jippii yhtiÖn loppulausunto 31.5.2007

JIPPII

YHTIÖN LOPPULAUSUNTO

31.5.2007

TaustatiedotOsakemarkkinat vuonna 2001Kirjanpitorikos

Säännöstausta DTAGSALB

TiedottamisrikosSäännöstaustaIRUPörssitiedote 28.2.2001Pörssitiedote 15.5.2001Pörssitiedote 23.5.2001Pörssitiedote 15.8.2001

Kurssin vääristäminenMiten näyttöä tulisi arvioidaSeuraamuskannanotto

ESITYKSEN RAKENNE

TAUSTATIEDOT

• Perustettu vuonna 1996• Liikevaihto kasvoi voimakkaasti 1997 - 2000• Listautui Helsingin Pörssin NM –listalle huhtikuussa 2000• Internet, mobiiliviihde (logot ja soittoäänet), puhelut,

domainit• Liikevaihto vuonna 2000 n. 200 MFIM• Lähes 600 työntekijää• Oli haastaja toimialallaan

-> Juttua arvioitaessa tärkeää ymmärtää kasvun, NM-listan, toimialan ja ajanjakson erityispiirteet

JIPPII – LYHYT HISTORIIKKI

• tavoitteena on nopea kansainvälinen kasvu• tulee laajentamaan toimintaansa Euroopassa kuluvan

tilikauden aikana• Osana laajenemista toimivat yritysostot • Voimakkaan laajentumisen edellyttämät investoinnit

vaikuttavat Konsernin kannattavuuteen ja nettotulokseen • Nettotuloksen odotetaan pysyvän tappiollisena • Strategiaan liittyy riskejä

Kaikki tämä oli markkinoilla tiedossa Tulee ottaa huomioon asiaa arvioitaessa

JIPPII – STRATEGIA

JIPPII – ORGANISAATIO

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Lakiasiat Talous ja hallinto Rahoitus Markkinointi Yhtiön strategiat HenkilöstöhallintoSijoittajat ja

viestintä

-> Jutussa on kuultu henkilöitä lähes kaikista toiminnoista-> Kaikki ovat olleet alansa ammattilaisia




Kurssin vääristäminenMiten näyttöä tulisi arvioidaMitä sitten oikein tapahtuiSeuraamuskannanotto

ESITYKSEN RAKENNE

OSAKEMARKKINAT VUONNA 2001

”OLENNAISESTI OMIAAN…”

EI SAA IRROTTAUTUA AJASTA JA TOSIELÄMÄSTÄ

NM -LISTA

• Yhtiö listautui Helsingin Pörssin NM-listalle huhtikuussa 2000

• NM-lista perustettiin 1998 kasvavien ja innovatiivisten yhtiöiden listaksi-> aloittavien kasvuyritysten lista ja sijoitus listalle

olevien yhtiöiden osakkeisiin oli riskialttiimpi kuin Pörssin muilla listoilla oleviin osakkeisiin

• NM-listan listalleottovaatimukset olivat kevyemmät kuin päälistan ja I-listan- toimintahistoria- tuottovaatimukset

TELE- JA INTERNETYHTIÖIDEN KURSSIN KEHITYS 2001

• Toimialan kurssit olivat erittäin epävakaat• Kurssit laskivat voimakkaasti vuoden 2001 aikana• Toimialan yrityksien kurssi oli alhaisimmillaan elo-syyskuussa

2001

• Jippiin kurssi seurasi toimialaindeksiä

OSAKEMARKKINAT

• Yhtiön osakekurssi seurasi Helsingin Pörssissä noteerattujen teknologia-toimialan yhtiöiden osakekurssien voimakasta laskua

• Historiallisesti katsoen poikkeuksellinen aikakausi

• NIEMELÄEV/EBITDA (1997-2001)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1997 1998 1999 2000 2001

Kasvusalkku Matala kasvu

YHTIÖN OSAKKEEN ARVOON OLENNAISESTI VAIKUTTANEET SEIKAT

• Syyttäjä ei ole esittänyt näyttöä tästä tunnusmerkistöstä

• Otettava huomioon vuoden 2001 osakemarkkinat yleensä

• Teknologia-alan yritysten arvostusperiaatteet poikkesivat

perinteisemmistä - NIEMELÄ

• Tämän alan kasvuyritysten lyhyen aikavälin kannattavuudella rajallinen merkitys - NIEMELÄ (”Jos suuruusluokan asettaa, niin silloin Silloin se menee

ainakin reilusti miinukselle jos tulos on kassavirtaa enemmän miinuksella. Tässä tapauksessa kun kasvuyrityksestä on kysymys. ..”) kuin kassavirta.”)

JIPPIIN ARVOSTUSKRITEERIT

• Vuonna 2001 tele- ja Internetyritysten osakkeiden arvonmuodostus perustui:– Asiakasmääriin ja liittymämääriin – Asiakaskohtaisen maksun (ns. ARPU) kehitykseen

• VIKKULA (”Saunalahti itsessäänsähän ei ollut missään kohdassa tuloksen osalta taikka tai rahoitus kassavirran osalta 2002 jälkeenkään niin kun erityisen kannattava mutta sen tuota arvostus, markkina-arvo kasvoi merkittävästi.”)

Näiden tekijöiden ennakoitiin pitkällä aikavälillä vaikuttavan yrityksen omistaja-arvoon (= arvopaperin arvoon)

• Näitä tekijöitä ei ole väitettykään vääristellyn

• Arvostuskriteerit eivät ole muuttuneet • VIKKULA (”markkina arvosti yhtiötä liittymämäärän ja yksittäisen

liittymän keskimääräisen laskutuksen tai liikevaihdon yhdistelmästä”)

Muutos makrotaloudessa

• Tele- ja internet toimialalla käänne heikompaan 2001– Erityisen voimakas ja nopea Saksassa

• Nokian tulosvaroitus 12.6.2001– Muutti rahoitusmarkkinoiden asennoitumisen– Muutti pääomamarkkinoiden odotukset

• Arvostuskriteerit ja arvostukset muuttuivat– Yllätti analyytikot, liikkeeseenlaskijat ja pääomamarkkinat

• Strategian muutos ja sopeuttamistoimet

• VIKKULA (”Ja kun tuo markkina ei enää sitten ollut valmis tämän tyyppisiin strategioihin investoimaan ja sijoittamaan niin oli tietysti selvää että yhtiön arvostukselle kävi hyvin raju muutos ja sitä kautta sitten arvostustasot olennaisesti heikkenivät ja yhtiön näkökulmasta myös pääomahuollon edellytykset heikkenivät.”)

MARKKINAMUUTOS VUONNA 2001

OSAKEMARKKINAT JA JIPPII

MUISTISÄÄNNÖT TOP 3

– Osakemarkkinat erittäin poikkeukselliset ja epävakaat vuonna 2001

• yhtiön kurssikehitys noudatti yleistä alan kehitystä

– Tele- ja Internetalan yrityksen osakkeen arvoon vaikuttivat asiakasmäärät

– Syyttäjä ei ole esittänyt lainkaan näyttöä olennaisesta vaikutuksesta osakekurssiin





ESITYKSEN RAKENNE

• Laiminlyöty kulujen kirjaaminen– Näyttö siitä, että tehty väärin

• Merkitty vääriä ja harhaanjohtavia tietoja (SALB)– Näyttö siitä, että tehty väärin

JA• Olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista

– NäyttöJA• Toimittu tahallaan väärin (näyttö)JA• Kokonaisuutena arvostellen törkeä ym. (vanhentuminen)

– yhtiö vastaanotti haasteen 16.5.2006

KIRJANPITORIKOS

JIPPIIN TALOUSHALLINTO

• Asianmukaisesti resursoitu ja organisoitu• Järjestelmät asianmukaiset ja riittävät• Järjestelmien päivitystarpeisiin reagoitiin • Ulkopuolisia asiantuntijoita käytettiin• Toimittiin lain ja määräysten mukaan

HAKOLA (resurssit, järjestelmät, asiantuntijat, toimintamalli)VAAHTERA (resurssit, järjestelmät, toimintamallit)LUMME (resurssit, järjestelmät)S.LEHTINEN (resurssit)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS

JIPPIIN KIRJANPITO

• Emoyhtiön kirjanpito-osasto piti Suomen yhtiöiden kirjanpidon

KUUSISTO (”siirrettiin nämä kirjanpidot meidän yrityksen omaan hoitoon ja palkattiin henkilöitä jotka kykeni sen hoitamaan”)

• Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja muu taloushallinto tytäryhtiöissä (useissa maissa erillisellä kirjanpitotoimistolla, Arthur Andersen), HAKOLA (maailmanlaajuinen ketju)

• Kaikille tytäryhtiöille laadittu yhtenäinen raportointiohjeistus ja – välineet

VAAHTERA (”No siitä oli hyvin yksselitteiset ja selkeät ohjeet ja kattavat ohjeet”)

KOTIRANTA (”ohjeistus vastaa hyvää kirjanpitotapaa”)


Liiketapahtumat [KPL 2:1 §]

Kirjanpitovelvollisen on merkittävä kirjanpitoonsa liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisuja siirtoerät.

-> Jippii Group Oyj ja Jippii GmbH eri kirjanpitovelvollisia-> Kirjanpitolaki koskee vain Jippii Group Oyj:n kirjanpitoa-> Kumpikin pitää omaa kirjanpitoaan-> Kumpikin merkitsee omat liiketapahtumat omaan

kirjanpitoonsa-> Oikaisu- ja siirtoerät pakko merkitä

KOTIRANTA, PREPULA, KOSKELA


Kirjaamisperusteet [KPL 2:2 §]

Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijänvastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteenluovuttaminen (suoriteperuste; eng. Accrual Basis)

-> Kirjaamisperuste ≠ laskun lähettäminen, maksun vastaanottaminen, maksun maksaminen

-> Tuotannontekijän vastaanottaminen = verkkokapasiteetin käyttö-> Suoritteen luovuttaminen = puhelun puhuminen/internet-yhteyden

käyttäminen/tekstiviestin lähettäminen yms.-> Suoriteperustetta pakko noudattaa

Accounting Policy (Yhtiön tod. 1)KOTIRANTA (”Laskutus ei varsinaisesti liity siihen suoriteperusteeseen

millään lailla. Suoriteperusteisuus on aina se mistä lähdetään liikkeelle”) KOSKELA (”eli suoriteperuste toteutuu aina sen suoritteen luovutuksella, ihan

riippumatta, koska laskutetaan”)LUMME (”liikevaihto kirjataan tilinpäätökseen suoriteperusteella riippumatta

siitä onko sitä vielä laskutettu”)


Siirtosaamiset ja siirtovelat [KPL 4:6 §]

Siirtosaamisia ovat (mm.) tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella suoritetut maksut tulevina tilikausina suoriteperusteisesti tai suoriteperustetta vastaavalla tavalla toteutuvista menoista

-> Siirtosaamisia ovat mm. ennakkomaksut, joita vastaava palvelu käytetään seuraavalla tilikaudella

-> Sisältää usein harkinnanvaraa-> Määrät voidaan joutua arvioimaan -> Jaksotukset on tehtävä-> Siirtosaamisia ja siirtovelkoja on kirjattava

KOTIRANTA (”Se on suoriteperusteisuutta että kuukauden vaihde on se selkee mittari että kun koska on puhuttu tai lähetetty viestejä pitää jaksotus tehdä laskutuksesta riippumatta. --- Jos maksetaan itse ennakkomaksuja ne kirjataan siirtosaamisiin ennakkomaksujen ryhmään.”)

PREPULA (”---tässäkin taas käytettäis parasta mahdollista tietoa”) LUMME (”suoriteperiaatehan lähtökohtaisesti niinku tarkoittaa sitä et me tehdään arvioita.”)


Konsernitilinpäätös, Laadintaperiaatteet [KPL 6:4 §]

Konserniyritysten tilinpäätökset tulee ennen yhdistelyä muuttaa siten, että niissä sovelletaan yhtenäisesti joko emoyrityksessä tai konsernin pääasiallisessa toiminnassa noudatettuja tämän lain mukaisia tilinpäätösperiaatteita.

KOTIRANTA (”--- kyllä ne on oikaistava sen mukaisesti että ne on lain mukaisia ne luvut.”)

LUMME (--- kirjanpitolaki, sääntely vaatii että asiat seurataan suoriteperiaatteella. --- Pitää tehdä nää oikaisut laskutusperiaatteesta suoriteperiaatteiseksi, ei siin oo vaihtoehtoa.”)

PREPULA (”Konsernitilinpäätös on luonteeltaan summatilinpäätös, eli siihen on summeerattu konserniin kuuluvien yritysten tilinpäätösten luvut ja tiedot, eli yhdistelty ja toisaalta sitten tämän summatilinpäätöksen luvuista, tai näihin lukuihin kohdistetaan oikaisuja, joista merkittävimmät johtuvat siitä, että konsernitilinpäätös laaditaan ikään kuin konserni olisi yksi kirjanpitovelvollinen”)


Konsernitilinpäätös, Laadintaperiaatteet

• Ulkomainen tytäryritys joutuu laatimaan tilinpäätöksen sijaintimaan lainsäädännön mukaisena

• Johtaa usein siihen, että tyttären virallinen tilinpäätös poikkeaa huomattavasti sisällöltään ja muodoltaan emon tilinpäätöksestä

• Esim. laadintaperiaatteet, arvostukset, tulojen ja menojen jaksotukset voivat poiketa suomalaisesta käytännöstä

(Järvinen – Prepula – Riistama – Tuokko 2001)

STÖCKLIN, GRAHL JA LANGE: Laskun lähettäminen Saksassa liikevaihdoksi; eri kirjanpitokäytännöt

IIVANAINEN (” No, itse asiassa tohon kysymykseen mä en ees osaa vastata, että se on ihan normaali tommonen kirjanpito, jota noissa tytäryhtiöissä pidetään, että mä en osaa niin kuin sanoa, että onko se Saksan vai Suomen, mutta siis se täyttää ne molemmat vaatimukset.”)


Konsernitilinpäätös, Laadintaperiaatteet

• Käytännössä ulkomaisen tyttären tuloslaskelma ja tase on yhdenmukaistettava

• Käytännössä tämä yhdenmukaistaminen suoritetaan emossa konsernitilinpäätöksen laadinnan yhteydessä

• Useimmiten tytäryritys toimittaa tilinpäätöstietonsa emoyrityksen tuloslaskelma- ja tasekaavan mukaan ryhmiteltynä (= raportointipaketti)

(Järvinen – Prepula – Riistama – Tuokko 2001)

KOTIRANTA, PREPULA, LUMME


Jippii –konsernin konsernitilinpäätös 2000

• Jippii Group Oyj oli toimittanut kaikille tytäryrityksille raportointiohjeet ja –välineet

• Raportoinnissa tuli noudattaa Suomen kirjanpitolakia• Raportointipaketit täytettiin tytäryrityksissä -> toimitettiin emolle

yhdistelyä varten• Tarkastettiin ja ohjeistettiin tyttäriä korjaamaan virheet

tarvittaessa

GRAHL (”Suomesta ei tullut lukuja, vaan ohjeita”)STÖCKLIN (”Suomessa ja Saksassa oli on käytössä eri järjestelmät --- kaikki luvut ja muut asiat esiteltiin sillä tavalla että se vastasi mahdollisimman hyvin kummankin maan järjestelmää ja kummankin maan oikeudellista järjestelmää.”)



• Konsernitilinpäätöksessä tehtiin oikaisut laatimisperiaatteiden eroista johtuen

• Yhdisteltiin konsernitilinpäätökseksi

• Allekirjoitettiin hallituksen toimesta asiamukaisesti

• Tiedotettiin

• Raportoitiin muutoksista tytäryhtiöille


- Suomalainen kirjanpitokäytäntö ≠ saksalainen kirjanpitokäytäntö- Suomen lakia pakko noudattaa

- Konsolidointi edellyttää muutosten tekemistä≠ vääristely

- Arvionvaraisuus on normaali osa toimintaa






ESITYKSEN RAKENNE

DTAG - KULUJAKSOTUS

”Laiminlyöty kulujen kirjaaminen ---”

• DTAG –maksut ennakkomaksua

• Tosiasiassa maksu asetettiin korkeaksi (konkurssipesän liiketoiminnot ostanut Jippii GmbH ei ollut varsinaisesti luottoasiakas)

• Käytännössä monopoliasemassa ollut DTAG halusi toimillaan estää uusien kilpailijoiden tulon

Yhteenliittämissopimus (Yhtiön tod. 90)

STÖCKLIN (”Se oli tavallaan kiristystä ---”)

-> Ennakkomaksut pakko jaksottaa-> Viime kädessä pakko arvioida

• KOTIRANTA (”pitää käsitellä suoriteperusteisesti ja jaksottaa, käytettävä omia arvioita ja kirjata oman tietämyksen mukaan”)

• PREPULA (”liiketapahtuma kyllä täytyy aina arvioida jollain muulla kuin maksuperusteella.”)

• Jaksotus perustuu kirjanpitolakiin (suoriteperuste)• Jippii –konsernissa kirjanpitokäytäntönä jaksottaa omien

liikenneraporttien perusteella (LUMME)• Liikenneraportit olivat osoittautuneet luotettavaksi (vrt. muut

operaattorit)

• LUMME (ei ollut businestä isoille operaattoreille)• TÄHTINEN (”Muistaakseni noin 10-0 me osoitimme Soneralle,

että meidän järjestelmämme laskee oikein ---”)

DTAG

• Operaattoreiden yhdysliikennelaskutus tarkastettiin yhdysliikenneraporteista (CDR)

• CDR -raportit ovat operaattoreiden raportteja kulutetuista puhelu –ym. minuuteista – tänäkin päivänä normaalia toimintaa kaikilla operaattoreilla

TÄHTINEN, JOENSUU (”Operaattoreiden molemmissa keskuksissa on CDR -tietueita, jotka tallentavat näitä puheluminuutteja eli puhelun keston, puhelualoituksen ja puhelumäärät.”)

KEINÄNEN (”CDR-tietueet ---, niin nehän syntyy puhelinkeskuksessa. --- niitten perusteella osaa kohdistaa oikealle asiakkaalle oikean kokoiset veloitukset. Sen lisäksi niitä käytetään operaattorien välisen laskennan selvittämisessä ja kirjanpidossa”)

DTAG

DTAG

• CDR:iä hoiti ja luki Saksassa Karl-Heinz Dinter; kokenut ammattilainen

• DTAGilta ei tullut laskua (tai muuta selvitystä), Dinterin käytössä Jippii GmbH:n omat luotettavat raportit

JOENSUU (”Pidin Dinteriä äärimmäisen ammattitaitoisena - - -keskusinsinööreillä ja varsinkin siellä on tilastointi hoidettu asianmukaisesti, niin niillä on yleensä paras käsitys siitä mikä

se kulloinkin liikennemäärä on.”) TÄHTINEN (”ei syytä epäillä cdr-tietueiden oikeellisuutta

Saksassa”)

• LANGE (kirjattiin ennakkomaksut suoraan kuluksi ilman laskuja)

• DTAGin yhdysliikennettä oli marras-joulukuussa 2000 käytetty 670.590,02 DEMin määrällä – ”Forepayments according to bookkeeping – Yhtiön tod. 92”

Johtopäätös: loppuosa, eli 1.676.728,46 DEM oli maksua, jota vastaavaa yhdysliikennettä ei vielä ollut 31.12.2000 käytetty -> tuotannontekijää ei vielä oltu vastaanotettu

=>Kirjattiin siirtosaamisiin Saksan raportointipaketissa ja Jippii GmbH:n erilliskirjanpidossa

• Oli kirjattuna siirtosaamisiin emoyhtiölle 26.2.2001 tulleessa raportointipaketissa

• DTAGin osalta luvut raportointipaketista konsernin konsolidointiin sellaisenaan

-> Kyse oli suoriteperusteisen (suomalaisen) kirjanpitolainsäädännön edellyttämästä kulujaksotuksesta

DTAG

• DTAG:in elokuussa saapuneet laskut riitautettiin - SUNDSTRÖM (”Minä muistelisin kyllä, että kyllä toiveissa että se olisi ollut huomattavasti suurempi kuin tämä palautettava määrä. Mutta en osaa nyt sanoa, että paljon. Tätä pidettiin alakanttiin olevana. Sen verran uskallan sanoa, että odotus oli varmasti suurempi. --- muistaakseni tässä reklamoitiinkin varmaan useampaankin otteeseen. ”)

• Kommentti syyttäjän todisteeseen 392, s. 4816.

• Selvityksessä apuna ollut mm. laskutusohjelmiston toimittaja Starnet Systems Oy TÄHTINEN

• Asiaa ei koskaan selvitetty loppuun saakka SUNDSTRÖM

• Ilmeisesti saapuneet laskut kirjattu suoraan kuluksi Q2:lle IIVANAINEN

• Ei tule kirjata riitaista laskua sellaisenaanKOSKELA (”kyllähän yrityksille voi tulla monenlaisia perusteettomiakin vaatimuksia, ei niitä

kirjanpitoon oteta.”)

KOTIRANTA (”yhtiön johto arvioi sen vaatimuksen tason ja oikeellisuuden”)

LUMME (”Jos yhtiö luottaa omaan seurantaansa niin ei yhtiö kuulu eikä oikeastaan saakaan kirjata jotain laskua mitä se pitää perusteettomana”)

DTAG - JATKOSELVITYKSET


- Kyse suomalaisen kirjanpitolain edellyttämästä kulujaksotuksesta

- Määrä todennettiin luotettavalla järjestelmällä ammattilaisen toimesta

- Konsolidoitiin sellaisenaan

DTAG

LAIMINLYÖTY KULUJEN KIRJAAMINEN?

HYLKÄÄMISPERUSTEET

• Ei näyttöä siitä, että DTAG väärin jaksotettu– Selvityksen luotettavuudesta näyttö

• Ei näyttöä syytettyjen tahallisuudesta– Toiminta huolellista

• Ei olennaisesti vaikeuta oikeaa ja riittävää kuvaa-> Tunnusmerkistötekijä ei täyty

• Kvalifiointiperusteet eivät ole olemassa -> Vanhentunut





ESITYKSEN RAKENNE

• SALB –järjestely oli osa Gigabell –kauppaa

• Oli osa konsernin toimintapolitiikkaa

• Sopimuskumppaniksi valikoitui Leasetec, yksi leasingrahoitusalan johtavista yrityksistä

• Leasetecin kanssa oli ollut yhteistyötä aiemmin

SALB - TAUSTA

• Sitovia sopimuksia (kauppa ja takaisinvuokraus) on syntynyt

• Huom! Syyttäjien heikot käännökset Leasetec –asiakirjoista

• Kauppahinta (ilman ALV) on ollut n. 9,7 MDEM

• Kauppahinta maksettiin Jippii GmbH:lle

SALB - RIIDATONTA

Tulo on suoriteperusteella kirjauskypsä, kun suorite (tässä:laitteet) on luovutettu

• Luovutushetki = tulon syntyminen = kirjaushetki– STÖCKLIN (”Valmistelevat työt --- joulukuun puolivälissä --- itse sopimus

tehtiin joulukuun lopussa”) – KOTIRANTA (”Suoriteperusteisuus tarkoittaa sitä, että kun hyödyke

luovutetaan niin se kirjataan --- normaali käyttöleasing”)

• Hallinta ja omistusoikeus voivat siirtyä ostajalle eriaikaisesti - PREPULA, LEPPINIEMI

• Luovutus edeltää hetkeä , jolloin --- ostaja ryhtyy hyödyntämään omaisuutta omassa tulonmuodostusprosessissaan -> esim. tässä vuokraus alkanut 1.1.2001 alkaen - LEPPINIEMI, PREPULA, KOSKELA, KOTIRANTA

• Vastaavuusperiaate– Saldovahvistus (Yhtiön tod. 129)- KOTIRANTA (”vastaa nimenomaan tästä vastaavuusperiaatteesta”)- PREPULA (”tämä vahvistus --- kertoo sen, että myös se on kirjannut sen

vuodelle 2000 --- tämä on se paras mahdollinen näyttö siitä, että tuo kauppa on kirjattu oikealle tilivuodelle.” --- vahvin on tietenkin se saldovahvistus, mutta myöskin tää vastavuoroisuusperiaate”)

SALB - KIRJAUSAJANKOHTA

• Leasetecin ilmoitus Jippiille ”kauppahinta maksetaan 29.12.00 päivätyn laskun ja sopimuksen mukaan” (vuokrat alkaen 1.1. vähennetään kauppahinnasta”)

• Leasingtodistuksissa vuokra-aika alkaa 1.1.2001• Leasetec kirjasi liiketapahtumaksi vuodelle 2000 • Vastaavuusperiaate• Sjä: allekirjoituspäivä ei merkityksellinen

-> Sopimus on syntynyt tilikauden 2000 aikana STÖCKLIN, LANGE, CAT Consulting

-> Kaupan molemmat osapuolet ovat näin ymmärtäneet STÖCKLIN (”Molemmat osapuolet allekirjoittivat sopimuksen oikeudellisesti vaikuttavaksi siten, että se vaikuttaa oikeudellisesti joulukuun lopussa.”)

SALB – VUODEN 2000 LIIKETAPAHTUMA

• Gigabell –käteiskauppahinta n. 10 MDEM - Kauppakirja, Yhtiön tod. 32

• Käteiskauppahinta jaettiin (allokoitiin) eri omaisuuserille Jippii GmbH:ssa (allokaatiolaskelma, sjä tod. 49 s 2756)– Puhelinkeskuksien hankintamenoksi merkittiin n. 3,5 MDEM– Puhelinkeskuksien käypä arvo oli n. 9,7 MDEM

• KOTIRANTA (”Se on hankintameno ja myyntihinta on sama.”)

• ZAHL (”Ne oli hyvin kalliita kyllä, isoja laitteita. 10 miljoonaa saattaa olla ---”)

• PREPULA (”Jippii Gmbh:sta riippumaton, asiantunteva, globaalisti toimiva alan yritys, jolloin on nähdäkseni selvä, että se on omat etunsa vaalinut tässä ja näin ollen, että tämä on käypä tämä käyttöomaisuuden 9,7 miljoonaa DEM”)

– Asiakkuuksien käypä arvo n. 6,5 MDEM

GIGABELLIN HANKINTA

KAUPPAHINTA ≠ KIRJANPIDOLLINEN HANKINTAMENO

• Kaupan toteuttamisesta syntyi kuluja (transaktiokustannukset)• Liiketoimintakokonaisuus siirtyi Jippiin vastuulle • Liiketoimintakokonaisuuteen liittyviä vastuita ei otettu

huomioon hankintamenon osana Jippii GmbH:ssa • Liiketoimintakokonaisuuteen sisältyi sitoumuksia, joita ei

tarvittu jatkavassa liiketoiminnassa

PREPULA (”tässä liiketoimintakaupassa ostajan vastattavaksi siirtyi velkoja ja sellaisia velvoitteita, jotka merkitsivät ja edellyttivät rahan käyttöä. --- rahana maksettu vastike on merkitty sinne saksalaisen yhtiön kirjanpitoon hankintamenona ja jätetty kirjaamatta se osa, joka johtuu näistä vastattavaksi otetuista veloista ja velvoitteista, --- tätä piti välttämättä oikaista Suomen kirjanpitolainsäädännön puitteissa konsernitilinpäätöstä laadittaessa”)

LUMME (”--- uudelleenjärjestelykustannukset elikkä jos nimenomaan ostaja ostaa, haluaa jonkun tietyn asian mutta se joutuu ostamaan esimerkiksi isomman kokonaisuuden saadakseen sen mitä se haluaa”)

KOTIRANTA (”Tän tyyppisiä jotka ei enää siihen kuulu siihen ostettuun liiketoimintaan. Kuitenkin yhtiön vastuulla.”)

• Sjä/ Prepula --- tai jotka eivät aiheudu jatkettavasta operatiivisesta liiketoiminnasta. Ei poikkea Lumpeen tai Kotirannan kertomuksista

• Tarkoitus hoitaa Saksaa keskitetysti Suomesta, Saksassa tarvittiin vain pieni organisaatio

• Uudelleenjärjestelykuluja ei kuulu mainita kauppakirjassaLUMME, KOTIRANTA, STEINER, PREPULA-myyjällä ei mitään tekemistä näiden kulujen kanssa

• Välittömästi kaupan yhteydessä?– Hallituksessa 9.11.2000 käytiin läpi toimia

STEINER (”Sen jälkeen ollaan tässä käyty tämä lävitse, että mitä edellyttää tämä sanotaan ostetun liiketoiminnan kokonaisuuden haltuunotto ja uudelleenjärjestely.”) ja ”Take over plan” (Yhtiön tod. 35)

-> KYSE LIIKETOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYSTÄ

UUDELLEENJÄRJESTELYKULUT

• Luetaan osaksi hankintamenoa- KOTIRANTA (”erikseen nämä hankittavat omaisuuserät plus

mahdolliset vastuut kirjataan liiketoimintakaupassa”)- LUMME (”uudelleenjärjestelykulut osa hankintamenoa ---

ostajan mukaan koko hankintahinta”) - PREPULA (”Vastattavaksi otetut sopimukset --- kuuluu

nimenomaan tähän liiketoimintakaupan osaksi, eli ovat sen toteutumisen edellytyksenä, mutta eivät sitten liity siihen, että mitä sille tehdään sille hankitulle liiketoiminta-kokonaisuudelle sen ostajan busineksena, liiketoimintana. Siis eivät ole osa sen liiketoiminnan jatkon harjoittamista.”)

• Määrät joudutaan yleensä arvioimaan- KOTIRANTA (”parhaan ymmärryksen mukaan”)- LUMME, PREPULA

UUDELLEENJÄRJESTELYKULUT

• Tyypilliset uudelleenjärjestelykulut: henkilöstökustannukset, toimitilakustannukset, liiketoiminnan sopimusten kustannukset- KOTIRANTA, LUMME, PREPULA

• Voivat kertyä ajan kuluessa- KOTIRANTA- LUMME (”tyypillinen kuluerä, joka syntyy ostajan suunnitelmista”) - PREPULA ja KOSKELA (”vastattavaksi otetut sopimukset, joista realisoituu vastuita hankintahetkeä myöhemmin”)

UUDELLEENJÄRJESTELYKULU

• Raportointipaketissa SALB –kauppa muissa tuotoissa

• Uudelleenjärjestely- ja asiantuntijakulut eri kuluriveillä– Määrältään yhteensä n. 5,1 MDEM

• Suomalaisen kirjanpitosäännöstön mukaisesti luettava osaksi hankintamenoa-> vaati muuttamista konsolidoinnissa

• Kirjanpidollinen hankintameno yli 15 MDEM

SALB – OIKAISU KONSOLIDOINNISSA

ESIMERKKEJÄ

• Lange (työskentelin Gigabellin hallitukselle joulukuun alkupuolelle)

• Syyttäjän tod. 385 – Palkkakulut laskivat – maaliskuussa jo arviossa (485 tDEM/kk)– Edellisiin liittyvät sotu-vastuut

• Zahl etptk 2276 ”117 työntekijää irtisanottiin”

• MOX – prepaid-toimintaa (Mox Telecom AG is one of the leading providers of calling cards and telecommunication services in Germany and Europe today. www.mox.de)

• Take over plan ja Panu Lehden raportit

• Gigabell –kauppa, siihen liittyvät kulut ja SALB yksi kokonaisuus – tosiasiallisesti ja kirjanpidollisesti- PREPULA

• Raportointipaketissa ei käsitelty kokonaisuutena

• Kokonaisuudesta syntyi liiketoimintakauppaan liittyvä ”Negatiivinen goodwill” – määrältään 1,3 MDEM - KOTIRANTA (”erotuksena tulee myyntivoitto.---, puhutaan badwillistä”)- PREPULA, KOSKELA

• Negatiivinen goodwill ≠myyntivoitto - KOTIRANTA

• Tämä tuli tulouttaa konsernitilinpäätökseen KOTIRANTA (”Ja tämmönen badwill sitten tuloutetaan tilinpäätöstä laadittaessa.”)


• Kyse ei ollut kirjanpitoasetuksen 1:10 § 1 momentin tarkoittamasta ”netottamisesta”

• Oikeamman kuvan antamiseksi Gigabell –kauppakokonaisuuteen liittyvää myyntiä ja kaupasta seuranneita kuluja on käsitelty kokonaisuutena

• Oikaisusta laadittiin asianmukainen oikaisutosite 20141- KOTIRANTA (”normaalin tapainen laskelma ja tosite”)

• Audit trail täyttynyt

• Oikaisua ei olisi tarvinnut tehdä, jos hankintameno Saksassa olisi kirjattu suomalaisen käytännön mukaan– Oikaisu tehtävä Suomessa


Tärkeä huomata

• Liikevaihto ei muuttunut• Liiketulos ei parantunut• Tilikauden tulos ei parantunut• Tuotot ja kulut vähentyneet yhtä paljon• Ylipäänsä vain rajallinen osa

konsernitilinpäätöstä



- Kauppasopimus tehtiin tilikaudella 2000

- Kauppa oli osa Gigabell -kokonaisuutta

- Konsolidoinnissa tehty oikaisu ei parantanut tulosta ja/tai vääristänyt kulurakennetta

SALB

SYYTTEEN TÄSMENNYS 1.3.2007

• Väite: myyntivoitto tuli jaksottaa

• Myyntivoittoa ei syntynyt – nollaa ei voi jaksottaa

• Väite muutenkin virheellinen- käyttöleasing pakko tulouttaa heti- itsepintaisesti tulkittu HE 173/1997 väärin

• Kyse käyttöleasingsopimuksesta

KÄYTTÖLEASING VS. RAHOITUSLEASING

• Molemmissa kyse leasing –rahoituksesta

• Ero pikemmin kirjanpidollinen (taustana IAS)

• Käyttöleasingia ei saanut jaksottaa

• KOTIRANTA (”KPL 6:18 § ei sovellu” --- ”Eli ei olisi saanut edes jaksottaa. Kirjanpitolaki ei salli sitä.”)

KÄYTTÖLEASING VS. RAHOITUSLEASINGKTM:n päätös

”sopimuksen käsitteleminen rahoitusleasingsopimuksena edellyttää, että sopimuksen mukaan vuokralleantaja saa kohtuullisena pidettävän tuoton sijoittamalleen pääomalle sekä pääoman palautuksen ja että sopimus täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

1) sopimuksessa määrättyjen leasingmaksujen nykyarvo vuokrakauden alkaessa on vähintään yhtä suuri kuin hyödykkeen todennäköinen luovutushinta;-> Nykyarvo alle luovutushinnan Nykyarvolaskelma - keskeistä korkoprosenttiKOTIRANTA LUMME (”leasingmaksujen nykyarvo arvo tota suhteessa siihen käypään hintaan”)

• Sjä taulukko: - 13-24kk DEM 248.065,20 DEM vrt. 247.795,21 DEM- Ratkaisevaa, että korko yli 8,1934%- Leasetec käyttänyt 9,5 %- LUMME (liikesalaisuus - eivät kerro korkoa kilpailusyistä)


2) vuokrakausi käsittää pääosan hyödykkeen jäljellä olevasta taloudellisesta pitoajasta;-> Pitoaika pidempi kuin vuokrakausi 24 kk KOTIRANTA (”taloudellinen pitoaika hyödykkeelle on todennäköisesti pitempi kuin 24 kuukautta”) KEINÄNEN (”Puhelinkeskusten osalta käyttöikä on lähempänä 10 vuotta, että varmasti niin kuin monesti päällekin 10 vuotta. Elisa-konsernissa me lasketaan niitten poistoajaksi 8 vuotta”)LUMME (”tää lyhyt leasingaika joka ei kata tällaisen puhelinkeskuksen käyttöikää, nehän kestää 10 tai 20 vuotta”)

3) omistusoikeus siirtyy vuokralleottajalle ilman eri sopimusta vuokrakauden päättyessä tai vuokralle-ottajalla on oikeus ostaa hyödyke vuokrakauden päätyttyä hintaan, joka on niin paljon sen todennäköistä luovutushintaa alempi, että oikeuden käyttämistä on sopimuksen tekohetkellä pidettävä todennäköisenä.

-> Tästä ei ollut sovittu

KOTIRANTA, LUMME+ Leasingsopimus Yhtiön tod. 127


KOTIRANTA: sopimus tulkittava käyttöleasingiksi

LUMME: oli käsitelty käyttöleasingina

-> SALB –kaupan tulo olisi joka tapauksessa kuulunut kokonaan vuoden 2000 tilinpäätökseen

• Viekö asiaan perehtyminen asiantuntijuuden?

MERKITTY VÄÄRIÄ JA HARHAANJOHTAVIA TIETOJA ?

”Ei vuoden 2000 tapahtuma”, ”Häivytetty kuittaamaalla””Vääristelty kulurakennetta”, ”Olisi tullut jaksottaa”


• Ei näyttöä siitä, että SALB kirjattu väärin– Näyttö kirjauksen oikeellisuudesta

• Ei näyttöä syytettyjen tahallisuudesta– Toiminta huolellista ja avointa

• Ei olennaisesti vaikeuta oikeaa ja riittävää kuvaa -> Tunnusmerkistötekijä ei täyty

• Kvalifiointiperusteet eivät olemassa -> Vanhentunut

Jippiin tilinpäätös on lain mukainen ja on antanut oikean jariittävän kuvan

• Kulujen kirjaamista ei ole laiminlyöty ja tehdyt jaksotukset ovat oikein

• Sale and leaseback –järjestely on säännösten mukaisesti kirjattu

• Tilinpäätös on laadittu huolellisesti hyvää kirjanpitotapaa noudattaen– Puhdas tilintarkastuskertomus

• LEPPINIEMI (”tavattoman suuri merkitys”)

• Kirjanpitorikos on tehtynä 28.2.2001 vanhentunut

• Kirjanpitorikos ei kuulu oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin

KIRJANPITORIKOS - YHTEENVETO





ESITYKSEN RAKENNE

• Annettu väärää tietoa– Näyttö, että tieto väärin

• Tieto omiaan olennaisesti vaikuttamaan– Vaikuttavuus tunnusmerkistötekijänä – Näyttö olennaisuudesta

• Toimittu tahallisesti tai törkeän huolimattomasti– Näyttö tällaisesta toiminnasta

TIEDOTTAMISRIKOS

-> Tieto on täsmällistä ja olennaista

-> Tieto viittaa sellaisiin olosuhteisiin tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai tapahtuneet tai joiden voidaan perustellusti odottaa ilmenevän tai tapahtuvan

-> On voitava tehdä arvio sen mahdollisesta vaikutuksesta arvopaperin arvoon

-> Järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksensä perusteena

Tieto ≠ luulo, arvaus, oletus, tarkastamaton tieto, ”pelko”Tieto ≠ jälkikäteistieto, jälkiviisaus

MITÄ ON TIETO

Tiedonantovelvollisuuden pohjana esite

Säännöllinen tiedonantovelvollisuus

- Yhtiön julkaisemat osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöstiedote tilinpäätöksineen ja toimintakertomuksineen kuuluvat säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen (AML 2 luvun 5 ja 6 §)

Jatkuva tiedonantovelvollisuus

Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden ohella

Jatkuvaa, tarpeenmukaista julkista tiedottamista asioista, jotkaliikkeeseenlaskijan oman arvion mukaan voivat olennaisestivaikuttaa yhtiön arvopaperin arvoon (AML 2 luvun 7 §).

Yhtiön on julkistettava tällaiset tiedot heti, kun se on saanut netietoonsa.

TIEDONANTOVELVOLLISUUS


- Tieto = täsmällistä ja olennaista

- Esite, säännöllinen tiedonanto ja jatkuva tiedonanto

- Vaikuttavuus arvopaperin arvoon

TIEDONANTOVELVOLLISUUS

”…tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta antaneet 28.2.2001, 15.5.2001 ja 23.5.2001 julkistetuissa yhtiön pörssitiedotteissa Jippii Group Oyj:n osakkeeseen liittyviä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja seuraavasti ---”

-> Kaikki kolme tiedotetta on laadittu eri lainkohtien perusteella, ei yksi teko

-> Sisältövaatimukset erilaisia- sisältö ollut erilainen

-> Velvollisuudet alkaneet ja päättyneet eri aikoina-> Ero tärkeä ymmärtää myös vanhentumisen kannalta -> Tahallisuus: vrt. vääristämissyyte ja avunantosyyte

SYYTEKOHTA 2 - TIEDOTTAMISRIKOS





ESITYKSEN RAKENNE

JIPPIIN VERKKOSTRATEGIA 2000 - 2001

Jippii Group Oyj:n verkko muodostui v. 2000 seuraavistaosista

-> Maiden sisäiset verkot (Suomi, Saksa, Englanti, jne.)-> Kansainvälinen verkko, joka yhdisti maiden väliset verkot toisiinsa ja Jippiin verkon muihin operaattoreihin

• Verkkokapasiteetin tarve kasvoi koko ajan– KEINÄNEN (”Pyrittiin siihen, että verkot olivat tarpeeksi

isoja alusta alkaen”)– KERONEN (”Jatkuvaa kasvamista”)

• Verkkokapasiteettia koko ajan käytössä

- SAHLBERG (”Gigabellin aikainen vanha verkko oli käytössä koko ajan.”)

IRU –sopimuksella hankitut yhteydet koostuivat kolmestaerillisestä palasesta:

-> Maiden väliset yhteydet (kansainvälinen verkko)-> Saksan verkko (kaupunkien väliset runkoyhteydet)-> Amsterdam – New York

• IRU:lla liiketoiminnallinen ratio

• Yhtiö oli tehnyt KPNQwestin kanssa yhteistyötä aikaisemmin

• KPNQwest luotettava toimittaja - HURSTI, JOENSUU

IRU-SOPIMUS

• 2,5 Gigabittiä tiedonsiirtokapasiteettia (20 vuodeksi)• Päivitys 10 Gb nopeuteen

Hinta: • Ring A = 2.312.500 EUR• Ring B = 1.387.500 EUR• SDH –laitteet KV –verkkoon liittyen = 750.000 EUR• Yhteensä siis 4,45 MEUR eli ~27 MFIM

- JOENSUU (”verrattava Ring A, Ring B ja laitteet tiedotteeseen”)

• Kansainvälinen verkko valmistui - KERONEN (”Muistaakseni meillä oli käytössä kaikki nää ensimmäiset yhteydet, --- eli nää 2,5 gigabitin ensimmäiset yhteydet 15.5”) - LEHTINEN (”reklamaatiostsa selviää, että New York ja sitten muut tämän kansainvälisen verkon yhteydet ovat olleet tuotannossa.”) - JOENSUU (mm. reklamaatiosta selviää )- SALLINEN (”Järvisellä oli helppoa ja mukavaa olla”)

KANSAINVÄLINEN VERKKO

LondonLondonAmsterdamAmsterdam

FrankfurtFrankfurt

BrusselsBrussels

HamburgHamburg

ParisParisMunichMunich

• 2.5G color ring– SDH at every site– 8*STM-1 unprotected– 2*STM-4 unprotected

• 5-city ring – Lnd-Ams-Bru-Par-Ffm

• 3-city ring – Ffm-Ham-Mun

Color Network Central Europe

• 6 Inner cities– STM-1 protected

• Cologne – Frankfurt• Leipzig – Frankfurt• Munich – Stuttgart• Hamburg – Hannover• Hamburg – Berlin• Frankfurt – Duesseldorf

-> Saksan verkko transmissioverkko = SDH-verkko

MunichMunich

HamburgHamburg

BerlinBerlin

DusseldorfDusseldorf

HannoverHannover

StuttgartStuttgart

LeipzigLeipzig

FrankfurtFrankfurt

German Network

CologneCologne

15.11.2000 JULKISTETTU OSAVUOSIKATSAUS:

• Konserni hankkii IRU -sopimuksien (Irrevocable Right of Use, Peruuttamaton käyttöoikeus ostettuun kapasiteettiin) kautta käyttöönsä useita yhteyksiä Länsi-Euroopassa sekä nopean yhteyden Yhdysvaltoihin. Euroopan kuitukehien kapasiteetti-nopeus on alkuvaiheessa 2,5 Gbps ja päivitetään puolentoista vuoden kuluttua 10 Gbps:iin.

28.2.2001 JULKISTETTU TILINPÄÄTÖSTIEDOTE:

• Konserni solmi vuoden 2000 lopussa KPNQwestin kanssa IRU-sopimuksen euroopanlaajuisen verkon kapasiteetin ostamisesta. Kokonaisinvestointi verkkoon oli noin 30 miljoonaa markkaa. IRU- sopimus sisältää 2,5 gigabitin siirtokapasiteetin---.

IRU–VERKKO - TIEDOTTAMINEN


• Katsauskauden aikana jatkettiin Gigabell AG:n aikaisen runkoverkon korvaamista Jippii Groupin kansainvälisellä runkoverkolla, joka saadaan valmiiksi toisen neljänneksen kuluessa.


• Saksan verkkotoimituksen ongelmat painoivat Konsernin tuloksen 4,7 miljoonaa euroa tappiolle

• Konsernin koko vuoden tulos jäänee negatiiviseksi

IRU –VERKKO / TIEDOTTAMINEN

- Kansainvälinen verkko ≠ Saksan verkko- Ilmenee kahdesta eri kartasta Ilmeinen väärinymmärrys

- Tiedottaminen koski kansainvälistä verkkoa- Hinta 30 MFIM – ei muuttunut Tiedotettu oikein

- Kansainvälinen verkko valmistui Q2 aikana Tiedotettu oikein

- Ei merkitystä osakekurssin kannalta Tunnusmerkistötekijä ei täyty

IRU - YHTEENVETO

TaustatiedotOsakemarkkinatKirjanpitorikos


TiedottamisrikosSäännöstaustaPörssitiedote 28.2.2001Pörssitiedote 15.5.2001Pörssitiedote 23.5.2001Pörssitiedote 15.8.2001


ESITYKSEN RAKENNE

PÖRSSITIEDOTE 28.2.2001

HYLKÄMISPERUSTEET

VÄÄRÄ TIETO?

• Syyttäjän väite: väärä tulos ja IRUn hinta• Tilinpäätös on oikein laadittu ja on antanut oikean ja riittävän kuvan

-> oikea tulos tiedotettu • Kansainvälisen verkon hinta 30 MFIM – tiedotettu tästä -> ei väärää

tietoa=> Ei näyttöä väärästä tiedosta

TIEDON OLENNAISUUS?

• Näillä asioilla ei ole olennaista vaikutusta kurssiin– Tunnusmerkistö ei täyty

TEHTY TAHALLISESTI TAI TÖRKEÄSTÄ HUOLIMATTOMUUDESTA

• Ei näyttöä tällaisesta toiminnasta

Tiedottamisrikos vanhentunut tämän tiedotteen osalta





ESITYKSEN RAKENNE

KERTAUS AIEMPAAN


- Kyse suomalaisen kirjanpitolain edellyttämästä kulujaksotuksesta (SUORITEPERUSTE)

- Määrä todennettiin luotettavalla järjestelmällä ammattilaisen toimesta

- Konsolidoitiin sellaisenaan

TIEDOTE 15.5 - DTAG

KERTAUS AIEMPAAN

Kirjaamisperusteet [KPL 2:2 §]

Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste; eng. Accrual Basis)

-> Suoritteen luovuttaminen = puhelun puhuminen/internet-yhteyden käyttäminen/tekstiviestin lähettäminen yms.

-> Raportointipakettiin merkitty suoriteperusteinen liikevaihto (mm. laskuttamattomia puheluja)

GRAHL (”kyselin eri osastoilla, pystyykö he jo arvioimaan, minkälaisia lukuja tulisi sijoittaa. Olen itse kierrellyt eri osastoilla ja kysellyt siellä. Ja silloin minä sain joitakin arvioita. Ja saatuani nämä arviot, olen vielä käsitellyt, tai puhunut asiasta herra Stöcklinin kanssa.”)

STÖCKLIN (” me emme voi kirjoittaa näihin raportteihin muuta kuin mikä perustuu tositteisiin”)

TIEDOTE 15.5 - LIIKEVAIHDON LISÄÄMINEN

• Osavuosikatsauksen julkistamisvelvoite 15.5.2001• Tuntuma on että luvut eivät aivan täsmälleen oikein

-> kirjeenvaihto• DTAG ei edes pyynnöistä toimittanut laskua/ selvitystä • Johtopäätös, että mahdollinen virhe on suuruusluokkaa

500 tDEM • Lisätään kuluihin emoyhtiössä (suora tulosvaikutus)

varovaisuuden vuoksi • Muutoin raportointipaketti konsolidoitiin sellaisenaan

LUMME (”reaalimaailmassa usein joudutaan tekemään suoraan konsernitasolla jos aika ei riitä tavallaan käydä sitä uuden raportin odottamisprosessia läpi sen tytäryhtiön kanssa. --- Arvionvaraiset erät usein on könttäsummia”)

KOTIRANTA (”paras käytettävissä oleva arvio siitä kulun tasosta.”)

TIEDOTE 15.5. - SAKSAN LUVUT Q1

Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot --- (KPL)

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin luetaan muut kuin varsinaiseen suoritetuotantoon kohdistuvat tuotot, kuten vuokratuotot, käyttöomaisuuden myynnistä saadut tuotot ja muut vastaavat tuotot (KPL uudistamiskomitea)

GRAHL (Saksassa jako erilainen)

LUMME (”Eli siis kyllä ainakin silloin olisin itse kirjannut nää liikevaihtoon konsernitasolla riippumatta siitä miten tytäryhtiö nää käsittelee.”)

IIVANAINEN (”tämän perusteella joo, tämän perusteella vois aatella, että se kirjataan liikevaihtoon”)

-> Kyseisiä eriä ei tullut kirjata muihin tuottoihin vaan liikevaihdoksi-> Oikaisu Suomen lainsäädännön mukaiseksi-> Ei merkitystä osakekurssin kannalta (tunnusmerkistötekijä)

TIEDOTE 15.5. - LIIKEVAIHTO VS. MUUT TUOTOT

TIEDOTE 15.5. – VERKON VIIVÄSTYMINEN

• Saksan verkko ei ollut osa kansainvälistä verkkoa• Saksan verkon valmistumisaikataulusta ei oltu

tiedotettu

Teonkuvaus perustuu väärinymmärrykseen

Huom! Kansainvälinen verkko valmistui 1.7.2001 Tiedottaminen täysin oikein

• Verkon valmistumisajalla ei merkitystä osakekurssin kannalta (tunnusmerkistötekijä)

• Yhtiöllä kokemusta aiemmista haltuunotoista (≠ laskutusongelmat)• Prosessin tavoitteista laadittiin ”take over plan” (Yhtiön tod. 35)

• Asiantuntijat arvioivat integraation valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä – 15.5 perusteltu odotus

• Integraatio saatiin suoritettua huomattavilta osin kesäkuun loppuun mennessä ja kokonaisuudessaan heinäkuun loppuun mennessä

TÄHTINEN (”tilalle piti tulla Starnetin uusi mediaatiolaite. Näin tapahtuikin toukokuun alussa. --- Eli toukokuun alussa järjestelmä oli kaikilta keskeisiltä osiltaan valmis ”)

LÄHDEMAA (” Jos oikein muistan, niin se oli miestyötunneissa hyvin osattu arvioida suoritteiden määrä. --- asiakaskannassa minulla meni muistaakseni yksi yö pidempään. --- Maaliskuussa ei ollut minkäänlaisia viitteitäkään edes mistään ongelmista. --- Tämän perusteella voin sanoa, että homma rokkaa niin kuin sen kuuluu”)

MIETTINEN (”Projekti valmistui jo touko-kesäkuussa. Siinä vaiheessa kaikki keskeiset, mitä tarvitaan, että Saksan henkilöstö pystyttiin ajamaan alas oli valmiina. --- Me oltiin toimitettu ne osat ja tietoliikenneyhteydet ja laitteet ja konfiguraatiot, jotka tarvittiin se laskutusjärjestelmän toteuttamiseksi. --- Minun mielestäni me toimitettiin Saksaan paremmat laskutusjärjestelmät kuin Suomessa oli. Kyllä minulla on semmoinen näkemys, että se oli ”business as usual””)

• Integraatiolla ei merkitystä osakekurssin kannalta (tunnusmerkistötekijä)

TIEDOTE 15.5. - INTEGRAATIO

• Helmikuussa ollut esillä ennuste

• Saksan yhtiön ennustettiin kääntyvän voitolliseksi kolmannen vuosineljänneksen aikana (siis: voitollinen 30.9.2001 mennessä)

• Keskeiset avaintavoitteet: kustannussäästöt ja lisämyynti

• Tiedotteen antamishetkellä perusteltu syy ennustaa

• Saksan erillisennusteella ei olennaista merkitystä emoyhtiön osakkeen arvon kannalta (tunnusmerkistötekijä)

TIEDOTE 15.5. - SAKSAN Q3 - ENNUSTE

BUDJETTI vs. TOTEUMA

• Syyttäjä väittää, että budjettia ei ole seurattu ja toteumaluvut ovat ylittäneet budjettia reilusti

• Hallituksen kokouksessa 9.5.2001 (Yhtiön tod. 16) on käsitelty budjettia (Yhtiön tod. 21) ja toteumaa -> osoitti, että Q1 oli budjetissa

• VAAHTERA (”Kyllä, otettiin kirjanpidosta toteutuneet luvut ja verrattiin niitä näihin budjetoituihin lukuihin”)

Konserni-budjetti

Toteuma 9.5.2001

Liikevaihto koko vuosi

755.482.000

Liikevaihto Q1 128.285.000 128.114.000

Tilikauden tulos 86.221.000

Tulos Q1 -9.699.000 - 9.634.000

Laissa ei sääntelyä ”muutoksista kaikissa seikoissa ontiedotettava”• Jos muutoksia jo tiedotetussa – arvioitava AML 2:7 §:n

yleissäännön perusteella-> olennainen vaikutus arvopaperin arvoon arviointikriteerinä

• Muuttuneista seikoista oltava tieto = varmistamisoikeus- ja velvollisuus

Johtopäätös: saatu tieto tuki aiempaa ennustetta -> ei mitään perustetta muuttaa aiemmin tiedotettua

TIEDOTE 15.5. - VUODEN 2001 ENNUSTE

TIEDOTE 15.5. - VUODEN 2001 ENNUSTE

• Syyttäjä: Laskutusongelmien aiheutetun tiukan kassatilanteen takia kasvu ei ole ollut mahdollinen tiedotetulla tavalla -> tiedotetta olisi pitänyt oikaista

• Laskutusjärjestelmäongelmista ei olisi tarvinnut tiedottaa – asialla ei ole olennaista vaikutusta osakkeen arvoon

• Ennusteisiin liittyy aina epävarmuustekijöitä– Tässä tiedotettu ”olettamuksesta”

• Rahaa oli saatavilla tarvittaessaKUUSISTO, KIVISILTA

PÖRSSITIEDOTE 15.5.


VÄÄRÄ TIETO ?

• Ei näyttöä siitä, että tiedot väärin– IRU osoitettu oikeaksi vastaajien toimesta– tulosennuste osoitettu perustelluksi

TIEDON OLENNAISUUS?

• Ei näyttöä siitä, että näillä asioilla olisi olennaista vaikutusta kurssiin– Tunnusmerkistötekijä ei täyty

TEHTY TAHALLISESTI TAI TÖRKEÄSTÄHUOLIMATTOMUUDESTA


Tiedottamisrikos vanhentunut tämän tiedotteen osalta





ESITYKSEN RAKENNE

”--- kasvulle ei ole ollut edellytyksiä runkoverkon viivästymisen, laskutusjärjestelmien ongelmien ja tiukan likviditeettitilanteen vuoksi. Arvioiden tueksi ei ole myöskään esitetty vuotta 2002 koskevaa perusteltua budjettia.”

• ”Ilmoitettua tappiollisempi” - käsitelty edellä

• IRU käsitelty edellä

• Runkoverkon viivästyminen 30.6.2001 hetkestä – miten vaikuttaisi vuoteen 2002?

TIEDOTE 23.5.

• Laskutusjärjestelmäuudistus tytäryhtiössä 2001 ≠ konsernin tulos ja liikevaihto 2002

• Saksan laskutusjärjestelmäuudistus eteni– Kevään 2001 aikana eri tuotteissa keskimäärin 1-3 kk

laskutusviiveitä – Laskutusviiveet myönnetty riidattomiksi, asiat

korjaantuivat– LÄHDEMAA (”---homma rokkaa niin kuin sen kuuluu”)

– MIETTINEN, TÄHTINEN– Starnet luotettava toimittaja (JOENSUU, TÄHTINEN)

• Tällä ei tekemistä edes 2001 tuloksen kanssa– Suoriteperuste

TIEDOTE 23.5. - LASKUTUSJÄRJESTELMIEN ONGELMAT

• Likviditeetti oli tiukahko koko kevään 2001 ajan- KIVISILTA (”Ei se ollu hyvä mut ei se ollu huonokaan et kyllä se niinku markkinatilanteen ja markkinatilanteen huomioon ottaen niin se oli ihan tyydyttävä”)

• Asiaa seurattiin hallituksessa, osavuosikatsauksissa kerrottiin käytössä olevat varat ja asiaa ei peitelty• Asia tiedotettiin

• Lehtiartikkelit osoittavat, että asia myös yleisesti tiedossa

• Tiukahko likviditeetti ei kuitenkaan haitannut toimintoja - KEINÄNEN

• Kasvuyhtiölle ei poikkeuksellista, että rahat vähissä (”jos tarvitaan lisää, hankitaan”) - KIVISILTA (”Kasvuyhtiön likviditeetti ja kassa on yleensä tota niin tiukka. --- Ja koska omistajat oli kuitenkin sitoutuneita tähän yritykseen --- niin saatettiin saada lyhytaikaista lainaa heiltä”)

- KUUSISTO, LEPPINIEMI (”varsin todennäköistä, että kasvuyhtiöllä rahoitus tiukalla”)

TIEDOTE 23.5. - LIKVIDITEETTI

TIEDOTE 23.5. - PERUSTEET

• Historiallinen kehitys tuki kasvua

• Tuotteiden myynnin odotettiin kasvavan useassa maassa– Useissa maissa liiketoiminta alkuvaiheissa

• Ennusteen tukena on laskelma (Yhtiön tod. 190)

PÖRSSITIEDOTE 23.5.


VÄÄRÄ TIETO ?

• Tiedotteen antamishetkellä perusteltu mahdollisuus toteutua ja olivat yhtiön strategisten tavoitteiden mukaisia– Ei näyttöä siitä, että olisi antamishetkellä ollut perusteeton– historiallinen kehitys tuki kasvua

TIEDON OLENNAISUUS?

• Tieto sinänsä olennaista – tätä ei ole kiistetty missään vaiheessa

TEHTY TAHALLISESTI TAI TÖRKEÄSTÄHUOLIMATTOMUUDESTA






ESITYKSEN RAKENNE

”--- jättäneet asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä, -- jättämällä ilmoittamatta, että kansainvälinen / Saksan runkoverkko ei yhtiön aikaisemmin antamista tiedoista poiketen ole valmistunut vuoden 2001 toisen neljänneksen kuluessa eikä verkon valmistumiseen liitettyä liiketoiminnan lisääntymistä siten ole ollut odotettavissa”

• Syyttäjän teonkuvaus ilmeisen virheellinen– Kansainvälinen verkko ≠ Saksan verkko– Kansainvälinen verkko valmistui Q2 aikana– Lisäliikevaihtoa ei odotettukaan Q2:lle

• Konsernin Q2 tulos valmistui 14.8 ja tiedotettiin 15.8 viipymättä

HYLKÄÄMISPERUSTEET• Ei ole teonkuvausta vastaavaa tapahtumasarjaa• Ei laiminlyöntiä – ei näyttöä• Tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta ei näyttöä• Ei merkitystä osakekurssin kannalta (tunnusmerkistötekijä)

TIEDOTE 15.8

TIEDOTTAMISRIKOS - YHTEENVETO

• Jippiin tiedottaminen on ollut lain mukaista

• Tiedot ovat olleet oikeita

• Tulosennusteet ovat perustuneet budjetteihin ja ennustelaskelmiin

• Olennaisista tiedoista on tiedotettu, kun ne ovat tulleet ilmi

• Syyttäjä on nostanut esiin seikkoja, joiden osalta ei ole tiedottamisvelvollisuutta

• Seikoilla ei ole ollut vaikutusta arvopaperien arvoon

• Tiedottamisrikos Yhtiön osalta vanhentunut 16.5.2001 edeltävältä ajalta





ESITYKSEN RAKENNE

TÖRKEÄ KURSSIN VÄÄRISTÄMINEN

• ovat antaneet totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja – Näyttö siitä, että tiedot väärin

JA• tarkoituksenaan vääristää arvopaperin hintataso

– Näyttö vääristämistarkoituksestaJA• hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä

– Näyttö aikomuksestaJA• omiaan huomattavasti heikentämään luottamusta

arvopaperimarkkinoiden toimintaan– Vain vastakkaista näyttöä

JA• Toimittu tahallaan väärin (näyttö)JA• Kokonaisuutena arvostellen törkeä ym. (vanhentuminen)

Syytteen teonkuvaus:

”--- ovat antaneet 28.2.2001-15.5.2001 ja 23.5.2001 julkistetuissa yhtiön pörssitiedotteissa ---”

-> Annetut tiedot ovat olleet oikeita

-> Yhtiön kurssi seurannut alan yleistä kehitystä – kurssia ei ole vääristetty

-> Yhtiö ei saanut taloudellista hyötyä-> Koko tunnusmerkistö suunnattu ensisijaisesti muille

markkinatoimijoille kuin liikkeeseenlaskijoille-> Tekoaika hyvin lyhyt, ei jatkuva rikos

TÖRKEÄ KURSSIN VÄÄRISTÄMINEN

VAIKUTTAVUUS MARKKINOIDEN USKOTTAVUUTEEN

• Kvalifiointiperusteet täyttyisivät jos yhtiö olisi:– suuri ja globaali yhtiö, jonka liikevaihto on vähintään miljardeja

euroja ja jolla on toimintaa laajasti eri maanosissa;– erittäin laaja ja kansainvälinen omistajakunta;– mahdolliset virheelliset menettelytavat ovat olleet pitkäaikaisia,

suunnitelmallisissa ja määrältään hyvin merkittäviä;– mahdollisiin virheellisiin menettelytapoihin on osallistunut ja ne ovat

hyväksyneet laaja ulkopuolisten toimijoiden joukko, esimerkiksi rahoittajat;

– mahdollinen virheellinen menettelytapa on johtanut selvään negatiiviseen markkinareaktioon yleisesti osakemarkkinoilla ja sijoittajien riskipreemion pitkäaikaiseen nousuun; ja

– päälistalle listattu.

• Yhtiö ei täytä yhtäkään yllä mainituista kriteereistä. Yhtiö oli erittäin pieni toimija Helsingin Pörssissä ja noteerattu NM-listalle - NIEMELÄ

KURSSIN VÄÄRISTÄMINEN


• Vaaditaan tarkoituksellista tahallista vääristelyä• Ei näyttöä tahallisesta vääristelystä

• Hyötymistarkoitus• Ei näyttöä hyötymistarkoituksesta eikä saadusta

hyödystä

• Ei näyttöä vääristymisen määrästä

• Ei näyttöä kvalifiointiperusteista

• Jos kvalifioimaton tekomuoto – pääosin vanhentunut

• Joko tiedottamisrikos tai kurssin vääristäminen (HE 254/1998)





ESITYKSEN RAKENNE

Mitkä seikat jäivät ilman näyttöä?

Mitä todistajat oikeasti sanoivat

LUMME (”kyllä minä sen itsekin näin sieltä kirjanpidosta se oli siis käsitelty käyttöleasingina. --- mut kyllä mä oon silloin itse sen sopimuksenkin käyny läpi”)

SYYTTÄJÄ + LEPPINIEMI: ”--- hallituksen esitystä 173/97, ---, niin toiseksi alin kappale, eli jos käyttöleasingissä sopii, tää hinta ylittää käyvän arvon, on ylimenevä osuus jaksotettava sopimusajalle. Ymmärränkö, tai kysymys on siitä, että poikkeaako sitten nämä käyttöleasingin ja rahoitusleasingin myyntivoiton jaksottaminen tässä suhteessa jollakin lailla toisistaan?(L:) Ei minun käsittääkseni.

KUUSISTO (”Mä yleensä lähden siitä et mä otan kustannukset yläkanttiin ja saamiset alakanttiin ettei tuu pettymyksiä. Jää enemmän niinkun suunnitteluvaraa. ---Tää on sitä päivittäistä työtä. Et siihen löydettiin ratkasu sitten ja joku viikko oli enemmän rahaa niin sit ei tarvinnu tämmöstä”)

Näyttämättä on jäänyt se, mitä rikosprosessissa tulisi näyttää

• Syytetään tahallisista rikoksista – tahallisuudesta ei ole esitetty näyttöä • ei myöskään huolimattomuudesta

• Miten väitteet liittyvät vastaajiin?

• Toisintoimimismahdollisuus?

• Syytteessä mainittujen seikkojen olennaisesta merkityksestä kurssiin ei ole esitetty näyttöä

– ei voida vaarantaa suojattavaa oikeushyvää eli hinnanmuodostusta arvopaperimarkkinoilla

• Tarkoituksellisesta kurssin vääristelystä tai tavoitteesta saada taloudellista hyötyä ei ole esitetty näyttöä

• ei myöskään saavutetusta hyödystä - sitä ei ole

• Vaikutukset Yhtiön osakkeen arvoon tai luottamukseen arvopaperimarkkinoiden toimintaan ovat jääneet näyttämättä

=> Syyttäjät eivät ole esittäneet näyttöä siitä, että joku olisi tehnyt jotain tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta väärin

MISSÄ NÄYTTÖ?

NÄYTÖN ARVIOINTI

Näyttöä arvioitaessa muistettava

• Asioita ei saa irrottaa asiayhteydestä

• Jälkiviisastelulle ei saa antaa sijaa

• Suurin osa syyttäjän kirjallisista todisteista ei koske syytteessä mainittuja tapahtumia/ väitteitä

• Syyttäjä on esittänyt vain osia kokonaisuuksista ja hyvin pitkälle meneviä, vääriä johtopäätöksiä





ESITYKSEN RAKENNE

Seuraamuskannanotto

Yhteisösakko

Menettämisseuraamus

Laskutus

YHTEISÖSAKKO

• Yhteisösakkovaatimus 800.000 euroa

• Yhteisösakko on täysin epäsuhteessa – vallitsevaan oikeus- ja vaatimuskäytäntöön– Yhtiön taloudelliseen asemaan– Väitettyjen tekojen vakavuuteen yhteiskunnallisesta

näkökulmasta– Mahdollisesti annettavan yhteisösakon ohjaavaan

vaikutukseen

• Yhteisösakko tulee jättää tuomitsematta

YHTEISÖSAKKO

• Yhteisösakkojen oikeus- ja vaatimuskäytäntö (Tilastokeskus 2006)

Rikos/ asia Vaadittu yhteisösakko Tuomittu määrä

Työsuojelurikos 2.500

Työturvallisuusrikokset 1.500 + 2.500

Törkeä velallisen petos (FIM Group) 100.000 100.000

Ympäristön turmeleminen 20.000

Törkeä ympäristön turmeleminen (Fortum) 420.000 -

Työturvallisuusrikkomus (Konginkangas) 10.000

Tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen

14.000

Oral hammaslääkärit 30.000 -

TJ GroupEvli (TJ Group –asiassa)

200.000100.000

--

Tiedottamisrikos (Satama Interactive) 100.000 -

Törkeä sisäpiiritiedon väärinkäyttö Thominvest OyInter Masters Oy

60.0006.000

YHTEISÖSAKKO

• Vuonna 2005 ensimmäinen oikeusaste käsitteli yhteensä 15 yhteisösakkoasiaa, joista 8 tuomittiin yhteisösakko. Keskimääräinen yhteisösakko oli 6.813 euroa

Vaatimus on kohtuuton ja suhteeton

• Otettava huomioon yhtiön vakavaraisuus ja taloudellinen asema– Jippii on nykyään keskisuuri tele- ja Internet operaattori ja sen

liikevaihto on noin 250 MEUR– Jippiin toiminta on vuosina 2002-2005 ollut pääosin tappiollista

• Vrt. FIM Group Oyj, Evli Pankki Oyj

• Sanktiokumulaatio– Yhtiö on liiketoimintamahdollisuuksien ja rahoituksen saamisen

tiukkuuden osalta kärsinyt taloudellisesti vireillä olevasta asiasta– Yhtiölle on myös syntynyt paljon negatiivista julkisuutta ja

ylimääräisiä kustannuksia mm. yrityssaneerauksen, kehittämishankkeiden ja tarkkailulistalla olemisen johdosta

– Pörssin kurinpitomaksu 50.000 euroa otettava huomioon

YHTEISÖSAKKO

• Yhtiö on tukenut viranomaisia ja edistänyt parhaan kykynsä mukaan vuoden 2001 tapahtumien selvittämistä

• Yhtiön järjestelmiä on edelleen kehitetty ja yhtiö on kiinnittänyt erityistä huomiota liiketoimintansa ja konsernirakenteensa hallittavuuteen ja seurattavuuteen

• Yhtiön organisatorinen päätöksentekojärjestelmä on uudistettu ja hyväksymisvaltuudet ovat selkeät

– VIKKULA

MENETTÄMISSEURAAMUS

• Menettämisseuraamusvaatimus 214.684 euroa

• Yhtiö kiistää vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään– Yhtiön toiminnassa ei ole syyllistytty rikolliseen

menettelyyn– Rikoshyötyä on teoreettisesti mahdollista vaatia

myös vahingonkorvauksena, joten rikoshyötyä ei voida tuomita menetetyksi

– Vaatimus on määrältään perusteeton ja väärin laskettu

– Menettämisseuraamusvaatimus on vanhentunut 16.5.2001 edeltävältä ajalta


• Menettämisseuraamukseen sovelletaan lievempänä lakina väitetyllä tekohetkellä voimassa ollutta RL 2:16 §

Menettämisseuraamusvaatimusta ei voida tuomita tapauksissa, jossa on olemassa vahingonkorvauksen mahdollisuus

HE 80/2000 ja KKO 2002:60 perusteella pelkkä mahdollisuus vahingonkorvaukseen estää rikoshyödyn tuomitsemista menetetyksi

Menettämisseuraamusvaatimus perustuu kahteen yrityskauppaan, joissa myyjinä olleiden tahojen vahingonkorvausvaatimukset eivät ole poissuljettuja


Menettämisseuraamus perustuu seuraaviinyrityskauppoihin:

• Helsingin Samtele Oy (Sjä tod. 377)– Osakevaihtosopimus 5.3.2001 – Osakekannan arvo 1.800.000,00 FIM – Osakkeiden hinta Yhtiön osakkeen keskikurssi

Helsingin pörssissä 5.3. – 9.3.2001– Uusia osakkeita 104.391 kpl, kurssi 2,90 euroa– Tänä ajankohtana Yhtiön osakkeen arvo/ kurssi ei ole

ollut väärä

• Kurssi ennen tilinpäätöstiedotetta 28.2.2001 oli 2,71, menettämisseuraamus enintään 19 senttiä osakkeelta (104.391 x 0,19 = 19.834,29 euroa)


• Webline NWF Oy (Sjä tod. 379)

– Liiketoimintakaupan kauppakirja allekirjoitettu 23.5.2001

– Kauppahinta maksettu 37.500 Yhtiön uusilla osakkeilla,

– Määrästä sovittu sitovasti joulukuussa 2000– Ostajan tarjous joulukuulta 2000

• sjä tod. 379 + STEINER (”määrä sovittiin joulukuussa”)

Osakekurssilla ei mitään vaikutusta vastikkeeseen Rikoshyötyä ei ole

…jos kuitenkin… oikea määrä on enintään 47.822,25 euroa – HEX -yleisindeksillä korjattu kurssi


• Rikoshyödyn tulee olla seuraus rikollisesta toiminnasta– Riittävä syy-yhteys rikoksen ja hyödyn välillä

• Rikollisella toiminnalla olisi tullut yksinomaan tavoitella taloudellista hyötyä– Hyödyn tulee olla välitön

• Yrityskaupat ovat olleet osa Yhtiön liiketoimintaa ja kasvustrategiaa

• Yrityskaupoilla ei ole tavoiteltu ei ole saavutettu perusteetonta taloudellista hyötyä

KULUVAATIMUS

• Juttu ja sen aineisto poikkeuksellisen laajoja– Tutkinnan kohteena pitkä ajanjakso– Kansainväliset ulottuvuudet– Vaatinut asiantuntemusta

• Jutun kustannuksia kasvattaneet seuraavat toimet– Loppulausunnoille aikaa keväällä 2006 reilu viikko (poliisitutkinta

kestänyt noin 4 vuotta) johtanut prosessiin myös ilmeisistä väärinkäsityksistä

– Prosessi yli 5 vuotta, vanhoista asioista on aiheuttanut hankalaa vanhan materiaalin kaivamista

• tutkinta olisi voitu suorittaa nopeammin– Syytetty kaikesta, joka ei ole selvinnyt esitutkinnassa

• tarkentuneet vasta pääkäsittelyssä, joten valmistautumisessa jouduttu käymään asiaa läpi tarpeettoman laajasti

– Vastaajien lisätutkintapyyntöihin suhtauduttu torjuvasti/ hidastellen• vaatinut vastaajien omaa selvitystyötä

– Prosessia käydään myös vanhentuneista rikoksista– Lainkonkurrenssia ei ole huomioitu

KULUVAATIMUS

• Vaatimus 531 368,45 euroa– Palkkiot 479 726,54 euroa– Kulut 51 641,91 euroa

• Toimenpiteet ajalla 1.11.2005 – 5.6.2007 + varaukset

• Yhteensä 2 881,66 tuntia, keskituntihinta 166 euroa– Oikeudenkäynnin aikana:

• Taberman 180 euroa • Lindblom 139,50 euroa

• Eritelty lasku annetaan käräjäoikeudelle

jippii yhtiÖn loppulausunto 31.5.2007

Documents