Aikuiset ja osaaminenKirsi Kangaspunta, johtaja1.10.2014

KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment

of Adult Competencies (OECD)

• Tutkimukseen osallistui 24 maata, toteutettiin 2011-2012, kohdejoukkona kaikki 16–65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa noin 3,5 milj.

Tiedonkäsittelyn avaintaidot

• Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (luku- ja numerotaidossa Japani ykkönen, tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa Ruotsi)

• Nuorten aikuisten taidot vertailun huippua, vanhempien työikäisten taidot selvästi heikompia, oecd-maiden keskitasoa

• Selvästi puutteelliset taidot omaavia (taso 1 tai alle) lukutaidon osalta 370 000, numerotaidon osalta 450 000

• Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa puutteelliset taidot jopa miljoonalla (alle tason 1, ei kokemusta tai riittävää tietotekniikkaosaamista, ei halunnut ko. tehtäviä)

• Aikuiskoulutustutkimuksen (2012) mukaan vähiten koulutukseen osallistuvat vanhimmat ikäryhmät ja vähiten koulutetut

Osaamisen tulevaisuus?

Positiivinen näkymä edellyttää PIAACin valossa, että•suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys lisääntyy ja koulutuspoliittisten toimien (peruskoulun kehittäminen, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen …) tukemana käännetään alle 25-vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset ovat nykyisiä osaavampia•nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaa-ajalla ja erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa mahdollisuuksissa•vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle•tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan osaamispotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön, korkeatasoiset perustaidot kaikissa väestöryhmissä luovat hyvän pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle, lisäävät taloudellista ja muuta yhteiskunnallista aktiviteettia, parantavat kykyä ohjata muutoksia haluttuun suuntaan ja lisäävät suomalaisten hyvinvointia

TEM – OKM työnjakoselvitys aikuiskoulutuksesta

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla•Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella mahdollista 2010 alkaen, osallistuneita 2013 (poikkileikkauslukuna) jo enemmän kuin työvoimakoulutuksessa •Koulutustarve suuri, 30-54 –vuotiaista 258 000 ilman perusasteen jälkeistä koulutusta -> paine omaehtoiseen koulutukseen suuri

Kotoutumiskoulutus omaehtoisena koulutuksena•Kotoutumiskoulutus on mahdollista myös omaehtoisena koulutuksena, kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys (erityisesti pääkaupunkiseudulla) -> paine omaehtoiseen koulutukseen suuri

TEM – OKM työnjakoselvitys aikuiskoulutuksesta

Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus•Muuton Suomeen odotetaan jatkuvan nousujohteisena, muutto kasvaa maista, joissa HDI (Human Development Index) alempi kuin Suomessa , muuttajat matalasti koulutettuja, luku- ja kirjoitustaidottomia•TEM:n työnhakijatilastojen mukaan alle 50-vuotiaista EU:n ulkopuolelta muuttaneista 6,5 %:lla koulutustaso on alempi kuin perusaste, suomalaisista alle 50-vuotiaista 0,7 %:lla -> Suomessa ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on aikuisia peruskoulutodistusta vailla, jopa lukutaidottomina•Nykyjärjestelmä sisältää koulutuksellista epäjatkuvuutta/umpiperiä, lisäksi opiskelijoiden toimeentulo katkeilee -> työryhmän esitykset 2.10.2014

Nuorisotakuu•Oppisopimuskoulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma, aikuisten osaamisperustan vahvistaminen

• Vuonna 2012 suoritettiin 34 144 näyttötutkintoa ja 23 122 tutkinnon osaa

• Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on yhteensä 173, näistä oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä 154

• Järjestäjistä 12 kuntia, 34 kuntayhtymiä, 128 osakeyhtiöitä tai säätiöitä

• Ammatillisia erikoisoppilaitoksia on 27

• Yli 60 % ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen) järjestäjistä on pieniä, alle sadan opiskelijatyövuoden järjestäjiä,

Ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteet

Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahat

2012€

2013€

2014€

2015esitys, €

2017 kehys, €

Ammatillinen lisäkoulutus

154 360 755

142 175 000

138 075 000

133 006 000

96 656 000

Oppisopimus-koulutus

131 003 006

117 855 890

120 843 000

110 042 000

99 259 000

Ammatilliset erikoisoppilai-tokset

21 060 894

19 279 000

15 879 000

16 055 000

8 100 000

Yhteensä 306 424 655

279 309 890

274 797 000

259 103 000

204 015 000

Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen kehitys – ja johtopäätökset

• Ammatillisen aikuiskoulutuksen (OKM:n pääluokka) rahoitus vähenee vuodesta 2014 vuoteen 2017 yhteensä 58,1 M€ eli 21%. vuoden 2012 tasosta vähennys on 34%– Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vähenee 31%– Oppisopimuskoulutuksen rahoitus vähenee 12%. Vähennyksen

jyrkkyyttä lieventävät nuorten oppisopimuskoulutukseen kohdennetut lisäresurssit

– Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus vähenee 50%

• Miten säästöt syntyvät?– Erillisestä työelämän kehittämistehtävän rahoituksesta luovutaan– Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luovutaan – Opintoaikoja lyhennetään – Järjestäjäverkkoa uudistetaan

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen

• Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt

• Peruslinjaukset osana julkisen talouden suunnitelmaa 25.3.2014 • Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka

kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin

• Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen

• Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien, vapaan sivistystyön osalta tutkitaan taloudelliset edellytykset

• Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vst-uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa

• Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti

10

Järjestämislupien myöntämisen kriteerit: ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

Järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala)•Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve•Ammatilliset ja taloudelliset koulutuksen järjestämisedellytykset, laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen

– Pitkän tähtäimen taloudelliset toimintaedellytykset. Vakavaraisuus (myös yllättävät kustannusvaikutukset), maksuvalmius

– Osaaminen ja oppimisympäristöt, muu infrastruktuuri, toimivat ja laajat työelämäsuhteet

– Kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt – Riittävä ja tarvittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö – Toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -

välineet sekä yhteistyösuhteet.

•Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on riittävän laaja ammatillisen aikuiskoulutuksen osaaminen ja työelämäyhteistyö

Järjestämislupien myöntämisen kriteerit: alustavia pohdintoja aikuiskoulutuksessa

• Yleisiä: – mihin tutkintoihin tarkoitus järjestää, millä kielillä, paikkakunnilla– selvitys sisäisestä valvonnasta, edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjat, selvitys vakavaraisuudesta

ja maksuvalmiudesta ja niiden turvaamisesta toiminnan alkaessa ja seuraavan viiden vuoden aikana– miten tarkoitus varmistaa toiminnan korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu

opintojen järjestämisen ja saatavuuden osalta, laadunvarmistuksen menettelytavat/prosessit

• Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: – näyttötutkintojärjestelmään liittyvä osaaminen, ml. valmistavan koulutuksen henkilökohtaistaminen– toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen – huomioidaan koko ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi ja kokonaisuus eli myös

työvoimakoulutus

• Oppisopimuskoulutus:– oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää osaamista sekä järjestämisedellytyksiä arvioidaan

kokonaisuutena erikseen – koulutustarpeen arvioinnissa huomioon sekä aikuisten että nuorten oppisopimuskoulutuksen

riittävä saatavuus – joustavat siirtymät opintojen eri vaiheissa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppi-

sopimuskoulutukseen alakohtaisesti ja alueellisesti (esim. 2+1 –malli)

Tutkinnon suorittaneet aikuiskoulutukseen

• Ongelmana moninkertainen koulutus johon ei ole pystytty informaatio-ohjauksella puuttumaan

• Tavoitteena työurien pidentäminen ja opintoaikojen nopeuttaminen• Ensimmäisenä askeleena toteutettu toisen asteen yhteishaun

varaaminen ensimmäistä tutkintoaan suorittaville• Toinen askel linjattu hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa

25.3.2014: Jos ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittanut pyrkii suorittamaan toista ammatillista tutkintoa, otetaan hänet opiskelijaksi näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen

• Valmistelussa lähdetty siitä, että tutkintoon johtavaan koulutukseen (ops-perusteinen) voidaan poikkeustapauksena ottaa opiskelijaksi, jos koulutuksen suorittaminen ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena on opiskelijaan liittyvästä erityisestä syystä perusteltua

Toisen asteen rakenne ja rahoitus; prosessi

• 08/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit; • 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja

rahoituksen uudistaminen)• 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet • 10-11/2014 HE:t annetaan• 1.1.2015 Lakimuutokset vahvistettu • 01/2015 OKM:n ohje järj.lupien hakemisesta • 08/2015 Järjestämislupahakemukset • 01-03/2016 Päätökset järjestämisluvista • 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan

14

Johtopäätöksiä

• Aikuiskoulutuksen resurssit ovat tulevina vuosina niukat sekä OKM:n että TEMin toimialoilla

• Aikuiskoulutuksen rakenteet ja rahoitus ovat muuttumassa• Tarve aikuiskoulutukseen on suuri ja kasvaa

– PIAACin osoittamat osaamisvajeet– rakennemuutos -> tarve uusintaa, päivittää ja täydentää osaamista – tutkinnon suorittaneita ohjataan nuorten koulutusmahdollisuuksien

varmistamiseksi aikuiskoulutukseen

• Kysymys ei ole enää työnjaosta vaan siitä miten niukkenevat resurssit pystytään hyödyntämään työelämän ja yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla

-> Koulutusta tulee kohdentaa entistä osuvammin ja priorisoida -> Edellisen varmistamiseksi työelämän järjestöjen roolin on

oltava aikuiskoulutuksen uusissa rakenteissa nykyistä vahvempi