JOY

Jupperin Omakotiyhdistyksen jäsenlehti

3/2013

-2-

Sisällysluettelo

3 Puheenjohtajanpalsta4 ErkkiPaukkunenpoissajoukostamme5 ToisenpolvenjupperilainenPekkaHämäläinenkuollut6 Jupperinkamariorkesterinkesäkonsertti7 Tanyasum-uusikauppaJupperiin8 TietokirjailijaMikkoLaaksoLaaksolahdenkirjastossa9 KirjailijaOutiPakkanenLaaksolahdenkirjastossa10 Kahvipusseja,enkeleitäjakäpyilyä11 Länsimetrovalmistuu,bussilinjatmuuttuvat12 Pitkäjärventiekiertoliittymäympäristöineenvihdoinvalmis14 Espoonmaankäytönkehitysvuosina1956-201015 Pitkäjärveäkunnostetaankalastamalla15 Kalaliemisivusuun16 Reheväpuutarhatuottaamyösjätettä16 KehäII:njatkeenrakentamisenaloittamisenajankohta17 Naapureidenkanssajuhlimaan18 Irtokissojenomistajillehuomioitavaa19 Meidänihanatlemmikit-kanat!21 Kevätkokouksen2013pöytäkirja21 Stipendejäjupperilaisilleoppilaille22 Johtokunta23 Tapahtumakalenteri

JäseneksiliittyminenJäseneksi voi hakea maksamalla liittymismaksun yhdistyksen tilille. Tilillepanon tiedotuskohtaan on merkittävä selvästi nimi, osoite, tontin numero ja mielellään myös puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Johtokunta hyväksyy jäsenen yleensä seu-raavassa kokouksessaan. Vuosittaista jäsenmaksua ei tänä vuonna ole.

Tili Nordea IBAN FI26 2213 1800 0179 79

Varsinainen jäsen, Jupperissa olevan kiinteistön omistaja/osakas 20 €Perhejäsen,varsinaisen jäsenen perheenjäsen 10 €Henkilöjäsen,jokainen jupperissa asuva henkilö 10 €Kannatusjäsen, henkilö 80 € /vuosiKannatusjäsen, yhteisö 120 € /vuosi Kannen kuva: ”Laiturin-

asennusta kevättalkoissa uimarannalla” Silve Sahlan

Seuraavalehti4/2013ilmestyysu10.11.2013.Aineistolehteentoimitussihteerilleviimeistään20.lokakuuta.

Jupperin Omakotiyhdistyksen

jäsenlehti JOY

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja jaetaan Espoon Jupperin omakotialueelle. Lehteä julkaistaan myös yhdistyksen kotisivuilla: http://www.jupperi.fi.Painos 950 kpl. Painopaikka Pekan Pikapaino Oy.36. vuosikerta. ISSN 1238-3198

Päätoimittaja:Juha-Pekka Ripattijuha-pekka(@jpripatti.net0400 463 941

Toimitussihteeri:Silve Sahlansilve.sahlan@kolumbus.fi050 344 5927

Muu toimitus:Lea Ala-Peijarilea.ala-peijari@kolumbus.fi050 512 4435

Eeva-Riitta Puomioeeva-riitta.puomio@sci.fi050 531 9219

Anneli Liimatainenanneli.liimatainen@kolumbus.fi050 549 5023

Seija Kotipalo, taittoseija@kotipalo.fi 040 504 5934

-3-

JupperinOmakotiyhdistyksen

Puheenjohtajalta

”Jupperissaonrauhaa,jokatuotuulahduksenlapsuudesta.”TällävirkkeelläHelsinginSa-nomienkaupunkitoimittajaSatuPajuriuttapäättikolumninsa”TäälläJupperinranta”(HS31.7.2013).Tähäntunnelmaanhänpäätyipyöräiltyäänisojenpuutarhojenreunustamaaso-ratietäjärvenrannassa.Jupperinrantahoukuttelipitämääntauon,jamakailemaanlaiturillapoutapilviäkatsellen.Sinileväkukintatosinlatistiuimahalut.KolumnissaanPajuriuttakir-joitti,etteiJupperinrantaalöydykaupunginuimarantainfostajaettäalueenasukkaathalua-vatymmärrettävästipitääasianomanatietonaan.

Seuraavana päivänä Helsingin Sanomissa oli puolen sivun artikkeli Pitkäjärvestä ja senvedenlaadusta(tyydyttävä)jalaadunparantamisestavähempiarvoistensärkikalojenpois-topyynnillä ja veden hapettamisella. Kunnostuskustannukset maksavat kaupungille vuo-sittainnoin50.000euroa.Tähänartikkeliinoliliitettykartta,jostakävihyvinilmi,missäJupperinrantasijaitsee.Artikkelinpääkuvituksenaolikuvaveljeksistä, jotkauivatsinile-väisessävedessä.

Kävintänään(6.8.)Jupperinrannassa.Vettäkatsellessanimieleenitulivatnäkemänivalo-kuvatPyhänPatrickinpäivän(17.maaliskuuta)vietostaChigagossa.TuolloinirlantilaistasukujuurtaolevathenkilötviettävätIrlanninkansallispäivääpukeutumallaapilanvihreisiinasuihin.JovuosikymmeniäjatkuneenatraditionaonChigagoRiver–joenvedenvärjäämi-nen apilanvihreäksi. Pitkäjärven värisävy ei ollut aivan yhtä kirkas, eikä kyseessä ollutkeinotekoisestiaikaansaatuyhdenlyhyenhetkenkestäväharmitonkeinovärjäys.

Pitkäännäyttisiltä,ettätänäkesänäeitulisilaajojaleväkukintoja.25.heinäkuutamennessäsinilevääolihavaittuSuomenjärvissähyvinvähän.Tilanteenarveltiinmuuttuvan,jostuu-lettyyntyvätjasäälämpiää.Näinjuuritapahtuikin.Yleisestiottaenkesäonollutkuitenkinerittäinlämmin.Vuonna2012hellepäiviäolikokomaassa20.Tänäkesänätähänmennessähellepäiviäonjoollut48,jalisäänäyttääkertyvän.

Viimeisimmätkesälomalaisetpalailivattyöelämääntämänviikonalussa,jakoulutalkavatensiviikontiistaina.Valtionvarainministeriönsisäisetneuvottelutvuoden2014budjetistaalkoivattänääntiistainaKöningstedinkartanossaVantaalla.Kunkatsoitämänpäivänuuti-santia,niinpaluuarkeenonraju.Enkätarkoitatässäkesälomailijoidentyöhönpaluustres-siä!Monillastressiäonenemmänsiitä,säilyykötyöpaikkavielälomanjälkeen.

-4-

ErkkiPaukkunenpoissajoukostamme

Jupperilainen Erkki Pauk-kunen, joka oli syntynyt 25.1.1929 Käkisalmessa, menehtyi 26.5.2013 sairas-teltuaan useita vuosia.

”Ikuisen evakon”, Erkin synty-mäpaikkaoliKäkisalmenmaalais-kunnassaolevanVuoksijärvenkes-kellä sijaitseva Hirvisaari. Sieltähänolikaksikertaalähtenytevak-komatkalle.Kun tulimahdollisuuspäästäseudulleuudestaan,hänkävisielläkymmenkuntakertaa,vaikkamatkaeiollutihanvaivaton.

Lisäksi hän haastatteli muitaseudultakotoisinoleviaperhekun-tia,jakokosimuistelmistateoksen”Käkisalmen Hirvisaari, karjalai-sen saarikylän tarina”, joka ilmes-tyi2003.

Muuallekin Erkki matkaili mie-lellään, teki yleensä kaksi matkaavuodessa. Muuten aika kului työnparissa.Paukkusetomistivat”Laa-jalahden asennus” -nimisen putki-liikkeenjaErkkitekimuunmuassaTammenterhon putkityöt, kun sitäkunnostettiin Jupperin omakotiyh-distyksen käyttöön. Talkootoimin-taan Erkki osallistui ja naapurienputkiongelmiinsaiainaErkiltäau-liinavun.

JupperilaisiaPaukkusistatulilo-pullisesti1974,tännehemuuttivatLaajalahdesta. Elämänsä aikana

Erkki rakensi viisi taloa ja niistäkaksitänneJupperiin.

Silve Sahlan

Erkki Paukkunen muistokiven vieressä, jonka asentamiseen hän kah-deksan vuotta kestäneen lupakäsittelyn jälkeen sai luvan. Kivi on Hirvi-saaren koulun pihalla, jossa koulussa Erkkikin koulunkäyntinsä aloitti.

-5-

ToisenpolvenjupperilainenPekkaHämäläinenkuollutOhessa hieman lyhennetty Timo Järviön, eläkkeellä olevan urheilutoimittajan laatima muistokirjoitus. Helsingin Sanomien netti-sivuilta.

SuomenPalloliitonpitkäaikainenpuheenjohtaja Pekka Hämäläinenkuoli4.kesäkuuta2013Helsingis-sävaikeaansairauteen.

Hämäläinen oli 74-vuotias jasyntynyt Helsingissä 25. lokakuu-ta1938.Hämäläinentekimittavantyön jalkapalloilun eri portailla.Hänelle tulivat yhtä lailla tutuiksiruohonjuuritaso ja kansainvälisetkabinetit.

Pelaajana Hämäläisen parhaatvuodet osuivat 1960-luvulle, jol-loinhänkuuluiHIFK:nmestaruus-sarjamiehistöönkuudellakaudella.Vuonna 1961 punaiset tähtipaidatveivät mestaruuden. Vankkaraken-teinen keskushyökkääjä Hämäläi-nenviimeistelikahdeksanosumaa.

SiviiliuransavaratuomariHämä-läinen teki pääasiassa Elintarvike-teollisuusliitossa, ja sen toimitus-johtajanpaikaltahänjäieläkkeellekesäkuussa2002.

Hämäläiseltä liikeniaikaamyöselintarvikeväen perustamalle jal-kapalloseura Trikiineille, jonkapuheenjohtaja hän oli 1969-2004.Myös seuran pelipaidan Hämäläi-nenpukipäälleen,kunpääsarjauraoli takana, ja tutuiksi tulivatmyöshuoltajanhommat.

HIFK:n jalkapallojaostoa Hä-mäläinenjohti11vuottaeikäollutsiinäkääntehtävässäpelkkäjohtaja,vaan välillä otteluissa haalarihom-missamakkaragrillinhoitajana.

Palloliitonhallituksessajavalio-kunnissaHämäläinenehtivaikuttaavuosikaudet, kunnes nousi järjes-tönnokkamieheksi1997jaluovutti

nuijanSauliNiinistölle2009.VainErikvonFrenckellonjohtanutliit-toakauemmin.

HämäläisenpuheenjohtajakauttaleimasiSuomenjalkapalloilunkan-sainvälistyminen. Richard MöllerNielsen, Roy Hodgson ja StuartBaxter toivat päävalmentajina uu-sia tuulia maajoukkuetoimintaan.Suomi haki entistä hanakamminkansainvälisiätapahtumia,janiistäsuurimmaksijäinaistenEM-turna-us 2009 Hämäläisen puheenjohta-jauranpäätteeksi.

Kansainvälisissä ympyröissäHämäläinen oli arvostettu henkilöjaistuiEuroopankattojärjestönUe-fanuseissavaliokunnissa.

JariLitmanenkuvailiHämäläis-tä ”suureksi suomalaiseksi tausta-vaikuttajaksi”Palloliitonverkkosi-vulla.

Kotimaassa Palloliitto panostiHämäläisen kaudella paljon olo-suhteittenparantamiseen.Tekonur-mien-niinkylmienkuinlämmitet-tävienkin-jaharjoitushallienmääräkasvoihuomattavastiliitonanottuahanakasti Uefan kehitystukia. Pal-loliiton nykyinen puheenjohtajaPerttiAlaja oli Hämäläisen työto-verilukemattomissayhteyksissä.

”Olemme menettäneet ihmisen,

jonka ansiot suomalaisen jalka-pallon eteenpäinviemisessä ovatmittaamattomat”, Alaja sanoi Pal-loliiton verkkosivulla ja luonnehtiHämäläistä ”pelin palvelijaksi senkaikkein korkeimmassa muodos-sa”.

Hämäläisen olemusta sävytti-vät leppoisuus ja hyväntuulisuus.Hänen kanssaan oli helppo tullatoimeen.Tuskinhänelläoliainutta-kaantodellistavihamiestä.

Hämäläisenharrastuksiinkuuluimusiikki.Hänsävelsijaosinsanoit-tipuolisentusinaaenglanninkielistäjalkapalloaiheistalaulua.Neontal-tioitukahdellecd-levylle.

Sävellys”Mygameisfairplay”sai ensiesityksensä 17-vuotiaittenMM-turnauksen aikana jazzravin-tola Storyvillessä elokuussa 2003.Hämäläinenomistilaulunlajinkan-sainvälisellekattojärjestölleFifalle,jonka puheenjohtaja Sepp Blattervastaanottilevynensikopion.

Pekan itsensä kirjoittama tarina jupperilaisuudestaan on luet-tavissa Jupperin Omakotiyh-distyksen 50-vuotisjulkaisussa ”Jupperi - mökistä omakotitalok-si” sivuilta 94-97. Siitä selviää, että vaikka Hämäläiset talvisin asuivatkin Helsingissä, Pekka tunsi itsensä jupperilaiseksi.

-6-

JupperinkamariorkesterinkesäkonserttiTänä vuonna orkesterin 11. kesäkonsertti pidettiin poik-keuksellisesti lauantaina 8.6.2013. Yleensä se on ol-lut keskellä viikkoa. Yleisöä oli noin 80 henkeä, vaikka oli helteinen viikonloppu ja televisiosta tuli Ruot-sin prinsessan Madeleinen häät.

Tervehdyssanat lausui JupperinOmakotiyhdistyksen puolesta pu-heenjohtaja Juha-Pekka Ripatti jaTuomiokirkkoseurakunnan puoles-tapastoriMariMathlin.

Ohjelmassa oli yleisölle hyvintuttuja kappaleita. Pianosolistinatoimi Sinikka Holma-Peets ja tut-tuun tapaan Maarit Kirvessalollekuuluijohto.

Erillistä lausujaa ei tällä kertaaollut. Sen sijaan pianisti SinikkaHolma-Peets luki muutamia psal-meja sellaisella ilolla ja riemulla,ettäyleisöoliaivanhaltioitunuthä-nentulkinnoistaan.

Musiikkikappaleiden valintaei ole helppo tehtävä lyhyen har-joitusajan puitteissa, etenkin kunorkesterin muusikot tulevat eripaikkakunnilta ja eri-laisista taustoistaan ja

kokemuspiireistään.Muutama niin sanottuydinmuusikko on py-synytmukanavuodestatoiseen.

Alkusoitoksi oli va-littu Jorma Panulansovittama koraalialku-soitto virsi 572: Taaskukkasillakukkulat.

Seuraavaksi kuul-tiin Henry Purcellinmusiikkia: Ouverture,RondeaujaAir.Purcell

olibrittiläinenbarokinajansäveltä-jä,jollaolimyösitalialaisiajarans-kalaisiavaikutteitta.

Joseph Haydnin sävellyksis-tä saimme kuulla Divertimenton.Haydnia pidetään klassisen sin-fonian ja jousikvartettojen isänä.Hän sävelsi peräti 108 sinfoniaa,jotkanoudattavatneliosaista jakoaja sonaattimuotoa.Useilla sinfoni-oilla on lisänimi. Jousikvartettojahän sävelsi 83 kappaletta. Myöshänenpianosonaattinsa, 52kappa-letta,pianotrionsa,divertimentonsaja messunsa muodostivat perustannäidentyyppientyylilleklassismin

aikana.Yleisönriemuksikuultiinseuraa-

vana Johann Pachelbelin Kaanon.Tuota kaikille niin tuttua musiik-kiaonvarmasti kuultumonine erisovelluksineen. Nyt saimme taastäysin sieluin nauttia tästä esityk-sestä. Pachelbelin tunnetuimmaksiteokseksionjuurinousuthänenai-noa säveltämänsäkaanon,KaanonD-duurissa. Teos on inspiroinutvaltavaa määrää etenkin 1970-lu-vulta lähtiensävellettyäpopulääri-musiikkia.

ViimeisenävuorossaoliSinikkaHolma-PeetsinesittämäJ.S.Bach-

inkonserttopianollejaviululleE-duuri.

Sydämellisetkiitok-set muusikoille tästähienosta konsertista.Monikuulijoistaonsa-nonut,että tunnesiitä,että kesä alkaa, tuleevasta tämän odotetunkonserttinautinnonjäl-keen.Näinuuttaener-giaasaaneinajakesäi-sin tuntein lähdimmekotiin.

Lea Ala-Peijari

Kuv

at: J

uha

Veps

äläi

nen

-7-

Tanyasum–uusikauppaJupperiinJupperiin Tammipääntie 55:een, entiselle Tammito-rille, on avattu uusi liike, Tanyasum. Liikkeen omis-taja on Tanja Kristiansson, laaksolahtelainen 31-vuo-tias kolmen pienen lapsen äiti.

Tanja on valmistunut vesto-nomiksi Helsingin ammattikor-keakoulusta Stadiasta, nykyisestäMetropolista, pääaineenaan vaa-tetusala, johon kuului kaavoitusta,vaatteidensuunnitteluaja teollisentuotannonprosessia.Vestonomionsiis vaatetusalan ammattikorkea-koulututkinnontutkintonimike.

Tanja Kristiansson perusti yri-tyksensä jo 19-vuotiaana vuonna2001, heti opiskelujensa alettua.Yritys toimi aluksi kotona, mikäolikin kätevää varsinkin myöhem-mässä vaiheessa, kun perhe alkoikasvaa. Äiti saattoi olla kotonalasten kanssa ja samalla pyörittääyritystä. Laaksolahteen Tanja per-heineenmuuttiLintuvaarastavuon-na2006.Tanjakertoo,ettälomiaeioleehtinytpaljonpitääpientenlas-ten,yrityksenjaalkuvaiheessavie-läopiskelujenohella.Intoajaaikaaonkuitenkinriittänyt.

Tanyasumin tuotevalikoima onmonipuolinen: kaupasta löytyypersoonallisia vaatteita lapsille jaaikuisille,pipoja,kankaita,kangas-kasseja, monenlaisia korvakoruja,heijastavia rintakoruja, herkullisenvärisiähiusklipsejä,imetys-jaodo-tusvaatteita, kestovaippoja ja mui-ta ekologisia tuotteita, jopa iloisiaja kestäviä keppihevosia, jotka ontehtykierrätyskankaista.Hauskanayksityiskohtana Tanja mainitsee,että asusteiden suunnittelussa lap-sistaonollutapua,kunlastenvaat-

teiden kaavoja on voinut sovittaaomille lapsille. Omat lapset ovatmyös toimineet malleina valmiillevaatteille.

Tanja suunnittelee itse kaikkituotteensa, myös käyttämänsä pir-teätjavärikkäätkankaat,jotkaval-mistetaan Euroopassa luomupuu-villasta. Kankaita myydään myösjälleenmyyjilleympäriEurooppaa.Vaatteet hän suunnittelee ja kaa-voittaaitse,muttaleikkuujaompe-luonulkoistettu.Korut,asusteetjakeppihevoset hän tekee itse käsin.Myymälänyhteydessäonkätevästimyöstyö-javarastotilat.

Myymälän ja verkkokaupan li-säksi Tanyasum osallistuu vuosit-tain useille messuille ja erilaisiinmyyjäisiin, jotka ovat tärkeitä ta-pahtumia uusien asiakassuhteidensolmimiseen ja verkostoitumiseentoisten yrittäjien kanssa. ViimetalvenTanjamyöskiersiaamupäi-visin kaksivuotiaan kuopuksensakanssa perhekahviloissa esittele-

mässä tuotteitaan. Tanyasum etsiinyt myyntiesittelijöitä jatkamaanesittelytoimintaa perhekahviloissajakotikutsuilla.

Tätäkirjoitettaessaliikeoliollutpystyssäpariviikkoa ja asiakkaitaoli käynyt varsin mukavasti. Tan-jantoiveenaon,ettävuodensisälläyrityksensaisirullaamaanniin,ettäolisimahdollistapalkataapulainenhoitamaan verkkokaupan tilauk-sia myymälässä myymisen ohella,jolloin Tanja itse voisi keskittyätuotteidensuunnitteluunjamuuhunyrityksen pyörittämiseen liittyviinasioihin.Toivotamme Tanyasumintervetulleeksi Jupperiin. Onnea jamenestystänuorelleyrittäjälle!

Yhteystiedot: Verkkokauppa osoitteessa www.tanyasum.com. Tanyasumilla on myös Facebook-sivut. Tanjan blogi: www.minun-maailmani.com. Tammipääntien myymälä auki arkisin 13.00-19.00, lauantaisin 10.00-16.00

Anneli Liimatainen

Kuv

a: A

nnel

i Liim

atai

nen

-8-

Espoon Kirjailijat ry:n tänä vuonna valittu puheenjoh-taja Mikko Laakso oli Laak-solahden kirjaston ystävien vieraana 20.3 2013. Hän on syntynyt Lohjalla 1963. Tä-hän mennessä hän on kir-joittanut kokonaan tai osin 27 historiateosta ja toimit-tanut viitisentoista teosta.

Mikko Laakso oli perustamassaOySpiritusHistoriaeAb:tävuonna1989.SeonSuomenensimmäinenhistoriapalvelutoimistosekätutkija-jakirjoittajayhteisö,jonkapuitteis-samyösMikkoLaaksoonkirjoit-tanut suurimmanosan teoksistaan.Se työllistääkokopäiväisestikuusi-seitsemänhistorioitsijaa.Toimin-ta-ajatuksena on historiateostentuottaminen yhteistyössä. Asiak-kaina on yrityksiä, yhteisöjä, am-mattijärjestöjä ja niin edelleen. Seonjulkaissutjoyli100teosta.

Tiedonsiirtyminensukupolveltatoisellekuuluuihmisenperusluon-teeseen.MikkoLaaksototeaa,ettähistoriainspiroimielikuvitusta,an-taa mahdollisuuden spekulointei-hin.Edelleenhänkorostaa,ettähis-torian ymmärtäminen antaa eväitäelämän ymmärtämiseen. Historiaon syklistä, asiat toistuvat pieninmuutoksin. Historian tuntemusauttaa ymmärtämään itseämme jaomaaidentiteettiämme.Historiaonseikkailu, johon kannattaa antau-tua.Miksitutkiahistoriaa?Histori-antuntemusvähentääirrallisuudentunnetta, ihminen kuuluu aina jo-honkin.Jokaisellaonomataustan-sa.Motiivihistoriaanperehtymisel-levoiollamikävain.

Mikko Laakso tuo esiin, ettähistoriantutkijalla on ongelma:Mennyttä ei enää ole, miten sitä

voi tutkia? Mennyt on kuitenkinjättänyt jälkiä, joiden avulla sitävoi rekonstruoida. Nykypäivä onhistoriantutkimuksessa ainamuka-na.Tutkijavoisiirtääomanaikansaarvoituksia kirjoihinsa. Jokainensukupolvi kirjoittaa oman histori-ansa. Kaksi tutkija saattaa päätyäsamoista lähtökohdista erilaisiinjohtopäätöksiin. Miten mennyteläämeissäjamillätavoinolemmeosa inhimillistä jatkumoa? MikkoLaaksokysyy.

Lea Ala-Peijari

Kuv

a: E

sko

Uot

ila

TietokirjailijaMikkoLaaksoLaaksolahdenkirjastossa

Tervetuloa Laaksolahden Kirjaston ystävät ry:n 10-vuotistapahtumaan Laaksolahden kirjastoon lauantaina 14.9.2013 klo 13 – 16.Laaksolahden kirjaston ystävät -yhdistys perustettiin 10 vuotta sitten. 10-vuotismerkkipäivää vietetään Laaksolahden kirjastossa lauantaina 14.9.2013. Tarjolla on kakkukahvit ja ohjelmaa koko perheelle: teatteriesityksiä, kirjailijan puheenvuoro, musiikkia ja yhdistyksemme toiminnan esittely.

Tilaisuuden aikana on mahdollisuus lainata ja palauttaa kirjoja.

Kirjaston pihalle pystytetään kirjanvaihtoteltta, johon voi tuoda omia kirjoja vaihdettavaksi muiden kirjoihin.

Tapahtuman ohjelma:

klo 13.00 Tilaisuuden avaus ja Laaksolahden kirjaston ystävät ry:n historiikin esittely, Esko UotilaEspoon kaupunginkirjaston tervehdys, Oili SivulaPaikallisen kirjailijan puheenvuoro, Tuija Lehtinen

klo 13.40 Musiikkia, Lotta Poijärvi, alttoviulu

klo 14.00 Teatteria lapsille, Ulla Nevanlinnan ja Mirva Anjalan esitys "Liisainkeri, Otso ja Tohtori Ai"

klo 14.40 Musiikkia, Lotta Poijärvi, alttoviulu

klo 15.00 Runoja ja Rosa Liksomin monologi, Juhani Heikkinen

klo 16.00 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

Laaksolahden kirjaston ystävät ry:n hallitus

-9-

KirjailijaOutiPakkanenLaaksolahdenkirjastossaKirjailija Outi Pakkanen vieraili Laaksolahden kir-jastossa 15.4.2013. Hän on koulutukseltaan ekonomi ja kirjoittaa dekkareita. Se, että naisekonomi kirjoittaa dekkareita, ei kuulemma ole oikein soveliasta, Näin hä-nelle oli esitetty.

40vuottasittensyntyihänenen-simmäinenkirjansa.OutiPakkanentotesi, että maailma on muuttunutsen jälkeen. Dekkareiden arvostusonnoussut.Ruotsiondekkareidenmallimaa. Myös Suomessa dekka-reiden taso on korkea, ja niitä onalettuarvostaa.

Yleisö kysyi Outi Pakkaselta,miksihänalkoikirjoittaadekkarei-ta.Hänenäitinsäolilastenkirjailijajakokoperhekirjoitti.Hänestäpitialunperintullanäyttelijä,muttahänmenikin kauppakorkeakouluun.

Hänolivalmistuttuaanyli25vuot-ta markkinointi- ja mainostoimis-tossa töissä eikä koskaan pyrkinytteatterikorkeakouluun.OutiPakka-nenkirjoittidekkareitatyönohessa.Välissäoliseitsemänvuotta,jolloinhäneikirjoittanutmitään.Häntoi-mi”Uudetkirjat”kirjakerhonpää-toimittajanavuosina1987-2004.

Yleensä kirjoissa on lähtökoh-tana jokin ajankohtainen teema.Yleisöäolikiehtonutruokareseptithänen kirjoissaan, samoin Helsin-ki-kuvaukset.Keittokirjakinilmes-tyi10vuottasitten.OutiPakkanenon kirjoittanut 23 dekkaria ja elä-mänkerrat Emmi Jurkasta jaAinoAcktéstäsekäkeittokirjoja.Dekka-reitaonkäännetty tähänmennessäsaksaksijatšekiksi.

Outi Pakkanen kertoi, että ai-heita dekkareihin tulee, kun pitääsilmätjakorvatauki.Lisäksikuol-inilmoituksistalöytääjoskusaihei-ta.Mitäsittenkirjoittaminenvaatiikirjailijalta?Tähän Outi Pakkanen

sanoi,että20prosenttialahjakkuut-ta, lisäksi sitkeyttä jakovaa työtä.Yleisönjoukostaeräskuulijakysyi,onko siitä hyötyä, että tuntee kus-tannusmaailman koukerot. Silloinainakintietää,kenenpuoleenkään-tyä,sanoiOutiPakkanen.

Lea Ala-Peijari

Kuv

a: L

ea A

la-P

eija

riLaaksolahdenkirjastonystävienlukupiirikokoontuutaassyksyllä2013.Keskustelemmeseuraavistakirjoista:

Maanantai23.9.2013klo18.30: Virginia Woolf– Oma huone Maanantai28.10.2013klo18.30: Hannu Väisänen – Vanikkapala Maanantai2.12.2013klo18.30: Anne B. Ragde – Berliininpoppelit

KokoonnummeLaaksolahdenkirjastossa.Tule mukaan!

-10-

Kahvipusseja,enkeleitäjakäpyilyäRitva Järvisalo on ommellut kahvipusseista käyttöesi-neitä viitisen vuotta. Kiin-nostus kahvipusseihin alkoi käsityökerhossa Jupperissa, kun hän näki pienen korin, ihastui, alkoi tehdä muiden mallien mukaan ja taitojen karttuessa suunnitella omia malleja.

Ritvantekemiinkäyttöesineisiinkuuluu erivärisistä kahvipusseistatehtyjä isoja ja pieniä ostoskasse-ja sekä pannunalusia. Hänen omakeksintönsä on muun muassa isopuunkantokassi,jonkahäntekitut-tavalleen ja joka piti siitä kovasti.Kassionkäteväkantaaeivätkäha-lot putoa korkeiden sivureunojenvuoksi.

Ritvahuomasi,ettäjoulukorttejaoli kerääntynyt melkoisesti, jotenhän teki kahvipussien hopeanvä-risestä sisäpuolesta pieniä kasseja,joidenkylkiinliimasiiloisenvärisiäkortteja. Kassit ovat olleet erityi-sestilastenmieleen.Suosittujaovatolleetmyöspannunalustatjapienetompeleilla kiinnitetyistä nauhoistapunotutkorit.Ritvantyötovaterit-täinhuolellisestijakauniistitehty-jä.Kassiensangatovatkangastajatukevastikiinni.

Olen kierrätysihminen. Minustaon tärkeää se,mitä jätämme jälki-polville.Nykyisinkulutetaanliikaa.Kulutustapitäisihidastaajauusiu-tumattomialuonnonvarojasuojella.Pitäisi voida hyödyntää vanhaa,kierrättääjatuunata,Ritvatoteaa.

KahvipussienlisäksiRitvatekeekauniitapaperienkeleitä.Siihenhäninnostuisaatuaanaikoinaanlahjak-si Kotiliesi-lehdistä kootun kirjan,jossaolijouluaskarteluja.Hänihas-tui enkeliin, löysi siihen mallin ja

alkoi itse tehdä enkeleitä. Samoinkuin kahvipussityöt enkelit ovattarkasti tehtyjä, kauniisti taiteltujaja koristeltuja. Molempia on ollutsaatavilla muun muassa. Laakso-lahdenMarttojenjoulumyyjäisissä.

Ritvalle mieleinen harrastus onmyös kauniin pitsinauhan tekemi-nen. Perinnekäsityökurssilla hänoppi vanhaan käsityöperinteeseenkuuluvan Frivolite- eli käpyilytai-don. Pienen siron sukkulan avullasyntyvää kapeaa pitsinauhaa voikäyttäänenäliinojenjakasteliinojenreunoihinsomisteeksitaikoristellaniillämekontaipuseronkauluksenreunoja,Ritvaopastaa.

Hienoja töitä, joillavoi ilahdut-taaystäviäjatuttavia.

Anneli Liimatainen

Kuv

at: A

nnel

i Liim

atai

nen

Kahvipusseista tehtyjä

Frivolite

Ritva ja enkelit

-11-

Länsimetrovalmistuu,bussilinjatmuuttuvatMetron louhintatyöt etene-vät aikataulussa ja metron liikennöinti Matinkylään alkaa vuonna 2015. Koko läntiselle Espoolle metron tulo on iso muutos, sillä mm. Matinkylän ja Tapio-lan alueelta suorat bussiyh-teydet Helsinkiin loppuvat ja liityntäliikenteen bussit keräävät matkustajat met-roasemille.

Jupperilaiset ovat kyselleet, mi-ten Jupperista pääsee metron kyy-tiin. Nyt on oikea aika vaikuttaaliityntäliikenteeseen, kun HSL eliHelsingin seudun liikenne kerääasukkaiden ehdotuksia joukkolii-kenteen järjestämisestä metroase-mille.

Meidän Laaksolahden alueenasukkaiden kannalta hyvä ratkaisuolisisaadanopeabussi-yhteys KEHÄ II:ta pit-kin Matinkylään, näinpääsisi sujuvastimetro-asemallejasamallaIsonOmenankauppakeskuk-sen palveluiden saavu-tettavuus paranisi. Kunvielä tulevaisuudessametroajatketaanKiven-lahteen, saataisiin näinyhteys sinnekin suju-maan.Espoonvaltuustoon jo omalta osaltaanpäättänyt metron jat-korakentamisesta, val-tionrahoitusvielä tosinpuuttuu.

Ongelma on myösHelsinginseudunliiken-nejärjestelmäsuunnitel-ma (HLJ), jossa mm.KEHÄ I:n pikaraitiotieon rakentamisvuorossa

ennen metron jatkamista Kiven-lahteen. Poikittaisiin joukkoliiken-neyhteyksiin saataisiin merkittäväparannusjospikaraitiotiesaataisiinkehäykkösellejasitäkauttayhteysmyös Otaniemen ja Tapiolan met-roasemille.

Vaikka joukkoliikenteen palve-lutaso onkin Helsingin seudullakansainvälisestikinmitatenhyvällätasolla,onmyösparannuksille tar-vetta. Meidän jupperilaisten kan-nalta tärkeää on, että suora bussi-yhteys linja 315Vihdintietä pitkinHelsinkiin säilyy.Onaivanvälttä-mätöntä,ettämuunmuassaHaaganja Ruskeasuon oppilaitoksiin jaMeilahdensairaaloihinpääseekul-kemaansuorallabussilla.KunvieläVihdintielle saataisiin bussikaista,sujuisi liikenne ruuhka-aikaankinnopeammin.NopeinyhteysHelsin-ginkeskustaanonkuitenkinjunallaLeppävaarasta, kunhan bussin 25vuorovälionriittäväntiheä.Ainakinaamulletarvittaisiinlisäävuorojaja

parempaayhteensovittamista juna-vuorojenkanssa,niinturhauttavaltaodotukseltaasemallavältyttäisiin.

OppilasmäärätEspoonkeskustanalueellaovatkasvaneetviimevuo-sina merkittävästi, joten aamuisinbussit Espoon keskustaan mene-vässä 530:ssä ovat usein viimeistäseisomapaikkaa myöten täynnä.Lisävuorojaonvälttämätöntäsaadaainakinkoulujenalkamisaikaan.

ParasjamerkittävinmuutoskokoLaaksolahdenalueenjoukkoliiken-teenkannaltaonsiirtyminenuuteenmatkan pituuteen perustuvaan lip-pujen hinnoitteluun. KaarimallissaLaaksolahti/JupperikuuluuB-vyö-hykkeeseen, jolloin matka Helsin-gin keskustaan tulee maksamaankutakuinkinnykyisensisäisenlipunverran. Tämän vuoden hinnoillakaupungin sisäinen kuukausilip-pu maksaa alle 50 € ja seutulippu lähes 100 €, joten säästöä matka-kustannuksiin tulee merkittävästi.Päätös hinnoittelurajan ulottami-

sesta Pitkäjärvelle teh-tiin esityksestäni, kuntoimin kaupunginhalli-tuksen konsernijaostonpuheenjohtajana. Ihankoko Espoota ei vali-tettavasti saatu samallevyöhykkeelle, vaikkasitä yksimielisesti lau-sunnossamme esitim-mekin.

Uusia raiteita jaedullisempia lipunhin-tojaonluvassatulevinavuosina Espoossa. Seonhyvä,silläsujuvajamukava joukkoliiken-ne on välttämättömyysvarsinkin ikääntyvälleväestöllejakoululaisil-le.

Sirpa Hertell

-12-

Pitkäjärventienkiertoliittymäympäristöineenvihdoinvalmis

Tässä uusi uljas kierrätyspiste kokonaisuudessaan. Paperinkeräyslaatikko näyttää olevan täyttymäisillään. Metallinkeräykseen ei kannata yrittää kattiloita tunkea, suuaukko on aika pieni. Onneksi Sortti-asema ei ole kaukana, sinne voi viedä isomman metallijät-teen ilman maksua.

Näihin laatikoihin pannaan puhdas ja ehjä vaatetavara muovipusseihin pakattuna. Toiseen FIDA:lle ja toiseen UFF:lle tarkoitettu. Kumpi on kumpi, näkyy kylttien alalai-dassa, tosin kovin pienin kirjaimin.

Muovikassejakin kerätään erikseen, joten jos tuot lasit, metallit tai paperit

muovikassissa, älä jätä tyhjennettyjä

pussukoita tuulten armoille, vaan työn-

nä tänne.

-13-

Pitkäjärventienkiertoliittymäympäristöineenvihdoinvalmis

Muu

t kuv

at: S

ilve

Sah

lan

Kuv

a: P

ekka

Puo

mio

Kiertoliittymän keskellä näkyvät

isot kivet ovat aitoa jupperi-laista materi-

aalia, peräisin Tammenterhon

yläpuolella olevasta met-

siköstä, ennen ”Kaipionmetsäk-

si” kutsutusta.

Tässä uusi uljas kierrätyspiste kokonaisuudessaan. Paperinkeräyslaatikko näyttää olevan täyttymäisillään. Metallinkeräykseen ei kannata yrittää kattiloita tunkea, suuaukko on aika pieni. Onneksi Sortti-asema ei ole kaukana, sinne voi viedä isomman metallijät-teen ilman maksua.

Tällä päätepysäkillä pysähtyvät paitsi 15 myös 247A ja 248A

-14-

Espoonmaankäytönkehitysvuosina1956–2010

Anniina Rantalainen, joka on toiminut tutkijaharjoit-telijana Espoon kaupun-kisuunnit telukeskuksen yleiskaavayksikössä, on ystävällisesti antanut käyt-töömme oheisen artikkelin.

Espoonkaupunkionhyvinoma-leimainen, se rakentuu viidestäaluekeskuksesta ja kahdesta pai-kalliskeskuksesta. Espoon raken-tuminen on ollut pohjoismaisessamittakaavassa hyvin nopeaa, kau-pungin väkiluku on viimeisen 60vuoden kuluessa kymmenkertais-tunut.Uuttarakennetaanjatkuvasti,mutta tulevaisuuttasuunniteltaessaonmyöshyväkatsoataaksepäinjaymmärtää,mitenolemmetähänny-kytilaanpäässeet.

Olen päässyt tutkimaan Espoonmuokkautumista nykyiseen olo-muotoonsa tänä kesänä tutkijahar-joittelijana Espoon kaupunkisuun-nittelukeskuksessa. Tehtäväni onraportoida Espoon maankäytönkehityksestä vuodesta 1956 eteen-päin,keräämästäniaineistostakoo-taanmyösmultimedia esitys, jokatulee olemaan esillä Espoon kau-pungin verkkosivuilla. Työn poh-jana toimii muun muassa Espoonmaankäytön kehitystä kuvaavakartta,jokaesittääasuin-jayleistenrakennusten sekä työpaikka-alu-eiden käytössä olevia maa-alueitakuutena eri vuosikymmenyksenä,sekä Pertti Maisalan vuonna 2008julkaistuteosEspoo–Omalukun-sa, joka käsittelee kaupunkisuun-nittelun, kaupunkirakentamisen jakaavoitushallinnon kehitystä vuo-teen2000.

Kirjallisen materiaalin lisäksityössäniovaterittäintärkeässäosas-sa valokuvat. Sanoin kuvailemallaja kaavoitustapahtumien ajankoh-

dilla saa toki asiallisen kuvauksentapahtuneesta kehityksestä, muttavain kuvista voi todella ymmärtäätapahtuneen muutoksen. Espoossatoimii erittäin aktiivisia asukasyh-distyksiä jotka pyrkivät paranta-maan asuinalueiden toimivuutta javiihtyisyyttä,muttamyösjakamaantietoa asuinympäristöistä. Juurinäistä aktiivisista asukasyhdistyk-sistä ja yksityisistä toimijoista onollutsuuriapukuvallisenmateriaa-linkeräämisessä.Hyvänäesimerk-kinäJupperinOmakotiyhdistysry:n verkkosivuillaan ylläpitämä kai-kille avoin kuvagalleria, josta voiviimeisten vuosikymmenten ajaltaseurataalueenkehittymistä,jamyöstässätapauksessahyödyntääsensi-sältöä koko Espootakoskevan kehitysku-vanlaatimisessa.

Jupperin kehitysonolluthyvinsaman-kaltaistakuinmonienmuiden Espoolais-ten pientaloalueiden.Jupperia oli ehdittypalstoittaa ja loma-asuntoja rakentaa jo1930-luvulta lähti-en,ennenkuinsesaikaavoituskehotuksenja rakennuskiellon1950-luvulla.Espoonpientaloasutusraken-neolijovuonna1956laajalti muodostunut.Pientaloalueilla olilohkomistoiminnan

myötä runsaasti ra-kentamattomia taiväljästi rakennettujatontteja,joistaosaoliedelleen loma-asun-tokäytössä. Pienta-loalueet ovat kehit-tyneet vuoden 1956jälkeenlähinnäsiten,

että tonttien välisiä rakentamatto-mia alueita on otettu käyttöön tairakennettujen tonttien käyttöä ontehostettu,myös täysinuuttamaa-pinta-alaa on toki otettu käyttöön.Viherlaakso-Laaksolahti-Jupperin

alueenkaavoituskäynnistyijälleen70-luvullajavahvastipienkiinteis-tövaltaiseksi rakentuneen alueenkaavoitusprosessionjatkunutosit-tainaina2000-luvulleasti.

Historian lisäksi myös nyky-hetki on tärkeä, joten toivottavastiEspoon asuinalueiden kehityksentaltioiminen erityisesti asukasyh-distyksissä jatkuu ja tieto välittyytaasuusillesukupolville.

Anniina Rantalainen

AvantoSaukot ry:n jäseneksi voi ilmoittautua e-mail osoitteeseen avantosaukot@gmail.com jamaksamalla liittymisjäsenmaksun 30€ yhdityksen tilille (Aktia FI8 8 4055 0011 0685 13)

-15-

Pitkäjärveäkunnostetaankalastamalla

Espoon ympäristökeskus kunnosti heinäkuussa Pit-käjärveä kalastamalla. Ry-sillä pyydettiin erityisesti pientä ahventa, pasuria ja salakkaa. Petokalat, kuten kuhat ja hauet, päästettiin takaisin järveen. Kalastuk-sen tavoitteena on vähentää levien määrää ja parantaa kalaston rakennetta.

Pitkäjärvionluonnostaanreheväjärvi,jonkarehevyysonlisääntynytmaataloudenjaasutuksenjätevesi-envaikutuksesta.Espoonkaupunkionkunnostanut järveä1970-luvul-ta lähtien. 2000-luvulla järveä onkunnostettu kalastamalla ja hapet-tamalla.

Rehevöityneessä järvessä run-sastuneet särkikalat alkavat yllä-pitää liiallista rehevyyttä. Lahnatjapasuritpöyhivätruokailleessaanpohjaa, jolloin pohjasedimentistäsiirtyy ravinteita veteen. Lukuisatsalakat, pienet ahvenet ja särjetedesauttavat leväkukintojen muo-

dostumista syömällä leviä ravin-tonaan käyttävää eläinplanktonia.Hoitokalastuksella tervehdytetäänravintoketjua ja tarjotaan petoka-loilleparemmatelinolot.

Hoitokalastuksen avulla Pitkä-järvestäonpoistettukalaakolmenakesänäyhteensä13440kg.Järvenosakaskunta on osallistunut hoito-kalastukseen talkootyönä. Saaliinmukana järvestä on poistettu le-väkukintoja aiheuttavia ravinteita.

Hoitokalastussaaliskompostoidaan,jossitäeisaadahyötykäyttöön.

Järven vedenlaatu on kunnos-tustoimienansiostasaatutyydyttä-välle tasolle. Hygieenisen laadunpuolestaPitkäjärvisoveltuvaterin-omaisesti uimiseen. Tavoitteeksionasetettujärvenhyväekologinentilajasensaavuttamiseksituleees-tää myös järviin tuleva liian suurikuormitus.

Eeva-Riitta Puomio

Kalaliemisivusuun

Pitkäjärveä kunnostetaan kalastamalla. Sekä Espoon nettisivuilla että Länsiväy-lässä mainittiin, että tuoret-ta särkikalaa ja pientä ah-venta voi noutaa rannalta sopimalla kalastajan kans-sa.

Innoissani kalaliemen ystävä-nä ajattelin, että ämpäri kourassatässä mennään hakemaan aineksiamakoisaan särkiliemeen. Soitinuutisessamainitullekalatalousyrit-täjä Kari Kinnuselle. Todellisuusosoittautuikuitenkinvaikeaksi.En-sinnäkinkalastuspaikkaosoittautuiolevan Pitkäjärven Vanhakarta-nonpuoleisellarannallayksityisenmaalla, jonneeinoinvain sopinutmennäkuljeskelemaan.Pikkukalat

vietiin kaatopaikalle kompostoita-vaksi,jostaniitäolisivoinuthakea.Ei tuntunut ihan houkuttelevalta.Sekä Espoon nettisivujen tiedoteettäilmeisestisenperusteellatehtyLänsiväylän uutinen osoittautuivatvirheellisiksi.

Hyväpuoliasiassaonse,ettänytei hajuhaittoja ollut täällä ”Surffi-rannassa”, jossa oli kalat nostettumaihinaikaisempinavuosina.

Silve Sahlan

Kuv

a: T

oivo

Saa

ri

-16-

Espoo-lehdessä 2/2013 vastasi katupäällikkö Harri Tanska Espoon teknisestä keskuksesta lukijan asiaa koskevaan kysymykseen seuraavasti:

KehäIIonValtionmaantie.Pää-vastuu sen kehittämisestä on Lii-kennevirastolla sekä Uudenmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksella.MaantielainmukainenyleissuunnitelmaKehäII:njatkees-

ta Turunväylältä Hämeenlinnan-väylälle valmistui vuonna 2008Valtion,Espoon,HelsinginjaVan-taankaupunkienyhteistyönä.

SuunnitelmassaTuruntienjaHä-meenlinnanväylän välisestä noinkahdeksan kilometrin pituisestauudesta osuudesta noin puolet ontietunneleita.KehäII:lIeonsuunni-teltumuunmuassakahdeksanuuttaeritasoliittymää, kymmenen kilo-metriämeluesteitä jakolmeviher-siltaa,eliKehäII:njatkeonhyvinkallisväylä.

Sen rakentamiskustannusar-vio on noin 650 miljoonaa euroa.Valtion ja kaupunkien välisestäkustannusjaosta ei ole vielä so-vittu. Tunnelijaksojen ja suurienliikennemäärien vuoksi hankkeenvaiheittain rakentaminen on hyvinvaikeaa, eikä väyläratkaisun mer-kittävälle keventämiselle siitä laa-ditunselvityksenmukaanolejuurimahdollisuuksia. Rahoitus on siisollutesteenähankkeenetenemisel-le. Tällä hetkellä toteutuminen eiolenäköpiirissäainakaantällävuo-sikymmenellä.

Ohessa HSY:n ohjeet puu-tarhajätteen toimittamisek-si Sortti-asemille. Huomioi-kaa omenat eli ne, joita ei sukulaiset ja naapurit huo-li, tulee toimittaa erillään muusta jätteestä. Mahtaako Jupperissa olla yhtään bio-jätekeräykseen kuuluvaa vähintään kymmenen asun-non kiinteistöä?

Puutarhajäte ja risutRisutonta puutarhajätettä ovat

lehdet,ruoho,naatit,haketetturisusekä maahan varisseet omenat.Omenoita otetaan vastaan Sort-ti-asemilla syksyn sesonkiaikaanpuutarhajätteen hinnalla. Omenatonlajiteltavapaikanpäälläerillisiinkeräysastioihin, jotennekannattaakuljetuksessapitääerilläänmuustapuutarhajätteestä.

Risuja ovat halkaisijaltaan alle20 cm paksut risut, oksat, havut,

orapihlajajayksittäisetpuut.Risut jaoksathaketetaanennen

kompostointia-siksineonlajitel-tavaomiinkasoihinsavastaanotto-paikalla.

Multaisetjuuret,juurakotjakan-not sekä multa ja muut ylijäämä-maa-ainekseteivätkäypuutarhajät-teenjarisujenkeräykseen.Pieneriäotetaan vastaan Sortti-asemilla se-kajätteenä.Suurempiamääriäpuh-taita maa-aineksia otetaan vastaankuntienmaankaatopaikoilla.

Puutarhajätteen vastaanot-topaikat

-PienerätSortti-asemilla.- Siirtolavat ja kuorma-autokuor-matjätteenkäsittelykeskuksessa.

Puutarhajäte biojätekerä-ykseen kuuluvilla kiinteis-töillä

Biojätekeräykseen kuuluvat

kiinteistötvoivattoimittaapuhtaanpuutarhajätteenkompostoitavaksi.-Puutarhajätepakataanmaatuvaansäkkiin ja jätetään bioastian vie-reen.- Säkkiin kirjoitetaan teksti ”puu-tarhajätettä”.- Säkkien lukumäärä ilmoitetaanennakolta HSY:n jätehuollon asia-kaspalveluun,puh.0915612110.- Laskutus voimassa olevan hin-nastonmukaan (2013: 27 eur/m³).Muovisäkkeihin pakatuista puu-tarhajätteistäperitäänylimääräisensekajätteenmaksu.

Puutarhajätteen ja risujen poltto

Kuntien ympäristönsuojelumää-räykset kieltävät risujen ja lehtienpolton pihalla taajama-alueilla.Kuivatrisut jaoksatvoidaanpolt-taakiinteistöntulisijassa.

Toimitus

Reheväpuutarhatuottaamyösjätettä

KehäII:njatkeenrakentamisenaloittamisenajankohta

-17-

Naapureidenkanssajuhlimaan

Hyvät naapurit ovat oiva syy juhlia. Peltorinne, vie-lä hiekkapäällysteinen um-pikuja, ei ole mikä tahan-sa katu. Sen varrella asuu perheitä, joista on hauskaa viettää aikaa yhdessä. Pel-torinteellä naapurijuhlat, loppukesän puutarhajuhla on ollut perinne jo yli kym-menen vuotta.

Ensimmäisiä naapurijuhlia vie-tettiin vuonna 2002. Kadulle olimuuttanut uusi perhe ja naapurei-den kutsuminen yhteisiin juhliinolihyvätapatehdätuttavuutta.Senjälkeenolemmekokoontuneetvuo-ronperääeripihoissa.Lähivuosinaalkaneetoinenkierrosjuhlienisän-nyydestä.

Naapurijuhlaa vietetään lop-pukesästä iltojen pimentyessä javilkkaimman loma- ja kesämök-kikauden mentyä ohi. Sen verranepäillen suhtaudumme Suomensuvisäihin,ettäjuhlaavartenpysty-tetään iso teltta, johon tarvittaessa

mahdumme kaikki sisälle. TelttaonKarin,juhlaperinteenaloittajan.Isäntäväki tarjoaa pihan ja grillin,keittääkahvit,hankkiiastiatjajär-jestääpöydätjaistumapaikat.Muutovat tarvittaessa apuna teltan pys-tytyksessäjajärjestelyissä.Tarjoiluhoidetaan nyyttikestiperiaatteella.Tarjottavaakertyyainaniinpaljon,ettäteltanpurkutalkoisiinosallistu-villeontarjollavielärunsasbrunssiseuraavanapäivänä.

Juhlakutsu lähtee kaikille Pel-torinteellä ja Peltorinteenkujallaasuville.Isäntäväkivoitokikutsuamuitakinnaapureitajaystäviämu-kaanjuhlaan.PeltorinneonuseanavuonnalaajennettuPeltotienalkuun

jaJupperinaukiolleasti.Yhdetjuh-latkin on pidetty Tammipääntientoisella puolella. Nuorimmat juh-lijat opettelevatvastakävelemään,vanhimmillaonjotyöuratakana.

Ohjelmassa on paitsi herkkujensyömistä maistuvien ruokajuomi-en kera, perinteisiä pihapelejä ku-ten tikanheittoa ja mölkkyä, elä-vää musiikkia jne.Yhtenä vuonnakokeiltiinnaamiaisia.Tärkeintäonkuitenkinyhdessäolo.

Puutarhajuhlat ovat meille yh-dessätekemistä,mukavatapahtumajayksikeinoluodasitäkylähenkeä,minkä takia Peltorinne ja Jupperionhyväpaikkaelää.

Eeva-Riitta PuomioK

uvat

: Pek

ka P

uom

io

-18-

KENEN KISSA?

Tiedoksi kaikille kissojen omistajille täällä Jupperissa:Pääsääntöisesti kissatkin on pidettävä kiinni – samoin säännöin kuin kuten koirat. Muutamilla on turvalliset ulkoilutarhat kissoilleen ja koirille on jopa kaupungin ulkoilutarhoja. Ongelmakseni on muodostunut iso vaalean ruskea kissa, joka ”vierailee” päivittäin pihallani jahtaamassa lintuja. Näin kun se sai kiinni sepelkyyhkyn ja sulat pöllysivät. Ehdin hätiin ja lintu pääsi lentoon – tunnistin sen seuraavana päivänä. Pelkään pienen koirani vuoksi. Olen tiedustellut kissan omistajaa - onnistumatta.Moni on ko. kissan nähnyt, vaan ei tiedä sen omistajaa. Asiaa selvitellessäni ilmeni, että alueella on useitakin kissoja, jotka tuottavat lähiasukkaille mielipahaa. Tässä muutaman tuntomerkkejä:1. Iso vaalean beige 2. Iso musta – valkoiset tassut3. Iso musta-valkoinen4. Iso harmaanruskea pitkäkarvainen5. Isohko - koko harmaaSoitin ja meilailin Eläinsuojelukeskukseen ja Hesyyn ja sain oheiset vastaukset:

”Jos kissa on arka eikä anna ottaa itseään kiinni, sitä voi yrittää tosiaan loukuttaa kissapyydyksellä. Niitä saa lainaksi HESYltä 70 euron käteispanttia vastaan. Jos haluat varata loukun, voit soittaa puhelinpäivystykseen: (09) 54200 100 ma-pe klo 10–17. Tällä hetkellä loukuissa on jonoa, joten pyydyksen saaminen vie jonkin verran aikaa. ”

” Ainakin Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksellä on kissaloukkuja. Voit pyytää heiltä lainaksi. Kissan voi ruuan avulla houkutella loukkuun. Pk-seudulta löytyneet kissat voi viedä Viikin löytöeläintaloon. Myös Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä on tietääkseni loukkuja. ”

Olen nyt tilannut kissaloukun ja toivoisin löytäväni ko. kissojen omistajat, sikäli mikäli haluavat kissansa kotiin. Muussa tapauksessa tulen toimimaan saamieni ohjeiden mukaisesti.(Viime vuonna ilmeni yllättävä rottaongelma, jonka naapurini hoiti loukuilla (saalis: 13-14 rottaa), mutta jotkut käyttivät ilmeisesti myrkkyjä, sillä vapaina kuolleista rotista löytyi ainakin kaksi havaintoa. Ikävä kyllä myös 10 tuttua siiliä katosivat jo elokuussa, vaikka aloittavat normaalisti talviunensa vasta paljon myöhemmin. Siilithän ovat suojeltuja – eikä muutenkaan saa laittaa myrkkysyöttejä luontoon vapaasti kaikkien eläinten ulottuville. Lähialueellamme on havaittu myös kettuja aiempaa enemmän ja se lienee syynä myös kasvaneeseen jäniskantaan. Sen sijaan fasaanit ovat kadonneet??)

Mikäli siis kissasi on luvattomilla teillä, voit kysellä sitä:Viikin löytöeläintaloKoetilantie 13, 00790 Helsinki045 113 46 83ma-pe 8-19, la 8-16, su 10-18

Tämä tiedoksenne ja toivotan hyvää kesän jatkoa, rauhallista yhteiseloa ja naapurisopua kaikille.Teri BlomqvistRinnetie 9A0500-436611

JupperilainenTeriBlom-qvistonkyllästynytpiha-alueellaanlintujapyydystäviinkissoihinjalähettänyttoim-itukselleoheisenkirjeen,jonkajulkaisemmekokonaisuudessaan.Rinnetienympäristössäjuoksentelevienkis-sojenomistajatvarmaanottavatvaarintiedotuksestajatarkkailevatkissojaan.Sepelkyyhkynmetsästysaikaalkoi10.8.,mikäeikuitenkaanoletettavastitarkoitakissojensuorittamaametsästystä.

Irtokissojenomistajillehuomioitavaa

-19-

Meidänihanatlemmikit–kanat!

Gallus gallus domesticus eli toisinsanoen kana! Meille tuli semmoisia, mutta mik-si?

KoskaminunisosiskoniJohannaeläintenhoitajakoulunsa viikonlop-punaolikotonakäymässäjaehdotti(vinkui) sitä, että ”Voisitko sä äitiottaa kesäkanoja, jooko?” mutta:”EiniitätänneEspooseenvarmaansaa edes ottaa. Ja alettiinhan metutkia asiaa netistä ja saihan niitäottaa. Askolasta pientilalta haettiikolmehy-line-lajinkanaajapahvi-laatikossa tuotiin tännekotiin.Meoltiintehtykellariinpuuhuoneeseenkanala,elisiirreltypuuterihuonee-seen, tehty orret paksuhkoista ok-sista, tehty pesät puulaatikoista jaheitettybetonilattiallepehkua.

Meillekerrottiin,ettäkanatsyö-vätmitävain,muttaniillepitääollakoko ajan tarjolla kananrehua, ka-nankalkkia, sitä tarvitsee munankuoren muodostamiseksi ja vettä.Oikeasti ne syövät mitä vain kä-

destätarjoaa.Voiku-kanlehtiä, siemeniä,pähkinöitä, koppa-kuoriaisia, toukkiajaniidenherkkuaonkotilot! Välillä nemyös yrittävät syö-dä housun nappe-ja, sormessa olevialaastareita, sormiaja varpaita. Niillevoi syöttää myöskotooltayli jääneitäruuanjäämiä kei-tettyjä perunoita,puuroa,makronilaa-tikonpohjiataivaik-kamakkarakeittoa (jos seuraavanapäivänä menee katsomaan niin neovat syöneet kaiken muun paitsimakkarat!), jos nektariinin heittääkanalaan hetken kuluttua siellä onpuhtaaksi nokkittu nektariininkivi.Kaikestasyötöstäsaammepalkaksiaamuisinkolmelämmintämunaa(jakanankakkaa...).

Äitilukifacebookista,ettäkanatoppivat3päivässä senmitäkoirat

5viikossa.Kanathavittelevattem-puillansa vain siemeniä, kun taaskoirat yrittävät miellyttää omista-jaanjsa... Ja niinpäädyimmeopet-tamaankanojamme!Parillalyhyel-läopetustuokiollasaimmeIineksennokkimaanmustaapahvilappuaeriväristenlappustenjoukosta,sejopakaivaa sen esille muiden alta voi-dakseennokkiamustaalappua.

Meidän kanoilla on kyllä aikahulppeat oltavat tuotantokanoihinverratuna, kun kolmella kanallaon yli kymmenen neliötä lattia-pinta-alaa, kolme pesää kolmellekanalle(Ensin teimme kaksois-pesänkolmellekanalle,muttaKul-tupäättikinpitääpesänänsälattial-la olevan heinäkasan), kaksi 1,5mortta(vaikkakinkaikkikolmekanaaovat vieretysten yhdellä orella)ja 30 neliötä aidattua ulkoaluetta.Tuotantokanoilla lattiapinta-alaatarvitsee vain neliömetrin yhdek-sällekanalle,pesiäyhdenneljääka-naakohti,orttatarvitseesenverranettäkanatpystyvätollajuurijajuu-rivierivieressäja joissakintuotan-tokanaloissaulkoaluettaei tarvitseollalainkaan!

Siru KotipaloJa tietysti meidän piti antaa meidän kanoille nimet! Kuvassa vasemmalta Klaara Kotko (uteliain), Iines Ankka (sosiaalisin) ja Kultu Kimallus (ahnein)

Iines temppuaan tekemässä.

Kuv

at: S

eija

Kot

ipal

o

-20-

Oma lähikauppamme M-market Laaksolahti

Juha Matilainen 09-595846

040-557 3850

www.m-herkkukauppa.net

Aukioloajat: arkisin klo 8 - 21,

lauantaisin klo 8 - 20, sunnuntaisin klo 10-20

Yhteistyökumppaneitajakannatusjäseniä

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

JOY_lehti_141012.ai 14.10.2012 19:51:54

Nyt myös:

Ilma- ja vesilämpöpumputAurinkolämmitysOilon -maalämpöpumputLämminvesivaraajat

Toimitusjohtaja Marko

Lehtonen, Aisatie 16 B,

01640 Vantaa, Linnainen

Haluatko laihtua ?Suosittujen laihdutusryhmien

kokoontuminen Jupperissa tiistaisin klo 17.30 alkaen 3.9. jatkuen kahdentoista viikon ajan. Hinta 35€ / 12 viikkoa.

Liikutaan yhdessä !Fit club kokoontuu

Jupperissa maanantaisin klo 19

Soita ja ilmoittaudu: Henkilökohtaiset hyvinvointiohjaajat Auli Malimaa 040-5056065 Seija Kotipalo 040-5045934

auli@upeaolo.com seija@kotipalo.fi

-21-

Aika: 25.04.2013 klo 19.00 – 19.30Paikka: TammenterhoLäsnä: 10 varsinaista jäsentä ja 1 perhejäsen

Klo 18.45 osallistujien ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu. Juha-Pekka Ripatti kertoi kuulumiset kaupunginjohtajan yhdistysten puheenjohtajille järjestämästä kahvitilaisuudesta.

1. Kokouksen avausYhdistyksen puheenjohtaja Juha-Pekka Ripatti avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

2. Kokouksen toimihenkilötJuha-Pekka Ripatti valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Silve Sahlan ja pöytäkirjantarkas-tajiksi Maija Karppinen ja Anja Tarvas. Päätettiin, että pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa myös äänten-laskijoina.

3. Osanottajat ja heidän äänivaltaisuutensaPaikalla oli 10 äänioikeutettua varsinaista jäsentä ja yksi perhejäsen.

4. Kokouksen laillisuusKokouskutsu oli yhdistyksen ilmoitustauluilla kaksi viikkoa ennen kokousta sekä ilmoituksena JOY -lehdessä 2/2013.Kokous todettiin lailliseksi ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5. ToimintakertomusJuha-Pekka Ripatti esitteli johtokunnan laatiman toimintakertomuksen pääkohdittain. Vuoden 2012 toimintaker-tomus hyväksyttiin.

6. Vuoden 2012 tilikertomus ja tilintarkastajien lausuntoTapani Vuopala esitteli vuoden 2012 tilikertomuksen ja tilintarkastajan lausunnon.

7. Tilinpäätöksen vahvistaminen Tilinpäätös vahvistettiin. Johtokunnalle myönnettiin vastuuvapaus.

8. Muut asiatMuita sääntöjen 5.pykälän tarkoittamia asioita ei ollut.

9. Kokouksen päättäminenPuheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.30.

JupperinOmakotiyhdistysry:nkevätkokouksen2013pöytäkirja

Jupperin Omakotiyhdistys ry.päätti keväällä myöntää monenvuoden tauon jälkeen stipendejäJupperin koulun kuudesluokka-laisille oppilaille. Hyvässä yhteis-

työssä Jupperin koulun kanssa so-vittiin stipendien myöntöperusteetja suuruus. Koulun kevätjuhlassalauantaina 1. kesäkuuta 30 euronstipendin saivat matemaattis-luon-

nontieteellisissäaineissahyvinme-nestyneetoppilaatAntonHelminen(6a–luokka),AnttiAhvenjärvi (6b–luokka)jaMatiasYli-Kokko(6c–luokka).

Toimitus

Stipendejäjupperilaisilleoppilaille

-22-

JupperinOmakotiyhdistysry.

Puheenjohtaja 2013:Juha-Pekka Ripatti juha-pekka@jpripatti.net Kaivoskuja 5 A 2 0400 463 941Johtokunta 2013:Lasse Gustafsson lasse.gustafsson@kolumbus.fi Kaivoskuja 12 0400 458 167Kai Haapamäki kai.haapamaki@saunalahti.fi Kalliotie 17 A (09) 854 3384Urpo Kotipalo urpo.kotipalo1@saunalahti.fi Peltotie 2 040 503 6067Heikki Kulusjärvi, vpj heikki.kulusjarvi@solibri.com Vahveropolku 7Anneli Liimatainen anneli.liimatainen@kolumbus.fi Kaivoskuja 4-6 B 050 549 5023Silve Sahlan,siht silve.sahlan@kolumbus.fi Tammipäänpolku 5 A 050 344 5927 Kimmo Sierimo kimmo.sierimo@luukku.com Jupperinmetsä 16 050 412 6335Juha Vepsäläinen juha.vepsalainen@vepsalainen.com Peltotie 7 B 1 0500 451 902Anne Vesala anneli.vesala@gmail.com Tammipääntie 16 050 338 4947

Taloudenhoitaja:Tapani Vuopala tapani.vuopala@deloitte.fi 040 532 2114

Olavi Laine, kunniapuheenjohtaja

Jäseniä 470 henkilöä

Kotisivu: http://www.jupperi.fi

Yhdistyksen toimitila Tammenterho on jäsenistön käytettävissä. Tiedustelut Urpo Kotipalo: p. 040 503 6067

-23-

Elokuu

su 25.8. JOY3/13ilmestyyti 13.8. Johtokunnankokous

Syyskuu

ti 10.9. Johtokunnankokouske 18.9. Sukututkimuskerhoto 19.9. Seniorikerho

Lokakuu

ke 2.10. Sukututkimuskerhoti 8.10. Johtokunnankokouske 16.10. Sukututkimuskerhoto 17.10. Seniorikerhoti 22.10. T&Pti 29.10. T&Pke 30.10. Sukututkimuskerho

Marraskuu

su 10.11. JOY3/13ilmestyyti 12.11. Johtokunnankokouske 13.11. Sukututkimuskerhoti 19.11. T&Pto 21.11. Seniorikerhoto 21.11. Syyskokouske 27.11. Sukututkimuskerho

Joulukuu

ti 10.12. Johtokunnankokouske 11.12. Sukututkimuskerhoto 19.12. Seniorikerho

Jupperin Omakotiyhdistys ry

Tapahtumakalenteri

OmakotiyhdistyksenjärjestämätkerhotjatkavatyhdistyksentoimitilassaTammenterhossa,Tam-mipääntie33.

Seniorikerhokokoontuukuukaudenkolmantenatorstainaklo13-15.

Tiedustelut Anja Tarvaspuh. 050 564 1173

Sukututkimuskerho jatkuuainaparillistenviik-kojenkeskiviikkoinakello19.

Tarkemmin Pirjo Mattilapuh. 045 848 0895

Tapahtumatoimikuntakokoontuupääsääntöises-tiparittomienviikkojenkeskiviikkoisinklo19.

Tiedustelut Lasse Gustafsson puh. 0400 458 167

Tiedotus-japerinnetoimikunta(T&P)kokoon-tuulehdenaikataulunjatarpeenmukaisesti.

Tiedustelut Silve Sahlanpuh. 050 344 5927

Jupperinkoulullatoimivatkerhot:

Jumppatorstaisinklo20.30-21.30Jupperinkou-lulla.Syksynensimmäinenkertaon29.8.2013.

teija.kuusijarvi(ät)lemminkainen.fi puh. 040 773 5880

Lentopallo Jupperin koulun voimistelusalissa tiistaisin klo 20-21.30 Veinin omakotiyhdis-tyksen kanssa. Syksyn ensimmäinen kerta on3.9.2013.Ulkokengilläei saamennäpukuhuo-neisiin ja sisätiloissa on oltava vaaleapohjaisetsisäpelikengät.

teuvo.tikkanen(ät)elisanet.fi puh. 050 559 2209

www.jupperi.fi

www.jupperi.fi

Jupperin Omakotiyhdistys ry

Tapahtumia