ARVIOINTI-KERTOMUS VUODELTA 2018

JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TARKASTUSLAUTAKUNTA

JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄNVALTUUSTOLLE

T liite nro 23.5.2019

3

1Tarkastus-lautakunta

Kuntayhtymän tarkastuslautakunta vuosiksi 2017-2021 on valittu yhtymä-valtuustossa 7.9.2017. Tarkastuslauta-kunnan jäseninä ja henkilökohtaiset varajäseninä (suluissa) ovat olleet:

• Pekka Kataja, puheenjohtaja, Jäm-sä, (Satu Nieminen, Uurainen)

• Tuula Peltonen, varapuheenjohtaja, Jämsä (Leo Niinikoski, Joutsa)

• Henry Träff, jäsen, Keuruu, (Leena Kautto-Koukka, Laukaa)

• Pipsa Häkkänen, jäsen, Laukaa, (Jari Koskenranta, Petäjävesi)

• Yrjö Damskägg, jäsen, Jyväskylä, (Riitta Jyrinki, Toivakka)

• Pentti Niekka, jäsen, Jyväskylä, (Tiina Leppänen,Petäjävesi )

• Susanna Sinisaari-Kaislo, jäsen, Jämsä, (Jorma Jolanki, Laukaa)

Lautakunnan sihteerinä on toiminut Jyväskylän koulutuskuntayhtymän (myöhemmin kuntayhtymä) suunnit-telusihteeri Matti Liukkonen. Arviointi-kertomuksen laadinnassa on ollut mu-kana tilintarkastaja JHT, HT Aki Rusa-nen. Kuntayhtymän vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHT, HT

4

Nina Nieminen BDO Audiator Oy:stä. Tilintarkastustyötä ovat avustaneet lisäksi JHT, HT Tuomas Mettomäki, HT Sanna-Mari Nuri sekä tarkastajat Tarmo Har-tikka, Pauliina Kokkila ja Sanna Niemi.

Tarkastuslautakunta on pitänyt 13 tilivuoteen 2018 kohdistunutta kokousta. Ko-kouksissaan 15.3.2019, 25.4 – 26.4.2019 tarkastuslautakunta kuuli selostukset Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Kokouksessaan 3.5.2019 tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2018 arviointi-kertomuksen luovutettavaksi edelleen valtuustolle.

Lautakunta on tutustunut ennalta laaditun arviointisuunnitelman mukaises-ti eri koulutusaloihin haastattelemalla johtavia luottamushenkilöitä, viranhalti-joita ja opiskelijoita sekä perehtymällä pöytäkirjoihin ja kuntayhtymän sisäisen verkon tietotarjontaan sekä tutustumalla eri toimipisteisiin arviointikäyntien yhteydessä. Kuluneena vuonna tarkastuslautakunnan toiminnassa on painot-tunut uuden Gradia-organisaation toiminnan vaikutusten selvittäminen ja opis-kelijoiden kuulemista on jatkettu oppimisympäristöä koskevissa asioissa niin itse opetuksessa kuin opetuksen laatujärjestelmissä.

Lisäksi lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet vuoden aikana alan koulutuksiin.

Tarkastuslautakunnan jäsenten esteellisyydet on otettu huomioon lautakunnan työskentelyssä.

2

Edellisen vuo-den arviointi-kertomuksen johdostatehtyjentoimen-piteidenarviointi

Yhtymävaltuusto on 25.5.2018 § 7 käsitellyt vuoden 2017 arviointikertomuksen. Valtuusto päätti pyytää arviointikertomuksen yhteenvetokohdassa esitetyistä havainnoista hallituksen selvitykset tai kommentit niin, että ne voidaan käsitel-lä vuoden 2018 syyskauden valtuuston kokouksissa.

Yhtymävaltuusto on 7.9.2018 § 16 käsitellyt hallituksen antaman laajan ja asial-lisen selvityksen arviointihavainnoista.

8

3Toiminnallistenja taloudellistentavoitteidentoteutuminen

3.1 TALOUDELLINEN ASEMA

Kuntayhtymän vuosikatteeksi muo-dostui 12,350 milj. euroa, mikä oli huo-mattavasti budjetoitua (4,477 milj. eu-roa) parempi. Tilikauden tulokseksi tuli 0,719 milj. euroa ja tilikauden ylijää-mäksi muodostui poistoerokirjauksen jälkeen 2,242 milj. euroa. Ulkoiset toi-mintatuotot kasvoivat 1,2 % vuodes-ta 2017. Toimintatuottojen alenema pysähtyi ja kääntyi lievään kasvuun.

Merkittäviä vertailtavuuteen vaikut-tavia tekijöitä ei ollut. Tuloissa opiske-lijatuotot kääntyivät kasvuun monen vuoden jälkeen. Oppilaitoksen pää-asiallinen tulo, opiskelijatuotot, kas-voi 4,405 milj. euroa. Kuntayhtymän taloutta on tasapainotettu toiminta-kulujen kautta. Toimintakulut alenivat 5,914 milj.euroa eli 5,1 %. Ulkoiset toi-mintakulut alenivat 3,781 milj.euroa eli 4,2 %. Merkittävin kulujen alene-ma syntyi ulkoisten palvelujen ostois-

9

sa 2,021 milj.euroa ja henkilöstökuluissa 1,386 milj.euroa. Vuoden 2018 talous-arvioon nähden toimintatuotot olivat ennakoitua suuremmat ja toimintakulut jäivät selvästi alle talousarvion. Talousarviossa ennakoitu tilikauden -7,031 milj.euron tulos toteutui 0,719 milj.euroa ylijäämäisenä. Talousarviossa varauduttiin poistoerojen ja rahastokirjausten jälkeen 4,862 milj.euron alijäämään ja toteu-tuma oli 2,242 milj.euroa ylijäämää. Talousarvioon nähden tilikauden kokonais-tulos oli 7,104 milj.euroa ennakoitua parempi. Kuntayhtymän talous on saatu varsin nopeasti rahoitusleikkausten jälkeen tasapainoiseen tilaan.

Kuntayhtymän keskeisiä tuloslaskelma- ja tasearvoja:

31.12.2018 31.12.2017

Tuloslaskelma: (ulkoiset ja sisäiset) milj.€ milj.€

* toimintatuotot 121,9 122,9* toimintakulut 108,8 114,8- josta henkilöstökulut 59,6 61* vuosikate 12,4 7,5* poistot 11,6 10,4* tilikauden tulos 0,7 - 2,9* tilikauden yli/alijäämä 2,2 - 1,3

Vastaavat:

* rahaa ja pankkisaamisia 12,6 13,6

Vastattavat:

* rahastoja 37,8 37,8* ylijäämää 27,1 28,5* tilikauden yli/-alijäämää 2,2 -1,3* varauksia ja poistoeroa 23,0 24,5* pitkäaikaista velkaa 29,7 32,3

Kuntayhtymän tase on kokonaisuudessaan vahva ja lainamääräkin on jo alen-tunut. Vuonna 2018 on investointien rahoitus hoidettu tulorahoituksella.

10

3.2 TILIKAUDEN TALOUDELLINEN TULOS JA SEN KÄSITTELY

Tilikauden tuloksesta, joka oli 719.191,54 euroa, hallitus esittää tuloksen käsitte-lyksi: • vähennetään poistoeroa 1.522.572,65 euroa • kirjattavaksi edellä mainitun toimenpiteen jälkeen edellisten vuosien yli/ali-

jäämätilille ylijäämää 2.241.764,19 euroa.

Kuntayhtymä maksoi omistajakunnille peruspääoman korkoa 410.144,00 euroa eli 3 % peruspääoman arvosta.

3.3 TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET

Keskeisiä huomioita vuoden 2018 toiminnasta sekä tilinpäätöksestä ja toimin-takertomuksesta olivat:

• Kuntayhtymän tilikauden kokonaistulos kääntyi taas ylijäämäiseksi vuoden 2017 yhden alijäämäisen vuoden jälkeen. Talousarviossa oli varauduttu miinus-merkkiseen tilikauden tulokseen ja alijäämään. Kuntayhtymän aikaisemmat tulokset ovat vahvistaneet taloutta ja talousarvionkin mukainen tuloskehitys ei olisi merkittävästi vaikuttanut kuntayhtymän talouden kokonaistilanteeseen. Kuntayhtymän talous on edelleen vakaalla pohjalla, ylijäämää on taseessa ku-luneen vuoden ylijäämä huomioon ottaen 29,4 milj.euroa. Vuoden 2019 talous-arviossa ja taloussuunnitelmassa jatketaan vielä sopeutustoimia alentuneen valtionrahoituksen vuoksi. Kuntayhtymän toiminnan volyymi sinänsä tuo etua sopeutumiseen vähenevään valtionrahoitukseen.

• Valtionosuusleikkauksiin sopeutuminen on näkynyt henkilöstökulujen alentu-misena. Kuntayhtymän henkilöstön määrä aleni vuoden aikana 8:lla (ed.v. ale-nema oli 55)

• Kuntayhtymän investointitoiminta on jatkunut korkeahkolla tasolla. Vuoden 2018 investointimenot olivat 10,5 milj.euroa.

• Toiminnassa ammatillisen koulutuksen reformin vaatimiin uudistuksiin vas-tattiin uudistamalla kuntayhtymän toimintaorganisaatio Gradia-organisaa-tioksi, joka aloitti toiminnan 1.1.2018 alkaen.

• Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus, jossa rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta. Uudistus toteutuu vaiheittain vuoteen 2022 mennessä.

• Uuden lainsäädännön mukaiseen toimintaan on saatu lupa 1.1.2018 alkaen. Uuden järjestämisluvan mukaisesti kuntayhtymällä on velvollisuus järjestää tutkintoja ja koulutusta koko Keski-Suomen maakunnan osaamis- ja koulutus-tarpeeseen. Kuntayhtymä tarjoaa lähes 130 eri ammatillisen koulutuksen tut-

kintoa. Kuntayhtymä sai kolme erityistä koulutustehtävää lukiokoulutukseen: musiikki-ilmaisupainotteinen opetus, urheilupainotteinen opetus ja englannin-kielinen IB-opetus.

Seuraavassa tilikauden tulos ja yli-/alijäämä vuosina 2012-2018 ja ta 2019 sekä ts 2020-2021:

Vuoden 2018 talousarvion sitovat taloudelliset tavoitteet: • Kuntayhtymän tilikauden tulos ilman liikelaitosta -2.557.000 euroa

Kuntayhtymän toteutunut tulos ilman liikelaitosta 4.381.000 euroa. Tavoite toteutui.

• Gradia-kiinteistöt -liikelaitoksen vuosikate vähintään 7.034.000 euroa. Gradia-kiinteistö liikelaitoksen vuosikate oli 7.969.000 euroa. Tavoite toteutui.

Vuoden 2018 investointien sitovuustaso määriteltiin seuraavasti: • Rakennusinvestointien ja irtaimistohankintojen kokonaismäärä ilman mah-

dollisia investointiavustuksia ja varauksien purkua on enintään 12.270.000 euroa. Vuoden 2018 toteutuneet investoinnit olivat yhteensä 10.512.000 euroa. Tavoite toteutui.

Vuoden 2018 rahoituksen sitovuustaso määritellään seuraavasti: • Lainakannan muutos enintään 6.900.000 euroa.

Vuoden 2018 lainakannan muutos oli -2.600.000 euroaTavoite toteutui.

Toiminnalliset tavoitteet

Vuoden 2018 talousarviossa toiminnalliset tavoitteet oli määritelty talousarvi-

12

ossa Gradian yhteiset tavoitteet otsakkeen alle. Siinä on määritelty kaikkia op-pilaitoksia koskevina tavoitteina:

• aloittaneiden opiskelijoiden määrän lisäys

• tutkinnon suorittaneiden määrän lisäys

• eronneiden määrän vähentäminen

• eronneeksi katsottujen opiskelijoiden määrän vähentäminen

Gradian muut kaikkia tulosalueita koskevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 läpileikkaavat strategian teemoja. Eri teemoja on määritelty 8. Lisäksi jo-kaiselle kuntayhtymän tehtäväalueelle on määritelty strategiseen linjaukseen perustuvat toimenpiteet 2018.

Toiminnallisten tavoitteiden määrittely oli tehty selkeäksi ja sellaiseen muo-toon, että toteutumatieto voidaan esittää kohtuullisen täsmällisesti. Toiminta-kertomuksessa on selostettu kohta kohdalta talousarviossa hyväksyttyjen toi-menpiteiden toteutuma. Seuraavassa käsitellään tulosalueiden ja liikelaitoksen toimenpiteiden 2018 toteutumaa yksityiskohtaisemmin.

Tilinpäätösasiakirjoihin ja tulosalueisiin ja liikelaitokseen tutustumisensa pe-rusteella tarkastuslautakunta esittää omassa arviointikertomuksessaan lähin-nä niitä asioita, joihin se on yksityiskohtaisemmin tutustunut tai joita sen mie-lestä ei ole riittävästi tuotu esille toimintakertomuksessa.

3.3.1 GRADIAN YHTEISET TAVOITTEET

Kuntayhtymän uudelle organisaatiolle asetettiin koko Gradiaa koskevat yhtei-set tavoitteet.

Yhteiset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ammatillisen koulutuksen lain-säädännön muutos aiheuttaa epäjatkuvuutta opiskelijatilastoihin, joten vertail-tavuus edelliseen vuoteen ei ole täsmällistä. Sitä vastoin muu kaikkia tulosalu-eita koskevien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on raportoitu tilinpää-töksessä. Talousarviossa em. tavoitteet olivat sivulla 13 ja tilinpäätöksessä em. tavoitteet on raportoitu sivuilla 20-21.

• Uuden organisaation sisäänajoa on meneillään.

• Opiskelijoiden osallisuutta on vahvistettu aktiivisesti. Yhtenä osoituksena täs-tä oli Viitaniemen toimipisteessä opiskeluarkea helpottavien kehityskohteiden esiin nosto Kampus-rauhaa hankkeen puitteissa.

13

• Jyväskylän Yritystehdas –yhteistyötä on pyritty kehittämään vastaamaan paremmin Gradian tutkintojen perusteiden tavoitteita ja vaatimuksia. Toistai-seksi opiskelijoiden osallistujamäärät ovat jääneet vähäiseksi. Gradia Jämsän osalta ei ole koettu toiminnalla olleen käytännön merkitystä.

• Sähköinen eGradia on sisäänajovaiheessa. Verkkokurssien tuottaminen on alkanut.

• Laadunhallinnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja se jatkuu myös vuon-na 2019. Kehittämisessä painottuu tiedolla johtaminen, arviointi ja toiminnan jatkuvan kehittämisen periaate.

• Koulutuksen viennissä on saatu käytännön tuloksia, mm. Qatariin ja Kiinaan.

• Liikkuva koulu -periaate on laajennettu lukiosta myös ammatilliseen koulu-tukseen.

• Talouden hallinta ja sopeutus talouden tasapainon saavuttamiseksi toteutui jo vuonna 2018.

Kuntayhtymän yhteisten tavoitteiden toteutuminen on tapahtunut talousarvio-määritysten suuntaisesti. Osassa tavoitteiden toteutuminen ajoittuu pitemmälle aikajaksolle, joten yhden vuoden osalta ei voida todeta tavoitteen täsmällistä to-teutumista. Toiminnassa on kuitenkin kaikkien tavoitteiden toteuttamiseksi tehty tarvittavia toimenpiteitä. Kuntayhtymän asioiden valmistelu päätöksentekijöille on ollut laadukasta ja asioiden käsittely on ollut asioita eteenpäin vievää. Asioi-den valmistelu on pohjautunut kuntayhtymän hyväksymään strategiaan ja vuo-tuisiin talousarvioihin.

Muut havainnot:

Talous

Kuntayhtymän taloutta on joudut-tu vähentyneen valtionrahoituksen vuoksi tasapainottamaan n. 20 milj.euroa viimeisen 5 vuoden aikana. Vä-hennykset ovat kohdistuneet suurelta osalta henkilöstöön. Henkilöstömää-rä on alentunut tasapainotusaikana n. 175 :llä. Vuoden 2018 talous toteutui talousarviota paremmin. Käytännös-sä kaikki tulosalueet tekivät talousar-viota paremman tuloksen. Taloudelli-sesti tiukin tilanne on lukioissa ja Gra-dia Jämsän toiminnassa.

Viimeisen kymmenen vuoden aika-na on vuosittain syntynyt merkittäviä talousarviosäästöjä. Talousarviot tu-lisi olla realistisia, jotta vuosittaisten talousarvioiden valmisteluvaiheessa ei talouden tasapainottamiseksi teh-täisi ainakaan tarpeettomia säästö-toimenpiteitä. Yhteisten kustannus-ten kohdentamisessa eri tulosalueille vaikutetaan eri tulosalueiden tulos-ten muodostumiseen. Kohdentamis-perusteet on saatettava sellaisiksi, että ne heijastavat todellista kustan-nus-hyötysuhdetta.

Turvallisuus

Oppiminen tarvitsee turvallisen oppi-misympäristön ja tämän luominen on kuntayhtymän tehtävä. Kuntayhty-mässä turvallisuusasiat on otettu va-kavasti ja osoituksena siitä on päätoi-misen turvallisuuspäällikön rekrytointi johtamaan turvallisuuteen liittyviä toi-

mintoja. Kiinteistökohtaisesti on luo-tu turvallisuusorganisaatiot ja niiden toimintaa myös harjoitellaan. Käytän-nön vaaratilanteissa oma toimintaky-ky on ensiarvoisen tärkeää. Kriisivies-tinnässä tiedonkulun nopeuttamiseksi käytetään tietotekniikkaa merkittä-västi hyväksi. Tämä on tärkeää, koska pelastusviranomaisten tai poliisin tulo tapahtuu aina viiveellä parhaimmas-sakin tapauksessa.

3.3.2 GRADIA JYVÄSKYLÄ

Gradia Jyväskylä tarjoaa koulutus-ta yhteensä 79 eri ammatilliseen tut-kintoon. Toimintavuoden alussa astui voimaan uuden ammatillisen koulu-tuksen lainsäädäntö. Keskeistä on ol-lut jatkuvan haun ja joustavan aloitta-misen mahdollistaminen, mikä tavoite on myös toteutunut. Työelämäyhteis-työtä on syvennetty erilaisilla piloteil-la ja luomalla koulutus- ja oppisopi-musprosessien toimintamallit. Gra-dia Jyväskylän opiskelijatunnusluvut osoittavat toiminnalle asetettujen ta-voitteiden keskimääräistä toteutumis-ta. Ammatillisten perustustutkintojen opiskelijamäärä jäi vähän alle tavoit-teen, samoin myös opiskelijatyövuo-sien määrä. Suoritettujen tutkinto-jen määrä sitä vastoin ylitti reilus-ti tavoitteet. Opiskelijoiden kiinnostus kansainvälisyyteen jäi selvästi alle ta-voitteen. Mittavasta opetukseen liitty-neestä muutoksesta huolimatta opis-kelijapalaute oli hyvällä tasolla.

Gradia Jyväskylän tunnusluvuista voidaan todeta mm. seuraavaa:

• Opiskelijamäärä ammatillisissa pe-rustutkinnoissa oli 8.409, tavoitteena oli 8.760

• Opiskelijavuosien määrä oli 5.528, tavoite oli 6.075

• Suoritettujen ammatillisten perus-tutkintojen määrä oli 1.984, tavoite oli 1.515

• Suoritettujen ammatillisten perus-tutkintojen osien määrä oli 14.210, ta-voite oli 11.220

• Solmittujen koulutussopimusten määrä oli 7.818 ja tavoite oli 7.400

• Opiskelijoita ulkomailla oli 256, ta-voite oli 370

• Työllistyminen oli 65 %, tavoite oli 62 %

• Opiskelijapalaute oli 4,2, tavoite oli 4,1

Gradia Jyväskylä on tulosalueena to-teuttanut kohtuullisen hyvin talousar-viossa asetetut toiminnalliset tavoit-teet. Keskeisenä toiminnallisena ta-voitteena oli opiskelijan lähtötilanteen ja aiemman osaamisen huomioivat toimintatavat. Opetuksessa on otettu käyttöön 5-jaksojärjestelmä opintojen henkilökohtaistamisen ja joustavan aloittamisen tueksi. Opiskelijan taus-tan ja tarpeet huomioivia opintopolku-ja on rakennettu eri koulutusaloille. Eri-tyistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut.

Keskeinen tavoite oli myös pilotoida erilaisia työpaikalla tapahtuvan op-pimisen malleja yhdessä työelämän

kanssa. Tämän tavoitteen toteuttami-seksi on tehty useiden yritysten kans-sa yhteistyötä.

Uuden organisaation toimivuudesta ei tehty vielä itsearviointia vaan se siir-tyy tehtäväksi vuoden 2019 puolelle.

Henkilöstön osaamista on tunnistettu ja annettu valmennusta muutoksien läpiviemiseen ja myös mahdollisuus tehtävämuutoksiin.

Vuosityöaikaan siirtyminen mahdol-listaa jatkossa kesälukukauden käyt-töönoton. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on edelleen hyvä ja tämä luo hyvän taustan toiminnan edel-leen kehittämiseen. Peruskoulun op-pilaiden ohjauksessa olisi panostetta-va enemmän työllistävien alojen esiin nostamiseen. Nyt työelämä ei katso saavansa tarpeeksi kaikille aloille am-mattitaitoista henkilöstöä. Osaavien työntekijöiden kysyntä on nyt suu-ri. Toiminnassa asiakasnäkökulma on korostunut. Nuoren opiskelijan näkö-kulma ja yrityksen näkökulma eivät välttämättä ole sama. Nuoriin kohdis-tuu myös kasvatusnäkökulmaa, kun yritykset tarvitsevat ammattitaitoisia työntekijöitä.

Gradia Jyväskylän toiminta ylitti sel-keästi talousarviossa asetetut talou-den tavoitteet. Tilinpäätöksessä tili-kauden tulos oli 3,280 milj.euroa. Ta-lousarviossa ennakoitiin 0,643 milj.euron alijäämä. Tuloksen muodostu-

16

minen selvästi ennakoitua paremmaksi johtui sekä toimintatuottojen ylitykses-tä, että toimintakulujen alituksista suhteessa talousarvioon. Erityisesti opiske-lijatuottoja kertyi ennakoitua enemmän ja ulkoisten palvelujen ostot jäivät sel-västi talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Ylimääräistä valtionosuutta tuli vuoden lopussa n. 1,1 milj.euroa, jota ei ennätetty käyttämään vuoden 2018 puo-lella ja siihen liittyvät menot tulevat vuonna 2019.

Oppisopimuskoulutus

Vuoden 2017 loppuun saakka oppisopimuskeskus oli omana tulosalueena. Uu-distetussa organisaatiossa oppisopimuskoulutus on osa tulosalueiden toimin-taa ja erillistä oppisopimusyksikköä ei ole.

Uuden lainsäädännön myötä mahdollistui myös lyhyiden noin kuukauden mit-taisten oppisopimusten tekeminen (=sujuvat siirtymät, eli opiskelija voi tehdä opintojaan oppilaitoksessa ja siirtyä lyhyeksi ajaksi oppisopimukseen ja taas palata takaisin oppilaitokseen jatkamaan opintojaan). Näitä oppisopimuksia tehtiin v. 2018 noin 50 ja ne ovat uusien oppisopimusten luvussa mukana.

Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä on jokseenkin tavoitteen mukai-nen. Oppisopimuksen kysyntä on edelleen kasvava. Uusi ammatillisen opetuk-sen rahoitusjärjestelmä parantaa oppisopimuksen rahoitustilannetta. Oppiso-pimuspalveluiden markkinointia kunnille on tehostettu osana muuta markki-nointia.

Muut havainnot

Tulosalueen toimintaan on vaikuttanut olennaisesti kuntayhtymän organi-saatiomuutos ja muuttunut ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö. Toimin-nassa noudatetaan nettobudjetointia, mikä mahdollistaa joustavan reagoin-

v. 2017 v. 2018 yht. Jyväskylä Jämsä Hankittu

Uudet oppisopimukset 899 840 702 48 90

Vuotuinen opisk.määrä 2009 2020 1910 110

Suoritetut perustutkinnot 173 199 176 23

Suoritetut amm.tutkinnot 209 298 286 12

Suoritetut erik.amm.tutk 115 207 207 0

Yrittäjien oppisopimuks. 231 149

17

nin koulutuskysynnän muutoksiin. Kansainvälisyys on hyvin kehittyvä kou-lutuksen osa. Opetuksen henkilökohtaistamisessa on vielä kehittämisen tarvetta ja tämä tarvinnee lisää sisäistä koulutusta. Työpaikkaoppimisessa on eroja yritysten välillä. Koulutustarpeeseen nähden riittävän yritysmäärän löytäminen on haasteellista. Yritysten osalta tarvittavien resurssien osoitta-minen opiskelijoiden ohjaamiseen voi muodostua ongelmaksi. Nykyiset sopi-muskäytännöt yritysten kanssa ovat monimutkaisia ja lisäävät runsaasti hal-linnollista työtä.

Opiskelijapalaute

Opiskelijoiden kokemus opiskelusta ja saadusta opetuksesta on pääosin myön-teistä. Eroja eri perustutkintojen välillä kuitenkin on paljon. Opiskelijoiden läh-tökohdat ja yksilölliset tarpeet otetaan hyvin huomioon. Ryhmätehtävissä opis-kelijoiden osaamisesta riippuen voi opiskelun tahti olla liian hidas nopeimmille. Käytännön opetuksessa ryhmäkoot koetaan suurehkoiksi. Työssäoppimisjak-sot ovat hyvin edistäneet opetusta ja ammattiin oppimista. Työssäoppimispai-koissa on pääsääntöisesti koulutetut työpaikkaohjaajat. Ulkomailla tapahtu-vaan harjoitteluun kannustetaan ja oppilaitos tukee taloudellisesti em. harjoit-telua. Kuntayhtymällä on hyvät kontaktit vaihto-opiskelupaikkoihin ulkomailla. Kaverihenki opiskelijoiden kesken on hyvä.

Ammattitaitokilpailuihin osallistumisen vaatimat resurssit tulisi osoittaa erik-seen, jotta niihin ei tarvitse käyttää perusopetuksen resursseja.

Ylipäätään ammatillisen opetuksen reformi on aiheuttanut epätietoisuutta opiskelijoille opetuksen täsmällisistä sisällöistä ja tavoitteista.

3.3.3 GRADIA JÄMSÄ

Gradia Jämsän toiminnallinen ja taloudellinen tilanne oli selvästi ennakoitua pa-rempi, kuten myös edellisenä vuonna. Tilikauden talouden tuloksen ennakoitiin talousarviossa olevan 1,195 milj.euroa alijäämäinen ja toteutuma oli 0,238 milj.euroa alijäämäinen. Tuloksen paraneminen syntyi sekä toimintatuottojen ylitys-ten, että toimintakulujen alitusten kautta. Opiskelijatuloja ja muita tuloja oli en-nakoitua enemmän. Toimintakuluissa henkilöstökuluissa syntyi säästöä. Opis-kelijamäärissä jäätiin alle tavoitteen. Samoin opiskelijatyövuosien määrässä. Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä ja tutkinnon osien määrä ylittivät selvästi tavoitteen. Työllistyminen oli myös selvästi tavoitetta parempi.

Oppilaitoksen tunnusluvuista voidaan todeta mm. seuraavaa:

• Ammatillisen perustutkinnon opiskelijamäärä oli 1777. Tavoite oli 1914.

• Opiskelijatyövuosia kertyi 1.003, tavoite oli 1.322.

• Työllistymisessä toteutuma oli 62 %, tavoite oli 55 %.

• Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä oli 551, tavoite oli 359.

• Suoritettujen ammatillisten tutkinnon osien määrä oli 2.519, tavoite oli 2.118.

• Solmittuja koulutussopimuksia oli 1.851, tavoite oli 2.400.

• Opiskelijapalautteen toteutuma oli 4,2, tavoite oli 4,3.

Jämsässä ammatillisen koulutuksen reformin sisäänajossa ei ole ollut suurem-pia vaikeuksia. Toimintaa on kehitetty ammatillisen koulutuksen reformin suun-taisesti jo useamman vuoden ajan.

Gradia Jämsän tulosta rasittaa metsäopetuksessa tarvittavien koneiden suu-ret poistot sekä Gradia Jyväskylälle yhteisistä opinnoista ja työelämäpalve-luista ja Gradian sisäisiin palveluihin maksettavat korvaukset. Oppisopimus-koulutuksen siirto toimintayksiköille on vähentänyt Jämsässä kiinnostusta op-pisopimuskoulutukseen. Toiminnasta puuttuu paikallistuntemusta omaava oppisopimustoimintaa koordinoiva henkilö.

Nykyisillä resursseilla lähiopetus jää usein 3,5 päivään viikossa. Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen opetuksen järjestämiseksi koulupäivät pitäisivät olla selvästi pitemmät.

Jämsässä koetaan nykyinen keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannusten-jako liian mekaaniseksi ja kustannukset eivät vastaa aiheuttamisperiaatteen mukaista kohdennusta.

19

Opiskelijapalaute

Yleensä opetukseen ja opetuksen ilmapiiriin ollaan tyytyväisiä. Opetusresurs-sien niukkuus heijastuu erityisesti nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Ope-tuksen alkuvaiheessa opiskelijoille tulisi antaa laajemmin koulutusalaan liitty-vien perusteiden opetusta. Lähiopetuksen määrä tulisi olla nykyistä suurempi. Opetuksessa joudutaan usein resurssipulan vuoksi ”pintaraapaisemaan” ope-tettavaa aihetta. Opettajien saatavuus opetustilanteissa on kohtuullisen hyvä. Osa opettajista on tavoitettavissa koulupäivän jälkeenkin. Metsäopetukses-sa tarvittavat koneet on oltava toimivia ja ajanmukaisia. Opetuksen suunnit-teluun tulisi myös kiinnittää enemmän huomiota, jotta opiskelijoiden koulupäi-vistä tulisi täysipäiväisiä ja täysiviikkoisia. Erityisesti tämä ongelma tulee esiin aikuisopiskelijoilla. Opiskelijoilla tulisi olla entistä enemmän mahdollisuus teh-dä myös vapaavalintaisia opintoja, vaikka opintojen määrä tästä laajentuukin. Koulukiusaamista ei ole havaittavissa.

3.3.4 GRADIA-LUKIOT

Gradia-lukiot muodostuvat Jyväskylän Lyseon lukiosta, Schildtin lukiosta ja Jyväs-kylän aikuislukiosta.

Lukioiden keskeisimmät toiminnan tavoitteet on saavutettu. Opetustarjonta vas-taa vuoden 2015 tasoa. Yhteistyörakenteita ja yhteistyösiteitä on vahvistettu kou-lutustarjonnan määrän ja laadun kehittämiseksi. Schildtin lukion toiminta Viitanie-men kampuksella on käynnistynyt onnistuneesti pienistä puutteista huolimatta. 5-jaksojärjestelmään siirryttiin syksyllä 2018 tavoitteen mukaisesti. Koulutusvienti ei toteutunut vielä tavoitteen mukaisesti.

Yrittäjyyspainotteisen koulutustehtävän hakeminen ei ollut vielä mahdollista.

Lukio-opetuksen suosio on taas kasvussa. Ensisijaisten hakijoiden määrä ylit-tää aloituspaikkojen määrän. Kuluvana syksynä onkin saatu täytettyä kaik-ki aloituspaikat. Jyväskylän lukioille on annettu myös erityistehtäviä mikä on osoitus opetuksen järjestäjän osaamisesta. Kansainvälisyys on toiminnassa merkittävä, mutta varsinaisten vaihto-opiskelijoiden määrät ovat vähäisiä. Lu-kiossa annettavan opetuksen sisältö on muutoksen kohteena. Ylioppilaskirjoi-tukset tehdään sähköisesti kokonaan keväällä 2019. Tämän tekninen onnistu-minen edellyttää hyvää yhteistyötä tietohallinnon kanssa. Talouden osalta on edelleen paineita vaikka Jyväskylän kaupunki avustaakin lukiotoimintaa. Luki-

on toimintakustannusten analysoin-tiin on kiinnitetty kiitettävästi huomio-ta. Kuluvan vuoden tilinpäätökses-sä lukion alijäämää kertyi 1,250 milj.euroa (ed.v. 1,760 milj.euroa). Kerty-nyt alijäämä oli talousarviossa enna-koitua pienempi. Jyväskylän kaupunki rahoitti vuonna 2018 1,05 milj.eurolla lukiota ja vuonna 2019 1,7 milj.eurol-la. Tämän jälkeenkin Jyväskylän kau-pungin tuki lukiokoulutukseen on vält-tämätöntä, jotta lukiokoulutuksen ta-lous saadaan tasapainoon.

Lisärahoituksella opetustarjonta on pystytty nostamaan vuoden 2015 ta-solle 0,91 opetettua kurssia/opiskelija. Talouden tasapainottamista on jatket-tu muista kuin opetustarjontaan liitty-vistä kustannuksista. Jyväskylän kau-pungin kompensaatiolla ja muilla ta-louden tasapainotustoimilla on lukion toiminta mahdollista saada taloudelli-sesti tapapainoon. Lukion osalta seu-rataan taseeseen kertynyttä ja vielä kertyvää alijäämää. Alijäämän määrä on nyt 13,173 milj.euroa.

Lukion opetuksen laadun seuranta tapahtuu pääasiassa itsearvioinnin, opiskelijapalautteen ja Inka järjestel-mäkyselyn kautta. Lisäksi sisäistä au-ditointia tehdään jonkin verran. Lukio-laki edellyttää laatujärjestelmän käyt-töä ja sen tarkoittama laatukäsikirja on valmisteilla. Toisen asteen koulu-tukseen hakeutuvien ikäluokkien koko on tulevina vuosina kasvava. Tämä luo mahdollisuuden lisätä lukiokou-

21

lutukseen tulevien määrää tai sitten sisäänpääsyn keskiarvorajoja joudutaan nostamaan.

Lukion tunnusluvuista voidaan todeta mm. seuraavaa:

• Opiskelijamäärä oli 2.439. Tavoite oli 2.498

• Suoritetut ylioppilastutkinnot oli 718, Tavoite oli 700

• Ensisijaisia hakijoita oli aloituspaikkaa kohti 1,05. Tavoite oli 1.

• Negatiivisten eroajien määrä oli 27 (0,9 %). Ennakoitiin enintään 25 (1,1 %).

• Opiskelijapalaute oli 3,87 %, tavoite oli 4.

• Vuokra oli 1.154 €/opiskelija. Tavoite oli 1.075 €/opiskelija

Seuraavassa lukiokoulutuksen tuloskehitys vuosina 2010-2018 ja ta 2019 sekä ts 2020-2021:

Muut havainnot

Koulutuskuntayhtymän lukioiden opetustuntien määrä opiskelijaa kohti on pie-nehkö verrattuna muihin suuriin lukioihin. Yo-kirjoitusten tulokset ovat lähellä ko-komaan keskitasoa. Tällä hetkellä opetuksen resurssointi on tyydyttävällä tasol-la. Jyväskylän kaupungin lisärahoituksella on saatu pysäytettyä opetuksen mää-rän lasku. Lukioissa on saatu hyviä tuloksia, vaikka sisäänpääsyssä ei olekaan ollut keskiarvorajaa. Erilaisilla lukioverkon rakenneratkaisuilla ja säästötoimilla on kustannustasoa saatu alennettua, mutta samanaikaisesti tapahtuneet val-tionosuusleikkaukset ovat nollanneet suurelta osin talouden tasapainotuspyrki-mykset. Kustannusten tason nousu ja samanaikaisesti tapahtuneet valtionosuu-den leikkaukset tulevat tulevina vuosina lisäämään lukioiden alijäämää, ellei Jy-väskylän kaupunki enenevässä määrin kompensoi avustuksilla opetusta.

Schildtin lukio on toiminut nykymuo-dossaan syksystä 2018 lähtien Viita-niemen kiinteistössä. Tällöin yhdistyi Schildtin lukio ja Voionmaan toimipis-te yhdeksi. Schildtin lukiolla on urhei-lun ja musiikin- ja ilmaisun osalta eri-tyistehtävä. Erityistehtäviin saatiin ko-rotettua valtionrahoitusta n. 0,15 milj.euroa. Tämä lisärahoituksen määrä on alentunut selvästi aikaisemmas-ta. Hankkeiden kautta toimintaan on saatu toimintaa tukevaa lisärahoitus-ta. Kansainvälinen toiminta on vilkas-ta. Varsinkin ulkomaalaisia vierailuja oppilaitokseen tulee runsaasti. Opiske-lijoiden osallistumista lukion toiminnan kehittämisessä on lisätty. EduFutu-ra-yhteistyötä tulee edelleen kehittää, jotta se saadaan tavoitteen mukaisel-le tasolle käytännössä. Gradian ulkoi-sessa viestinnässä on harkittava mis-sä määrin yksittäiset yksiköt esim. lu-kiot voivat tehdä omaa viestintää.

Opiskelijapalaute

Opiskelijat kokevat saadun opetuk-sen laadukkaaksi. Opetusta ja kou-lussa olemista häiritsee olennaises-ti käytössä olevat tilat. Osa Schildtin tiloista on opiskelijamääriin nähden liian niukat ja rakenteellisesti vielä huonosti äänieristettyjä. Viereisten ti-lojen toiminta häiritsee omaa opiske-lua. Opetuksen käytännön järjestämi-sessä opiskelijoiden näkökantoja on otettu huomioon. Koulun henki on ko-konaisuudessaan hyvä. Voionmaan ja Schildtin lukion yhdistymisestä on vielä niin lyhyt aika, että yhdistyminen

on vielä kesken. Lukion suuri oppi-lasmäärä hankaloittaa yhteisten ta-pahtumien järjestämistä. Oppilaitok-sen sisäistä informaatiota ja viestin-tää voisi lisätä mm. verkkokurssien, tapahtumien ja tilojen osalta. Koulu-terveydenhuolto on perustasolla toi-miva, mutta lääkäri- ja psykologipal-veluiden saannissa on pitkiä viiveitä. Tutor-toiminnan järjestämisen osalta on kehittämisen tarvetta. Kouluruo-kailun porrastamiseen tulisi edelleen kiinnittää enemmän huomiota.

3.3.5 GRADIA SISÄISET PALVELUT

Gradia sisäiset palvelut on uusi tulos-alue joka muodostuu hallinto-, kehittä-mis- ja opiskelija palveluista. Toiminta-tuottoja kertyi 0,426 milj.euroa enna-koitua enemmän ja toimintakulut jäivät 1,115 milj.euroa ennakoitua alhaisem-malle tasolle. Tilikauden alijäämäksi en-nakoitiin talousarviossa 0,038 milj.eu-roa ja toteutuma oli 0,913 milj.euroa. Talousarviosäästöä syntyi etenkin hen-kilöstökuluissa ja ulkoisissa palveluiden ostoissa.

Keskeistä toiminnassa oli hakupal-veluiden mallin kehittäminen palve-lemaan toisen asteen koulutukseen hakeutuville tavoitteen mukaisesti. Työelämävaltuuskunta aloitti työn jou-lukuussa työelämäyhteistyön paran-tamiseksi. Opiskeluhuoltosuunnitelma päivitettiin vastamaan lainsäädäntöä. Hanketoiminnan menettelyohjeet on

hyväksytty. Koulutus- ja tukitarjonnan monipuolistaminen koko henkilöstön digiosaamisen kehittämiseksi ei toteu-tunut vuoden aikana.

Kuntayhtymän hankesalkku oli vuo-den lopussa 6,5 milj.euroa, mikä käsit-tää 55 yksittäistä hanketta. Tilinpää-töksen yhteydessä on raportoitu yli 0,1 milj.euron hankkeet. Näitä hankkei-ta oli 15 kappaletta. Hanketoimintaan käytettiin vuoden aikana 2,1 milj.eu-roa ja rahoitusosuuksia niihin saatiin 1,6 milj.euroa joten omarahoitusosuu-deksi jäi 0,5 milj.euroa. Hanketoimin-nan kuluista oli 69 % vakituisen henki-löstön palkkakuluja.

Opiskelijapalvelut

Opiskelijapalvelut ja yhteiset opinnot yksikkö vastaa koko kuntayhtymän laajasta opiskelijapalveluista. Toimin-nan sisältönä on hakeutumisen pal-velut, opintotoimistopalvelut, opiske-lijahuollon järjestämisen hallinnoin-ti, tieto- ja vapaa-ajanpalvelut sekä asuntopalvelut. Opiskelijapalvelut ovat pääsääntöisesti toimivat. Opiskelija-palveluiden järjestämisvastuu on kun-tayhtymällä.

Opiskelijahuoltopalvelut järjestää oppi-laitoksen sijaintikunta Jyväskylän kau-punki ja Jämsän kaupunki. Keskeinen ongelma on ollut psykologipalvelut, minkä kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty täysin vastaamaan. Kuraatto-ripalveluiden järjestäminen on ollut nyt toimivaa, mutta palvelujen saamisen

aukioloaikoja tulisi tarkentaa. Opiske-lijaterveydenhuoltopalvelut ovat oppi-laan kannalta henkilökohtaisia ja niitä tarvitaan hyvinkin akuuttien ongelmien ratkaisemiseen, tämän vuoksi palvelu-jen saatavuudessa ei saa olla viiveitä. Hakupalvelut ovat vielä kehittämisen alla, erityisesti jatkuvan haun osalta. Jatkuvan haun mahdollisuutta käyttää erityisesti aikuisopiskelijat.

Opiskelijapalautetta opiskelijapalve-luista on kerättävä systemaattisesti. Saadun palautteen pohjalta on tehtävä tarvittavia toimenpiteitä.

Hankinnat

Kuntayhtymän hankintojen kilpailu-tukset on tehty aikaisemmin suurel-ta osin hajautetusti. Tämä on johta-nut siihen, että nykyisellään on pal-jon toimittajia saman tyyppisissäkin hankinnoissa. Hankinta-asioiden kes-kittämistä hankintayksikköön tulee jatkaa. Edelleenkin on tehty yksittäi-siä kilpailutuksia kuntayhtymän toi-mintayksiköissä ilman yhteydenpitoa hankintayksikköön. Kiinteistöihin liit-tyviä urakkahankintoja voisi myös to-teuttaa hankintayksikön kautta. Täs-mällisillä hankintalain mukaisilla kil-pailutuksilla estetään tarpeettomien valitusten synty ja nopeutetaan lain-voimaisen hankintapäätöksen syntyä.

3.3.6 GRADIA-RAVINTOLAT

Kuntayhtymän Gradia-ravintolat –tu-losalue vastaa kattavasti koko kun-

24

tayhtymän opiskelija- ja henkilös-töruokailusta. Lisäksi palveluja tuo-tetaan yhteistyökumppaneille. Osa perustehtävää on myös toimia opiske-lijoiden ammatillisesti esimerkillisenä ja oppimista tukevana oppimisympä-ristönä sekä työssäoppimispaikkana. Myös omaa henkilöstöä koulutettiin oppisopimuksen kautta. Opiskelijara-vintoloissa on myös ulkoista palvelu-toimintaa. Aterioiden valmistuksessa otetaan huomioon luomutuotanto ja lähialueelta saatavat tuotteet. Henki-löstökyselyn tulokset ovat olleet yksi-kössä perinteisesti hyviä. Asiakastyy-tyväisyyskyselyn tulos 2,56 (max. 3) oli hyvää tasoa.

Aikaisempien vuosien tapaan pää-tehtävä on toteutunut erinomaises-ti. Vuodelle 2018 määritellyt toimen-piteet on pystytty toteuttamaan. Kes-kimäärin aterioita valmistettiin 5074 päivässä kun budjetoitu oli 5100 ate-riaa/päivä. Toimintatuotot toteutui-vat 5,342 milj. euron suuruisena, kun tavoite oli 5,075 milj. euroa. Kuntayh-tymän yksiköt maksoivat opiskelija-ruokailusta 3,26 milj.euroa. Tilikauden tulos oli 0,076 milj.euroa ylijäämäinen, kun tavoite oli nollatulos. Tulosta pa-ransi sisäisten ja ulkoisten myyntitulo-jen kasvu.

3.3.7 GRADIA- KIINTEISTÖT-LIIKELAITOS

Liikelaitos on vastannut kuntayhty-män rakennusinvestoinneista ja kiin-

teistöjen ylläpidosta. Liikelaitos saa-vutti vuosikatetavoitteensa. Toteutu-ma oli 7,969 milj. euroa, kun tavoite oli 7,024 milj. euroa. Toiminnassa tuotot ylittivät talousarvion ja kulut puoles-taan jäivät selvästi alle talousarvion. Tuottoja kertyi ennakoitua enemmän ulkoisista vuokratuotoista ja muis-ta toimintatuloista. Kuluissa aineet ja tarvikkeet ja henkilöstökulut jäivät selvästi alle talousarvion.

Liikelaitoksen toteuttamien investoin-tien määrä oli 10,512 milj. euroa, kun talousarviossa investointeihin oli va-rattu 12,270 milj. euroa. Merkittä-vin investointi oli Kyllönmäen A-siiven muutostyöt, Schildtin lukion tilat Viita-niemessä, Harjun peruskorjaus ja Jäm-sän Myllymäen kampussaneeraukset. Irtaimistohankintoihin käytettiin ko-konaisinvestoinneista 1,573 milj.euroa. Tuloina kertyi Voionmaan kiinteistön myynnistä 0,860 milj.euroa.

Kuntayhtymän vuoden 2018 ylläpi-tokustannukset pysyivät 3,84 euroa/m2/kk mikä vastasi kahden edellisen vuoden tasoa. Alhainen inflaatio on pitänyt viime vuosina kustannustason muutokset maltillisina.

Kuntayhtymä on sitoutunut yhteisiin energiasäästötavoitteisiin ja kuntayh-tymä on mukana kuntien energiate-hokkuussopimuksessa (2017-2025). Tavoite on 10,5%:n säästö ohjelma-kauden aikana (vuodesta 2014 vuo-teen 2025). Tavoitteena ollut 3,8 %:n

taso saavutettiin vuoden 2018 lopus-sa. Merkillepantavaa on, että jätteiden kierrätysprosentti on saatu kasvatet-tua 58,2 %:iin lajittelun parantumisen myötä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä saadut tulokset ovat hyvällä tasolla.

Toiminnallisista tavoitteista huoltokir-jaohjelmistoa ei saatu päivitettyä ja esti mobiililaadunseurannan käyttöön oton. Tarvittava päivitys tehdään vuon-na 2019.

Tavoitteen mukainen pitkän tähtäimen kiinteistöohjelman luominen on työn alla. Samoin toimenkuvat on päivitet-ty. Kiinteistöjen kokonaismäärää ei ole saatu alennettua tavoitteen mukai-sesti. Tilasuunnittelussa on syytä ot-taa huomioon opiskelijoiden työssäop-pimisjaksot. Tämä pienentää todellista tilatarvetta esim. m2/opiskelija mää-rittelyssä. Toimintaa on tehostettu en-tistä tarkemmalla kilpailutuksella, tilo-jen käytön tehostamisella ja resurssien suunnittelulla.

Tilojen mitoitustarpeen tunnistami-seksi tilojen käyttöaste on hyvä ai-ka-ajoin selvittää.

Rakennustoimikunnan perustamis-tarve ainakin suuremmissa kohteissa voisi olla perusteltua. Opiskelijoiden työtä rakennuskohteissa tulisi käyt-tää nykyistä enemmän. Tätä ajatusta tukee myös nyt voimassa olevan am-matillisen koulutuksen lainsäädäntö työssäoppimisesta.

Kuntayhtymällä on paljon opetuskäy-töstä vapautuneita tai vuoden 2019 aikana vapautuvia tiloja yhteensä 16.900 m2 mikä on n. 11 % kuntayhty-män tiloista. Em. tilat tulee mahdolli-simman nopeasti myydä tai purkaa. Muutoin ne aiheuttavat tarpeettomia ylläpitokustannuksia. Kuntayhtymän pitemmän aikavälin kiinteistöstrate-gia on valmisteilla. Työ on saatetta-va loppuun mahdollisimman nopeasti. Hankinnoissa voisi nykyistä enemmän hyödyntää kuntayhtymän keskitettyä hankintatointa.

26

4Henkilöstö

Kuntayhtymän tilinpäätökseen sisältyy laaja henkilöstöraportti. Raportti valot-taa monipuolisesti kuntayhtymän henkilöstöön liittyviä asioita. Raportti antaa vuosi- ja vertailevaa tietoa mm. henkilöstön määrästä, henkilöstökustannuk-sista, rakenteesta, eläköitymisestä, koulutustasosta, johtamisesta, työhyvin-voinnista ja työantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta.

Talousarviossa henkilöstöhallinnolle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Henki-löstömäärä on kokonaisuudessaan lievästi alentunut. Sairaspoissaolojen määrä on vähitellen alentunut. Tapaturmien määrä on vuosittain vähäinen. Kehityskes-kustelujen määrä jäi huomattavasti edellisvuosia pienemmäksi. Kehityskeskuste-lujen merkitys on kuitenkin toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Henkilös-tön koulutukseen tulee käyttää riittävästi resursseja henkilöstön tiedollisen ja tai-dollisen tason ylläpitämiseksi.

Kuntayhtymän palveluksessa olevan henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1056 henkilöä ja edellisenä vuonna määrä oli 1064. Henkilöstöstä vakinaisia oli 949 ja määräaikaisia 107.

Ammatilliseen koulutuslakiin perustuen siirrettiin päätoimiset tuntiopettajat ja päätoimiset virkasuhteiset tuntiopettajat lehtoreiden virkoihin. Tämä muu-tos koski 365 opettajaa. Tehdyllä muutoksella ei ollut välitöntä kustannusvaiku-tusta. Ammatillisen opetuksen henkilöstö tulee vuoden 2019 syksystä vuosityö-aikaan. Tämä mahdollistaa nykyistä joustavamman työajan käytön.

Henkilöstön määrän kehitys on seuraavassa:

Sairauspoissaolojen määrä vuonna 2018 oli yhteensä 8819 päivää, mikä on 8,35 kalenteripäivää henkilöä kohti. Edellisenä vuonna määrä oli 8955 päivää (8,42 päivää/henkilö). Sairauspoissaolopäivien määrä laski hieman edellisvuodesta. Sairaspoissaolojen määrä verrattuna peruskuntiin on alhainen. Vuotuisiin sai-raspäivien määrään vaikuttaa jo yksittäiset pitkät sairastapaukset. Tapaturmis-ta aiheutuu vähän sairaspoissaoloja.

Lyhyiden sairaslomien osuus (1-3 päivää) oli 16,4 %, kun se edellisenä vuonna oli 12,1 %. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset kuntayhtymälle olivat viime vuonna n. 1,1 milj. euroa mikä vastasi edellisvuoden tasoa. Lisäksi kustannuksia aiheutuu sijaisten palkkaamisesta.

Hr-järjestelmään kirjattuja ja rekisteröityjä kehityskeskusteluja käytiin n. 34 %:n osalta henkilöstömäärästä. Kehityskeskustelujen määrä on alentunut jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on, että kehityskeskustelut käydään vuosittain.

Henkilöstöstä 194 henkilöä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän vuoteen 2024 mennessä. Määrä on 18,4 % koko henkilöstön määrästä. Eläköitymisen vaiku-tus on otettava huomioon riittävän ajoissa henkilöstösuunnittelussa.

Henkilöstökulut alenivat edellisvuodesta 2,3 % ja ne olivat 59,602 milj.euroa. Henkilöstökulujen osuus koko kuntayhtymän ulkoisista toimintakuluista on 69,7 %.

Viimeinen kuntayhtymän henkilöstökysely on tehty helmikuussa 2019. Ky-selyyn vastasi 69 % henkilöstöstä. Kyselyn kokonaistulos oli selvästi edelli-seen vuonna 2017 tehtyyn kyselyyn nähden heikompi. Parhain arvio oli omaan osaamisen kohdalla. Muiden osalta oli kehittämisen tarvetta (johtaminen, or-ganisaatio, oma työ, oma työyhteisö, esimiestyö). Kokonaisindeksi oli 3,67 kun se vuonna 2017 oli 3,92. Vaihteluväli oli 3,36- 4,13 (ed. kyselyssä vaihteluväli oli 3,55-4,26). Organisaatiouudistuksen sisäänajossa on vielä tehtävää, jotta se tulee hyväksytyksi laajemmin henkilöstön kannalta. Tarkastuslautakunta haluaa kiittää kuntayhtymän henkilöstöä uuden Gradia-organisaation ensim-mäisen toimintavuoden tavoitteiden toteuttamisesta. Samalla tarkastuslau-takunta katsoo, että henkilöstökyselystä ilmenevien Gradia-organisoinnin ai-heuttamien ongelmien jälkihoitoon pitää panostaa riittävästi aikaa ja resurs-seja.

Kuntayhtymä on suuri työnantaja. Henkilöstöä jää lähivuosina suhteellisen paljon eläkkeelle ja tämä luo paineita henkilöstön suunnittelulle. Eläköityminen tuo myös luonnollisen mahdollisuuden arvioida tehtävien uudelleen järjestelyjä, varsinkin

kun siirryttiin vuoden 2018 alusta uuteen Gradia-organisaatioon. Työelämän vaati-mukset muuttuvat nopeaan tahtiin. Tämä edellyttää henkilöstön täydennyskoulu-tuksen korostamista toiminnassa.

Henkilöstöjärjestöjen luottamusmiesten kuuleminen

Säännösten mukainen yhteistoiminta ammattijärjestöjen kanssa on toimiva ylei-sellä tasolla. Koulutusalakohtaisia eroja kuitenkin on. Gradian viimeinen organisaa-tiomuutos on lisännyt henkilöstön kuormittumista merkittävästi. Toteutettu muu-tos on vaikuttanut laajasti kuntayhtymän toimintaan ja sitä kautta henkilöstöön. Samoin oppilaitoksen ulkopuolelta on tullut lisää muodollista tekemistä ja työkuor-maa. Henkilöstö on monen erilaisen työsopimuksen piirissä ja näiden sisältö ei ole yhtenevä. Tämä aiheuttaa erilaisia käytäntöjä henkilöstön keskuudessa. Organi-saation uudistamisen ja sopeutumiseen valtionosuusleikkauksiin on käyty neuvot-teluprosesseja mitkä ovat olleet raskaita. Kaikilta osin yt-neuvotteluja ei ole koet-tu käydyn asianmukaisesti. Yt-neuvottelujen jälkihoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kuntayhtymän tehtävät tulevat asiallisesti jatkossakin hoidettua. Siltä osin kuin henkilöstöresursseja on vähennetty, niin tulee varmistua, että näillä vähentyneillä resursseilla hoidettavat tehtävät tulevat jatkossakin hoidettua. Esi-miesten koulutukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta vähentyneillä henkilöstöre-sursseilla saadaan henkilöstö motivoituneesti tehokkaaseen toimintaan.

Työsuojelutoiminta on yleisellä tasolla toimiva. Työsuojelussa henkiseen jaksa-miseen tulee kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota. Kehityskeskusteluja on viime aikoina käyty epäsäännöllisesti. Välillä kehityskeskustelut on käyty ryh-mäkehityskeskusteluina. Henkilöstöpolitiikka yleisellä tasolla on ollut toimiva, mutta esimiestason henkilöstöhallinnolliseen osaamiseen tulee kiinnittää huo-miota. Henkilöstön tulee kokea saavansa tasapuolista kohtelua. Olennaista henkilöstöpolitiikassa on toiminnan johdonmukaisuus ja tasapuolisuus. Luotta-musmiestoiminnan hoitoon on käytettävissä niukahkosti aikaa. Luottamukselli-nen yhteistoiminta kuntayhtymän hallinnon ja johdon kanssa on pitkäjänteisen tuloksellisen toiminnan edellytys.

30

5Sisäinen val-vonta ja riskien hallintaTilinpäätökseen sisältyy selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Kuntayhtymän valtuusto on 17.12.2015 hyväksynyt kuntalain edellyttämän si-säisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Toimintavuoden aikana on tehty laaja riskikartoitus. Kartoitus oli tehty yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Kartoituksessa oli kirjattu yh-teensä 37 erilaista kuntayhtymän toi-mintaan liittyvää riskiä. Samalla arvi-ointiin niiden toteutumisen todennä-köisyys ja toteutumisen seuraukset. Kriittisimpiä riskejä olivat tietojärjes-telmien käytettävyyteen ja jatkuvuu-teen liittyvät ongelmat, strategian to-teutumattomuus, johtamisinformaa-

tion puutteellisuus, väkivallan uhka ja kustannusten nousu.

Kuntayhtymässä ei ole kattavaa so-pimuksenhallintajärjestelmää, minkä vuoksi sopimusseuranta ei ole kaikilta osin järjestetty asianmukaisesti. Vuo-den 2019 yhdeksi tavoitteeksi on kir-jattu sopimushallinnan kehittäminen. Sopimusten asianmukainen seuran-ta on tärkeää, jotta kuntayhtymälle ei tule tarpeettomia kustannuksia so-pimuksista jotka eivät enää hyödytä toimintaa.

Sisäinen valvonnan on oltava luonnol-linen osa päivittäisten toimintojen hoi-dossa. Tätä työtä edistää aina ajanta-sainen hallintosääntö.

Sisäisellä tarkastuksella edistetään ja kontrolloidaan kuntayhtymälle asetettu-jen tavoitteiden toteutumista. Sisäistä tarkastusta ostetaan ulkopuoliselta tilin-tarkastusyhteisöltä.

32

6 Yhteenveto

Vuonna 2018 jatkettiin talouden so-peuttamista suunnitelmallisesti. Ta-louden tasapainottamiseksi asetettu 12 milj.euron säästötavoite on jo käy-tännössä toteutunut. Koko kuntayhty-män hallinto-organisaatio aloitti vuo-den alussa toiminnan Gradia-orga-nisaationa. Uudella organisaatiolla pyritään varmistamaan koulutuskun-tayhtymän toiminta uudistuvassa am-matillisen ja lukiolainsäädännön ken-tässä. Valtionrahoituksen leikkauksin on tehty tarvittavat sopeutustoimet. Ammatillisen koulutuksen valtionra-hoitus on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2012 lähtien. Samoin lukio-koulutuksen valtionosuusrahoitus on myös pienentynyt merkittävästi.

Toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettu Strategia 2020+ ja Ko-ris-ohjelmaa.

Tarkastuslautakunnan arvion mu-kaan kuntayhtymää on kokonaisuute-na johdettu ja hoidettu huolellisesti ja tavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätök-sessä toiminnallisten tavoitteiden to-teutuminen on esitetty riittävän täs-mällisesti. Kuntayhtymän taloudelli-nen tilanne sekä opetuksen laatu ovat säilyneet hyvinä.

Kuntayhtymämuoto koulutuksen jär-jestäjänä luo vakautta toimintaan. Yhteistyötä omistajakuntien kanssa on kehitetty ja sen oltava säännöllistä

myös tulevina vuosina. Koulutusrefor-min eteenpäin vieminen on tärkeää ja siinä keskeistä on yritysmaailman in-tegrointi koulutusmaailmaan. Tulevai-suuden työntekijöiden kouluttaminen yrityksille on tärkeintä.

Tarkastuslautakunta esittää yhteen-vetona seuraavat kuntayhtymän toi-mintaan ja talouteen liittyvät huomiot:

• Organisaatiouudistuksen sisääna-jossa on vielä tehtävää, jotta se tulee hyväksytyksi laajemmin henkilöstön kannalta. Tarkastuslautakunta ha-luaa kiittää kuntayhtymän henki-löstöä uuden Gradia-organisaation ensimmäisen toimintavuoden ta-voitteiden toteuttamisesta. Samal-la tarkastuslautakunta katsoo, että henkilöstökyselystä ilmenevien Gra-dia-organisoinnin aiheuttamien on-gelmien jälkihoitoon pitää panostaa riittävästi aikaa ja resursseja.

• Ammatillisen koulutuksen reformi siirtää opiskelusta kolmasosan työs-säoppimiseen. Oppilaitoksissa se tar-koittaa tilojen vapautumista. Tarkas-tuslautakunta esittää tämän seikan huomioon ottamista kuntayhtymän kiinteistöstrategiassa.

• Opiskelijaterveydenhuoltopalvelut ovat opiskelijan kannalta henkilökoh-taisia ja niitä tarvitaan hyvinkin akuut-tien ongelmien ratkaisemiseen, tämän vuoksi palvelujen saatavuudessa ei saa olla viiveitä. Palveluja ei ole pys-

tytty järjestämään lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

• Gradia Jämsän tulosta rasittaa met-säopetuksessa tarvittavien koneiden suuret poistot sekä Gradia Jyväskyläl-le yhteisistä opinnoista ja työelämä-palveluista ja Gradian sisäisiin palve-luihin maksettavat korvaukset.

• Schildtin tilat ovat opiskelijamääriin nähden liian niukat ja rakenteellisesti vielä huonosti äänieristettyjä. Osassa tiloista viereisten tilojen toiminta häi-ritsee omaa opiskelua.

• Jyväskylän kaupunki rahoitti vuon-na 2018 lukioita 1,05 milj.eurolla ja vuonna 2019 1,7 milj.eurolla. Tämän jälkeenkin Jyväskylän kaupungin tuki lukiokoulutukseen on välttämätöntä, jotta lukiokoulutuksen talous saadaan tasapainoon.

• Kuntayhtymämuoto koulutuksen järjestäjänä luo vakautta toimintaan. Yhteistyötä omistajakuntien kanssa on kehitetty ja sen oltava säännöllistä myös tulevina vuosina.

34

Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2018 yhtymäval-tuuston käsiteltäväksi ja esittää, että valtuusto pyytää edellä yhteenvetokoh-dassa esitetyistä havainnoista hallituksen selvitykset tai kommentit niin, että ne voidaan käsitellä vuoden 2019 syyskauden valtuuston kokouksissa.

Jyväskylässä 3. päivänä toukokuuta 2019

Pekka Katajapuheenjohtaja

Yrjö Damskäggjäsen

Pentti Niekkajäsen

Tuula Peltonenvarapuheenjohtaja

Pipsa Häkkänenjäsen

Susanna Sinisaari-Kaislojäsen

Henry Träffjäsen

gradia.fi