J O U T S A N

TAIDETIEJ O U T S A N

TAIDETIE

TIETAIDESUUNNITELMA

PROLOGI ............................................................................... 3

1 LÄHTÖTILANNE .......................................................... 4

Suunnitelman tekijä 4

Suunnitelman tekeminen 4

2 TAVOITTEET ................................................................. 4

Näkyvyys 4

Yhteisöllisyys 4

Tieturvallisuus 4

3 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ ........................................ 4

Siilit, jotka eivät jää auton alle 4

Ympäristösiili 6

Heinäseivässiili 6

Aurauskeppisiili 6

Nastarengassiili 8

Fos-siili 8

Rautasiili 8

Leivonmäen sauna 8

Huttulan seinämaalaus 8

Auringonkukka- ja jääveistosvallit 8

Ideapankki 8

4 TOTEUTUS ..................................................................... 8

Sijoituspaikat 8

Aikataulu 10

Tekijät 10

Tekijänoikeudet 10

5 KUSTANNUSARVIO .................................................... 10

6 RAHOITUSSUUNNITELMA ....................................... 10

7 TIEDOTUSSUUNNITELMA ........................................ 10

EPILOGI .............................................................................. 10

Tiet ovat parantuneet, mutta ajomatkat muuttuneet

tylsiksi.

Enää ei ilman opasteita tiedä missä kohti maata

ollaan menossa. Tie on sitä samaa suoraa ja tylsää

putkea joka paikassa. Paikkakunnat piileksivät

meluvallimuurien takana ja siinä välissä on Ismo

Alangon sanoin metsää, metsää, tonneittain

puutavaraa.

Valtateiden varrella olevien paikkakuntien soisi

enemmän tuovan esiin itseään. Ohikiitävät auto-

matkailijat pysyisivät paremmin virkeinä ratissa ja

lapset kiukkuamatta takapenkeillä, jos olisi yhtään

mitään nähtävää edes silloin tällöin. Olisi mukava

nähdä silmillään missä mennään. Linja-autokuskit-

kin ovat vaihtaneet paikkojen kuvailemisen nume-

roiksi, eivätkä enää neuvo, että siinä sen mutkan

jälkeen jäät pois, vaan että olet perillä kello 18.09.

Paikka paikoin tienvarsilla silmää ja mieltä pi-

ristävät taideteokset ovat hyviä etappeja matkan

etenemiselle. Esimerkkeinä mainittakoon Heino-

lan Valliherrat ja Tukinuittajat.

Ohikulkijoitaan tienvarsitaiteella ilahduttavan

paikkakunnan nimi jää myönteisesti mieleen, mut-

ta matalaa profiilia pitävien paikkojen ohi ajetaan

lujaa huoltoasemalta toiselle koskaan kiinnostu-

matta siitä mitä kaikkea tylsän meluvallin takana

voisikaan olla.

Yllä kerrottu tilanne lienee se syy, miksi Elinvoi-

maa Joutsaan! -hankkeen Tiia Rantanen pyysi Hai-

hatuksen taiteilijoilta ympäristötaiteeseen painot-

tuvaa maisemasuunnitelmaa nelostien varteen.

2 3

PRPRPRPRPROLOGIOLOGIOLOGIOLOGIOLOGI

Valokuva: Merja M

etsänen

SISÄLTÖ

YMPÄRISTÖSIILI (Luonnospiirros: Kalle Turakka Purhonen)

Suunnitelman tekijäTaidelaitos Haihatus on ammatillisesti toimiva

joutsalainen taidekulttuuri-yhteisö, jota hallinnoi

vuonna 2003 perustettu yleishyödyllinen ja taitei-

lijavetoinen yhdistys, Haihatuksen Henki ry.

Yhdistyksellä on tällä hetkellä useita osa-aikai-

sia työntekijöitä ja sen tavoitteena on yhteisötai-

teen ja taiteilijoiden työllisyyden lisääminen. Tie-

taidesuunnitelma on tehty työryhmänä, johon kuu-

luu seitsemän Haihatuksen toimintaan sitoutunutta

ja ympäristötaiteeseen suuntautunutta ammatti-

taiteilijaa: Virpi Lehto, Outi Markkanen, Kalle Tu-

rakka Purhonen, Vesa Väänänen, Pekka Suomäki,

Raimo Auvinen ja Merja Metsänen.

Suunnitelman tekeminenRyhmä tutustui kohteeseen usean ajomatkan aika-

na ja kokoontui muutaman kerran Haihatukseen

pohtimaan monia yksittäisiä teosehdotuksia. Suun-

nitelmaa ja teosehdotuksia hiottiin lisäksi ryhmän

kesken eri kokoonpanoissa keskustellen ja sähkö-

postitse.

Suunnitelutyö tehtiin julkiseksi heti sen alkuvai-

heessa jotta yleisön ja asukkaiden mielipiteet ja

ehdotukset voitiin myös huomioida. Haihatuksen

kotisivulle oli jo aiemmin syksyllä avattu kysely-

lomake, jonka kautta ihmisiltä pyydettiin ehdotuk-

sia suunnitelmaan. Palautteessa ehdotettiin lähin-

nä seinämaalaustyyppistä taidetta, toivottiin eläin-

tenkuvia ja osoitettiin luottamusta taiteilijoiden

suunnitelmiin; suunnittelijoille vapaat kädet mutta

taiteen olisi hyvä olla käytännöllistä, esim. lisätä

alueen valaistusta tai muistuttaa liikenteeseen

liittyvistä säännöistä/vaaroista/omasta ajamisesta

esim. miten pysyä hereillä yöllä ajaessa.

1 LÄHTÖTILANNEJoutsan näkyvyyttä Nelostien koko 40 kilometrin

mittaisella osuudella.Joutsa sijaitsee Keski-Suo-

men maakunnan eteläisenä porttina, joten tarkoi-

tus on tuoda esille myös koko maakuntaa. Sym-

paattisella ja maaseutua korostavalla ympäristö-

taiteella tähdätään myös Joutsan parempaan pai-

kantumiseen ja myönteisen muistijäljen luomiseen

ohikulkijoille.

YhteisöllisyysSuunnitelma vastaa kunnan yhtenäistämisen haas-

teeseen. Kunnan yhtenäistämisen lisäksi se tähtää

taajamien ja kylien esiintuomiseen yksilöllisesti.

Kunnan asukkaat ovat voineet kertoa toiveensa jo

suunnitteluvaiheessa. Suunnitelma antaa mahdolli-

suuden myös yhteisölliseen toteuttamiseen, koska

kunnan asukkaat voivat osallistua teosten rakenta-

miseen ja ylläpitämiseen. Taiteilijaryhmän suun-

nitelmien lisäksi voidaan tienvartta piristää asuk-

kaiden omilla teoksilla ja taidetta voidaan toteut-

taa myös kylille. Ympäristötaide lisää asukkaiden

viihtyvyyttä ja nostaa joutsalaisuuden mielikuvaa

myönteiseksi.

TieturvallisuusTaiteella piristetään tylsää ajomatkaa suorassa

meluvalliputkessa kulkevalla nelostiellä. Teokset

auttavat pysymään hereillä, osoittavat matkan ete-

nemisen ja hiljentävät vauhtia.

3 SUUNNITTELMAN SISÄLTÖ

Joutsan Taidetien teokset toteutetaan luontoa ja

maaseutua korostaviksi. Kokoavaksi tarinaksi

syntyi pieni piikikäs siili, joka ei ole uhri vaan

maalaispaikkakuntien ja kylien kaltainen

sympaattinen selviytyjä.

Siilit, jotka eivät jää auton alleSiili on sympaattinen pieni eläin. Söpö, mutta pys-

tyy puolustamaan itseään. Se ei ole kaikista kulu-

neinta eläinkuvastoa, mutta kuuluu suomalaiseen

maantien laitaan. Ihmiset haluaisivat hidastaa sii-

lin kohdalla.

2 TAVOITTEET

4 5

NäkyvyysTienvarren taiteistamisen on tarkoitus parantaa

Erikoisen hahmonsa ansiosta siili tarjoaa mah-

dollisuuksia monenlaisille tulkinnoille. Eri tekijät

voivat toteuttaa siilin eri materiaalein ja painotuk-

sin (sympaattisena, ärhäkkänä, neutraalimmin

figuratiivisena). Siilillä on puolipallon/kummun

vartalo ja piikit. Käytettävissä ovat myös silmät ja

kuono. Monenlaiset tulkinnat palautuvat tunnistet-

tavaan siiliin. Joutsan projektissa tästä tarjoutuisi

40 kilometrin matkalle vaihteleva, mutta yhtenäi-

nen ilme. Eri paikoilla olisi maamerkkeinä oman-

laisiaan siilejä ja kaikki kuuluisivat kuitenkin sa-

maan kokonaisuuteen.

Useampi versio samasta aiheesta tarjoaa mah-

dollisuuden myös eri taiteen lajeille. Siilistä voisi

tehdä perinteisemmän tienvarsifiguurin, jos löy-

tyy veistäjä ja budjettia toteutukselle. Pelkkä väri-

käs silhuetti voisi muistuttaa liikaa mainoksien

sympaattisia maskotteja.

Paikallisten yhteisöjen kanssa voi kerätä teok-

seen materiaaleja, jotka symboloisivat paikan his-

toriaa tai voimavaroja. Yhteisöllisiä ympäristöte-

koja olisivat myös vuotuiset talkoot ja maiseman-

hoitotyöt.

Tienvarressa voisi olla pysyviä maamerkkisii-

lejä sekä lyhytikäisempiä projektisiilejä. Yhteisö-

ja ympäristötaidepainotteisuus laskee teosten val-

mistuskustannuksia suuriin graniitti-teräsveistok-

siin verrattuna. Kierrätysmateriaalit tuovat teok-

siin sisältöjä.

YmpäristösiiliValmiin tai rakennetun maakummun päälle istute-

taan kasvamaan piikit. Teos voisi olla suurikin. Isot

kivilohkareet kuononpäänä ja silminä.

Mahdollinen sijainti määrittäisi koon ja tätä

myötä piikkien puu- tai pensaslajin. Teos vaatii

hoitoa, joten sitoutumisen määrästä riippuen voisi

olla joko jotain koristeellisempaa – tyyliin kuvioi-

dut kukkaistutukset – tai sitten jotain yksinkertai-

sempaa, joka säilyttäisi siilin hahmon kunhan

ympäristö parturoitaisiin puhtaaksi pari kertaa

vuodessa.

HeinäseivässiiliLähiseudulta pitäisi kerätä paljon harmaita heinä-

seipäitä tai mahdollisesti teokseen osallistuvat

voisivat halutessaan vuolla nimikkoseipäänsä

teokseen.

Olisi hienoa voida yhdistää heinäseipäät ylei-

seen suomalaiseen tienvierusnäkyyn, pellolla

notkottavaan harmaaseen latoon. Ladon kattoon ja

seinään nikkaroitaisiin tukirakenteita, joihin

seipäät voitaisiin kiinnittää. Seipäitä olisi niin

paljon, että lato saisi suuren siilihahmon, mutta

alkuperäinen tukiranka säilyisi tunnistettavana.

Materiaaleissa olisi historian tuntua. Jos sopivaa

latoa ei tienvieressä ole, voidaan hyvään paikkaan

mahdollisesti siirtää jokin sopivan kokoinen mök-

ki, joka haluttaisiin säilyttää tai nostaa jotenkin

esiin. Sopivaa rakennusta voidaan kysellä kyläläi-

siltä. Talkoohenkeä tarvitaan myös siirtotalkoisiin

ja kustannusten kattamiseen.

Hieno suuri siili syntyy pelkistä seipäistäkin.

AurauskeppisiiliSiili on auton alle jäämisen symboli ja heijastin

sen vastakohta.

Heijastimen käyttöön ohjaavan siilin piikit koos-

tuisivat oransseista aurauskepeistä. Teoksen koko

riippuu sijainnista. Pienemmässä koossa voisi ku-

vitella kärsää liikenteenohjauskartiosta ja silmiä

jonkinsortin “kissansilmistä”, mutta todennäköi-

sesti sen pitäisi olla isompi.

Siili ei saa peittyä lumeen, edes lumiauran heit-

tämään lumeen, silti sen pitäisi olla sellaisessa

kohtaa, että autonvalot osuisivat siihen. Pimeässä

teos itsevalaisisi itsensä autonvalojen välkyttäessä

oranssien aurauskeppien heijastinnauhoja. Näky

voisi olla aika komea.

Kookas, tiuha piikkipallon puolikas ei olisi niin

maaseutuhenkinen kuin Ympäristö- tai Heinäsei-

vässiili, mutta sen materiaalit sopisivat tienvarren

liikenteenohjaus.materiaaleihin. Kauniilla tavalla

räikeä. Tiuha tiivis toteutus tekisi siitä katseenkes-

tävän päivänvalossakin.

HEINÄSEIVÄSSIILI (Luonnospiirros: Kalle Turakka Purhonen)

6 7

NastarengassiiliAutonrenkaat on säänkestävää materiaalia ja link-

ki maantiehen on selvä. Teoksen rankana voisi

käyttää henkilöauton koria, jota hieman muokat-

taisiin lähemmäs siilin hahmoa. Tämä päällystet-

täisiin vyötiäismäisesti aukileikatuilla renkailla.

Siilin piikeiksi voisi kerätä romuttamoilta autojen

antenneja ja näin tällekin siilille saisi sisällöllisesti

pätevät piikit, mutta jotka nyt symboloisivatkin

rokkia ja kommunikaatiota!

Fos-siiliSopivaan kallioleikkaukseen – ei tarvitse olla mi-

kään valtavan vuoren kokoinen – kiven pintaan

hiottaisiin/leikattaisiin/puhallettaisiin siili. Ehkä

ennemminkin sarjakuvamaisen pelkistetty tai

luolamaalauksellisen primitiivinen versio, kuin

mikään kunnianhimoinen esittävä. Fos-siili on

hassu sanaleikki ja toisi uuden materiaalin siili-

kirjoon. Ja kallioleikkaukset ovat osa maantien

maisemaa, niin olisi hauska saada tämäkin perus-

elementti siilisarjaan.

RautasiiliSimppeli siili, jossa sopivan muotoiseen ja kokoi-

seen murikkaan porattaisiin reikiä ja istutettaisiin

raudoitusrautoja. Yksinkertainen ja huokea, mutta

voisi olla ihan näköinen ja nätti.

Leivonmäen saunaLeivonmäen risteyksen kohdalla olevan lammen

rantaan rakennetaan tai tuodaan valmis sauna, jota

kyläyhteisö ylläpitää saunomiskuntoisena. Nelos-

tien kulkijoille tarjotaan virvoittavat löylyt ja ohi-

kulkijoiden nähtäväksi suomalaista kesäkulttuuria

leppeimmillään. Sauna ja sen ympäristö rakenne-

taan tai tuunataan siiliteemaa jatkaen visuaalisesti

näyttäväksi, mutta sen tarkoitus on myös olla osal-

listava yhteisötaideteos.

Huttulan seinämaalausHaihatuksen Koppi-nuorisohanke toteuttaa yhteis-

työssä Joutsan Työvarikon kanssa nuorten taide-

työpajan, jossa nuoret Haihatuksen taiteilijoiden

ohjauksessa maalaavat seinämaalauksen Huttulan

rannassa sijaitsevan autiotalon seiniin. Työpaja on

aloitettu suunnittelulla maaliskuussa 2013 ja maa-

laustyö toteutetaan touko-kesäkuussa 2013. Työpa-

jaohjaajina toimivat kuvataiteilijat Johanna Juvo-

nen ja Biagio Rosa.

Huttulan talonmaalaus -työpajaprojekti toteute-

taan valtion Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämis-

ohjelman rahoituksella, jota Pohjanmaan ELY-kes-

kus on myöntänyt Haihatuksen Koppi-hankkeelle

2012-2014.

Auringonkukka- ja jääveistosvallitJoutsaa Huttulan risteyksestä pohjoiseen päin

peittävälle meluvallille istutetaan auringonkukkia

(Joutsaan on hyvä juurtua).

Ohikulkijat voivat pysähtyä poimimaan kukkia,

pysäköinti ohjataan Huttulan parkkipaikalle.

Talvella meluvallille viedään jäälyhtyjä ja

rakennetaan lumiveistoksia (Joutsaan on hyvä

jäädä).

IdeapankkiLisäksi on taiteilijaryhmän ideapankkiin kertynyt

kehityskelpoisia ajatuksia, joita voidaan hiomisen

jälkeen ottaa tarvittaessa toteuttaviksi. Toteutetta-

viksi voidaan ottaa myös yleisön ehdotuksia.

4 TOTEUTUS

SijoituspaikatTeosten sijoituspaikkoja ei ole voitu paikantaa

tarkasti, koska niitä määrittävät visuaalisuuden

lisäksi lupakysymykset.

Teoksia on suunniteltu tehtäväksi koko nelos-

tien Joutsan alueelle eli noin 40 kilometrin matkal-

le. Viiden tai kuuden pääteoksen sijoittelun tulee

osua tieosuuden kumpaankin päähän, kylien koh-

dalle ja risteyksiin.

Lisäksi projektia kannustetaan rönsyämään pai-

kallisina yhteisöteoksina kylien kohdille, kyliin

kulkevien teiden varsiin ja kyläkeskuksiin.

AURAUSKEPPISIILI (Luonnospiirros: Kalle Turakka Purhonen)

8 9

AikatauluRahoitusten järjestyessä tietaidesuunnitelman to-

teuttaminen voidaan aloittaa sopimuksen mukaan.

Se voidaan tehdä yhtäjaksoisesti tai vähitellen

teos kerrallaan. Projektin kestoksi arvioidaan

kolme vuotta.

TekijätSuunnitelmassa mainitut taiteilijoiden suunnittele-

mat pääteokset (siilit) toteutetaan Taidelaitos Hai-

hatuksen tietaidetyöryhmän ohjeiden mukaisesti.

Pääteokset rakennetaan joko taiteilijatyönä tai

taiteilijoiden ohjauksessa. Yhteisöteoksia voidaan

tehdä ilman taiteilijaohjaustakin.

TekijänoikeudetHaihatuksen Henki ry pidättää itsellään tekijän-

oikeudet suunnitelman pääteosten toteuttami-

seen.

Lopulliset kustannukset riippuvat toteutettavista

teoksista ja sijoituspaikoista.

Kustannukset koostuvat seuraavista kuluista:

tuottaja/koordinaattorin palkka, taiteilijatyöt,

tarvikkeet, materiaalit, kone- ja laitevuokrat,

nosturi- ja maanrakennuskonekustannukset ym.

Teosten kokonaiskustannuksiksi arvioidaan

keskimäärin 5000 - 30 000 euroa/kpl. Kustannuk-

set jakautuvat usealle vuodelle rahoitusten toteu-

tumisen mukaisesti.

Tietaidesuunnitelman rahoitus haetaan Elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskukselta, Suomen Kult-

tuurirahastolta, Taiteen edistämiskeskukselta,

Keski-Suomen liitolta, taidetta tukevilta säätiöiltä

sekä joutsalaisilta ja keskisuomalaisilta yrityksiltä

ja yhteisöiltä. Joutsan kunnan henkinen ja talou-

dellinen tuki on viesti muille rahoittajille hank-

keen arvostuksesta.

Suunnitelman toivotaan kannustavan Joutsan

asukkaita ja yrityksiä vastikkeettomaan työn ja

materiaalien lahjoittamiseen yhteisen hankkeen

toteuttamiseksi.

Tietaideprojektista tiedotetaan vahvasti kaikille

mahdollisille osapuolille. Avoimuus on tärkeää

koko projektin ajan, jotta yleisö voi osallistua ja

sanoa ajoissa mielipiteensä asiasta.

Kaikki julkinen taide herättää aina keskustelua.

Keskustelu lisää vuorovaikutusta ja luo näkyvyyttä,

kuten otteet Itä-Häme-lehden 21.11.2012 julkais-

tusta pääkirjoituksesta osaltaan osoittavat:

“Elinvoimaa Joutsaan -hankkeen tavoitteena on

profiloida joutsaa uudella tavalla. Kun suunnitte-

lussa on mukana Haihatuksen kaltainen innovatii-

vinen kulttuuritoimija, on varmaa että näyttävää

jälkeä syntyy. Jotain uutta ja erilaista toki tarvi-

taankin, jos Joutsa haluaa erottua nelostien varren

muista maaseutupitäjistä.”

“Joutsassa kysymys on vasta ympäristöteosten

suunnittelusta. Jo tässä vaiheessa sopii kuitenkin

toivoa, että suunnitelma myös toteutetaan. Ympä-

ristöteokset vilkkaan nelostien varrella ovat hyvä

keino lisätä Joutsan tunnettavuutta.”

Siili menee lypsylle kannu kaulassansa,

perässänsä lypsylle juoksee koko kansa.

SAUNOJA (Piirros: Merja Metsänen)

10 11

5 KUSTANNUSARVIO

6 RAHOITUSSUUNNITELMA

7 TIEDOTUSSUUNNITELMA

EPILOGI

Suunnitelma on tehty osana Elinvoimaa Joutsaan! -kehittämishanketta