Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenäRatkaisuja kompleksin maailman ja epävarman tulevaisuuden haasteisiinEeva Hellström, 18.3.2016

Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2015 • 2

Esitys perustuu Eeva Hellströmin ja Mikko Kosonen raporttiin(lataa tästä)

Raportti on julkaistu osana johtavien eurooppalaisten ajatushautomojen ja säätiöiden Vision Europe -yhteistyötä (lue lisää tästä)

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 3

Eurooppalainen hyvinvointimalli kriisissä

Demokratian rakoilu

Eriarvoisuuden lisääntyminen

Talouden haavoittuvaisuus

Ekologiset kysymykset

1

2

34

Kestävän hyvinvoinnin

tavoittelu

- ja siihen investoiminen

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 4

Reaktiivinenlähestyminen

Proaktiivinen lähestyminen

Miten uusi työllisyysohjelma

rahoitetaan ? Tarvitsemmeko

uudenlaista vastuunjakoa eläkejärjestelmään ?

Millaisia rakenteellisia uudistuksia sote-

hallinnossa tarvitaan ? Miten osallistamme ja teemme yhteistyötä

muita toimijoiden kanssa ?

Miten ratkaisemme komplekseja ongelmia yli

hallinnonalojen ?

Miten vahvistamme resilienssiä ja kykyä

vastata uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin?

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 5

AmbitioStrategisen ja ketterän

johtamiskapasiteetin kehittäminen 1

Reflektio(strateginen

herkkyys, yhteinen oppiminen)

Inte-graatio

(sopeutuminen, yhteinen

sitoutuminen)

Adap-taatio

(Resurssien liikkuvuus)

Evolu-tiivinen muutos

• Johtamisen uudistaminen prioriteetiksi

• Governance-tutkimus, kv tutkijavekrostot, kokemusten vaihto

• Governance-indikaattorit

• Governance osaksi johtamiskoulutusta

• Insentiivit muutoksiin

Muutosesteiden poistaminen

Emotionaaliset esteet

Kognitiiivisetesteet

Vuorovaikutusesteet

Institutionaalisetesteet

Sitra • Eeva Hellström • 18.11.2015 • 6

Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen

Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys

1

2

Ambitio

• Visionäärinen yhtenäinen valtioneuvosto

• Pitkäjänteiset ilmiöpohjaiset tavoitteet

• Organisointi ja resursointi tavoitteiden mukaisesti

• Jatkuvan reflektiokyvyn kehittäminen

• Ilmiöpohjaisten tavoitteiden purkaminen paikallisiksi ihmislähtöisiksi paikallisiksi

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 7

Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen

Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys

Hyvinvointiyhteiskunnan demokratia-pohjan vahvistaminen

1

2

3

Ambitio

• Ymmärryksen lisääminen demokratian eri muodoista

• Yhteistyön lisääminen paikallisten yhteisöjen kanssa, päätöksenteon siirtäminen lähemmäs paikallistasoa ja kansalaislähtöiseen toimintaan kannustaminen

• Demokratiainnovaatioiden kokeileminen ja parhaiden käytäntöjen skaalaaminen

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 8

Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen

Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys

Hyvinvointiyhteiskunnan demokratia-pohjan vahvistaminen

Valtion roolin uudistaminen hyvinvoinnin tuottamisessa

1

2

34

Ambitio

• Valtion ”orkestrointi”-roolin vahvistaminen (yhteistyö, koordinaatio)

• Yhteisöpohjaisten vahvuuksien parempi hyödyntäminen

• Jakamistalouden ja yhteisöllisen kuluttamisen hyötyjen ja haittojen arviointi ja parhaiden käytäntöjen mahdollistaminen

• Sosiaalisten investointimallien kehittämien yhteistyössä yksityissektorin kanssa

EU:n johtaminen kohti legitiimiä sosiaalista agendaa

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 9

Strategisen ja ketterän johtamiskapasiteetin kehittäminen

Ilmiöpohjainen johtaminen ja asiakastyytyväisyys

Hyvinvointiyhteiskunnan demokratia-pohjan vahvistaminen

Valtion roolin uudistaminen hyvinvoinnin tuottamisessa

1

2

345

Ambitio

• Reflektion vahvistaminen (ennakointi, sense-making, visiointi)

• Euroopan laajuinen dialogi unionin ja sen sosiaali-politiikan tulevaisuudesta

• Sosiaalisten investointien laajempi soveltaminen

• Eri politiikkojen sosiaalisten vaikutusten arviointi ja sopeutusmekanismien käyttö niiden puitteissa

Sitra • Eeva Hellström • 18.3.2016 • 10

Tarvitsemme merkittäviä systeemisiä muutoksia hyvinvointivaltiomme toimintatavoissa.

Johtamisen ja hallinnan kehittäminen tulee ymmärtää ensiarvoisena uudistamisen kohteena– sosioekonomisten politiikkauudistusten mahdollistajana !