© Natural Resources Institute Finland

Lisää puuta biotalouteen

1 24.1.2017Teppo Tutkija

Jari Hynynen

Biotalous ja energiamurros - mitä vuonna 2030?26.1.2017, Helsinki

Metsien käyttö on monitavoitteista

Lisääntyvä metsien kasvu mahdollistaa hakkuukertymien lisäämisen kestävällä tavalla

Metsien kasvun ja puuntuotannon lisäämisen keinot

Lisää puuta biotaloudellelyhyellä aikavälillä (< 15 v.)

• Hakkuita lisäämällä• Metsiä lannoittamalla

Toteutuneet hakkuut ja hakkuumahdollisuudet v. 2020 mennessä

020406080

100120140160

Toteutunuthakkuuertymä

v. 2015

"Hakkuumahto":kaikki mh-suositusten

mukaiset hakkuuttoteutetaan/MELA

(Luke)

Suurin kestävähakkuumäärä/MELA

(Luke)

Hakkuumäärättehostetun

kasvatuksenskenaariossa/Metsä150-skenaario (Luke)

Milj. m3

= > vuotuisia hakkuumääriä voitaisiin kestävästi nostaa heti 10 - 15 milj. m3

Metsänlannoitus aikaansaama kasvunlisäys kangasmailla (Kukkola & Nöjd 2000)

Kangasmailla enimmillään saavutettu 1 milj. m3:n lisäkasvu 120 000 ha:n lannoituspinta-alalla

Arvio lannoituksen tuottamasta lisäkasvun potentiaalista turvemailla (Hökkä 2017)

Turvemailla tuhkalannoituksella on iso merkitys kasvun lisääjänä

Kasvupaikka Lannoitettava pinta-ala, Mha

Lannoite Lisäkasvu, m3/ha/v

Lisäkasvu, Mm3/v

Runsastyppiset rämeet, PK puute

1,24 tuhka 3 3,7

Runsastyppiset korvet, PK puute

0,75 tuhka 2 1,5

Runsastyppiset rämeet, ei PK puute

0,4 tuhka 1,5 0,6

Runsatyppisetkorvet, ei PK puute

0,5 tuhka 1,5 0,8

Niukkatyppiset rämeet, E-Suomi

0,45 tuhka 2 0,9

Niukkatyppiset rämeet, P-Suomi

0,35 tuhka 1,5 0,5

Kaikkiaan 3,7 8,0

Lisää puuta lannoittamalla

• v. 2015 kasvatuslannoituksia tehtiin 12 800 ha

• Jos lannoituspinta-aloja lisätään tasaisesti niin, että vuotuinen lannoituspinta-ala 10 vuoden kuluttua olisi 100 000 ha (50 % kankailla ja 50 % turvemailla)

• Varovaisesti arvioiden⇒10 vuodessa n. 8 milj. m3 lisää puuta⇒vuotuinen lisäkasvu 10 vuoden kuluttua

n. 1,5 milj. m3

Lisää puuta biotaloudellepitkällä aikavälillä (> 30 v.)

• Tehostetaan metsänhoitoa– Metsänuudistamisketjut nopeammiksi– Taimikonhoitopinta-alat kaksinkertaisiksi

• Uudistetaan viljelymetsät jalostetulla siemenellä– jalostushyöty kasvussa 15 – 30 %

Pitkän aikavälin hakkuuskenaariot

0

20

40

60

80

100

120

2015 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 2110

Nykytaso

Tehostetunkasvatuksenskenaario/Metsä 150-skenaario (Luke)Suurin kestävähakkuumäärä/MELA(Luke)

Milj. m3

Suopohjien ja peltomaiden tuotospotentiaaliHytönen (2016)Kasvupaikka Pinta-ala,

haTuotospotentiaali,

milj.m3

Turvetuotannostapoistuneet suonpohjat (100%)

40 000 0,3

Maatalousmaa: suopellot (50%)

160 000 1,2

Yht. 200 000 1,5

• toiminnalla voi olla iso alueellinen merkitys• potentiaalia tuotettaessa uudenlaista

puubiomassaa uudenlaiseen käyttöön• merkittävät ilmastovaikutukset

Päätelmät• Talousmetsien puuntuotantoa mahdollista tehostaa niin, että

– kertymät lisääntyvät 10 – 15 milj. m3/v.– puuston kasvu lisääntyy – puuston määrä säilyy vähintään nykytasolla

• Puuntuotannon lisäämisen edellyttää– hakkuiden lisäämistä ja metsiä nopeampaa uudistamista– metsänhoitoon investoitava nykyistä enemmän

• tehokkaampi uudistamis- ja taimikonhoitoketju• Biotalouden raaka-ainetuotannon kannalta talousmetsien

käsittelyllä on ratkaiseva merkitys• Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kasvua

entisestään, mutta tuhojen merkitystä puuntuotantoon vaikea arvioida