joulunasta 2011

Opiston perustamispäiväksi voidaan nimetä 1.8.1971

Kannen kuvassa Jarno Läpisen näkemys ilmakuvana Lehtimäen

keskustasta.

lehtimäen opisto 40 v.

Numero 107

TOIVOTTAA JOULUNASTAN

TOIMITTAJAT

JOULUJEN SAATOSSA Joulu lähestyy jälleen nopein askelin, joulukiireet ovat täyttävät päivät. Vielä ennen 17.12.2011 pidettävää joulujuhlaa pitäisi saada valmiiksi monta asiaa: joulutodistukset, Joulunasta tervehdykseksi sekä opiskelijoiden koteihin että opiston ystäville ja yhteistyö-kumppaneille. Tulossa on myös jouluun valmistautumiseen liittyviä tapahtumia: käydään kuuntelemassa ja laulamassa kirkossa kauneimpia joululauluja, osallistutaan toimintakes-kuksen väen kanssa joulukirkkoon, pidetään oma joulukonsertti ja joulupäivälliset. Sitten koittaa se joulujuhla-aamu. Näytelmäpiiri on jälleen harjoitellut joulunäytelmän, bändit ja pianonsoittajat jännittävät omaa osuuttaan. Luovan toiminnan ryhmä on valmistanut salin koristelun. Jouluun on valmistauduttu moni tavoin. Aika kuluu, itse olen kokenut jo 40 opistojoulua. Jokainen erilainen ja ainutkertainen. Ensimmäistä joulujuhlaa vietettiin syksyllä 1971 opistoon saapuneiden ensimmäisten 32 opiskelijan kanssa. Meitä opettajia oli viisi opettajaa ja muuta henkilökuntaa yhdeksän. Opiskelijat asuivat luokista tehdyissä huoneissa ja koko elämä pyöri nykyisessä vanhassa päärakennuksessa. Tunnelma oli välillä hyvinkin tiivis, kun yhteiselämän pelisääntöjä ope-teltiin. Elämä on muuttunut paljon 40 vuodessa. Lyhytkurssitoiminta on kasvanut huomattavasti ja suurin osa suoritteista tehdäänkin lyhytkursseilla. Opiskelijaviikkoja eli niitä suoritteita syn-tyy vuoden aikana yli 6 000 ja lyhytkursseille osallistuu yli 2 000 henkilöä. Talven perusop-pijaksolla opiskelijoita on keskimäärin 60 kerrallaan, mutta rinnalla on lähes aina erilaisia lyhytkursseja. Nytkin paikalla on sekä 8-viikoisella setelijaksolla opiskelevia että jouluas-kartelu- ja jouluun valmistautumiskurssilaisia. Henkilöstö on paisunut moninkertaiseksi. Päätoimista vakinaista henkilöstöä on 80, lisäksi tuntityöntekijöitä ja kesäkursseilla työskenteleviä lähes 200, joten koko työntekijämäärä oli viime vuonna 113. Olemme siis merkittävä työnantaja nykyiselläkin kotipaikkakunnalla eli Alajärven kaupungissa. Opiston elämään on aina kuulunut haasteita. Oikeastaan yhtään sellaista päivää ei ole ol-lut, että olisi voinut ajatella asioiden olevan järjestyksessä, että nyt voisi levätä laakereilla. Talous on aina ollut tiukkaa ja on jouduttu elämään toimintaan ja opiskelijoiden avun ja tu-en tarpeeseen verrattuna hyvin pienillä määrärahoilla. On ollut päiviä, jolloin ruokaa on käyty ostamassa kassaan kertyneillä rahoilla, kun laskuun ei kukaan meille enää myynyt. Mutta kaikesta on tähän asti selvitty. Toki valtionosuuslaki on muuttunut, yksikköhintaa ko-rotettiin v. 1994 vammaisten opetukseen 75 %:lla ja valtionosuusprosenttikin on nykyisin 70 % ”normaalin” 57 %:n sijasta. Myönteistä suhtautumista viranomaisilla on toki ollut, mutta edelleen on tarpeen perusrahoituksen kokonaiskuvion ratkaiseminen vaikeavam-maisten, paljon apua ja tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta. Raha-automaattiyhdistyksen tuella opistoa on rakennettu paljon vuosien saatossa: kunto-talo uimahalleineen, terapia- ja vapaa-ajantilat, vammaisratsastustalli ja maneesi, asumis-valmennusyksikön 1. ja 2. vaiheet. Ilman raha-automaattiyhdistyksen voimakasta tukea ei opistoa olisi enää olemassa. Uusien haasteiden edessä olemme tänäkin päivänä. Vapaan sivistystyön opetuksen kehit-tämisohjelma KEHO velvoittaa oppilaitosten ylläpitäjiä tiiviiseen yhteistyöhön, yhdisty-mään, muodostamaan taloudellisesti tehokkaita, tuloksellisia ja laadukkaita oppilaitoksia. Opistomme ei ole löytänyt yhteistyökumppania, joka olisi valmis liittymään opistoomme, jonka toiminta on useimpiin kansanopistoihin verrattuna kallista. Ja millä mittareilla sitä tu-loksellisuuttakaan mitataan ? Meille itsellemme tärkein tulos on, että paljon tukea ja apua tarvitseva nuori itsenäistyy, hankkii valmiuksia omaan hyvään elämäänsä, löytää oman paikkansa yhteiskunnan jäse-

nenä. Hän tulee aina tarvitsemaan eri muodoissa tukea, mutta se oma ihmisenä kasvami-nen on ollut tärkeää. Kansanopistojen ylläpitämisluvat ovat uusittavana opetus- ja kulttuuriministeriössä. Opistomme koulutustehtävä tultanee uudessa ylläpitämisluvassa määrittelemään seuraa-vasti: ”Lehtimäen opiston pääasiallinen koulutustehtävä on vaikeasti vammaisille järjestet-tävä koulutus. Koulutus lisää tasa-arvoa ja elämänlaatua, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee yhteiskunnallista ja sosiaalista syrjäytymistä.” Koulutustehtävämme on todella haastava: tasa-arvo, elämänlaatu, hyvinvointi, terveys, osallisuus. Uskomme, että koulutustamme tarvitaan edellä mainittujen päämäärien saavut-tamiseksi paljon apua ja tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten elämässä. Joulu on myös muistamisen ja kiitosten aikaa. Joulunastan välityksellä haluamme kiittää kaikkia opiston toimintaa tukeneita yhteistyökumppaneitamme. Lämmin kiitoksemme val-tiovallalle, opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehille, kansanedustajille, ELY-keskukselle, raha-automaattiyhdistykselle, kelalle, opiskelijoidemme kotikunnille, Alajärven kaupungille, Suomen Kansanopistoyhdistykselle, vammaisjärjestöille, jotka ovat tukeneet koulutustoi-minnan turvaamista moni- ja vaikeavammaisille henkilöille, opiston ystäville ja yhteistyö-kumppaneille. Teidän jokaisen panos on ollut tarpeen ja on uusien haasteidenkin keskellä edelleen entistä tärkeämpää. Yhteistyötä ja yhteisvastuuta tarvitaan. Erikoisen lämpimät kiitoksemme jokaisen opiskelijan perheille ja lähi-ihmisille. Ilman teidän antamaanne luottamusta, ei työmme onnistu. On varmasti ollut paljon niitä vaikeita päiviä, jolloin monet kysymykset täyttävät mielen. Mutta uskon, että avoimella yhteistyöllä voimme parhaiten tukea nuortemme elämänpolkua. Opiston henkilöstölle sydämelliset kiitokset. Voimia ja taitoja tarvitaan, joskus pitää venyä uskomattomiin suorituksiin. Ehkä parhaan palautteen saamme opiskelijoitamme – halaus, hymy, oppimisen ilo ovat hetkiä, jotka antavat uskoa tehdyn työn mielekkyyteen. Valkoinen lumi on vihdoin peittänyt maan, huurteiset puut, hiljalleen leijuvat lumihiutaleet – joulu lähestyy. Tutut joululaulut kaikuvat opiston käytävällä, piparkakkujen ja muiden joulu-herkkujen tuoksu tulvii kotitalousluokasta. Pian on joulu. Toivotan teille jokaiselle iloista ja onnellista joulua – aidon joulun kokemista ja elämistä ! Onnea uudelle, pian alkavalle vuodelle – vieköön se meitä jokaista eteenpäin kohti omaa hyvää elämäämme ! Lämpöisin kiitoksin Sisko Halonen Opiston riiheltä lähtee tonttupolku joulu-pukin majalle. Uudenvuoden aattona ky-län väki kokoontuu ilotulitukseen ja toivot-tamaan kaikille onnea uudelle vuodelle.

ERITYISKANSANOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 9.12.2011 Erityiskansanopiston kannatusyhdistys ry on opiston omistajayhteisö ja ylläpitäjä. Kanna-tusyhdistys muodostuu muutamasta sadasta henkilöjäsenistä. Vuosittain kokoonnutaan sekä syys- että ke-vätkokoukseen. Syyskokouksessa vahviste-taan seuraavalle vuodelle toimintasuunnitel-ma ja talousarvio sekä valitaan hallituksen puheenjohtaja ja erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet. Vuonna 2012 hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen Jorma Kauppila Turusta. Varsinaisina jäseninä ovat Esko Ahonen Alajärveltä, Matti Kuorelahti Jyväskylästä, Liisa Ojala Seinäjoelta, Eija Rantanen Helsingistä ja Sanna Välkkilä Tam-pereelta. Kannatusyhdistykseen voi jokainen liittyä ilmoittamalla asiasta opistolle. Vuosijäsenmaksu on 10 euroa ja ainaisjäsenmaksu 50 euroa. Uudet jäsenet ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan opis-ton toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen.

Opistolle on tärkeää, että sillä on osaava, ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstön koulutusta tuetaan aktiivi-sesti. Oppisopimuskoulutus on jo vuo-sien ajan ollut ammattiin valmistumi-sessa tärkeä koulutusväylä. Opistolla on myös pitkää työuraa te-keviä henkilöitä. Heitä muistetaan Suomen Kansanopistoyhdistyksen myöntämällä ansiomerkillä. Hopeisen ansiomerkin saa 20 vuoden ja kultai-sen ansiomerkin30 vuoden ansiok-kaasta kansanopistopalvelusta.

Syyskokouksessa muistettiin seuraavia henkilöitä: Vasemmalta keittäjä Helena Savela Suomen Kansanopistoyhdistyksen myöntämä kultainen an-

siomerkki 30 vuoden kansanopistopalvelusta fysioterapeutti Anna Jäppinen ammatillisen koulutuksen suorittamisesta artesaani Ritva Ketola ammatillisen koulutuksen suorittamisesta lähihoitaja Jaana Mäki ammatillisen koulutuksen suorittamisesta lähihoitaja Minna Leppäkangas ammatillisen koulutuksen suorittamisesta lähihoitaja Hanna-Karin Leppäkangas ammatillisen koulutuksen suorittamisesta lähihoitaja Paula Hautamäki ammatillisen koulutuksen suorittamisesta (takarivi) kuntoutuspsykologi / ratsastusterapeutti Satu Halonen Suomen Kansanopistoyhdis-

tyksen myöntämä hopeinen ansiomerkki 20 vuoden kansanopistopalvelusta Kuvasta puuttuvat ammattiin valmistuneet koulunkäyntiavustaja Hanna Autio ja hevosenhoitaja Paula Kantola.

Oi niitä aikoja –

muistelma 25 vuoden ajasta Lehtimäen opistolla.

Opiston tulo Lehtimäelle

Erityiskansanopiston kannatusyhdistyksen perustama kansanopisto saatiin Lehtimäelle.

Kansalaiskoulusta siirryttiin peruskouluun Lehtimäellä. Opetustyöni kaupallisten aineiden

opettajana olisi muuttunut.

Tulevan kansanopiston toimistoon haettiin työntekijää. Hain toimistonhoitajan paikkaa ja sain sen.

Elokuussa 1971 aloitin työni opistolla ensimmäisten joukossa. Työnimikkeenä oli välillä kanslisti ja

talouspäällikkönä siirryin eläkkeelle joulukuun viimeisenä päivänä 1996.

Toimisto

Toimistotyössä tapahtui 25 vuoden aikana valtava muutos. Työvälineinä olivat ensin kirjoituskone

ja Taylorix-kirjanpito. Se oli siis käsin kirjoitettava kopiointimenetelmä. Vahasmonistuskone oli

aluksi kopiointivälineenä, myöhemmin saatiin RankXeroks- kopiokone ja faxi.

Sitten tuli kirjanpitoon tietokone ”MicroMikko3”. Sitä piti joskus käyttää huollossa Seinäjoella.

”Mikko” istui turvavöissä auton etupenkillä. Kerran poliisi pysäytti ja tarkasti auton kysyen ketä

siellä on ja mihin matka. Mikko ja minä menemme Lehtimäelle johon poliisi, että sen näköisiä

olettekin, ei yhtään joulupukin näköistä. Kuulin opistolle päästyäni, että Seinäjoella oli joulupukki

ryöstänyt pankin juuri tuntia aikaisemmin, kun meidät tarkastettiin.

Ehdin vielä työssäoloaikana opetella Windows-ohjelman. Kotiinkin hankin tietokoneen. Yritän

edelleen pysyä ajan tasalla tietokoneen käytössä.

Opiston talouden yllä leijui koko ajan synkkä varjo. Talous oli jopa niin tiukalla, että ruoka-aineet

oli haettava tukkuliikkeestä ja maksettava käteisellä. Opin hyväksi ”karhunkesyttäjäksi”.

Kelan kustantamat kurssit toivat helpotusta ja Raha-automaattiyhdistys on ollut elintärkeä opistolle.

RAY vaati siirtymään kateperusteiseen kirjanpitoon siis yhdistyskirjanpidosta liikekirjanpitoon.

RAY:n avustuksilla voitiin kehittää opiston toimintaa. Muistan, että mm. talliin, uimahalliin.

maneesiin ja sitä opistorakennukseen yhdistävään aulaan saatiin avustuksia. Viimeinen työ minkä

opistolla tein oli tilitys RAY:lle aulatilasta.

Hevosiinkin olisi pitänyt tutustua. Tarjottiin ratsastusta. Kauhistuin. Änkyttelin, että eihän minulla

ole housujakaan. Sen verran ”hevostelin”, että hevoskyydillä minut saateltiin eläkkeelle.

Työtehtävät

Työ opistolla oli hyvin monipuolista. Sain esitellä opistoa, opettaa, hoitaa kanttiinia, avustaa

opiskelijoita opistolla ja myös retkillä.

Eräs retki muistuu mieleen. Avustettavanani oli pyörätuoliopiskelija. Aina linja-autosta

poistuttaessa kuljettaja kysyi, että kumman hän nostaa ensin ulos. Että sellainen avustaja olin!

Toimistossa tutustuin opiskelijoihin, jotka olivat työharjoittelussa.

Joka aamuinen vastaanottaja työpaikalla oli opiston syntysanat lausunut Pentti Partala. Muistelen

häntä lämmöllä. Teimme yhdessä monta erilaista ”keikkaa”. Pentti oli ainutlaatuinen persoona.

Lyhytaikaista harjoittelua ja työkokemusta saivat työllistettävät . Juuri, kun olivat oppineet työt oli

lopetettava.

Vapaa-aika

Näin joulun ala tulevat mieleen monet riemulliset pikkujoulut ja henkilökunnan teatteri-ym.-retket.

Opistolla tehtiin paljon talkoita. Näin yritettiin kohentaa opiston taloutta.

Kuuluisia joulumyyjäisiä odotettiin kylillä. Talkoilla oli valmistettu käsitöitä, leivonnaisia,

laatikoita ja kynttilöitä. Yhteishenki, nykykielellä yhteisöllisyys, oli hyvä. Jos nyt vuoden aikana oli

tullut jotain pientä erimielisyyttä, niin työntouhussa, leikkimielisesti kinastellen ne selvitettiin.

Ei sovi unohtaa opiston Lehtimäen naistoimikuntaakaan, joka antoi henkistä ja aineellista tukea

opiston toimintaan. Se perustettiin jo ennen opistotyön alkua. Toimin siinä mukana alusta asti.

Varoja kerättiin järjestämällä juhlia ja arpajaisia. Pääsiäiskokkoa poltettiin joka vuosi.

Talkoilla leikattiin matonkuteita, joista opistolle kudottiin mattoja. Asuinsoluihin hankittiin verhot

ja televisiot.

Opiston vaikutus Lehtimäkeen ja minuun

Lehtimäen olemassaololle opisto on elinehto onhan se ollut suurin työllistäjä paikkakunnalla.

Opiskelijoille pieni paikkakunta tarjoaa turvallisen ympäristön opetella liikkumaan ja asioiman.

Nyt pian 15 vuotta, tyytyväisenä eläkeläisenä olevana, voin vain kiittää työpaikastani sen

aineellisesta, mutta myös henkisestä annista. Vuodet opistolla näyttivät elämän moninaisuuden.

Mieltä ilahduttavat entisten opiskelijain tapaamiset, puhelinsoitot ja kortit, joita vieläkin saan

juhlina ja nimipäivänä. Käydessäni nykyään opistolla tunnen vieläkin olevani tervetullut.

Toivon hartaasti opiston saavan arvokkaalle työlleen vakaan taloudellisen tulevaisuuden.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

opiston henkilökunnalle, opiskelijoille ja kaikille opiston ystäville!

toivoo Leena Ylivinkka

Lämmin kiitos virkistyskurssista 5. – 9.9.2011

Hei, sotainvalidinaiset nuo

maanantaina alkaa kurssi tuo.

Kahdellekymmenelleneljälle oli tullut

sähköposti.

kunnioittavalla ystävyydellä

hoitajat meidät esiin nosti.

Tutustumme ensin opistoon nelikymppisen.

Ympäristöön ja tiloihin niin siisteihin.

Alkoi meillä viikon kemut.

Nenään tuli kahvin ja ruuan lemut

on tuoli-vesijumppaa.

Siellä mennä saa vaikka humppaa!

Bongasimme hierojat oivat

joilta jännityksen huumorin kukat soivat.

Jalkahoitajat ystävälliset ja hartaat

taikovat helmiksi jokaisen varpaat.

Hoidettiin kädet, rakkaudella palvelleet

viilattiin kynnet haljenneet

Kynsiin vielä lakattu kukka.

Föönättiin halukkaiden tukka!

Saimme antoisissa esitelmissä ikäihmisille

itse tuntea tukevia vinkkejä ja kuulla.

Kuinka ravinto, vesi parhain voitehista ois’

Jospa vielä joka päivä liikkuakin vois…

Oppilaitten mukanaolo pysähdytti meidät

- Ei heillä hätää mitään.

Kyllä taivaan isän hoitajien kautta huolta

pitää.

Nuoret nuo oivat soitti musiikit soivat.

Saimme myös taivaan isän sanaa kuulla

papin, diakonin ja kanttorin suulla.

Lotat ahkerat illalla iloitsivat…

käsityöt takkahuoneeseen mukaan ottivat.

elän murheet, työt

iloksi ja voimaksi laitettiin

Värikkäät kiitoksen kukat näin pientareille

taitettiin.

Ei puuttunut ruuasta runsauden pulaa.

Tokkopa aamuksi ruoka taas sulaa.

Kiitokset sinne keittiöväen puoleen.

He kun osallistuvat hyvin voinnin huoleen.

Lämpimät kiitokset saavat myös hoitajat

elämänmyönteiset, kiltit…

Te hoiditte meitä!

Kuin olisimme pienoiset piltit.

Nyt kiitosmieli, lähimmäiset, siskot

jotka pääsimme kurssille tälle mukaan.

Pettynyt ei ole meistä kukaan!

Liisa Prepula, Lapua

Sotaveteraanikurssi 7.11. – 11.11.2011

Tulo tänne oli mahtava. Pyöräkekat oli valmiiksi laitettu ja nimetty. Siitä se alkoi.

Hoitoajat annettiin, mehä mentiin läpi hiuksista varpaisiin asti, siltä väliltä kaikki.

Hierottiin uitettiin rasvattiin ja taas saunottiin ja autettiin. Kaija ja Jarmo määräs ja

pitivät komentoo ja järjestystä yllä. Muut ohjas tytöt juoksittivat ja meidät perille

sinne minne pitiki. Ohjelma: Esko kävi naisia halaamassa, siitäkö riemu syntyi, jollai

meni jopa jalat alta. Muu ohjelma arvokasta ja mieliin painuvaa, laulut, runot, jutut

kaikki, eilen illan Pihlajaniityn ja Alatalon Sadun ilta soittoineen ja lauluineen oli

mahtava, kuinkuin kaikki muutkin iltaohjelmat oli vertaansa vailla. Emme vain niin

kauniisti kiittää koko henkilökuntaa ja ruuan laittajia, kun pitäis. Kiitos kaikille

SYDÄMMESTÄ asti. HELLE MÄKELÄ kurssilainen.

mikä on hiiri? sillä pystyy ohjaamaan internetissä kuvaa tai tekstiä sillä pystyy klikkaamaan

tietokone ruudulla näkyvän nuolen avulla erilaisia juttuja eli se on apuväline klikkaamiseen jos

haluaa klikata jotain tiettyä jostain lempi jutuista ja jos haluaa kirjoittaa nettisivun osoitteita niin

hiirellä pystyy klikkaan yläviivalle sen nuolen jonne sen osoitteen kirjoittaa sen haluamansa netti

osoitteen tai jos wikipediasta etsii jotain tietoa niin hiirellä pystyy klikkaan sinisellä kirjoitettua

kohtaa tai jos haluaa pelata niin voi hiiren avulla ohjata sitä peliä mitä haluaa pelata koneella

Kauan sitten Betlehem. sai nähdä pienoisen. Jeesus poika Jumalan, Toi joulun sanoman. Kuulen laulun enkelten: Tänään syntyi Hän. Hän elää kautta aikojen, sai joulu aikaan sen. Paimenet luona lammasten, he saivat nähdä sen: Tähti uusi taivainen, vei luokse Jeesuksen. Kuulen laulun...

Talli pieni eläinten… Syntyi Hän näin maailmaan, jokaista auttamaan. Kuulen laulun. enkelten…

HYVÄÄ JOULUA!

Toivottaa Erkin lauluryhmä.

ARTO LINDQVIST 53V

NÄKÖKULMIA 37VUODEN TAKAA.

KUN TULEN OPISTOLLE ,TUNTUU ETTÄ 30VUOTTA

OLISI HÄVINYT. KUIN TÄMÄ KÄNNYKÄ AIKAKAUSI JA

TÄMÄ KIIRENEN OLIS POISSA JA MAHTAVA OPISTO

HENKI. JOTA KAIPAA, HELSINGIN MELKESSÄ.

KUN LOPETIN OPISTON 1975 JA MENIN AUTOKOULU JA

TÖIHIN TURUN AUTO-HALLIIN ASUNTOVAUNU

PUOLELLE. AVOLIITTO, PERHE KASVO JA THOMAS

SYNTY 1977.

Jouluaatto

On joulukuu ja jouluaatto. Joulukinkku on valmiina pöydällä. Tuoksuu paistettu

pipari. On hetken hiljasta ja hetken päästä kuuluu hevosen kavioiden kopsetta ja

kulkusen kilinää. ”Katsokaa” , sanoo yksi pikutonttu, ”tuolta tulee isoja tonttuja.” ”

Kutsutaan ne sisään”, sanoi toinen pikkutonttu, ”ja syömään meidän kaa puuroo ja

leikkimään meidän kaa joulukuusen ympärille.” Kynttilät valaisivat kuusessa ja

ikkunoilla. Kuusen alla on joululahjoa. ”No olkoon”, sanoi kolmas pikkutonttu. ”Hei

katsokaa enkelikello on jo paljon, mutta eikös joulupukin pitäsi tulla kohta”, sanoi

neljäs pikkutonttu. Sekä isot- että pikkutontut nyökyttelivät päitään. Pian kuului taas

hevosten kavioiden kopsetta ja hetken päästä joulupukki astui sisälle. Joulupukki

kysyi: ”Ootteko olleet kiltisti?” Kaikki tontut nyökytelivät päitään ja sanoivat:” Kyllä

olemme.” ” No siinä tapauksessa tässä teille jokaiselle omat pienet tuliaiset. Sen

jälkeen joulupukki sanoi: ” Hyvää joulua teille kaikkille.” Tontut vastasivat: ”Hyvää

joulua myös joulupukkille.”

Sara. Ristimäki.

OPISTON OMA KIRJASTOTOIMINTA TIENSÄ ALKUTAIPALEELLA

Viime keväänä eräs ohjaaja pelasti laatikollisen roskikseen joutuneita kirjoja. Hanna-

ope pyöritteli kirjoja käsissään ja ajatteli, että samanlaista kirjallisuutta minäkin olen

nuoruudessani lukenut. Samassa Hanna sai idean opiston oman kirjaston

perustamisesta. Loistoidea muhi loppukevään ja puhkesi kukkaan syksyn tullen.

Syksyllä aloimme Ryhmä 6 opiskelijoiden ja ohjaajien voimin miettiä kirjaston

perustamiseen liittyviä asioita. Saatuamme rehtorilta luvan kirjaston perustamisen

aloimme miettiä aukioloaikoja, tunnusta lainattaviin kirjoihin, taidetilan

tarkoituksenmukaisuutta kirjastotilaksi ym. käytännönjärjestelyjä. Opiston omaksi

kirjaston tekee juuri se, että sieltä voi lainata kirjojen ja lehtien lisäksi mm. pelejä,

koritehtäviä, lego-rakennussarjoja, dvd- ja cd-levyjä. Tiedotimme opistolla

opiskelijoiden infossa ja ilmoitustauluilla kirjaston aukeamisesta ja sitä koskevista

säännöistä.

Nyt kirjasto on toiminut kahden kuukauden ajan ja lainaus on ollut melko vilkasta.

Kirjasto toimii taidetilassa, jota on jo moneen kertaan muutettu uuteen järjestykseen.

Jokainen halukas lainaaja on saanut oman kirjastokortin ja lainatessaan saa

muistutuslapun lainauksien palauttamisesta. Ryhmän 6 opiskelijoista kukin on

vuorollaan ohjaajan kanssa kirjaston hoitajana ja myös ”kävelevänä mainoksena”

tiedottamassa aukioloajasta. Kerran tämä ”kävelevä mainos” oli jo uimahallin kohdalla

menossa mainostamaan paikalliseen kirjastoon meidän toimintaamme. On ollut

ihailtavaa huomata, kuinka hienosti opiskelijat muistavat palauttaa lainaukset, osaavat

pitää ne kunnossa ja toimia kirjastossa sääntöjen edellyttämällä tavalla. Moni

opiskelija on löytänyt mielekästä tekemistä vapaa-ajanviettoon ja kevään aikana

otamme mielellämme työharjoittelijoita kirjastoon.

Olemme kiitollisia saamistamme henkilökunnan arvokkaista lahjoituksista kirjastoon ja

siitä, että olette muutenkin mukana kannustamassa opiskelijoita kirjaston käyttöön.

Toivomme, että opiskelijat oppivat käyttämään ja kiinnostuvat kirjastosta myös koti-

tai jatkokoulutuspaikkakunnillaan.

Jouluiloa ja mielekästä lomaa kirjojen parissa!

Opiskelijaryhmä 6, ohjaajat, Riitta ja Hanna

Ensimmäinen Joulu

Olipa kerran joskus kauan sitten pienessä kylässä kaukaisella saarella. Kun, oli päivä aikaa jouluun.

Silloin alkoi tapahtumaan kummallisia asioita. Yleensä tällä saarella oli meri tyynenä eikä ikinä

ollut huonoa säätä ja vierailijoita ei koskaan käynyt. Mutta eräänä päivänä tuo kaikki muuttui.

Meri alkoi pauhata ja taivas muuttui synkäksi. Kylän tietäjä voisi tietää mitä tapahtuu kylän väki

ajatteli. Mutta hän oli jossain muulla ja oli jättänyt viestin jossa luki ”kyläläiset olen lähtenyt

kävelylle vieraan miehen kanssa jolla on paljon tietoa jaettavana kanssani ja myös säkki jossa on

jotain kaikille hän puhuu jotain lahjoista niitä voi toi silleen ja niistä sää yllätyksiä ja myös hyvän

mielen mahtavaa taikuutta yritän saada sen loitsun itselleni.” kyläläiset olivat ihmeissään ”lahjoja

mitä ne ovat onko hanse joikin sortin loitsukirja koska siitä saa yllätyksiä ja onnea.” Kyläläiset

jäivät keskustelemaan ja yhtä äkkiä alkoi satamaan jotain valkoista ja kylmää ja huomasimme että

meri oli kovettunut. Kyläläiset luuluvat että mies oli kironnut kylän ja kaikilla oli kylmä. Kylän

naiset alkoivat tehdä lämpimiä vaatteita eläinten turkeista ja kylän miehet kaivoivat talikot, soihdut,

keihäät ja kaikenlaista muuta esiin. Koska he aikoivat tappaa tai ajaa tämän miehen tiehensä koska

he pitivät tätä pahana velhona. Mutta kun kylän tietäjä palasi kävelyltään tämän miehen kanssa hän

oli tyrmistynyt kun näki vihaiset kyläläiset. Sitten he näkivät tämän vanhan miehen ja kysyivät.

”Mitä teit kylällemme velho?” mies vastasi ”toin talven ja joulun sekä lahjoja.” ja pudotti valtavan

säkin harteiltaan. Kylän tietäjä selitti kyläläisille sen mistä tämä mies oli kertonut hänellä lenkin

aikana. Sen jälkeen kyläläiset pyysivät mieheltä anteeksi ja alkoi antamaan värikkäitä palikoita, ja

sanoi. ” avatkaa ne ystäväni.” Ja katosi sen jälkeen lumen sekaan ja sen jälkeen sillä saarella

vietettiin joulua joka vuosi.

Tuomas Ahramo

Haastattelu ruskislaisille 24.11.2011

Mitä piditte ruuasta?

- Se on olennainen osa vierailua ja hyvin maistui. Nakkipasteijat olivat uusi juttu ja hyvin

maistuivat.

Minkälaiset tilat täällä olivat teidän mielestä?

- Tilat ovat tilavat. Hyvin sovittiin nukkumaan. Asvan tiloja ei voi moittia.

Minkälainen henkilökunta täällä on teidän mielestä?

- Kivaa porukkaa on täällä töissä. Tosi kivaa sakkia ja tuli oikein kotoisa olo.

Vanhemmatkin kävivät ja tykkäsivät.

Mitä mieltä olette vapaa-ajan toiminnasta?

- Ihan kivaa. ATK-tunnit olivat kivoja.

Mitä eroa on ruskiksella ja opistolla?

- Opistolla ollaan pidempi aika yhtäjaksoisesti.

Aikooko joku teistä hakea opistolle opiskelemaan?

Vili: En tiedä, vaikka hakisin, mutta vielä täytyy käydä Järvenpäässä.

Mikä oli kivointa opiston vierailulla?

- Kivat ihmiset ja ruokala.

Minkälaisia terveisiä haluaisitte lähettää opistolle?

- Kiitos käynnistä! Nähdään joskus!

Miten valmistaudutte joulun viettoon?

- Leivotaan koulussa pipareita ja tehdään piparkakkutaloja. Lauletaan myös joululauluja.

Kuvassa on Vili, Iraida, Julia sekä Ville-avustaja. Toimittajana oli Iraida Auer.

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2012 ! LEHTIMÄEN OPISTON opintoseteli - jakso 17.10 - 17.12 -11 Kuvassa: Anniina Järvinen, Jarno Läpinen, Terhi Majamäki, Toni Loukko, Juha Hälfors Päivi Manninen, , Tomi Lyyski, Markku Paasi, Opiskelu-jakson vastuuhenkilöt Kaija Ala-mattinen ja Jarmo Heikkilä ja avustaja Tatu

Lehtimäen Opisto 40 vuotta, muisteluja !

Minä Jarno Läpinen olen ollut Lehtimäen opistolla opiskelijana ja erinäisillä kursseilla ja leireillä monena vuotena. Ensimmäisen kerran olin täällä muistaakseni jo 80 luvun lopulla kesäleirillä. Täällä opistolla oli silloin, vain päärakennus ja soluasunnot. Maneesikin oli erillään koulurakennuksesta, joten sinne kuljettiin ulkoa. Nyt maneesiin pääsee opiston sisätiloista. Vuosien varrella opiston alueelle on tullut myös uusia asuinrakennuksia ja muitakin uusia tiloja on rakennettu. Opiston päärakennuksessa on kaksi kerrosta alakerrassa on mm. Musiikkitila, Taidetila ja yläkerrassa on Vapaa-ajantila. Hissillä pääsee kulkemaan kerrosten välit hyvin ja vaivattomasti. Uusipuoli opistosta on hienosti liitettynä vanhaan puoleen, vanhalle puolellekin on jälkeenpäin lattiat ja ovet uusittu. Uusittu on myös pääsisäänkäynti. Omasta puolestani voin vain sanoa, että olen aina tykännyt olla Lehtimäen opistolla. Tänne on aina kiva tulla, täällä on niin ihana ja hyvä olla ja joka kerta oppii jotain uusia asioita.

TALVINEN PÄIVÄ

OLI TORSTAI- AAMU. LUNTA OLI SATANUT YÖN AIKANA. AAMU OLI KAUNIS.

LUNTA TUPRUTTELI VIELÄ PITKIN AAMUA.

HERÄSIN KELLO 7.30. LÄHDIN OPISTOLLE PÄIN. OLI HIEMAN LIUKASTA.

PÄIVÄ ALKOI TIETOKONE TUNNILLA JA SITTEN OLI VUOROSSA MATEMATIKAN

TUNTI. SEN JÄLKEEN OLI RUOKA. LOUNAALLA SÖIMME NAKKIKASTIKETTA,

PERUNOITA, SALATTIA SEKÄ LEIPÄÄ. SITTEN OLI SEURAAVAKSI ÄIDINKIELEN

TUNTI.SEN JÄLKEEN OLI KAHVI JA SITTEN ALKOI ASUMISVALMENNUS. SIELLÄ

JUOTIIN KAHVIT JA KÄYTIIN KAUPASSA. ME IMUROIMME JA PESIMME LATTIAT JA

PYYKKIÄ, SEN JÄLKEEN KÄYTIIN SAUNASSA, UIMASSA JA KUNTOSALILLA.

SEN JÄLKEEN ALOIMME TEHDÄ ILTAPALAA. VALMISTIMME PUUROA JA KALAA

SEKÄ JOIMME ILTAKAHVIT. RUPATTELIMME JA KATSOIMME TELKKARIA. SITTEN

OHJAAJA LÄHTI JA NKATSOIN VIELÄ HIEMAN TELKKARIA. MENIN NUKKUMAAN.

TÄSSÄ OLI TALVINEN PÄIVÄ.

.

JOHANNES VARJONEN

Tunturi

Tuntureilla lunta on. Se on ihan koskematon.

Mutta siellä niin kuin täälläkin, ketun ja muittekin eläinten jälkiä näkyy metsässä näin.

Suuria ja pieniä.

Metsän kunigas suuri,

hirvipää,

ylväillä askeleillaan hangeissa kävelee vaan.

Peurat, kauriit ja porot taas, juoksee hangilla vaan.

Pieni pieni näätä kurkistaa lumihangen nurkista.

Sen turkki ruskea on muuttunut valkoiseksi,

ainoastaan ennallaan on musta hännänpää.

Poro poro pukin kamu, seisoo hangella jään ja jäkälää maiskuttaa.

Susilauma liikkeellä on

ja niitten ulvonta kaikuu yllä vuortehon.

Lauman alfa suuri johtaja johtaa laumansa turvahan, talven kylmyyttä vastahan.

Pieni kettune pesästänsä kurkkii, on se turkki tuuheampi.

Tänlainen on elämää tunturilla talven aikaan.

Muistakaa tämä lapset: Suojelkaa.

Jenniina Keisala

Uppo-Nallen joulurunoa mukaillen

Kuusen alla on kummaa puhinaa,

kuluu myös hiljaa jouluista tuhinaa,

heilahtaa kuusen katveessa myssy,

vilahtaa vihreän varjossa massu,

hoitsut siellä on asialla

oksien peitossa kuusen alla.

Hoitsuilla mielessään jouluiset ilot,

purkki ja lahjat ja omenakilot.

Siksipä heilahtaa punainen myssy,

siksipä kurisee pyöreä massu,

että on tarpeen odottaa hetki,

paastota, punoa ja tehdä rekiretki.

Jälleen ilmassa on odotus joulun

päätös pitkän syksyisen koulun.

Hoitsujen mielessä joulu jo väikkyy

kynttilän valo silmissä läikkyy

mieli on auvoinen, mieli on avoin

viettääkseen joulua jouluisin tavoin.

Turvallisuusiltapäivä 25.10.2011

Kaunis kiitos Pelastuslaitoksen väelle, kivaa oli.

Opistolla järjestettiin 25.10 yhdessä Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitoksen kanssa

turvallisuusiltapäivä, johon kaikki halukkaat saivat osallistua. Pelastuslaitokselta oli

mukana Palomestari Seppo Korpela, Esa Raivio ja lisäksi iki-oma palomiehemme Jarkko

Saarimaa.

Päivään kuului henkilökunnan suorittama

pelastautumisharjoitus Solulta 4.

Soluun tuotiin savukone, jotta saatiin

aikaan savuinen näkyvyys. Savun seasta

näkyvät Sami ja Päivi.

Seuraavaksi oli vuorossa alkusammutusharjoitus, joka oli henkilökunnalle pakollinen.

Halukkaat opiskelijat saivat myös kokeilla jauhesammutinta ja pikapalopostia

Samuli Lankiniemi sammuttaa jauheella. Tiia Kivelän näyte nestesammutuksella

Seppo Korpelan havainnollistama rasvapalonäytös. Rasvapaloon ei saa koskaan laittaa vettä!

Lisäksi paikalla oli nähtävillä oli erilaista

palokalustoa

Kuvassa ”apupalomies” Aleksi Ahtaanluoma

TYÖHARJOITTELU LEHTIMÄEN OPISTOLLA PASI HONGISTO Keskiviikko 2.11.2011 Aamulla tulin taksilla kouluun. Menin Lehtimäelle Tiinan kanssa autolla. Teimme ahkerasti töitä. Ensin tein Titanicin puusta ja liimasin osat kuumalla liimalla ja maalasin punaiseksi, mustaksi, valkoiseksi, keltaiseksi ja ruskeaksi. Tein tuikkukynttilänjalan puusta ja maalasin punaiseksi kuin paloauto. Annan sen Riitalle hän ilostuu. Söin lihakastiketta, perunoita ja salaattia. Ruokailun jälkeen katsoin hevosia ja tein hevosen verkosta liisteristä ja paperista ja siivosin ennen päiväkahvia ja lopuksi oli info ja lähdettiin paluumatkalle. Päivä oli upea ja hanskat ovat kadonneet. Me nähtiin se Jenniina.

Jouluterveiset ruokalan väeltä.

LIIKUNTAILTAPÄIVÄ 12.10.2011.

Opiston opiskelijat jaettiin neljään ryhmään. Yksi ryhmä lähti Suokonmäen näkötor-

nille, toinen esteettömälle lenkille poiketen kodalla makkaranpaistossa, kolmas ryh-

mä lähti kiertämään ns. alatien lenkin. Pyörätuolilaiset menivät kuntosalille lentopal-

loa pelaamaan. Päivän päätteeksi nuorisotalolla järjestettiin sählyottelu henkilökunta

vastaan opiskelijat. ottelu päättyi tasapeliin.

Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue

Lehtimäen mäkiasutusalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maise-ma-alueeksi Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995. Se poikkeaa oma-

leimaisuudellaan huomattavasti muista Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevista valta-kunnallisesti merkittävistä maisema-alueista. Korkeat mäet, lakialueen asutuk-

sineen ja rinteillä sijaitsevine peltoineen ovat komea näkymä lähestyttäessä

Lehtimäen taajamaa. Mäkimaiseman omaleimaisuus perustuu viljeltyjen rinne-peltojen, horisonttia hallitsevan perinteisen rakennuskannan ja alavien metsä-

maiden kontrastiin.

Suokonmäellä on ollut Pohjanmaan vanhin asutus. Pysyvästi paikka on ollut asuttuna jo 1500-luvulta asti. Maisema on hyvin kulttuurivaikutteinen, vaikka

luonto onkin tärkeä tekijä maisemakuvan muodostumisessa. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät helposti maaseudun kulttuurimaisemassa eikä kehitys aina

ole myönteistä. Viljelymaiden siirtyminen muuhun käyttöön on merkittävä uh-ka arvokkaalla maisema-alueella. Toisaalta taajamien rakennettu ympäristö ja

Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue

Lehtimäen mäkiasutusalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maise-

ma-alueeksi Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995. Se poikkeaa oma-leimaisuudellaan huomattavasti muista Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevista valta-

kunnallisesti merkittävistä maisema-alueista. Korkeat mäet, lakialueen asutuk-

sineen ja rinteillä sijaitsevine peltoineen ovat komea näkymä lähestyttäessä

Lehtimäen taajamaa. Mäkimaiseman omaleimaisuus perustuu viljeltyjen rinne-peltojen, horisonttia hallitsevan perinteisen rakennuskannan ja alavien metsä-

maiden kontrastiin.

Suokonmäellä on ollut Pohjanmaan vanhin asutus. Pysyvästi paikka on ollut asuttuna jo 1500-luvulta asti. Maisema on hyvin kulttuurivaikutteinen, vaikka

luonto onkin tärkeä tekijä maisemakuvan muodostumisessa. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät helposti maaseudun kulttuurimaisemassa eikä kehitys aina

ole myönteistä. Viljelymaiden siirtyminen muuhun käyttöön on merkittävä uh-ka arvokkaalla maisema-alueella. Toisaalta taajamien rakennettu ympäristö ja

nykyajan viihtyisyys- ja helppohoitoisuusvaatimukset pitää saada tasapainoon

pienen kunnan taloudellisten voimavarojen kanssa.

nykyajan viihtyisyys- ja helppohoitoisuusvaatimukset pitää saada tasapainoon pienen kunnan taloudellisten voimavarojen kanssa.

Kun ideapataan laittaa jotain puolalaista ja jotain suomalaista,

syntyy Marraskuujuhlat.

Pyhän Andrewin päivä on syksyn ja talven vaihteessa. Silloin on

viimeiset hetket ennen Adventtia. Kansa on uskonut, että syksyn ja

talven vaihteessa ennustukset ovat toteutuneet parhaiten.

Ennustaminen oli suuri voima, joka kannusti ja auttoi heitä, jotka

vaelsivat maan päällä. Puolan lisäksi Pyhän Andrewin päivää

vietetään myös Skotlannissa, Kreikassa ja Venäjällä. Puolassa

vietetään Pyhän Andrewin juhlaa 29 - 30 marraskuuta. Perinteisesti

juhlaa viettivät vain nuoret naimattomat tytöt, mutta nykyään sekä

nuoret miehet, että nuoret naiset menevät bileisiin nähdäkseen

heidän tulevaisuuteensa. Uskoitpa ennustamiseen tai et, niin tänään

Pyhän Andrewin juhlaa vietettäessä pääasia on hauskanpito

kavereiden kanssa!

Näin kertoi vapaaehtoistyöntekijämme Alina Marciniak , joka on kotoisin Puolasta. Alina on ollut mukana

Nuorten juhlat-kurssilla auttaen opiskelijoita keittiön töissä. Kurssin alussa ideoimme yhdessä juhlan, johon

koko opiston väki saisi osallistua. Kurssin oppitunneilla valmistimme juhliin tarjottavaa, sekä koristeet

juhlatilaan. Vieraiksi saimme ryhmän opiskelijoita Helsingistä Ruskeasuon koululta, sekä kaksi ryhmää

valmentavan linjan opiskelijoita Luovin ammattioppilaitoksesta Alavudelta. Juhla alkoi iltapäivällä

kahvituksella, jonka jälkeen sai halutessaan ottaa kasvomaalauksen, kuulla ennustuksia ja osallistua

muuhun ohjelmaan ja tietenkin discoiluun. Mukava ja erilainen ltapäivä, siitä kiitos Alinalle!

Kotitalouden opettaja Annukka Ilvola

Minkä

niminen on

tuleva

puolisoni?

Mitähän ennustaja

mahtaa kertoa?

Jouluostosretki Veljekset Keskiselle Tuuriin 8.12.11.

Aamun valjetessa päivänvaloon läksi iloinen ja pirteä opiskelijaporukka ohjaajineen kohti Veljekset Keskisen

ostosparatiisia. Mukana olivat Jaana Lehisalon luotsaama hauska poikaveijarinelikko, Jutta Salorannan ja Tarja

Sippolan sievä neitokaisryhmä Anne-Mari Joensuun johdolla sekä opistolla kaksi viikkoa kestävän

Jouluvalmistelua -kurssin iloiset kurssilaiset ohjaajineen. Kansainvälistä hehkua retkeemme toi ihastuttavan

vapaaehtoistyöntekijämme Alinan läsnäolo. Tunnelma oli mukava taksissa, taisipa vähän olla jännitystäkin

ilmassa: mitä kaikkea kivaa sieltä Tuurista löytyisikään? Keskisen kyläkaupan pihassa meidät yllätti ihana

jouluinen, pyörivä karuselli. Matka ihmemaahan saattoi alkaa!

Kaupan sisälle päästyämme ryhmämme ohjaajineen hajaantui pikaisesti kukin omille teilleen, joululahjoja

hankittiin läheisille ihmisille ja itselle osteltiin vaatteita, kenkiä ja muuta hyödyllistä. Dvd-levyjä, palapelejä,

joulumusiikkia, tossuja, hajuvesiä, kaikkea ihanaa ja jokaiselle tärkeitä hankintoja löytyi ostoskärryjen pohjalta.

Ja se Joulumaa-osasto, se oli tulvillaan joulunihmeitä, joulukoristeita, jouluvaloja, joulusuklaata, joulukoristeita,

kaikkea mahdollista jouluun liittyvää! Katseltavaa ja ihmeteltävää riitti varmasti jokaiselle!

Parin tunnin ostostenteon jälkeen alkoikin olla jo aika suunnistaa kassoille, jälleen pientä jännitystä ilmassa,

olisiko rahaa tarpeeksi ostoksiin?? Ja olihan sitä! Tyytyväisinä ja iloisina aamupäivän jouluretkeen Keskisen

kyläkauppaan lähti yli kahdenkymmenen henkilön porukka nälkäisinä takaisin Lehtimäen opistolle. Jälleen

kuului kysymyksiä taksissa: Hei, mitähän tänään on ruokana? Alkaa olla jo nälkä!

Lämmin kiitos mukavasta jouluostosmatkasta jokaiselle ja iloista joulumieltä toivottelee

Joensuun Anne-Mari

Työharjoittelussa Lehtimäen toimintakeskuksessa

marraskuussa 2011

Poppanakuteen leikkausta ja kerimistä

Trumpettien

kiillotusta

Mosaiikkitöinä

pannunalusia

Syksyn aikana aloitimme työharjoittelun 10 innokkaan opiskelijan kanssa. Lehtimäen

toimintakeskuksessa kävimme porukalla torstai aamupäivisin ja valmistimme

erilaisia töitä, joita tehtäväksemme tarjottiin. Myös opiston tallilta löytyi hyvä

työharjoittelupaikka kahdelle hevosia rakastavalle tytölle. Tammikuussa

työharjoittelu jatkuu, mutta silloin teemmekin jotain ihan muuta..

...siitä juttua kevään Nastassa.

Jouluterveisin: työharjoittelun opet Jaana Lehisalo ja Annukka Ilvola

Työharjoittelussa opiston tallilla

Päivän aiheena puutarhurin ammatti

koristehenkareiden

maalausta

OPISKELIJAKUNNAN HALLITUKSEN

VAALITULOS 14.10.2011 Äänestysprosentti 75,25%

Opiskelijakunnan hallitus

Sara Ristimäki 8 ääntä

Tiia Kivelä 7

Jenniina Keisala 6

Jussi Kallio 4

Johannes Varjonen 4

Anniina Isomäki 3 ( arvottu)

Varajäsenet

Iraida Auer 3 ääntä

Vesa Vihavainen 2(arvottu)

Muita ehdokkaita olivat:

Tuomas Ahramo

Suvi Backlund

Sakari Lampinen

Joonas Paananen

Mikael Dabnell

Kiia Lehtonen

OPISTON AMPUMAKERHON SYYSKISAN TULOKSET 2011

KIVÄÄRI A-sarja

1. Jussi Kallio 189 pistettä

2. Sakari Lampinen 178 ”

3. Tommi Ahola 178 ”

4. Daniel Juupaluoma 176 ”

KIVÄÄRI B-sarja

1. Samuel Jakkila 154 ”

2. Tiia Kivelä 136

3. Heli Illikainen 98 ”

KIVÄÄRI PISTOOLITAULUUN

1. Jonna Kaartinen 182 pistettä

2. Joonas Paananen 165 ”

3. Toni Uurinmäki 113 ”

KIVÄÄRI KAHDELLA TUELLA

1. Keijo Pulkkinen 184 ”

2. Pauli Matalamäki 137

3. Antti Nikander 101

PISTOOLISARJA

1. Tuomas Ahramo 172 ”

2. Mikael Dabnell 164

3. Jesse Kaakkomäki 151 ”

4. Toni Loukko 113 ”

Opistolta osallistuttiin Kehitysvammaisten

valtakunnalliseen kirkkopyhään Ilmajoella 18.9. 2011

Konna-vartion syysretki kodalle

Ensin vähän siivottiin…………. sitten paistettiin makkaraa!!!!

SISUPÄIVÄ KAUHAVALLA 29.10.2011

Aurinkoisena lauantai aamuna seitsemän konna-vartiolaista oli matkalla

Kauhavalle sisupäiville. Päivä alkoi ilmoittautumisella klo 9.30. Jonka

jälkeen tutustuttiin toisiin partiolaisiin, päivään osallistui partiolaisia

viidestä eri vartiosta.

Ohjelmassa oli helmiaskartelua ja rastirata ulkona. Rastiradalla oli

partioaiheisia kysymyksiä ja haastavia sekä hauskoja tehtäviä mm.

partiokoiran taluttamista keilojen välistä. Rastiradan tehtävistä konna-

vartio selviytyi partiomaisella sisulla ja taidolla.

Päivä oli todella hyvin järjestetty, olimme erittäin tyytyväisiä.

Partioterveisin Jussi, Kiia, Sara, Heli, Anniina, Suvi ja Jonna

Valtakunnallinen vammaisten kuvataidenäyttely Turussa

elokuussa 2011

Teatteritiimi kevään 2009 tauluprojektin

kahdestatoista taulusta raati valitsi kolme

taulua Vaku- näyttelyyn. Näyttely pidettiin

vuoden 2011 Euroopan

kulttuuripääkaupungissa Turussa.

Taulut kilpailivat valokuvien sarjassa ja

sijoittuivat jaetulle toiselle sijalle.

Palkinnoksi Teatteritiimi sai Väinö Aaltosen

juhlamitalin, kunniakirjan, valokuvausopas

ja kameralaukun.

Tauluprojektin tekijöistä

vielä opistolla opiskelee Sara ja Keijo.

Itsenäisyyspäivän tanssiaiset 1.12.2011

Linnan ovien aukeamisen odottelua

Presidentti pari odottele vieraita

MTV3 haastattelee juhlien Emäntää ja Isäntää

Ensimmäisenä kättelyvuorossa

pääministeri rouvineen

ja seuraavana kättelyvuorossa näyttelijätär

Eija Vilpas sekä muita taiteilijoita

Komeat kadetit odottavat innokkaina, että

pääsevät tanssittamaan illan kaunottaria

juhlat jatkuvat……..

Europarlamentaarikot

linnan henkilökuntaa

Telle, Manu, Eeva, Mara ja isäntäpari

Wienervalssilla se alkaa

Tunnelmaa tanssilattialla

Tanssit jatkuvat…

Linnan tanssiaiset tarjosi opiskelijakunta

Hyvää joulua ja

rentouttavaa uutta

vuotta kaikille! t:opiskelijakunnan hallituksen

puheenjohtaja Johannes Varjonen