Janne Saijonkivi

LEAN-SOLU WÄRTSILÄN

LOHKOKONEISTUKSESSA

Tekniikka ja liikenne

2015

VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

TIIVISTELMÄ

Tekijä Janne Saijonkivi

Opinnäytetyön nimi Lean-solu Wärtsilän lohkokoneistuksessa

Vuosi 2015

Kieli suomi

Sivumäärä 34 + 6 liitettä

Ohjaaja Pertti Lindberg

Tämä opinnäytetyö on tehty Wärtsilä Finland Oyj Abp:n Delivery Center Vaasan lohkokoneistuksen verstaalle. Opinnäytetyön aiheena oli kehittää toimiva lean-solu Kolb Pentamat portaalijyrsinkoneen ympärille. Työn tarkoitus on lyhentää läpimenoaikaa, poistaa turhaa työtä ja parantaa lohkon laatua. Joitakin työvaiheita tullaan kokonaan poistamaan, kuten moottorilohkon peseminen ennen tarkastamista. Moottorilohkolle tullaan joka työvaiheessa tekemään työtä joka jalostaa lohkoa asiakkaan näkökulmasta. Laadun tarkastusta tullaan myös lisäämään joka työvaiheeseen. Työntekijöistä tulee monitaitoisempia, koska jokainen joutuu tekemään solun kaikkia töitä. Lohkokoneistukseen tullaan siirtämään myös runkolaakereiden satuloiden laakeriliuskojen asennus ja nokkakäytävänlaakerien asennus. Opinnäytetyössä käytiin kaikki lohkokoneistuksen työvaiheet läpi. Opinnäytetyössä selvitettiin missä määrin lean-tuotantoa voitaisiin soveltaa moottorilohkon valmistuksessa. Selvitettiin voisiko valimo mahdollisesti piirroittaa lohkot ja kuljettaa ne suoraan lohkokoneistukseen ilman välivarastointia. Tehtäväkuvausta ja miehitystä työvaiheisiin käytiin läpi. Joitain työvaiheita tulisi yhdistää. Vastuuta tullaan siirtämään enemmän työnsuorittajalle. Lopuksi esitin moottorilohkon jalostustason nostamista siten, että laakeriliuskat asennettaisiin lohkokoneistuksessa.

Asiasanat moottorilohko, lean, solu, lohkokoneistus, hukka

VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU

UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

ABSTRACT

Author Janne Saijonkivi

Title Lean Cell in Wartsila Engine Block Manufacturing

Year 2015

Language Finnish

Pages 34 + 6 Appendices

Name of Supervisor Pertti Lindberg

This study was made for Wärtsilä Finland Oyj Abp Delivery Center Vaasa engine block manufacturing. The subject of this thesis was to develop a functional lean cell around the Kolb Pentamat portal machining centre. The purpose was to shorten the lead time, eliminate unnecessary work and to improve the quality of the block. Some of the work phases will be completely eliminated, such as the engine block washing before the quality check is made. The objective was that only such work is done which adds value from the customer point of view. Amount of quality control will also be increased in every work phase. Workers will become multi-skilled, because they have to do all work phases in each cell. Some work phases will be transferred to the engine block workshop, namely the installation of main bearing cap shells and the installation of cam shaft bearing shells. This thesis examines the arrival of engine block casting to the workshop, pressure test of engine block and all work phases in between to evaluate if lean production is suitable to use in our workshop. It was also studied if it could be possible for the foundry to make marking of the block and to carry them directly to the block manufacturing without having any intermediate storages. Also task description and manpower for the different work phases were evaluated. As a conclusion some work phases should be combined and more responsibility be given to the employee doing the specific task. Finally it is proposed that the level of processing is raised in the engine manufacturing block by assembling the bearing shells as a part of block machining phase.

Keywords Engine block, lean, cell, engine block machining, waste

4

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO.................................................................................................. 6

2 YRITYS ........................................................................................................ 6

2.1 Wärtsilä .................................................................................................. 6

2.2 Wärtsilän lohkokoneistus Vaasassa ......................................................... 7

3 LEAN ............................................................................................................ 8

4 TÄMÄNHETKINEN TAPA TOIMIA ........................................................... 9

5 LÄPIMENOAJAT ....................................................................................... 11

6 MOOTORILOHKON TUONTI VERSTAALLE ......................................... 12

6.1 Lohkot tuodaan lämpimästä varastosta.................................................. 12

6.2 Lohkon tilaus verstaalle ........................................................................ 12

6.3 Valimon piirroittama ............................................................................ 13

6.4 Lohkokoneistuksen piirroittama ............................................................ 13

6.5 Kiinnitys palettiin ................................................................................. 14

7 KONEISTUS JA SATULOIDEN ASENNUS ............................................. 15

7..1 Ensimmäinen vaihe .............................................................................. 15

7.2 Ensimmäisessä vaiheessa tehtävät tarkastukset ..................................... 15

7.3 Satuloiden asennus 1. vaiheen jälkeen .................................................. 16

7.4 Asennustapa 1 ...................................................................................... 17

7.5 Asennustapa 2 ...................................................................................... 17

7.6 Runkokäytävän viimeistely paletissa .................................................... 17

7.7 Mahdolliset haasteet ............................................................................. 18

7.8 Koneistus käyntiasennossa.................................................................... 18

7.9 Tapa 2 koneistetaan vielä runkokäyrävä................................................ 18

8 ENSIMMÄINEN PESU POISTETAAN ...................................................... 20

8.1 Ensimmäisen pesun ongelmat ............................................................... 20

8.2 Puhdistus ilman pesua .......................................................................... 20

9 RUNKOKÄYTÄVÄN SATULOIDEN ASENNUS TAPA 2 ....................... 21

9.1 Purseen poisto ja mittaukset .................................................................. 21

9.2 Satuloiden asennus ............................................................................... 21

5

10 TARKASTUSKUNTOON LAITTO............................................................ 22

11 LOHKON TARKASTUS ............................................................................ 23

11.1 Muutos vanhaan ................................................................................... 23

11.2 Dokumentaatio paikat ........................................................................... 23

12 LOHKON PURKU JA VIIMEISTELY ....................................................... 24

12.1 Purku ja viimeistely .............................................................................. 24

12.2 Loppupesu ............................................................................................ 24

12.3 Runkolaakeri satuloiden loppupesu ....................................................... 25

13 KOEPONNISTUS ....................................................................................... 26

13.1 Lopputarkastus pois .............................................................................. 26

13.2 Koeponnistus ........................................................................................ 26

14 JALOSTUSTASON NOSTAMINEN .......................................................... 28

14.1 Runkolaakeriliuskojen asennus ............................................................. 28

14.2 Muuta jalostamista ............................................................................... 28

15 ERI VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA ...................................................... 29

16 VUOROJÄRJESTELMÄ ............................................................................ 31

16.1 Miehitys kuhunkin tehtävään ................................................................ 31

16.2 Työtehtävän kuvaus .............................................................................. 32

16.3 Kehitys ehdotuksia ............................................................................... 33

LÄHTEET ......................................................................................................... 34

LIITTEET

6

1 JOHDANTO

Wärtsilän lohkokoneistukseen tehdään portaalijyrsinkoneelle Kolb Pentamat

uudelleenpäivitys. Tämän jyrsinkoneen ympärille pitäisi suunnitella lean-solu joka lyhentää

moottorilohkon läpimenoajan lohkokoneistuksesta niin, että jokainen työvaihe sisältää

jalostavaa työtä.

Moottorilohkon laatutaso pitäisi saada myös vaadittavaan tavoitteeseen. Laatutavoite on 1.5

virhettä/lohko ja indeksinä 3/lohko. Tämä tarkoittaa laatuvastuun siirtymistä enemmän työn

suorittajalle ja enemmän lohkokoneistukseen. Laatuosasto hoitaa tarkastukset yksin lähes

kokonaan tällä hetkellä.

Lohkokoneistuksen kilpailukykyä pitäisi parantaa ulkopuolisiin toimittajiin verrattuna.

Lisäksi tulee mukaan strategian mukaista joustavuutta ja yrittäjähenkisyyttä. Lohkon virtausta

tullaan muuttamaan leanin mukaisesti ohuemmaksi. Tämä tarkoittaa turhan työn eli hukan

poistamista. Lohkon jalostustasoa tullaan nostamaan.

Tavoitteena olisi asentaa runkolaakerin laakeriliuskat jo lohkokoneistuksessa. Tällä hetkellä

asennus suoritetaan asennuslinjalla. Tämä tulisi lisäämään monitaitoisuutta ja parantaisi

laatua lohkokoneistuksen asiakkaan eli asennuslinjan näkökulmasta.

7

2 YRITYS

2.1 Wärtsilä

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen

toimittaja, joka tukee asiakasyrityksiä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Wärtsilä maksimoi

alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä

teknologisiin innovaatioihin ja kokonaishyötysuhteeseen. Vuonna 2013 Wärtsilän liikevaihto

oli 4.7 miljardia euroa ja henkilömäärä noin 18 700.

Tänä vuonna Wärtsilä täyttää 180 vuotta. Tarinamme alkaa vaatimattomassa karjalaiskylässä

nimeltä Wärtsilä. Yrityksestä on kasvanut johtava energiamarkkinoiden voimaratkaisujen

toimittaja ja teknologiainnovaattori niin maalla kuin merellä. Tänään palvellaan asiakkaita yli

200 toimipisteessä lähes 70 maassa eri puolilla maailmaa. Enemmän kuin koskaan uskomme,

että Wärtsilällä on tärkeä rooli kehitettäessä teknologioita, jotka hyödyttävät maailmaa

tulevaisuudessa./1/

2.2 Wärtsilän lohkokoneistus Vaasassa

Lohkokoneistuksessa työskentelee tällä hetkellä 52 työntekijää ja 8 toimihenkilöä. Osastoon

kuuluu 3 porttaalijyrsinkonetta joista 2 on Waldrick Coburg-merkkisiä ja 1 on Kolp

pentamat. Osastolla on myös 2 piirroituspaikkaa, 3 tarkastuspaikkaa, 3 koeponnistuspaikkaa

ja 3 viimeistelypaikkaa. Lohkokoneistus pystyy valmistamaan lohkoja jotka ovat jääneet jo

pois nykyisestä tuotevalikoimasta, kuten TK 14, TS 24, Vaasa 22/26 ja Vaasa 32/34. Näitä

lohkoja toimitetaan lähinnä huollolle. Tämän päivän tuotteitamme ovat Wärtsilä 32/34,

Wärtsilä 31 ja Wärtsilä 20 joka tulee pääsääntöisesti alihankkijalta.

8

3 LEAN

Lean ei ole tila, johon pyritään. Se on jatkuva oppimisen ja kehittymisen prosessi. Matka

alkaa oppimalla lean-tekniikoita ja ymmärtämällä niiden periaatteet elävänä ja ainaisesti

kehittyvänä järjestelmänä. Yritys saavuttaa merkittäviä tuloksia, kun riittävä määrä prosesseja

toimii lean-periaatteiden mukaisesti. Tällöin yritys toimii toisiaan tukevien prosessien

verkkona, jota johdetaan sovittujen lean-periaatteiden mukaisesti. Lean-toiminnassa ei ole

kysymys joidenkin lean-työkalujen käytön matkimisesta. Siinä on kyse sellaisten

periaatteiden kehittämisestä, jotka sopivat omaan organisaatioon, niiden tinkimättömästä

soveltamisesta, että korkean suorituskyvyn saavuttamisesta sekä entistä paremman lisäarvon

saavuttamisesta asiakkaille ja yhteiskunnalle. /2/

9

4 TÄMÄNHETKINEN TAPA TOIMIA

Lohko tuodaan lohkokoneistushalliin noin 1 – 2 päivää aikaisemmin kuin piiroitus alkaa.

Lohko tuodaan ulkovarastosta ja on kylmä vuodenajoista riippuen, tämän takia lohko

lämpenee 1 päivän hallissa. Piiroitusvaiheessa lohko nostetaan pohja ylöspäin suoraan

kiinnityspaletille. Tässä vaiheessa mitataan lohkon koneistustyövarat. Mittaustapoja on 2,

lasermittaus jossa laser osoittaa lohkon valussa määrän kuinka paljon on valussa varaa

koneistaa. Toinen uudempi tapa on 3D-mittalaite Metronor jossa kamerat kuvaavat

mittasauvaa jota siirretään lohkon valussa koneistettaviin paikkoihin ja verrataan 3D-malliin.

Molemmilla lohko tulee kiinnitettyä samalla palettiin. Lohkon kiinnityksen jälkeen se jää

odottamaan koneistusta.

Koneistus alkaa pohja ylöspäin paletissa. Tätä vaihetta kutsutaan 1. koneistusvaiheeksi.

Tämän vaiheen aikana koneistetaan vauhtipyöränpuoleinen pääty lähes kokonaan, pohja

kokonaan, kampiluukkujen sivut, runkolaakerien satulan tilat ja koneistetaan runkokäytävä

työvaralle. 1. vaiheen valmistuttua lohko irrotetaan paletista ja käännetään 180 astetta ympäri

odottamaan 2. vaihetta. Työstökoneella koneistetaan tässä vaiheessa runkokäytävän

viimeistely, jos on valmiina odottamassa tai jatketaan suoraan 2. vaiheen koneistuksella. 2.

vaiheessa koneistetaan lohkosta vapaa pääty, ylätaso, sivut ja sylinteriputkien tilat. Lohkosta

on tässä vaiheessa koneistamatta runkolaakerien pesien viimeistely, nokkalaakerien pesien

viimeistely, välihammaspyörien pesien viimeistely ja sokan reikien, jotka ovat näiden

mukaan mitoitetut.

2. vaiheen jälkeen lohko kuljetetaan odottamaan 1. pesua. 1. pesu tapahtuu

lohkopesukoneella jossa pesunesteet ovat lähes 60 asteisia. 1. pesun jälkeen lohko siirtyy

odottamaan ja samalla jäähtymään. Seuraava vaihe on koneistuspurseen poisto ja

runkolaakerin satuloiden asennus jonka jälkeen se siirtyy odottamaan viimeistelyvaihetta

jossa lohkosta koneistetaan loput. Viimeistelyvaiheen jälkeen lohko imuroidaan, mitataan

tarkastajille valmiiksi runkolaakerin pesät, poistetaan viimeistelyssä syntyneet

koneistuspurseet, poistetaan mahdolliset viimeistelypukit (käytössä ainoastaan V-mallin

lohkoissa) ja nostetaan lohko tarkastuspaikalle odottamaan tarkastusta.

Lohko tarkastetaan laatuosaston toimesta ja lohkosta tarkastetaan runko- ja nokkakäytävän

suoruudet, mitataan kaikki reiät jossa on H toleranssi, kierrereikien syvyydet ja kierteiden

10

laatu, välimittoja, kuten sylinteritasauksista runkokäytävän keskiöön ja pinnanlaadut. Lisäksi

tässä vaiheessa tarkastetaan mahdolliset valuviat. Tarkastuksen jälkeen lohko nostetaan

purkupaikalle jossa se puretaan ja korjataan mahdolliset tarkastuksessa löydetyt virheet.

Purun jälkeen lohko nostetaan odottamaan loppupesua. Pesun jälkeen lohko nostetaan

koeponnistuspaikalle jossa se vielä lopputarkastetaan ja koeponnistetaan. Lohkoon

koeponnistus tehdään paikkoihin joissa vaaditaan pitävyyttä vedelle tai öljylle. Viimeisenä

lohko suojataan rasvalla, kääritään muoviin ja lähetetään varastoon odottamaan kokoonpanon

aloitusta. Tämän hetken bufferi varastolohkoilla on 2 viikkoa.

Näin valmistetulla lohkolla on paljon odotusta vaiheiden välillä. Jokaisessa työvaiheessa on

omat työntekijät jotka hallitsevat omat työvaiheensa ja joustoja ei juurikaan ole. Toisinaan

jostain työvaiheesta on työntekijöitä pois ja tässä vaiheessa työ odottaa tekijäänsä. Lisäksi

tarkastusvaihe on liian ratkaiseva läpimenoajan kannalta, työvaiheiden sisällä ei tarkastusta

ole tarpeeksi ja vikojen korjaaminen tarkastuksen jälkeen vie aikaa.

11

5 LÄPIMENOAJAT

Tätä työtä tehdessäni en tiedä vielä tarkkaan työvaiheaikoja joten käytän vanhoja ja

työtutkimusperiaatteella mitattuja aikoja. Työstökoneen päivityksen jälkeen koneistusajat

tulevat varmasti lyhenemään, sillä ei kuitenkaan ole merkitystä tämän työn kannalta. Lisäksi

tulen käyttämään työvaiheajoista keskiarvoaikaa, koska muuten tulee liian sekava, jos

jokaisesta lohkosta olisi oma seuranta. Esimerkiksi rivimoottorilohkossa on vaiheajat selvästi

lyhempiä kuin V-mallin moottorilohkolla. Myöskin kuormaa on vaikea selvittää pitkällä

aikavälillä, onko enemmän rivi-vai V-moottoreita valmistettavana.

12

6 MOOTTORILOHKON TUONI VERSTAALLE

6.1 Lohkot tuodaan lämpimästä varastosta

Tällä hetkellä lohko tuodaan ulkovarastosta verstaalle ja on varsinkin talvisin kylmä. Lohko

otetaan yleensä päivää ennen piiroitusta sisään verstaalle lämpenemään. Lohkon nopean

läpimenoajan kannalta oli kuitenkin parempi jos lohko tuotaisiin lämpimästä varastosta ja

lisäksi lohko olisi varmemmin oikeanlämpöinen koneistuksen alkaessa. Kuitenkin tällaiset

varastot ovat harvassa josta löytyisi näin painaville kappaleille kuljettamiseen ja siirtämiseen

mahdollisuuksia. Lisäksi varastointi on tällä hetkellä kallista ja juuri sitä poistettavaa hukkaa.

Kuljetukset tulevat lähinnä arkipäivisin, kuitenkin tarvetta on myös viikonloppuisin.

Toimittajalla tulisi olla mahdollisuus toimittaa lohkoja myös viikonloppuisin JOTin

mukaisesti. Eräs hyvä vaihtoehto olisi, että valimo toimittaisi lohkokoneistukseen suoraan

lohkot ilman välivarastointia. Ongelmana on, etteivät valimot myöskään haluaisi varastoa

heille, eivät ainakaan tarpeeksi suurta meidän kannalta. Valimoiden kanssa voidaan

keskustella onko se mahdollista jos heillä olisi meidän viikkotarve- tai kuukausitarvelista.

Isona haasteena olisi valimoiden pitkä toimitusaika joka on 6 viikkoa ja rahti päälle.

Lohkokoneistuksen on hankala tietää tarkkaa tarvetta 6-7 viikon päähän. Edut valimoiden

toimittaessa lohkot suoraan tai lohkot tulisivat lämpimästä varastosta viikon jokaisena

päivänä.

Läpimenoaika lyhenisi 1 päivän

Välivarasto poistuisi

Lohkon piirroitus voitaisiin aloittaa JOTin mukaan.

6.2 Lohkon tilaus verstaalle

Tulevaisuudessa työntekijät itse tilaavat moottorilohkot verstaalle. näin toteutuu JOT

parhaiten. Tekijät tietävät parhaiten, koska tarvitsevat seuraavaa lohkoa. Tällä hetkellä

lohkon tilaa lohkoverstaan kuormittaja joka saa singalin työnjohdolta. Tämä työvaihe

tehtäisiin päivää ennen kuin lohko tarvitaan piirroitukseen. Tilaaja voi tarkistaa seuraavan

lohkon cockpit-taululta, jota päivitetään joka arkipäivä. Koneistajien tehdessä myös

piirroitusta, he pystyvät laskemaan tarkasti koska seuraava lohko tarvitaan koneistukseen.

Muutokset tämänhetkiseen toimintamalliin

13

Turhia työvaiheita poistuisi

Työn suorittaja tilaisi lohkon JOTin mukaan.

6.3 Valimon piirroittama

Valimon piirroittaessa lohkon jäisi yksi aikaa vievä työvaihe pois ja läpimenoaika paranisi.

Arvioidaan hyviä ja huonoja puolia (Taulukko 1.).

Taulukko 1. Valimon piirroituksen vertailua.

Hyvää Haasteita

Lyhempi läpimenoaika.

Valun hinta nousisi jonkin verran, mutta valimolle jäisi arvokasta tietoa

Valimon laadunhallinta helpottuu. Tiedonkulku

Ei sido omia työntekijöitä piirroitukseen.

Valimoille saatava nopeasti muutosten jälkeen ajanmukaiset kuvat.

6.4 Lohkokoneistuksen piirroittama

Lohkokoneistuksen on jatkossakin hallittava valun työvarojen laskeminen, piirroitus ja

nollapisteen määrittäminen. Wärtsilässä suoritettava piirroitus on tällä hetkellä halvempi

valimoiden suorittama piirroitus. Onko kuitenkaan tarpeellista piirroittaa kaikkea itse?

(Taulukko 2.)

14

Taulukko 2. Lohkokoneistuksen piirroituksen vertailua.

Hyvää Haasteita Osaaminen säilyy paremmin Wärtsilässä. Pidentää läpimenoaikaa Saadaan nopeasti tietoa koneistukseen työvaroista

Perusasiat oltava valimolla kunnossa

3D-mittalaitteella mitattaessa tulokset jäävät Wärtsilään.

Tarvitaan vain uusien toimittajien sisäänajossa

6.5 Kiinnitys palettiin

Lohkon kiinnitys palettiin tapahtuisi kuten aikaisemminkin. Lohko kiinnitettäisiin palettiin

ruuviliitoksilla ja lohkon korkeutta säädetään työvaroja laskiessa kappaleen alla olevilla

ruuveilla. Tämä tapa on varma ja helppo muuttaa moottorilohkon mallista riippuen.

Kiinnityspaikan tulisi olla mahdollisimman lähellä ovea josta lohkot tulevat verstaalla ja

toisaalta myös lähellä työstökonetta. Näin säästyy aikaa turhan pitkiltä nostoilta.

Tulevaisuudessa lohkot tullaan kiinnittämään hydrauliikkakiinnittimillä palettiin.

15

7 KONEISTUS JA SATULOIDEN ASENNUS

7.1 Ensimmäinen vaihe

Koneistus tapahtuisi lähes kuten aikaisemminkin. Tärkeimpänä muutoksena olisi saada

runkolaakerin satulan sijojen mitat pysymään hallinnassa. Tällä hetkellä lohko menee

koneistuksen 2. vaiheen, pesukoneen ja purseen poiston kautta satulansijojen mittaukseen.

Ongelmana on satulansijojen mitan muuttuminen, yleensä hieman suuremmaksi, puhutaan

0,01 mm – 0,07 mm maksimissaan. Syytä tähän on vaikea sanoa. Onko kyseessä

lämpölaajeneminen vai koneistusjännityksien muuttuminen? Mitan ollessa toleranssin

ulkopuolella on runkolaakerin satula valittava välyksen mukaan. Satulansijan ollessa yli

toleranssin, on valittava satula joka on toleranssin yläpäässä ja näin välys on toleranssissa.

Tämä vaihe vei aikaa varsinkin jos oikean kokoista satulaa ei heti löytynytkään

ensimmäisestä lavasta. Voitaisiin tehdä testikoneistus satulansijoihin, voitaisiin pienentää

kiristysmomenttia niin pieneksi, että lohko pysyy vielä kiinni. Tämän ollessa 1. vaiheen

viimeinen koneistus ei tulisi koneistusvoimia juurikaan, joten kiristysmomentti voisi olla

pienempi. Näin koneistusjännityksistä voitaisiin päästä jonkin verran eroon. Etuja olisi:

laadun hallinta helpottuisi

läpimeno aika paranisi.

7.2 Ensimmäisessä vaiheessa tehtävät tarkastukset

Lohkoa tarkastettaisiin jo koneistuksen aikana josta tehtäisiin myös tarkastuslista jossa olisi

tekijöiden viralliset puumerkit. Näitä ei tarvitsisi enää tarkastaa tähän varatulla

tarkastuspaikalla. Suurin osa virheistä saataisiin kiinni lähes välittömästi, aivan kuin leanissa

on tarkoitus, huonoa laatua ei pääsisi eteenpäin. Aikaa näihin mittauksiin kuluisi vain joitain

minuutteja joten sillä ei olisi suurtakaan merkitystä koneistusaikaan. Mahdollisen virheen

löytyessä, virhe saataisiin korjattua välittömästi, ei tarvitsisi tehdä myöhemmin uutta asetusta

lohkolle korjausta varten. Tarkastettavia paikkoja olisi:

16

kierrereiät, ensimmäinen ja viimeinen

pinnan karheus ja mahdolliset koneistuspykälät

toleroidut reiät, ensimmäinen ja viimeinen

työstökoneen geometria.

7.3 Satuloiden asennus 1. vaiheen jälkeen

Satuloden asennus tässä vaiheessa poistaa yhden työvaiheen ja satulan sijojen välimitta on

paremmin hallittavissa. Vielä ei tiedetä tarpeeksi hyvin mitä tämä vaikuttaisi lohkon

geometriaan. Tässä on kuitenkin useimpia tapoja tehdä tämä työvaihe ja ongelmat pystytään

varmastikin ratkaisemaan esimerkiksi aivoriihessä, johon osallistuisivat lohkokoneistuksen

kaikista ammattikunnista henkilöitä. Ensimmäisien lohkojen runkokäytävän koneistus olisi

tehtävä noin 0.5 mm alle nimellismitan. Lohko voitaisiin tarkastaa tämän jälkeen pienillä

muutoksilla lasermittalaitteiden runkoihin ja lohko voitaisiin koneistaa uudelleen tämän testin

jälkeen.

7.4 Asennustapa 1

Kolb Pentamatissa on kaksi koneistukseen tarkoitettua pöytää, joista toisessa on koneistus

menossa ja toiseen voidaan tehdä asetusta. Tämä antaisi mahdollisuuden asentaa

runkolaakerien satulat jo tässä vaiheessa. Koneistuksen 1. vaiheen päättyessä aloitetaan

koneistamaan toisella pöydällä olevaa 2. vaihetta ja tällä välin asennetaan satulat lohkoon

nostamatta sitä edes pöydästä. Näin säästyisi varmasti eniten aikaa ja lohkon nostoja ei tulisi

ollenkaan tässä vaiheessa. Haasteita olisi lohkon puhtaaksi saaminen ja työturvallisuus

liukkaudesta johtuen. Nykyään on mahdollista saada todella hyviä liukuesteitä ja työtasoja,

jotka olisi suunniteltu pöydän urien mukaan. Puhdistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi

imuroimalla, leikkuunestesuihkuilla, paineilmalla ja liinoilla pyyhkimällä. Ideana olisi se, että

lohkon sijaan työntekijät siirtyisivät, mikä olisi huomattavasti vaivattomampaa. Purseen

poisto olisi tietenkin suoritettava niiltä osin kuin mahdollista jo tässä vaiheessa. Satulat

toimitetaan logistiikan toimesta silloin kun niitä tarvitaan, oikea määrä, oikeaan paikkaan,

oikeaan aikaan ja oikealaatuisia. Työn tässä vaiheessa ei vielä tiedetty täysin tiedä kuinka

17

koneen suojaverhot vaikuttavat asetusten tekoon koneen käydessä. Tässä vaiheessa tehtävät

mittaukset:

satulan sijojen välimitta ja kohtisuoruus, ei mitattaisi enää myöhemmin

M56 tai M60x4

mahdolliset näkyviin tulevat valuviat.

Tämä kaikki pitäisi tehdä 2. vaiheen koneistuksen aikana. 2. vaiheen jälkeen alkaisi

runkokäytävän viimeistely. Tuotekehityksen kanssa olisi selvitettävä mahdollisuus asentaa

useampi satula kerralla paikoilleen. Tämä vaatisi nostotyökalun monelle satulalle samaan

aikaan. Logistiikan olisi tuotava satulat valmiissa nostotyökaluissa meille.

7.5 Asennustapa 2

Lohko irrotetaan paletista, pyöritetään ja nostetaan sille varatulle paikalle. Satuloden asennus,

purseen poisto, puhdistus ja mittaukset suoritetaan tässä samassa paikassa. Tässä tapauksessa

runkokäytävän viimeistely alkaisi vasta 2. koneistusvaiheen jälkeen.

7.6 Runkokäytävän viimeistely paletissa

Lohko on ollut paletissa kiinni piirroituksesta lähtien, välillä hieman kiristysmomenttia

pienennetty. Lohkon koneistus alkaa edellisen lohkon 2. vaiheen jälkeen. Tässä vaiheessa on

säästynyt yksi hankala kiinnitys ja useita nostoja verrattuna tämänhetkiseen tilanteeseen.

Lohko koneistetaan kuten tälläkin hetkellä, paitsi nokkalaakerin tilat ja niiden mukaan

mitoitetut sokan reiät jäisivät mahdollisesti seuraavaan koneistusvaiheeseen. Tässä vaiheessa

koneistettaisiin runkolaakerin tilat, välihammaspyöränlaakerien tilat, sokan reiät, jotka on

mitoitettu näiden mukaan ja pohja koneistetaan myös tässä vaiheessa. Pohjasta ja

runkokäytävästä tulisi samansuuntaiset. Myöhemmin tarkastuksessa lohko asetetaan pohjan

varaan ja mitataan laserilla runkokäytävän suoruus. Runkokäytävän viimeistelyvaiheessa

mitattaisiin koneistetut sokan reiät ja tarkastetaan juuri koneistettujen pintojen karheus. Nämä

pitäisi myös kirjata tarkastuslistaan.

18

7.7 Mahdolliset haasteet

Koneistuksen kanssa tuskin tulee isompia ongelmia. Haastavin ongelma on, ei tiedetä kuinka

lohko käyttäytyy, kun siitä koneistetaan ylätaso ja ylätason sivut. Mahdollisesti lohkossa on

joitakin jännityksiä jotka saattavat laueta seuraavan koneistusvaiheen yhteydessä ja aiheuttaa

runkokäytävän suoruuteen heittoja. Seuraavan vaiheen ajojärjestystä ja kiinnitystä

miettimällä tästä ongelmasta saatetaan päästä.

7.8 Koneistus käyntiasennossa

Tässä vaiheessa lohko irrotetaan paletista ja nostetaan vapaalle toiselle työstökoneen

pöydälle. Ensimmäiselle pöydälle nostetaan jälleen 1. koneistusvaihe. Lohkon kiinnitykseen

on siis aikaa saman verran kuin 1. koneistusvaihe kestää. Ennen lohkon kiinnitystä,

poistetaan runkolaakerin pesistä purseet ja asennetaan ohjaavaan laakeriin ohjauspalat.

Kiinnitys tapahtuu hiottujen yhtä korkeiden palojen päälle. Runkokäytävän mukaan

koneistettu pohja asetetaan hiottujen palojen päälle. Koneistus tapahtuu muuten samoin kuin

perinteisellä tavalla sillä erotuksella, että tässä vaiheessa koneistetaan mahdollisesti

nokkakäytävä. Lohkon jäähdytystä on lisättävä aikaisempaan verrattuna, mikä tapahtuu

leikkuunestettä lisäämällä. Tarkasti mitoitetut pinnat on syytä koneistaa lopussa, lämmön jo

tasaantuessa. Mitattavat ja tarkastuslistaan merkittävät asiat ovat,

kierrereiät

tarkasti mitoitetut reiät

tarkasti mitoitetut upotukset

pinnan karheus

koneen geometria.

7.9 Tapa 2 koneistetaan vielä runkokäytävä

Koneistus tapahtuu käyntiasennossa kuten perinteisesti. Lohkosta tarkastetaan tässä vaiheessa

samat kuin kohdassa 11.1 ja merkitään tarkastuslistaan. Lohko käännetään ja kuljetetaan

toiselle pöydälle, tehdään asetus ja koneistetaan viimeistelyt. Lohkosta koneistetaan tässä

vaiheessa vielä runkokäytävä, nokkakäytävä, välihammaspyörän reiät ja sokanreiät näiden

19

ympärille. Puhtaus tuo isoimmat haasteet näin koneistettaessa. Pöytäänasennus tulee tehdä

myös tarkasti mahdollisten koneistuslastujen väliin jäämisen välttämiseksi. Näin

koneistettaessa tehdään 1. vaiheen asetus samalla kun koneistetaan runkokäytävän

viimeistelyä.

20

8 ENSIMMÄISEN PESUN POISTAMINEN

8.1 Ensimmäisen pesun ongelmat

Tavallisesti moottorilohko pestään lohkopesukoneessa koneistuksen jälkeen, jotta saataisiin

lastut ja leikkuuneste pois lohkosta. Runkolaakerin satuloiden asennuksessa on oltava puhtaat

pinnat. Moottorilohkon peseminen tässä kohtaa on kuitenkin aikaa vievää ja asiakas ei ole

valmis maksamaan tästä työvaiheesta. Ongelmana tässä on jonotus lohkopesukoneelle ja

moottorilohkon lämpeneminen. Lohkopesukoneen pesunesteen lämpötila on noin 60 °C.

Moottorilohko lämpenee ja sitä on hankala käsitellä eikä mitään mittauksia pysty tekemään

seuraavaan vuorokauteen lämpölaajenemisen takia. Lisäksi pesijöitä ei ole joka vuorokauden

aikaan saatavilla. Näistä johtuen moottorilohkon läpimenoaika saattaa pidentyä jopa kahdella

vuorokaudella. Edut tämänhetkiseen olisivat, läpimenoaika paranisi jopa 1-2 vuorokautta ja

moottorilohko ei lämpenisi.

.

8.2 Puhdistus ilman pesua

Moottorilohko on puhdistettava ennen runkolaakerin satuloiden asennusta. Moottorilohkon

puhdistus on mahdollista ilman varsinaista pesuakin, esimerkiksi paineilmalla puhaltamalla,

imuroimalla, painepesurilla tai pyyhkimällä räteillä. Nämä olisi helppo toteuttaa eikä vaatisi

erityistä pesijää, kuka tahansa voisi tehdä tämän puhdistuksen heti sen jälkeen kun

moottorilohko on koneistettu. Näin tehtäessä ei syntyisi jonoja ja moottorilohko olisi valmis

seuraavaan työvaiheeseen. Lisäksi moottorilohkon lämpötila pysyisi lähes samana kuin

vaadittava mittauslämpötila, n. 20 °C. Puhdistuspaikan tulisi olla lähellä työstökonetta josta

löytyy tarvittavat lastukuljettimet ja leikkuuneste. Leikkuunestettä on mahdollista käyttää

pesuaineena. Koneistusajojärjestyksellä voidaan vaikuttaa myös puhtauteen. Esimerkiksi

satulan pystyruuvienreikien koneistus lopussa helpottaisi kyseisten reikien puhdistusta.

Haasteita olisi riittävä puhtaus ja olisi hieman työläämpi.

21

9 RUNKOKÄYTÄVÄN SATULOIDEN ASENNUS TAPA 2

9.1 Purseenpoisto ja mittaukset

Moottorilohkon 2. vaiheen koneistuksen jälkeen poistetaan purseet ylätasosta, molemmista

sivuista ja vapaasta päädystä. Purseen poisto suoritetaan työstökoneen läheisyydessä jotta

kuljetusmatkat olisivat lyhyitä. Mittauksista suoritetaan M60*4- tai M56-

sylinterikannenpultin kierteiden tulkkaus, mahdollisesti sylinteriholkin tilojen mittaus ja

tarvittaessa hoonaus. Hoonausvälineiden on löydyttävä työpisteestä. Valuvikojen etsintä on

tässä vaiheessa myös mahdollista suorittaa joidenkin paikkojen osalta. Mittaustulokset

syötetään Wärtsilän tietokantaan QDSM.ään. Näillä toimenpiteillä pitäisi tarkastusajan

lyhentyä ja viat saataisiin ajoissa kiinni. Purseen poistoa voidaan tehostaa myös jo

koneistuksessa, esimerkiksi vuonna 2004 testattiin vanhalla portaalijyrsinkoneella nylon-

harjaa jolla harjattiin tasot koneistuksen jälkeen. Haasteena silloin oli sotku joka jäi lohkon

pintaan. Syy siihen oli vanha työstökone josta ei tullut leikkuunestettä tarpeeksi ja yritettiin

harjata ilman nestettä. Nykypäivänä tämä ei olisi enää ongelma. Tämä kuitenkin lisää

koneistusaikaa ei siten kannata toteuttaa.

9.2 Satuloiden asennus

Runkolaakerien satuloiden asennus voidaan suorittaa tässä vaiheessa kuten se tälläkin

hetkellä tehdään. Ongelmana tässä on satulan sijojen mahdollinen leviäminen, ollaanko

pystytty hallitsemaan tätä? Tähän on kiinnitettävä enemmän huomiota ja lohkojen on oltava

satulan sijojen osalta toleranssissa. Logistiikka toimittaa oikean määrän satuloita tähän

työvaiheeseen. Tilauksen tulisi lähteä koneistajilta leanin mukaisesti. Asennuksen jälkeen

moottorilohko menisi vielä viimeistelykoneistukseen, kuten on tämänhetkinen käytäntökin.

22

10 TARKASTUSKUNTOON LAITTO

Tässä yhdistyy kaksi aikaa vievää työvaihetta yhdeksi vaiheeksi, purseenpoisto ja

tarkastuskuntoon laitto. Purseet olisi osaksi poistettu jo tähän vaiheeseen tultaessa, olkoon

kyseessä kumpi tapa tahansa. Tämän työpisteen tulee sijaita mahdollisimman lähellä edellistä

työvaihetta ja toisaalta lähellä myös seuraavaa eli tarkastuspistettä. Tässä työvaiheessa tulee

olla selkeät työohjeet, koska on viimeinen vaihe ennen tarkastusta ja tämä on yksi

läpimenoajan kannalta oleellinen työvaihe. Viimeiset tarkastukset tehdään tässä työvaiheessa.

Runko-ja nokkakäytävien halkaisijat mitataan ja kirjataan Wärtsilän tietokantaan.

Mahdolliset käsin tehtävät korjaukset tehdään myös tässä. Tämä tarkoittaa

laatutarkastuslistan läpikäymistä. Kaikkien reikien halkaisijat pitäisi olla jo tiedossa, joten

pieneksi jääneet reiät voidaan hoonata oikeaan mittaan. Laatutarkastuslistaan on koottu

mahdolliset virheet aikaisemmilta työvaiheilta joita ei ole voinut korjata tai olisi ollut kallista

ja aikaa vievää. Tällainen virhe olisi esimerkiksi kierretapin katkeaminen kesken

koneistuksen.

23

11 LOHKON TARKASTUS

11.1 Muutos vanhaan

Moottorilohkosta tarkastetaan ja dokumentoidaan runko- ja nokkakäytävien suoruudet ja

välimitat, kuten sylinteritasauksesta runkolaakeripesään, valuviat niiltä osin jotka ovat jääneet

tarkastamatta ja muut hankalat mittaukset. Tarkastuksesta jäävät pois sellaiset mittaukset ja

tarkastukset jotka voidaan sisällyttää aikaisempiin työvaiheisiin ja pystytään korjaamaan siinä

vaiheessa missä virhe on tapahtunut. Virheiden ei pitäisi päästä näin pitkälle vaan on jo

korjattu aikaisemmin. On otettava leanin mukainen nolla-virhe ajattelu käyttöön, kukaan ei

päästä oman vaiheensa ohi virhettä. Koneistusvirhe, joka huomataan vasta tässä, saattaa

hidastaa läpimenoaikaa paljonkin jos lohko palaa esimerkiksi takaisin koneistukseen. Tämä

työpaikka jäisi lähinnä dokumentaatiopaikaksi vanhan tarkastuspaikan sijaan.

11.2 Dokumentaatiopaikat

Lohkon dokumentaatiopaikkoja tulisi olla 2, toisella tarkastetaan ja toisella puretaan

runkolaakerin satulat ja viimeistellään runkokäytävä purun jälkeen. Toisen paikan tulisi olla

tyhjänä aina kun lohko valmistuu tarkastukseen. Ideana on se, että lohko puretaan

tarkastuspaikalle eikä kuljeteta purettavaksi toiselle paikalle. Hankalat siirrot jäävät pois.

Lohko ainoastaan käännetään paikallensa ympäri. Lohkon tarkastaja voi tarkastuksen jälkeen

alkaa purkamaan lohkoa. Aikaisemmin tarkastaja jäi odottamaan seuraavaa lohkoa. Toinen

vaihtoehto olisi pitää vain yhtä dokumentaatiopaikkaa ja kuljettaa lohko tämän jälkeen

purettavaksi pesukoneen lähelle.

24

12 LOHKON PURKU JA VIIMEISTELY

12.1 Purku ja viimeistely

Lohko puretaan ja viimeistellään mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen jotta saadaan

tyhjä paikka seuraavalle lohkolle. Purkuun voidaan tulevaisuudessa miettiä löytyykö

parempia työkaluja jolla voidaan nopeuttaa työvaihetta, esimerkiksi nostotyökalu jolla

saataisiin esimerkiksi kaikki runkolaakerin satulat kerralla nostettua pois.

12.2 Loppupesu

Lohkon runkolaakerien purun jälkeen lohko kuljetetaan lohkopesukoneelle. Pestään kuten

tähänkin asti on loppupesu tehty sillä erotuksella, että tämä on nyt ainut varsinainen

pesukoneella tehtävä pesu. Pesu on tehtävä huolellisesti ja on kuitattava tarkastuslistaan.

Loppupesua ei voi jättää pois vaikka se ei varsinaisesti olekaan asiakkaan näkökulmasta

tuottavaa työtä. Sitä on kuitenkin mahdollista kehittää monellakin tavalla.

Lohkokoneistuksessa oleva pesukone on vanha, hidas ja epävarma. Pesijöitä ei ole aina

paikalla joka tuo omaa epävarmuutta. Lean-solussa pesijän tulisi löytyä mihin aikaan tahansa

koska kaikkien on osattava pestä lohko. Lohkopesukone on tällä hetkellä yksi herkimmistä

paikoista johon saattaa kertyä jonoa, eli monitaitoisessa lean-solussa pesijä löytyy aina, eikä

jonoja pääse syntymään. Lohkokoneistuksessa pitäisi olla myös paikka jossa lohkot voidaan

pestä käsin painepesurilla. Lohkopesukone sitoo yhden työntekijän pesun ajaksi

pesukoneelle, pesu voi kestää jopa tunteja.

Wärtsilässä on mietitty uutta pesusysteemiä, mahdollisesti robotteja, jotka pesemisen lisäksi

tekisivät muutakin, kuten purseen poistoa ja joitakin asennustöitä. Vaihtoehtoina näkisin

tähän edellisten lisäksi myös uuden automatisoidumman pesukoneen, joka ei vaatisi

miehitystä ja asetus pesukoneelle olisi vaivaton ja nopea. On kuitenkin tarkasti huolehdittava,

ettei lohko jää odottamaan pitkäksikin ajaksi loppupesua. Työ ei ole asiakkaan näkökulmasta

tuottavaa, mutta on kuitenkin jollain tavalla tehtävä, eli siihen ei saisi uhrata liikaa aikaa.

25

12.3 Runkolaakerinsatuloiden loppupesu

Satulat kuljetetaan purun jälkeen pesukoneelle, joka on tarkoitettu pienempien osien

puhdistukseen. Satuloiden purseenpoisto voidaan suorittaa pesukoneen alueella ennen

varsinaista pesua. Tässä työvaiheessa on varmasti riittävästi aikaa suorittaa purseenpoisto

satulasta. Satuloiden purseenpoisto voidaan suorittaa myös satuloiden irrotuksen yhteydessä

jos on 2 työntekijää tekemässä tätä työvaihetta. Satulan toimittajien olisi tehostettava

tarkastusta. Satuloille on toimittajan tehtävä silmämääräinen tarkastus, jotta tässä vaiheessa ei

löytyisi enää valuvikoja satulasta. Havaittu valuvika aiheuttaa läpimenoaikaan paljon

lisäaikaa ja koko ketju saattaa häiriintyä. Runkolaakerin satulat on suojattava öljyllä ennen

kuin ne asennetaan lohkoon, ruosteen poisto on turha työvaihe tässä kohtaa.

26

13 KOEPONNISTUS

13.1 Lopputarkastus pois

Lopputarkastusta on syytä miettiä, tarvitaanko sitä nykyisessä muodossa. Tarkastetaan

korjatut viat ovatko ne korjattu, eli turhaa ja tuottamatonta työtä. Tässä vaiheessa lohkosta ei

saisi löytyä vikoja, koska tarkastusta on lisätty lähes joka vaiheeseen. Voimme todeta

lopputarkastuksen turhaksi ja aikaa vieväksi tuottamattomaksi työksi. Ainoastaan loppupesun

jälkeen saattaa näkyä jotkut valuviat paremmin, nämä voitaisiin tarkastaa edelleen tässä

kohtaa.

13.2 Koeponnistus

On 2 vaihtoehtoa koeponnistuspaikoille, toinen siellä missä tälläkin hetkellä koe ponnistetaan

josta varataan 1 paikka Kolbilla koneistetuille lohkoille. Toinen paikka olisi lähellä Kolb-

työstökonetta jossa olisi kaikki muukin solun toimita. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat

hyvät ja huonot puolensa. (Taulukko 3.) Koeponnistuksessa on joitakin työvaiheita joista

voisi mahdollisesti päästä eroon. Sylinteriholkkien mittaus esimerkiksi, voisiko toimittaja

mitata holkit valmiiksi ja tehdä niistä pöytäkirjan. Haasteena tässä tapauksessa olisi jos

holkki sattuisi jäämään vinoon, kuinka se todettaisiin. Vesirenkaat voisi mahdollisesti

kiinnittää kahdella vaarnaruuvilla neljän sijaan. Luokituslaitoksen edustaja olisi mahdollista

tilata ajoissa paikalle, saattaa joskus tulla kauempaakin. Lisäksi logistiikka voisi toimittaa

pulssivaimentimen kiinnitysraudat jokaiseen lohkoon erikseen, JOT.in mukaisesti. Joitakin

tulppia ja ruuveja voitaisiin asentaa etukäteen lohkoon, esimerkiksi pitkien kanavien sivuilla

olevat peltitulpat voitaisiin asentaa pesijän toimesta loppupesun jälkeen. Pesijä huolehtisi

myös tämän kanavan puhtauden tarkastuksesta. Voitaisiin myös asentaa joitakin ruuveja jo

ennen pesua, kuten sentry-reikien ruuvit. Koeponnistuksessa tultaisiin tulevaisuudessa

asentamaan myös välihammaspyörän holkit ja nokkalaakerin holkit paikalleen. Tämä vaatisi

uuden pakastimen hankkimista.

27

Taulukko 3. Koeponnistuspaikkojen vertailua.

Koeponnistus nykyisessä paikassa Koeponnistus lähellä Kolb solua

Pesukoneelta lyhyt matka siirtää lohko Lohkolla lyhyt matka ulos

Työstökoneet kauempana joten helpompi pitää puhtaana pölystä

Kaikki on lähempänä

Tila valmiina Uusi paikka, mahdollisuudet tehdä paikasta parempi.

28

14 JALOSTUSTASON NOSTAMINEN

14.1 Runkolaakeriliuskojen asennus

Runkolaakerin liuskat asennetaan samassa paikassa jossa koeponnistus suoritetaan, eli lohko

käännetään ympäri samaan paikkaan. Haasteita tähän tuo lohkokoneistuksen puhtaus

linjakokoonpanoon verrattuna, lisäksi suojaus varastointiaikana nämä kohdat on käytävä läpi

huolellisesti. Kuitenkin näin tehtäessä hallitaan paremmin laatua, joka lähtee

lohkokoneistuksesta eteenpäin. Joskus kokoonpanolinjalla suoritettava NIP-mittaus tuo esille

jos laakeriliuska ei asetukaan niin kuin pitäisi. Tällöin on satula yleensä lohkokoneistuksessa

asettunut väärin jo ennen runkokäytävän viimeitelykoneistusta. Tämän kaltaisen virheen

tapahtuessa joudutaan kuljettamaan lohko takaisin lohkokoneistukseen ja asennetaan uusi

runkolaakerin satula ja koneistetaan huonosti asettunut satula uudelleen. Tähän saattaa kulua

aikaa useita päiviä ja on hankala korjata. Jos lohkoon tehdään NIP-mittaus jo

lohkokoneistuksessa, ei virhe pääsisi kokoonpanolinjalle asti ja heiltä siirtyisi yksi työvaihe

pois. Wärtsilässä on mietitty joitakin vaihtoehtoja lohkojen varastoinnin varalle, eräs minun

mielestäni hyvä vaihtoehto olisi jättää satulat liuskoineen lohkoon varastoinnin ajaksi. Toinen

mielestäni hankalampi vaihtoehto olisi irrottaa satulat lohkosta säilytyksen ajaksi ja suojata

ne hyvin kaikelta mahdolliselta.

14.2 Muuta jalostamista

Satulan pystyruuvit pitäisi jättää lohkoon kiinni eikä irrottaa, niin kuin tällä hetkellä tehdään.

Voidaan myös miettiä pienempien vaarnaruuvien kiinnittämistä valmiiksi linjakokoonpanoa

varten.

29

15 ERI VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

Tämän työn tavoitteena oli puolittaa läpimenoaika. Leanin mukaan on poistettava turhaa

työtä, ylituotantoa, pyrittävä ohennettuun virtaukseen ja virheitä ei saisi päästää seuraavaan

työvaiheeseen. Leanissa on toki paljon muutakin näiden lisäksi, mutta lähdin ratkaisemaan

työssäni lähinnä näitä haasteita. Ongelmana tuntuu olevan verstaalla oleva keskeneräinen

tuotanto joka odottaa seuraavaa työvaihetta. Jossain työvaiheessa on välillä useampiakin

henkilöitä työssä vaikka kyseisessä työvaiheessa ei olisikaan työtä tarjolla ja vastaavasti

jossain työvaiheissa on työntekijöitä poissa töistä vaikka töitä olisi tarjolla. Leanin mukaan

kuitenkin työtä pitäisi tehdä siellä missä sitä on. Jonoja ei juurikaan pääsisi syntymään

työvaiheille ja monitaitoisuus kasvaisi. Turhia työvaiheita on 1. pesu ja lopputarkastus jotka

jätin pois tästä työstä. Laatua sisällytetään paremmin joka työvaiheeseen. Purseen poistoa

tapahtuu myös lähes joka alkupään vaiheessa. Olisi myös hyvä käydä läpi onko purseen

poistossa mahdollista jättää jotain myös pois. Turha ylilaatu myös vaikuttaa läpimenoaikaan

hidastavasti. Vanhoja vaiheaikoja on hankala verrata näihin minun ehdottamiin

työnkuvamalleihin koska näitä ei ole vielä kellotettu. Uskon kuitenkin läpimenoajan

puolittuvan jos saamme leanin perusasiat kuntoon eli laatu ja ohennettu virtaus.

(Taulukko 4.)

30

Taulukko 4. Erilaisten läpimeno mallien vertailua

Nykyinen Tapa 1 (ehdotus) Tapa 2 (ehdotus) Tapa 3 (ehdotus)

Piirroitus Kiinnitys Piirroitus Piirroitus

Kiinnitys Nosto Kiinnitys Kiinnitys

Nosto Koneistus 1. vaihe Nosto Nosto

Koneistus 1. vaihe Purseenpoisto 1. vaihe Koneistus 1. vaihe Koneistus 1. vaihe

Nosto Puhdistus Nosto Nosto

koneistus 2. vaihe Satuloiden asennus Purseenpoisto 1. vaihe Purseenpoisto 1. vaihe

Nosto Koneistus 3.vaihe Puhdistus Nosto

1. pesu Nosto Satuloiden asennus koneistus 2. vaihe

Nosto Koneistus 2. vaihe Nosto Nosto

Purseenpoisto Nosto Koneistus 2. vaihe Puhdistus

Satuloiden asennus Purseenpoisto 2.vaihe Nosto Satuloiden asennus

Nosto Puhdistus Koneistus 3.vaihe Nosto

Koneistus 3. vaihe Tarkastus kuntoon laitto Nosto Koneistus 3.vaihe

Nosto Nosto Purseenpoisto 2.vaihe Nosto

Tarkastus kuntoon laitto Tarkastus Puhdistus Purseenpoisto 2.vaihe

Nosto Satuloiden purku Tarkastus kuntoon laitto Puhdistus

Tarkastus Nosto Nosto Tarkastus kuntoon laitto

Nosto Pesu ja tulppien asennus Tarkastus Nosto Satuloiden purku ja viimeistely Nosto Satuloiden purku Tarkastus

Nosto Holkkien asennus Nosto Nosto

2. pesu Sylinteri holkkien asennus Pesu ja tulppien asennus Satuloiden purku

Nosto Koeponnistus Nosto Nosto

Lopputarkastus Laakeri liuskojen asennus Holkkien asennus Pesu ja tulppien asennus

Sylinteri holkkien asennus Nosto rekan lavalle (valmis) Sylinteri holkkien asennus Nosto

Koeponnistus Koeponnistus Holkkien asennus

Nosto rekan lavalle (valmis) Laakeri liuskojen asennus Sylinteri holkkien asennus

Nosto rekan lavalle (valmis) Koeponnistus

Laakeri liuskojen asennus

Nosto rekan lavalle (valmis)

31

16 VUOROJÄRJESTELMÄ

16.1 Miehitys kuhunkin tehtävään

Tahtiaikoihin olen käyttänyt Wärtsilä 9L32-moottorilohkon mitattuja työtutkimusaikoja.

Wärtsilä 9L32 on lähinnä eri mallien keskiarvoa ja soveltuu tämän vuoksi hyvin tähän.

Lohkoja pitäisi valmistua maksimissaan 4/viikko tahtia. Miehitys on laskettu tämän mukaan.

(Taulukko 5.) Taulukosta on nähtävissä 46 tuntia ylimääräistä aikaa, eli yhteensä näyttäisi

riittävän 15 työntekijää 16 sijaan. Alussa voidaan aloittaa 15 työntekijällä ja katsoa

myöhemmin mihin tarvitaan se 1 lisää. 15 työntekijällä jää kuitenkin liian vähän pelivaraa jos

joka viikko valmistuu 4 lohkoa. Koneistuksessa on yövuoroissa 2 työntekijää ja muissa

vuoroissa 1 ainoastaan. Yövuoron toisen koneistajan tehtävä voisi olla koneistuksen lisäksi

lohkojen siirtäminen, yövuorossa lohkot olisivat siirtyneet aamuvuoroa varten niille varatuille

paikoille, tai jos aamu- tai iltavuorossa olisi jokin työ jäänyt kesken, voisi sen tehdä loppuun.

Taulukko 5. Miehitys Kolb Pentamat lean soluun

Vaadittava aika Työntekijöitä aamu Ilta yö aamu vkl.

yö vkl.

tehdyt tunnit Erotus

Koneistus 168 7 40 40 40 24 24 168 0 Piirroitus 32 1 40 0 0 0 0 40 -8 Purseen poisto+ satuloiden asennus

34 1 40 0 0 0 0 40 -6

Purseen poisto+ tarkastuskuntoon

22 1 0 40 0 0 0 40 -18

tarkastus+purku+ pesu

70 2 0 40 0 24 0 64 6

Koeponnistus+ asennustyöt

124 4 80 40 0 24 0 144 -20

Yhteensä 450 16 200 160 40 72 24 496 -46

32

16.2 Työtehtävän työnkuvaus

Lean-solussa työntekijän on joustettava erilaisten työtehtävien mukaan. Jokaisen työtehtävän

sisältö on kuitenkin määritelty erikseen. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Työtehtävien kuvaus.

Työtehtävä Työnkuvaus

Piirroitus Lohkon työvarojen mittaaminen, kiinnitys palettiin, koneistajan

auttaminen asetusten kanssa ja lohkon siirrot.

Koneistus Kaikki koneistukseen kuuluvat työt, asetukset, työkaluhuollot,

mittaukset ja yms.

Purseen poisto+

satuloiden

asennus

Purseenpoisto 1. vaiheessa, mahdolliset korjaukset, mittaukset,

puhdistus, lohkon siirrot ja satuloiden asennus

Purseen poisto+

tarkastuskuntoon Purseenpoisto 2. vaiheessa, mahdolliset korjaukset mittaukset,

puhdistus, lohkon siirrot ja lohkon viimeistely tarkastus

valmiiksi

tarkastus+purku+

pesu Lohkon dokumentointi, purkaminen, lohkon pesu ja lohkon

siirrot

Koeponnistus+

asennustyöt Sylinteriholkkien asennus, tiiveystarkastus, laakeriliuskojen

asennus, satuloiden pesu ja lohkon siirrot

33

16.3 Kehitysehdotuksia

Jokainen työvaihe voitaisiin käydä tarkasti läpi, mitä me teemme liian tarkasti ja onko se

tarpeellista? Varsinkin purseen poistotyövaihe on aikaa vievää ja sitä pitäisi kehittää tai käydä

läpi onko jotain mahdollista poistaa. Mittaus työpisteille tulisi rakentaa tehokkaimmiksi,

esimerkiksi pöytä missä mitat on samassa järjestyksessä kuin mittaaminen etenee. Lisäksi

solun pitäisi ohjautua tulevaisuudessa paremmin itse. Voisiko se olla esimerkiksi selkeämpi

ohjaustaulu tai voisiko joku työntekijä olla vuorovastaava? Toyotalla toimitaan näin, siellä on

työnjohtajan ja työntekijän välissä henkilö joka katsoo työt vuoron alussa ja osallistuu itse

myös työntekoon. /3/

34

LÄHTEET

/1/ Wärtsilä kotisivut. Viitattu 26.2.2014 http://wartsila.com.

/2/ Tuominen, K 2010. Lean. kohti täydellisyyttä. Helsinki. Readme.fi.

/3/ Liker, J. 2006. Toyotan tapaan. Helsinki. Readme.fi.

LIITTEET 1 / 6

Tarkastuslista W6L32

Moottorilohkon malli Moottorilohkonnumero Vaihe 1

Lisäporaukset

Paikka Mittaaja Päivämäärä Tulos QDSM

Tasopinnat x-suunta

Pinnan karheus

koneistus pykälät

Tasopinnat y-suunta

Pinnan karheus

koneistus pykälät

Tasopinnat z-suunta

Pinnan karheus

koneistus pykälät

avarrin 45H8

M10

M8

M18*1,5

M12*1,5

M12

M16

M30*3,5

pora D50.5/D58

M56

M6

LIITTEET 2 / 6

M12*1

kaapelireiät 5,5

Satulansijat

50H7

yleistarkastus

Moottorilohkon malli Moottorilohkonnumero Vaihe 2

Lisäporaukset

Paikka Tekijä koska Tulos QDSM

Tasopinnat x-suunta

Pinnan karheus

koneistus pykälät

Tasopinnat y-suunta

Pinnan karheus

koneistus pykälät

Tasopinnat z-suunta

Pinnan karheus

koneistus pykälät

Pora D50.5/D58

Sylinteriholkintilat

M56

LIITTEET 3 / 6

Tasaus D48

Upotus D136,5

M26*1,5

95H8

119H8

109H8

70H8

M16*1,5

Tasaus D27

Tasaus D19,1

M12*1,5

12K7

Kaapelireiät 5,5

M33*2

M20

M22*1,5

M16

M12

M10

M8

M6

M18*1,5

8K8

16K7

355H7

LIITTEET 4 / 6

120 (±0,03)

206H7

VHP 206H7

yleistarkastus

Muuta

LIITTEET 5 / 6

LIITTEET 6 / 6

a