Paahdeympäristöjen hoito

auttaa harjusinisinisiipeä

Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus

YM:n rahoittama PUTTE-hanke (2015-2016)

METSO-tutkimusseminaari, 16.11.2016

● Lyhyesti Säkylänharjusta ja harjusinisiivestä

● Alueella tehdyt hoitotoimet ja perhoskannan seuranta

● Harjusinisiiven kannankehitys vuodesta 1996

● Vuosien 1990 ja 2015 tarkemmat kannanarviot

● Hoitotoimien vaikuttavuus harjusinisiiven kannalta

● Päätelmät ja näkymiä tulevaan

2

Esityksen sisältö

3

Harjusinisiiven esiintymä Säkylänharjulla

4

Pari maisemadiaa

5

6

Umpeenkasvu on alituinen uhkatekijä

● Paahteisten harjualueiden perhonen.

● Vaatii avointa maastoa ja paljasta

maanpintaa.

● Elinympäristöt lähes kadonneet nyky-

Suomesta.

● Korvaavina voisivat osin toimia

hiekkakuopat, lentokentät jne.

● Ravintokasvina kangasajuruoho.

7

Lyhyesti harjusinisiivestä

Kuva: Teemu Rintala

● Parasta lentoaikaa yleensä kesäkuun

alkupuoli.

● Naaraita voin nähdä heinäkuussakin.

● Koirailla reviirit, naaraat liikkuvampia.

● Toukilla läheinen suhde muurahaisiin,

joilta saavat suojaa petoja vastaan.

● Talvehtii mitä ilmeisimmin kotelona.

8

Harjusinisiiven elinkierto

KOIRAS NAARAS

● Pienaukot hakattiin harjun rinteille 1993 (PorPr & WWF).

● Niitä laajennettiin ja vesakko raivattiin 2003, jolloin raivauksia

myös KRH-maalialueilla.

● Osa raivauskohteista kulotettiin 2005.

● Täydentäviä raivauksia mm. 2007, 2011 ja 2012.

● Lisäksi ammunnat sytyttäneet maastopaloja lähes vuosittain.

9

Alueen hoitohistoria 1990-luvulta lähtien

10

Ammunnoissa syntyy tärkeitä maanpaljastumia

11

…ja niistä syntyneet maastopalot luovat

laajemminkin uutta elinpiiriä

12

Maan paljastaminen

tavalla kuin tavalla

lisää ajuruohoa ja

parantaa perhosen

elinoloja

Varvikkoa revitty pois ns. Kivääriradalta

Raskailla maastoajoneuvoilla

rikottu tarkoituksella maanpintaa

Ammunnat

● Erkki Kallion vuosien työ!

Tiedot analysoitiin nyt

osana PUTTE-hanketta

● Vuosien välinen vaihtelu

suurta, kuten tyypillistä

● Perhoskanta oli pohjalla

1998-2003

Riittämätön peruskunnostus?

● Sitten runsastui selvästi

Hoitotoimet 2004-2005

● Kanta huipussaan 2013

● 2014-2015 sääoloiltaan

kurjia kesiä; selvä lasku.

13

Havaintomäärien kehitys 1996-2015

● Laajimmilla KRH-maalialueilla ei trendiä, joskin suurta

vuosien välistä vaihtelua

● V.1993 raivattujen pienaukkojen perhosmäärät olivat ensin

alhaisia; nousseet selvästi 2000-luvulla

● Kivääriradan aiemmin vahva kanta laski (mutta toipui 2016)

● Kunnostettu ns. Klopin monttu on ollut viime vuosien tähti

14

Osa-alueiden välillä eroja kehityksessä

15

Raivattujen uusien ympäristölaikkujen

merkitys perhoskannalle noussut rajusti

UUDET ALUEET

2013 ja 2015 jo yli

puolet havainnoista

uusilta alueilta!

● Pienaukkojen perhos-

kannat lähtivät rajuun

nousuun.

● Kontrollina tässä KRH-

radat, joilla ei trendiä.

● ’Klopin montussa’ myös

jatkotoimia, jotka nostivat

sen omaan luokkaansa.

● V.2015 perhosta löydettiin

myös viereisestä supasta,

joka kunnostettiin samaan

aikaan.

16

2003-2005 tehdyt hoitotoimet

tuottivat hyvää tulosta

● Tarkka kuva alueen perhoskannan koosta

● Vuosien mahdollisimman hyvä vertailtavuus

● Samat menetelmät

● Sama aluerajaus

● Mahdollisimman vakioitu pyyntiteho

● Toteutus 2015 (ja 2016) PUTTE-rahoituksella

17

Merkintä-jälleenpyynnit 1990 ja 2015

Kuva: Tuomo Hurme

● 1990 ja 2015 otantateho oli

jokseenkin sama

● Kesä 1990 oli helteinen,

2015 taas hyvin kolea

● Sekä yksilöitä että jälleen-

pyyntejä silti nyt enemmän

● 2016 merkinnät vähemmän

kattavia, mutta yksilöitä

lähes 2x verrattuna 2015!

● 1990 vs. 2015 perhoset

runsastuneet enemmistössä

50x50 m otantaruutuja.

18

Merkintä-jälleenpyynnit 1990 ja 2015 (+2016)

Vuosi 1990 2015 2016

Havainnointipäiviä 10 9 5

Merkittyjä yksilöitä 294 409 727

- koiraita 211 264 607

- naaraita 83 145 120

- naaraiden osuus (%) 28 35 17

Jälleenpyydettyjä

yksilöitä 127 205 276

- koiraita 114 146 264

- naaraita 13 59 12

Jälleenpyyntejä yht. 231 379 387

19

Koiraiden esiintyminen 1990 ja 2015

sekä alueelliset runsausmuutokset

VIELÄ RAIVAAMATTA

VUONNA 1990!

● Säkylänharjun kanta on kehittynyt 2000-luvulla suotuisasti

● Kolea kesä 2014 aiheutti notkahduksen, joka jäi tilapäiseksi

● Kanta on edelleen vahva, ja sopivaa habitaattia nyt enemmän

kuin 1990-luvulla

● Tehdyt kunnostustoimet ovat olleet oikeanlaisia ja tehokkaita

● Vuonna 2015 alueen paahdeympäristöjen tila oli edelleen

pääosin hyvä, mutta monin paikoin oli kunnostustarvetta

● Parannusta kesällä 2016, kun Metsähallituksen Paahde-LIFE

–hankkeessa tehtiin laajamittaisia kunnostustoimia

● Armeijan harjoitustoiminta alueella jatkuu, ehkä laajentuukin

Harjusinisiiven tulevaisuus Säkylässä näyttää lupaavalta!

20

Harjusinisiiven nykytila - ja tulevaisuus?

21

Kiitokset!

Kuva: Erkki Kallio