Hankesalkku

Järjestäjän tietojohtaminen

Projekti

Sote-palveluketjut läpinäkyviksi - Tieto- ja

palveluintegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn

tietopohjan avulla (mallinnus ja datapilotti)

Hankejohtajat: Petri Näätänen, Grigori Joffe, Soili Partanen ja Timo

Hakala

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

info@uusimaa2019.fi • www.uusimaa2019.fi

Sisällysluettelo

1 Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 1 1.1 Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 1 1.2 Vaatimukset ............................................................................................................................... 1 1.3 Tavoitteet ................................................................................................................................... 2

2 Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 2 2.1 Projektin laajuus ........................................................................................................................ 2 2.2 Lopputuotokset .......................................................................................................................... 3 2.3 Rajaukset .................................................................................................................................. 3

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 3 3.1 Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät ........................................................................................ 3 3.2 Projektin vaiheet ........................................................................................................................ 4 3.3 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 4

4 Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 4

4.1 Projektitiimit ............................................................................................................................... 4 4.2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 5

5 Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä .............................................................. 6 6 Riskit ............................................................................................................................................... 7 7 Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ........................... 8

1

1 Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1 Projektin nykytilan kuvaus

Projektissa hyödynnetään Uusimaa 2019-hankkeessa luotua sote-palvelujen järjestämisen vaiheistettua

tietomallia. Tämän mallin pohjalta on aloitettu tietomallin tietoulottuvuuksien käsitteellistäminen,

ensimmäisenä vaiheena mielenterveys- ja päihdepotilaan palveluketjun tietomallinnus HUS-

sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin ja välisenä yhteistyönä. Mallia käydään läpi ja yhteen sovitetaan

Keski-Uudenmaan sote –kuntayhtymän edustajien kanssa. Yhteensopivuus valtakunnalliseen THL-

tietomäärittelytyöhön on varmistettu ja esim. uusi psykiatrian tietosisältömäärittely otetaan mallinnukseen

mukaan. Palvelukäsitteiden lisäksi malliin määritellään kriittiset tiedot laatu- ja vaikuttavuusmittarien

muodostamiselle (mm. vaikuttavuus, tehokkuus, asiakaskeskeisyys, saatavuus, yhdenvertaisuus,

turvallisuus).

Tietomallinnus- ja datapilotin kanssa rinnan valmistellaan verkostoyhteistyönä tutkimusta

mielenterveysasiakkaan sote-palvelukäytöstä laajasti yli palvelusektorien (työversion nimi:

Tietomallinnus sote-palvelukäytön seurannan mahdollistajana – mielenterveyspotilaan palveluketjun

tietotuotannon nykytila ja tietopohjainen kehittäminen). Tutkimuksen tarkoitus on testata ja parantaa

kehitettyä tietomallia mielenterveyspalveluiden käytön ja vaikuttavuuden kuvaajana todellisella

yhdistetyllä tietoaineistolla. Lisäksi tutkimuksen avulla saadaan olennaista tietoa palvelukäytön

seuraamiseksi yli sektorirajojen tietosuojalainsäädäntö huomioiden. Tutkimussuunnitelman toinen versio

on kommenttikierroksella projektiin osallistuvalla asiantuntijaverkostolla.

1.2 Vaatimukset

Seuraavassa kuvataan projektiin liittyvät lainsäädännölliset reunaehdot:

Vaatimus * Kuvaus

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation)

Henkilötietosuojan ja tietosuojaoikeuksien parantaminen ja yhtenäistäminen EU-maissa erityisesti digitalisaation ja globalisaation haasteiden näkökulmasta

Henkilötietolaki 523/1999 Yksityisyyden suojaa turvaavat perusoikeudet henkilötietoja käsiteltäessä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallisen sähköisen käsittelyn edistäminen

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet hänen tietojensa käsittelyssä ja salassapidossa

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Yleislaki, jonka perusteella ensisijaisesti myönnetään sosiaalipalvelut

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012

Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukeva laki

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä HE159/2017

Tieto hyvinvoinnin uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 –strategiaa tukeva lainsäädäntö

* = Pakollinen

2

1.3 Tavoitteet

1. Luoda geneerinen tietomallinnus mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluketjulle

2. Tietoteknisen infrastruktuurin valmiuksien kehittäminen, mm. tietojen siirtäminen rekistereistä tietoaltaaseen tietomallinnuksen mukaisesti, tietojen standardointi ja yhdistäminen

3. Testata ja parantaa käsite- ja tietomallin toimivuutta nykyisellä tietorekisteridatalla, mm. yhdenmukaistaa ja yhdistää massiivista sote-tietoa eri tietolähteistä tietovarannon ja raportoinnin edellyttämällä tavalla

4. Löytää tietosisällöiltään optimaalinen ja lainmukainen tapa katsoa yhtenäisen tietomallin mukaista palvelukäyttötietoa palveluketjun toimivuuden ja palveluintegraation varmistamiseksi

5. Tunnistaa väestön palvelutarpeita ja asiakassegmenttejä sekä seurata asiakasvirtoja, tuotantoprosesseja, palveluiden sisältöjä, vaikuttavuutta ja kustannuksia

6. Testata erilaisia sote-palveluiden tuotteistusmalleja kannustavien budjetointi- ja korvausmallien kehittämiseksi

7. Parantaa tutkimustulosten pohjalta sote-rekistereihin jatkossa kerättävän tiedon rakennetta, laatua ja yhtenäisyyttä mm. kirjaamiskäytäntöä kehittämällä

8. Kehittää tiedon käsittelyn ja yhdistämisen tietoteknisiä ja inhimillisiä kyvykkyyksiä sekä palvelu- tuottajien että palveluiden järjestäjän näkökulmasta, mm. analytiikkakyvykkyyksien kehittäminen ja analysointiprosessin standardointi kuvailevasta ja selittävästä ennustavaan, ennakoivaan ja kognitiiviseen analytiikkaan

9. Kehittää tietojohtamisen monikerroksellista verkostoyhteistyötä

10. Kehittää raportointi- ja visualisointimalleja johtamisen ja laadun varmistamisen tueksi sekä vaikuttaa organisaatioiden toimintakulttuuriin tavalla, joka optimoi rekisteröitävän tiedon sisältöjä, vahvistaa tietojen rekisteröinnin laatua ja kattavuutta, tukee sekä esimiesten ja johtajien, että yksittäisten työntekijöiden tiedon hyödyntämistä tehtävissään

2 Projektin kuvaus

2.1 Projektin laajuus

Projektin sidosryhmiä ovat:

• Mielenterveys- ja päihdealan asiantuntijaverkosto: Tietomallin käsitteellinen ja tietosisällöllinen

ohjaus ydintoiminnan näkökulmasta Uusimaa 2019 –hankkeen valmistelutyön pohjalta

• Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialan tietohallintopalvelut: Helsingin kaupungin

sote-palveluiden sekä Kuusikko-työryhmän tietorakenteiden tuominen yhteiseen tietomalliin

• HUS tietohallinto: Tietoallasvalmistelu sekä tietomallinnuksen tekninen ohjaus

• Ydintoiminnan ja tietoasiantuntijoiden tutkijaverkosto: Tutkimuksen toteutus ja tutkimusten

tulosten raportointi

• Tietojohtamisen kansallinen verkosto sekä STM/VM ja Kela: projektin tuotosten arviointi

kansallisen standardin muodostamisen näkökulmasta

• THL: kansalliset tietosisältömäärittelyt sekä koodistopalvelu

3

• Kela: sosiaali- ja terveysetuustietojen yhdistämismahdollisuudet tietomalliin kokonaispanoksen

ja palvelukäytön varmistamiseksi

• Sote-digi ja Vimana: linkki ja vaikutuskanava kansalliseen tietojohtamisvalmisteluun ja -

suunnitelmiin

2.2 Lopputuotokset

Projektin lopputuotoksia ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden

• tietomalli

• tietoallassovellus

• raportointisovellukset

• käytön analyysit ja tutkimusraportti

• yhtenäisen tietopohjan takaava ohjeistus

Tämän lisäksi

• suositukset ja kirjaamisohjeistukset tietopohjan yhdistämiselle

• geneerinen sote-palveluiden tietomallipohja

• geneeriset tietoallassovellukset

• geneeriset sote-palveluiden raportointisovellukset järjestäjän ja palvelutuotannon käyttöön

2.3 Rajaukset

• mahdolliset rajaukset tehdään resurssien varmistuessa

3 Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1 Tuotokset, aikataulu ja virstanpylväät

Lopputuotoksen kuvaus Mahdollinen ajankohta tuotokselle (esim. huhti-, touko- ja kesäkuu)

Mielenterveyspotilaan palveluketjumallinnustyö, HUS, Helsinki ja Keski-Uusimaa ja muut Uudenmaan kunnat

ensimmäinen versio valmiina 16.5. 2019, laajennettu kommentointikierros ja korjaukset 6.6 2019 mennessä

Mallin esittely THL, Kela ja STM/VM sekä mallin viimeistely ja korjaukset

esitys kansallisesta tietomallista valmiina 30.6. mennessä

Tutkimussuunnitelman kommentointikierros valmis

Kesäkuu 2019

Tutkimussuunnitelma ja -lupa hyväksytty

Syksy 2019

Datan yhdistäminen Syksy 2019

Palvelukäyttöanalyysit Kevät 2020

Raportointimallit Kevät 2020

Geneeriset sovellukset Syksy 2020

Tutkimusraportti Syksy 2020

4

Tuotosten esittely Uudellemaalle ja kansallisille toimijoille

Syksy 2020

3.2 Projektin vaiheet

Projektin vaiheet ovat nähtävissä aikataulun kuvauksessa (yllä). Projektin vaiheet etenevät rinnakkain

(datamallinnus, datan valmistelu, datan tutkimuskäsittely). Uusimaa 2019 –hankkeen jälkeisen ajan

yksityiskohtaisempi vaiheistus valmistuu syksyn 2019 aikana. Projektille suunnitellaan

yksityiskohtaisempi toiminta-alusta ja –verkosto hallitusohjelman valmistuttua ja sote-uudistuksen

jatkokehityksen varmistuttua.

3.3 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

Riippuvuuden kuvaus Riippuvuuden kriittisyys

Riippuvuuden hallintamenetelmä

HUS tietohallinto: tekninen ohjaus ja tietoallasvalmistelu

1 Aktiivinen osallistuminen mallin luomiseen

Mielenterveyspalveluiden kuntaorganisaatiot: sote-perustason hoitopolku

1 Aktiivinen osallistuminen mallin luomiseen

Psykiatrinen erikoissairaanhoito: esh-hoitopolku

1 Aktiivinen osallistuminen mallin luomiseen

THL: yhteensopivuus kansallisiin tietomäärittelyihin

1 Tietomallin kommentoimismahdollisuus

Kela: terveysetuustietojen yhdistämismahdollisuudet

2 Tietomallin kommentoimismahdollisuus

STM/VM: mallin käyttökelpoisuus kansallisen vertailun ja ohjauksen näkökulmasta

2 Tietomallin kommentoimismahdollisuus

4 Organisaatio ja päätöksenteko

4.1 Projektitiimit

Tietojohtamisen valmistelutiimi kesäkuuhun 2019 saakka, jatko tarkennetaan myöhemmin.

5

4.2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Sidosryhmän kuvaus

Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?

Mielenterveys- ja päihdealan asiantuntijaverkosto

Tietomallin käsitteellinen ja tietosisällöllinen ohjaus ydintoiminnan näkökulmasta Uusimaa 2019 –hankkeen valmistelutyön pohjalta

Monialainen verkostoyhteistyö

Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialan tietohallintopalvelut

Helsingin kaupungin sote-palveluiden sekä Kuusikko-työryhmän tietorakenteiden tuominen yhteiseen tietomalliin

Yhteiset suunnittelukäytännöt ja tuotosten tehokas iterointi

HUS tietohallinto Tietoallasvalmistelu sekä tietomallinnuksen tekninen ohjaus

Ydintoiminnan ja tietoasiantuntijoiden tutkijaverkosto

Tutkimuksen toteutus ja tutkimusten tulosten raportointi

Tutkimusyhteistyö-verkosto

Tietojohtamisen kansallinen verkosto sekä STM/VM

Projektin tuotosten arviointi kansallisen standardin muodostamisen näkökulmasta

Yhteiset katselmustyöpajat

THL Kansalliset tietosisältömäärittelyt sekä koodistopalvelu

Tuotosten esittely THL:n asiantuntijaryhmille sekä koodistopalvelun johtoryhmälle, yhteinen kehittämistyö

Kela Sosiaali- ja terveysetuustietojen yhdistämismahdollisuudet tietomalliin kokonaispanoksen ja palvelukäytön varmistamiseksi

Yhteistyörakenteen luominen Kelan kanssa ja molemminpuolisen asiantuntijuuden hyödyntäminen

Sote-digi ja Vimana Linkki ja vaikutuskanava kansalliseen tietojohtamisvalmisteluun ja -suunnitelmiin

Sote-digin ja Vimanan edustajien integrointi mukaan tietomallin kehittämistyöhön

6

5 Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava

työmäärä

Kaksi ensimmäistä tehtävää toteutetaan Uusimaa 2019 –hankkeen aikana ja loput ulkopuolisella

hankerahoituksella.

Tehtävän kuvaus Vastuullinen henkilö Vaadittava työmäärä [http] Mallinnustyö Petri Näätänen + asiantuntijat ja

ammattimallintajat 60 http

Tutkimussuunnitelma ja -luvat Grigori Joffe + valmisteluryhmä 30 http

Tietovarastointijärjestelmä ja tietovirrat

HUS tietohallinto + asiantuntijat 30 http

Raportointimallit Asiantuntijat 90 http

Palvelukäytön analyysit ja tutkimusraportti

Tutkijat ja asiantuntijat 180 http

Tuotosten skaalaus (8 tietomallinnusta kansallisilla kriteereillä)

Asiantuntijat + ammattimallintajat 480 http

Asiantuntijapalveluiden ostot (tietojen yhdistäminen, erityistason analytiikka, tekoäly, ennustemallit)

Projektijohto 90 http

Ohjeistusten valmistelut Asiantuntijat, projektijohto 60 http

Viestintä, julkaisut, seminaarit, markkinointi

Projektijohto 30 http

7

6 Riskit

Riskin kuvaus Vaikuttavuus Todennäköisyys

Riskiluku yht.

Korjaavat toimenpiteet

Tietotarveanalyysi sekä tietodimensioiden, -ryhmittelyjen ja mittareiden määrittelyä varten tarvittava yhteistyöverkoston muodostaminen viivästyy epävarman toimintaympäristön ja vähäisen koordinaatioresurssin johdosta

4 1 4 Varmistetaan riittävä koordinaatioresurssi, erityisenä haasteena useiden rinnakkaisesti toimivien verkostojen hallinta (ks. seuraavat riskivarautumiset)

Systemaattisesta katsauksesta tarvittavien tietojärjestelmien tietosisältöihin ja kyvykkyyksiin huolimatta ei saada riittävää kuvaa vaadittavasta tietopohjasta ja sen toteuttamisedellytyksistä.

3 1 3 Muodostetaan verkosto, jossa edustus eri tietojärjestelmien teknisestä osaamisesta jo projektin alkuvaiheissa

Hitaat lupakäytännöt viivyttävät projektia Poiminnan mahdollistava rahoitus ei järjesty Vastuu- ja työnjaot määritellään epäselvästi ja epäoptimaalisesti, ulkoisiin toimijoihin ei pystytä vaikuttamaan

4 3 12 Lupakäsittelyt ja rahoitushakemuksen mahdollistava pikasuunnitelma kirjoitetaan heti projektin alussa ja laitetaan lupapyynnöt ja rahoitushakuprosessi vireille.

Tietojohtamisen pilotin datapoiminnan toteuttamiseen, tietojen yhdistämiseen ja jatkojalostamiseen (tietoallassuunnitelmat huomioiden) liittyy teknisiä vaikeuksia ja riskejä. Eri tietojärjestelmien erilaiset tietorakenteita ei saada yhdenmukaistettua

3 2 6 Sitoutetaan oma ja ulkoisten toimijoiden johto jo projektin alusta lähtien mukaan sekä tehdään selkeä työnjakosuunnitelma

Sopivaa raportointijärjestelmää/mallia ei ole tarjolla tai tarjolla on useita järjestelmiä, joista on vaikea päästä yhteissopimukseen tai niiden käyttämiselle on taloudelliset rajoitteet

1 2 2 Kartoitetaan tarjolla olevat analyysi- ja raportointivälineet järjestäjän tietotarpeiden näkökulmista sekä aloitetaan jo projektin varhaisessa vaiheessa tarvittavien analyysi- ja raportointivälineiden kehittämis/hankintasuunnitelman tekeminen

Hankittavat analyysi- ja raportointivälineet sekä riittämätön verkostoituva osaaminen eivät mahdollista

4 3 12 Luodaan uusien tietotarpeiden työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä systemaattinen analyysi

8

7 Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät

keskeiset dokumentit

Dokumentin nimi Tekijä(t): Tila: työversio/hyväksytty

Tiedoston sijainti

Tutkimussuunnitelma Grigori Joffe, Petri Näätänen, Soili Partanen, Timo Hakala ym.

Työversio Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote-järjestäjä > Tietojohtamisen dokumentointi

Päihde- ja mielenterveys-asiakkaan tietomalli

Petri Näätänen

Kehittyvä versio LIITTEENÄ

pilotin kuluessa esiin nousevia uusia tietotarpeita palvelujärjestelmän ohjaamiseksi

niistä pilotin aikana nousevista tietotarpeista, joita nykyiset tietojärjestelmät eivät pysty tuottamaan. Tämän pohjalta syntyy kakkosvaiheen tiedolla johtamisen suunnitelma, jossa otetaan kantaa tietojärjestelmien kehittämiseen järjestäjän näkökulmasta.

Kirjaamisen moninaisuudesta, yhteisen rakenteellisen tiedon haastavuudesta sekä erilaisista kirjaamiskulttuureista johtuen ei kyetä luomaan realistisesti toteutettavaa kirjaamisen parantamissuunnitelmaa

3 2 6 Luodaan jo projektin alkuvaihessa kirjaamisen jatkuvan parantamisen verkosto koko palvelujärjestelmän kattavine yhteyshenkilöineen ja tuotetaan tälle verkostolle motivaatio ja välineet (pikaohjeet) kirjaamisen laadun parantamiseksi siten, että järjestäjän tarvitsemat kriittiset tiedot tulevat oikein kirjattua

Sote-palvelut läpinäkyviksi

Kohti parempaa tieto- ja palveluintegraatiota yhteisen ja yhtenäisen tietomallinnuksen sekä datapohjaisen pilotoinnin avulla

Petri Näätänen

Grigori Joffe

4.6.2019

Tausta

• Sote-asiakkaalla on oikeus saada ja julkisella järjestäjällä ja tuottajilla – velvoite tuottaa lakisääteisiä sote-palveluja turvallisesti, vaikuttavasti, oikea-aikaisesti, asiakaskeskeisesti, kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti (laatu)

• Tämä edellyttää latua paitsi kultakin tuottajalta, myös koko palvelujärjestelmältä

• Tämä vuorostaan edellyttää palvelujen yhteensovittamista (integraatiota)

• Palvelujen integraatio ei ole mahdollista ilman tiedon integraatiota

• Tietojen riittävä integraatio on ollut nykypäivänä lähes mahdotonta:

Haasteet

• Asiakkaan tiedot ovat hajallaan monissa asiakastietojärjestelmässä• Esim. Uudenmaan alueella 1300 keskitetysti tuettua tietojärjestelmää tai sähköisen asioinnin toteutusta

• Tietojohtaminen ja –osaaminen on kohdistunut voimallisesti tuottavuuteen, vähemmän muihin laatu-ulottuvuuksiin, esimerkiksi vaikuttavuuteen tai asiakaskeskeisyyteen

• Tiedon yhdistäminen esim. palveluketjun ja -integraation seuraamiseksi ja ohjaamiseksi on haasteellista:

• Tiedon rekisteröinti ei ole yhteismitallista

• Tietotekniset ratkaisut eriävät toisistaan

• Lainsäädäntö rajoittaa tiedon yhdistämistä

• Riittävät inhimilliset ja tekniset kyvykkyydet vain isoissa organisaatioissa, rajoitettuna omiin rekisteritietoihin

• Osaajien synergistä, osapuolten kyvykkyyksiä rikastuttavaa yhteiskehittämistä tehty vain vähän

• Uudenmaan sote-valmisteluissa tehtiin laaja tietopohjan yhtenäistämissuunnitelma

Hankkeen tavoitteet1. Ylittää yo. esteet ja luoda uudenlaiset tietojohtamisen huippukyvykkyydet,

Uudellamaalla vuosiksi eteenpäin.

2. Luoda yhteinen tietopohja ja kehittyvät tietoprosessit; konseptuaaliset, loogiset ja fyysiset tietomallit

3. Luoda tulevaisuuden fasilitoitu osaajaverkosto: substanssiosaajat ja kehittäjät, ICT-asiantuntijat ja analyytikot, tuotantotalousasiantuntijat osaajat ja tutkijat - osana valtakunnallista verkostoa

4. Luoda tehokkaan, ennakoivan, yhdenmukaisen, kumuloituvan ja kattavan, käyttäjää (järjestäjä, tuottajajohto, yksittäinen työntekijä, asiakas) tukevan tietotuotannon

Mitä tapahtuu pilotissa?1. Haetaan luvat (mm. tutkimussuunnitelma tehty)

2. Mallinnetaan Mielenterveys- ja päihdepalvelujen (MPT) standardoidut tietokäsitteet ja prosessit (aloitettu)

3. Kumppaneiden (Helsinki, Keusote, HUS) perustason ja erikoissairaanhoidon tiedot yhdistetään HUS:in tietoaltaan ja yhdistämisen työkalun turvin

4. Muita mahdollisia kumppaneita: SoteDigi, Vimana, KELA, Sitra, THL, STM, Apotti, TTL, muut Uudenmaan kunnat ja kuntayhtymät, Eksote, yliopistot jne.

5. Syntyneet tietomallit validoidaan konkreettisella oikealla datalla, ml. vuosisarjatarkastelussa

6. Myöhemmin pyritään saamaan mukaan myös KELA:n ja muiden kansallisten rekisterien tiedot

7. Parannetaan tietomallit paikannetaan tietojen puutteet

8. Tietoja analysoidaan perinteisin keinoin sekä tekoälyn avulla• kuvailevasta ja selittävästä analytiikasta ennustavaan, ennakoivaan ja kognitiiviseen

9. Valmistellaan raportit

10. Toimitaan synergisessä yhteistyössä Uudenmaan Terveyshyötyarviohankkeen kanssa

11. Kehitetään kyvykästä monikerroksista ja –ammatillista osaajaverkostoa ja sen yhteistyötapoja

Tietojohtamisen käsitteet arvoketjuna järjestäjän toiminnassa

Tiedolla

johtaminen

Tiedon

johtaminenTiedon hallinta

Maksimaalisesti automatisoitu tietoprosessi tuottaa, käsittelee ja jakaa tietoa hyödynnettäväksi

Tiedolla

ohjaaminen

Tiedon hyödyntämisen edellytykset• Tietorakenteiden määrittely (esim. luokittelut)

• Kerääminen ja yhdistely

• Organisointi ja varastointi

• Jalostaminen ja jakelu

• Tiedon laadun varmistaminen

Tiedon analysoimista ja hyödyntämistä järjestäjän

lakisääteisten toimintojen toteuttamiseksi• Tietomallintaminen ja mittarointi

• Analysointi, selittäminen ja ennustaminen

• Visualisointi

• Ohjaus Tiedolla johdettu yhteistyöprosessi

asukkaiden, asiakkaiden ja palvelun tuottajien kanssa

• Oppivan ja uudistuvan tietokulttuurin luominen

Jatkuva ja ketterä parantaminen, oppiminen ja uudistuminen

ICT ICT-järjestäjän edustus Järjestäjä

Tietotekniikka

painottuuSisältö

painottuu

Yhteinen

tietomalli-

työskentely

mahdollistaa

(puuttuva linkki)

Tietomallinnuksen hyötyjä

• tietomallinnus mahdollistaa tietoprosessin proaktiivisen suunnittelun todellisten tapahtumien, tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta ydinprosessit ohjaavat tietoa, yhteinen kieli ydintoimintojen ja ITC-toimintojen välillä

• virtuaalinen digitalisoitu suunnittelu ja siihen yhdistettävä tietoallastekniikka tuo tietoprosessin kehittämiseen

• tehokkuutta digitalisoinnin ja automatisoinnin edut, toisto ja päällekkäisyys jää pois

• ennakoitavuutta -> ketterät testit ennalta määriteltyjen mallien pohjalta

• yhdenmukaisuutta -> yhteinen konsensus keskeisistä käsitteistä ja niiden operationalisoinnista

• joustavuutta -> mahdollistaa nopeammat korjaukset ja suunnanmuutokset

• kumulatiivisuutta -> jatkuvasti kehittyvä läpinäkyvä ja toiminta-alusta (pitkäjänteinen dokumentointi ja kommunikointi, ei aina aloiteta alusta)

• kattavuutta -> mahdollistaa suurten kokonaisuuksien ja verkostojen integroinnin

• riippumattomuutta lähdetietojärjestelmistä, ”siiloista” ja tiedon monimuotoisuudesta (osittain)• ei kuitenkaan korvaa tarvetta kansallisille yhtenäisille luokituksille vaan tehostaa niiden hyötykäyttöä

Tietomallinnuksen lähtökohta on käsitemalli

• Käsitemalli tuo tiedon muodostuksen keskiöön todelliset tapahtumat, tarpeet ja tavoitteet ydintoiminta ohjaa tietoprosessia

• Käsitemalli on tietomalli, joka kuvaa liike/palvelutoiminnassa käytettävät • käsitteet (konseptit),

• käsitteiden väliset suhteet ja säännöt (relaatiot) ja

• oleellisimmat ominaisuudet (attribuutit)

• Käsitemallin pohjalta luodaan linkitykset ja mappaukset pohjatietoon sekä identifioidaan paremmin myös pohjatiedon puutteet

• Looginen tietomalli kuvaa tiedon loogista varastointirakennetta

• Fyysinen tietomalli kuvaa tiedon fyysistä varastointirakennetta

Mahdollistaa myöstuotteistuksen systemaattisen tietomallinnuksen sekä kytkemisen palvelutoimintaan

Maksimaalinenyhteensopivuuskansallisiinrakenteisiin määrittelyihin (THL)varmistettava

KÄSITE/TIETOMALLINNUS MAHDOLLISTAA ASIAKAS- JA PALVELUKETJUTIEDON YHTENÄISEN MÄÄRITTELYN JA YHTEENSOPIVUUDEN TIETOINTEGRAATIOSTA PAREMPAAN PALVELUINTEGRAATIOON: ESIMERKKI KEVÄÄLLÄ ALOITETUSTA PSYKIATRIAN KÄSITEMALLISTA, JOSTA GENEERINEN MALLI JOHDETTU

Mahdollistaa yhtenäiset, kerrokselliset tiedonmuodostuksetmyös tiedon toisiokäyttöön (TKI)

Petri Näätänen

Pohjalla psykiatrian malli, tästä aletaan laajentamaan/syventämään potilaan käsitemallia perustasolle ja sosiaalipalveluihin n. 9-10 moduulin/käsite-tihentymän kautta(kuvassa alustavahahmotelma):

Väestötiedot

Palvelutapahtumat ja -jaksot

Asiakkuus ja palvelutarpeet

Tuote/suorite

Palveluprosessin aloitus ja lopetus

Laatu, vaikuttavuus ja turvallisuusPalveluntuottaja/organisaatio

Maksaja/rahaliikenne Henkilöstö

Petri Näätänen

Kustannukset

Asia

kku

us

ja

su

un

nit

elm

a

Palv

elu

-

pro

sessit

Palv

elu

-

resu

rssit

Asiakassuunnitelma

Palveluketjun käsitemallin toisiinsa linkittyvät käsitetihentymät (geneeriset tietomoduulit)

Asiakkuus

Palvelu-tapahtuma

Asiakas-suunnitelma

Palvelu-jakso

Suorite

Esimerkki hahmottuvasta mielenterveys- ja päihdepotilaan palveluketjun käsitemallista:

Monitasoinenasiakkuus

Integroidutsuunnitelmat

Määritellytjaksot

Luokitellutpalvelut

Toimintaankytketty

tuotteistus jalaatu

Toiminnankustannukset

jne.

Kehittyvämielenterveys-

ja päihdepalveluidentietostandardi

(yhdessäloogisen tietomallin

kanssa), ja jokasiirrettävissämyös muihin

palveluihin

YHTENÄINEN TIETOMALLINNUS ON EDELLYTYS LAAJOJEN KOKONAISUUKSIEN DASHBOARD-NÄKYMILLE:ESIMERKKI HUS-NUORISOPSYKIATRIAN PALVELUIDEN ALOITTAMISPROSESSISTA KATTAEN KOKO UUDENMAAN(TULKINTA: LÄHETE- JA POTILASMÄÄRÄT LISÄÄNTYNEET, HOITOON PÄÄSY PIDENTYNYT 2015-18, PALJON KUNTAKOHTAISIA EROJA)

Läh

etel

uku

mää

rät

Od

otu

saja

t su

hte

ellis

ina

osu

uks

ina

Sote-palvelut läpinäkyviksi: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluketjun tietomalli ja -allaspilotti

Käsitemalli (Konseptuaalinen tietomalli)

Kuvaa palveluketjun

yhteiset käsitteet ja säännöt

Looginen tietomalli Kuvaa tiedon loogista

varastointirakennetta

Fyysinen tietomalli Kuvaa tiedon fyysistä

varastointirakennetta

Tietoallas Helsingin, Keski-Uudenmaan ja HUS:in lähdejärjestelmistä kerätty

mtp-asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tieto

Ensivaiheen verkostoyhteistyö HUS-, Helsinki ja Keusote:• mielenterveys- ja päihdepalvelukäsitteiden integroiminen ja

yhtenäisen mallin luominen

• katsaus nykyisiin ja tarvittaviin sote-palveluiden

tietorakenteisiin

Yhdistetyn sote-datan

analysointi- ja

raportointikokeilut

sekä kehittäminen

tutkimussuunnitelman

pohjalta

Tutkimussuunnitelma:

SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSI:

Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen

tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla

Tietomallien ja –

ratkaisujen sekä

analysointi/raportointi-

välineiden parantaminen

ja laajentaminen muihin

asiakas/ potilasryhmiin

Petri Näätänen

Mielenterveys- ja päihde-

palveluiden (MTP) tietovarastoratkaisu

Raw

Data Vault

Business

Data VaultMTP-

Data Mart

Ellie-

sovellus

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan käsitemalli: etenemissuunnitelma keväälle 2019:

• 9.4.2019 suunnittelutapaaminen ja työn nykytilan esittely Helsingin kaupungin tilastopalvelun ja hallinnon edustajille

• Välityöstöä: Helsingin kaupungin sekä Keusoten sote-palveluiden käsitteet/tietokentät integroidaan mukaan tietomallinnukseen muodostettu yhteinen käsite/tietokenttäluettelo, jonka pohjalta Petri + Hus-ammattimallintajat muodostavat 1. versio

• 15.5.2019 klo 14-16 yhdistetyn tietomallin 1. version esittely ja kommentointikierros (Helsinki, Keusote ja HUS-edustus)

• Välityöstö kommenttien pohjalta

• 6.6.2019 klo 12.30-14.30 Integroidun tietomallin viimeistely ja hyväksyminen

• 30.6.2019 mennessä esittely/kommentointikierros THL, Kela, ministeriöt

• ensimmäisen standardiksi esitettävän malli ja sen julkaisu

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

HUS-tietohallinto tarjoaa projektin tietomallinnuspalvelut

Mikäli hanketta mahdollista jatkaa Uusimaa 2019 hankkeen jälkeen:Lopputuotosen kuvaus

Tavoiteajankohdat tuotoksille

Mielenterveyspotilaan palveluketjumallinnustyö, HUS,

Helsinki ja Keski-Uusimaa ja muut Uudenmaan kunnat

Ensimmäinen versio valmiina 16.5. 2019, laajennettu

kommentointikierros ja korjaukset 6.6 2019 mennessä

Mallin esittely THL, Kela ja STM/VM sekä mallin

viimeistely ja korjaukset

Esitys kansallisesta tietomallista valmiina 30.6. mennessä

Tutkimussuunnitelman kommentointikierros valmis Kesäkuu 2019

Tutkimussuunnitelma ja -lupa hyväksytty Syksy 2019

Datan yhdistäminen Syksy 2019

Palvelukäyttöanalyysit Kevät 2020

Raportointimallit Kevät 2020

Geneeriset sovellukset Syksy 2020

Tutkimusraportti Syksy 2020

Tuotosten esittely Uudellemaalle ja kansallisille

toimijoille, seuraavien vaiheiden tarkentaminen

Syksy 2020

”Take home messages”• Tietomallinnus tarjoaa yhteisesti kehitettävän ja dokumentoitavan välineen kansallisten

tietostandardien muodostamiselle, joka mahdollistaa tietojohtamisen eri ratkaisut saman yhdenmukaisen tiedon pohjalta

• Pilottihankkeessa• validoidaan ja jalostetaan tietomallinnus peilaamalla sitä reaalidataan• samalla havainnollistetaan datan tulevat kehittämistarpeet• luodaan yhteinen tietojohtamisen verkoston huippukyvykkyyksineen• varmistetaan tietojohtamisen osalta seuraavan sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksiä

• Onnistumisen edellytyksiä ovat:• ydintoiminnan edustajien ja ICT-osaajien (mallintajien) tiivis vuorovaikutteinen verkostoyhteistyö

(ensimmäiset kokemukset mallinnustyöryhmästä hyviä)• vahva poliittisen tason ja julkisten sote-organisaatioiden johdon tuki• vahva kansallinen koordinointi Suomen kokoiseen maahan on mahdollista luoda yhteiset kestävät

tietomallien pohjaratkaisut, joita kaikki toimijat hyödyntävät monitasoisesti:• kansalliset tietoprosessit (esim. Hilmo, valtiollinen vertailu ja ohjaus) • strategiset tietojohtamisprosessit (esim. palveluiden järjestäjän näkökulma)

• operationaaliset tietojohtamisprosessit (organisaatioiden palvelutoimintaohjaus)

• asiakkaan osallistavat tietojohtamisprosessit (myös asiakkaalle läpinäkyvyys tiedon muodostukseen paranee)

• riittävä resurssointi

Työryhmässä toistaiseksi mukana olleet(työryhmä on jatkuvasti laajentuva):

• Petri Näätänen, pj, Uusimaa 2019/HUS

• Grigori Joffe, Uusimaa 2019/HUS

• Soili Partanen, Uusimaa 2019

• Timo Hakala, Uusimaa 2019

• Maria Kahila, Uusimaa 2019/ Helsingin kaupunki

• Elise Haapamäki, Uusimaa 2019/ Helsingin kaupunki

• Irmeli Suvanto, Uusimaa 2019/ Helsingin kaupunki

• Jari Hartzell, Helsingin kaupunki

• Anne Leppänen, Helsingin kaupunki

• Minna Korpela, Helsingin kaupunki

• Kati Liukko, Uusimaa 2019

• Mirja Asikainen, Helsingin kaupunki

• Mikko Viitanen, Helsingin kaupunki

• Mervi Korpela, Helsingin kaupunki

• Sami Piispa (Keusote)

• Ainomaija Heiska-Johansson (Keusote)

• Sirpa Litmanen (Keusote)

• Kimmo Mäkelä (Keusote)

• Eila Sailas, HUS/ Hyvinkään alue

• Karita Ritvanen (HUS/Tieto)

• Janne Kallunki (HUS/Tieto)