‘[T]he fact that UFA “failed” to do it the Americans’ way may also have been its glory, for it gave the world films that by strictly economic

criteria should not have been made at all.’

- Thomas Elsaesser

Jaakko Seppäläjaakko.i.seppala@helsinki.fi

Weimar-elokuva ja tekijyys:Fritz Lang ja F. W. Murnau

Universum Film AG (UFA)• Vuonna 1917 perustettu UFA-konglomeraatti oli Saksan

suurin elokuvayhtiö koskaan• Se haastoi Hollywood-studiot, jotka kaksikymmentäluvulla

hallitsivat maailman elokuvamarkkinoita• Alkuun yhtiö menestyi hyvin hyperinflaation suojissa, mutta

inflaation hellittäessä 1924 se joutui taloudellisiin vaikeuksiin• ”Populaari” ja ”taide” yhdistyivät UFA:n elokuvissa• Toisin kuin Hollywood-studiot, UFA pitäytyi

ohjaajajärjestelmässä, jossa ohjaajilla oli suuri päätösvalta• UFA:n elokuvia leimaa sellainen tyylittely ja improvisointi,

joille ei Hollywood-elokuvissa ollut sijaa• UFA oli taloudellinen katastrofi ja elokuvantekijöiden Mekka• Lopulta yhtiö menetti liki kaikki parhaat kykynsä Hollywoodille• Vuonna 1933 Joseph Goebbels asettui UFA:n johtoon

Fritz Lang

Fritz Lang (1890-1976)• Ohjasi ensimmäisen elokuvansa 1919 Decla-Bioskop-yhtiölle• Nai vuonna 1920 käsikirjoittaja Thea von Harboun, jonka

kanssa hän teki kaikki mykkäelokuvansa• Lang pakeni natseja Hollywoodiin vuonna 1933• Tekijän amerikkalaisia elokuvia pidettiin pitkään saksalaisia

huonompina, mutta ne käsittelevät samoja teemoja, joskin uudenlaisin painotuksin

• Lang oli kiinnostunut populaareista genreistä ja ammensi kioskikirjallisuudesta

• Läpi uransa Lang kielsi koskaan olleensa ekspressionisti• Lang kuvaa tyranneja, jotka hallitsevat ihmisjoukkoja• Monet elokuvat ovat pessimistisiä ja huokuvat ihmisvihaa• Lang kuvasi toistuvasti kostamista ja sen seurauksia, jotka

ovat tuhota kostajat itsensä siinä missä monet muutkin

Lang ja ”elämänkohtalo-koneisto”• Langin elokuvien päähenkilöt ovat järjestelmän armoilla• Tom Gunning kutsuu tätä järjestelmää elämänkohtalo-

koneistoksi (Destiny-Machine)• Lang ei käsittele kohtaloa, vaan sitä, mitä ihmisille tapahtuu

kun he joutuvat järjestelmän rattaisiin• Elokuvat eivät ole metafyysisiä, koska elämänkohtalo-

koneisto on jotain perin konkreettista• Käytännössä koneisto vastaa modernin maailman

systemaattista luonnetta/toimintaa• Kuka elämänkohtalo-koneistoa hallitsee, ketä se palvelee ja

kenet se tuhoaa?• Elokuvien keskiössä ei siis ole tyrannien pahuus ja mielivalta,

vaan koneisto, jonka vaikuttaa tapahtumien taustalla, eikä piittaa päähenkilöiden toiveista tuon taivaallista

Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

Lang ja visionääriset hetket• Toiseksi Langin elokuvien embleemiksi Gunning nostaa

visionääriset hetket• Nämä ovat hetkiä, joina päähenkilöiden on tulkittava

maailmaa uudella tavalla• Visionääriset hetket ovat kertomusten käännekohtia• Näinä hetkinä päähenkilöt näkevät, kuinka elämänkohtalo-

koneisto toimii• Käytännössä arkiselta katseelta salatut voimat loistavat

visionäärisinä hetkinä kirkkaina• Se, mikä aikaisemmin näytti harmoniselta ja hyvältä,

osoittautuu joksikin aivan muuksi• Visionääriset hetken muuttavat päähenkilöiden elämänkulun• Esimerkkejä: Moloch elokuvassa Metropolis, linnut ja

pääkallo elokuvassa Nibelungen: Siegfriedin kuolema

Langin elokuvien tyylistä• Tavanomaisesti Langin elokuvien päähenkilöt joutuvat

sellaisen tapahtumasarjan keskelle, joka ei ole hallittavissa• Katsojat tietävät henkilöhahmoja enemmän• Katsojien tulee lukea merkitys kuviin, joilta puuttuu kehys,

joka auttaisi oikean tulkinnan muodostamisessa• Henkilöhahmojen psykologia ei ole merkittävässä asemassa,

vaan kaiken taustalla vaikuttaa elämänkohtalo-koneisto• Tarinat ovat täynnä yhtäkkisiä käänteitä, ”epäuskottavia”

kohtaamisia, shokkeja ja yllätyksiä (attraktioiden estetiikkaa)• Monesti tuntuu siltä, että kameran tarinamaailmaan tarjoama

näköala kuuluu jollekulle, jota emme ole vielä nähneet• Lähikuvat, oudot kuvakulmat ja kameraliikkeet laittavat

katsojan pyörälle päästään synnyttäen väkivaltakokemuksen• Lang sijoitti oman kätensä kuhunkin elokuvaansa

Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

Nibelungen: Siegfriedin kuolema (1924)

F. W. Murnau

F. W. Murnau (1888-1931)• Nuorena Murnau oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja teatterista,

mutta opinnot Max Reinhardtin teatterikoulussa johdattivat hänet elokuva-alalle

• Ensimmäinen elokuva Der Knabe in Blau valmistui 1919• Murnaun 21 elokuvaa ei yhdistä mikään aihe, moraalinen

kanta tai edes kirjallinen kytkös• Tekijän tuotanto on sanalla sanoen moninainen• Elokuvia yhdistävät kuitenkin näyttämöllepanolliset

tyylikeinot: paikoin naturalistinen ote (ruotsalaisen elokuvan vaikutusta), valon ja vahvojen varjojen käyttö sekä tyhjän tilan draamallinen hyödyntäminen

• Fantastisen ja yliluonnollisen teemat ovat monessa teoksessa läsnä

• Tunnuspiirteitä ovat myös erikoistehosteet ja kamera-ajot• Murnau jätti UFA:n saatuaan kutsun Hollywoodiin 1926

Nosferatu (1921)

Nosferatun tyylistä ja tematiikasta• Nosferatun tuottivat Prana-Film GmbH (ja Jofa-Atelier Berlin-

Johannisthal) • Toisin kuin useimmat ekspressionistiset elokuvat, Nosferatu

kuvattiin ulkona luonnossa ja ”oikeilla” tapahtumapaikoilla• Elokuvassa kauhu asettuu osaksi jokapäiväistä elämää• Nosferatu edustaa kuolemaa, joka on elämässä kiinni ja

lunastaa lopulta kunkin ihmisen• Uhreista tulee ruumiita, ei vampyyrejä• Elokuvan kullakin henkilöhahmolla on erilainen suhde

kuolemaan (eksistentialistinen elokuva, Gilberto Perez)• Teosta leimaa vahva psykologinen ulottuvuus, mutta ilman

henkilöhahmojen vahvaa tavoitteellisuutta• Tempo on hidas ja ajankuluminen epäselvää• Synnyttää tunteen, että jotain on tapahtunut juuri ennen

leikkausta tai tapahtuu pian leikkauksen jälkeen

Nosferatu (1921)

”Kuolettava tila väliss䔕 Nosferatun otokset tuntuvat vajavaisilta ja puutteellisilta• Maailma tapahtuu myös siellä, minne emme näe• Tuotannossaan Murnau hyödyntää systemaattisesti

rajauksen ulkopuolista tilaa• Rajauksen sisäpuolella ja ulkopuolella olevat asiat ovat

keskinäisessä vuorovaikutuksessa• Otokset ovat hyvin maalauksellisia ja runollisia• Näyttämöllepano kuvastaa henkilöhahmojen mielentilaa• Murnaun elokuvat ovat elokuvia tilasta, joka on puutteellinen

ja toisinaan peräti tyhjä (tila meidän ja katseemme kohteen välillä)

• Nosferatussa tämä tila on tila meidän ja kuoleman välissä• Nosferatu on elokuva elämästä suhteessa kuolemaan• Lopulta Nosferatu on kuoleman hyväksyvän yksilön kuolema

Nosferatu (1921)

Murnau lähtee Hollywoodiin• Fox-studio kutsui Murnaun Hollywoodiin vuonna 1926 ja

tarjosi tälle valtavan budjetin ja liki täydellisen päätösvallan• Amerikkalaiset kriitikot olivat ylistäneet Murnaun elokuvia• Yhdysvalloissa Murnaun saksalaiset elokuvat eivät

kuitenkaan olleet merkittäviä yleisömenestyksiä• Hollywood-studiot palkkasivat saksalaisia taiteilijoita paljon

sen takia, että ne halusivat kohottaa omaa mainettaan• Murnaun palkkaaminen oli myös yritys laventaa elokuvien

yleisöpohjaa ylempien luokkien suuntaan• Murnaun ensimmäinen amerikkalainen elokuva

Auringonnousu (1927) ei ollut odotetunlainen menestys• Se, mikä saksalaisessa elokuvassa oli mielletty populaariksi

taiteeksi, miellettiin nyt elitistiseksi ja oudoksi• Murnau jatkoi uraansa Hollywoodissa, mutta kuoli 1931