juha siitonen - metso-tutkimusseminaari helsingissä 16.11.2016

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus

Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen, Riitta Hänninen,

Soili Kojola, Terhi Koskela, Jouni Siipilehto

Luonnonvarakeskus

Auttaako määräaikainen suojelu

uhanalaisia kääpälajeja ja

millaisia kohteita kannattaisi

suojella?

© Luonnonvarakeskus

Taustaa

• Millaisia metsiköitä kannattaa suojella tällä hetkellä,

jotta niistä saatava hyöty monimuotoisuuden

kannalta olisi mahdollisimman suuri myös

pidemmällä tähtäimellä?

• Pelkästään ekologiset vaikutukset

• Kustannukset mukaan kustannusvaikuttavuus

− hankintakustannukset (sis. määräaikaisen suojelun korvaukset)

− vaihtoehtoiskustannukset

− hallinnointikustannukset

− transaktiokustannukset

2 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016


Kysymykset

1) Miten puuston rakenne lähtötilanteessa vaikuttaa

saavutettaviin monimuotoisuushyötyihin ja

kustannuksiin?

2) Miten suojelujakson pituus vaikuttaa tuloksiin?

3) Millä tavoin valittu monimuotoisuushyötyjä kuvaava

muuttuja vaikuttaa tuloksiin ja johtopäätöksiin?



Aineisto ja menetelmät 1


• 30 aiemmissa hankkeissa mitattua

metsikköä: METSO-kohteita,

metsälakipuroja, talousmetsiä

• Kuusivaltainen, lehtomainen‒tuore,

varttunut‒uudistuskypsä

• Mahdollisimman suuri vaihtelu puuston

‒ iässä (54‒160 vuotta)

‒ puuston tilavuudessa (108‒749 m3/ha)

‒ järeän lahopuun tilavuudessa (0‒147 m3/ha)

Kohde Ikä

Elävä

puusto,

m3/ha

Kuollut

puusto,

m3/ha

Puro203 54 192 1,0

Puro119 60 230 0,2

Salmionranta 60 511 22,1

Puro107 63 227 0,5

Talous286 65 233 5,1

Talous285 66 194 1,3

JärveläNärvi 70 367 0,2

Lövbäck 70 277 4,2

Myllypuro 70 583 20,6

Puro128 74 357 7,6

Takahuikko 75 441 2,5

Mariliina 80 337 12,3

Ilola 80 436 13,8

Talous176 84 367 0,8

Talous157 91 395 0,0

Puro124 93 108 32,1

Seppälä 100 382 7,2

Norrskog7 100 509 69,1

Puro102 103 352 0,0

Puro129 105 211 39,5

Tungträsket4 105 482 23,7

Talous180 107 390 14,3

Kallioniemi2 110 348 7,2

Tungträsket6 110 749 41,3

Talous260 111 378 6,8

Puro221 113 291 13,3

Ahvenlampi 125 332 4,7

Hagagård 150 669 8,6

Kallioniemi3 150 406 34,6

Rinteelä 160 200 147,3

min 54 108 0,0 max 160 749 147,3

keskiarvo 94 365 18,1



• Määräaikainen suojelu 10, 20 tai 30 v

• Metsiköiden puuston kehitys ennustettiin MOTTI-

ohjelmistolla

‒ kasvu, kuoleminen, kuolleen puuston lahoaminen

• Olemassa olevan kuolleen puuston lahoaminen

edelleen lahoamismalleilla (Mäkinen ym. 2006)

• Kustannukset joko ympäristötuen

laskentaperusteilla tai tulonmenetyksinä (verrattuna

siihen, että metsikköä kasvatettaisiin

metsänhoitosuositusten mukaisesti)

• Kaikki tunnukset hehtaarikohtaisina (1 ha metsikkö)




• Ekologiset hyödyt: lahopuun kokonaistilavuus,

lahopuun diversiteetti, kääpien ennustettu

kokonaislajimäärä ja uhanalaisten kääpien lajimäärä

suojelujakson lopussa

• Kääpälajimäärien ennustaminen:

‒ METSO-kohteiden inventointeihin perustuvat mallit

(Siitonen, Penttilä & Ihalainen 2012)

‒ Metsikkötunnusten avulla pystyttiin selittämään

65 % kääpien kokonaislajimäärän vaihtelusta ja

56 % uhanalaisten kääpien lajimäärän vaihtelusta



Ruostekääpä (NT → LC) 56 hav Sitkankääpä (EN) 1 hav

Uudenmaan METSO-kohteet

• 40 kohdetta, 155 kuviota

• 140 havaintoa 31 uhanalaisesta

tai silmälläpidettävästä

kääpälajista


Tulokset. Uhanalaisten ennustettu lajimäärä,

30 vuoden suojelujakso


Kohde

Kuollut

lopussa,

m3/ha Kääpä-

lajeja

Uhan-

alaisia

kääpä-

lajeja

Uhan-

alaisia

kääpä-

lajeja2 JärveläNärvi 13,4 15,3 0,9 0,8

Talous285 18,8 19,8 1,2 1,4

Puro107 22,7 21,7 1,4 2,1

Talous157 33,6 18,8 1,6 2,5

Puro203 32,0 25,7 1,6 2,7

Puro124 28,7 29,7 1,9 3,5

Puro119 28,5 29,2 1,9 3,5

Talous286 34,6 25,6 1,9 3,8

Puro129 38,1 22,4 2,0 3,9

Puro221 21,5 23,5 2,0 4,2

Talous260 28,2 22,3 2,2 4,9

Kallioniemi2 36,8 22,7 2,3 5,4

Takahuikko 47,0 24,0 2,3 5,5

Lövbäck 54,0 25,9 2,6 6,8

Talous176 37,1 24,5 2,6 6,9

Talous180 35,8 28,0 2,7 7,5

Puro102 27,7 26,6 3,0 9,1

Puro128 50,7 29,8 3,1 9,6

Mariliina 53,2 32,9 3,3 11,1

Salmionranta 129,7 36,7 3,7 13,4

Rinteelä 98,1 30,2 3,9 14,9

Ahvenlampi 70,1 29,2 3,9 15,1

Seppälä 112,2 38,1 4,3 18,8

Ilola 72,9 34,2 4,4 19,1

Hagagård 184,1 24,7 4,4 19,5

Kallioniemi3 56,1 29,1 5,1 25,9

Myllypuro 128,6 29,4 5,1 26,4

Tungträsket4 80,0 32,2 5,4 28,8

Norrskog7 107,3 37,8 5,4 29,0

Tungträsket6 155,4 31,8 7,5 56,5

min 13,4 15,3 0,9 0,8

max 184,1 38,1 7,5 56,5

keskiarvo 61,2 27,4 3,1 12,1

• Useissa metsiköissä tulos suojelun ja

METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta

erinomainen

• Seitsemässä metsikössä uhanalaisten

ennustettu määrä 4‒7 lajia per ha

‒ vastaa Uudenmaan parhaita vanhan

metsän kohteita

• Jos kohteella on viisi uhanalaista lajia, se

on huomattavasti (enemmän kuin 5 x)

parempi kohde kuin yhden uhanalaisen

lajin kohde

‒ uhanalaisten lajimäärän neliöinti

korostaa huonojen ja hyvien kohteiden

eroa


Uhanalaisten lajimäärän (30 v) riippuvuus

lähtötilanteen puustotunnuksista


0

1

2

3

4

5

6

7

8

0 50 100 150 200

Uh

an

ala

iste

n k

ääp

ien

lajjim

äärä

Lahopuun tilavuus alussa, m3/ha

Kuolleen puuston tilavuus alussa

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0 10 20 30 40 50

Uh

an

ala

iste

n k

ääp

ien

lajim

äärä

Lahopuun diversiteetti alussa

Kuolleen puuston diversiteetti alussa

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0 200 400 600 800

Uh

an

ala

iste

n k

ääp

ien

lajim

äärä

Elävän puuston tilavuus alussa, m3/ha

Elävän puuston tilavuus alussa

r2 = 0,16

(r2 = 0,36) r2 = 0,52

r2 = 0,57


Kääpien kokonaislajimäärän (30 v) riippuvuus

lähtötilanteen puustotunnuksista


0

5

10

15

20

25

30

35

40

0 50 100 150 200

Kääp

ien

lajim

äärä

lo

pu

ssa


Kuolleen puuston tilavuus alussa

r2 = 0,13

(r2 = 0,27)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0 10 20 30 40 50

Kääp

ien

lajim

äärä

lo

pu

ssa

Lahopuun diversiteetti alussa

Kuolleen puuston diversiteetti alussa

r2 = 0,46

0

5

10

15

20

25

30

35

40

0 200 400 600 800

Kääp

ien

lajim

äärä

lo

pu

ssa


Elävän puuston tilavuus alussa

r2 = 0,10


Ympäristötuen ja tulonmenetysten (30 v)

riippuvuus lähtötilanteen puustotunnuksista


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

0 200 400 600 800

Ym

päri

stö

tuki

30 v


Ympäristötuki

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

0 200 400 600 800

Tu

lon

men

ety

kset

30 v


Tulonmenetykset

• ympäristötuki 30 vuoden jaksolta keskimäärin 13 110 €/ha

• tulonmenetykset (nettonykyarvo diskontattuna 3 % korolla)

keskimäärin 6 550 €/ha


Kustannusvaikuttavuus (30 v) suhteessa

puustotunnuksiin

13 22.11.2016 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 200 400 600 800

Ku

sta

nn

ukset,

€/laji


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji vs. elävän puuston tilavuus alussa

r2 = 0,00

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

0 200 400 600 800

Ku

sta

nn

ukset,

€/laji


Kustannukset per kääpälaji vs. elävän puuston tilavuus alussa

r2 = 0,53

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 50 100 150 200

Ku

sta

nn

ukset,

€/laji


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji vs. lahopuun tilavuus alussa

r2 = 0,19

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

0 50 100 150 200

Ku

sta

nn

ukset,

€/laji


Kustannukset per kääpälaji vs. lahopuun tilavuus alussa

r2 = 0,08


Entä jos korostetaan parhaita kohteita suhteessa

huonompiin (lajimäärien neliöinti)?

14 22.11.2016 METSO-tutkimusseminaari 16.11.2016

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 200 400 600 800

Ku

sta

nn

ukset,

€/laji


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji vs. elävän puuston tilavuus alussa

r2 = 0,00

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 50 100 150 200

Ku

sta

nn

ukset,

€/laji


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji vs. lahopuun tilavuus alussa

r2 = 0,19

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 200 400 600 800

Ku

sta

nn

ukset/

lajia^

2


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2 vs. elävän puuston tilavuus alussa

r2 = 0,03

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

0 50 100 150 200

Ku

sta

nn

ukset/

lajia^

2


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2 vs. lahopuun tilavuus alussa

r2 = 0,09


Mikä on ekologisesti parhaiden kohteiden ja

kustannusvaikuttavuuden suhde?


0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

0 200 400 600 800

Ku

sta

nn

ukset/

lajia^

2


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2 vs. elävän puuston tilavuus alussa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Ku

sta

nn

ukset/

lajia^

2


Kustannukset per uhanalainen kääpälaji^2 vs. lahopuuston tilavuus alussa, m3/ha


Miten suojelujakson pituus (10, 20 tai 30 vuotta)

vaikutti tuloksiin?


• Tulokset (lajimäärien riippuvuus metsikkötunnuksista)

lyhyemmillä jaksoilla olivat samankaltaisia kuin 30

vuoden jaksolla

• Suojelujakson pidentäminen lisäsi kustannuksia:

10-vuoden jaksolla keskimäärin noin 2900 €/uhexlaji,

20-v jaksolla 3800 €/laji, 30-v jaksolla 4850 €/laji

• Suojelujakson lyhentyessä sellaisten kohteiden

määrä, joilla saavutettiin hyvä ekologinen tulos

(vähintään 4 uhanalaista lajia per hehtaari), pieneni:

30-v jaksolla kahdeksan, 20-v jaksolla kolme, 10-v

jaksolla vain yksi


Tulosten tarkastelua


• Kustannusvaikuttavuutta koskevat tulokset ovat herkkiä

taustaoletuksille ja suojelun tavoitteille

• Kustannusvaikuttavuus riippuu aivan oleellisesti

asetetuista tavoitteista

• Lisäksi mm. kustannusten laskentatavasta, korosta ja

tarkastelujakson pituudesta

• Jos suojelu ei ole ekologisesti vaikuttavaa, se ei voi

myöskään olla kustannusvaikuttavaa


• Tässä tarkastelussa ei pystytty ottamaan huomioon

lainkaan seuraavia tekijöitä:

‒ lajien leviämiskyky uusiin sopiviin elinympäristölaikkuihin

‒ kohteen sijainti

‒ kohteen koko

• Jos leviämiskyky huono, pitäisi valita kohteita, joissa

uhanalaisia lajeja on jo ennestään tai jotka ovat lähellä

potentiaalisia lähdealueita


Johtopäätökset


• Jos tavoitteena on suojella mahdollisimman

kustannusvaikuttavasti lahopuusta riippuvaisia,

uhanalaisia lajeja JA tarkastelujakso on muutamia

kymmeniä vuosia JA puhutaan tavanomaisista

kuusivaltaisista kangasmetsistä, niin silloin kannattaa

suojella kohteita

‒ joissa on vähintään 20 m3/ha monipuolista lahopuuta

‒ joissa on vähintään 400 m3/ha elävää puuta

‒ jotka ovat mahdollisimman suuria ja lähellä potentiaalisia

lähdealueita


Kiitos!

20

juha siitonen - metso-tutkimusseminaari helsingissä 16.11.2016

Science