Jätteidenhyödyntäminen

 

TaustamateriaaliJäteselviytyjät2013‐kilpailuun

    

2  

Jätteenhyödyntäminen

HyötykäyttöSuomessa 

Tavoitteena on hyödyntää syntyvistä jätteistä mahdollisimman suuri osa. Jätteiden hyödyn‐täminen on sitä, että otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämää ainetta tai energiaa. 

Asumisessa syntyvää ja sen kaltaista jätettä kutsutaan yhdyskuntajätteeksi. Yhdyskuntajät‐teestä hyödynnettiin Suomessa vuonna 2012 eri tavoin 60 prosenttia. Tästä hyödyntämisestä yli puolet oli jätteiden sisältämien materiaalien kierrätystä. Jätteen energiahyödyntämisen osuus on kasvanut viime aikoina ja viime vuonna neljäsosa yhdyskuntajätteestä päätyi ener‐giantuotantoon. Maanlaajuisesti vielä 40 prosenttia yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaato‐paikan jätetäyttöön. Tulevaisuudessa jätteen sisältämän energian hyödyntäminen tulee edel‐leen lisääntymään uusien jätteenpolttolaitosten rakentamisen ja käyttöönoton myötä. 

 

JätteidenhyötykäyttöasteKiertokapulassa 

Kiertokapulan toimialueella ollaan Suomen mittakaavassa edelläkävijöitä jätteen hyödyntä‐misessä. Kuiva‐ ja sekajätteen energiahyödyntäminen aloitettiin jo vuonna 2007. Kiertokapu‐lan kaikesta vastaanottamasta yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2011 lähes 90 %. Enää reilu kymmenesosa Kiertokapulan vastaanottamasta yhdyskuntajätteen kokonaismää‐rästä haudataan kaatopaikan jätepenkkaan. 

 

Kaatopaikka 40 %

Energiahyötykäyttö 25 %

Materiaalihyötykäyttö 35 %

Kaato‐paikka 11 %

Energia‐hyötykäyttö

68 %

Materiaali‐hyötykäyttö

21 %

Yhdyskunta‐jätteiden hyödyntäminenKiertokapulassa 2011

3  

Materiaalihyödyntäminen

Materiaalihyödyntämisellä tarkoitetaan jätteiden sisältämän materiaalin, esim. juomatölkin metallikuoren, käyttämistä uusien metallituotteiden valmistuksessa. Tällöin käytetystä me‐tallitölkistä valmistetaan ensin uusioraaka‐aineetta, josta puolestaan valmistetaan uusia tuotteita. Mikäli metallitölkki valmistettaisiin monen työvaiheen vai‐heen kautta: louhimalla ensin malmia maaperästä ja rikastamalla se metalliksi, kutsuttaisiin tällaisen metallin käyttöä neitseellisen raaka‐aineineen käytöksi. 

Yhdyskuntajätteistä kierrätykseen ohjataan eniten paperia, kartonkia ja metallia. Kierrätykseen on mielekästä kerätä materiaaleja, joille on ai‐toa kysyntää ja markkinat, kuten paperille ja metalleille uusien paperi‐ ja metallituotteiden raaka‐aineina. 

Jätteen materiaalihyödyntämistä edistetään siten, että tarjotaan mah‐dollisuus eri jätelaatujen erillään pitämiseen ja keräämiseen sekä velvoi‐tetaan ihmiset lajittelemaan jätteensä. 

Jätteiden syntypaikassa, esim. kotona, tapahtuvaa erilaisten jätelaatujen erillään pitämistä ja oikeisiin lajittelupisteisiin toimittamista kutsutaan jätteiden syntypaikkalajitteluksi. Vielä tänä päivänä kaikkia materiaaleja ei ole kuitenkaan mahdollista hyödyntää uusien tuotteiden ma‐teriaaleina. Tällaista jätettä on esim. kotitaloudessa syntyvä muovijäte, joka voidaan ohjata puolestaan energiahyötykäyttöön. 

Energiahyödyntäminen

Energiahyödyntämisessä otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämä energia. Jätteitä polt‐tamalla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, kuten esim. öljyä ja kivihiiltä, lämmön‐ ja sähköntuotannossa. Sekalainen jäte, josta on lajiteltu pois materiaalihyötykäyttöön kelpaa‐vat jätteet sekä vaaralliset jätteet, soveltuu poltettavaksi oikein hyvin nykyaikaisissa jätteen‐polttolaitoksissa. Kaiken sekalaisen jätteen hyödyntäminen pelkästään materiaalina on vielä nykypäivänä mahdotonta tai liian kallista. 

Nykytekniikalla toimivien jätevoimalaitosten päästöt, esim. haitalliset päästöt ilmaan, ovat hyvin alhaisia. Yhdyskuntajätteen energiahyötykäyttö on Suomessa toistaiseksi vähäistä ver‐rattuna useimpiin muihin Länsi‐Euroopan maihin. Jätteiden energiahyödyntäminen on jät‐teenkäsittelymenetelmä, jota tullaan lisäämään lähivuosina uusien jätevoimaloiden käyt‐töönoton myötä merkittävästi. On arvioitu, että polttokelpoisen yhdyskuntajätteen hyödyn‐tämistä varten tarvitaan Suomeen yhteensä noin 5‐10 jätevoimalaa. 

Jäteasioissakin – järjestys ennen kaikkea! 

1. Ehkäistään uusien jätteiden syntymistä 

2. Käytetään uudelleen 

3. Kierrätetään materiaalina 

4. Hyödynnetään energiana 

5. Vasta viimeisenä: sijoitetaan kaatopaikalle 

4  

JÄTTEEN VASTAAN‐OTTO

POLTTO

Savukaasut puhdistetaan

Tuhka sijoitetaan 

kaatopaikalle

LOPPUTUOTTEET

1. KAUKOLÄMPÖ

2. SÄHKÖ 

3. KUONA

‐>  maanrakennus

Kiertokapulanalueenjätteidenhyödyntäminen

Energiahyödyntäminen

Kuiva‐jasekajätepoltetaan

Kiertokapulan alueen asukkaiden kotitalouksista syntyvä kuiva‐ ja sekajäte poltetaan Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksessa Riihimäellä. Polttolaitoksella tuotetusta energiasta valmiste‐taan kaukolämpöä Riihimäen ja Hyvinkään alueille sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Jät‐teen poltosta jää jäljelle erityisjätteen kaatopaikalle sijoitettavaa tuhkaa sekä maanraken‐nuskohteissa hyödynnettävää kuonaa. Kuonasta saadaan eroteltua vielä merkittävä määrä metalleja, jotka ohjataan materiaalihyötykäyttöön. 

 Kaavio 1. Yhdyskuntajätteen poltto Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksessa:            

Erillisiäkeräysastioitaenergiajätteelleeitarvita

Kaikki asumisessa syntyvä kuiva‐ ja sekajäte ohjataan energiahyötykäyttöön jo nyt, joten eril‐lisiä energiajätteen keräysastioita ei tarvita Kiertokapulan toimialueella asuintalojen piha‐maalla tai yleisten jätteidenkeräyspisteiden yhteydessä lainkaan.  Asumisessa syntyvä jäte sisältää paljon eri laatuisia muoveja ja lisäksi nämä jätteet ovat usein likaantuneita esim. elintarvikkeilla. Tällaisen sekalaisen jätteen hyödyntäminen olisi hankalaa uusien tuotteiden raaka‐aineeksi. Onneksi meillä kaikilla on jo kotipihassamme jäteastia, jos‐ta muuhun hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet päätyvät tuottamaan energiaa.Jätteidenpolttaminenkotonaonkielletty

Jätteiden hävittäminen polttaminen kotioloissa ei ole sallittua. Kotona saa lämmityksen yh‐teydessä, esim. takassa, polttaa vain käsittelemätöntä puuta sekä sytykkeenä tarvittavan määrän puhdasta paperia, pahvia tai kartonkia. Muovia sisältäviä kartonkituotteita, kuten maitopurkkeja ei kotona tulisi kuitenkaan polttaa. Muovi vaatii palaakseen hyvin korkean lämpötilan ja liian alhaisissa lämpötiloissa poltettuna siitä saattaa syntyä myrkyllisiä aineita.  Muiden jätteiden polttaminen kotona on kokonaan kielletty. Ainoastaan puutarhan hoidossa syntyviä jätteitä, kuten esim. risuja, saa haja‐asutusalueilla polttaa omalla pihamaallaan. Ti‐heästi asutuilla seuduilla eli taajamissa puutarhajätteitäkään ei tulisi polttaa. Kaiken omatoi‐misen jätteen käsittelyn tulee tapahtua turvallisesti ja naapureita häiritsemättä. 

Biojätteestätuotetaanbioetanolia

Biojätteen lajitteluohjeet ja käsittelymenetelmät vaihtelevat eri puolella Suomea. Toisistaan poikkeavat lajitteluohjeet selittyvät biojätteen hyödyntämismenetelmien eroilla. Erilaisista ohjeista ei kannata hämääntyä, vaan kannattaa ottaa oman paikkakunnan ohjeista selvää ja toimia niiden mukaisesti. Ohjeiden mukaan toimittaessa turvataan jätteiden paras mahdolli‐nen hyödyntäminen, missä päin sitten ollaankin.

5  

ESIKÄSITTELY

1. Biojäte murskataan

2.  Poistetaan        pakkausmateriaalit

3. Lisätään vettä ja käymisymppi (hiiva)

KÄYMINEN, KUIVAUS, TISLAUS

&

BIOKAASUN VALMISTUS

LOPPUTUOTTEET

1. Etanoli

‐> liikennepolttoaine

2. Kuivattu kiinteä aines

‐> mädätys

‐> metaani

‐> kaukolämpö ja sähkö

3. Jäljelle jäänyt kiinteä humusmassa

‐> multatuotetta maanparannukseen

Kiertokapulan toimialueen biojätteistä valmistetaan liikenteen polttoainetta bioetanolilaitok‐

sella. Kun biojätteen käsittely muuttui kompostoinnista bioetanolin tuotantoon vuonna 

2011, muuttuivat biojätteen lajitteluohjeetkin hieman. Tarkennetuilla lajitteluohjeilla pyri‐

tään siihen, että bioetanolin tuotantoon päätyy vain sinne soveltuvia jätteitä ja että biojättei‐

tä käsittelevä laitos toimisi näin ollen mahdollisimman hyvin. Väärät materiaalit esim. lasi, 

voivat rikkoa laitteita bioetanolilaitoksella, jolloin pahimmassa tapauksessa biojätteen käsit‐

tely joudutaan keskeyttämään korjauksen ajaksi. Väärät materiaalit biojätteen seassa aiheut‐

tavat myös lisää työtä ja nostavat jätteiden käsittelyn kustannuksia. 

Bioetanolin valmistus 

1. Biojäte kuljetetaan bioetanolilaitokselle. Se esikäsitellään ja murskataan. Esikäsitte‐lyssä biojätteen seasta poistetaan pakkausmateriaalit. Murskeeseen lisätään vettä ja käymisymppi (eli hiiva) ja se ohjataan käymissäiliöön.  

2. Käymisessä syntyy etanolia (eli alkoholia), joka tislaamalla erotetaan muusta nes‐teestä. Etanoli kuljetetaan vielä toiseen laitokseen käsiteltäväksi eli väkevöitäväksi. Väkevöityä etanolia käytetään liikennepolttoaineissa.  

3. Jäljelle jäänyt kiinteä aines kuivatetaan ja mädätetään, jolloin saadaan biokaasua (metaania). Metaanista valmistetaan puolestaan sähköä ja kaukolämpöä. Lopulta biojätteen käsittelystä jää jäljelle enää humusmassaa, joka voidaan kompostoida maanparannusaineeksi soveltuvaksi multatuotteeksi. 

 Kaavio 2. Bioetanolin valmistus ST1:n Hämeenlinnan laitoksessa: 

Materiaalihyödyntäminen 

Paperi

Suomessa jätepaperin keräys alkoi jo 1920 ‐luvulla, joten paperin kierrättämisellä on hyvin pitkät perinteet. Paperikuitu voidaan kierrättää uudelleen jopa 3‐6 kertaa. Uusiopaperin tuo‐tanto kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin paperin tuotanto neitseellisistä raaka‐aineista. Kierrättämällä paperia säästetään myös energiaa sekä metsiä. 

Edes sähköistynyt yhteiskuntamme ei ole pystynyt vähentämään paperin kulutusta. Sanoma‐

lehti ja kirjat sinnittelevät sähköisten viestimien rinnalla. Myös haaveet ”paperittomista 

konttoreista” ovat monessa paikassa vielä kaukana todellisuudesta. Kun tulosteiden tuotta‐

minen on nykyvälineillä niin helppoa, paperijätettä yhä enemmän. 

6  

Jäteastioista ja paperinkeräyspisteistä paperit kuljetetaan lajittelulaitoksille. Siellä eri keräys‐paperilajit, kuten sanomalehdet ja valkoinen toimistopaperi, lajitellaan omiksi paperilaaduik‐si. Papereista puhdistetaan paperille vieraat aineet, minkä jälkeen paperit paalataan, varas‐toidaan ja toimitetaan lopulta raaka‐aineeksi keräyspaperia hyödyntäville tehtaille. 

Paperitehtaalla keräyspaperit siistataan eli niistä poistetaan painovärit. Siistatusta massasta valmistetaan uusia paperituotteita, kuten sanomalehtipaperia tai pehmopaperia. Keräyspa‐peria käytetään myös hylsy‐ ja pakkauskartongin valmistukseen. 

Keräyspaperillaonomatuottajayhteisö(lähde:www.paperinkerays.fi)

Tietyt tuotteet, esim. paperi, on määritelty laissa tuottajavastuun piiriin. Tuottajavastuu tar‐koittaa sitä, että tuotteen valmistajan on huolehdittava käytöstä poistettujen tuotteidensa keräämisestä ja hyödyntämisestä. Paperituotteiden valmistajat ovat siirtäneet tämän vas‐tuun tuottajayhteisölle, joka on Paperinkeräys Oy. 

Paperinkeräys Oy on järjestänyt paperinkeräyspisteet koko Suomen alueelle ja se vastaa 

myös niiden toiminnasta. Talteenottoverkoston tulee olla riittävän tiheä ja sen palvelujen 

maksuttomia eli myös kiinteistön paperinkeräyssäiliön tyhjentäminen on ilmaista. Tuottaja‐

vastuuseen kuuluu myös keräyspaperiin liittyvä neuvonta ja tiedottaminen.  

Kartonki(lähde:kierratys.info)

Kartonkijäte kuljetetaan keräyspisteistään lajittelulaitoksille, joissa pakkaukset paalataan. Kartonkijäte kuljetetaan kartonkeja hyödyntäville tehtaille, joissa kartonkikuidut pestään irti muovista. Pakkausten sisältämä alumiinifolio saadaan erotettua kuumentamalla.  

Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia. Nestekartongin vaha‐ ja muovipinnoitteet 

käytetään hyödyksi energiantuotannossa ja kartonkitölkkien mahdollinen sisäpinnan alumii‐

nivuoraus hyödynnetään uusien tuotteiden, esimerkiksi alumiinifolion raaka‐aineeksi. 

Metalli(lähde:www.kuusakoski.fi)

Metallia kierrättämällä säästetään merkittävät määrät uusiutumattomia luonnonvaroja ja 

vältetään kaivos‐ ja rikastamotoiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kun metallia valmis‐

tetaan kierrätysraaka‐aineesta, säästyy energiaa metallista riippuen peräti 60‐95 %. 

 Kierrätysmetalli kuljetetaan käsittelylaitoksille, joissa metallit lajitellaan eri metallilaatuihin ja jalostetaan teollisuuden tarpeisiin. Kierrätykseen palautuneet metallituotteet sekä merkittä‐vän määrän metallia sisältävät tuotteet tarvittaessa puretaan, lajitellaan ja murskataan. Tuo‐tantolinjat erottelevat eri materiaalit ja metallilaadut toisistaan. Eri metallilaaduista valmiste‐taan uusiometalleja.  Arvokkaimmat materiaalit ovat palladium ja kulta, joita metallituotteista myös saadaan tal‐teen. Ympäristön kannalta vielä tärkeämpää on kuitenkin erittäin haitallisten aineiden, kuten myrkyllisten elohopean ja raskasmetallien talteenotto. 

 

 

 

 

Jopa 85 % uuden auton metalliosista voi olla kierrätysmetalleista valmistettu. (*) 

7  

Lasi

Kierrätyslasista voidaan valmistaa esim. lasipulloja, hillopurkkeja ja lasivillaa. Suurin osa ke‐

räyslasista hyödynnetään nykyään kuitenkin maanrakennustarkoituksiin joko lasista jaloste‐

tun vaahtolasin muodossa tai lasimurskana. Näin keräyslasilla saadaan korvattua maa‐ ja ki‐

viaineksia. 

Kuumuutta kestävät lasiesineet ja ‐astiat, kuten kahvinkeittimen kannut, juomalasit ja uuni‐

vuoat, eivät sovellu uusiolasin valmistukseen. Ne on valmistettu eri raaka‐aineista kuin hillo‐

purkit ja kuumuutta kestävällä lasilla on näin ollen korkeampi sulamislämpötila. Pakkauslasis‐

ta poikkeavien ominaisuuksien vuoksi myöskään esim. posliinia, ikkunalasia ja peililasia ei saa 

laittaa yleisiin lasinkeräyspisteisiin. 

Uuden lasin raaka‐aineeksi ohjattu lasi murskataan ja puhdistetaan. Lasimurska ohjataan vä‐

rilajitteluun, jossa kone tunnistaa ja lajittelee eriväriset lasinpalaset omiin kasoihin. Väriero‐

teltua lasimurskaa käytetään uusien lasipakkausten ja lasivillan valmistukseen. Kierrätysraa‐

ka‐aineen osuus uusien lasipakkausten tuotannossa on noin 20 %. Puolestaan 80 % lasivillas‐

ta on kierrätettyä lasia. (lähde: www.uusioaines.com) 

 

Sähkö‐jaelektroniikkalaiteromu(=SER)(lähde:kierratys.info)

SER ‐laitteista osa kunnostetaan ja korjataan. Suurin osa laitteista päätyy kuitenkin puretta‐vaksi, jolloin esikäsittelyssä niistä poistetaan haitalliset ja myrkylliset aineet kuten lyijy ja elo‐hopea. Vaaralliset aineet pidetään erillään ja toimitetaan käsiteltäväksi vaarallisen jätteen käsittelylaitokseen. 

Sähkö‐ ja elektroniikkaromusta erotetaan mm. erilaiset metallit, muovit ja lasi. Lajitellut ma‐teriaalit murskataan, erotellaan toisistaan ja toimitetaan eteenpäin hyötykäyttöön. SER ‐laitteet sisältävät paljon hyödynnettäviä ja arvokkaita metalleja. Esimerkiksi tietokoneromun alumiinista valmistetaan mm. osia kännyköihin. Muoviosia voidaan hyödyntää energiaksi, mutta kierrätysmuovia voidaan käyttää myös esim. fleece ‐vaatteiden, autonosien ja jätesäk‐kien valmistukseen. 

Vaarallinenjäte

Vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa esim. terveyshaittaa tai tulipalon vaaran. Tämän vuoksi vaarallisen jätteen keräyspaikoissa tulee aina olla paikalla asiantunteva jätehuollon henkilö‐kunta, jota kyseiset jätteet saadaan kerättyä ja kuljetettua turvallisesti. 

 

 

Vastaanottopaikoissa vaaralliset jätteet erotellaan omiksi lajeikseen, jotka pakataan huolelli‐sesti omiin astioihin ja ohjataan eteenpäin kullekin jätteelle soveltuvaan käsittelypaikkaan. 

Lasipullon voi käyttää ja täyttää uudelleen jopa 40 kertaa. 

Lasia voidaan kierrättää uuden lasin raaka‐aineeksi ikuisesti ilman lasin  

laadun tai puhtauden heikkenemistä. 

8  

Tarkoituksena on saada käsiteltyä jätteet siten, että niistä ei enää aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 

Vaaralliset jätteet käsitellään nykyaikaisilla tekniikoilla vaarallisen jätteen käsittelylaitoksissa. Vaarallisen jätteen käsittelymenetelmiä ovat esim. poltto ja fysikaalis‐kemiallinen käsittely. 

Vaarallisen jätteen käsittelystä syntyvät savukaasupäästöt puhdistetaan huolellisesti. Poltos‐ta syntyvä energia otetaan talteen ja jalostetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Polton loppu‐tuotteena syntynyttä kuonaa voidaan hyödyntää maanrakennusmateriaalina. (lähde: kierra‐tys.info) 

Kuva 1: Vaaraominaisuuksia kuvaavia varoitusvaroitusmerkkejä löytyy monista päivittäisessä käytössä olevista tuotteista – löytyykö sinun kotoasi näitä vaaran merkkejä?

 

 

 

 

Jätteenomatoiminenhyödyntäminen

Biojätteenkompostointikotona Kompostoiminen on ympäristön kannalta hyvä teko, jonka esim. omakotiasukkaat voivat ko‐tonaan helposti toteuttaa. Kompostiin sopivaa, eloperäistä jätettä syntyy kodeissa ja puutar‐hassa runsaasti. Kompostoimalla saa biojätteen sisältämät ravinteet hyötykäyttöön omalle pihalleen. Omatoiminen kompostointi on kotioloissa tapahtuvaa jätteiden käsittelyä.  Kompostoituminen on luonnon oma tapa hävittää kuollut materiaali ja palauttaa sen sisäl‐tämät ravinteet takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kompostissa elävät bakteerit, sienet, sädesienet ja selkärangattomat eläimet tarvitsevat happea, kun ne hajottavat elope‐räisen aineksen hiilidioksidiksi, vedeksi ja ravinteikkaaksi mullaksi.             

       

 

Keittiössä syntyy yhtä henkilöä kohti biojätettä 1,5‐4,5 litraa viikossa. 

Valmista kompostia tästä syntyy 0,5‐1 litraa.  

Nelihenkiselle perheelle riittää siis noin 300 litran suuruinen kompostori. 

9  

          

Harjoituksia

  Jätteidenhyödyntäminen

   

10  

Ristikko

 Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana.   

1. Jäteasioissa ensisijaisesti _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ uusien jätteiden syntymistä. 2. Asumisessa syntyvän jätteen yleisnimike. 3. Nykytekniikalla toimivien jätevoimalaitosten _ _ _ _ _ _ _ ovat hyvin alhaisia. 4. Jätteenpolttolaitoksessa savukaasut _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _. 5. Liian alhaisessa lämpötilassa poltettuna muovista syntyy _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ aineita. 6. Tätä valmistetaan biojätteestä. 7. Vasta viimeisenä jäte _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ kaatopaikalle. 8. Jätteenpolton lopputuote. 

9. Tätä alettiin keräämään Suomessa jo 1920‐luvulla. 

10. Tavoitteena on _ _ _ _ _ _ _ _ _ syntyvistä jätteistä mahdollisimman suuri osa. 

_____  / 10 p 

   

10

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

11  

YmpyröiYKSIoikeavaihtoehto.

  1. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin Suomessa vuonna 2012 

a) 40 % b) 60 % c) 80 % 

 2. Kiertokapulan alueen yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2012 

a) 50 % b) 70 % c) 90 % 

 3. Seuraavista jätteistä vähiten päättyy hyötykäyttöön 

a) lasi b) metalli c) paperi 

 4. Jätettä polttamalla otetaan talteen sen sisältämä 

a) materiaali b) vaarallinen aine c) energia 

 5. Tärkeintä on 

a) jätteen synnyn ehkäisy b) jätteen kierrätys c) jätteen hyödyntäminen 

 6. Jätteenpolton lopputuotteena syntyy 

a) kuonaa b) ruonaa c) muonaa 

 7. Biojätteen valmistuksen lopputuotteena ei synny 

a) bioetanolia b) hylsykartonkia c) kaukolämpöä 

 8. Paperikuitu voidaan kierrättää uudelleen 

a) 3‐6 kertaa b) 30‐60 kertaa c) 300‐600 kertaa 

 9. Vaarallista jätettä ei voi 

a) polttaa b) käsitellä fysikaalis‐kemiallisesti c) kompostoida 

 10. Kompostissa ei tarvita 

a) bakteereita b) myyriä c) sieniä 

_____  / 10 

12  

Ovatkoseuraavatväittämättotta?RastitaOIKEINtaiVÄÄRIN.

OIKEIN  VÄÄRIN   

    Maailmanlaajuisesti 40 % yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikoille. 

    Kiertokapulan alueella 90 % yhdyskuntajätteestä päätyi kaatopaikalle. 

    Materiaalihyödyntämistä on jätteen polttaminen. 

    Suomen jätteiden energiahyödyntämiseen riittää 5‐10 jätevoimalaa. 

    Kiertokapulan alueella kotitalouksien sekajäte päätyy kaatopaikalle. 

    Energiajätteelle tarvitaan oma jäteastia asuinkiinteistöissä. 

    Jätteiden polttaminen kotona on kielletty. 

    Biojätteestä valmistetaan bioetanolia. 

    Lasi ei haittaa biojätteen joukossa. 

    Kierrättämällä paperia säästetään energiaa ja metsiä. 

    Paperitehtaalla paperit siistataan. 

    Keräyspaperista valmistetaan muovituotteita. 

    Keräyspaperilla on oma tuottajayhteisö. 

    Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia. 

    85 % uuden auton metalliosista voi olla kierrätysmetallista valmistettu. 

    Keräyslasista valmistetaan kristallia. 

    Posliini kuuluu lasinkeräykseen. 

    Vaarallinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista. 

    Tietokoneromun alumiinista valmistetaan mm. osia uusiin kännyköihin. 

    Kotona kompostoiminen on kiellettyä. 

_____  / 20 p