jarmo partanen (lut) - sähkön hinta 18022016

Sähkön hinta

Jarmo PartanenLappeenrannan teknillinen yliopisto

18.2.2016

Lappeenranta University of Technology 2

Sähkön hinta?

Sähköllä on monta hintaa ja monta hinnoitteluperustetta

− Energian hinta− Siirron hinta− Verot

− Energian hinta, tehon hinta, perusmaksu

− Spot tuntihinta, tukkumarkkina− Spot hinnasta johdettu kiinteä hinta (vähittäismarkkina)

− Johdannaisten hinta (suojaus)

− Joustosähkön hinta, tehotasapaino, reservit


Sähkömarkkinat - sähkön hinnan muodostuminen

Keskisuuren teollisuusasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen

Arvonlisävero18 %

Sähköverot7 %

akeluverkkosiirto16 %

Alueverkkosiirto3 %

Kantaverkkosiirto3 %

Sähkön myynti1 %

Sähkön hankinta52 %

Kotitalouksien sähkönhinnan muodostuminen 1.1.2015 (15,6 snt/kWh)

1.1.2015, kulutus 5000 kWh/vuosi, 15,57 snt/kWh

Hankinta 27,0 %Myynti 10,3 %Jakeluverkko 26,9 %Kantaverkko 2,0 %Sähkövero 14,5 %Arvonlisävero 19,4 %

Myynti

Siirto

Verot

Lämmitysasiakkaan sähkön hintaosuuksien kehitys (kulutus 18 000 kWh/vuosi)

Lähde: Energiavirasto

31,5 %

42,0 %

26,5 %

23,8 %

39,0 %

37,2 %

1.1.20161.1.1998

20.1.2016 4

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1.1.

1998

1.1.

1999

1.1.

2000

1.1.

2001

1.1.

2002

1.1.

2003

1.1.

2004

1.1.

2005

1.1.

2006

1.1.

2007

1.1.

2008

1.1.

2009

1.1.

2010

1.1.

2011

1.1.

2012

1.1.

2013

1.1.

2014

1.1.

2015

1.1.

2016

Verot Energia Siirto


Sähkön kuluttajahinta 2014 jälkipuoliskolla(2 500- 5 000 kWh vuosikulutus)

8Lähde: Eurostat

Lappeenranta University of Technology 2/19/2016 6

Sähköjärjestelmän toiminta

− Sähkön käytön ja tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa; tehotasapainon hallinta

− Lähtökohtana pohjoismaisessa sähkömarkkinassa on olettamus, että tuotantokapasiteettia tulee riittävästi markkinoille; energia on ainoa tuote perusmarkkinoilla. Monilla muilla markkinoilla on erilliset tuotteet teholle (kapasiteettimarkkina) ja energialle.

− Teknisen tehotasapainon toteutukseen tarvitaan kuitenkin useita eri työkaluja (Fingridillä järjestelmävastuu);− Automaattinen taajuudensäätö (Fingrid ostaa kapasiteetin

markkinoilta)− Taajuusohjattu pyörivä käyttöreservi, 49,9-50,1 Hz− Taajuusohjattu pyörivä häiriöreservi, 49,5 – 50,5 Hz

− Häiriöreservi, nopeasti käynnistyvä (5 min) kapasiteetti, Fingridin omia varavoimalaitoksia + käyttösopimuksia

− Manuaalinen alas-/ylössäätö säätösähkömarkkinoiden kautta


Sähkön tuotanto ja myynti

Tukkusähkö- ja vähittäismyyntimarkkinat

Markkinat; pörssi ja

OTC-kauppa

G

G

GG

Tukk

umar

kkin

at

Vähi

ttäis

-m

arkk

inat

Asiakas

Asiakas

Asiakas

Asiakas

Asiakas

Sähkön hintataso määräytyy pääosin tukkusähkömarkkinoilla

Asiakas = sähkönkäyttäjä G = sähkön tuottaja

Lappeenranta University of Technology 2/19/2016 819.2.2016


Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen

KYS YNTÄ

TARJONTA

VAIHTOTUOTANTO [TWh]

S YSTEEMIHINTA

VesivoimaYdinvoima

CHP

Muu

ttuva

t tuo

tant

okus

tann

ukse

t [€/

MW

h]

Hiil

ilauh

de Öljy

lauh

de

Kaa

sutu

rbiin

i

Lappeenranta University of Technology

Impact of subsidied renewableson market price of electricity

10

price

Money

quantity

supply

demand

Real cost

RES is always first in the market

Lower market price, problematic for many producers

This price will be paid by ??


Nord Pool Spot system price, monthly averageHigh variation in prices

11

Source: Nord Pool SpotSYS FI


Nord Pool Spot system price, hourly prices, 2013Negative prices are possible and have been realized

12

Source: Nord Pool Spot


Nord Pool Spot system price, hourly prices, 2014-2016Big differences in areal (zonal) prices

13

Source: Nord Pool Spot

SYS FI


Hydro reservoirs, Nordic area, 2014-2016

http://wwwdynamic.nordpoolspot.com/marketinfo/rescontent/area/rescontent.cgi

100% pr. 02.01.2012: 121429 GWh. Min, max and median values for the period 1990 - 2012.

15

Sähköpörssin toteutunut hinta ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 18.8.2015

− Kuvassa ovat kahden vuoden toteutuneiden päivähintojen viikkokeskiarvot ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 18.8.2015

− Tulevaisuuden hintanoteeraukset (finanssituotteiden hinnat) kertovat markkinatoimijoiden hintakehitysodotuksista.

Lähde: SKM Syspower

17.2.20162/19/2016

Päästöoikeuden hintakehitys

Lähde: SKM Syspower

0

5

10

15

20

25

30

35

€/tCO2

EUA-Dec xx

2/19/2016 16


Operation of existing power system

Sustainability

Security of supply

Weather dependent production with low operational costs and weather dependent distribution reliability

Shorter operation times, Different running ranking Worse economics

Weather based production,Challenges in intermittency, Lack of inertiaLong interruptions

Electricity Market – Driving Forces

Price of electricity

Low energy price in marketHigh price volatility

Excellent trend in long term

€

Tukkumarkkinamallihaaste – ”Energy only” markkinamalli• Uusiutuvilla pääosin erittäin alhaiset muuttuvat kustannukset (< 10 €/MWh)• Onko energialla hintaa, kun ’polttoaineella’ ei ole hintaa?

• Vesi, tuuli, aurinko ja ydin ovat aina markkinassa• Merkittävillä muuttuvilla kustannuksilla toimivien laitosten kilpailukyky?

• Ydinvoiman pysäytys kallista, negatiiviset hinnat ”selviytymiskeino” jatkuvaan ajoon• Syöttötariffeilla tuetut ovat markkinassa negatiivisilla hinnoillakin

• Investointikustannus/watti + käyttötunnit ratkaisevat kilpailukyvyn, muuttuvat kustannukset myrkkyä

Sähkön siirtohinnan fysikaalisena perustana teho (investoinnit) – ei energia


http://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-tapahtui-juuri-valtava-energiakaanne-kahden-fennovoiman-verran-hiljeni-kaikessa-hiljaisuudessa-3486192

= Pitkäaikaiseen säilöntään tai tehoreserviin lauhdevoimaloita 2 450 megawatin verran

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-tapahtui-juuri-valtava-energiakaanne-kahden-fennovoiman-verran-hiljeni-kaikessa-hiljaisuudessa-3486192


Markkinamekanismit, jotka kannustavat investoimaan kustannustehokkaaseen, joustavaan, käyttövarmaan ja kestävään

energiajärjestelmään

Varastot Kysynnän jousto Joustavatuotanto

ÄlysähköverkotCH4 Aktiivinen

asiakas

Hinta?

Ansaintamalli? Kannattavuus? Hyväksyttävyy

s?

Kuinka ongelma

ratkaistaan?

Sähkömarkkinat – Driving Forces

Sähköjärjestelmän toiminta

Kestävyys

Käyttövarmuus

Sääriippuva tuotanto, matalat käyttökustannukset, sääaltis sähkönjakelu

Lyhyemmät käyttöajat nykyisille voimalaitoksille ja muuttunut ajojärjestys.Taloudellisia ongelmia

Tehotasapainon hallinta,Vähenevä pyörivä massa Pitkiä verkkokatkoja

Sähkön hinta

Matala energian hintaSuuria vaihteluja

+ + + + + + + + +

€


Sähkön kokonaiskäyttöv. 2015 82,5 TWh

20.1.2016 20

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

TWh

(Lähde: www.energia.fi)


Lämpötilakorjattu sähkönkäyttöv. 2015 84,8 TWh

20.1.2016 21

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

GWhGWh

Sähkön kulutus Lämpötilakorjattu sähkönkulutus

(Lähde: www.energia.fi)

Faktoja Suomesta• v. 2030 ydinvoimaa 5 600 MW

Faktoja Suomesta• v. 2030 ydinvoimaa 5 600 MW • Siirtoverkkoja ja vaihdantaa tarvitaan!


Faktoja Suomesta• Älymittarit kaikilla asiakkailla• Helposti ohjattavaa kuormaa >

2000 MW• Maailman kärkituotteita

sähköverkkoautomaatiossa ja tehoelektroniikassa

• Edelläkävijä joustomarkkinoiden kehittäjänä (Fingrid)

• Sähkömarkkinalaki, sähkön toimitusvarmuuskriteerit, 6/36 h

• Kahdeksan vuoden regulaatiojakso 2016-2023 sähköverkkoliiketoiminnalle


Hypervisio: Maailmanlaajuisesti toimiva operaattori on valjastanut aktiiviset resurssit toimivaksi joustomarkkinaksi omistamatta itse yhtään assettia ja on markkina-arvoltaan yksi maail-man suurimmista yrityksistä.

Kuinka ylläpidetään vientituotteiden kilpailukyky?

Markkina- ja verkkovisio –mikä on Suomen suunta?

Suomen suunta Globaali

suuntaus


Sähkön hinta 2020-luvulla?

Sähköllä on monta hintaa ja monta hinnoitteluperustetta

− Energian hinta – mahdoton ennustaa!!!− Suomessa ylituotantoa, jos kaukolämpö hengissä ja jos Power to X ei etene− Ruotsissa hetkellisiä alituotantokausia (pitkä korkeapaine)− Norjan vesivoimasta merkittävä osa keski-Europpaan− Venäjä?− Energian käyttö ei kasva

− Siirron hinta− Pääosa hinnasta €/kW,a− Energiakomponentin osuus laskee− Kokonaishinta nousee

− Jouston hinta kasvaa- varastoinnin kilpailukyky ratkaisevassa roolissa− Verot lisääntyvät


Nord Pool Spot system price, early average

27

Source: Nord Pool SpotSYS FI


Energy supplier & DR, reserve power market

2/19/201628

Source; Fingrid

http://www.fingrid.fi/SiteCollectionImages/en-US/Power%20system/Reserves/Types_reserve.jpg

http://www.fingrid.fi/SiteCollectionImages/en-US/Power%20system/Reserves/Types_reserve.jpg


Taajuudensäätömarkkinan hintoja/teoreettinen ansainta 1 kW teholla

Vuosituote Käyttöreservi FCR-N Häiriöreservi FCR-D€/MW,h €/MW,h

2011 9,97 1,482012 11,97 2,802013 14,36 3,362014 15,80 4,032015 16,21 4,132016 17,42 (152 €/kW,a) 4,50 (39,42 €/kW,a)

Tuntituote2015 195 €/kW,a 126 €/kW,a

Ajatusleikki; 5*3 kW vesivaraajan sähkövastukset. Varataan keskimäärin 3 kW reservitehoksi (valmius alas-/ylössäätöön). Vuotuinen sähkölasku nyt 1500 €veroineen, energian osuus 750 €. Tuntituotteella ansainta voisi olla teoriassa 600 €/a. Ei nykyisin käytännössä mahdollinen, mutta tulevaisuudessa ….

Lisätään edelliseen oma 5 kW aurinkosähköjärjestelmä ja 20 kWh/20 kW akku. Mikä tulee verkosta otetun sähkön hinnaksi? Kuka ja millä hintamekanismilla toimittaa verkkosähkön ja verkkopalvelun?


Sähköllä huikea historia mutta

uskomaton tulevaisuus!

• Edullinen, puhdas, rajaton energialähde

• Lämpöä, kylmää, työtä• Sähköpolttoaineita,

ruokaa

30

jarmo partanen (lut) - sähkön hinta 18022016

Presentations & Public Speaking