jp pk-bioenergia - keski-suomi · pk-bioenergia-alan toimialaraportti tiivistelmä tilastokeskuksen...

Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus • Finpro • Matkailun edistämiskeskus

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksiawww.toimialaraportit.fi

www.tem.fiwww.mmm.fi

www.te-keskus.fiwww.finpro.fi

www.visitfinland.com

jP

Pk-bioenergia

Toimialaraportti2/2008

Markku Alm

TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

Pk-bioenergia

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 2/2008

Julkaisuaika 11.11.2008

Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö

Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Markku Alm Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen TE-keskus

Toimielimen asettamispäivä

Julkaisun nimi PK-bioenergia-alan toimialaraportti

Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 bioenergiatoimialaan kuuluvan Pk-yritysryhmän tuotannon bruttoarvo oli 234 miljoonaa euroa ja jalostusarvo 65 miljoonaa euroa. Bioenergia-alan toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 368 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä 1667 henkilöä. Yrityksistä 90 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 31 % ja työpaikoista 28 %. Vuonna 2006 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä 13 % oli pienpuun käyttöä, 11 % vesivoiman käyttöä, teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä 23 %, metsäteollisuuden jäteliemien käyttöä 43 % ja 4 % muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Muiden energialähteiden ryhmä sisältää lämpöpumppujen tuottaman energian, tuulivoiman, kierrätyspolttoaineet, biokaasun ja muiden biopolttoaineiden käytön osuuden. Suurin osa bioenergia-alan yrityksistä on hyvin pieniä. Toimialan yrityksistä vain muutama on kansain-välistynyt merkittävästi. Suuren ryhmän tällä toimialalla toimivista yrityksistä muodostavat maatilat, joilla maatalouden toiminnan ohella harjoitetaan lämpöyrittäjätoimintaa tai energiaraaka-aineiden tuotantoa. Tämä johtuu luontaisesti siitä, että 1/3 maamme metsistä on maatalouden harjoittajien omistuksessa. Puuperäiset energia raaka-aineet muodostavat merkittävän osan bioenrgia-alan kokonaistuotannostamme tällä hetkellä ja näin on myös tulevaisuudessa. Bioenergia-alan yritykset toimivat pääsääntöisesti kotimarkkinoilla ja erityisen usein alueellisella tai enin-tään maakunnallisella tasolla. Merkittävin vientituote tällä hetkellä on ollut puupelletti. Kotimaan 326 000 tonnin tuotannosta yli 70 % viedään ulkomaille, lähinnä Ruotsin kasvaville pellettimarkkinoille. EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi asettamat tavoitteet luovat merkittävän kasvu-mahdollisuuden bioenergia-alan toimijoille. Suomessa biokaasun ja biodieselin tuotanto sekä peltobio-massojen hyödyntäminen ovat kuitenkin vasta toiminnan alku- ja kehittelyvaiheessa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh. 050 040 5459 Asiasanat Kiinteän polttoaineen tuotanto, lämpö- ja energiayrittäjyys,peltobiomassa, biodiesel, etanoli ja biokaasu. ISSN 1796-0002

ISBN 978-952-227-092-4

Kokonaissivumäärä 71

Kieli Suomi

Hinta -

Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö

Kustantaja

Sisällysluettelo

0 Saatteeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

1 Toimialan määrittely ja sisältö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin . . . . . . . . . . . . . . . 9

2. Toimialan rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2.1 Yritykset ja toimipaikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2.2 Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain . . . . . . . . . . . . . 13

2.3 Henkilöstön määrä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

2.4 Toimialan alueellinen jakautuma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

3. Markkinoiden rakenne ja kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

3.1 Markkinoiden kokonaiskuva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

3.2 Kotimaan markkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

3.2.1 Puupolttoaineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

3.2.2 Turve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

3.2.3 Peltobiomassat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

3.2.4 Viljelemätön biomassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

3.2.5 Biokaasu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

3.2.6 Biodiesel ja etanoli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

3.2.7 Lämpöyrittäjyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta . . . . . . . . . . . . . 39

3.3.1 Vienti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

3.3.2 Tuonti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

4 Investoinnit ja kapasiteettitilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

4.1 Investoinnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

4.2 Kapasiteettitilanne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

5 Taloudellinen tila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

5.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema . . . . . . . 44

5.1.1 Bioenergiaryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

5.1.2 Lämpöyrittäjäryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

5.1.3 Hakeyrittäjäryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

5.1.4 Energiapuuyrittäjäryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51


6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja

kehittämistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

6.1 Menestystekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

6.2 Keskeiset ongelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

6.3 Keskeiset kehittämistarpeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

7.1 Visio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57

7.2 Markkinoiden kehitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

7.2.1 Kotimarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

7.2.2 Vientimarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

7.3 Koulutus ja kehitystoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

8 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62

9 Julkiset palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

9.1 TE-keskuksen palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

9.2 Tekes-palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

9.3 Finnvera Oyj:n palvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

9.4 Finpron palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

10 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

11 Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71


0 Saatteeksi

Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistojatoimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksenpk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemänpäätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuotete-ollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissaTEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa www.toimialaraportit.fi. Vuosina2007–2008 julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisinToimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta.

Toimialaraporttien lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota ontäydennetty sidosryhmien haastatteluilla. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta,markkinoita, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toi-mialaraportin sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta, mutta sen toivotaanpalvelevan myös alan yritysten ja sidosryhmien tarpeita.

Tämä toimialaraportti käsittelee Pk-bioenergialan yritysryhmää, joka on koottu työvoi-ma- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) yritystoi-minnan rahoittamiseen liittyvistä asiakasrekistereistä. Lisäksi yritysryhmää on täydennet-ty alan eri sektoritoimijoiden ja edunvalvontatahojen omista yritysrekistereistä. Tämä toi-mialaraportti on ensimmäinen bioenergia-alaa käsittelevä raportti. Raporttia tullaan jat-kossa päivittämään vuosittain. Raporttiin sisältyvät erillisinä yritysryhminä energiapuunkorjuu, hakkeen tuotanto, lämpöyrittäjyys sekä edellisiä sektoriryhmiä laajempi bioener-giaryhmä. Bioenergiaryhmä koostuu kaikista muista bioenergia-alan yrityksistä, joita eiole voitu kohdistaa suoraan omaksi ryhmäkseen. Tämä ryhmä sisältää yrityksiä pelto-biomassojen tuotannosta energiatarkoituksiin, biodieselin ja etanolin valmistuksen, polt-topuiden ja pellettien valmistuksen sekä biokaasun tuotannon. Tälle ryhmälle on ominais-ta se, että tuotantotoiminta on tuotanto- ja kehitystoiminnan alkuvaihetta.

Bioenergian taloudellinen kilpailukyky ei vielä ole yhtä hyvä kuin monilla muilla energia-muodoilla. Teknologia on monilta osin vielä kehittymätöntä, joten yksi tulevaisuudenhaasteista on teknologian kehittäminen siten, että raaka-aineet saadaan hyödynnettyä en-tistä tehokkaammin. Luonnossa on suuri bioenergiapotentiaali, mutta ympäristö asettaakuitenkin rajat sen kestävälle käytölle. Yksi merkittävistä tulevaisuuden haasteista onkinbiomassan käyttö kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Bioenergian kokonaiskäytönon arvioitu lisääntyvän merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä tuleepuubiomassoista. Bioenergia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden kor-vaajaksi tulevaisuudessa. Bioenergian hintakilpailukyky on vielä heikko perinteisempiinenergiamuotoihin nähden, mutta paranee koko ajan vaihtoehtoisten energiamuotojenniukkuudesta johtuen hintojen kohotessa.


7

Toimialana bioenergia-ala on merkittävän kasvupotentiaalin omaava osa suomalaistamaa- ja metsätaloutta, metsäteollisuutta sekä energia- että ympäristöteknologia-alan teol-lisuutta. Alan tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata tarjoten näin merkittä-västi toimeentuloa ja työtä myös kasvukeskusten ulkopuolisille ydinmaaseudun ja har-vaan asutun maaseudun alueille.

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia tämän raportin laatimiseen myötävaikuttaneita se-kä erityisesti siinä kannustaneita. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvintoimialalla toimivien ja toimintaansa vasta aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tar-peita.

Salossa 20.10.2008

Markku AlmToimialapäällikkö


8

1 Toimialan määrittely ja sisältö

1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus

Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistätuotettuja polttoaineita taas kutsutaan biopolttoaineiksi.

Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa met-sissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teolli-suuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Bioenergia on osa uusiutu-vista energialähteistä.

Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maaläm-pöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa.

Tämä toimialaraportti muodostuu pk-bioenergia-alan neljästä alaryhmästä. Kuhunkin yri-tysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä (alle 10 henkilötyövuotta).Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Bioenergian toimialaa ei ole viralli-sesti luokiteltu Tilastokeskuksen TOL 2002 toimialaluokituksessa.

• hakkeen tuotanto• energiapuun korjuu• lämpöyrittäjyys• muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto,

peltobiomassan tuotanto, turpeen tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto)

Tulevaisuudessa tilastoinnin kehittyessä alatoimialat on tarkoitus jäsentää seuraavien ala-toimialojen mukaisesti:

• kiinteän polttoaineen tuotanto (klapit, pelletit, hake)• peltobiomassan tuotanto (olki ja ruokohelpi)• turpeen tuotanto• energiapuun korjuu• lämpöyrittäjyys• biokaasun tuotanto• biodieselin ja etanolin tuotanto

1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin

Energiaklusterin toiminnot liittyvät kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, sillä ne kaikkihyödyntävät energiaa toiminnoissaan. Tämä puolestaan aiheuttaa vaikutuksia ja riippu-


9

vuuksia mm. ympäristöön. Energiaklusterin rajaus on mm. klusterin laajuuden vuoksi on-gelmallista. Klusterin leikatessa muita klustereita rajaus vaikeutuu. Ongelmia aiheuttaamyös se, että klusterin suurimmat toimijat ovat kuuluneet ja katsoneet myös itse kuulu-vansa johonkin muuhun toimialaan, esim. metsäklusteriin (energian kulutus ja tuotto) taimetalliklusteriin (energiateknologia). Toisaalta myös ympäristöklusterin toiminnat voi-daan sijoittaa kaikkiin klusterirakennelmiin.

Suomalaisen energiaklusterin ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotanto-keskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestymi-nen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-aine-toimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä.

Markkinoiden vapautumisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteet luovat uudenlaisiaja kasvavia mahdollisuuksia yleisesti suomalaiselle energiatekniikalle ja erityisesti uusiu-tuvien energioiden ja energian käytön teknologioille.

Energiaklusteri on kaksijakoinen ja muodostuu energiateknologian ja energialiiketoimin-nan osaklustereista. Energiateknologian osaklusteri kattaa energian tuotannon ja jakelun,koneita, laitteita ja järjestelmiä tuottavan teollisuuden ja konsultoinnin. Osaklusteri onvientivetoinen ja pitkälti kansainvälisessä omistuksessa. Merkittävä osa toiminnasta onsuurten monikansallisten yritysten omistuksessa.

Energialiiketoiminnan osaklusteri sisältää energian tuotannon, muunnon ja jakelun sekäenergian ja polttoaineen jalostuksen. Osaklusteri toimii kotimarkkinoilla, mutta sen tuot-teiden kilpailukykyisyys luo kilpailuedun suomalaiselle vientiteollisuudelle. Kansainväli-sessä vertailussa suomalainen energialiiketoimintaklusteri on osoittautunut hyvin kilpai-lukykyiseksi.

Ilmaston muutoksen torjunta on luonut pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa tarvetta uudistaaenergian tuotannon rakenteita vähemmän ilmastopäästöjä aiheuttavaan ja energiatehok-kaampaan suuntaan. Tämä luo uusia ja kasvavia mahdollisuuksia energiateknologian osa-klusterille. Päästökauppamekanismit luovat tulevaisuudessa uutta kysyntää hyvin perin-teisillekin ratkaisuille. Kuitenkin eniten korostuvat uusiutuvien energioiden ratkaisut niinkehittyneillä kuin kehittyvissäkin maissa.

Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvatpäästömaksuina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunnan akti-viteetin ja kysynnän lisäys luo uusia työpaikkoja etenkin haja-asutusalueille.

Ratkaisut siirtyvät kestävän kehityksen suuntaan – vähemmän päästöjä ja vähemmän re-sursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset poltto-ainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sitä kautta senmerkitys tuotannontekijänä korostuvat.


10

Tietotekniikan hyödyntämisellä voidaan parantaa hyötysuhteita ja säästää resursseja uu-sissa ratkaisuissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiinpolttoaineisiin perustuva energiantuotanto. Hajautetun energian tuotannon järjestelmätperustuvat samalla myös älykkäisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltami-nen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristömielessä vaativienpolttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämistä.

Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laittei-den elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden ener-giakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoai-neiden bioteknisen tuotannon ja jalostamisen alueella.

Perinteisesti bioenergia-ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteolli-suutta. Tulevaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuu-den bioenergian raaka-aineista, mutta merkittävän kasvupotentiaalin omaavat myös elin-tarviketeollisuuden sivuvirrat, haja-asutusalueiden jätevesilietteet ja kotieläintaloudestaperäisin oleva lanta.

Kuva 1. Energiateknologian klusteri Suomessa

Lähde: Energiateknologian klusteriohjelma


11

Sähkön ja lämmön-tuotantoteknologiat

HERMIAPirkanmaa

BioenergiaMetsäteollisuuden energian käyttö

JYVÄSKYLÄINNOVATION

Keski-Suomi

Biopolttoainetuotanto

CO2 -vapaat teknologiat

JOENSUUN

TIEDEPUISTOPohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Tulevaisuudenperusenergiat

Materiaalitekniikka

PRIZZTECHSatakunta

Hajautettu energiantuotantoSähkön jakelu ja käyttö

MERINOVAPohjanmaa

VISIO 2013

Suomalaisen energiateknologiaklusterinasema kansainvälisesti kasvavilla

energiateknologian alueillaon merkittävä

Kasvua vauhdittavat teollisuus-lähtöiset tutkimus-, kehitys- ja

koulutusympäristöt

2 Toimialan rakenne

2.1 Yritykset ja toimipaikat

Suomessa oli 327 pk-bioenergia-alan yritystä vuonna 2007. Yritysten määrän kasvu edel-liseen vuoteen verrattuna oli 6,7 prosenttia. Vuoden 2006 tilastotietojen mukaan toi-mialalla oli 368 toimipaikkaa (kuva 2). Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisestivuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiäalan yrityksistä on 90 prosenttia, pieniä yrityksiä 7 prosenttia ja keskisuuria yrityksiä on 3prosenttia.

Kuva 2. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna 2000–2006

Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri

2.2 Liikevaihto kokoluokittain ja toimipaikoittain

Vuonna 2006 toimialan liikevaihto oli 234 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodestanoin 12 prosenttia. Yhtäältä liikevaihdon kasvuun on vaikuttanut uusiutuvien energian-lähteiden käytön uudet tavoitteet EU:n alueella ja toisaalta öljyn hinnan kohoamisen seu-rauksena kohonneiden muiden korvaavien uusiutuvien energiaraaka-aineiden hinnat.Alan liikevaihdosta 69 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 31 % alle10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.

Toimipaikoittainen liikevaihto on vaihdellut varsin merkittävästi yritysryhmittäin (kuva3). Alhaisimmat toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ovat lämpöyrittäjyyden yritysryhmäs-


12

228249

278

303

337 340

368

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

sä vaihdellen vuosittain 268 000 eurosta 321 000 euroon. Lämpöyrittäjyydessä toimipaik-kakohtainen liikevaihto on ollut laskeva. Energiapuunkorjuussa sen sijaan liikevaihto onollut kasvussa vuodesta 2002 alkaen laajentuneista markkinamahdollisuuksista johtuen.Merkittävimmän toimipaikkakohtaisen vuosittaisen liikevaihdon saavutti bioenergiayri-tysryhmä. Toimipaikkakohtainen liikevaihto nousi tässä ryhmässä yli 880 000 euronvuonna 2004.

Kuva 3. Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäin vuosina 2000–2006 (t€).

Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2008 teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö jakehitysnäkymät -tutkimuksen mukaan (kuva 4) alan pk-yritykset arvioivat liikevaihdonmäärän kasvavan merkittävästi seuraavan 3 vuoden aikana. Bioenergiayrityksistä 37 %arvioi liikevaihdon kasvavan yli 20 prosenttia ja 37 prosenttia arvioi liikevaihdon kasva-van 10–20 prosenttia seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaikkia Pk-yrityksiä edustavassaryhmässä vastaavat kasvuennusteet ovat hieman maltillisempia, mutta muutoin saman-suuntaisia. Molemmissa ryhmissä kasvuhakuisia on yli 90 prosenttia yrityksistä.


13

352

425396

487475521

570

640

710

778

286313

272 275

714761

850882

676697

841

321268

267

522517

362

341

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1 000

HakHak

HakHak

HakHak

HakEnpEnpEnpEnpEnpEnpEnp

Lämpö

Lämpö

Lämpö

Lämpö

Lämpö

Lämpö

Lämpö

Bio Bio Bio Bio Bio Bio Bio

Kuva 4. Liikevaihdon kasvuennusteet seuraavan kolmen vuoden aikana

Lähde: TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2008

2.3 Henkilöstön määrä

Bioenergia-alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien (kuva 5).Vuonna 2006 bioenergian toimiala työllisti 1 668 henkilöä. Alan työpaikoista 72 % on yli10 henkilöä ja 28 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa.

Kuva 5. Henkilöstön määrä bioenergia-alalla vuosina 2000–2006

Lähde: Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri


14

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

28

37

35

37

31

20

4 1

33

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki pk-yritykset

Pk-bioenergia

Kasvattaa liikevaihtoa yli 20 % vuodessa Kasvattaa liikevaihtoa 10-20 % vuodessa

Kasvattaa liikevaihtoa 5-10 % vuodessa Säilytetään nykyinen

Ei osaa sanoa

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2008mukaan alan pk-yrityksistä 22 prosenttia arvioi henkilöstön määrän kasvavan, 70 prosent-tia henkilöstön määrän pysyvän samalla tasolla, ja 8 prosenttia arvioi henkilöstömääränvähentyvän lähimmän vuoden aikana.

2.4 Toimialan alueellinen jakauma

Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Pirkanmaan, Poh-jois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen TE-keskusten alueet. Vähiten alantoimipaikkoja on Lapissa. Muutokset toimipaikkojen lukumäärissä edelliseen vuoteenverrattuna ovat olleet vähäisiä. Toimiala työllistää eniten Kainuussa, Pohjois-Savossa jaPohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpiaKaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Taulukoissa 1, 2, 3 ja 4 on esitettyeri yritysryhmien toimipaikkojen lukumäärät, liikevaihto ja henkilöstö TE-keskusalueit-tain, mikäli se havaintoyksiköiden lukumäärän perusteella on ollut mahdollista esittää.

Taulukko 1. Bioenergiaryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2006

TE-keskus Toimipaikat Liikevaihto, t€ Henkilöstö

Etelä-Pohjanmaa 4 *** ***

Etelä-Savo 18 10 051 35

Häme 9 *** ***

Kaakkois-Suomi 1 *** ***

Kainuu 4 6 044 141

Keski-Suomi 8 *** ***

Lappi 2 *** ***

Pirkanmaa 23 18 460 106

Pohjanmaa 11 4 454 29

Pohjois-Karjala 15 5 410 12

Pohjois-Pohjanmaa 40 19 137 162

Pohjois-Savo 25 32 402 174

Satakunta 23 11 272 80

Uusimaa 16 24 351 97

Varsinais-Suomi 14 13 451 64

*** tietoa ei ole saatavissa tietosuojasta johtuenLähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

Bioenergiaryhmän liikevaihto on 148 milj. euroa, toimipaikkojen lukumäärä 213 ja henki-löstön määrä yhteensä 989. Bioenergiaryhmän liikevaihdon ja henkilöstön perusteella toi-minta on merkittävintä Keski-Suomessa, Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Poh-janmaalla. Bioenergiaryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstömäärä on esitetty tau-lukossa 1.


15

Bioenergiayritysten tietojen saantia vaikeuttaa erityisesti se, että suuri osa pk-bioener-giayrittäjyydestä tapahtuu maatalouden harjoittamisen ohella, jolloin toiminta ei tilas-toidu tilastokeskuksen tilinpäätöstietoihin tai yritys- ja toimipaikkarekisteritietoihin.Sama ilmiö koskee myös hakeyrittäjäryhmää, energiapuuyrittäjyyttä ja lämpöyrittäjyyttä.

Lämpöyrittäjäryhmän osalta merkittävintä toiminta oli Varsinais-Suomessa, Pirkanmaal-la, Pohjanmaalla ja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Alueellisesti lämpöä tuottavien laitostenkokonaislukumäärä Suomessa vuoden 2007 lopussa oli noin 350 kappaletta. Tilastokes-kuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä löytyivät vain alla olevan taulukon 2 mukaisettiedot. Ilmiö johtuu samasta seikasta kuin bioenergiayritysryhmässä. Merkittävää osaalämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuotantotoiminnan ohella, joka vai-keuttaa tietojen saatavuutta.

Taulukko 2. Lämpöyrittäjäryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2006


Uusimaa 2 *** ***

Varsinais-Suomi 5 5 269 47

Satakunta 1 *** ***

Häme 3 *** ***

Pirkanmaa 7 488 2

Kaakkois-Suomi 2 *** ***

Etelä-Savo 4 994 2

Pohjois-Savo 5 501 4

Pohjois-Karjala 1 *** ***


Etelä-Pohjanmaa 2 *** ***

Pohjanmaa 6 452 1

Pohjois-Pohjanmaa 3 *** ***

Lappi 2 *** ***

*** yhteensä-tietoa ei ole saatavissa tietosuojasta johtuenLähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

Energiapuuryhmän toiminta on keskittynyt Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon, Keski-Suo-meen, Kaakkois-Suomeen ja Hämeeseen (taulukko 3).


16

Taulukko 3. Energiapuuryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2006


Uusimaa 3 *** ***

Varsinais-Suomi 3 *** ***

Satakunta 1 *** ***

Häme 7 6 647 56

Pirkanmaa 4 3 476 18

Kaakkois-Suomi 7 4 239 35

Etelä-Savo 10 7 139 56


Pohjois-Karjala 5 1 158 13

Keski-Suomi 9 9 598 89

Etelä-Pohjanmaa 4 2 045 18

Pohjanmaa 1 *** ***

Pohjois-Pohjanmaa 4 945 11

Kainuu 2 *** ***


Hakeyritysryhmän toiminta on merkittävimmin keskittynyt Kaakkois-Suomeen, Poh-jois-Savoon ja Etelä-Pohjanmaalle.

Taulukko 4. Hakeyritysryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2006


Uusimaa 3 *** ***

Varsinais-Suomi 1 *** ***

Satakunta 2 *** ***

Häme 3 *** ***

Kaakkois-Suomi 4 5 522 47

Etelä-Savo 1 *** ***


Pohjois-Karjala 3 *** ***


Etelä-Pohjanmaa 8 868 14

Pohjanmaa 2 *** ***

Pohjois-Pohjanmaa 2 *** ***

Lappi 1 *** ***



17

3 Markkinoiden rakenne ja kehitys

3.1 Markkinoiden kokonaiskuva

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen energiayhteistyöhön. EU:n vuonna 1997 jul-kistama Valkoinen kirja asetti tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuvien energianlähteisiinperustuvan energian osuus, kolminkertaistaa bioenergian käyttö ja 10-kertaistaa biosäh-kön tuotanto vuoteen 2010. USA julkisti vastaavan ohjelman. Siellä tavoitteena on myöskolminkertaistaa bioenergian käyttö vuoteen 2010 mennessä. Kioton pöytäkirjan ilmasto-ja ympäristösopimukset ja niiden jatkokäsittely vaikuttavat voimakkaasti kansainväliseenkauppaan, maitten energiapolitiikkaan sekä ympäristöystävällisemmän ja energiatehok-kaamman teknologian kehittämiseen ja käyttöön ottoon. Kansalliset ilmasto-ohjelmatovat työn alla. Varsinkin Pohjoismainen ja EU:n sisäinen yhteistyö on voimistunut viimevuosina. Energia-ala on globalisoitunut.

Biomassan käyttöpotentiaali on Suomessa noin 200 TWh, samoin Ruotsissa. Norjassa seon 30 TWh ja Tanskassa 40 TWh. Suomessa ja Ruotsissa bioenergian käyttö voidaan siisyli kaksinkertaistaa nykytilanteeseen verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden kokonais-käytön jakautuminen Suomessa vuonna 2006 on kuvattu alla kuvassa 6. Energian koko-naiskulutusta on tarkasteltu sivulla 39.

Kuva 6. Uusiutuvien energialähteiden käyttö vuonna 2006

Lähde: Tilastokeskus

Suomessa bioenergian käytön lisäystavoite vuoteen 2010 mennessä on 31 terawattituntia,joka on 7,5 % kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2007, uusiutuvien energialähteiden


18

edistämisohjelman mukaan. Ruotsin tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä 50 % vuo-teen 2010 mennessä. Siellä suurin kasvu on kiinteistö- ja lämpölaitoskokoluokissa ja bio-sähkön tuotanto arvioidaan kuusinkertaistuvaksi nykyisestä 3,3 terawattitunnista 20 tera-wattituntiin. Norjassa bioenergian käyttö pyritään nostamaan nykyisestä 13 terawattitun-nista 18 terawattituntiin vuoteen 2010 mennessä. Tanskan tavoitteena on myös lisätä bio-energian käyttöä runsaasti ja käyttää bioenergiaa 22 terawattituntia vuonna 2010.

Rintalan työryhmän (2007) mukaan bioenergian käytön arvioitu lisäys 100 TWh:n nyky-tasolta vuoteen 2015 on 20 % nykytoimilla, ja kiihdytetyillä edistämistoimilla lisäysmah-dollisuuksiksi on arvioitu jopa 50 %. Vuoteen 2015 mennessä kiihdytetty kasvu vastaabioenergian osuuden kasvua primäärienergiankulutuksesta 34 %:iin, josta turpeen osuusolisi 6 %- yksikköä (kuva 7). Bioenergia-ala tarjoaisi työmahdollisuuksia arviolta 12 500henkilötyövuotta lisää nykytilanteeseen verrattuna. Kivihiilen ja öljyn korvaaminen kas-vavalla bioenergian käytöllä vähentäisi energian tuotannon ja liikenteen hiilidioksidipääs-töjä noin 7,5 miljoonaa tonnia nykytoimilla saavutettavaan vähenemään verrattuna. Arvi-oita siitä, kuinka suuri osa tavoitteista voisi toteutua markkinaehtoisesti eri fossiilisenenergian hintatasoilla ja kuinka suuret julkisen vallan ohjaustoimet ja panostukset olisivattarpeen, tulee päivittää säännöllisesti teknologian kehityksen myötä.

Kuva 7. Arvio bioenergian käytön lisäyksestä polttoaineittain vuoteen 2015 mennessä.

Lähde: TEM, työryhmäraportit

Tätä raporttia kirjoitettaessa hallitus on viimeistelemässä kansallista ilmasto- ja energia-strategiaa, joka annetaan eduskunnan käsiteltäväksi 17. marraskuuta 2008. EU:n tasolla


19

on tarkoitus joulukuussa 2008 hyväksyä ilmasto- ja energiapaketti vuosille 2013–2020.Kioton ilmastosopimuksen jatkosta on tarkoitus sopia maailmanlaajuisesti vuoden 2009lopulla. Näiden edellä lueteltujen vaikeiden päätösten valmistelun aikana maailmalla vel-loo lisäksi finanssi- ja rahoituskriisi. Muutokset suuntaan tai toiseen ovat siis mahdollisianäistä ilmasto- ja energia-alan supervuosista johtuen.

Maailman bioenergiamarkkinat Suomen näkökulmasta kohdistuvat tällä hetkellä lähinnäpellettien ja biodieselin (Neste Oilin NexBTL) kauppaan. Tulevaisuudessa liikenteenpolttonesteisiin jo nytkin sekoitettava biokomponentin portaittain nouseva tavoiteosuusEuroopassa johtaa biodiesel- ja etanolimarkkinoiden laajempaan avautumiseen ja kysyn-nän lisääntymiseen Euroopan ja maailmanmarkkinoilla.

Pelletti

Puupelletit ovat eniten markkinoituja puuperäisiä bioenergiaraaka-aineita ja pellettien ky-syntä on lisääntynyt vuonna 2005 sekä lämmön että sähkön tuotannon raaka-aineena.Vuonna 2006 EUBIONET yhteistyötahot ovat raportoineet eri EU:n jäsenmaissa kysyn-nän kohonneen yli tuotannon tason ja pelletin hinta on ollut nopeassa nousussa. Hinta onnoussut eniten Italiassa, Itävallassa ja Saksassa. Maltillisempaa hinnan nousu on ollutSuomessa ja Ruotsissa. Esimerkiksi Itävallassa pelletin hinta kilolta on noussut tammi-kuusta 2006 tammikuuhun 2007 17,78 sentistä 26,05 senttiin. Hinnannousu kalenterivuo-den aikana on siis ollut 46 prosentin luokkaa. Samanaikaisesti metsäteollisuuden raaka-ai-neiden hinnat ovat kohonneet.

Pellettien loppuhintaan vaikuttaa Euroopan tasolla myös maiden erilainen biopolttoainei-den arvonlisäverokohtelu tuotteittain. Saksassa arvonlisävero on olki- ja puupelleteille 7%, mutta 16 % muille biopolttoaineille. Puolassa vastaavasti polttopuiden ja metsähak-keen arvonlisävero on 7 %, mutta 22 % muille biomassasta valmistetuille polttoaineille.Ranskassa arvonlisävero puuperäisille biopolttoaineille on 5,5 % ja muille biomassastavalmistetuille polttoaineille 19,9 %. Suomen arvonlisäverokanta on vastaavasti 22 %.

Pelletin hintakehitykseen vaikuttaa merkittävästi myös öljyn ja muiden fossiilisten poltto-aineiden hinnan kehitys maailman markkinoilla. Pelletin hinta on ollut huipussaan vuonna2008 johtuen öljyn hinnan ennätyskorkeasta tasosta. Öljyn hinta on käynyt korkeimmil-laan 147 dollarissa (heinäkuun alku 2008) barrelilta, kun taas tätä kirjoitettaessa öljyn hin-ta on ollut merkittävästi laskussa. Laskun odotetaan jatkuvan, johtuen Yhdysvaltain mark-kinoilta alkaneesta finanssi- ja rahoitusalan maailmanlaajuisesta kriisistä. Lokakuun alunöljyn maailmanmarkkinahinta (10.10.2008) oli 78 dollaria barrelilta. Laskua huippuhin-toihin verrattuna on tapahtunut yli 40 %. Tämän suuntainen hintakehitys asettaa kaikkienuusiutuvien energianlähteiden kannattavuuslaskelmat jälleen aivan uusiin lähtöasetelmiinja huonontaa fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten biopolttoaineiden kannattavuus-vertailuja.

Ulkomaan kaupassa tullin käyttötariffilistaan (CN-koodi) on luetteloitu 8 CN-koodia liit-tyen biopolttoaineisiin tai näiden raaka-aineisiin; pyöreä puu, polttopuu, hake, sahanpuru,


20

puuteollisuuden puujäte ja kutterinlastu (mukaan lukien pelletit), polttopuu, mäntyöljy,turve, etanoli, MTBE ja ETBE. Tullitilastojen perusteella ei erotella tuotteen loppukäyt-töä tai raaka-ainekäyttöä. Lisäksi erilaiset tuotteet voivat olla saman CN-koodin (4401) al-la, esim. kutterinlastu ja pelletti.

Biokaasun tuotanto ja käyttö EU:ssa

Komissio julkaisi tammikuussa 2007 kertomuksen jäsenmaiden edistymisestä uusiutuvis-ta energialähteistä tuotetun sähkön käytössä. Kertomuksen mukaan vuonna 2005 bio-kaasulla tuotettiin lähes 55 000 GWh energiakäyttöön Euroopan unionin jäsenvaltioissa.Tästä noin kaksi kolmasosaa käytettiin sähkön ja yksi kolmannes lämmön tuotantoon.Nykyisillä jätemäärillä EU:n biokaasuvarojen kokonaismäärän arvioidaan olevan yli230 000 GWh. Kuvassa 8 on esitetty EU:n jäsenvaltioiden biokaasuntuotanto raaka-aine-lähteittäin.

Vuoden 2006 tilastojen mukaan kaksi suurinta biokaasuntuottajamaata (sähkön tuotanto)olivat Saksa (7338 GWh) ja Yhdistynyt Kuningaskunta (4997 GWh), joiden tuotanto olikaksi kolmasosaa koko EU:n tuotannosta. Kaksi muuta suurempaa biokaasusähköntuotta-jaa olivat Italia (1233 GWh) ja Espanja (674 GWh). Esimerkiksi Saksassa biokaasulaitok-sia oli runsaat 3 500 ja niiden yhteenlaskettu sähköteho oli n. 1 100 MW ja lämpöteho2 200 MW. Biokaasua niissä tuotettiin runsaan 18 000 GWh verran. Vuonna 2006 Saksaon selvästi Euroopan suurin biokaasuntuottaja. Ripeä kasvu on ollut erityisesti toteutetunsyöttötariffijärjestelmän ansiota.

Kuva 8. EU:n sekä eräiden jäsenvaltioiden biokaasuntuotanto vuonna 2005 raaka-ainelähteittäin

Lähde: EurObserver 2006 ja Biokaasulaitosrekisteri IX.


21

EU yhteensä

Kaatopaikkakaasu

Jätevedenpuhdistamot

Muu biokaasu

UK

DE

ITES

FR

NL

SE

DK

FI

54 950 GWh

18 600

18 540

4 3803 690

2 430

1 630

1 070

345

425

EU yhteensä

Kaatopaikkakaasu

Jätevedenpuhdistamot

Muu biokaasu

UK

DE

ITES

FR

NL

SE

DK

FI

UK

DE

ITES

FR

NL

SE

DK

FI

UK

DE

ITES

FR

NL

SE

DK

FI

54 950 GWh

18 600

18 540

4 3803 690

2 430

1 630

1 070

345

425

Koko EU:n tasolla suurimpana raaka-ainelähteenä olivat kaatopaikkojen jätteet. Kaato-paikkakaasua tuotettiin energiakäyttöön noin 34 500 GWh vastaava määrä. Jätevedenpuh-distamoilla tuotettiin biokaasua noin 10 500 GWh Mtoe ja maatalouden laitoksissa, kiin-teän jätteen käsittelylaitoksissa sekä keskitetyissä yhteismädättämöissä noin 10 000 GWh.Eri jäsenvaltioissa on kuitenkin varsin suuria eroja raaka-ainelähteiden hyödyntämisessä.Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa suurin osa biokaasusta tuotetaan maatalouden raa-ka-aineista, kuten lannasta ja peltobiomassoista. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa,Espanjassa ja Italiassa kaatopaikkakaasua tuotetaan eniten ja Ruotsissa puolestaan jäteve-denpuhdistamojen biokaasu on merkittävin.

Biokaasuun perustuvan sähköntuotannon kasvu on ollut voimakasta viimeisen kymmenenvuoden aikana. Kasvuprosentti vuonna 2002 oli 24 %, vuonna 2003 13 %, vuonna 200422 % ja vuonna 2005 15 %. Vuonna 2005 biokaasulla tuotettiin sähköä noin 14,9 TWh.

Kuva 9. Biokaasuun perustuvan sähköntuotannon kehittyminen EU:n 25 jäsenvaltios-sa vuodesta 1990 vuoteen 2005

Lähde: Komission kertomus jäsenmaiden edistymisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytössä,KOM(2006) 849.

Lämmön ja sähkön tuotannon lisäksi biokaasua voidaan käyttää polttoaineena liikentees-sä. Ruotsissa on jo 779 biokaasukäyttöistä linja-autoa, ja yli 4 500 henkilöautossa käyte-tään polttoaineena biokaasua tai maakaasua. Lisäksi on käytössä yksi tällaista polttoainet-ta käyttävä juna.

Biodieselin tuotanto EU:n alueella

Biodieselin tuotanto EU:n alueella oli vuonna 2007 yhteensä 5 713 tuhatta tonnia. Tuotan-to kasvoi edellisestä vuodesta 16 prosenttia. Euroopan kokonaistuotantokapasiteetti ontällä hetkellä yhteensä 16 000 tuhatta tonnia. Teollisuusmittakaavan laitoksia on yhteensä241 kappaletta.


22

0

2.000

4.000

6.000

8.000

10.000

12.000

14.000

16.000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Ele

ctrici

tyfr

om

bio

gas

[GW

h]

DE UK

IT ES

FR AT

NL DK

BE GR

IE PT

SE LU

FI PL

CZ SI

HU EE

SK LA

LT

0

2.000

4.000

6.000

8.000

10.000

12.000

14.000

16.000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Ele

ctrici

tyfr

om

bio

gas

[GW

h]

DE UK

IT ES

FR AT

NL DK

BE GR

IE PT

SE LU

FI PL

CZ SI

HU EE

SK LA

LT

Kuva 10. EU alueen biodieselin tuotanto vuosina 1998–2007

Lähde: European biodiesel board

Suurimmat tuottajamaat ovat Saksa (2 890), Ranska (872) ja Italia (363). Saksassa bio-dieselin kulutukseen on merkittävästi vaikuttanut veropolitiikka. Verohelpotukset ovatmääräaikaisina asteittain poistumassa ja samalla myös biodieselin kulutus on vähentynytmerkittävästi. Vuodesta 2012 alkaen polttoainekäyttöön tarkoitetun biodieselin ja kas-viöljyn hintaan sisältyy samansuuruinen polttoainevero, joka on suuruudeltaan 45 senttiälitralta.

Taulukko 5. Saksan polttoaineverojen suuruus biodieselillä ja kasviöljyillä 2007–2012.

Vuosi Biodieselsenttiä/litra

Kasviöljysenttiä/litra

2007

2008

2009

2010

2011

2012

9

15

21

27

33

45

0

10

18

26

33

45

Lähde: Biofuel in Germany 2006.

Etanolin tuotanto EU:n alueella

Etanolin tuotanto EU:n alueella oli vuonna 2007 yhteensä 1 771 miljoonaa litraa. Tuotan-to kasvoi edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Suurimmat tuottajamaat ovat Saksa (578 milj.litraa), Ranska (394), Espanja (348) ja Puola (155). Suomeen ei vielä vuonna 2007 rekiste-röitynyt etanolin tuotantoa. ST 1 on kuitenkin aloittanut etanolin tuotannon pienemmissätuotantolaitoksissa elintarviketeollisuuden sivutuotteista. ST 1 toimii kuitenkin pääasial-lisesti bensiininjakelussa, ja täten etanolin tuotanto muodostaa vain pienen osan yrityksenkokonaisliikevaihdosta, joka on yli miljardi euroa.


23

3.2 Kotimaan markkinat

Maamme energiastrategia ja bioenergian käytön lisääminen tukevat toisiaan. Tavoitteenaon fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Metsäteollisuus osaa hyödyntää te-hokkaasti biopolttoaineita energiantuotannossaan. Yhdyskuntien biolämmöntuotantoonon kehitetty korkealuokkaista teknologiaa ja osaamista. Myös sahat ovat kiinnostuneitaCHP- tuotannon (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) mahdollisuudesta. Sähkön-tuotannossa energiayhtiöitä kiinnostavat biopolttoaineiden hyvät seospoltto-ominaisuu-det ja imago. Tulisija- ja pienkattilateknologia on kehittynyt huomattavasti, mikä näkyylisääntyneenä käyttökiinnostuksena. Myös ilmaston ja ympäristön suojeluvaateet puolta-vat biopolttoaineiden voimakasta ja nopeaa lisäämistä. Bioenergian käytön myönteisetvaikutukset ympäristö- ja ilmastokysymyksiin ovatkin Suomelle ratkaisevan tärkeitä.

Bioenergia ei vielä yllä taloudellisella kilpailukyvyllään perinteisten energiamuotojen ta-solle, mutta bioenergian hinta halpenee teknologisen kehityksen myötä. Toisaalta fossii-listen polttoaineiden hinnan kallistuminen ei ole vain hetkellinen trendi, joten bioenergianhintakilpailukyky tulee oletettavasti paranemaan.

Huolestuminen ilmastonmuutoksesta, ympäristönsuojelun voimistuneet vaatimukset,ekologisen valistuneisuuden kasvu, uusien teknologioiden tulo markkinoille, bioenergianmyönteisyys ja hyvä imago sekä toisaalta sähkömarkkinoiden vapautuminen ja samallakilpailun laajentuminen koko EU:n sisällä tulevat vaikuttamaan voimakkaasti energian-tuotantojärjestelyihin vuoteen 2010 mennessä.

EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätäkehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina12 vuotena uusiutuvan energian lisäystarve on hieman suurempi, mutta se on toteutettavailman metsäteollisuuden kasvun vetoapua ja muiden markkinatoimijoiden toimesta.

Suomessa rakennusten lämmityksessä on yli 10 terawattitunnin edestä öljyn käyttöä jäl-jellä. Tämän osuuden osittainenkin korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä lisää uusiu-tuvan energian osuutta, enimmillään jopa 3 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.Tämä lisää bioenergiaraaka-aineiden markkinapotentiaalia merkittävästi. Lisäksi julkisil-la investointitukijärjestelmillä on edistetty ja nopeutettu merkittävästi bioenergiainves-tointeja ja tätä kautta edistetty uusiutuvien energiamuotojen kysyntää. Kerrannaisvaiku-tuksina tarvittavien palvelujen ja raaka-aineiden kysyntä markkinoilla laajenee.

Kiistely ja pohdinta liikenteen biopolttonesteiden lisäämisen oikeasta tasosta jatkuu kii-vaana EU:ssa. Sitovan 10 prosentin käyttötavoitteen täyttyminen liikennepolttonesteissäedellyttää alkuvaiheessa myös laajaa tuontia kotimarkkinoiden laajenevan tuotannonohella. Biomassan laajamittainen energiakäyttö tulee myös aiheuttamaan markkinoillaniukkuutta, jolloin käytettävän bioenergialähteen hinta nousee ja tämä luo mahdollisuuk-


24

sia koko sektorin laajamittaisemmallekin kehittämiselle. Bioenergian laajenevien käyttö-tavoitteiden sitominen toisen sukupolven tuotantotekniikoiden laajamittaiseen käyttöön-ottoon luo merkittäviä mahdollisuuksia kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

3.2.1 Puupolttoaineet

Puuperäisten polttoaineiden käyttö väheni vuonna 2007 kolme prosenttia edellisvuoteenverrattuna. Väheneminen kohdistui erityisesti lämpö- ja voimalaitosten kiinteisiin poltto-aineisiin, joita poltettiin lähes kaksi miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aiem-min. Samalla koko 2000-luvun jatkunut metsähakkeen käytön kasvu kääntyi nyt laskuunensimmäistä kertaa. Vuonna 2007 metsähaketta käytettiin 13 prosenttia vähemmän kuinedellisenä vuonna.

Energian kokonaiskulutukseen vaikutti edellisvuotta lämpimämpi sää, mikä pienensi läm-mitysenergian tarvetta. Eniten pieneni hiilen kulutus, 12 prosenttia. Kulutusta vähensimyös lauhdelaitoksissa tapahtuvan sähkön erillistuotannon korvautuminen tuontisähkölläja vesivoimalla. Vesivoimatuotannon määrä kasvoi edellisvuodesta liki neljänneksellä.Polttoaineista lisääntyi eniten turpeen kulutus, 13 prosenttia. Fossiilisia polttoaineita sensijaan käytettiin vuotta 2006 vähemmän.

Kuva 11. Puupolttoaineen ja turpeen kokonaiskulutus 1970–2007



25

Puun osuus kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta oli edelleen viidennes, jotenpuu on toiseksi tärkein energialähde heti öljytuotteiden jälkeen. Kiinteitä puupolttoaineitapoltettiin vuonna 2007 lämpö- ja voimalaitoksissa kaikkiaan 13 miljoonaa kuutiometriä.Käyttö väheni edellisvuodesta liki 2 miljoonaa kuutiometriä eli 12 prosenttia. Metsäteolli-suuden sivutuotepuun käyttö, 10 miljoonaa kuutiometriä, oli vuonna 2007 alimmillaansitten 2000-luvun. Käyttömäärä oli jopa pienempi kuin vuonna 2005, jolloin metsäteolli-suuden energiantarve laski paperiteollisuudessa pitkään jatkuneiden työtaisteluidenvuoksi.

Sivutuotteista merkittävin polttoaine on perinteisesti ollut kuori. Vuonna 2007 kuortakäytettiin 7.5 miljoonaa kuutiometriä eli yli puolet kaikista kiinteistä puupolttoaineista.Erilaisten puupurujen, lastujen ja -pölyjen energiakäyttö on koko tilastointijaksolla vä-hentynyt eniten, johtuen lähinnä näiden raaka-aineiden kasvaneesta käytöstä pellettiteol-lisuuden raaka-aineena. Puupellettien ja brikettien käyttö lämpö- ja voimalaitosten ener-gian lähteenä lisääntyi kolmanneksen edellisvuodesta. Niiden pääasiallisia käyttökohteitaovat kuitenkin lähinnä pienehköt kiinteistökohtaiset lämpölaitokset, minkä vuoksi puu-pellettien ja brikettien osuus kokonaiskäytöstä on toistaiseksi pysynyt varsin pienenä.

Taulukko 6. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina2000–2007

Lähde: Metsätilastotiedote 15/2008

Koko 2000-luvun jatkunut metsähakkeen käytön ripeä lisääntyminen katkesi vuonna2007. Metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 2,7 miljoonaa kuutiometriä, 13prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lukuun sisältyy varsinaisten energialaitostenlisäksi myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten käyttämä metsähake.


26

Kuva 12. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000–2007


Pääsyy metsähakkeen, samoin kuin muidenkin kiinteiden puupolttoaineiden käytön vä-henemiseen oli päästöoikeuksien hintojen voimakas lasku vuonna 2007. Ensimmäisenpäästökauppakauden (2005–2007) lähestyessä loppuaan toimijoilla oli vielä päästöoi-keuksia jäljellä, jolloin niiden hinnat laskivat lähes nollaan. Tällöin turpeen ja fossiilistenpolttoaineiden käytöstä ei aiheutunut lisäkustannuksia ja näiden tuotteiden edullisemmathintasuhteet ohjasivat energiakäyttöä näiden polttoaineiden suuntaan.

Kansallisessa metsäohjelmassa on metsähakkeelle asetettu tavoitteeksi 8-12 miljoonan kuu-tiometrin vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Nykyisellään pientaloissa käytetäänpolttopuuta, metsähake mukaan lukien, kaikkiaan 6,1miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Merkittävin osa metsähakkeen raaka-aineesta on edelleen peräisin hakkuutähteistä. Noin60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohak-kuualueilta kerättävästä oksa- ja latvusmassasta, kantojen ja juurakoiden käytön osuusmetsähakkeeksi laski lähes kolmanneksen.


27

Taulukko 7. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet 2000–2007.


Vuonna 2007 pellettiä tuotettiin 326 000 tonnia, eli neljänneksen enemmän kuin edellise-nä vuonna. Kotimainen kulutus lisääntyi yli 30 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Valta-osa pelletistä (246 000 tonnia) viedään kuitenkin edelleen ulkomaille, lähinnä Ruotsinmarkkinoille. Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita uusia pelletin tuotantolaitoksia.Vuonna 2009 tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan 700 000 tonnia. Tästä syystä pelletinkotimainen tarjonta tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina.

Taulukko 8. Puupellettien tuotanto, tuonti ja vienti vuosina 2001–2007.


3.2.2 Turve

Turvetta ei nykykäytännössä lueta uusiutuviin luonnonvaroihin ja tästä syystä turpeenasema on vaikeutunut päästökaupan alettua. Tämä johtuu pitkälti siitä, että turpeen hii-lisisältö ja sen mukainen hiilidioksidipäästökerroin on määritelty pelkästään poltosta va-pautuvan päästön mukaan. Näin määritelty päästökerroin on suurempi kuin esimerkiksi


28

kivihiilen päästökerroin. Tämä merkitsee sitä, että voimalaitosten ja lämpökeskusten kan-nattaa korvata turvetta esimerkiksi fossiilisilla tuontipolttoaineilla.

Turpeen koko elinkaaren huomioonottavan päästötaseen määrittelyä varten organisoitiinlaaja tieteellinen tutkimusohjelma, jonka oli määrä tuoda lisävalaistusta tähän kysymyk-seen. Lisäksi Suomi on toiminut aktiivisesti tämän tutkimuksen tuoman tietouden siirtä-miseksi kansainvälisen laskentatyön käyttöön.

Turpeen käyttö erityisesti lauhdesähkön tuotannossa jää ilman uusia toimenpiteitä men-neitä vuosia selvästi pienemmäksi. Tavoitteeksi on asetettu turpeen tuotannon ja käytönvoimavarojen hyödyntäminen jatkossakin työllisyyttä ja alueellista kehitystä tukemaan.Työ- ja elinkeinoministeriö on tuottanut selvityksen siitä, miten turpeen asema voitaisiinturvata tuontipolttoaineita vastaan lauhdesähkön tuotannossa. Kansallisten bioenergiata-voitteiden saavuttamisen kannalta olisi tärkeätä, että turpeen kilpailukyky varmistetaanyhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, ja lämmön erillistuotannossa fossiilisiintuontipolttoaineisiin verrattuna. Turpeen energiakäyttöön vaikuttavat ohjauskeinot eivätkuitenkaan saa vaarantaa metsähakkeen ja peltobiomassojen energiankäytön kehittymistä.

Turpeen kohtalon ratkaisevat EU:n tulevat päätökset ja luokittelut. Näiden asioiden osaltakansallinen ilmasto ja energiastrategia on tulossa eduskunnan käsittelyyn 17.11.2008.EU:n tasolla on tarkoitus joulukuussa 2008 hyväksyä ilmasto- ja energiapaketti vuosille2013–2020. Kioton ilmastosopimuksen jatkosta on tarkoitus sopia maailmanlaajuisestivuoden 2009 lopulla.

3.2.3 Peltobiomassat

Ruokohelpi ja olki omaavat peltobiomassojen osalta merkittävimmät raaka-aine potenti-aalit. Ruokohelven viljelyalan kehitys on ollut toistaiseksi varsin nopeaa. Vuonna 2008EU:n energiakasvituen mukainen ruokohelven viljelyala oli Suomessa noin 17 500 ha, ko-konaisviljelyalan ollessa noin 20 000 ha. Vuoteen 2010 mennessä tavoitteeksi on asetettuyhteensä 40 000 hehtaarin viljelyala. Viljelyalueet keskittyvät lähinnä Pohjois- ja Itä-Suo-meen. Laajimmat viljelyalueet ovat käytöstä poistetuilla turvesoilla, mutta etenkin vuon-na 2005 tehdyistä sopimuksista yhä suurempi osa oli tavallisilla viljelmillä sijaitsevallapeltomaalla. Viljelijöiden keskuudessa kiinnostusta uusien viljelysopimusten tekoonnäyttäisi jatkossakin olevan runsaasti. Viljelypinta-alojen kasvua rajoittavat kuitenkineräät laajemman viljelyn myötä esiin tulleet tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat mm.kevään hankalat korjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalienkuljetuksen kannattavuusongelmat, sadon varastoinnin järjestäminen sekä helpin murs-kaus- ja sekoitustekniikkojen puutteellisuus. Todennäköistä onkin, että näiden ongelmienolemassaolo saattaa hidastaa ruokohelven sopimusalojen kasvua ainakin väliaikaisesti.

VTT:n toteutti vuonna 2005 ruokohelven käyttökapasiteettiselvityksen Suomen voimalai-toksissa ja muissa mahdollisissa käyttökohteissa. Selvitys keskittyi tarkastelemaan suurialaitoksia, joissa käytettävä polttoaine ja polttotekniikka soveltuvat ruokohelven vaati-


29

maan seospolttoon. Parhaiten ruokohelven polttoon katsotaan sopivan sellaisten leijuker-roskattiloilla varustettujen voimalaitosten, jossa ruokohelpeä voidaan käyttää seoksenaturpeen kanssa, joskin myös muut kattilatyypit ja seospolttoaineet ovat varauksin käyttö-kelpoisia. Selvityksessä oletettiin ruokohelven osuuden olevan seospoltossa maksimis-saan 10 % koko seosmassasta. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi ruokohelven käytön ja ja-lostuksen kehitysnäkymiä, mm. voimalaitosmäärien kehitystä ja uusia käsittelytapoja ku-ten pelletöintiä sekä muiden peltoenergiakasvien käyttömahdollisuuksia. Selvityksessäkäytiin läpi myös mahdollisten käyttökohteiden sijoittuminen, joka määrää myös potenti-aalisten viljelyalueiden sijainnin. Viljelyalueiden oletettiin sijaitsevan maksimissaan 70kilometrin etäisyydellä käyttöpaikalta. Selvityksen mukaan suurten voimalaitosten mak-simaalinen käyttökapasiteetti vastaa noin 180 000 ruokohelpihehtaarin viljelyalaa. Ruo-kohelven seospolttoon soveltuvia laitoksia on kaikkialla Suomessa, mutta eniten kuiten-kin Vaasa-Oulu-Joensuu-kolmion sisällä.

Olkien energiakäyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, mutta oljen käytön li-säämismahdollisuuksia tutkitaan eri tahoilla. Oljen käyttöä rajoittavat etenkin sen polt-toon liittyvät tekniset ongelmat kuten savukaasujen korroosiovaikutukset sekä tuhkanmäärän ja sulamispisteen aiheuttamat ongelmat. Oljen tarjonta etenkin suorakylvö-menetelmällä viljellyiltä pelloilta näyttäisi kuitenkin olevan lisääntymässä, joten myössen käyttötekniikkaa tulisi kehittää. Mahdollisia kehittämissuuntia voisivat olla esimer-kiksi olkimassan pelletöinti- tai briketöintitekniikoiden jatkokehitys sekä oljen käyttöönsoveltuvien polttolaitosten rakentaminen viljanviljelyseuduille. Peltobiomassojen käyttöja käytön tavoitteet uusiutuvien energioiden edistämisohjelman mukaisesti on esitetty ku-vassa 13.


30

Kuva 13. Peltobiomassan käyttö vuosina 2000–2006, tavoite 2010 ja visio 2025

Lähde: Tilastokeskus (UEO 2003–2006 mukaisesti)

3.2.4 Viljelemätön biomassa

Etelä-Suomen rannikoiden noin 30 000 hehtaarin laajuiseksi arvioidut ruovikot (järviruo-ko) muodostavat merkittävän bioenergiapotentiaalin. Huolellisesti suunniteltuna kor-juu-tuotantoketjuna tämä on varteenotettava lisä seospolttoainetta haketta ja turvetta käyt-tävillä polttolaitoksilla ja maatilojen lämpökattiloissa. Järviruoko on energiasisällöltäänlähes puuhakkeen veroista ja laskennallisesti Etelä-Suomen ruovikot tuottaisivat biomas-saa 150 000 tn ja energiaksi muutettuna 630 GWh. Kesällä vihreänä korjattava järviruokosen sijaan soveltuu karjanlannan kanssa yhdistettynä biokaasun tuotantoon, jolloin ener-gian tuotanto vastaavasti lisääntyy 10 %. Järviruoko on yksi merkittävä viljelemätön bio-massavaranto, jonka hyödyntäminen mahdollistaa hajautetun energian tuotannon lisäksimyös vesistönhoidolliset myönteiset vaikutukset, luonnonmukaisen lannoitteen tuotan-non sekä paikallisesti työllistävät vaikutukset. Viljelemättömänä biomassan tuotantoalu-eena voidaan pitää myös ympäristötukijärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitä sekä kos-teikkoja. Maaseutuohjelmakaudella 1995–1999 on perustettu noin 2300 hehtaaria suoja-vyöhykkeitä, 20-vuotisiin sopimuksiin perustuen.

Suojavyöhykkeillä on hoitovelvoite, joka edellyttää niitetyn vihermassan poistoa. Vilje-lemättömiä biomassoja on pyritty hyödyntämään esimerkiksi Vakka-Suomessa uusienaluelämpölaitosten sekä biokaasulaitosten energialähteenä. Käytännön ongelmana on ol-lut se, että järviruo’on korjuuta ei ole monista myönteisistä vaikutuksistaan huolimattatuettu muiden uusiutuvien energianlähteiden tapaan.


31

3.2.5 Biokaasu

Biokaasu määritellään yleensä lähinnä metaanista ja hiilidioksidista koostuvaksi anaero-bikäsittelyllä tuotettavaksi kaasuksi. Anaerobisessa käsittelyssä bakteerit hajottavat or-gaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa erityisissä reaktori-laitoksissa, joissa mädätetään orgaanista ainesta, kuten lantaa, kasvi- tai eläinperäisiä jät-teitä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Lisäksi kaatopaikoilla muodostuu niihin vietyjenorgaanisten jätteiden hajotessa vastaavaa kaasua, jota yleensä nimitetään kaatopaikka-kaasuksi.

Biokaasun koostumus vaihtelee jonkin verran riippuen siitä onko kyseessä reaktorilaitok-sessa vai kaatopaikalla tuotettu kaasu ja mikä on käytetyn raaka-aineen koostumus. Ylei-sesti kuitenkin metaanin osuus on noin 40–70 tilavuusprosenttia ja hiilidioksidin osuus onnoin 60–30 tilavuusprosenttia. Lisäksi kaasu voi sisältää pieniä määriä muun muassa vesi-höyryä, typpeä, happea ja rikkiyhdisteitä. Metaanipitoisuudella on vaikutusta biokaasunlämpöarvoon, joka tyypillisesti on noin 4-7 kWh/m3. Puhtaan metaanin lämpöarvo on 10kWh/m3. Kuvassa 14 on esitetty biokaasun käyttö ja käytön tavoitteet uusiutuvien energi-oiden edistämisohjelman mukaisesti vuonna 2010 ja visio 2025.


32

Kuva 14. Biokaasun käyttö vuosina 1990–2006, tavoite 2010 ja visio 2025


Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset,maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilai-sia raaka-aineita. Vuonna 2005 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 29, joista maati-lalla toimivia laitoksia oli 10. Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaanSuomessa on 62 biokaasulaitosta (Kuva 15).


33

Kuva 15. Biokaasulaitokset Suomessa

Lähde: Pöyry Energy Oy

Biokaasun tuotanto on Suomessa lisääntynyt 1990-luvun puolesta välistä varsin voimak-kaasti (Kuva 16). Kasvu johtuu pääosin kaatopaikkakaasun tuotannon lisäyksestä, kuntaas reaktorilaitosten tuotanto on pysynyt vakaana. Kaatopaikoilla biokaasun tuotannonlisääminen on pitkälti seurausta kaatopaikkakaasun keräämisestä ja hävittämisestä anne-tuista velvoitteista. Asiasta on säädetty kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätök-sessä (861/1997), jonka mukaan 1.1.2002 tai myöhemmin käytössä olevilla kaatopaikoillamuodostuva kaasu on otettava talteen ja tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää taikkasitten hävittää (soihdutus). Edellä mainittu päätös myös velvoittaa selvittämään kaasunmuodostumista ja seuraamaan sitä. Päätös ei koske niitä kaatopaikkoja, jotka on suljettuennen vuotta 2002.


34

Kaatopaikka

Jätevedenpuhdistamo

Teollisuuden jätevedenpuhdistamo

Yhteismädätyslaitos

Maatila

Kuva 16. Biokaasun tuotannon kehittyminen Suomessa vuosina 1997–2005

Lähde: Suomen Biokaasukeskus

Kokonaisuudessaan biokaasua tuotettiin yhteensä 144,9 milj. m3 vuonna 2005. Tästä kaa-topaikkojen osuus oli 118,4 milj. m3 ja reaktorilaitosten 26,5 milj. m3.

Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä 10–15 biokaasulaitoshanketta, joista suurinosa on yhteismädättämöjä. Ämmässuon kaatopaikalla on suunnitteilla merkittävä bio-kaasun hyödyntämisen lisäys. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön toteuttaman aie-haun (kesä 2008) kautta jätettiin yhteensä 48 biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävääsuunnitelmaa.

Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mut-ta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina erityisesti kiristyneidenympäristönormien ja jätehuoltomääräysten sekä uusiutuvan energian ja liikenteen bio-polttoaineiden edistämistavoitteiden myötä. Mahdollisuudet teknologiseen kehitykseen,uuteen yritystoimintaan sekä työpaikkojen ja vientimahdollisuuksien lisääntymiseen ovatalalla merkittävät, mutta niitä on toistaiseksi hyödynnetty vasta vähän.

3.2.6 Biodiesel ja etanoli

Biodieselin tuotanto on laajemmin vasta alkamassa Suomessa. Biodieseliä kaupalliseentuotantoon valmistavia laitoksia on vain muutama. Näistä Neste Oilin valmistamaNExBTL polttoaine on ainoa Euroopan markkinoille laajemmin markkinoitava biodiesel-valmiste. NExBTL on Neste Oilin kehittämä korkealaatuinen uusiutuvista raaka-aineista(öljypalmu) valmistettava diesel. Ensimmäinen NExBTL-laitos otettiin käyttöön Por-voossa kesällä 2007, ja sen kapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Ensimmäisen vuodentuotanto oli 30 000 tonnia, joka on rekisteröitynyt myös EU komission ylläpitämään rekis-teriin. Ensimmäisen laitoksen viereen on rakenteilla toinen samankokoinen laitos ja sen


35

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Milj. m3

Reaktorilaitokset

Kaatopaikat

Yhteensä

on määrä valmistua vuonna 2009. Tämän lisäksi yhtiö rakentaa 800 000 tonnin laitoksetSingaporeen ja Rotterdamiin. Singaporen laitoksen on määrä valmistua vuoden 2010 ai-kana ja Rotterdamin laitoksen vuonna 2011. Laitokset perustuvat Neste Oilin kehittämäänomaan NExBTL-tuotantoteknologiaan. NExBTL poikkeaa valmistusmenetelmältään ha-jautetun biodieseltuotannon laitoksista. Neste Oilin tuotantomenetelmä perustuu synteet-tiseen vetykäsittelyyn, jolloin käsittelyprosessissa ei synny merkittävässä määrin sivu-tuotteita.

Perinteisen biodieselin, jossa bioöljy vaihtoesteröidään alkoholin kanssa, valmistusta onhidastanut se, että perinteinen rypsibiodisel (RME = rypsimetyyliesteri) on verottomanatuotantokustannuksella mitattuna ollut selvästi fossiilista dieseliä kalliimpaa. Viime ai-koina ennätyskorkea raakaöljyn hinta on kuitenkin selvästi kaventanut tätä eroa. EU:ssabiodieselin tuotanto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Pääraaka-aine on rypsi jasuurimmat tuottajamaat ovat Saksa, Ranska ja Italia.

Rypsibiodieselin valmistuksessa syntyy kaksi sivutuotetta. Öljyn puristuksen sivutuottee-na syntyy rypsirehua ja RME:n tuotannossa raakaglyserolia. Rypsirehulla voidaan korva-ta soijarehua sikojen ja nautojen ruokinnassa ja samalla parantaa kotimaista valkuaisoma-varaisuutta. RME:n tuotanto on niin tuotantotukien kuin markkinoidenkin osalta vahvastisidoksissa muuhun maatalouteen ja maatalouspolitiikkaan. Ongelmana on lähinnä bio-dieseltuotannolle taloudellisesti riittävän viljelypinta-alan saavuttaminen. Kasvavan ryp-sialan myötä korkealaatuisin osa kotimaisesta rypsistä voisi kohdentua elintarvikekäyt-töön ja loput polttoaineeksi.

Suomessa rypsin markkinahinta on kiinteässä yhteydessä Ranskan raaka-ainepörssiMATIF:iin. Tähän puolestaan vaikuttaa huomattavasti soijan maailmanmarkkinahinta,jonka tärkein määrittäjä on USA:n soijasato. Rypsin maailmanmarkkinahinta on vaihdel-lut merkittävästi viime aikoina, vuoden 2005 alusta vuoden 2008 tammikuulle välillä185–500 euroa/tonni.

EU:n polttoainenormin EN 590 laatuvaatimukset rajoittavat biodieselin käytön osanapolttoaineseosta maksimissaan viiteen prosenttiin. Ongelmia syntyy lähinnä moottorin se-kundäärisissä osissa kuten letkuissa ja tiivisteissä, koska biodiesel on vahva liuotin.Lisäksi rypsibiodieselin kylmäominaisuudet ovat huonommat kuin normaaleilla Suomes-sa käytettävillä talvilaatuisilla dieselpolttoaineilla.

Biodieselin hajautettuun tuotantoon liittyy vielä kuitenkin merkittäviä lopputuotteen laa-tuun liittyviä puutteita. Riittävän tasalaatuisen ja EU:n polttoainenormit täyttävän bio-dieselin valmistus edellyttää tuotantolaitoksilta parempaa laadun varmistusta ja riittävääomavalvontaa. Biodieseliä on Suomessa saatavissa 6 pienvalmistajalta. Näistä suurin onRovina Oy, joka valmistaa Uudessakaupungissa biodieseliä pääosin kalaperkuujätteestä.

Vuonna 2004 Suomessa käytettiin 2013 miljoonaa kiloa dieseliä ja 2062 miljoonaa kiloakevyttä polttoöljyä. Jos rypsin koko tuotantopotentiaali valjastettaisiin käyttöön ja elintar-


36

vikekäyttö sekä rypsin tuonti pysyisivät ennallaan, RME-tuotannossa voitaisiin käyttäänoin 75 miljoonaa kiloa rypsiöljyä. tämä vastaa noin 1,8 prosenttia Suomen diesel- ja polt-toöljyn vuosittaisesta käytöstä. Täysi omavaraisuus rypsin osalta jättäisi RME:n tuotan-toon 30 miljoonaa kiloa, joka vastaa diesel- ja polttoöljyn markkinoista noin 0,7 prosentinosuutta.

Biodieseltuotannon sivutuotteena syntyvän valkuaispitoisen rypsipuristeen markkinat onmyös varmistettava kilpailukykyiseen hintaan koko tuotantoprosessin kannattavuudenvarmistamiseksi. Tuotantoprosessin raaka-aineesta 3/4 osaa jää sivutuotteeksi, kun hyö-dynnettävän öljyn määrä on 1/4 osaa. Lisäksi prosessissa muodostuvan toisen sivutuot-teen glyserolin markkinat ovat huomattavasti rajallisemmat, joskaan sen vaikutukset eivätole dramaattiset RME:n tuotantokustannuksiin vähäisestä määrästä johtuen. Lisäksi gly-seroli voidaan toissijaisesti polttaa energian lähteeksi.

Suomessa valmistetaan etanolia ainoastaan pieniä määriä lähinnä ST 1-yrityksen toimes-ta. Yritys on valtakunnallinen bensiininjakelija ja toiminnan kokonaisliikevaihdosta vainmurto-osa kohdistuu uusiutuvien biopolttonesteiden valmistukseen. ST 1 panostaa kui-tenkin merkittävästi biopolttonesteiden tuotekehittelyyn ja teknologian kehittämiseen.Tällä hetkellä etanolia valmistetaan lähinnä elintarviketeollisuuden sivutuotteista.

Suomeen on arvioitu olevan mahdollista perustaa kaksi viljaetanolitehdasta siten, että seei vielä vaaranna elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä ja raaka-aineen saantia.Altia Oy suunnitteli vuonna 2007 laitoksen perustamista Koskenkorvalle, mutta hankkeentoteuttaminen kaatui aivan loppuvaiheessa lähinnä kannattavuusselvityksiin ja etanolintuotannon yhteydessä syntyvän rehuraaka-aineiden markkinointiin ja kuljetuksiin liitty-viin logistiikkaongelmiin. Samanaikaisesti etanolitehtaiden suunnitelmia oli useampia eripuolilla Suomea ja raaka-aineiksi kaavailtiin sokerijuurikasta tai ohraa. Nämä suunnitel-mat eivät ole kuitenkaan toteutuneet lähinnä jalostavien laitosten kannattavuusongelmienvuoksi. Etanolin tuotantokustannus Suomessa on moninkertainen verrattuna Brasilian taiYhdysvaltain markkinoilla tuotettuun etanoliin verrattuna. Lisäksi energiaverodirektii-viin sisältyvän korvaavuusperiaatteen mukaan valmisteveroa on kannettava myös biope-räisistä biopolttoaineista, joita käytetään moottori- tai lämmityspolttoaineena. Veroa onsiis kannettava korvaavasta tuotteesta samalla tavalla kuin sellaisesta energiatuotteesta,jolle on säädetty direktiivissä vähimmäisverotaso. Siten esimerkiksi moottoribensiiniin li-sättävästä etanolista on suoritettava bensiinin valmistevero ja dieselöljyyn lisättävästäkasviöljystä dieselöljyn valmistevero.

Uuden energiaverodirektiivin mukaisesti jäsenvaltio voi soveltaa verovapautta tai alen-nettua verokantaa eläin- ja kasvirasvoihin sekä biomassoista peräisin oleviin tuotteisiin.Veroetu voi koskea vain sitä osaa polttoaineesta tai polttoaineseoksesta, joka on kokonaanbioperäistä. Polttoaine voi siis olla kokonaan verotonta, jos se koostuu pelkästään biope-räisistä komponenteista.

Veroedut voivat olla ainoastaan määräaikaisia. Jäsenvaltion on hyväksyttävä veroalen-nusohjelmat, jotka ovat ajallisesti rajattuja siten, että niiden enimmäiskesto on kerrallaan


37

kuusi vuotta. Veronalennusohjelman käyttöönottoon jäsenvaltiolla on mahdollisuus vuo-sina 2004–2012.

Biopolttoaineiden veroalennusohjelmiin tulevat sovellettaviksi myös Euroopan yhteisönverosyrjintää ja valtiontukia koskevat säännökset. Verotuet lasketaan siis yrityskohtaises-ti alueellisten valtiontukien tukiportaiden (20/25/35 %) mukaiseen enimmäistukikattoonmukaan. Verosyrjintä säännökset tarkoittavat lähinnä sitä, että mikään jäsenmaa ei voiasettaa suojaa omalle tuotannolleen määräämällä korkeampia välittömiä tai välillisiämaksuja muiden jäsenvaltioiden tuotteille. Veroetua ei siis voi myöntää vain kotimaistaalkuperää oleville biopolttoaineille, vaan etu on myönnettävä myös muualta tuoduille, ko-timaisten tuotteiden kanssa samanlaisille tai kilpaileville tuotteille. Veroalennusohjelmis-ta on vuosittain raportoitava EU:n komissiolle.

3.2.7 Lämpöyrittäjyys

Bioenergialla on erittäin suuret lisäkäyttömahdollisuudet pienessä ja keskisuuressa koko-luokassa. Suomessa on noin 20 terawattitunnin lämmitysmarkkinat, joissa lämmönlähtee-nä on muu kuin kaukolämmitys tai polttopuut. Jos lämmitysmarkkinoiden tuon osan ko-koa arvioidaan nykyisellä (15.9.2008, 90 senttiä/litra) kevyen öljyn hinnalla, se on noin1800 miljoonaa euroa/vuosi. Bioenergian käytön lisääntymistä pienessä kokoluokassa onhidastanut se, että kuluttajalle ei ole vielä tarjolla tarpeeksi alan tietoa, osaamista ja palve-luita, joten bioenergian käyttöön siirtyminen koetaan liian hankalaksi. Bioenergian käyttöja käytön tavoitteet vuonna 2010 sekä visio vuonna 2025 on esitetty kuvassa 17 ja energi-an kokonaiskulutus kuvassa 18.

Kuva 17. Bioenergian käyttö alue- ja kaukolämpölaitoksissa 1990–2006, tavoite 2010ja visio 2025



38

Kuva 18. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2006


Tällä hetkellä Suomessa toimii lämpöyrittäjien toimesta noin 350 alueellista lämpölaitos-ta. Tilastoinnin osalta näistä yrityksistä on tavoitettu tähän raporttiin vain noin 40. Tämäjohtuu siitä, että merkittävää osaa lämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuo-tantotoiminnan ohella. On arvioitu, että Suomessa olisi potentiaaliset markkinat ainakin900 alueellisesti toimivalle laitokselle. Tämä edellyttäisi kuitenkin merkittävää aloitettakuntien toimesta toteuttaa lähilämpöverkkoja myös muulla kuin kaukolämpöteknologial-la. Taloudellisesti edullisempi vaihtoehto pienien taajamien toteutukseen olisi lähilämpö-verkkostandardi eli ns. matalamman paineen lämpöverkko.

3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta

Bioenergia-alan yritykset ovat pääsääntöisesti vielä varsin pieniä kansainvälisestä näkö-kulmasta, jolloin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävän panostuksen ja re-surssien aikaansaamiseksi kansainväliseen kilpailuun. Markkinoiden volyymi tulee ole-maan niin suuri, että se antaa mahdollisuuden työllistää tuhansia henkilöitä, etenkin pk-sektorin yrityksissä.

3.3.1 Vienti

Maailman bioenergiamarkkinat kohdistuvat Suomen näkökulmasta tällä hetkellä lähinnäpellettien ja biodieselin (Neste Oilin NexBTL) kauppaan. Tulevaisuudessa liikenteenpolttonesteisiin jo nytkin sekoitettava biokomponentin portaittain nouseva tavoiteosuusEuroopassa johtaa biodiesel- ja etanolimarkkinoiden laajempaan avautumiseen ja kysyn-nän lisääntymiseen Euroopan ja maailman markkinoilla.

Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -tutkimuksen 2008 mukaan kokomaassa joka kuudennen (16 %) pk-yrityksen tuotteita viedään ulkomaille joko itse vietynätai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Pk-bioenergiayritysten


39

Öljy 24 %

Muut fossiiliset 0 %

Maakaasu 11 %

Muut 3 %

Ydinenergia 16 %

Muut uusiutuvat 1 %

Vesi ja tuulivoima 3 %Puupolttoaineet 21 %

Turve 6 %

Hiili 14 %

Uusiutuvat

Ydinenergia,muut (reaktiolämpö-sähkön nettotuonti,vety)

Fossiiliset

keskuudessa vastaava osuus on hieman pienempi (12 %). Lisäksi vientiä harjoittavienPk-bioenergiayritysten liikevaihdosta noin kolmasosa muodostuu viennistä. Pk-bioener-giayrityksillä kokonaisviennistä suoraa vientiä on noin puolet. Pk-bioenergiayrityksistäjoka kymmenes kotimarkkinayritys oli kiinnostunut viennin aloittamisesta ja näistä kaikkiilmoittivat tarvitsevansa ulkopuolista apua viennin aloittamisessa. Joka kymmenesPk-bioenergiayrityksistä ilmoitti panostavansa kansainvälistymiseen voimakkaasti taijonkin verran.

Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät – tutkimuksen mukaan PK-bioenergia-alan yritysten markkina-alueena on valtakunnallinen alue 6 %:lla yrityksistä, alueellinen/maakunnallinen markkina-alue 44 %:lla yrityksistä ja paikalliset markkinat 48 %:lla yri-tyksistä. Vain 2 % näistä yrityksistä toimii laajemmin vientimarkkinoilla. (Kuva 19).

Kuva 19. Pk-yritysten keskeiset markkina-alueet

Lähde: TEM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät - tutkimus 2008

Ulkomaan kaupassa tullin käyttötariffilistaan (CN-koodi) on luetteloitu 8 CN-koodia liit-tyen biopolttoaineisiin tai näiden raaka-aineisiin; pyöreä puu, polttopuu, hake, sahanpuru,puuteollisuuden puujäte ja kutterinlastu (mukaan lukien pelletit), polttopuu, mäntyöljy,turve, etanoli, MTBE ja ETBE. Tullitilastojen perusteella ei erotella tuotteen loppukäyt-töä tai raaka-ainekäyttöä. Lisäksi erilaiset tuotteet voivat olla saman CN-koodin (4401)alla, esim. kutterinlastu ja pelletti.

Kuvaan 20 on koottu tullin CN- koodin 4401 mukaisten vientimäärien (milj. euroa) kehi-tys Ruotsiin vuosina 2002–2007, tämä sisältää lähinnä puupelletin viennin määrän. Pelle-tin vientimäärät ovat kuvan mukaisesti kasvaneet vuosittain melko tasaisesti, vuoden2004 pientä notkahdusta lukuun ottamatta.


40

31

6

27

44

39

48

3

2

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki pk-yritykset

Pk-bioenergia

Valtakunnallinen Maakunnallinen Paikallinen Vienti

Kuva 20. Tullin CN- koodin 4401 mukainen euromääräinen (milj. euroa) vienti Ruotsiinvuosina 2002–2007

Lähde: Tulli /ulkomaankauppatilastot

3.3.2 Tuonti

Tuonnin osalta merkittävimpiä tuotteita ovat nyt ja tulevaisuudessa liikennepolttonestei-siin sekoitettavat biokomponentit, etanoli ja biodiesel. Näiden käyttömäärät tulevat nou-semaan EU:n tavoitteista johtuen merkittävästi lähivuosina. Tähän raporttiin etanolin jabiodieselin tuontiosuuksia ei ole saatu selvitettyä. Lisäksi tuontimäärät liittyvät lähinnäSuomessa polttonesteiden vähittäiskauppatoimintaa ja teollista valmistusta harjoittaviensuuryritysten (Neste Oil ja ST 1) toimintaan. Näiden suuryritysten toiminnan analysointiei kuulunut tämän toimialaraportin tavoitteisiin, koska tässä raportissa käsitellään ainoas-taan Pk-bioenergiayrityksiä. Näiden osalta vientitoiminta rajoittuu lähinnä puupelletinvientiin ja tuontitoimintaa ei merkittävässä määrin harjoiteta näiden yritysten toimesta.


41

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2002 2003 2004 2005 2006 2007

Milj. euroa

4 Investoinnit ja kapasiteettitilanne

4.1 Investoinnit

Pk-bioenergia-alan investoinnit ovat asettuneet noin 30–35 miljoonan euron tasolle vuo-sittain. Vuonna 2006 investoinnit olivat yhteensä 36 milj. euroa ja ennakkotietojen mu-kaan ne jäivät vuonna 2007 noin 32 miljoonaan euroon eli noin 13 prosenttiin bioenergia-toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, ovat in-vestoinnit olleet viime vuosina poistoja jonkin verran suuremmat.

Kuva 21. Nettoinvestoinnit ja poistot

Lähde: Tilastokeskus/Tilipäätösaineisto

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät-tutkimuksen 2008 mukaan bioenergia-alan pk-yritykset arvioivat kuluvan vuoden inves-tointien hieman hidastuvan edelliseen vuoteen verrattuna. Yrityksistä 30 % arvioi inves-tointien määrän kasvavan ja 32 % supistuvan edelliseen vuoteen verrattuna ja 38 % katsootilanteen säilyvän samanlaisena.

4.2 Kapasiteettitilanne

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät-tutkimuksen 2008 mukaan Pk-bioenergiayrityksistä joka toisella kapasiteetti oli alikäy-tössä ja joka toisella normaalikäytössä. Kapasiteetin ylikäytöstä ei ilmoittanut yksikäänbioenergia-alan yritys (kuva 22). Vastaavasti kaikilla Pk-yrityksillä kapasiteetti on alikäy-tössä 45 % ja normaalikäytössä 37 % yrityksistä. Kaikista Pk-yrityksistä 18 % ilmoitti ka-pasiteetin olevan ylikäytössä.


42

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

2004 2005 2006 2007

1 000 euroa

investoinnit poistot

Kuva 22. Tuotantokapasiteetin käyttöaste ( % )

Lähde: TEM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -tutkimus 2008


43

45

50

37

50

18

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki pk-yritykset

Pk-bioenergia

Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö

5 Taloudellinen tila

5.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja

taloudellinen asema

Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008 – tutkimuksen mukaan vajaa kol-masosa kaikista haastatelluista pk-yrityksistä pitää pk-yritysten asemaa kansantaloudessamelko tai erittäin hyvänä ja miltei joka viides melko tai erittäin huonona. Sen sijaan bio-energia-alan pk-yritykset kokevat pk-yritysten aseman kansantaloudessa muita pk-yrityk-siä huonompana. Vain kaksi prosenttia bioenergia-alan vastaajista pitää tilannettaan erit-täin hyvänä ja 20 % melko hyvänä. Vastaavasti 52 % ilmoittaa tilanteensa olevan kohtalai-nen, 24 % melko huonon ja erittäin huonoksi tilanteensa ilmoittaa kaksi prosenttia vastaa-jista.

Pk-bioenergiayritysten yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden kuluttua ovat samallatasolla koko maan pk-sektorin kanssa. Runsas kolmannes odottaa suhdanteiden paranevanja joka kuudes heikkenevän.

Pk-bioenergiayritykset ovat muita pk-yrityksiä optimistisempia suhdannenäkymistään lä-himmän kolmen vuoden kuluttua. Miltei puolet bioenergiayrityksistä odotti suhdanteidenparanevan ja joka seitsemäs heikkenevän lähimmän kolmen vuoden kuluttua. Pk-bioener-giayritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden kuluttua eri osa-alueilla koetaan vientiälukuun ottamatta myönteisiksi. Liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksen suhteenpk-bioenergiayritykset ovat muita pk-yrityksiä optimistisempia.

Taulukko 8. Bioenergiayritysryhmän mediaanitunnuslukuja vuosilta 2004–2007

Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto


44

Vuosi 2 004 2 005 2 006 2 007

Yritysten lukumäärä 162 167 184 178Liikevaihto/yritys, 1000 euroa 173 168 155 208Jalostusarvo/yritys, 1000 euroa 73 69 65 108Taseen loppusumma/yritys, 1000 euroa 164 174 245 266Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa 90 92 91 101Jalostusarvo/henkilö, 1000 euroa 44 44 42 49Myyntikate-% 83,4 77,6 77,5 80,4Käyttökate-% 23,3 19,9 18,6 23,3Liiketulos-% 7,4 5,9 5,6 8,6Rahoitustulos-% 18,3 15,6 14,8 18,4Nettotulos-% 3,2 1,3 2,0 4,0Kokonaistulos-% 3,4 1,3 1,8 3,6Tilikauden tulos-% 6,6 3,9 5,4 7,2Omistajan palkkakorjaus tuotoista -% 0,0 0,0 0,0 0,0Omavaraisuusaste, -% 23,7 20,6 23,1 21,7Suhteellinen velkaantuneisuus -% 60,9 68,2 68,0 69,3Kokonaispääoman tuotto-% 6,8 4,7 6,2 9,4Myyntisaamisten kiertoaika, pv 21,3 20,1 22,1 20,2Ostovelkojen kiertoaika, pv 42,8 59,8 51,0 46,1

Vuosi 2 004 2 005 2 006 2 007

Yritysten lukumäärä 162 167 184 178Liikevaihto/yritys, 1000 euroa 173 168 155 208Jalostusarvo/yritys, 1000 euroa 73 69 65 108Taseen loppusumma/yritys, 1000 euroa 164 174 245 266Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa 90 92 91 101Jalostusarvo/henkilö, 1000 euroa 44 44 42 49Myyntikate-% 83,4 77,6 77,5 80,4Käyttökate-% 23,3 19,9 18,6 23,3Liiketulos-% 7,4 5,9 5,6 8,6Rahoitustulos-% 18,3 15,6 14,8 18,4Nettotulos-% 3,2 1,3 2,0 4,0Kokonaistulos-% 3,4 1,3 1,8 3,6Tilikauden tulos-% 6,6 3,9 5,4 7,2Omistajan palkkakorjaus tuotoista -% 0,0 0,0 0,0 0,0Omavaraisuusaste, -% 23,7 20,6 23,1 21,7Suhteellinen velkaantuneisuus -% 60,9 68,2 68,0 69,3Kokonaispääoman tuotto-% 6,8 4,7 6,2 9,4Myyntisaamisten kiertoaika, pv 21,3 20,1 22,1 20,2Ostovelkojen kiertoaika, pv 42,8 59,8 51,0 46,1

Bioenergiayritysryhmän yritysten tilipäätösten mukaan toimialan yritysten kannattavuuson kokonaistulosprosentilla mitattuna vaihdellut 1,3 ja 3,6 % välillä. Kokonaispääomantuotto on noussut vuodesta 2005 alkaen 1,3 %:sta 4,0 %:iin vuonna 2007. Vakavaraisuuttakuvaava bioenergiayritysten omavaraisuusaste on säilynyt samalla tasolla, vaihdellenvuosittain hyvin vähän. Suhteellinen velkaantuneisuus sen sijaan on kohonnut vuoden2004 60 %:n tasosta 69,3 %:iin vuonna 2007. Henkilöä kohti laskettu jalostusarvo onnoussut 11 prosenttiyksikköä 2000 luvulla ja vuonna 2007 oli 49 000 euroa.

Myös liikevaihto henkilöä kohti on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja on nyt 101 000 eu-roa. Sekä jalostusarvo että liikevaihto henkilöä kohti laskettuina ovat bioenergiayritystoi-minnassa alhaisempia kuin teollisuustuotannossa keskimäärin.

5.1.1 Bioenergiaryhmä

Taulukko 9. Kustannusrakenne, Bioenergiaryhmä (1–249 henkilöä)

2004 2005 2006 2007

Yritysmäärä 162 167 184 178

Tuloslaskelma % t€ % t€ % t€ % t€

Liikevaihto, 1000 euroa/yritys 1 138 807 831 910

LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 100,0 1 147 100,0 827 100,0 840 100,0 920

Aine- ja tarvikekäyttö -42,7 -489 -31,7 -262 -32,8 -276 -33,2 -306

Ulkopuoliset palvelut -14,0 -155 -11,0 -89 -12,0 -100 -12,0 -106

Palkat ja henkilösivukulut -15,0 -171 -19,0 -157 -19,0 -163 -18,0 -169

Laskennallinen palkkakorjaus -0,5 -5 -0,7 -6 -0,8 -7 -0,7 -7

Liiketoiminnan muut kulut -12,8 -146 -16,2 -134 -15,6 -131 -16,7 -154

Valmistevarastojen lisäys/vähennys -0,2 -2 -0,1 -1 0,1 0 0,1 1

KÄYTTÖKATE 15,5 177 21,5 178 19,5 164 19,6 180

Poistot ja arvonalentumiset -9,0 -105 -13,0 -103 -11,0 -92 -10,0 -93

LIIKETULOS 6,3 73 9,0 75 8,6 72 9,5 87

Rahoitustuotot 0,2 2 0,5 4 0,3 2 0,8 8

Rahoituskulut -1,3 -15 -1,5 -13 -1,6 -13 -2,1 -19

Verot -1,0 -12 -2,2 -18 -1,8 -15 -1,9 -17

NETTOTULOS 4,3 49 5,8 48 5,5 46 6,4 59

Satunnaiset tuotot ja -kulut -0,5 -5 0,0 0 -1,0 -9 -1,4 -13

KOKONAISTULOS 3,8 44 5,8 48 4,4 37 5,0 46

Tilinpäätössiirrot yhteensä -1,0 -12 -1,4 -12 -0,5 -4 -0,4 -4

Laskennallinen palkkakorjaus 0,5 5 0,7 6 0,8 7 0,7 7

TILIKAUDEN TULOS 3,0 37 5,0 43 5,0 40 5,0 49


Bioenergiaryhmässä ns. ”pakollisten kustannusten” (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuolisetpalvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on viime vuosina ollut 63–72 prosentinsuuruusluokkaa. Eli muihin kuluihin, kehittämiseen ja investointeihin on ollut käytettä-vissä yhteensä 28–37 % liikevaihdosta. Tilanne on kohtuullinen ja tulos on parantunutniukasti vuosittain. Vuoden 2007 ennakkotietojen mukaan kokonaistulos olisi 5 % liike-vaihdosta. Merkittävää muutosta kulurakenteen sisällä ei ole tapahtunut tällä ajanjaksolla.Lievästi kohonnutta kannattavuutta selittää osaltaan lopputuotteiden nopeampi hinnan


45

nousu verrattuna raaka-aineen hinnan kehitykseen. Raaka-aineen hinta on pysynyt samal-la tasolla vuodesta 2005 alkaen. On syytä olettaa, että bioenergia-alan yritysten kuluvanvuoden tulos muodostuu huomattavalla osalla yrityksistä positiiviseksi.

Taulukko 10. Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä (1–249 henkilöä)

2004 2005 2006 2007

Yrityksiä 162 167 184 178

Kannattavuus (mediaani) % % % %

Käyttökate-% 23,3 19,9 18,6 23,3

Liiketulos-% 7,4 5,9 5,6 8,6

Rahoitustulos-% 18,3 15,6 14,8 18,4

Nettotulos-% 3,2 1,3 2,0 4,0

Kokonaistulos-% 3,4 1,3 1,8 3,6

Taloudellinen asema

Omavaraisuusaste-% 23,7 20,6 23,1 21,7

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 60,9 68,2 68,0 69,3

Kiertonopeudet

Myyntisaamisten kiertoaika, pv 21,3 20,1 22,1 20,2

Ostovelkojen kiertoaika, pv 42,8 59,8 51,0 46,1

Muita tunnuslukuja

Liikevaihto/henkilö 1000 € 90 92 91 101

kokonaispääoman tuotto 6,8 4,7 6,2 9,4


Bioenergiaryhmän yritysten kannattavuus on ajanjaksona kohentunut jonkin verran ja kulu-vasta vuodesta odotetaan vähintäänkin yhtä hyvää. Lievästi parantunut kannattavuus ei kui-tenkaan ole heijastunut alan taloudelliseen asemaan. Omavaraisuusaste on edelleen varsinalhaisella tasolla ja velkaantumisaste suhteellisen korkea. Näiden asioiden merkitys tuleekorostumaan etenkin nyt kun suhdanteet ovat vahvasti heikentymässä koko maailmassa ra-hoitus- ja finanssialan kriisistä johtuen. Kokonaispääoman tuotto on parantunut selvästi vii-meisen kolmen vuoden aikana. Tästä huolimatta kokonaispääoman tuotto jää tyydyttävälletasolle vuoden 2007 ennakkotietojen valossa.

Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008 -tutkimuksen mukaan Pk-bio-energiayrityksistä joka kymmenes ilmoitti panostavansa kansainvälistymiseen voimak-kaasti tai jonkin verran. Pk-bioenergiayritykset ovat muita pk-yrityksiä kasvuhakuisem-pia ja voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautuu joka kuudes pk-bioenergiayritys. Lisäk-si yli puolet pyrki kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Tärkeimpänä kasvukeinona pi-dettiin oman tuotannon ja myynnin laajentamista. Noin joka kymmenes kasvuhakuinenpk-bioenergiayritys pyrkii kasvuun yritysostojen avulla.


46

5.1.2 Lämpöyrittäjäryhmä

Taulukko 11. Kustannusrakenne, Lämpöyrittäjäryhmä (1–9 henkilöä)

2004 2005 2006 2007


Tuloslaskelma Mediaani % t€ % t€ % t€ % t€

Liikevaihto, 1000 euroa/yritys 267 268 266 329

Liiketoiminnan muut tuotot 2 3 4 5

LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 100,0 269 100,0 271 100,0 269 100,0 334






Valmistevarastojen lisäys/vähennys 0,1 0 0,6 2 0,0 0 -0,2 -1

KÄYTTÖKATE 19,2 52 13,9 38 17,0 46 20,5 68


LIIKETULOS 9,8 26 5,0 13 6,3 17 9,2 31

Rahoitustuotot 0,1 0 0,2 0 8,9 24 0,1 0

Rahoituskulut -2,6 -7 -2,5 -7 -3,5 -10 -4,2 -14

Verot -2,5 -7 -1,4 -4 -1,5 -4 -1,6 -5

NETTOTULOS 4,9 13 1,3 3 10,1 27 3,5 12

Satunnaiset tuotot ja kulut -0,2 -1 0,0 0 0,9 2 -0,6 -2

KOKONAISTULOS 4,7 13 1,3 3 11,0 30 2,9 10

Poistoeron lisäys/vähennys -0,5 -1 0,3 1 -0,5 -1 -0,4 -1

Vapaaehtoisten varaustenlisäys/vähennys

0,0 0 0,0 0 0,2 0 0,0 0

Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) 0,7 2 1,2 3 1,1 3 0,9 3



Lämpöyritystoiminnan kustannusrakenne on melko samankaltainen kuin bioenergiayri-tystenkin ja ns. ”pakollisten kustannusten” (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut+ henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on vaihdellut viime vuosina 60–70 %:n välillä.Liiketulosprosentti on vaihdellut 5 %:n ja 9,8 %:n välillä. Tulos on kaiken kaikkiaan koh-tuullinen. Vuonna 2006 nettotulos on noussut jopa 10,1 prosenttiin, johtuen muihin vuo-siin verrattuna poikkeuksellisen merkittävistä rahoitustuotoista.


47

Taulukko 12. Kannattavuus ja taloudellinen asema, lämpöyrittäjäryhmä (1–9 henkilöä)


Lämpöyrittäjyystoiminnan kannattavuutta (mediaani) eri mittareilla mitattuna voidaan pi-tää tyydyttävänä, joskin kannattavuus näyttää asettuneen aiempaa vuotta alhaisemmalletasolle vuoden 2007 ennakkotietojen mukaisesti. Taloudellinen asema (keskiarvo) on tun-nuslukujen valossa raskas. Omavaraisuusaste on varsin alhainen ja velkaantumisaste kor-kea aiheuttaen vaikeuksia suhdanteiden nyt merkittävästi heikentyessä liittyen maailman-talouden yleiseen finanssi- ja rahoitusalan kriisiin. Henkilöä kohti laskettu liikevaihto onkuitenkin kasvanut ripeästi viimeisten vuosien aikana, mutta investointikustannusten nou-susta johtuen tulos ei kuitenkaan ole parantunut, vaikkakin henkilöstökulut ovat säilyneetsamalla tasolla.


48

2004 2005 2006 2007

Yrityksiä 36 39 46 47Kannattavuus (mediaani)Käyttökate-% 24,2 14,7 17,9 20,5Liiketulos-% 5,2 6,0 6,9 7,7Rahoitustulos-% 14,3 11,1 14,7 13,3Nettotulos-% -2,0 1,0 1,4 0,1Kokonaistulos-% 0,7 1,5 1,4 0,1Taloudellinen asemaOmavaraisuusaste-% 20,3 21,3 17,9 12,5Suhteellinen velkaantuneisuus-% 162,7 152,5 149,0 154,4KiertonopeudetMyyntisaamisten kiertoaika, pv 30,5 44,5 30,6 38,7Ostovelkojen kiertoaika, pv 35,7 34,8 56,5 52,2Muita tunnuslukujaLiikevaihto/henkilö 1000 € 73,5 98,1 90,6 101,0Kokonaipääoman tuotto 2,7 2,4 2,9 3,2

2004 2005 2006 2007

Yrityksiä 36 39 46 47Kannattavuus (mediaani)Käyttökate-% 24,2 14,7 17,9 20,5Liiketulos-% 5,2 6,0 6,9 7,7Rahoitustulos-% 14,3 11,1 14,7 13,3Nettotulos-% -2,0 1,0 1,4 0,1Kokonaistulos-% 0,7 1,5 1,4 0,1Taloudellinen asemaOmavaraisuusaste-% 20,3 21,3 17,9 12,5Suhteellinen velkaantuneisuus-% 162,7 152,5 149,0 154,4KiertonopeudetMyyntisaamisten kiertoaika, pv 30,5 44,5 30,6 38,7Ostovelkojen kiertoaika, pv 35,7 34,8 56,5 52,2Muita tunnuslukujaLiikevaihto/henkilö 1000 € 73,5 98,1 90,6 101,0Kokonaipääoman tuotto 2,7 2,4 2,9 3,2

5.1.3 Hakeyrittäjäryhmä

Taulukko 13. Kustannusrakenne, Hakeyrittäjäryhmä (1–9 henkilöä)

2004 2005 2006 2007


% t€ % t€ % t€ % t€

Liikevaihto, 1000 euroa, yritys (keskiarvo) 446 508 533 560








Valmistevarastojen lisäys/vähennys 0,1 1 0,2 1 0,0 0 0,0 0

KÄYTTÖKATE 21,0 95 20,6 106 20,0 108 20,0 117


LIIKETULOS 13,4 61 9,3 48 7,0 38 7,1 41

Rahoitustuotot 0,1 0 0,3 2 0,1 0 0,1 1

Rahoituskulut -2,2 -10 -1,9 -10 -2,4 -13 -2,6 -15

Verot -1,6 -7 -1,4 -7 -1,4 -7 -1,3 -8

NETTOTULOS 9,7 44 6,3 33 3,4 18 3,3 19

Satunnaiset tuotot ja kulut 1,0 5 0,9 5 0,1 1 0,3 1

KOKONAISTULOS 10,8 49 7,3 37 3,4 19 3,6 21

Poistoeron lisäys/vähennys -3,6 -16 -2,6 -13 -0,4 -2 -0,6 -3


0,4 2 -0,1 -1 0,2 1 0,7 4




Hakeyrittäjäryhmän kustannusrakenne on melko samankaltainen kuin bioenergiayritys-ten sekä lämpöyrittäjäryhmän ja ”pakollisten kustannusten” (aine- ja tarvikekäyttö + ulko-puoliset palvelut + henkilöstökulut) suuruusluokka on vuosina 2004 ja 2005 aikana vaih-dellut 61 – 62 %:n välillä. Vuodesta 2006 lähtien edellä mainitut kustannuserät ovat olleet52 %:n luokkaa, aine- ja tarvikekäytön ja ulkopuolisten palveluiden kustannusten vähe-tessä. Tätä vastaavasti muiden liiketoiminnan kulujen osuus kulurakenteesta on kasvanut11-12 % prosenttia vuodesta 2004 vuoteen 2007, ja näin käyttökatteen taso on säilynyt lä-hes muuttumattomana. Liiketulosprosentti on vastaavana aikana laskenut 13,4:stä 7,1%:iin. Tulos on tyydyttävä, mutta muutoksen suunta on huolestuttava. Kokonaistuloksenkehitys on myös ollut samansuuntainen, vuoden 2004 10,8 %:sta on tultu alas 3,6 %:iin.


49

Taulukko 14. Kannattavuus ja taloudellinen asema, Hakeyrittäjäryhmä (1–9 henkilöä)

2004 2005 2006 2007

Yrityksiä 28 31 32 36

Kannattavuus (keskiarvo)

Käyttökate-% 21,0 20,6 20,0 20,0

Liiketulos-% 13,4 9,3 7,0 7,1

Rahoitustulos-% 17,3 17,7 16,3 16,2

Nettotulos-% 9,7 6,3 3,4 3,3

Kokonaistulos-% 10,8 7,3 3,4 3,6

Taloudellinen asema

Omavaraisuusaste-% 23,7 25,1 18,6 22,5

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 63,6 61,2 77,0 76,0

Kiertonopeudet

Myyntisaamisten kiertoaika, pv 32,2 26,4 29,1 31,6

Ostovelkojen kiertoaika, pv 97,6 105,0 251,9 134,7

Muita tunnuslukuja

Liikevaihto/henkilö 1000 € 116,7 121,2 134,0 135,3


Hakeyrittäjätoiminnan kannattavuutta (keskiarvo) eri mittareilla mitattuna voidaan pitäätyydyttävänä, joskin kannattavuus näyttää asettuneen aina edellisiä vuosia alhaisemmalletasolle vuosina 2004–2006. Vuoden 2007 ennakkotiedon mukaan kannattavuuden alene-va kehitys on pysähtynyt ja nettotulos asettuu 3 %:n paremmalle puolelle. Taloudellinenasema (keskiarvo) on tunnuslukujen omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantumisastevalossa tyydyttävä.


50

5.1.4 Energiapuuyrittäjäryhmä

Taulukko 15. Kustannusrakenne, Energiapuuyrittäjäryhmä (1–9 henkilöä)

2004 2005 2006 2007


Tuloslaskelma (keskiarvo) % t€ % t€ % t€ % t€

Liikevaihto, 1000 euroa/yritys 749 820 880 977








Valmistevarastojen lisäys/vähennys 0,5 3 0,2 1 0,0 0 -0,1 -1

KÄYTTÖKATE 27,4 208 23,3 194 21,5 192 20,4 202


LIIKETULOS 11,5 87 9,8 82 8,5 76 9,1 90

Rahoitustuotot 0,3 2 0,1 1 0,1 1 0,2 2

Rahoituskulut -1,6 -12 -1,4 -12 -1,4 -13 -1,6 -16

Verot -2,6 -20 -2,3 -19 -2,1 -18 -2,1 -21

NETTOTULOS 7,6 58 6,2 52 5,1 46 5,6 56

Satunnaiset tuotot ja kulut 0,5 4 0,1 1 0,9 8 0,4 4

KOKONAISTULOS 8,1 62 6,3 53 6,0 54 6,1 60

Poistoeron lisäys/vähennys -0,5 -4 0,3 3 -0,6 -5 -0,1 -1


-0,4 -3 0,0 0 0,3 3 0,1 1




Energiapuuyrittäjäryhmän kulurakenne poikkeaa muista edellä kuvatuista yritysryhmistämerkittävästi siinä mielessä, että aine- ja tarvikekäytön osuus on muita ryhmiä huomatta-vasti vähäisempi toiminnan luonteesta johtuen. Sen sijaan henkilöstökulut ovat muita ryh-miä huomattavasti suuremmat. Yhteismäärältään ”pakollisten kustannusten” (aine- ja tar-vikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on kutakuinkinsamaa tasoa kuin muillakin ryhmillä, vaihdellen 55–63 %:n välillä. Merkittävää on kui-tenkin kustannusryhmän ”ulkopuoliset palvelut” kulujen kohoaminen viimeisten vuosienaikana. Tämä johtuu töiden teettämisestä alihankintana tai ostopalveluin. Käyttökatteentasolla muutos on tästä johtuen merkittävä, mutta asia korjaantuu liiketuloksen tasolla,koska poistot pienevät vastaavasti omaan konekantaan sitoutuneen pääomamäärän vas-taavasti pienentyessä.


51

Taulukko 16. Kannattavuus ja taloudellinen asema, Energiapuuyrittäjäryhmä (1-9henkilöä)


Energiapuuryhmän kannattavuutta (keskiarvo) eri mittareilla mitattuna voidaan pitäämyös tyydyttävänä, joskin kannattavuus näyttää asettuneen aiempia vuosia alhaisemmalletasolle. Taloudellinen asema (keskiarvo) on tunnuslukujen valossa hyvä. Omavaraisuus-aste on hyvä ja velkaantumisaste on kehittynyt koko ajan parempaan suuntaan, johtuenedellä mainitusta laajenevasta alihankinnan käytöstä.


52

2004 2005 2006 2007

Yrityksiä 54 59 60 66Kannattavuus (keskiarvo)Käyttökate-% 27,4 23,3 21,5 20,4Liiketulos-% 11,5 9,8 8,5 9,1Rahoitustulos-% 23,5 19,7 18,1 16,9Nettotulos-% 7,6 6,2 5,1 5,6Kokonaistulos-% 8,1 6,3 6,0 6,1Taloudellinen asemaOmavaraisuusaste-% 44,1 42,2 42,8 44,2Suhteellinen velkaantuneisuus-% 52,5 47,6 47,2 40,9KiertonopeudetMyyntisaamisten kiertoaika, pv 26,2 21,3 24,9 20,4Ostovelkojen kiertoaika, pv 216,9 135,3 130,9 86,2Muita tunnuslukujaLiikevaihto/henkilö 1000 € 100,9 111,5 120,4 138,5

2004 2005 2006 2007

Yrityksiä 54 59 60 66Kannattavuus (keskiarvo)Käyttökate-% 27,4 23,3 21,5 20,4Liiketulos-% 11,5 9,8 8,5 9,1Rahoitustulos-% 23,5 19,7 18,1 16,9Nettotulos-% 7,6 6,2 5,1 5,6Kokonaistulos-% 8,1 6,3 6,0 6,1Taloudellinen asemaOmavaraisuusaste-% 44,1 42,2 42,8 44,2Suhteellinen velkaantuneisuus-% 52,5 47,6 47,2 40,9KiertonopeudetMyyntisaamisten kiertoaika, pv 26,2 21,3 24,9 20,4Ostovelkojen kiertoaika, pv 216,9 135,3 130,9 86,2Muita tunnuslukujaLiikevaihto/henkilö 1000 € 100,9 111,5 120,4 138,5

6 Toimialan keskeiset menestystekijät,ongelmat ja kehittämistarpeet

6.1 Menestystekijät

Yksi Suomen energiantuotannon vahvuuksista on se, että Suomi ei ole riippuvainen aino-astaan yhdestä energialähteestä, vaan monilla eri lähteillä on vahva asema. Fossiilistenpolttoaineiden (hiili, maakaasu ja öljy) osuus koko Suomen energiatuotannosta on noinpuolet. Koska Suomella on suuret metsävarat, puupohjaisten polttoaineiden osuus onmyös merkittävä. Sekä kansalliset että kansainväliset sopimukset ja säädökset sekä EU:ntavoitteet uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolle ovat tärkeitä bioenergian käytön li-säämisen näkökulmasta. Suomen päämääränä onkin nostaa uusiutuvien energiamuotojenosuutta koko energian kulutuksesta.

Sähkön osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin neljäsosa ja rakennusten läm-mitykseen energiasta kuluu noin viidesosa. Noin 37 % sähköstä tuotetaan uusiutuvillaenergialähteillä, ja puupohjaisten polttoaineiden osuus on 12 %. Puupolttoaineiden osuuslämmitykseen käytettävistä energialähteistä on hieman yli 10 %. Suurin osa sekä sähkönettä lämmön kulutuksesta aiheutuu teollisuuden tarpeista.

Menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutok-sia, panostavat kehitystoimintaan ja ovat edellä kävijöitä uusien liiketoimintamallien so-veltamisessa ja käyttöönotossa. Seuraavaan luetteloon on listattu muutamia menestyvienyritysten ominaispiirteitä:

• asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta• kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit• tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa• keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin• logistiikan hallinta• tehokas tuotanto ja hallinto• raaka-ainevirtojen hallinta• ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö

6.2 Keskeiset ongelmat

Bioenergia-alan markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävin ongelmaon bioenergian kallis hinta muihin energiamuotoihin nähden. Kallis hinta johtuu monestaeri muuttujasta; raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissa on puutteita, polttoainei-den vastaanotossa ja käsittelyssä on ongelmia sekä polttoaineen laatu on usein laadultaan


53

riittämätöntä. Lisäksi bioenergian tuotantolaitosten huonosta hyötysuhteesta johtuen onbioenergia vielä selkeästi perinteisempiä energiamuotoja kalliimpaa.

Raaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa.Lisäksi raaka-aineen kustannustasoa nostaa se, että raaka-aineesta joudutaan jossain mää-rin kilpailemaan perinteisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa. Metsä-bioenergian raaka-aineina käytetään pääasiassa hakkuutähteitä, mutta esimerkiksi ensi-harvennuksista bioenergiasektorilla kilpaillaan perinteisen selluteollisuuden kanssa. Toi-saalta kilpailu ei ole kummankaan osapuolen etujen mukaista, vaan toimijoiden väliselläyhteistyöllä tulisi pyrkiä tehokkaisiin integroituihin korjuuketjuihin, jolloin molempienosapuolten kustannukset saataisiin mahdollisimman alhaiselle tasolle ja molemmat osa-puolet varmistaisivat tarvittavan raaka-aineen metsästä.

Korjuuteknologian kehitykseen on panostettu voimakkaasti viime aikoina mm. Tekesinrahoittamin hankkein. Myös laitevalmistajat ovat tuotekehityksessä panostaneet paljonenergiapuun korjuuteknologiaan. Teknologian kehittymisen myötä bioenergiasektorinmaksukyky raaka-aineesta on vähitellen parantumassa.

Elintarviketeollisuuden sivujakeiden hyödyntämistä biokaasulaitoksissa ja biodieselinvalmistuksessa vaikeuttavat erilaiset ja toisinaan ristiriitaisetkin viranomaismääräyksetkoskien prosessoitavan materiaalin ja lopputuotteen olemusta sekä nimikkeitä.

Lämpöyrittäjyyden osalta keskeinen ongelma on se, että alueellisten lämpölaitosten to-teuttamisen ja yleistymisen näkökulmasta kunnat haluavat toteuttaa alueellisia laitoksiaankaukolämpöteknologiaa hyödyntäen. Tämä ei ole teknologian korkean hinnan vuoksimahdollista ainakaan harvaan asuttujen alueiden keskustaajamissa tai asukastihentymissäkiinteistöjen vähäisen lukumäärän vuoksi. Tämä edellyttäisi alueiden kunnilta merkittä-vää aloitteellisuutta toteuttaa lähilämpöverkkoja myös muulla kuin kaukolämpöteknolo-gialla. Alueelliset hankkeet tulisi toteuttaa halvemman teknologian lähilämpöverkkostan-dardilla eli ns. matalamman paineen lämpöverkolla. Tämän ratkaisun suurimmat erot kau-kolämpötekniikkaan ovat: matalampi lähtevän veden lämpö, pienempi käyttöpaine läm-mityskattilassa ja verkostossa, lämmönjakoverkko maksimissaan noin 3 kilometriä jalämpölaitosten kokoluokka on maksimissaan 100 kW – 2500 kW. Nyt keskeinen ongelmaaluelämpöhankkeissa on ollut se, että kunnat edellyttävät tarjouskilpailuissaan hankkeitatoteutettavaksi kaukolämpöteknologialla ja mitoituksilla. Pienempien alueellisten lämpö-verkkojen rakentaminen olisi mahdollista entistä useammalle paikkakunnalle. Näin voi-taisiin kansallisen metsäohjelman metsähakkeen käytön tavoitteet saavuttaa entistä no-peammin ja taloudellisemmin.

Biodieselin hajautettuun tuotantoon liittyvät lopputuotteen laatuongelmat tulisi ratkaistariittävän tasalaatuisen ja EU:n polttoainenormit täyttävän biodieselin valmistuksen osaa-villa tuotantolaitoksilla. Laadun varmistukseen liittyvällä tuotantoprosessin kriittistenpisteiden määrittelyllä ja riittävällä omavalvonnalla voidaan taata tasalaatuinen ja turval-linen normit täyttävä polttoaine kuluttajille.


54

Peltobiomassojen käytön laajenemisen esteenä ovat lähinnä tietyt tuotteen loppukäyttöönlämpö- ja voimalaitospäässä liittyvät tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat mm. ke-vään hankalat korjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalienkuljetuksen kannattavuusongelmat, sadon varastoinnin järjestäminen sekä helpin murs-kaus- ja sekoitustekniikkojen puutteellisuus. Suomessa on tällä hetkellä vain muutamalämpölaitos, joissa paalit voidaan polttaa kokonaisena. Lisäksi suurissa voimalaitoksissaruokohelpeä ei voida polttoteknisten ominaisuuksien vuoksi käyttää kuin seospolttoainee-na, enintään 5-10 %:n osuuksina kokonaismassasta Tämä johtuu lähinnä raaka-aineenkorroosiovaikutuksista, keveydestä ja alhaisesta kosteuspitoisuudesta.

Lopputuotteen hinnan tulee olla kilpailukykyinen fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.Tämä edellyttää kaikkien bioenergiaraaka-aineiden valmistuksen osalta riittävän tehokas-ta ja kustannuksiltaan kilpailukykyisen tuotantoteknologian kehittämistä.

6.3 Keskeiset kehittämistarpeet

Bioenergian kilpailukyvyn parantamiseksi on pyrittävä pienentämään investointikustan-nuksia. Uusia tekniikoita tulisi kehittää korvaamaan nestemäisiä ja kaasumaisia fossiilisiapolttoaineita biopolttoaineilla. Myös tiukentuvat päästömääräykset asettavat lisävaati-muksia uuden tekniikan kehitykselle. Sarjavalmistuksen avulla voidaan pienentää valmis-tuksesta aiheutuvia kustannuksia ja tehdä bioenergiasta houkutteleva vaihtoehto verrattu-na esimerkiksi fossiilisille polttoaineille. Lisäksi uusien investointien sijaan voidaanmuuttaa nykyisiä laitoksia biopolttoaineiden käyttöön sopiviksi. Tulevan kymmenen vuo-den aikana ikääntyviä biopolttoaineita käyttäviä CHP-voimaloita (yhdistetty sähkön jalämmön tuotanto) on paljon ja ne on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä korvaamaan uu-den tekniikan laitoksilla. CHP-voimaloiden sähkön tuotannon osuutta voidaan pyrkiä nos-tamaan uusilla tekniikoilla, jotta raaka-aineet saadaan hyödynnettyä paremmin. Koskauuden tekniikan avulla saavutetaan entistä suurempi hyötyaste, biopolttoaineilla voidaanlisätä sähköntuotantoa huomattavasti. CHP-tuotantoa voidaan myös aloittaa entistä pie-nemmillä lämpökuormilla. Yksi tärkeimmistä päämääristä on bioenergiaraaka-aineensaatavuuden varmistaminen. Kun raaka-aineita on saatavilla ja tuotanto toimii normaalillakapasiteetilla, turvataan myös bioenergian hinnan kilpailukyky verrattuna muihin ener-giamuotoihin. Bioenergian käyttökustannuksia tulisi pienentää esimerkiksi tuotantolai-tosten automatisoinnilla ja kaukokäytöllä, jolloin henkilöstömenoissa saavutettaisiinsäästöä. Suomalaiset yritykset ovat bioenergian edelläkävijöitä, joten niillä on mahdolli-suuksia myös suuriin markkinaosuuksiin bioenergiateknologian alalla. Bioenergia-alallatoimivien yritysten henkilöstön ammattitaitoa tulee kehittää, jotta varmistetaan alan edellä-kävijäasema myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämiskohteissa tarvi-taan teknologian kehittämisen lisäksi liiketoimintakonseptien osaamisen kehittämistä.

Kehittämistoimet tulisi suunnata toimenpiteisiin, joilla on yrityksen kannattavuuden ja ta-loudellisen aseman kohentumiseen positiivinen vaikutus. Toiminnassa tulisi nykyistäenemmin siirtyä volyymiajattelun sijasta kannattavuuden korostamiseen.


55

Lämpöyrittäjyyteen tulee kehittää uusia liiketoimintakonsepteja niin energiaketjun osiin(polttoaineen tuotanto ja myynti, lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja myynti osana talo-toimituksia, lämmitysjärjestelmien asennus, huolto ja kunnossapito) kuin koko ketjun hal-lintaan pyrkiville yrityksille (energian tai polttoainejalosteen myynti loppuasiakkaalle).Liiketoiminnan kehittäminen johtaa kysynnän lisääntymiseen ja uusien tuotteiden tarpee-seen koko tuotantoketjussa ja siihen liittyvässä laitevalmistuksessa.

Yhteistyön tarve bioenergiatoimialalla korostuu erityisesti uusien järjestelmien demonst-raatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Biokaasuteknologiaan liittyy myös merkittävätmaailmanlaajuiset vientimahdollisuudet. Biokaasuteknologian kehittäminen ja käyt-töönotto monipuolistaa erityisesti maaseudun tuotantorakennetta ja luo siten uusia työ-paikkoja paitsi osaamiskeskittymiin mutta myös haja-asutusalueille ydinmaaseudun jaharvaan asutun maaseudun alueille.


56

7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla

7.1 Visio

Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma.Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossii-liset polttoaineet tulevat aikaa myöten loppumaan. Tämä aiheuttaa vakavan poliittisenuhan monille maille, jotka ovat täysin riippuvaisia tuontiöljystä ja näin myös öljyn tuotta-jamaista. Toimiva energiahuolto on vakaan ja itsenäisen talouskasvun perusta. Fossiilis-ten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus.Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton.

Energia- ja ilmastopolitiikka ovat nousseet Euroopan unionissa merkittäviksi painopis-teiksi. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja 20 prosentilla vuo-den 1990 tasosta, kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin, lisäämäänenergiatehokkuutta 20 prosentilla sekä nostamaan liikenteen biopolttoaineiden osuudenvähintään 10 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä.

Uusiutuvan energian lisääminen on keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vä-hentämisessä. Päästövähennyspotentiaalin lisäksi se edistää työllisyyttä ja parantaa ener-giahuollon varmuutta. Suurin käytössä oleva uusiutuva energialähde on biomassa.

Energia- ja ilmastokysymysten painoarvo on kasvanut myös pääministeri Matti VanhasenII hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on lisätäuusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä tasosta hyvin merkittävästi ja että uusiu-tuvan ja biopohjaisen energian lisäkäytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä toimia.Lisäksi todetaan, että hallitus toteuttaa syöttötariffin biokaasulaitosten (peltobiomassa,teurasjätteet, erilaiset karjalannat, yhdyskuntajätteet) osalta. Järjestelmän piiriin kuuluvatalle 20 megawatin laitokset. Järjestelmä sisältää markkinahinnan ja bioenergian hinnanerotuksen kompensaation.

Edellä todetut EU:n tavoitteet yhdessä kansallisten tavoitteiden kanssa luovat perustanbioenergia-alan liiketoimintamahdollisuuksien laajamittaiseen kasvuun ja tuotantotekno-logian merkittävälle kehittämiselle. Tavoitteisiin yltäminen edellyttää myös bioener-gia-alan toimijoilta merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusientoimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. Lähivuodet tulevat kuitenkin olemaantoimialalla huikaisevan kasvun aikaa, kunhan mahdollisuuksiin osataan tarttua ja tehdätinkimätöntä työtä koko toimialan parhaaksi. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa myösvanha totuus siitä, että ”pienistä puroista muodostuvat suuret virrat”.


57

7.2 Markkinoiden kehitys

7.2.1 Kotimarkkinat

Bioenergia-alan kasvun voidaan ennakoida jatkuvan hyvänä myös ensi vuonna. Kasvunpainopiste tulee säilymään samoilla aloilla kuin tälläkin hetkellä. Merkittävin kasvu koh-distuu puuperäisiin raaka-aineisiin, joiden hyödyntämisessä Suomessa on tuotannollisestija teknologisesti tällä hetkellä parhaat lähtöedellytykset. Bioenergia-raaka-aineen tuotan-non perustan tulevat myös tulevaisuudessa muodostamaan metsästä saatavat puuraaka-ai-neet.

Direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkönsisämarkkinoilla (2001/77/EY), eli ns. RES-E-direktiivi, annettiin vuonna 2001. Sen ta-voitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden osuutta sähköntuotannossa. Direktiivinmukainen kokonaistavoite on, että vuoteen 2010 mennessä 22,1 prosenttia yhteisön koko-naissähkönkulutuksesta olisi uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Suomen kan-sallinen tavoiteosuus vuonna 2010 on 31,5 prosenttia.

Päästökauppa tuo fossiilista polttoainetta (kivihiiltä, maakaasua, öljyä) ja turvetta käyttä-välle sähköntuotannolle lisäkustannuksen: jokaisen sähköyksikön tuottaminen aiheuttaahiilidioksidipäästöjä, joiden kattamiseen tarvitaan päästöoikeuksia. Näin ollen päästö-kauppa parantaa sellaisten polttoaineiden kilpailukykyä, joiden käytöstä energiantuotan-nossa aiheutuu vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia. Lisäksi kasvihuonekaasupäästötöntäsähköä markkinoille tuottava päästökauppalain soveltamisalaan tuleva uusi laitos saapäästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien avulla kilpailuedun toisiin samalla sektorillatoimiviin fossiilista polttoainetta käyttäviin laitoksiin nähden.

EU:n hyväksymässä integroidussa ilmasto- ja energiapoliittisessa toimintasuunnitelmassaasetettiin sitovaksi tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiinEU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen runsaan8,5 %:n osuuden 2,5-kertaistamista. Suomen kansallinen osuus tästä EU:n sälyttämästätaakanjaosta on 38 %.

Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ja tavoitteet luovat edellytyksiä bioenergiaraaka-ai-neiden kysynnän lisääntymiselle kotimarkkinoilla. Merkittävän markkinapotentiaalinomaa myös biokaasuntuotanto, koska prosessissa voidaan käytännössä hyödyntää materi-aalia, joka on jonkin toisen prosessin sivujae tai vaikeasti muutoin hyödynnettävä kierrä-tysmateriaali tai ravinne. Liiketaloudellisesti kannattavan pienimuotoisen (mikroyritys)biokaasutuotannon aloittaminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman syöttötariffijärjestel-män toteuttamista. Järjestelmän toteutus ja lopullinen toimeenpano jäänee vuoteen 2010,joten tässä vaiheessa voi ennustaa ensi vuodestakin välivuotta biokaasurakentamisen alal-la.


58

Suurempien teollisuusmittakaavaisten biokaasulaitosten ansaintalogiikka poikkeaa pie-nistä laitoksista. Laitosten taloudelliset toimintaedellytykset voidaan saavuttaa käsiteltä-västä materiaalista saatavilla porttimaksuilla ja prosessoitavasta materiaalista erotettujenravinteiden (rakeistettu fosfori ja typpivesi) ja muiden lopputuotteiden myyntituotoilla.Näiden laitosten toimintaedellytyksiin syöttötariffijärjestelmällä ei ole niin suurta merki-tystä, koska ulos myytävän sähkön muodostama kassavirta on vähäinen suhteessa muihintuotantotoiminnasta saataviin tuottoihin. Näiden laitosten osalta investointituella voidaanparhaiten alentaa perustamisinvestointien aiheuttamaa rasitetta yrityksen tuloksessa.

Yleisen uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen ohella on asetettu erillinen sitovatavoite nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus vähintään 10 prosenttiin EU:n bensiininja dieselin kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite luo hyvät markkinaedelly-tykset kotimaiselle biodieseltuotannolle, edellyttäen että kotimaisella hajautetulla tuotan-nolla kyetään täyttämään EU:n polttoainenormien edellyttämät laatuvaatimukset. Koti-maisen rypsin viljelyaloja tulisi saada laajennettua merkittävästi, jotta voidaan varmistaraaka-aine kotimaiselle kasviöljyteollisuudelle ja biodieseltuotannolle. Laajemman tuo-tantotoiminnan aloittaminen edellyttää öljyn ohella tuotantoprosessissa syntyvän sivuja-keen eli valkuaispuristeen markkinoiden olemassaoloa. Käytännössä öljyn ja sivujakeensuhde on 1:3 tuotantoprosessiin syötettävästä raaka-ainemäärästä.

Etanolin kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina, johtuen EU:n biopoltto-aineiden 10 %:n tavoiteosuudesta. Kannattavan toiminnan edellytykset täyttävän tuotan-totoiminnan aloittaminen Suomessa ei kuitenkaan ole mahdollista. Tuotantokustannuksetovat muun maailman etanolituotannon kustannuksia (USA, Brasilia) merkittävästi kor-keammat ja kilpailijamaita kalliimman tuotteen markkinoille saaminen ei näin ole mah-dollista. Lisäksi tuotantotoiminnan aloittaminen edellyttää tuotannon sivujakeena (1 osaetanolia :4 osaa rehua) syntyvän valkuaisrehun markkinoita tai oman rehuntuotannonaloittamista. Nykyisessä markkinatilanteessa rehuntuotanto ei omana tuotantona ole kan-nattavaa.

Vuonna 2007 pellettiä tuotettiin 326 000 tonnia. Kotimainen kulutus lisääntyi yli 30 pro-senttia vuoteen 2006 verrattuna, mutta silti yli 70 % pelletistä viedään edelleen ulkomail-le, lähinnä Ruotsin markkinoille. Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita uusia pelletintuotantolaitoksia. Tästä syystä pelletin kotimainen tuotanto tulee kasvamaan merkittävästilähivuosina, arvio vuoden 2009 tuotannosta on 700 000 tonnia. Vaarana on, että kotimaanylitarjontatilanteessa tuotantolaitosten kannattavuus alkaa heiketä merkittävästi. Näillemahdollisille ylijäämäerille olisi löydettävä uusia vientimarkkinoita Euroopan alueelta.

Biopolttoaineiden arvioitu käyttö tuoteryhmittäin vuonna 2004, täyttötavoite 2010 ja tek-nistaloudellisesti käytettävissä oleva potentiaali on esitetty tarkemmin kuvassa 23.


59

Kuva 23. Biopolttoaineiden käyttötavoite 2010

Lähde: Finbio

7.2.2 Vientimarkkinat

Pk-bioenergiasektorin vientimarkkinoiden ainoana tuotteena on tällä hetkellä pelletti, jotaviedään pääasiassa Ruotsin markkinoille. Ruotsissa pelletin kysyntä on ollut koko ajankasvussa, joten tulevaisuudessakin tilanne säilynee hyvänä vientimahdollisuuksia ajatel-len. Toisaalta vaarana on kuitenkin kotimaisen pellettituotannon merkittävä kasvu vuonna2008 aloitettujen uusien tuotantolaitosten rakentamisen johdosta. Arvioitu uusi tuotanto-kapasiteetti olisi laajuudeltaan noin 830 000 tonnia.

Suomen pk-Bioenergiayritysten resurssit eivät riitä biodieselin kansainvälisille mark-kinoille. Tuotantoteknologiasta johtuen kansainvälisten markkinoiden edellyttämät toi-mitusmäärät aiheuttaisivat sivujakeena syntyvän valkuaisrehun vyöryn, jolle ei ole löy-dettävissä markkinoita tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Vientimarkkinoille pää-sy edellyttäisi tuotantoteknologialtaan Neste Oilin kehittämän NexBTL- tuotannon kal-taista mallia, jossa ei synny merkittävästi sivujakeita biodieselin valmistusprosessissa.Kyseinen Neste Oilin tuotantomenetelmä perustuu synteettiseen vetykäsittelyyn, jolloinkäsittelyprosessissa ei synny merkittävässä määrin sivutuotteita.

7.3 Koulutus ja kehitystoiminta

Suomessa panostetaan voimakkaasti bioenergiatoimialan koulutus- ja kehitystoimintaan.Meneillään on valtakunnallisia, alueellisia ja kunnallisia kehittämishankkeita. Lisäksibioenergia-ala on mukana energiateknologian alan klusterissa. Osa kehittämishankkeista


60

on perusteltuja ja ne vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Merkittävä osa hankkeistaon kuitenkin lähtöisin koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden piiristä, jolloin aina ei riit-tävästi oteta huomioon yritysten tarpeita, vaatimuksia ja resursseja. Uuden EU:n ohjelma-kautta 2007 -2013 koskevan lainsäädännön mukaisesti laajempien elinkeinollisten kehit-tämishankkeiden kautta saatava tuki ei saa muodostua valtiontueksi eli yritystueksi. Tämätarkoittaa lähinnä sitä, että kehittämishankkeeseen osallistuva yritystä ei saa tukea hank-keen kautta siten, että sillä olisi välitön vaikutus yrityksen talouteen tai harjoitettavan toi-minnan sopeuttamiseen. Hankerahoittajien toivoisikin käyttävän nykyistä enemmänasiantuntemusta ja tarkastelevan hankkeita aiempaa kriittisemmin hankerahoituksestapäätettäessä.

Lisäksi nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu erityistoimia lähinnä hajautetun bio-energiatoiminnan edistämistavoitteista ja yksittäisistä tukitoimista mm. syöttötariffijär-jestelmän käyttöönotto. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö tulee rahoittamaan halli-tusohjelmassa erikseen varatuilla vuosittaisilla bioenergiavaroilla valtakunnallisen2-vuotisen bioenergia-alan koordinaatiohankkeen. Koordinaatiolla pyritään vahvista-maan julkisella rahoituksella rahoitettujen toimien tuloksellisuutta ja taloudellisuutta sekäpoistamaan päällekkäisiä edistämistoimia.


61

8 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)

SWOT-analyysi kuvaa alan vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia.Seuraavassa taulukossa on lueteltu tekijöitä, jotka ovat merkittäviä biomassasta tuotetta-van bioenergian ja sen tulevaisuuden lisäysmahdollisuuksien kannalta. Analyysin ja poh-dinnan tärkeimpänä tuloksena saadaan tieto siitä mihin asioihin tulee keskittyä, mitä tuleevälttää ja mitkä ovat ne tekijät, joiden vaikutus tulee minimoida tai maksimoida. Samallasaadaan hahmotettua miten uhat saadaan käännettyä mahdollisuuksiksi.

Taulukko 17. SWOT-analyysi

VAHVUUDET HEIKKOUDET

• Hyvälaatuinen ja riittävä raaka-ainepohja

• Ekologiset hyödyt

• Tuotantoteknologian osaaminen

• Suomalaisten teknologiayritysten vahvuusviennissä

• Lisää kotimaisen energiantuotannon osuutta

• Parantaa työllisyyttä

• Metsäpolitiikka

• Uusiutuvuus

• Jätteissä vaikea kierrätettävyys

• Teknologia osin vielä kehittymätöntä

• Lopputuotteen laadun varmistus

• Jalostuksen kehittymättömyys

• Vähäinen yhteistyö

• Julkisten ohjaustoimien keskeneräisyys

• Riittämätön panostus kehitystyöhön

MAHDOLLISUUDET UHAT

• Jätteiden hyödyntämismahdollisuus

• Hajautettu energian tuotanto

• EU:n tavoitteet ja velvoitteet

• Jakeluketjujen kehittäminen

• Raaka-aineen kotimaisuus

• Verotus

• Yhteistyön laajentaminen

• Maailmantalouden yleinen kehitys

• Raaka-aineen kallistuminen

• Ympäristön asettamat rajat käytölle

• Viranomaismääräysten ristiriitaisuudet

• Raaka-aineen saatavuus ja liikkuvuus

• Sivutuotteiden käyttö

• Institutionaaliset riskit


62

9 Julkinen rahoitus

9.1 TE-keskuksen palvelut

TE-keskusten palveluilla vahvistetaan yritysten menestymisen mahdollisuuksia tukemal-la kilpailukykyisten pk-yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Tarjolla onlaaja valikoima yritysten kehityksen eri vaiheisiin sopivia asiantuntijapalveluita sekä liik-keenjohdon ja henkilöstön koulutusta ja konsultointia. Yritysten investointi- ja kehittä-mishankkeita rahoittamalla edistetään samalla alueellista toimintaa. Keskuksen kauttasaat käyttöösi myös Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) laajan teknologia- asian-tuntemuksen. Patentti- ja rekisteriasiat sekä yritysten kansainvälistymiseen liittyvä neu-vonta ja rahoitus kuuluvat lisäksi palveluvalikoin. Lisätietoja: www.te-keskus.fi,www.tekes.fi, www.prh.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön tuki energiainvestointeihin

Bioenergian tuotantoon liittyvät yritysten, kuntien tai muiden yhteisöjen investoinnit sekäselvityshankkeet voivat hakea rahoitusta TEM:n hallinnoiman energiatukijärjestelmänpuitteissa kansallisesti sekä EAKR -osarahoitteisina (Euroopan aluekehitysrahasto) hank-keina alueellisesti. Energiatukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), valtion ta-lousarviota ja valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista(625/2002). EY:n komissio on hyväksynyt energiatukiohjelman valtiontuesta ympäris-tönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (EYVL C37/2001) perusteella. Ener-giatuen myöntämistä koskevaa valtioneuvoston asetusta ollaan parhaillaan uusimassa jauuden asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2008.

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistä-vät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energian tuo-tannon tai käytön tehostumista, vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhait-toja tai muutoin edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta.

TE-keskus myöntää energiatukea investointihankkeisiin, jotka ovat kustannukseltaanenintään 2 000 000 € ja selvityshankkeisiin, joiden kustannukset ovat enintään 200 000 €.Näitä suurempien hankkeiden tuesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Valmisteilla ole-vassa uudessa asetuksessa nämä rajat nostettaneen 3 000 000 ja 250 000 euroon.

Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyväävalmistelua, seurantaa ja tiedotusta, selvityshankkeella taas energiakatselmuksia ja -ana-lyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän taipalvelun kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tukea energiainvestointeihin voi-daan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei voida myöntää maatilo-jen investointeihin.


63

Energiatuen myöntämisvaltuus on vuonna 2007 noin 30 miljoonaa euroa. Vuodelle 2008esitetty myöntämisvaltuus on noin 25 miljoonaa euroa. Myönteisiä tukipäätöksiä tehdäänvuosittain noin 300–400 ja tukipäätösten määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Ener-giatuella tuetaan hyvin monenlaisia hankkeita kuten esimerkiksi puuta käyttäviä lämpö-laitoksia ja voimalaitoksia, puupolttoaineen tuotantoa (esimerkiksi hakkureita), tuulivoi-maa, pienvesivoimaa sekä energiakatselmuksia ja energian säästöön ja tehokkuuteen liit-tyviä investointeja. Valtion talousarvion mukaan energiatuessa etusija annetaan uudenteknologian kaupallistamista edistäville hankkeille.

Taulukossa 18 on esitetty myönnettyjen energiatukien jakauma eri hanketyyppeihin vuo-sina 2003–2006.

Taulukko 18. Energiatuki investointeihin ja selvityksiin, kansallinen ja EAKR-rahoitusyhteensä vuosina 2003–2006

Tuen kohde 2003 2004 2005 2006

t€ % t€ % t€ % t€ %

Puun energiakäyttö

Energian tuotanto

Puupolttoaineiden tuotanto

17 700

2 800

54,5

8,5

14 200

3 400

42,4

10,1

15 200

4 500

45,9

13,6

12 600

5 200

37,0

15,2

Tuulivoima 4 900 15,1 4 300 12,8 - - 4 400 12,9

Muut uusiutuvat

Biokaasu

Polttoaineiden tuotanto,

kierrätyspolttoaineet ym.

Pienvesivoima

Aurinko / lämpöpumput

1 900

200

300

100

5,9

0,6

0,9

0,3

2 100

-

300

200

6,3

-

0,9

0,7

2 500

1 700

900

3 600

7,6

5,1

2,7

10,9

100

900

1 000

100

0,3

2,6

2,9

0,3

Energian säästö ja tehokkuus 2 900 8,9 7 400 22,1 2 700 8,2 8 600 25,2

Selvitykset 1 700 5,3 1 600 4,8 2 000 6,0 1 200 3,5

Yhteensä 32 500 100,0 33 500 100 33 100 100 34 100 100

Lähde: TEM energiaosasto

Enimmäistukitaso vaihtelee kohteesta ja käytettävän teknologian uutuustasosta riippuenvälillä 25–40 prosenttia, eräissä kuntien ja maakuntaliittojen selvityshankkeissa enim-mäistuki voi olla jopa 50 prosenttia. Myönnettävien tukien suuruus harkitaan aina hanke-kohtaisesti ja pääosin ne ovat olleet huomattavasti enimmäistukiprosentteja pienempiä,keskimäärin 15 % luokkaa.

Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistävien investointien keskimääräiset tukitasot ovat vii-me vuosina olleet 25–30 % reaktorilaitoksilla ja n. 20 % tavanomaisen teknologian kaato-paikkakaasulaitoksilla. Lisäksi on ollut joitakin uudeksi teknologiaksi katsottavia mikro-turbiineja hyödyntäviä kaatopaikkakaasuhankkeita, joissa tukiprosentti on ollut 30–35 %.Useissa tapauksissa tuetut reaktorilaitokset ovat olleet yhteismädätyslaitoksia, joissa pää-lähtökohtana on ollut jätteen käsittelyn saattaminen tiukentuneiden jätehuoltolainsäädän-


64

nön vaatimusten mukaiselle tasolle. Energiatuen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole ollajäteongelman ratkaisemisen instrumentti. Näin ollen tukea harkittaessa hyväksyttävätkustannukset on pyritty rajaamaan vain energian tuottamiseen liittyviin osiin. Kaatopaik-kakaasuhankkeissa ei ole hyväksytty kaasun keräysjärjestelmien kustannuksia, milloinkyseessä on kaatopaikka, joka on velvoitettu kaasunkeräykseen. Lisäksi biokaasuhank-keet ovat lähestymässä tavanomaisen (kaupallisen) teknologian tasoa, joka energiatuenkannalta tarkoittaa pienempiä tukitasoja.

Maatalouden tuet bioenergian tuotannon ja käytön edistämiseksi

Suomessa on viljelykäytössä peltoa yhteensä noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Peltojen vilje-lyn ensisijaisena tarkoituksena on turvata suomalaiselle ruokaketjulle kotimaisen raa-ka-aineen saanti. Peltoviljelyn tulevaisuuden linjauksia Suomessa käsitelleen työryhmänmukaan Suomessa on tällä hetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raaka-ainekysynnäntyydyttämiseksi sekä pellon vaihtoehtoisten käyttömuotojen mahdollistamiseksi. Tarvit-taessa nykyisestä peltoalastamme voidaan noin 500 000 hehtaaria ottaa peltobioener-giatuotantoon.

Monenlaiset eloperäiset raaka-aineet sopivat biokaasutuotannon syötteeksi. Eläinten lan-ta on hyvä biokaasutuksen perusmateriaali, mutta lisäämällä prosessiin esimerkiksi pelto-biomassaa saadaan siitä tehokkaampi ja tuottoisampi. Suomessa on siis peltopinta-alaa,jota voitaisiin käyttää esimerkiksi biokaasulaitosten raaka-aineen tuottamiseen. Pelto-biomassan tuottamisen kannustimen tulisi löytyä markkinoilta kilpailukykyisen raaka-ai-neen hinnan muodossa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on useampia keinoja bioenergian tuotan-non ja käytön lisäämiseen.

EU:n pinta-alatuet

Peltobiomassan tuottamiseen kannustaviin tukiin liittyen maatalouden tukipolitiikan osal-ta on tehtävissä olevat edistämistoimenpiteet jo pitkälti tehty. Euroopan unionissa pääosaviljelijöille maksettavista tuista on irrotettu tuotannosta (tilatukijärjestelmä). Se, mitä pel-loilla tuotetaan, riippuu markkinoiden kysynnästä. Tilatuki maksetaan pellolle samansuu-ruisena riippumatta siitä, mitä pellolla viljellään vai viljelläänkö mitään. Maatalouspuo-lella ainoa erityisesti energiakasvien tuotantoon tarkoitettu tuki on EU:n kokonaan maksa-ma energiakasvituki, joka on suuruudeltaan 45 €/ha ja jota maksetaan 27 EU-jäsenmaassatämän suuruisena enintään 2 miljoonalle hehtaarille. Rajoitteen ylittymisen vuoksi viljeli-jälle vuonna 2007 maksettu tuki leikkautui noin 30 prosenttia. On myös mahdollista, ettäEU:n tilatukijärjestelmän väliarvioinnissa eli niin kutsutussa terveystarkastuksessa vuon-na 2008 komissio esittää tämän tukimuodon lakkauttamista kokonaan. Komission mu-kaan tulee nykyisen energiakasvitukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta ja kustannus-tehokkuutta tarkastella uudelleen tilanteessa, missä bioenergian käytölle on asetettu sito-


65

via tavoitteita ja raaka-aineiden hinnat ovat korkealla tasolla. Energiakasvien viljelyalankehitys on kuvassa 24.

Kuva 24. EU:n energiakasvien tukea saavan viljelyalan kehitys Suomessa.

Lähde: Tike

Bioenergian raaka-ainetuotantoa on voinut harjoittaa myös EU:n non food -tukijärjestel-män piirissä. Non food -tuki on mahdollistanut muuhun kuin elintarvikeketjun käyttöönviljeltävien kasvien tuottamisen ns. velvoitekesantoaloilla. Järjestelmää on sovellettuSuomessa melko vähän, mutta eräissä muissa jäsenmaissa laajastikin. Kesannointivelvoi-te on päätetty poistaa vuoden 2008 ajaksi ja todennäköisesti velvoitekesannointivaatimustulee poistumaan käytöstä kokonaan lähitulevaisuudessa. Tämä saattaa aiheuttaa suuria-kin muutoksia muun muassa energiakasvituen pinta-aloihin EU:ssa ja pienentää entises-tään energiakasvien tuen hehtaarikohtaista euromäärää.

Edellä mainittujen tukien lisäksi energiakasvialojen perusteella maksetaan myös muitaviljelytukia, mikäli niiden tukiehdot täyttyvät. Tällaisia ovat muun muassa kansalliset pin-ta-alatuet, ympäristötuki ja epäsuotuisten alueiden LFA-tuki. Pääsääntöisesti energiakas-viviljelmille maksetaan näitä tukia samantasoisina kuin vastaaville kasveille tuotettaessaniitä elintarvikeketjun käyttöön.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 ja kansalliset

investointituet

MMM:n energia- ja investointituilla on mahdollista tukea kehittämishankkeita, yritystoi-minnan aloittamiseen ja kehittämiseen liittyviä toimia sekä maatilojen energiainvestointe-ja. Rahoitus kanavoituu MMM:n osalta paljolti EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maa-seudun kehittämisohjelman kautta, mutta osaa maatilojen bioenergiainvestoinneista ra-hoitetaan kansallisilla investointituilla.


66

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

2004 2005 2006 2007

Hehtaaria

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman puitteissa tehtävä kehittämistyö jakau-tuu toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin: 1) innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutki-musta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta, 2) laajempaa yritys- tai toimijajoukkoakoskeviin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä 3) maatila- tai yrityskohtaisiin kehittä-mishankkeisiin. Lisäksi bioenergiahankkeita voi soveltuvin osin rahoittaa ns. Leader -toi-mintatavan kautta.

Innovaatiohankkeiden avulla edistetään uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioidenkäyttöönottoa ja siirtoa tuotantokäyttöön. Tämä toteutuu viljelijöiden, puuntuottajien,teollisuuden, tutkimuksen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyön tai jalostus-ketjuissa toteutettavien kehittämistoimien avulla sekä kehittämällä tuotantoketjujen logis-tisia ratkaisuja.

Maaseudun kehittämishankkeiden avulla voidaan toteuttaa laajasti muun muassa erilaisiayritystoiminnan edistämiseen tähtääviä sekä neuvonta- tai asiantuntijapalveluita tarjoaviahankkeita. Kehittämishankkeiden avulla edistetään erityisesti usean tilan yhteislaitoksiakoskevia investointihankkeita tai sellaisia tilakohtaisia hankkeita, joiden laitteita on suun-niteltu käytettäväksi tilan oman lannan tai kasvimateriaalin lisäksi tilan tai yrityksen ulko-puolisten materiaalien kaupalliseen käsittelyyn. Kehittämishankkeisiin tukea on voinuthakea syyskuulta 2007 alkaen.

Bioenergiaa jalostavat ja myyvät maaseudun mikroyritykset ovat voineet hakea tukea toi-mintaansa alueensa TE-keskukselta kesäkuun 2007 alusta alkaen. Tukea on voinut hakeayritystoiminnan aloittamiseen ja laajentamiseen, bioenergiainvestointeihin sekä yritystoi-minnan kehittämiseen. Tuen määrä vaihtelee 20–90 % välillä hankkeen hyväksyttävistäkokonaiskustannuksista, tuettavasta toimenpiteestä ja tukialueesta riippuen. Investointi-hankkeiden tukitaso vaihtelee EU:n valtiotukikartan mukaisesti 20–35 %:in välillä. Esi-merkkinä tuen piirissä olevasta toiminnasta voidaan mainita lämpöyrittäjyyteen liittyvätkehittämistoimet ja investoinnit.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 mahdollistaa myös inves-tointituen myöntämisen maatiloille silloin, kun ne tuottavat energiaa maatilan ja siihenliittyvien rakennusten käyttöön käyttäen polttoaineena erilaisia biopohjaisia raaka-aineitakuten kotieläinten lantaa, puuta ja peltobiomassoja. Kyseeseen voivat tulla biokaasu, mut-ta myös maatilojen puu- tai hakelämpökeskukset. Tämän maatilakohtaisen tuen valmiste-lu on osa maatalouden rakennetukijärjestelmää, jonka lainsäädännön valmistelu on lop-pusuoralla tätä kirjoitettaessa. Rahoitushaku maatilainvestointeihin avautuu loka-marras-kuun vaihteessa 2008. Maatalouden rakennetukia koskeva laki tuli voimaan vuoden 2008alusta alkaen.

Päätösten teko uuden maaseutuohjelman mukaisista yritystukihakemuksista aloitettiin30.04.2008. Tähän mennessä TE-keskusten maaseutuosastoilla on tehty yhteensä 148 kappa-letta myönteisiä päätöksiä. Näiden yrityshankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 6miljoonaa euroa ja myönnetyn julkisen tuen yhteismäärä on noin 1,9 miljoonaa euroa.


67

Uusi bioenergiantuotannon avustus vuodelle 2008

Bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseksi on vuoden 2008 talousarviossa MMM:lläuusi momentti – bioenergiatuotannon avustukset. Tästä momentista on mahdollisuus ra-hoittaa uuden tyyppisiä toimia, joita ei voida rahoittaa tällä hetkellä käytössä olevien ra-hoituskeinojen kautta. Momentin käyttöä pohdittaessa erityistä huomiota kiinnitetään sii-hen, että ei luoda päällekkäisiä rahoitusmuotoja. Tätä kyseistä momenttia voidaan käyttäämuun muassa bioenergiaa tuottavien laitosten perustamista edistäviin soveltaviin tutki-mus-, selvitys-, koulutus- ja tiedotushankkeisiin ja uutta tutkimustietoa ja teknologiaa so-veltaviin pilottihankkeisiin. Avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioener-gian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekähaja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden sekä yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergi-an tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi pyritään käynnistämäänpilottihankkeita, joiden tuloksena lähivuosina syntyy 6-10 suurehkoa biokaasulaitosta eri-tyisesti alueille, joilla on kotieläinkeskittymiä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n ener-giapalveludirektiivin toteuttamiseen maatilasektorilla. Tarkoituksena on kohdentaa tätärahaa myös bioenergian neuvonnan ja asiatuntijapalveluiden toteuttamiseen valtakunnantasolla sekä valtakunnallisen bioenergiakoordinaationhankkeen järjestämiseen.

Tämän edellä mainitun tukijärjestelmän mukaiset tuet tulevat hakuun lokakuussa 2008.Maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2008 näiden rahojen käytön kohdentamistavarten aiehaun. Ministeriöön saapuneiden hakemusten mukaisten kustannusarvioiden yh-teissumma oli 194 miljoonaa euroa, yhteensä 48 uuden laitoksen perustamiseen. Pääosahakemuksista kohdistui biokaasulaitosten rakentamiseen. Patoutunutta investointitarvettabioenergiasektorilla siis esiintyy merkittävästi näiden tietojen perusteella. Merkittävinhankkeiden liikkeellelähdön este tällä hetkellä on tukipolitiikan selkiytymättömyys jaepätietoisuus julkisten tukijärjestelmien käyttöönoton aikataulusta.

9.2 Tekes-palvelut

Tekesin rahoituksen avulla yritys voi käynnistää haasteellisia tutkimus- ja kehitysprojek-teja ja jakaa niihin liittyviä riskejä. Tekes auttaa yrityksiä ja tutkimusyksiköitä myös ke-hittämään valmiuksiaan kansainväliseen teknologiayhteistyöhön sekä yksittäisissä pro-jekteissa että teknologiaohjelmissa. Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksil-le ja yhteisöille liiketoiminnan kehittämiseen teknologian avulla. Lisätietoja: Tekes,TE-keskusten teknologian kehittämisosastot, www.tekes.fi

9.3 Finnvera Oyj:n palvelut

Finnvera tarjoaa lainarahoitusta yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin,kasvuun ja kehittämiseen. Finnvera tarjoaa yrityksen lainarahoitukseen ja pääomaraken-


68

teen vahvistamiseen soveltuvia omavelkaisia takauksia. Finnveran takauksia yritys voikäyttää vakuutena pankeilta, vakuutuslaitoksilta ja muilta rahoittajilta saamilleen luotoil-le. Finnveran monipuolisesta vientitakuuvalikoimasta viejät ja rahoittajat löytävät ratkai-sun vientikaupan riskien kattamiseksi ja rahoitusongelmien helpottamiseksi. Lisätietoja:Finnvera Oyj ja aluekonttorit, www.finnvera.fi

9.4 Finpron palvelut

Finpro on konsultointiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälisty-mistä ja vähentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Osaamisen ja ammattitaidon ta-kaavat kansainvälistymisen asiantuntijat, jotka työskentelevät yli 50 vientikeskuksessa eripuolilla maailmaa. Finpron vientikeskukset tukevat yrityksiä mm. tekemällä kohdemark-kinoiden markkinaselvityksiä, auttamalla uuden yrityksen perustamisessa, etsimällä ja ar-vioimalla uusia liikekumppaneita ja tukemalla liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä.Asiakasneuvojat vastaavat kysymyksiin Finpron tapahtumista ja tuotteista sekä neuvovatkansainvälisiä markkinoita ja ulkomaankaupan määräyksiä koskevissa asioissa. Lisätieto-ja: Finpro ja TE-keskusten vientiasiamiehet, www.finpro.fi


69

10 Lähteet

Asiakastieto Oy; www.asiakastieto.fi

Biodieselyhdistys; www.biodieselyhdistys.org

Biokaasuyhdistys; www.biokaasuyhdistys.fi

European biomass association, www.aebiom.org

Europe’s energy portal, www.energy.eu

www.eubionet.net

Etla; www.etla.fi

Bioenergiayhdistys, www.finbio.fi, www.finbioenergy.fi

Finnvera Oy; www.finnvera.fi

Finpro: www.finpro.fi/

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, www.mtt.fi, RME maatilatuotannon kannattavuus

Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriö, Peltobiomassat, liikenteen biopolttonesteet ja biokaasu-raportit

Maa- ja metsätalousministeriö, Bioenergia maa- ja metsätalousministeriössä

Metsäntutkimuslaitos; www.metla.fi

Metsäteollisuus ry; www.forestindustries.fi

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos; www.ptt.fi

Pellettienergiayhdistys; www.pellettienergia.fi

Tekes; www.tekes.fi

TE-keskukset; www.te-keskus.fi

TEM; Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa

TEM Toimiala Online

TEM toimialaraportit: www.toimialaraportit.fi

TEM, PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimus 2008

TEM, Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa

Tilastokeskus: www.stat.fi

Tullihallitus; www.tulli.fi

Työtehoseura, www.tts.fi

Valtioneuvosto, www.vn.fi

Valtionvarainministeriö; www.vm.fi

Öljy- ja kaasualan keskusliitto, www.oil-gas.fi


70

11 Liitteet

Energiayksiköt

Tehoyksiköt

1 kWkilowatti » tyypillisen mikroaaltouunin teho

1 MWmegawatti = 1000 kW » suuren tuulivoimalan huipputeho

Energiayksiköt

1 kWhkilowattitunti » tyypillisen jääkaapin sähkönkulutus vuorokaudessa.

1 MWhmegawattitunti = 1000 kWh » pienen sähkökiukaan vuosikulutus, käyttö 3h/viikko

1 GWhgigawattitunti = 1000 MWh » 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus

1 TWhterawattitunti = 1000 GWh » kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus Helsingissä

1 toeekvivalenttinen öljytonni = raakaöljytonnin sisältämä energiamäärä = 11,63 MWh

1 ktoe1000 toe = 11,63 GWh

1 Mtoe1000 ktoe = 11,63 TWh


71

Työ- ja elinkeinoministeriö • Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus • Finpro • Matkailun edistämiskeskus

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksiawww.toimialaraportit.fi

www.tem.fiwww.mmm.fi

www.te-keskus.fiwww.finpro.fi

www.visitfinland.com

jp pk-bioenergia - keski-suomi · pk-bioenergia-alan toimialaraportti tiivistelmä tilastokeskuksen...

Documents