johdatus hyviin käytäntöihin - sosiaalikollega...ohjelma torstai 18.3. klo 14.45...

Johdatus hyviin käytäntöihinSatu Korhonen ja Hanne Heikkinen (THL)

Ohjelma

Torstai 18.3. klo 14.45 – 16.15

• Johdatusta hyvä käytäntö –toimintaan

• Oppimisverkostot Kaste-hankkeiden tukena

• Miten kirjoitan käytännön kuvauksen?

• Orientointi työpajatyöskentelyyn

Perjantai 19.3. klo 9.30 – 11.00

• Työpajatyöskentelyä

• Miten tästä eteenpäin?

18.3.2010 PaKasteen työseminaari 2

Kysymys:

• Miten käytäntöjä koskevaa tietoa voidaan parhaiten välittää?


Hyvä käytäntö –verkkopalvelu:

www.hyvakaytanto.fi


http://www.hyvakaytanto.fi/

“The notion of good practice rests on the perception that knowledge cannot be seen as stored information that can be transferred from one individual to another…

but information is generated through human interaction when people come together.” (Julkunen & Korhonen 2008)

-tiedon sosiaalinen ja vuorovaikutteinen rakentuminen

5

1. Yhteiskuntapoliittinen taso

Luettavissa usein ohjelman visiosta

2. OhjelmatasoMiten ohjelman toimenpiteillä edistetään vision suuntaista

kehitystä? Infrastruktuurivaikutukset

3. Generatiivinen tasoProjektien tuottamat muita ohjelmaan osallistuvia tai sen ulkopuolisia

inspiroivat ja kannustavat ideat

4. ProjektitasoProjektien ensimmäisen asteen välittömät tulokset

Projektien toisen asteen säilyvät tai kehkeytyvät tulokset

Tavoitetasoja kehittämisessä (Alasoini )

Systeeminen innovointi – välitetään jatkuvuudesta

• Projektikehittäminen on tuottanut paljon hyviä ensimmäisen asteen muutoksia, mutta samalla toisen asteen muutokset ovat jääneet vähiin.

• Tarkastelemme omia tuotoksia, mutta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on paljon vähemmän kehittynyttä.

• Sisäisestä validiteetista – ulkoiseen validiteettiin

• Innovaatioprosessi “mentaalisena mallina”?

Arnkil, Tom: Okavango-kehittäminen.

Riitta Seppänen-Järvelä, Vappu Karjalainen (toim.): Kehittämistyön risteyksiä.

Chen Huyen: Fundamental elements in program theory

Vuorovaikutteinen innovaatiomalli

• Tarvitaan keinoja, joilla parantaa hankkeiden kykyä tuottaa generatiivisia tuloksia.

• Generatiiviset tulokset eivät ole päättyneiden hankkeiden valmiit lopputuotokset; vaan eri toimijoiden reflektion kohteena olevat ideat, joita syntyy keskinäisen tiedon- ja kokemustenvaihdon myötä ja jotka voivat yhteisesti kehiteltyinä palvella oman toiminnan kehittymistä (Tuomo Alasoini 2004).

Kriittinen tieto kunniaan!

Hyvä käytäntö –toiminnan tausta-ajattelu

Vaikuttavuutta vuorovaikutuksella

• Hyvä käytäntö -toimintakonseptissa keskeistä on vuorovaikutteiset ympäristöt, jotka edistävät yhdessä oppimista ja uuden tiedon muodostumista.

• Vuorovaikutus verkostoissa lisää oppimista, jonka tuloksena syntyy lisää innovaatioita.

• Verkostoilla tarkoitetaan innovaatiota edistävien toimijoiden ryhmittäytymistä yhteen, jolloin tarkoituksena on saada aikaan osaamisen vaihtamista ja täydentämistä.

• Tiedon keräämisellä ja jakamisella on keskeinen merkitys.

Hyvät käytännöt 9

THL:n Hyvä käytäntö -toiminta

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee ja edesauttaa sosiaali- ja terveysalan käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista ja soveltamista alan organisaatioissa ja työyhteisöissä.

• Työskentely tapahtuu aihealueittaisten oppimisverkostojen sekä näiden koordinaattorien ja hyvä käytäntö –tuutorien organisoimana.

• Toimintaa koordinoi THL:n Menetelmien ja käytäntöjen arviointi –yksikkö MEKA.


Työskentelyn tavoitteena

• on edistää uuden tiedon, ideoiden ja osaamisen syntymistä ja leviämistä:

– tukemalla käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, levittämistä ja soveltamista

– luomalla ja ylläpitämällä Hyvä käytäntö -oppimisverkostoja

– kehittämällä Hyvä käytäntö -verkkopalvelua ja hyvien käytäntöjen tietokantaa edellisten tueksi


Käytännön määritelmä

Käytännöt ovat toimintasysteemejä, jotka

koostuvat:

• inhimillisistä toimijoista (esim. sosiaalityöntekijä, muu ammattilainen, lähiesimies, asiakas, perheenjäsen)

• toiminnasta ja vuorovaikutuksesta, sekä

• resursseista (esim. teoriat, työvälineet, säännöt, periaatteet, arvot, raha), joita toimijatmobilisoivat ja ottavat tavoitteellisen toimintansaperustaksi.


Teoria 1: Mitä on muutos?

• Asiakas/potilas on käytännön aktiivinen yhteistoimija ja toteuttaja (co-production), ei työntekijäkeskeisten toimenpiteiden kohde.

• Muutos asiakkaan elämäntilanteessa, hyvinvoinnissa tai terveydessä syntyy toimijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kautta.

• Asiakkaan oma erilaisia resursseja (tiedot, taidot, ihmissuhteet jne,) mobilisoiva toiminta on yksi muutoksen välttämättömistä edellytyksistä.

• Käytännön generoimien vaikutusten arviointi edellyttää käytännön vuorovaikutusprosessien monipuolista ja -äänistä analysointia ja erittelyä.

13

Teoria 2: Kontekstin merkitys• Käytännöt eivät ole universaalisti tosia tai toimivia; ne

syntyvät ja toimivat paikallisissa verkostoissa/ toimintaympäristöissä.

• Käytännön käyttöönotto tai toimeenpano tapahtuu aina jossakin paikallisessa sovellusympäristössä, jossa määritellään käytännöllä tavoiteltavat asiat.

• Käytännöt saavat paikallisissa olosuhteissa aina omia muotojaan, eli ne muuntuvat.

• Jotta käytännöllä voitaisiin saavuttaa samanlaisia tuloksia kuin sen alkuperäisessä sovellusympäristössä, käytännön toimeenpanossa tulee varmistaa, että käytännön kaikki välttämättömät toimijat, toiminnot ja resurssit tulevat mobilisoiduksi.

9 14

Teoria 3: Käyttöönotto

• Käytännön soveltaminen ja käyttöönotto erilaisissa toimintaympäristöissä on räätälöintityötä, joka tapahtuu käytännön toimeenpanomallin avulla (esim. hyvän käytännön kuvaus).

• Käytäntöjen leviäminen, siirtäminen ja käyttöönotto onnistuu parhaiten silloin, kun kuvausten hyödyntämisen lisäksi kohdataan muita soveltajia kasvokkain (oppimisverkostot, vertaistuki).

• Ei siirretä käytäntöä, vaan käytäntöä koskevaa tietoa!

15

Hyvä käytäntö –oppimisverkostot Kaste-hankkeiden tukena

Mitä oppimisverkostot ovat?

18.3.2010 17

• Hyvä käytäntö -teeman ympärille rakentuvia, pysyväksi tarkoitettuja toimijoiden verkostoja.

• Kullakin oppimisverkostolla on koordinaattori ja tuutoreita, jotka suunnittelevat, organisoivat ja toteuttavat verkostontoimintaa.

• Toimintamuoto, joka edistää oppimista ja tiedonrakentelua hyvistä käytännöistä sekä toimijoiden välistä verkottumista.

• Oppimisverkostojen tehtävänä on tuottaa teema-alueittaista tietoa hyvistä käytännöistä: tunnistaa omalla vastuualueellaan olevia hyviä käytäntöjä sekä tukea käytäntöjen arviointia, levittämistä ja käyttöönottoa.

PaKasteen työseminaari

18.3.2010 18

yliopistot

ja ammattikorkeakoulut

kehittämisyksiköt

osaamiskeskuksetjärjestöt

Hyvien käytäntöjen

oppimisverkostot

Lapset ja

perheet

Ikäihmisten

palvelut

EsteettömyysMonisektoriset hyvin-

vointipalvelut

ja verkostomaiset

käytännöt

Päihde-

ja mielenterveys-

työ

Henkilöstö

OPPIMISVERKOSTOJEN RAKENTUMINEN

kansalaiset

Informaatio-

teknologia sosiaali-

terveysalalla

VammaisuusRikossovittelu

Aikuisten

palvelut

PaKasteen työseminaari


5.

Levittäminen,

käyttöönotto

4.

Dialoginen

validointi

3.

Kuvaaminen

2.

Arviointi

1.

Tunnistaminen

Hyvän

käytännön

oppimis-

verkosto

Hyvä käytäntö -toiminnan prosessi

Miten käytäntö

tunnistetaan ja käsitteellistetään?

Miten käytäntö

arvioidaan

kehitys- tai

sovellusympäristössään?

Miten käytäntö

tiivistetään ja kuvaus

hyväksytään

julkaistavaksi?

Miten käytännön

leviämistä ja käyttöönottoa

edistetään?

Miten käytäntöä

koetellaan

oppimisverkostossa?

Oppimisverkostojen toimintamuodot

• Oppimisverkostot järjestävät toimintaa, joka edistää käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, leviämistä ja käyttöönottoa.

• Työskentelyssä hyödynnetään vuorovaikutusta ja vertaisoppimista edistäviä toimintatapoja ja -menetelmiä sekä luodaan uutta tietoa hyvistä käytännöistä.

• Hyvä käytäntö -oppimisverkostojen toimintaperiaatteena on avoimuus.

• Oppimisverkostojen toiminnan tueksi rakennetaan vuonna 2009 alkaneessa Innokylä -hankkeessa vuorovaikutusta ja tiedonrakentelua edistävä verkkoalusta.

18.3.2010 20PaKasteen työseminaari

Käytäntöjen arviointi ja kuvaaminen

Kysymyksiä:

• Mitä hyötyä hyvän käytännön kuvaamisesta on? Mitä kannattaa kuvata ja mitä kuvauksen pitää sisältää?

• Mitä vaatii hyväksi arvioitujen toimintatapojen leviäminen?


Käytäntöjen arviointi


Käytäntöjen arviointi Hyvä käytäntö -toiminnassa• Käytäntöä tulee olla arvioitu ennen kuin se voidaan

julkaista THL:n verkkopalvelussa; kuvausprosessiin

voidaan kuitenkin ottaa käytäntö, jolle on olemassa

arviointisuunnitelma, mutta jonka arvionti on

toteuttamatta.

• Arvioinnin tulee osoittaa käytännöllä saavutettuja

positiivisia tuloksia sen tarkoituksen kannalta, esim.

asiakkaiden voimaantuminen, terveydentilan

koheneminen.


Arvioinnin näkökulmia

• Käytännön arvioinnissa tarvitaan kahdenlaisia arviointikysymyksiä:

1) Käytännön kehittämistä ja toimeenpanoa tukevat kysymykset

Millaisia resursseja eri toimijoiden tulee mobilisoida käytännön toimijoina ja miten heidän tulee niiden kanssa toimia, jotta käytäntö toimii?

2) Käytännön tuottamia seuraamuksia erittelevät kysymykset

Mitä käytännön käyttöönotto ja toimeenpano generoi eri toimijoiden (asiakas, ammattilainen jne.) kannalta?



Asiakasaspektit

Ammattilaisaspektit

Organisatorisetaspektit

Eettisetaspektit

Juridiset aspektit

Kuvio 1. Käytäntöjen aspektien karkea luokitus

Esimerkkejä arvioinnin näkökulmista

Asiakasaspektit: millaisia resursseja asiakkaan tulee mobilisoida käytännöntoimijana ( esim. tiedot, taidot, raha, toimet, ihmissuhteet ); mitä käytäntö generoi asiakkaan elämäntilanteen, hyvinvoinnin tai terveyden kannatla jne.

Ammattilaisaspektit: millaisia resursseja ammattilaisen tulee mobilisoidakäytännön toimijana (esim. teoriat, tiedot, taidot, työvälineet, säännöt, periaatteet jne.); miten käytäntö toimii osana työketjuja, mitä generoi työhönjne.

Organisatoriset aspektit: millaisia resursseja organsiaation tulee mobilisoidakäytännön toimivuuden varmistamiseksi (esim. rahaa, tekniikkaa, johtamistapoja, ihmisiä); mitä käytäntö generoi organisaation talouteeenpidemmällä aikavälillä jne.

Eettiset aspektit: millaisia arvoja ja eettisiä periaatteita käytännön perustanaon; tuleeko alalla vallitsevia eettisiä periaatteita jotenkin muuntaa, jottakäytäntö voidaan ottaa käyttöön; mitä käytäntö implikoiasiakkaiden/potilaiden tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden osalta jne.

Juridiset aspektit: millaisia lakeja, asetuksia tai säädöksiä käytännönperustana on; millaisia muutoksia käytäntö implikoi olemassa oleviinlakeihin, säädöksiin tai asetuksiin.


Moniääninen arviointitieto

Käytännön arviointia voidaan jäsentää sen perusteella,miten arviointitieto syntyy ja tuotetaan:

• ammattilaistieto: (konkreettisessa sosiaali- tai terveysalan työssä syntyneitä käytäntöjä koskevia näkemyksiä, kokemuksia, arvioita tai hiljaista tietoa)

• asiakkaan/käyttäjän tieto: (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä)

• tutkijan tieto: (erilaisilla arviointitutkimuksen lähestymistavoilla ja menetelmillä tuotettu tieto)

• muunlaista tietoa: esim. projektityöntekijän, organisaation tai valtion hallinnon tuottamaa tietoa.

Eri tiedonlajien merkitys ja tarpeellisuus riippuu ko. käytännöstä,

arviointinäkökulmasta ja arviointikysymyksistä.


Käytäntöjen kuvaaminen


Hyvän käytännön kuvauksen malli

• Kuvausmallin avulla sosiaali- ja terveysalan hyväksi arvioitu käytäntö voidaan tiivistetysti kuvata.

• Käytännön hyvyyttä tarkastellaan mallissa ennen kaikkea sen ensisijaisen tarkoituksen, esim. asiakkaiden voimaantumisen, kannalta (vaikuttavuus), mutta myös muut arviointinäkökulmat ovat tervetulleita, esim. toimivuus ammattilaisten kannalta tai organisaation kustannus-tehokkuus.

• Kuvausmalli ei anna valmiita arviointimenetelmiä tai –kriteerejä, vaan ne on määritelty käytäntöä arvioitaessa (arvioinnin räätälöitävyys).

• Käytäntö voi olla kehitetty joko perustoiminnan yhteydessä tai jossakin kehittämishankkeessa; kyseessä voi myös olla käytäntö, joka on syntyvä ja jonka vaikuttavuudesta/ toimivuudesta on olemassa alustavaa arviointitietoa.

30

• kuvauksen selkeys ja läpinäkyvyys mahdollistavat päätelmien tekemisen siitä, mitä toteutettu arviointi kertoo käytännön toimivuudesta, vaikutuksista ja/tai vaikuttavuudesta

• tiivistelmän on tarkoitus palvella niitä alan ammattilaisia ja johtajia, jotka soveltavat hyväksi arvioitua käytäntöä omassa työympäristössään.

• käytännön kuvaaminen auttaa myös oman työn kehittämisessä

• valmiit kuvaukset tarjoavat lisäksi tärkeää tietoa sosiaali- ja terveysalan käytännöistä esimerkiksi alan kehittäjille


Hyvän käytännön kuvauksen malli

Käytännön kuvauksen laatiminen

Käytännön kuvaus laaditaan valmiiseen

lomakepohjaan, jossa kuvataan

A. Perustietoa käytännöstä

B. Käytännön toteuttaminen

C. Käytännön arviointi

D. Käytännön kehittäminen

E. Lisätiedot

32

http://www.sosiaaliportti.fi/hyvakaytanto/jalkautuvatpaihdepalvelut

A. Perustietoa käytännöstä

Käytännön perustieto-osiossa

• nimetään käytäntö lyhyesti ja sisältöä kuvaavasti

• määritellään, mille sosiaali- ja terveysalan alueelle

käytäntö kuuluu

• määritellään, millainen toiminnan muoto käytäntö on

(ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja puuttuminen,

korjaava työ/kuntouttava, muu)

• kuvataan muutamalla lauseella käytäntö ja sen

käyttötarkoitus

33

B. Käytännön toteuttaminen

Käytäntö kuvataan tiiviisti ja sujuvasti seuraavien tekijöiden avulla:

• Toimijat

• Resurssit

• Prosessit

Lisäksi kuvataan, miten käytäntöä aiotaanlevittää/on levitetty?

34

B. Käytännön toteuttaminen, jatkoa..

• Toimijat: Kuvataan, millaisia välttämättömiä toimijoita käytännössä on.

• Toimijoita voivat olla esim. asiakas/potilas, sosiaalityöntekijä, hoitaja, lääkäri, muu ammattilainen, esimies, perheenjäsen.)

• Resurssit: Eritellään ne välttämättömät resurssit, joita eri toimijoiden tulee käytännössä mobilisoida ja hyödyntää.

• Resursseja voivat olla esim. tiedot ja taidot, työvälineet, toimitilat, raha, teoriat, periaatteet, arvot, ihmissuhteet.

• Prosessi: Eritellään käytännön välttämättömät vaiheet ja kerrotaan, millaista toimintaa ne toimijoilta edellyttävät.

• Asiakkaan toimintaa voi olla esimerkiksi tietynlainen aktiivisuus ja asennoituminen, jossa mobilisoidaan taitoja, tietoja ja ihmissuhteita.

• Ammattilaisten toiminta on erilaisia työmenetelmiä ja -malleja, teorioita ja muita resursseja mobilisoiva ja hyödyntävä toiminta.

• Asiakkaan perheen toimintaa voivat olla esimerkiksi tavat, joilla työtapahtumaan osallistutaan ja asiakkaana olevaa perheenjäsentä tuetaan.

Esityksen nimi / Tekijä 35

C. Käytännön arviointiKäytännön toimivuuden, vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin osalta

kuvataan

• millaista tietoa käytännön toimivuudesta, vaikutuksista ja/tai vaikuttavuudesta on kerätty, tieto voi olla esimerkiksi

– ammattilaistietoa (konkreettisessa sosiaali- tai terveysalan työssä syntyneitä näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita, joita on dokumentoitu ja joita on kerätty esim. työntekijöiden itse kirjaamina, ryhmähaastatteluilla ja/tai kyselyillä)

– asiakkaan/käyttäjän tietoa (asiakkaiden tai käyttäjien omia kokemuksia, näkemyksiä ja arvioita käytännöstä, joita voidaan kerätä esim. asiakastyön yhteydessä, ryhmähaastatteluilla ja/tai kyselyillä)

– tutkijan/arvioijan tietoa (erilaisilla arviointitutkimuksen/tutkimuksen menetelmillä tuotettu tieto), tai

– muunlaista tietoa

• tiedon keräämisen ajankohta, näkökulma, vaiheet, ja käytetyt menetelmät ja kriteerit/indikaattorit

• mitä käytännön toimivuudesta, vaikutuksista ja/tai vaikuttavuudesta kerätty tieto osoittaa (positiiviset ja negatiiviset tulokset).

36

D. Käytännön kehittäminen

Käytännön kehittämisen osalta kuvataan

• millaisen kehittämisprosessin tuloksena käytäntö on

syntynyt (kehittämisen tavoitteet, vaiheet,

kehittämisverkosto sekä toimijat ja niiden roolit)

• millaisia olettamuksia käytännön vaikutuksista oli

etukäteen (vrt. ohjelmateoria); olettamukset voivat

koskea esim. käytännön positiivisia tai negatiivisia,

välittömiä tai välillisiä vaikutuksia

• miten asiakkaiden näkökulma on otettu huomioon

kehittämistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

25.9.2009 37

E. Lisätiedot

• yhteystiedot ja lisätietolinkit sekä lähteet

• valokuvat ja/tai videotiedostot käytännöstä

• käyttöehdot: kuvaaja hyväksyy hyvän käytännön kuvausten käyttöehdot

25.9.2009 38

johdatus hyviin käytäntöihin - sosiaalikollega...ohjelma torstai 18.3. klo 14.45...

Documents