiä yliopistojen tiedelaitoksille – hakea jyviä,

jotka on mahdollista kaupallistaa

• em. palvelisi myös yliopistoa, kun tutkijat etsivät uusia

tutkimushankkeita tai jatkomahdollisuuksia tutkimuksille

• voidaanko luoda malli, jolla tutkimusten kultajyvät tuotteistetaan?

yhdessä esim. kehitysyhtiöiden kanssa; idean isänä olevan

tutkijan pitäisi myös päästä hyötymään innovaation

kaupallistamisesta (paluuta vanhaan malliin)

• sijoitusrahasto innovaatiotoimintaan rahoituksen turvaamiseksi


YHTEENVETO

• Yliopiston rooli – tieteellinen tutkimus ja kehittämistoiminta eivät

saa kampittaa toisiaan – välittäjäorganisaatioita yrityselämään

päin tarvitaan (kehitysyhtiöt, tiedepuistot)

• Ammattikorkeakoulun rooli selkeämmin alueen

kehittämistoiminnassa

• Yritysten tukeminen (koulutus ym) – yrityselämän menestys

vaikuttaa myös työvoiman kysyntään

• innovaatioasiamiehet ”tutkimuksen kultajyviä” noukkimaan

• Idea: voisiko t&k-hankkeessa olla sisään rakennettu raha, jolla

tuloksista perustetaan yritys


RYHMÄ 11


1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ.

• Vanhan toistaminen – hyvä vai huono asia – pyörää ei kannata keksiä uudestaan

• Jatkokehittämisen polkuja voi löytyä, mikä edistää osaamista ja uusien innovaatioiden syntymistä

• Kannattaa miettiä että onko innovaatiolla tulevaisuutta?

• Miten syntynyt innovaatio saadaan levitettyä kaikkien ulottuville, eli kuinka päästä pois ajatuksesta että innovaatio ei ole oma ”lapsi”

• Olemassa olevien teknologioiden yhdistäminen esim. pilvipalvelut – rahan merkitys suuri toimijoille

• Tunnetut toimijat ovat etusijalla rahoituksen myöntämisessä

• Rahoittajien asenne (tekes) ja ymmärrys uudesta innovaatiosta

• Yrityssalaisuudet ja niiden merkitys

• Rovio -case (ammutaan vihaisilla linnuilla sikoja), pelimaailman tulevaisuus ja mahdollisuudet Suomelle


2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT-TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET

• Osaava työvoima ehdoton edellytys

• Yritysten johdon, henkilöstön ja ei työssä olevien kouluttaminen

• Uskallus, riskinottokyky, vahva tietämys alueen osaajista

• Ymmärrettävä alueen tarpeet

• Uudet oppimisympäristöt, uudet oppimismallit, oppimispolkujen jatkumot, opiskelija-yritysyhteistyö

• Esimerkkinä Kuopio ja hammaslääketieteen opiskelu

• Yritysten kilpailukyvyn parantaminen

• Yhteishankintakoulutukset, esim. UPM tehtaan lakkauttaminen – uudelleenkouluttautuminen, 30 uutta yritystä syntyi


3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? • Kehittäminen ei koskaan lopu

• Innovaatioiden mahdollisuuksista pidettävä huolta

• Tukien keskittäminen ja potentiaalisten nousijoiden ennakointi; tuleeko pysyviä vaikutuksia vai ei

• Poikkitieteelliset hankkeet – tulevaisuus ja mahdollisuudet, moninaiset vaikutukset

• Moninaiset rahoitusmahdollisuudet – riittääkö yritysten ja yrittäjien osaaminen ja aika tähän…

• Poikkitieteellistä osaamista tarvitaan entistä enemmän

• Tulevaisuuden ja alueen työelämän tarpeisiin vastattava koulutuksella

• Tiiviimpi yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa

• Oppisopimusmallin kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita


TEEMA 4: YRITYSTENTOIMINTA-YMPÄRISTÖT (RYHMÄT 4, 8 JA 12)


RYHMÄ 4


TEEMA 4: YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT (RYHMÄT 4, 8 JA 12)

Keskeisiä kysymyksiä:

1. Mitkä ovat olleet tämän kauden keskeisimmät haasteet ja opit

liittyen yritysten toimintaympäristöjen ja

välittäjäorganisaatioiden kehittämiseen liittyen?

2. Mitkä ovat tehokkaimmat tai tärkeimmät osa-alueet yritysten

toimintaympäristön kehittämisessä lähitulevaisuudessa?

3. Mitkä välittäjäorganisaatiot ovat keskeisessä asemassa yritysten

toimintaympäristöjen kehittämisessä kullakin alueella? Miten

näiden toimijoiden toimintaa olisi järkevintä tukea

rakennerahastojen kautta?


1. MITKÄ OVAT OLLEET TÄMÄN KAUDEN KESKEISIMMÄT HAASTEET JA OPIT LIITTYEN YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEEN LIITTYEN?

• Yritysalueet, yrityspalvelut

• Kehittämisyhtiöt, oppilaitokset

• Toimijoitten määrä, asiakaalle sekava (yrittäjä), yirtyssuomi

haasteellinen, on sähköiset palvelut mutta ei f2f palvelua,

sitoutumattomuus, viestintä

• Kohtaamispaikat, sparrauspaikat, asiakkaat eivät anna palautetta

• Uusyrityskeskus, prio agram kehittämiyhtiöt,

• Osaamisen kehittäminen oppilaitokset tutkimuslaitokset

• Yritystalueet, vaikea löytää vaikuttavin, pieni kunta vs

keskuskaupunki,

• Koko suomi rakennemuutoksessa


2. MITKÄ OVAT TEHOKKAIMMAT TAI TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ LÄHITULEVAISUUDESSA?

• Pikäkestoinen mentorointi

• Verkostoitumisen edistäminen, miniklusterit

• Klusterien edistäminen, tuotteistamisen edistäminen, nopeita

hankkeita pienille yrityksille,

• Hallinointi nopeaa, joustavaa

• Globaalit verkostot, yhteistyö kansainvälisesti (ei heti vienti),

yrittäjien vaihto

• Logistiikan järkeistäminen, keke, pienten yritysten yhteiset

logistiikkatoiminnot.


3. MITKÄ VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT OVAT KESKEISESSÄ ASEMASSA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ KULLAKIN ALUEELLA? MITEN NÄIDEN TOIMIJOIDEN TOIMINTAA OLISI JÄRKEVINTÄ TUKEA RAKENNERAHASTOJEN KAUTTA? • Seudullinen Kehittämisyhtiö tai kunta

• Yritysten toimialakohtaiseen kehittämiseen rahoitusta

• Huomioidaan kehittämistoiminnen projektiluonne

• Pitkäjänteinen kehittämistyö vs nopea reagointi

• Ostopalveluita sopivasti, kehittämisyhtiö hallinoi ja koordinoi.


4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT

• Lump sum kustannusmalli tuonut ”tehokkaan” ajattelutavan:

• Päätetään konkreettinen (rajattu) tavoite, pieni budjetti, jolloin

toteutus nopea.

• Hankemaailmaan ”insinööriajattelua” esr-hankkeisiin

• Hankesuunnitelmaan työpaketteja, aikataulutusta,

• Konkreettiset tulokset esim. 3 palvelukuvausta.

• Saavutukset ja mittarit,

• Ei seurata että tehdään suunnitelman toimenpiteitä vaan että

ollaan saavuttamassa tavoitetta.


RYHMÄ 8


1. MITKÄ OVAT OLLEET TÄMÄN KAUDEN KESKEISIMMÄT HAASTEET JA OPIT LIITTYEN YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEEN LIITTYEN?

• Enemmän voisi ”valua” hankkeen hyötyjä mukana oleville

yrityksille - saatava varmuus ennen rahoitusta

• Haetaan konkreettisiin ongelmiin ratkaisuja, jotka kiinnostavat ja

hyödyttävät yrityksiä

• Aikataulujen synkronointi eri kumppaneiden kesken. Parhaiden

kumppaneiden löytyminen haasteena.

• Hankkeen toteutuksessa on oltava joustavuutta, jotta päästään

toivuttuun lopputulokseen. Rahoituspuolelta toivotaan rohkeutta

muutosten hyväsymiseen.



• Jatkossakin on syytä Itä-Suomessa tukea täsmäiskuin

elinkeinojen toimintaedellytyksiä parantavia infratoimia

• Toimintaympäristön kehittämisessä tulee pyrkiä

pitkäjänteisyyteen – pyrkimys sopeutua markkinoiden muutoksiin

jopa globaalisti

• Osaavan työvoiman saatavuus – ongelma edelleenkin


3. MITKÄ VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT OVAT KESKEISESSÄ ASEMASSA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ KULLAKIN ALUEELLA? MITEN NÄIDEN TOIMIJOIDEN TOIMINTAA OLISI JÄRKEVINTÄ TUKEA RAKENNERAHASTOJEN KAUTTA? • Varmasti kaikkia tarvitaan, mutta tarvitaanko joka paikassa –

päällekkäisyydet pois!


RYHMÄ 12


1. MITKÄ OVAT OLLEET TÄMÄN KAUDEN KESKEISIMMÄT HAASTEET JA OPIT LIITTYEN YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEEN?

• Haaste: Talouden muutos vähentänyt mahdollisuuksia osallistua

kehittämishankkeisiin

• Haaste: Kokonaisrahoituksen saaminen kasaan projekteihin

vaikeaa. Yritysten rahoituksen saaminen esim. oppilaitosten

projekteihin on ollut haastavaa

• Haaste: Pienillä yrityksillä pienet resurssit osallistua hankkeisiin

taloudellisesti tai henkilöresurssien puolesta

• Opit: Yrityksille suunnattu paljon erilaisia palveluita. Yrityksillä ei

ole käsitystä kaikista palvelumuodoista. Yhdenluukun periaate

puuttuu. Neuvontapalveluiden tarjoajien kenttä pirstaloitunut.

• Opit: Erilaisia yritysten tukimuotoja on liikaa.



• Infraa ja logistiikkaa kehitettävä siten, että ovat kunnossa

• Downsiftaamisen salliva asenne. Yrityksen johtamisen

kehittäminen siten, että eritasoinen tai vaihteleva eli inhimillinen

suoriutuminen tulee hyväksytyksi. Monimuotoisten työsuhteiden

lisääminen.

• Turhien työvaiheiden vähentäminen. Tietojärjestelmien

yhtenäistäminen siten, että esimerkiksi erillisiä kirjautumisia ei

jatkuvasti tarvita.

• Eri yritysten yksiköiden tai osastojen välisen liikkuvuuden

helpottaminen


3. MITKÄ VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT OVAT KESKEISESSÄ ASEMASSA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ KULLAKIN ALUEELLA? MITEN NÄIDEN TOIMIJOIDEN TOIMINTAA OLISI JÄRKEVINTÄ TUKEA RAKENNERAHASTOJEN KAUTTA? • Kuntien kehittämisyhtiöt

• Koulutusorganisaatiot

• Tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatiot

• Rahoituksen suuntaaminen näiden pilottilaitoksille, joilla voidaan

testata uusia menetelmiä tai tekniikoita. Julkisten toimijoiden

pilottilaitoksen ovat kaikille avoimia. Yritysten pilottilaitoksille

voitaisi myöntää tavanomaisten yritystukea korkeamman tuen.

• Demonstraatioiden tukeminen


PALAUTETTA JA LISÄTIETOJA

Antti Eronen

[email protected]

Henrik Pekkala

[email protected]

itÄ-suomen rakennerahastopÄivÄt 2013 ryhmÄtyÖ · syrjäyttÄminen käsitellyt teemat...

Documents