2Teosofi 1/12

Koska Teosofinen Seura on laajennut ympärimaailman ja kun kaikkien uskontojen jäseniäon tullut Seuran jäseniksi luopumatta omanuskontonsa erityisistä opinkappaleista, ope-tuksista ja uskomuksista, on pidetty toivotta-vana korostaa sitä tosiasiaa, että ei ole ole-massa mitään dogmia, ei mitään mielipidettä,kenen tahansa opettamaa tai omaamaa, jokamillään tavalla sitoisi ketään Seuran jäsentä,ei yhtäkään, jota kuka tahansa jäsen ei olisivapaa hyväksymään tai hylkäämään. Jäsenyy-den ainoa ehto on Seuran kolmen ohjelma-kohdan hyväksyminen. Yhdelläkään opettajal-la tai kirjoittajalla, H.P. Blavatskysta alkaen,ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuk-siaan tai mielipiteitään jäsenille. Jokaisella jä-senellä on yhtäläinen oikeus seurata mitä ta-

hansa ajatussuuntaa, mutta hänellä ei ole oi-keutta pakottaa jotakuta toista valitsemaan sa-maa. Ei myöskään ketään johonkin virkaan va-littavana olevaa kandidaattia eikä ketään ää-nestäjää voida julistaa pätemättömäksi valin-taan tai äänestykseen jonkin hänen mielipi-teensä vuoksi tai jonkin ajatussuunnan jäse-nyyden vuoksi. Mielipiteet tai usko eivät suoetuoikeuksia eivätkä myöskään aiheuta ran-gaistuksia. Yleisen Neuvoston jäsenet kehot-tavat vakavasti Teosofisen Seuran jokaista jä-sentä pitämään yllä, puolustamaan ja toimi-maan näiden Seuran perusperiaatteiden mu-kaisesti sekä pelottomasti harjoittamaan oi-keutta ajatuksen vapauteen ja sen ilmaisemi-seen kohteliaisuuden ja muiden ihmisten huo-mioon ottamisen rajoissa.

Kansainvälisen Teosofisen Seuran Yleisen Neuvoston antama päätöslauselma

Ajatuksen vapaus

Vironkatu 7 C 2, 00170 HelsinkiPuh. (09) 135 6205Sähköposti: teosofinen.seura@netti.fiTilinumero: FI20 8000 1600 1039 65Jäsenmaksu 45 euroa pääkaupunki-seudulla, muu maa 25 euroa.

Puhelinpäivystys loosien opiskelu-iltojen yhteydessä, ks. nettisivut

Kansainvälinen PäämajaAdyar, Chennai 600 020, IndiaPresidentti Mrs. Radha BurnierPuheenjohtaja, ylisihteeriMarja ArtamaaVihertie 33 B 10, 01620 Vantaa,040-5452 240,marja.artamaa@elisanet.fi

Varapuheenjohtaja Tarja Pursi,050-541 8340, tarja.pursi@suomi24.fi

Sihteeri Mirva Jaatinen, 050-552 5367,teosofinen.seura@netti.fi

TEOSOFINEN SEURA ry(The Theosophical Societyn (Adyar) Suomen osasto)

www.teosofinenseura.fi

Rahastonhoitaja Arja Jokinen 040-503 9545,arja.jokinen@hotmail.fi

KirjamyyjäTarja Pursi, (09) 135 6205,050-541 8340, tai Seuran postiosoite

Teosofinen KirjastoEila LepreVironkatu 7 C 2, 00170 Helsinki(09) 135 6205, auki ti 17.30–19 jasu 15–16 luentojen yhteydessä

Jäsenrekisterin hoitajaMirjami Malleus-Lemettinen, 050-300 8535,teosofinen.seura@netti.fi

Seuran kotisivut ja nettitiedottajaMarja Artamaa

Seuran kotisivut, päivitysten hajautusJanne Lemettinen

KirjakustannusYrjö Kumila, yrjo.kumila@pp.nic.fi

3Teosofi 1/12

108. vuosikerta n:o 1/2012ISSN 0355-8045

Kansi: Seija Majava: Intian Himalaja-vuoristoa (öljy, 2006).

TOTUUS ON USKONTOJA KORKEAMPI

Ensi numerossa mm. HPB:tä muistaen; Kaukomieli-loosin historiaa lisää.

Näkökulmia ....................................................... 4

Kehittyykö ihmiskunta? ..................................... 6

Kalevala sisäisen matkan kuvaajana ................. 10

Onko totuus riippumaton tietoisuudestamme?

A. Einsteinin ja R. Tagoren keskustelu 1930 .... 13

Karma, nirvana ja valppaus.............................. 16

Tiede ja henkisyys ........................................... 21

Välähdyksiä H.S. Olcottin elämästä ................. 23

Kaukomieli-loosi 100 vuotta, osa 1/2............... 27

Mahdoton unelma (runo) ................................. 35

Tiimalasi.......................................................... 36

Päätoimittajalta ................................................ 38

Teosofisen Seuran vuosikokouskutsu ............. 39

Kotimaan kuulumisia ....................................... 40

Maailman menoa ............................................. 41

Yleisöesitelmät ................................................ 42

Loosit ja lukupiirit ........................................... 44

Sofia ja Teo (sarjakuva)................................... 47

Marja Artamaa

Harry Hildén

Tapio Rätt-Seule

Dimitri Marianoff

C.V.K. Maithreya

S.K. Nanda

Markku Jaatinen

Jaakko Kari-Koskinen

Joe Darion

Jaakko Kari-Koskinen

Sampsa Kuukasjärvi

Maia Raitanen

4Teosofi 1/12

Näkökulmia TEOSOFI -lehti6 numeroa vuodessaJulkaisijaTeosofinen Seura ryLehti ajaa TS:n ohjelmakohtia(ks. lehden takakansi)

Päätoimittaja, lehden aineistoSampsa KuukasjärviKauppakatu 5 (piharak.)40100 Jyväskyläpuh. 050-5855 531sampsa.kuukasjarvi@gmail.com

Toimituskunta Petri Jokela Tapio Rätt-SeuleJaakko Kari-KoskinenTaitto Jouko Ollanketo

Tilaukset, osoitteetHeli Veivoheli.veivo@elisanet.fiTeosofinen Seura, Vironkatu7 C 2, 00170 Hkipuh. (09) 135 6205teosofinen.seura@netti.fi

Vuositilaushinnat 201230 € Suomeen35 € muut maat6 € irtonumero

TilinumeroSampo FI20 8000 1600 1039 65

Aineisto lehdellePäätoimittajalle joko sähköpostillatai levyllä/muistitikulla toimitettunartf-, doc- tai txt-muodossa.Aineisto po. Lehdentoimituksella: ilmestymiskk5.1. helmikuu5.3. huhtikuu5.5. kesäkuu5.7. elokuu5.9. lokakuu5.11. joulukuu

Julkaisija ei järjestönä vastaa lehdessäesitetyistä mielipiteistä tai selvityksis-tä, ellei kyseessä ole virallinen tiedote.

Painos 500 kplPaino Oriveden Kirjapaino

Näkökulman muuttaminenJokainen uusi kausi lähtee liikkeelle siitä hetkestä kunmuutamme näkökulmaamme. Minun näkökulmani onmuuttunut vähitellen tai oikeastaan koko ajan. Koke-mukset, kompastukset ja innoittavat asiat vaikuttavatkaikki yhdessä. Muutos, josta puhun, on sisäisen asen-noitumisen syvenevää matkaa. Toivoa sopii, että syve-neminen tapahtuu hyvässä eikä virheiden voimistumi-sessa. Henkisellä tiellä on aina molemmat mahdolli-suudet tarjolla, ja siksi ihmisen valppautta koetellaan.

Eteeni tuli juuri sopivasti 108-vuotiaan AliceSommerin haastattelu. Hän on pianisti, keskitysleirinläpikäynyt, optimisti ja iloinen ihminen. Hän sanoi:”Tunnen pahat asiat, mutta katson aina hyvien asioidensuuntaan, aina”. Se on sitä ajatusvoiman ymmärtämis-tä, jota okkultismikin painottaa. Hänet määrättiin soit-tamaan pianoa. Ihmiset näkivät nälkää, ja siinä tilan-teessa hänen konserttinsa olivat ruokaa. Eräs keskitys-leiristä selvinnyt kertoi, että ”konsertit olivat taian-omaisia. Ne antoivat moraalista tukea, eivät viihdytystä,vaikka useimmat ajattelivat, että me pidimme hauskaa.Niillä oli meille paljon suurempi arvo.” Alicen mukaansäveltäjät antoivat heille kauneuden, kuvaamattomankauneuden. Ja jatkaa: ”He tekivät meidät onnellisiksi.Nykyisin suurin pulma on kyllästyneisyys. Ihmiset ei-vät tiedä mitä tehdä. Tärkein asia elämässäni oli, ettäsynnyin optimistisena, nauroin elämäni alusta alkaen.Opin olemaan kiitollinen kaikesta. Kaikki on tätä het-keä. Kaikki on lahjaa.” Tällainen elämänasenne kauneut-ta kohtaan kauheuksien keskellä on ainutlaatuista. Mei-dän ei tarvitse mennä samojen kokemusten läpi, muttaolisi arvokasta löytää elämää kantava positiivinen asen-ne, joka lähtee sisältä ja näkyy toiminnassa ja lämmös-sä. Sellainen muuntuminen saa aikaan muutosta itsessä,mikä puolestaan rakentaa maailmaa.

Pystyykö Seura muuttamaan näkökulmaa, silti säi-lyttäen sen ikiaikaisen viisauden perustan, jota

5Teosofi 1/12

teosofiassa tutkimme? Toivottavasti. Näkö-kulma on meissä itsessämme, siinä toimin-nassa, jota luomme, ja siksi muutos on mah-dollista. Kun puhumme Seurasta, on tietystivaikeampi tunnistaa sen sisäistä elämää, silläse koostuu kaikista jäsenistä ja niistä jotkatekevät teosofista työtä. Siksi kysytään jokai-sen valppautta yksin ja yhdessä. Vastuu näkö-kulman pitämisessä hyvässä on itsestämmekiinni.

Adyarin kokouksetKansainvälisen Seuran konventti oli jälleenjoulukuussa Adyarissa, Intiassa. Suomestapaikalla oli 5 jäsentä, mutta kaikkiaan osal-listujia oli yli 1200. Konventtia edeltävässäNeuvoston kokouksessa käsiteltiin valinta-asiat, raha-asiat ja aloitteet. Neuvostoon kuu-luvat Seuran ylisihteerit ja lisäjäsenet, paikalla26. Rahastonhoitajaksi hyväksyttiin uutenaT.S. Jambunathan (Intia). Lisäjäseniksi kol-meksi vuodeksi valittiin Ricardo Lindemann(Brasilia) ja H.K. Sharan (Intia). Tärkeimmätmuut asiat kohdistuivat menettelytapa-dokumentin (Policies Document) läpi-käyntiin sekä Krishnamurti-koulun kohta-loon.

Menettelytapadokumentti tarkentaa Neu-voston ja johtokunnan toiminnan periaatteitasellaisten asioiden suhteen, joita ei säännöis-sä ole täsmennetty tai joita voidaan tulkitamonella tavalla. Luonnos tulee vielä vahvis-tettavaksi.

Toinen pitkää keskustelua aiheuttanut asiakoski Krishnamurti-koulun leasing-vuokrauksen päättymistä Adyarin DamodarGardensissa. 1970-luvulla presidentti JohnCoats oli antanut koululle toimintatilat siksiajaksi kunnes se löytäisi sopivat tilat muual-ta. Leasing-sopimus tehtiin myöhemmin 15vuodeksi, ja presidentti Radha Burnier jat-

koi sopimusta vielä seuraavaksi 15 vuodeksi.Tämä sopimus päättyy vuonna 2014. Paikkaon koulua ajatellen ihanteellisessa ympä-ristössä antaen oppilaille mitä parhaimmanoppimis- ja kasvuympäristön. Leasing-sopi-muksen jatkaminen ei kuitenkaan tullut enääkysymykseen, jotta Seuralle ei tulisi riskiämenettää aluetta sitä jo 30 vuotta käyttäneelleinstanssille, mutta rakennusten käyttölisenssiolisi ollut mahdollista ilman tuota riskiä. Pre-sidentti kertoi, että Seuran suunnitelmissa onaloittaa siellä ammattikoulu, mikä tukee vä-hävaraisten perheiden lasten kouluttautumis-ta elämässään. Tarkempia suunnitelmia am-mattikoulusta, sen rakenteesta ja hallinnostaei ole vielä esitetty. Voidakseen jatkaaKrishnamurti-koulu tarjosi hyviä ratkaisujatukemaan myös Seuran suunnitelmia, muttaNeuvoston päätös valtakirjaäänien ratkai-semana oli, että Krishnamurti-koulu ei voijatkaa enää vuoden 2014 (+2 vuotta) jälkeenSeuran alueella. Seuran haasteena on sitentulevaisuudessa saattaa ammattikoulu käyn-tiin.

Konventin, joka on viisipäiväinen tilaisuuspuheineen ja symposiumeineen, teema oli”Käytännöllisen veljeyden uudistaminen”.Koen Adyarissa aina veljeyttä ja sulautumis-ta ilmapiiriin. Antoisaa teosofian opiske-lemisen kannalta olisi kuitenkin osallistuaViisauden Kouluun, johon tänä vuonna jäi 3suomalaista ahkeraa opiskelijaa RaviRavindran johdolla.

Ja lopuksi mainittakoon, että Suomen TOSlahjoitti rahaa Olcott-koululle sekä lastenpäiväkodin 100 lapselle askarteluvälineet jaopettajille 25 kg:n riisisäkin kullekin. Iloisiakatseita oli paljon.

Marja Artamaa, ylisihteeri

6Teosofi 1/12

Joulu tuli ja meni, taas kerran. Nyt kunminulla iän puolesta on enemmän aikaa jamahdollisuus tarkkailla kanssaihmisiäni jaheidän tekemisiään ja käyttäytymistäänkirkon julistaman ”pyhän” joulun ja kaup-piaiden ”pyhän” alemyynnin aikaan, ontunnustettava, että jo aikaisessa vaihees-sa elämässäni muodostunut näkemys ih-misten tietämättömyydestä tai tekopyhyy-destä oli oikea. Olin noin yhdeksän-vuotias, kun aloin tällaisia asioita pohdis-kella.

Tietävätkö nykynuoret ja heidän van-hempansa mitään siitä mihin joulunviettoalun perin perustuu? Huonolta näyttää.Eikö nykyiset vanhemmat, niin kuin hei-dän lapsetkin, ole jo nuorena kastettu kir-kon jäseniksi ja opetettu rippikouluun astijoulun ” totuuteen” ja taruun Jeesuksesta,joka syntyi jouluna maan päälle häneenuskovien pelastamiseksi gehennasta jaikuisesta turmiosta, johon jouluna synty-vän pojan isä oli heitä jo valmiiksi mää-rännyt? Sellaista minulle opetettiin pyhä-koulussa, lastentarhassa, ”pikkukoulus-sa”, kansakoulussa sekä Suomessa ettäRuotsissa, yhteiskoulussa, lyseossa kirk-kohistorian ja dogmatiikan tunneilla. Itseolen lisäksi kymmeniä vuosia tutkinut kris-tinuskon väitettyä syntyhistoriaa ja senmytologian konstruointia pala palalta nuo-rena heränneen epäilyn innoittamana. Dog-matiikan mukaan on Jeesuksella ollut teh-tävä ja tarkoitus. Sen pitäisi olla ainakinkoulua ja varsinkin rippikoulua käyneidentiedossa, mutta niin ei tunnu olevan. Oppiei ilmeisesti ole suurimmalle osalle lain-

kaan mennyt perille, koska ihmiset unoh-tavat varsinaisen joulun ja keskittävät ak-tiivisuuttaan muihin puuhiin, joita truba-duuri Juice Leskinen sattuvasti kuvaalaulussaan ”Sika”.

Nuorena kapinoin jo mielessäni kerto-musten epäloogisuutta vastaan – tässäaihepiirissä voidaan siis puhua ”saduis-ta”, koska minussa asuva syvempi minä,jota en silloin oikein tuntenut, tuntui ole-van kanssani samaa mieltä.

Jos lasken yhteen yksinomaan kristin-uskon oppimiseen uhratut tunnit, olisinsamalla ajalla varmasti melko hyvin ehti-nyt oppia esimerkiksi venäjää, arabiaa,sanskritia tai jopa kiinan kieltä, ja paljonmuuta hyödyllistä. Lisäksi tutkimisenloppupäätelmäksi jäi käsitys, että kristin-usko ei ole kyennyt auttamaan loogisestiajattelevaa ihmistä minkäänlaiseen varmuu-teen kristinuskon totuudesta, joka veisiuskovan lopulliseen onneen. Päinvastoin,kristinoppi on pikemmin yrittänyt estäämeitä käyttämästä ”jumalan antamia aivo-ja” määrätyissä tilanteissa, kuten uskoaajatellen ja erityisesti kristinuskoa analy-soidessamme.

”Epäily on synti, ja papit ovat tulkin-noissaan oikeassa”, sanotaan, vaikkauseimmat papit eivät itse usko kristinus-kon teoriaan. Mutta lupauksen sitominaon pakko niin saarnata. En voinut lapse-na enkä vanhempanakaan purnaamattaniellä epäloogisia tarinoita, joita lapsikintunnistaa saduiksi. Varhaisen uteliaisuutenituloksena oli, että minulta jo lapsena ka-tosi Raamatun jumala eli kristinuskon

Harry A.M. HildénKehittyykö ihmiskunta?

7Teosofi 1/12

jumala kuin myös usko hänen poikaansaJeesus Nasaretilaiseen. Tällä en väitä, ettäolemassaolossa ei toimisi jonkinlainen äly,joka kokeilee, kehittää ja ohjaa myös tätämaailmaa, jota me vajavaisuudessammekykenemme hahmottelemaan. Tästäälystä löytyy kaikkialla todisteita ja jälkiä.Katso luontoa! Samaan viitaten pitäisikaiken elävän kasvaa ja kehittyä evoluutio-lakien mukaan tai evoluutioälyn ohjaama-na.

Kuitenkin jos tarkkailee ihmiskuntaa,tuntuu niin kuin se ei olisi mitään oppinuteikä myöskään kehittynyt. Henkinen ke-hittyminen tapahtuu ilmeisesti niin hitaas-ti, ettei sitä paljoakaan huomaa.

Suurin syy kehityksen näennäiseenpysähtyneisyyteen lienee kristinuskonoppi perisynnistä, joka teki ihmisen syn-tyessään jo syntiseksi ja armoa tarvitse-vaksi. Tätä taikavoimaa papit tai piispatovat käyttäneet yksinoikeudella vuositu-

hansia valtansa tukemiseksi. Tällä, heidänarmollaan, voi kumota kaikkien ihmistensynnit. Jopa julmimmissa rikoksissa pap-pien julistama armo toimii ja päästää syyl-liset omantunnon tuskistaan. Synti on ker-taheitolla annettu anteeksi, syyllinen puh-distettu, ja armon anoja voi jatkaa toimin-taansa niin kuin ennen.

Epäily on kristinuskossa luokiteltu toi-seksi vakavaksi synniksi jumalanpilkanjälkeen. Epäilyä ei opin mukaan jumala-kaan anna anteeksi. Sen vuoksi pitää kris-tittyjen häivyttää mielestään kaikki mitäviittaa epäilyyn. Mutta saamani opetuk-sen mukaan Jeesus kuittasi jo ihmiskun-nan kaikki synnit. Päällekkäinen toiminta,eikö niin? Miksi? Ja miksi papin tarvitseetulla väliin puoskaroimaan? Tällainen oppion siis ”harhaoppia” ja satojen vuosienaivopesun tulos.

Kirkko vaatii myös uskomista pappi-en raamatuntulkintaan. Tämä kohta on

Nyt on mahdollistakatkaista sukupolviakestäneet kahleet jakääntyä sisäänpäin.Kuva: Maia Raitanen.

8Teosofi 1/12

selvästi tahallaan jätetty kirjoihin pappis-vallan tueksi. Olen siitä vakuuttunut.

Siitä mitä teosofian kautta tiedämmejälleensyntymästä ja toisaalta ihmisen luon-teesta, voimme päätellä, että ihmisen ke-hitys etenee hyvin hitaasti. Ihmisen pitäisinykyelämässä kasvaa viisaudessaan jakehittyä henkisesti. Kuitenkin koska ih-minen on tässä elämässä suuremmaltaosaltaan aineellinen kooste, niin aineenjäykkyyden vuoksi kehomme ei ota no-peasti mitään uutta vastaan. Aineellinenminä toistaa melkein aina ne reaktiot jatottumukset, joihin nuorempana olemmetottuneet. Uuden oppiminen on työlästä.Keho, kuin myös mieli, oppii siis vaivallareagoimaan vanhoihin asioihin uudella ta-valla. Uusi ajattelu vaikeutuu lisäksi iänmyötä, kun normaalisti ihminen hidastuja muisti heikkenee.

Ennen tätä vaihetta olisi varmasti hyväoppia edes jotakin. Kyllä karma opettaaihmistä varhaisesta nuoruudesta eläke-ikään asti ja ylikin. Mutta ongelmana on,että suurin osa ihmisistä ei tiedä, että heovat karman lain alaisia. Tämäkin lieneekristinopin vaikutusalueella opin syy, kos-ka kristinopista on karma unohtunut. Raa-matun Jeesus kyllä viittasi siihen, muttamoderni kristinusko ei alennu tunnusta-maan karmaa. Kristinoppi käyttää Raa-mattua valikoivasti.

Teosofian suurimpia opetuksia onkarman tunnustaminen ja sen toiminnanopettaminen. Tämä on asia, joka todellanopeuttaa ihmisen kehitystä. Karmafilo-sofian kautta ihminen oppii ymmärtämäänelämän todellisen tarkoituksen ja oppiimyös elämään sen mukaisesti.

Karma kohtaa meitä useimmitenkoettelemuksena. Tälläkin on tarkoituk-

sensa, sillä vastoinkäymiset ja koettele-mukset pakottavat meitä pohdiskeluun.Se panee meidät ajattelemaan ja etsimääntapahtumien syntyjä syviä. Usein ihminenunohtaa, että myös hyvät asiat ovatkarmaa.

Jos ihminen oivaltaa karman toimin-taa, hän tietää, että koko elämä on karmantulosta. Se mitä hänen elämässään tapah-tuu kuin myös hänen luonteensa jalahjakkuutensa ovat tuloksia hänen toimin-nastaan tässä elämässä ja menneisyydes-sään. Harvoin ihminen oivaltaa, että hännykyelämässään myös rakentaa paitsioman, myös sukunsa ja läheistensä tule-vaisuutta. Harva meistä tiedostaa, ettämeissä on voimia ja kykyjä, joita emmeole elämän aikana käyttäneet ja joistaemme ole edes ollut tietoisia.

Usein sattuma ohjaa meitä aivan uu-delle alalle. Tässäkin on karma mukana.

Suurin osa nykyimisistä elää tavaroi-den keräämisen vuoksi, koska he luule-vat, että tavara tekee onnelliseksi. Muttaviimeistään vanhana havaitsee, että näinei ole. Eikä tavaraakaan saa mukaansahautaan. Tuskin tällainen ihminen kerääkapistuksia enää seuraavassa elämässä.Koko tämä elämä on jo mennyt oikeas-taan vain yhden asian oppimiseen. Tava-ra ei tee onnelliseksi.

Toinen ihminen kerää ansioita. Hänuhraa koko elämänsä ansioiden hankki-miseen. Lopputulos on useimmiten hie-man pitempi nekrologi yhden päivän sa-nomalehdessä. Tuskin tällainen ihminenjatkaa samaa puuhaa seuraavassa elämäs-sään. Tämäkin tarve hidastaa ihmisen to-dellista kehittymistä maan päällä. Ihminenei helpolla oivalla.

9Teosofi 1/12

Kolmas tyyppi ihmisiäkin löytyy, muttahyvin harvoin; tarkoitan sellaisia ihmisiä,jotka tietoisesti kulkevat kohti todellistakehitystä ja askel askelelta lähestyvät täy-dellisyyttä, joka teosofian mukaan pitäisiolla ihmisvaelluksen tavoite. Uskonnoillaon kyllä lähes samankaltainen tavoite,mutta ne ovat aina keksineet oikotien ta-voitteeseen ja taivaaseen. Ihminen antau-tuu näille ajattelematta, ja hänen kehityk-sensä pysähtyy. Liittymällä johonkin us-kontoon pysäyttää ihminen normaalin ke-hityksensä, koska hän luulee löytäneensäpolun alun, joka johtaa onneen.

Ihmisen, joka pyrkii kehittymään, onuseimmiten käytävä läpi vaikea koulu. Sii-hen sisältyy rippi (korkeamman minänedessä), ymmärtäminen, nöyryys, itse-kasvatus ja transmutaatio (kokonaisval-tainen mielenmuutos). Lisäksi on opitta-va näkemään asiat suoraan niin kuin neovat. Tähän viimeiseen löytyy toimiva

keino: säännöllinen, päivittäinen meditaa-tio. Idän viisaat ovat tätä opettaneet jotuhansia vuosia. Luterilaisuus on sitä vih-doin hyväksynyt kovan lehtidebatin jäl-keen muutama kymmenen vuotta sitten.

Kristillistä mietiskelyä nimitetäänretriitiksi. Hyvä niin. Retriitti tarkoittaateosofisessa sanastossa ”mielen hiljenty-mistä”. Retriitti tulee latinan sanastaretraho (retrahere), joka tarkoittaa ”vetäy-tymistä, takaisin noutamista”. Käytännös-sä se tarkoittaa ongelmien jättämistä kyn-nyksen taa ja mielelle mahdollisuutta le-vätä.

Kaikki tiedämme, että mieli toimii meis-sä niin kuin apinalauma puussa. Se ei het-keäkään ole hiljaa, jos sille ei anneta mah-dollisuuksia siihen. Mietiskely on mielenlääke. Mietiskely nopeuttaa kehitystä.Onnea kokeiluun!

Jumala nukkuu kivessä,hengittää kasvissa,uneksii eläimessäja herää ihmisessä.

Vanha intialainen sanonta

10Teosofi 1/12

Kalevalan kertomusperinne kuuluu ns.kultaisen ajan tai uniajan kuvaamiseen.Ihmiset olivat kollektiivisen tietoisuutensaansiosta toisiinsa paljon enemmän yhtey-dessä kuin nykyään ollaan kännykän taiinternetin välityksellä.

Uniajan terapeuttinen vaikutusMuutamilla psykoanalyytikoilla jaholistisesti ajattelevilla antropologeilla onnäkemys ihmisen tekemästä matkastasisimpäänsä. Tarkoituksena on eheyttäähektisen ja pirstovan elämäntyylin aiheut-tama palapeli joko unielämän, vihkimystentai viime kädessä kuoleman kautta. Idänajattelutavassa tällainen ratkaisumalliimetään todennäköisesti jo äidin rinta-maidosta.

Lännellä on tietenkin omat airueensakokonaisvaltaisen näkemyksen sanansaat-tajina, tärkeimpinä ehkä kreikkalaiset ajat-telijat, C.G. Jung ja Mircea Eliade nyky-ajalta, ehkä suomalaisittain tärkeinä Z.Topelius ja J. V. Snellman, nykyhetkeenkatsoen Juha Pentikäinen. Pentikäinenpuhuu mielellään arkielämänkin pyhyy-destä. Ehkä olemmekin menettäneet erit-täin tärkeän ulottuvuuden kohtaamisis-samme – pyhyyden tunnon ja kunnioituk-sen jaloihin ja tärkeisiin asioihinarjessamme.

Hyvän ja pahan yhteisöViitekertomuksena kahden yhteisönkohtaamisissa on tietenkin hyvän ja pa-han taistelu. Niitä taisteluja on käyty jo

aikaisemmissakin sivilisaatioissa, mm.Lemurialla ja Atlantiksella. Kalevalassaesiintyy kaksi kyläyhteisöä: Päivölä eliVäinölä ja Pohjola eli Pimentola. Psyko-logisesti ensin mainittu kuvaa hereillä ole-van tunne- ja ajatusmaailmaa elipäivätajuntaa, ja jälkimmäinen kuuluu tie-dostamattoman alueelle. Kummankin ky-läyhteisön olemassaolo on tärkeä; jos toi-nen puuttuisi, emme voisi analysoida asi-oita.

Joka kodin Kalevalan tai ns. koulu-Kalevalan ensimmäisessä runossa viita-taan analyysin hyötyyn:

Viikon on virteni vilussa,Kauan kaihossa sijaisnut,Veänkö vilusta virret,Lapan laulut pakkasesta,Tuon tupahan vakkaseni,Rasian rahin nenähän,Alle kuulun kurkihirren,Alle kaunihin katoksen…

Matka sisimpäänVertailevaksi matkakertomukseksi voisirinnastaa Kalevalan kertomusten kanssakertomukset matkasta Shambhalaan.Sinne meneminen on yhtä vaikeaa kuinkalevalaisten ansiotyöt tai erilliset retketurotöihin. Matkalla Shambhalaan on esim.saari, jossa asuu kahdenlaista väkeä:Buddha Kanakamunin suojeluksessaoleva itäinen (kunnollinen) väki ja länti-nen barbaarinen väki.

Tapio Rätt-SeuleKalevala sisäisen matkan kuvaajana

11Teosofi 1/12

Ei ole mitenkään helppoa lähteä mat-kalle sisimpäänsä. Kalevalassa esim. Lem-minkäisen aikoessa lähteä Pohjolan häihin(vihkimystapahtuma) pojan äiti varoitte-lee kolmenlaisesta surmasta matkalla.Kaukomieli on varustautunut tiedonmiekalla ja tokaisee:

Ain’ on surmia akoilla,Kaikin paikoin kuolemia,Ei uros hätäile noita,Ei varsin varannekana…

Tunnepuolen kurinalaisuus on ensi-arvoista, sillä luova mielikuvitustunnekuohujen kanssa on kuin heittäisivettä palavan öljyn päälle.

Äiti varoittaa kahdesta tulen vaarasta,ja kolmas on Pohjolan portilla makailevatpedot, susi ja karhu. ”Kielin toisinkertoellen” tunnistetaan vaarojen luonneliittyväksi kahteen alimpaan voimakeskuk-seemme, chakroihin ja ns. kundalinitulenhallitsemattomaan nousuun. Portillaraatelevat pedot kuuluvat kolmannenchakran toimintojen lainalaisuuteen. Meilläon ns. chitta eli mielen aineksia varas-toituneena napakeskuksessamme, ja har-jaantumaton ihminen reagoi kuten koiratavatessaan jonkun ihmisen, joko pitääihmisestä tai haluaisi käydä kimppuun.Lemminkäisellä on kieltämättä heikkouk-sia kuvailtujen vaarojen suhteen.

Lemminkäisen ylösnousemusjaksoMeidän tulisi nähdä tämä kertomus-kokonaisuus nimenomaan vihkimyksenvalossa. Lemminkäinen joutuu viimeise-nä ansiotyönään ampumaan joutsenenTuonelan joesta ilman aseita, ts. tietoisuu-den tulisi nousta aina kruunuchakraan asti.Tuonelan joesta nouseekin ”vesikyy”,

umpiputki laineista eli Ulappalanumpisilmä. Vesikyy kuvaa astraalisestiherätettyä kundalinia. Voima ei pääse ete-nemään kunnolla kolmannesta chakrastaylöspäin, jolloin sen luonne muuttuisi hen-kiseksi ja vaarat vähenisivät. Jooga-filosofiassa tällaista tilannetta sanottaisiinns. keskuskanavan eli sushumnantukkeumaksi. Täten umpiputki taiumpisilmä on hyvin kuvaava nimitys.

Lemminkäinen kuolee ja hänen ruu-miinsa osaset hajoavat luontoon. Kuvauson hyvin asianmukainen ja todellinen. Josvertaa ylösnousemusjaksoa esim. Viisau-den Mestarien kirjeitten vastaaviinkuvauksiin, niin ne ovat yhteneviä. Lem-minkäisen äiti (buddhi) kerää kuitenkinpoikansa osaset jälleen kokoon, ja mehi-läinen hakee voiteita yhdeksän meren ta-kaa pojan ehjäksi saamiseen. Kuvauksellaon monia ulottuvuuksia. Eräässä mieles-sä se on myös jälleensyntymiskuvaus.

Myös matkalla Shambhalaan matkaajajoutuu etsimään yrttejä ja hoitamaan niilläpirstoutunutta tietoisuuttaan.

Vihkimyksissä onnistuminenIlmarinen on Kalevalan sankareista se,joka onnistuu ansiotöissään. Mainitsimmeaiemmin tulen vaaroista. Tuli on toisaaltakeskeinen ja hyvää tekevä energiavihkimyksen polulla. Ilmarisen tapauk-sessa astraalinen koe eli vesivaihe on ku-vattu Tuonelan haukena. Ilmarisen tuleepyydystää vesien peto. Ilmarista neuvo-taan takomaan tulinen kotka, ja kotkanavulla hän onnistuu kukistamaanpiilotajuntansa vesissä asuvan pedon.Kotkaa kutsutaan nimellä ”vaakalintuvalkeinen”, eli sillä halutaan mahdollisestikertoa yhteys ns. valkoiseen veljes-

12Teosofi 1/12

kuntaan. Salainen oppi kertoo ns. tuli-sumun pojista, jotka ovat ihmiskunnanjärjen kannalta tuiki tärkeitä. Kotka on iki-vanha symboli. Sen eräs merkitys on samakuin Avalokiteshvaralla eli Chenrezigillä:ylhäältä päin myötätuntoisesti katselevaherra. Kunpa se olisikin herramme, nimit-täin ylempi manaksemme.

Shambhalan matkan kertomuksissasankarin pitää ylittää Satvalotana-niminenjoki. Joessa asuu kalahirviö. Tässä ker-tomuksessa hirviölle tarjotaan uhrilahjojatai uhrauksia. Vähitellen peto mieltyy lah-joihin ja paljastaa salatajunnan syvyyksiä.

Kertomuksesta huomaamme, että pedotovat myös aarteen suojelijoita. Anteeksi-anto omille erehdyksillemme on eräs avainmenestykseen. Miten voisimme antaa toi-sille anteeksi, jos emme kykene edes it-sellemme? Vastaavanlainen uhrilahjojen taianteeksiannon kuvaus Kalevalassa onkilpalaulantajaksossa.

Kirjallisuutta:KalevalaJari Pettersson: Shamaaneja, sankareitaja arkkityyppejäEdwin Bernbaum: The Way to Shambhala

Universaalinen kutsu

Kokouksemme on nyt lopuillaan.

Elämämmekin on vähän lyhyempi. Katsokaamme tarkkaan, mitentoimimmekaan.

Veljet ja sisaret, omistautukaamme kaikesta sydämestämme uutterastitöihimme, mitä sitten lienevätkään.

Eläkäämme syvästi vapaina ihmisinä alati tiedostaen katoavaisuudensekä sisäisen vuorovaikutteisuuden, jottei elämä merkityksettömänävaluisi pois, vaan merkityksestä siirtyisi merkitykseen.

Seuratkaamme kaikki dharmaa tosi veljeyden.

Muunnelma buddhalaisesta siunauksesta,TS:n X maailmankongressin ohjelmassa

heinäkuussa 2010 Roomassa. Suom. J.K-K.

13Teosofi 1/12

Tämän keskustelun merkitsi muistiin14.7.1930 Einsteinin vaimon vävy,Dimitri Marianoff. Kirjoitus ilmestyiensin New York Timesissa 10.elokuuta 1930, sitten The AustralianTheosophistissa maaliskuussa 1931.Sen lyhennelmä ilmestyi Teosofinnumerossa 1/1932, nyt kuitenkinkeskustelu julkaistaan lehdessämmetarkistettuna uudelleen kokonaan.Intialainen filosofi ja kirjailija R.Tagore (1861–1941) sai ensimmäisenäEuroopan ulkopuolisena kirjallisuu-den Nobelin vuonna 1913. Fysiikanvuoden 1921 nobelisti (valosähköistenilmiöiden selvittämisen perusteella)Albert Einstein (1879–1955) puoles-taan oli kiinnostunut fysiikan ohellamyös filosofisista aiheista. Syksyllä2011 hänen aikanaan kumouksellinensuhteellisuusteoriansa kyseenalais-tettiin: Cernin hiukkastutkimuksissamitattiin hiukkasille suurempi kuinvalon nopeus, jota suhteellisuusteorialähtökohtaisesti olettaa kattonopeu-deksi.Elämän viime vuodet Einstein omisti– kuten Lincoln Barnett osoitti teok-sessa Unified Field Theory – ajan jaavaruuden yhdistävän ykseyskenttä-teorian etsintään.

J K-K

Potsdamin lähellä on pieni paikka nimeltäCaputh. Siellä eräällä kukkulalla onpunatiilikattoinen ruskea puutalo, jonkaympärillä on kuin vahtisotilaina solakoitamäntyjä. Tässä vaatimattomassa puu-huvilassa asuu matemaatikko Albert Ein-stein.

Noin kello neljä päivällä käveliRabindranath Tagore taloon hiekka-polkua pitkin. Hänellä oli puku sinisestäpehmeästä kankaasta, hän käveli vähänetukenossa toinen käsi taivutettuna selkän-sä taakse. Hänen vierellään seisoi rotevanaEinstein.

Kukkulan laella istui Tagore nojatuo-lissa yhdessä Einsteinin sekä hänen per-heensä kanssa näköalasta nauttien. Hänkertoi viime Lontoon-matkastaan jaesitelmästään Uskonto ja ihmisyys. Syn-tyi vilkas keskustelu. Kumpikaan ei koet-tanut lähemmin perustella tarkoitustaan.He vain yksinkertaisesti vaihtoivat ajatuk-sia. Mutta eräästä tarkkailijasta tuntui kuinkaksi planeettaa olisi ryhtynyt keskuste-luun. Seuraavassa on pääsisältö heidänkeskustelustaan sellaisena kuin sen mer-kitsin muistiin.

Tagore: – Te olette ahkerasti koettanutsaada matemaattisesti selvän noistavanhoista ajan ja paikan todellisuuksista,minä taas olen luennoinut täällä ihmisenikuisuusmaailmasta, todellisuuden univer-sumista.

Dimitri Marianoff

Onko totuus riippumatontietoisuudestamme?R. Tagoren ja A. Einsteininkeskustelu 1930

14Teosofi 1/12

Einstein: – Uskotteko te maailmastaerillään olevaan jumaluuteen?

Tagore: – En erilliseen. Ihmisen ääre-tön persoonallisuus käsittää koko univer-sumin. Ei ole mitään, mitä inhimillinenpersoonallisuus ei voisi sisällyttää, mikäosoittaa sen, että totuus universumista oninhimillinen totuus.

Einstein: – On olemassa kaksi eri-laista käsitystä universumin luonteesta.Yhtäältä on ihmiskunnasta riippuvainenykseyden maailma ja toisaalta inhimillises-tä tekijästä riippumaton todellisuudenmaailma.

Tagore: – Kun universumimme onsopusoinnussa ihmisen, ikuisen kanssa,niin tiedämme sen totuuden, tunnemmesen kauneuden.

Einstein: – Tuo on puhtaasti inhimil-linen käsitys universumista.

Tagore: – Tämä maailma on inhimilli-nen maailma, tieteellinenkin käsitys maa-ilmasta on tieteen ihmisten käsitys. Siksiei ole olemassa meistä erillään olevaamaailmaa; on vain suhteellinen maailma,koska sen todellisuus riippuu meidäntajunnastamme. On eräitä määrättyjä jär-kiperäisiä ja onnen tunteen normeja, jot-ka antavat maailmallekin totuuden normeja– ne ovat ikuisen ihmisen – ja nekin ko-kemukset ovat mahdollisia juuri mei-dän kokemustemme kautta.

Einstein: – Se merkitsee ihmisolen-non tiedostamista / toteutumista (arealization).

Tagore: – Niin, ikuisen olennon. Mei-dän on toteutettava se tunteidemme jatoimiemme kautta. Meidän on saatava to-deksi korkein ihmisessä, jolla ei ole yksi-löllisiä rajoituksia – omien rajoitustemmekautta.

Tiede koskee sitä mikä ei rajoitu yk-silöihin; se edustaa persoonatonta inhi-millisten totuuksien maailmaa. Uskontotuo nämä totuudet todellisuuteen kytkienne yhteen syvimpien tarpeidemme kans-sa. Yksilöllinen totuuden tiedostami-semme saavuttaakin kaikkiallisen totuu-den merkityksen. Uskonto arvottaa totuu-den, ja tunnemme totuuden hyväksi mei-dän ja sen välillä vallitsevasta sopu-soinnusta.

Einstein: – Totuus tai kauneus ei täl-löin olisi riippumaton ihmisestä?

Tagore: – Ei, niin en sanokaan.Einstein: – Ellei enää olisi inhimillisiä

olentoja, eikö siis Belvederen Apollo oli-si siis enää kaunis?

Tagore: – Ei!Einstein: – Olen yhtä mieltä tästä

kauneuskäsityksestä, mutten totuuskäsi-tyksestä.

Tagore: – Miksi ette? Totuushantodellistuu ihmisen kautta.

Einstein: – En voi osoittaa käsitystä-ni oikeaksi – mutta se on minunuskontoni.

Tagore: – Kauneus on täydellisensopusoinnun periaatteessa, mikä onkaikkiallisessa olevassa. Totuus sisältäätäydellisen käsityksen universaalista tie-toisuudesta. Me yksilöt lähestymme sitäomien erehdystemme, väärien tekojemme,kerättyjen kokemustemme sekä valais-tuneen tietoisuutemme kautta. Miten muu-ten voisimme oppia tuntemaan totuuden?

Einstein: – En voi todistaa, muttauskon Pythagoraan väittämään, että to-tuus on ihmisistä riippumaton. Siinä onlogiikan jatkuvuuden ongelma.

Tagore: – Universaalin olevaisen kans-sa yhtä olevan totuuden täytyy oleellises-

15Teosofi 1/12

ti olla inhimillistä, muuten – minkä tahan-sa ihminen sitten totuudeksi tiedostaakin– sitä ei voi kutsuakaan totuudeksi. Täl-lainen on ainakin tieteelliseksi kuvattu to-tuus – saavutettuna ainoastaan loogisenprosessin avulla – toisin sanoen inhimilli-sen elimistön kautta. Intialaisen filosofianmukaan on olemassa Brahman, absoluut-tinen totuus, jota ei pysty tiedostamaaneikä sanoin kuvaamaan yksilöllisen mie-len erillisyys, vaan voidaan tajuta ainoas-taan sulauttamalla yksilöllisyys ääret-tömään. Kuitenkaan tällainen totuus ei voikuulua tieteeseen. Käsittelemämme totuu-den luonne on ilmennys – toisin sanoensellaista, mikä ilmenee ihmismielelletotuudeksi ja on niin ollen inhimillistä, jo-ten sitä voidaan nimittää maajaksi eli har-haksi.

Einstein: – Se ei ole yksilön, vaanlajin harhaa.

Tagore: – Laji kuuluu ykseyteen,ihmiskuntaan. Siksi koko ihmiskunnan tie-toisuus tajuaa totuuden; intialainen ja eu-rooppalainen mieli kohtaavat yhteisessätiedostamisessa.

Einstein: – Sanaa laji (Art / Spezies)käytetään saksan kielessä kaikista ihmi-sistä, itse asiassa jopa apinoista ja sam-makoista. Ongelmana on, onko totuus tie-toisuudesta riippumaton.

Tagore: – Se mitä nimitämme totuu-deksi, riippuu todellisuuden subjektiivis-ten ja objektiivisten puolien välisestäjärkiperäisestä harmoniasta. Molemmatpuolet kuuluvat ylipersoonalliselle ihmi-selle.

Einstein: – Työstämme asioita tajunn-allamme jopa arkisessa elämässämme,mistä emme tunne vastuuta. Mieli tiedos-taa todellisuuksia ulkopuoleltaan, itsestään

riippumatta. Esimerkiksi kukaan ei ehkäole kotona, mutta pöytä pysyy silti missäse onkin.

Tagore: – Niin, se pysyy yksilöllisen,muttei universaalisen mielen ulkopuolel-la. Pöytä on havaittavissa jonkinlaisenomaamamme tietoisuuden keinoin.

Einstein: – Ellei kukaan olisi talossa,pöytä olisi aivan samoin olemassa, muttatämä menee jo yli näkökantanne, koskaemme voi selittää mitä pöydän meistä riip-pumaton oleminen oikeastaan merkitsee.Luonnollista näkökulmaamme suhteessaihmiskunnasta riippumattoman totuudenolemiseen ei voi selittää tai todistaa, vaanse on uskomus, jota vailla ei kukaan voiolla – eivät edes alkukantaiset olennot.Kirjaamme totuuden yli-inhimillisen objek-tiivisuuden ominaisuudeksi. Se on meillekorvaamatonta – tämä todellisuus, mikäei riipu omasta olemassaolostamme,kokemuksestamme ja mielestämme –vaikka emme voikaan sanoa mitä se mer-kitsee.

Tagore: – Joka tapauksessa, mikäli onolemassa jotain ehdotonta, ihmiskunnas-ta riippumatonta totuutta, meidän kannal-tamme se on ehdottoman olematonta.

Einstein: – Silloinhan minä olenuskonnollisempi kuin te olette?

Tagore: – Minun uskontoni koostuuylipersoonallisen ihmisen, universaalinhengen sopeuttamisesta yhteen omassayksilöllisessä itsessäni.

Dimitri Marianoff: ”Einstein and TagorePlumb the Truth”.Suom. osittain vanhan Teosofi-lehdensuomennoksen pohjalta J K-K.

16Teosofi 1/12

Luento Kreivilässä Teosofisen Seurankesäkurssilla 26.6.2011

Tänään aiheenamme on karma, nirvanaja valppaus. Saatatte ihmetellä, miksikarmasta puhutaan niin paljon tänä päi-vänä. Mielestäni se on yksi tärkeimmistäaiheista tiedostaa jokapäiväisessä elämäs-sä. Nykyään puhutaan hyvin paljonnirvanasta, mutta moni ei halua puhuakarmasta. Karma on kuitenkin se, jotavoidaan jossain määrin ymmärtää.

Pyrkimys paeta siitä missä olemmenäyttää olevan modernin elämisen ongel-ma. Niinpä jokainen henkilö, joka tarjoaahelpotusta päivittäiseen elämäänne, vaikut-taa olevan pelastajanne. Henkisellä polul-la ei kuitenkaan ole oikoteitä. Mikäli jokuguru sanoo teille, että ei ole oikoteitä, vaanettä teidän tulee elää niin kuin puhutte(Engl. ”walk the talk” – Suom.) muuttaak-senne itsenne, etsitte toisen gurun. Tämäon yksi syy, jonka vuoksi TeosofisellaSeuralla ei ole kannattajia miljoonissa:koska emme oikeasti voi esittää oikoteitä.On olemassa kiinnostava ChristinaRossettin runo, jota Viisauden mestarilainaa kirjeessään. Siinä sanotaan seuraa-vasti: ”Koko matkanko vain ylös kulkeetie?/ Loppuun asti on näin./ Kokopäivänkö päiväntaival vie?/ Aamusta il-taan, ystäväin.” (Kirje 42 uudessa krono-logisessa laitoksessa, kirje XLIII vanhas-sa laitoksessa – Suom.)

Elämän mielekäs eläminen vaatii tark-kaavaisuutta, sitä että antaa täyden huo-mion siihen mitä kulloinkin tekee. Tark-

kaavaisuutta elämässä tulee harjoittaa päi-vittäin hyvin syvältä sisimmästä käsin.Tämä tarkoittaa sitä, että teidän tulee sel-ventää omia motiivejanne, sitä miksi elät-te elämäänne tietyllä tavalla. Miksi te teet-te sen mitä päivittäin teette? Esimerkiksirahallisen lahjoituksen antamisen syy voiolla moninainen: julkisuuden kaipuu, ve-rohelpotusten hakeminen, pyrkimys aut-taa läheisiä ihmisiä, ylimääräisen rahanpois antaminen tai vilpitön auttaminen.Tarkoitus olisikin havaita ja tietää, ettämotiivi olisi syntynyt mahdollisimmanpuhtaista tarkoitusperistä.

Sana ”tietää” tarkoittaa eräässä yhtey-dessä, että on rauhassa itsensä kanssa.Tällöin voidaan puhua, että ”tunnettu” ja”tuntija” ovat yhtä. Eräässä kirjeessä on-kin sanottu, että todellinen henkinen tietoei ole mentaalinen asia, vaan se on per-soonan yhtymistä tunnetun ja tuntijankanssa. Tärkeää on ymmärtää, ettätämänlaisessa tietoisuudessa ei luoda hy-vää tai huonoa karmaa. Siihen saakka kui-tenkin kohdataan laaja käsittämätön kuvamaailmasta, jonka karman laki esittää.

Buddhalaisuudessa puhutaankaksoisopista, kun puhutaan karmasta ja

C.V.K. MaithreyaKarma, nirvana ja valppaus

Mai

thre

ya K

reiv

iläss

ä.K

uva:

Pet

ri J

okel

a

17Teosofi 1/12

nirvanasta – usein kyllä ajatellaan erheel-lisesti, että kaksoisoppi on karma jajälleensyntymä.

Esitelmän pitäminen karman janirvanan välisestä suhteesta ei ole kovinhyödyllistä. Onkin olemassa vitsi tilantees-ta, jossa teosofeille annetaan valinta vaih-toehto nirvanaluennon tai nirvanakoke-muksen kanssa, ja teosofit tietenkin valit-sevat luennon. Tämä pätee varmaanuseimpiin ihmisiin, me kaikki haluammemielellämme saada käsitteitä ja kuulla tois-ten kokemuksista, ja tästä syntyy hyvä jaturvallinen olo. Tämän voidaan kuitenkinkatsoa olevan vain jossain mielessä ”älyl-listä voimistelua”. Tosiasia varmaan on-kin, että karman lain monimutkaisia teitäeivät maallikot monesti pysty ymmärtä-mään. Kuitenkin seuraamalla itsekieltäy-myksen polkua ylitetään psyyken harhanmaailma ja voidaan nousta maailmoihin,jotka eivät jätä karman hiekkaan jälkiä,joita tulisi sovittaa myöhemmässä elämäs-sä tai myöhemmissä elämissä.

Elämme jokainen omassa harhaisessamaailmassa, joka on täynnä muistoja, sa-noja ja mielikuvia. Monesti päivittäisetvalintamme perustuvat aikaisempiin ko-kemuksiin, ja täten menneisyys tahraa tä-män hetken kokemuksen. Esimerkiksi erin-omaisen tapaamisen tuloksena meillä tu-lee halu tavata tuon tilanteen aiheuttamaihminen uudestaan. Me luokittelemme elä-män kokemukset monesti joko hyviksi taipahoiksi sen perustella mitä olemme men-

neisyydessä kokeneet. Mikäli haluammeolla tarkkaavaisia joka hetki, joudummejättämään menneisyyden taakat taaksem-me. Me kaikki kannamme tämänlaistakarmaa mukanamme menneisyydestä.

On olemassa karmaa, jonka kannammemukana läpi elämän aina syntymästä kuo-lemaan. Sitten on karmaa, jonka luommejoka hetki, ja se on meille merkittävintä.Helsingissä luennoidessani (22.6.2011;aiheena Karma ja tietoisuus – Toim.)mainitsin, että ensimmäiseksi on sañchita-karma, ja se on karmaa, jossa on edellis-ten elämien ansiot ja puutteet. Sitten onkarma, joka rajoittuu vain tähän elämään,joka on prārabdha-karmaa. Tämä tar-koittaa sitä, että sinä olet syntynyt tiettyi-hin elinsuhteisiin, jotta voisit jättää van-han karman taaksesi. Kolmantena onāgāmi-karma eli se mitä me luomme jokahetki.

Moni varmaan tietää Mabel Collinsinromaanin Valkoisen lootuskukan tarina,jossa esitetään ns. kolme merkittävää to-tuutta. T. Subba Row’n kirjoitusten ko-koelmassa Esoteerisia kirjoituksia tuleeesiin tämän kirjan syvempi merkitys. Kol-mas näistä totuuksista on kaikista mielen-kiintoisin karmaan liittyen, ja se on kirjoi-tettu seuraavasti: ”Jokainen ihminen onainoa lainsäätäjä itselleen; hän on itselleentuomari, joka suo kunniaa tai häpeää; hänitse on ainoa, joka määrää hänen elämän-sä, palkintonsa ja rangaistuksensa.” Tämäkäsitys karmasta haastaa sen, että olisijumala, joka suunnittelee, rankaisee jamäärää asioita. Itse asiassa ulkona nähtyjumala on jokaisen sisällä, ja tämäsisällämme oleva tekijä määrittelee meilleitsellemme lain.

Āgāmi-karmaa mietiskeltäessä meidän

Mielen levottomuusPiirros: Maia Raitanen

18Teosofi 1/12

tulee olla hyvin tarkkaavaisia. IyalooNaidu kirjoittaa The Theosophist -lehdenartikkelissaan (Tammikuussa 1889 –Toim.), että āgāmi-karma ulottuu kaikki-en ajatusten, sanojen ja tekojen ylle. Sa-moin ne tulokset, mitä ajatuksenne,sananne ja tekonne aiheuttavat itsellenneja muille ihmisille, kuuluvat nykyisenkarman luokkaan, joka myös vaikuttaamerkittävästi tulevaan kehitykseen.

Mielestäni karman ongelmaa onajatuksellisesti avattu hyvin seuraavissakirjoituksissa: Ādi Shankarāchāryanteoksessa Tattva bodha , pienessäesseessä Valoa tielle -kirjan lopussa sekäeräissä Annie Besantin kirjoissa karmasta.

Ihminen (Englannin ”man” – Suom. )eli sanskritiksi manusia toimii ilmiö-maailmassa käyttäen mieltään, joka onsanskritin kielellä man. Englannin kielenihminen-sanan juuri on juuri sanskritinman-sanassa. Karman luominen riippuusuuresti teon motiiveista. Siksi kaikissauskonnoissa korostetaan motiivien puh-tautta ja selkeyttä. H.P. Blavatsky vuo-rostaan sanoo, että karman laki on mo-raalinen laki ja että siellä missä ei ole mo-raalista vastuuta, ei voi myöskään ollakarman lain soveltamista. Teot ilman hy-vää tai pahaa motiivia eivät siis luokarmaa.

Bhagavad-gītāssa Śri Krishna mää-rittelee viisi tekijää, jotka synnyttävätkarman. Ensin on oltava karman tekijä,joka luo karmaa maailmaan. Toiseksi onoltava teon suorittajan tahto tehdä jota-kin. Kolmantena on oltava instrumentit,kuten kädet ja kieli, joiden kautta pysty-tään suorittamaan teko maailmaan. Nel-jäntenä on oltava käyttövälineiden käyt-

täminen. Viidentenä karmaan vaikuttaamennyt käytös. Bhagavad-gītāssa sano-taankin, että teko, jonka ihminen tekeekehollaan, puheellaan ja mielellään, muo-dostaa karmaa, joka muodostuu näistäviidestä. Näistä perustekijöistä neljä en-simmäistä muodostavat ihmisen nykyisentoiminnan eli āgāmi-karman, ja viides onmenneiden tekojen tulos.

On olemassa kaksi sanaa, jotka kuvaa-vat osuvasti teon hyvyyttä ja huonoutta:ansio ja virhe (Engl. ”merit” ja “demerit”– Suom.). Virheestä voidaan puhua sel-laisen ihmisen teossa, joka toimii ainoas-taan alemman mielen rajoittamalla tietoi-suuden tasolla. Tässä alemmassa tilassaluodaan ansioita tai virheitä. Teosofinensanakirja selittää, että okkulttisessa jabuddhalaisessa filosofiassa virhe onkarman ainesosa. Ansio ja virhe tuotetaanavidyāsta eli tietämättömyydestä meidänjumalalliseen olemukseen. Valaistunutarhat puolestaan on ymmärtänyt syvästiomat motiivinsa ja on saavuttanut täydel-lisen alemman luonnon hallinnan ja lopet-tanut ansion ja virheen luomisen.

Patañjalin joogasutrat kertovat, ettäansiot ja puutteet ylittävässä samādhissaon kolme tilaa. Tämä korkeampi tila eiliity hallintaan tai tukahduttamiseen. To-dellisuudessa kaiken on tultava loppuunennen kuin voi päästä toiselle rannalle.Valaistuneen mielessä ei ole mitään mer-kitystä kivulla tai nautinnolla. Meidän tu-lisikin saavuttaa sellainen jivanmutkan(vapautunut henkilö) tila, jossa mieli eienää sekaannu toimintaan eikä luokarmaa. Mitä enemmän yritämme ymmär-tää mikä tämä tietoisuuden taso on, sitäenemmän tulemme ymmärtämään, että seei ole persoonallinen, vaan universaali.

19Teosofi 1/12

Carl G. Jung puhuu kollektiivisesta pii-lotajunnasta, mutta Blavatsky selittää, ettäitämaiselle filosofille absoluuttinen tietoi-suus on tietyllä tavalla tajuttomuutta.

Teosofisessa kielessä seitsenjakoinenihminen kuuluu alemmalla nelinäisyydelläalempaan tietoisuuteen ja ylemmälläkolminaisuudella ātmalla, buddhilla jamanaksella korkeampaan tietoisuuteen.Tiedätte, että madame Blavatsky toi ih-misen seitsenjakoista luokitusta ja swamiSubba Row tāraka-rāja-joogan neli-jakoista luokitusta.

Tāraka-rāja-joogassa ylempi kolmi-naisuus on karānopadhi eli syyruumis(buddhi ja korkeampi manas) sekä ātma.Tämä käyttöväline on mielen tuolla puo-len. Blavatsky selittää Teosofianavaimessaan, että syyruumis ei todelli-suudessa ole ruumis, vaan buddhi on hen-kinen sielu, joka on suora syy susupti-tilaan, joka johtaa turya-tilaan, samādhinkorkeimpaan tilaan. Sitä kutsutaankarānopadhiksi eli syyn perustaksi.Vedantan pancha-kosha-järjestelmässä eliviiden hunnun luokittelussa syyruumisvastaa vijnānamāya-koshaa eli korkeam-paa manasta ja ānandamāya-koshaa elibuddhia. Korkeimmassa tietoisuuden ti-lassa ihminen ei enää toimi alemman itsenkautta, vaan on universaalin hengenkäyttöväline ja on näin noussut karmanvaikutuspiirin yläpuolella. Nämä asiat onselitetty Teosofian avaimessa.

Karma tulee ymmärtää kokonaisvaltai-sesti, mutta joskus voi olla parempi ym-märtää karma väärin kuin olla ymmärtä-mättä sitä ollenkaan. Blavatsky sanoo, ettäjokainen karman rikkomus on kaksiteräi-nen miekka. Toisaalta sillä on vaikutustaitse rikkojalle ja sen lisäksi myös perheel-

le, kulttuurikaudelle ja koko maailmalle.Samoin nirvana vaikuttaa kaikkiin.Krishnamurti vuorostaan sanoo, että tie-toisuus, mihin olet samaistanut itsesi, onlopulta harhaa, sillä sinä olet maailma, jamaailma olet sinä. Universaalin veljeydenideassa onkin sisällä, että jaamme karmanja nirvanan koko ihmiskunnan kanssa.Tämä on oppi, jonka kaikki suuret opet-tajat ovat opettaneet. Tärkeää on nähdäasian vakavuus ja vastuu, joka tähän si-sältyy. Kaikki ajatuksenne, sananne jatekonne saavat aikaan värähtelyn maail-mankaikkeudessa. Te jokainen olette vas-tuussa tästä.

Haluan myös puhua siitä, kuinka voim-me toimia älykkäästi ja mitkä on tarkkaa-vaisuuden moraaliset puolet. Tärkeää ontarkkailla motiiveja ja syitä omille teoille,jotka tapahtuvat alitajuisella tasolla unissaja automatisoituneessa käytöksessä.

Haluan kiinnittää huomioni omatuntoonja intuitioon. Omatunto sanoo mitä ei tu-lisi tehdä, kun intuitio sanoo mitä voittetehdä. Omatunto pidättää meitä tekemäs-tä vääriä tekoja. Kun nousette aamulla taikun kuuntelette musiikkia tai kun medi-toitte tai kun katsotte auringonlaskua, teillävoi olla hiljainen selkeä tila, jossa voittetietää intuitiivisesti. Tässä selkeässä tilas-sa te intuitiivisesti tiedätte, mutta alempimieli ei aina hyväksy oivalluksianne. Mi-käli pystytte laajentamaan hetkiä, jolloinpystytte toimimaan omatunnosta jaintuitiosta lähtien, silloin olette yhteydes-sä siihen mikä on universaalia. Se ei olepoissulkevaa, vaan kaiken mukaanlaskevaa. Silloin alatte tehdä asioita nii-den itsensä vuoksi eikä itsekkäistä motii-veista.

Motiivien selkeyttäminen ei ole yhtey-

20Teosofi 1/12

dessä ainoastaan vivekan eli erottamis-kyvyn harjoittamiseen eli siihen teemmeköoikeaa väärän sijaan. Tämä motiivienselkeyttäminen ei tarkoita pelkästään mo-tiivien pinnallista selvittämistä. Ainoastaaneettinen valinta ei ole ratkaiseva, vaan tar-vitaan lisäksi vairāgyaa eli kiintymät-tömyyttä valintoihin, joita tehdään. Mikä-li valitsija on kiinnittynyt valintojen oikeel-lisuuteen, se saastuttaa itse tekoa. Motii-vi on kahle, joka pitää pyrkijän samsāras-sa nirvanaan astumisen sijasta. Valinnas-ta tulee minun valintani, joka saa aikaanalemman minän voimistumisen.

On tärkeää ymmärtää, että pyrkimysnirvanaan on itse asiassa monesti pyrki-mystä paeta maailmaa sen sijaan että oli-simme tässä ja nyt. Maailmaa halutaanpaeta hyvin monin tavoin. Matkanirvanaan ei ole itsekäs pyrkimys, jossatoimitaan oikein päästäkseen sinne. Ha-luan lopettaa erään korkean adeptin

lainaukseen, joka on eräästä hyvin mer-kittävästä viestistä Teosofiselle Seuralleeli Maha-chohanin kirjeestä vuodelta1881: ”Ei yksilöllinen ja päämääräksi ase-tettu nirvānan (kaiken tiedon ja ehdotto-man viisauden huipun) saavuttamistarkoi-tus, mikä on ainoastaan laajentunutta jahäikäisevää itsekkyyttä, vaan todellinenuhrautuminen lähimmäisemme johtami-seksi oikealle polulle ja mahdollisimmanmonen kanssaolentomme hyödyttäminensillä, tekee ihmisestä todellisen teosofin.”

C.V.K. Maithreya: ”Karma, Nirvana andMindfulness”. Suom. videolta TapioKoskenmäki ja Sampsa Kuukasjärvi. Videontallennus Janne Lemettinen. Luennontulkkina Mirva Jaatinen.Intialainen Maithreya piti Kreivilässävuonna 2011 viisi luentoa ja PowerPoint-esityksen, jotka tullaan julkaisemaanTeosofissa.

Tosi valo loistaa ihmisen sisältä paljastaen sydämen ja sielun salaisuudetja tekee elämään onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Totuus on kuin tähdet; neloistavat ainoastaan yön hämärässä. Totuus on kuin kaikki maailmankauniit asiat: se vaikuttaa tavoiteltavalta vain niistä, jotka ensin tajuavatvalheen vaikutuksen. Totuus on syvää ystävällisyyttä, joka opettaa meitätyytymään arkiseen elämäämme jakaen samaa onnea lähimmäisillemme.

Kahlil Gibran

21Teosofi 1/12

Aine ja henki ovat kaksi henkisen polunpuolta, joiden kautta etsijän on edettäväsulautuakseen Absoluuttiin. Gītāssa ŚriKrishna sanoo: ”Minun aineellinenluontoni jakautuu näihin kahdeksaanosaan: maa, vesi, tuli, ilma, avaruus, mie-li, äly ja tietoisuus.” (7:4) ”Minusta syn-tyvät kaikki olennot omaten nämä kaksiluonnetta – korkeamman henkenä taisieluna sekä alemman aineena eliprakritina. Minä olen koko tämän maail-mankaikkeuden alkulähde ja myös senloppu.” (7:6)

Henkinen energia kutoo yhteen aineeneri olomuodoissaan kuten kaasuina,nesteinä ja kiinteinä aineina säilyttääkseensen pysyvyyden. Esimerkiksi veden eriolomuotoja ovat (väljästi koostuva) höy-ry, (vähän kiinteämmin yhdistynyt) vesitai jää (taas kiinteämpänä yhdisteenä kuinvesi). Henkinen voima on perusta, jokaylläpitää kaikkia näitä eri muotoja. Samoinkaikki ympärillämme näkemämme on jokotiheästi koostunutta kuten maa, metalli,puu jne., tai väljästi kuten mielen, älyn jaegon hienojakoisimmat osat. On olemas-sa välitiloja.

Viisailla on jatkuva yhteys Korkeim-paan, he tuntevat Brahmanin aineen pe-rimmäiseksi voimaksi, kosmisen älyn läh-teeksi (Gītā 7:30). Aineen tuolle puolenyltävät viisaat saavuttavat Brahmanin, hen-kisen perivoiman.

Tieteessä on olemassa aineen ja hen-gen suhde. Henki laajenee saattamalla ai-neen liikkeeseen. Tämä henki-fohat-aine

on koko universumia hallitsevakolminaisuus. Havaitsemme viidestä luon-toa hallitsevasta alkumuodosta neljän ku-ten veden, tulen, ilman ja eetterin virtaa-van paikasta toiseen. Niillä on hengen jamaterian eri suhteita, kun taas maa-aineson täysin karkeata ja sen virtausta tuskinhavaitaan. Samoin sähkö, magnetismi,kuumuus, valo ja ääni ovat pääperustanauseimmille tieteellisen teknologian luomillehyödykkeille kuten radio, TV, tietokone,puhelin, diagnostisille ja terapeuttisille lait-teille kuten röntgen- ja ultraäänilaitteet,lasersäteet, kuvauksille kuten tietokone-tomografia ja magneettikuvaus jne. Nämäeivät ole muuta kuin hengen toimintaa ai-neessa. Painovoima, joka vetää kosmistaainetta, valtamerien virtausten liikkeet, pil-vet ja sade, vuodenaikojen kierto, geo-magnetismi, kiintotähtien ja planeettojenasema, maa-asemoitujen satelliittien ja nii-den täydellisessä hallinnassa olevat liike-radat ovat joitakin esimerkkejä henkises-tä universumin sisällä toimivasta voimas-ta, jota mikään tiede ei ole vielä selittänyt.

Kosmogenesis eli universumin syntyon vielä tieteelliselle selitykselle hämäräs-sä. On esitetty erilaisia kosmisen aineenja maan elämän synnyn selityksiä, joita eiole kuitenkaan tieteellisesti todistettu. Niin-pä meidän on pääteltävä korkeimman tie-toisuuden olevan kaikkien niiden tapah-tumien säätövoima, joille ei ole muuta se-litystä. Universumin olennot, kuten kas-vit, eläimet, linnut sekä ihmiset mukaanlukien ovat ainesta, jossa elämänvoima ja

S.K. NandaTiede ja henkisyys

22Teosofi 1/12

henki näyttelevät elintärkeätä osaansa ar-kisissa toimissa.

Koko universumi sisältöineen on ole-massa henki-aineesta, ts. sat-chitin suh-teista eri asteissa, ja tämän näytelmänhupaisimpia osia on tiede. Toisin sanoentiedekin on henkisyyden kehitystäeriasteisena.

Tieteellisiä kokeita suoritetaan syväl-lä sisänäkemyksellä joko ihmisenrakentavin tai hajoittavin tarkoituksin. Suo-ritetut toimet ovat: 1) Syvä keskittyminen,jotta voidaan tehdä erityisiä kokeita. 2)Kokeet. Ne ovat työtä, johon sisältyy uh-rautuvaa toimintaa, luotettavuutta, tark-kuutta ja vivekaa eli erottamiskykyä. 3)Havaintojen analysointi totuuden eri aines-osien arvioimiseksi. 4) Johtopäätöstenteko. Tekijöinä ovat syvä sisänäkemys,logiikka, järkeily ja erottamiskykyinen äly,jotka ovat osa valtavaa Absoluutin tieto-utta.

Kaikki tiedon alat juontuvat Absoluutinmystisestä voimasta. Jopa nisäkkäät ja lin-nut osoittavat jonkinasteista älykkyyttäsopeutumiskyvyssään luontoon, vaikkane toimivatkin vaistonvaraisesti. Koirat,delfiinit, gorillat ja sirkusten villieläimetymmärtävät ihmisten komentoja.Kehrääjälintu rakentaa kauniin pesänsäpuun latvaan suojatakseen sitä auringol-ta, sateelta ja myrskytuulilta. Rotat ovathyvin varuillaan myrkkysyöteistä.

Hyttyset iskevät ihmisen selkä- ja alaosiinvälttääkseen ihmisen vastatoimia. Aggres-siivista nisäkkäiden ja lintujen käytöstänähdään niiden hakiessa ruokaa tai kump-pania. Arkitieto on jumalallista lahjaa toi-mintamme, keksintöjemme ja havainto-jemme ohjeena.

Keskittäessämme mielemme tieteellis-ten päämäärien saavuttamiseen, mesuoritamme eräänlaista mietiskelyä jalaajennamme luonnon lakeja – ts. saavu-tamme ainetta hallitsevien lakien oivalta-misen. Newtonin liikelaki, suhteellisuus-teoria jne. ovat joitakin jo löydettyjä lake-ja. Kaikki tieteellisesti löydetyt lait ja ope-tukset koskevat fohatia, joka liittää yhteenhengen ja aineen, jotka vallitsevat kokouniversumia.

Aineellinen tiede sekä henkiset tieteetovat saman absoluuttisen totuuden toisiin-sa limittäin liittyneitä osia, josta ne oike-astaan periytyvätkin.

S.K. Nanda: ”Science and Spirituality”. TheTheosophist, August / elokuu 2011.

Suom. J K-K.

Bhagavadgītān suomennokseen käytettyosittain Mari Jyväsjärven käännöstäsanskritista (Basam Books 2008).

Eheäksi kasvaminen vaatii ihmistä saattamaan vaakalaudalle kokoolemuksensa. Mikään vähempi ei riitä, sille ei ole helpompaavaihtoehtoa, ei korvikkeita eikä kompromisseja.

Carl G. Jung

23Teosofi 1/12

Teosofisen Seuran perustajapresidentin,eversti Henry Steel Olcottin syntymän180-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuon-na elokuun 2. päivä. Hänen kuolemas-taan on kulunut tänä vuonna 105 vuot-ta TS:n Adyar-päivänä 17. helmikuuta.– Teosofin toimitus.

Tämä kirjoitus perustuu Olcottin kirja-sarjaan Vanhoja päiväkirjan lehtiä, jos-ta osa julkaistiin jo hänen elinaikanaan jajosta on suomennettukin yli puolet. Hänpiti tarkkaa päiväkirjaa jo New Yorkinajoista lähtien, ja kirjat käsittävät ajanjak-son 1875–1898. Kirjasarjaa ei ole tarkoi-tettu Teosofisen Seuran viralliseksi histo-riaksi, mutta se antaa elävän kuvan Seu-ran alkuvuosilta ja siitä innostuksesta, jollatyötä tehtiin. Olcottin poismenon aikaanvuonna 1907 TS oli kasvanut 16 000 jä-senen järjestöksi.

Olcottilla oli hyvä karma. H.P.Blavatskyltä (HPB) hän kuuli ensimmäi-sen kerran Veljeskunnasta ja tämän yhte-ydestä heihin. Kun Olcottille tarjottiin ti-laisuus tulla Heidän auttajakseen, hänelletehtiin selväksi, että jos hän suostuu, pa-luuta vanhaan elämään ei ole, ja kivisellätiellä tulee olemaan monenlaisia houkutuk-sia ja vaikeuksia Heidän luottamuksensakokeilemiseksi.

Kesällä 1875 Mestari kirjoitti Olcottille:”Sinun on tullut aika tietää kuka olen, enole ruumistumaton henki, Veljeni, vaanelävä ihminen… en voi olla kanssasi muu-ten kuin hengessä, koska tuhannetkilometrit erottavat meidät tällä hetkellä.

Ole kärsivällinen ja hyvällä mielellä…työskentele myös itsesi hyväksi, sillä it-seluottamus on voimakkain tekijämenestymisessä… auta tarvitsevia veljiäsi,ja sinua itseäsikin autetaan pettämättömänja aina aktiivisen hyvityksen lain nojalla.”

Olcottin syvästä luottamuksestaMestareihin kertoo kuvaavasti tilanne, jol-loin HPB ja Olcott olivat työskennelleetmonta kuukautta Hunnuttoman Isiksenkanssa. Olcott oli tehnyt useita kertojakorjauksia käsikirjoituksen jokaiseen si-vuun, ja he olivat saaneet valmiiksi jo 870sivua, kun eräänä iltana HPB kysyi hänel-tä, suostuisiko hän tekemään palveluksen”Paramagurullemme” ja aloittamaan kai-ken aivan alusta! Myöhemmin MestariKH kirjoittikin Olcottista: ”Häneen voim-me luottaa kaikissa olosuhteissa… hän eikoskaan kysele, vaan tottelee.”

Luottamus vei Seuran ja sen perusta-jat Intiaan. Ennen maastamuuttoa Olcottsai Yhdysvaltojen presidentiltä suositus-kirjeen kaikille Yhdysvaltojen suurlähet-tiläille ja konsuleille. Lisäksi hän saiulkoministeriöstä amerikkalaisten diplo-maattien käyttämän diplomaattipassin.Nämä dokumentit olivatkin todella hyö-dyllisiä sittemmin Intiassa.

Kaikilla asioilla on aina alkunsa, kutenmyös Olcottin toiminnalla parantajana In-tiassa ja Ceylonilla 1880-luvulla. Eräänhänen luentonsa yhteydessä CeylonillaCornelius Appa -niminen mies lahjoittitoimintaa varten puoli rupiaa pahoitellensumman pienuutta. Hänen toinen kätensäoli ollut täysin ja toinen jalka osittain

Markku Jaatinen

Välähdyksiä H.S. Olcottin elämästä

24Teosofi 1/12

halvaantuneena jo kahdeksan vuottaestäen työnteon. Kun paikalliset rooma-laiskatolilaiset olivat perustamassaLourdesin kaltaista parantamispyhäkköäerään lähteen ympärille (joka osoittautuimyöhemmin humpuukiksi), paikallinenpäämunkki sanoi everstille, että jonkunolisi alettava parantaa myös Buddhan ni-missä. Sisäinen ääni sanoi Olcottille: ”Täs-sä on tilaisuutesi.” Olcott oli tutkinutmesmerismiä ja mesmeristä parantamistajo kolmekymmentä vuotta, vaikkakaan eiollut sitä kokeillut. Hän siveli halvaantu-nutta kättä muutamia kertoja ja käski mie-hen mennä kotinsa. Mies nilkutti kotiin-sa, mutta tuli myöhemmin uudestaan ker-toen iloissaan tuntevansa olonsa parem-maksi. Olcott rohkaistui tästä ja sivellenkättä noin neljännestunnin kehotti tätä pa-laamaan aamulla. Neljän päivän käsittelynjälkeen potilas pystyi pyörittämään kät-tään pään ympärillä, avaamaan ja sulke-maan kämmenensä pystyen nostamaanesineitä. Olcott jatkoi hoitoa vielä neljäpäivää, jolloin mies kykeni kirjoittamaankynällä nimensä. Olcott paransi samalla

tavalla myös jalan niin, että mies kykenimuutaman päivän jälkeen juoksemaan.

Eräs tapaus oli brahmiini, joka oli kär-sinyt kasvohalvauksesta kaksi vuotta.Tämä oli nukkunut silmät auki, koska eipystynyt sulkemaan silmiään eikä myös-kään työntämään kieltään ulos, mikä estipuheen. Olcott nosti oikean kätensä jakäsivartensa pystyyn, katsoi tiukasti po-tilasta ja laskien kätensä vaakatasoon sa-noi: ”Ole terve”. Potilas oli kuin sähkö-iskun saanut, väristys kulki hänen ruumiin-sa läpi, pitkään halvaantuneena ollut kielityöntyi ulos ja meni takaisin suuhun. Mieskiljui ilosta.

Olcott sai palautettua näön sokeille,kuulon kuuroille ja niin edelleen. Hän pa-ransi missä tahansa ja milloin tahansa, ul-kona ja sisällä, kahden potilaan kanssa taisuuressa ihmisjoukossa. Kerran eräsepäilijä halusi omin silmin nähdä, tapah-tuiko todella näitä väitettyjä paranemisia.Hän oli Olcottin seurassa yhden päivänja joutui myöntämään, että eversti teki sa-manlaisia ihmeparantamisia kuin Jeesus.Olcott tiesi mistä johtui, paraniko potilas

HPB

ja H

SO v

uonn

a 18

88.

25Teosofi 1/12

pysyvästi vai tilapäisesti. Vaikuttavana te-kijänä oli parantajan aidon myötätunnonvoima. Parannettuaan noin 8 000 ihmistävajaan vuoden aikana, hän saiMestareiltaan kehotuksen jättääparantamistyö, koska oli menettänyt lii-kaa elinvoimaansa.

Perustajat olivat olleet yhteydessä joi-hinkin Ceylonin buddhalaisiin jo NewYorkissa oloaikanaan, ja jotkut saarenpäämunkeista olivat tulleet kirjeitse Seu-ran jäseniksikin. Heti Intiaan tultuaan pe-rustajia kutsuttiin vierailemaan Ceylonille,ja vuonna 1880 seurue, johon kuului mm.HSO, HPB ja Damodar K. Mavalankar,saapui ensimmäisen kerran saarelle. Jotällä vierailulla Blavatsky ja Olcott ottivatpancha sīlan, lausuivat viisi palinkielistäsīlaa ääneen munkin johdolla, ja heidäthyväksyttiin virallisesti buddhalaisiksi.Olcott kävi Ceylonilla kaiken kaikkiaan 19kertaa.

Saaren alkuperäinen buddhalainensinghaleesiväestö oli vuosisatoja kärsinytmonenlaisesta alistamisesta. Olcottista oliuskomatonta, kuinka tietämättömiäCeylonin buddhalaiset olivat oman us-kontonsa arvosta ja kuinka kykenemät-tömiä he olivat puolustamaan sitä häikäi-lemättömiä lähetyssaarnaajia vastaan. Työalkoi nuorison koulutuksesta, ja sitä var-ten Olcott julkaisi vaativan työnteon jäl-keen Buddhalainen katekismus (Näinpuhui Buddha) -nimisen kirjan. Se jul-kaistiin lahjoitusvaroin vuonna 1881.Myöhemmin Olcott kokosi toisenkin kir-jan, Buddhalaisuuden kultaiset ohjeet,vuonna 1887. Ceylonille perustettiinteosofisia looseja, perustettiin kouluja, javähitellen innostus tarttui väestöön. Sevaati Olcottilta myös tiivistä kirjeenvaih-

toa siirtomaahallituksen kanssa ja käyn-tejä Lontooseen, mutta lopulta kaikki on-nistui, alkuperäisväestö sai takaisin oikeu-tensa.

1880-luku oli voimakkaan kasvun ai-kaa Teosofisessa Seurassa, pelkästäänvuonna 1883 Olcott oli mukana perusta-massa 43 uutta haaraosastoa matkustaen26 000 km Intiassa ja Ceylonilla. Everstinsydän sykki Intiassa kaikille, ei vain osal-le. Hänen ollessaan kerran Kalkutassa,Bengalin oppinein brahmiinipandiitti jasanskritin kielen asiantuntija TaranathTarka Vachasvati antoi Olcottillebrahmiinikastin korkeimman symbolin,pyhän langan, poin ja siihen kuuluvanmantran osoituksena Olcottin työstäsanskritinkielisen kirjallisuuden ja uskon-nollisen kiinnostuksen elvyttämiseksi In-tian kansan keskuudessa. Olcott arvostisitä suuresti: ”Vaikka olen aina ollut avoi-mesti vakaumuksellinen buddhalainen,olen aina pitänyt poita sitä lähtien kunkunnianarvoisa pandiitti laittoi sen ensim-mäisen kerran kaulaani.” Todella suurentyön Olcott teki myös kaikkien hylkimienkastittomien ja heidän lastensa koulutuk-sessa.

Jos itämaiset ymmärsivät ja kunnioitti-vat Olcottia hänen työstään nostaa itämai-nen viisaus sille kuuluvaan arvoonsa, niinlänsimaiset oppineet eivät aina niinkäänsitä tehneet. Kun hän Euroopassa vierail-lessaan tapasi kuulun kielimiehen MaxMüllerin Oxfordissa, tämä sanoi evers-tille: ”Olet toiminut jalomielisestiauttaessasi niin paljon rakkauden säilyt-tämisessä sanskritin kieltä kohtaan, jaorientalistit ovat tarkkailleet Seuranne ke-hitystä mitä suurimmalla mielenkiinnollaaina sen perustamisesta lähtien. Miksi siis

26Teosofi 1/12

tuhoatte kaiken tämän hyvän maineenkäyttämällä hyväksi hindujen taikauskoisiakuvitelmia kertomalla heille, että heidänshastroillaan on esoteerinen merkitys?Tunnen kielen täydellisesti ja voin vakuut-taa, ettei siinä ole mitään sellaista asiaakuin salainen oppi.” Olcott sanoi, että hänja moni muu Intiassa uskoi niidenkätkettyyn merkitykseen ja että hän tunsisellaisia henkilöitä, joilla oli siddhejä jaettä oli nähnyt omin silmin miten he olivatnäitä kykyjään käyttäneet. Müller sanoiOlcottille: ”No, vaihtakaamme puheenai-hetta.”

Teosofisessa työssä vastavoimat ovatmyös aina toiminnassa. Olcottin suhtautu-misesta tähän kertoo seuraava ote: ”Hen-kilökohtaisesti vierailivat Mahatmatluonamme palmunlehvien varjossa. Heil-tä saimme satakertaisesti voimaa kestääkaikki se vaino, vääryys ja pilkka, jotasaimme kokea. Mitä sillä oli väliä, kukaoli vihollisemme ja kuka ystävämme.”

Seuran presidenttinä Olcott joutuimyös selvittämään Lontoon loosin sisäistä

kiistaa vuonna 1884. Ollessaan laivassamatkalla Eurooppaan, hänen hyttiinsäputosi kirje, jossa annettiin ohjeita, mitentoimia tilanteessa. Siinä sanottiin: ”Yritähillitä tunteesi, jotta toimisit oikein tässälänsimaisessa sekasotkussa. Tarkkaileensivaikutelmiasi, koska tekemäsi virheetjohtuvat epäonnistumisessa siinä, älä annahenkilökohtaisten mieltymystesi, tunteit-tesi, epäluulojesi tai vastenmielisyydenvaikuttaa toimintaasi… yritä poistaa ky-seiset väärinkäsitykset ystävälliselläsuostuttelulla ja vetoamalla uskollisuudentunteeseen, jos ei meitä kohtaan, niin to-tuuden asiaa kohtaan. Saa kaikki nämäihmiset tuntemaan, että meillä ei ole suo-sikkeja eikä mieltymystä henkilöihin, vaanainoastaan heidän hyviin tekoihinsa jaihmiskuntaan kokonaisuudessaan.”

Aikalaiselleen Sarah E. PalmerilleOlcott sanoi kerran, ettei ole ruumistunut2 000 vuoteen ja että ”toivottavasti en oleseuraavalla kerralla niin kauan poissa”.Saammepa nähdä.

27Teosofi 1/12

Täydennetty satavuotisjuhlan la 17.9.2011historiikki Porista.

Osa 1/2

Poriin syntyi Lemminkäinen,Pohtimaan syntyjä syviä,Vuosia varttuen satakunta –Hengessä kasvoi Kaukomieli!

100 vuotta on ani harvojen ihmisten saavut-tama kunnoitettava ikä, joita Suomessa tällähetkellä on 263 henkeä. Historiassa se on vainlyhyt silmänräpäys. Oltuani noin puolet toi-minnasta mukana kysynkin: – Mitä kaikkeasisältävät TS:n Kaukomieli-loosin (ensim-mäiset) 100 vuotta? Alkuvaiheiden selvittä-minen oli varsin jännittävä palapeli, jonkakokonaisuus hahmottui vasta monien eri osi-en löydyttyä; samalla se tarjosi todella elä-vän tutkimusmatkan menneeseen.

I Alun taustaAdyarin Teosofinen Seura perustettiin NewYorkissa 17.11.1875 sekä Suomen osasto1907. Niin maan eri puolille syntyipaikallisosastoja, looseja.

Keväällä 1911, sata vuotta sitten, virisitoiminta myös virallisesti Satakunnassa. Elet-tiin kansallisromantiikan maininkeja. Loosisai kalevalaisen nimen: Kaukomieli.

Puheenjohtaja Birgitta Koski toimijuhlamme näkymättömänä organisaattorina,kaikille muillekin kiitos! Historiikintaustatöinä Arja ja Heikki Tuomikoski ovatetsineet tärkeitä pöytä- ja tilikirjoja. Otin osiahistoriikistani 1984; lainaan erikseen mainit-

sematta Vappu Rantasen, Annikki Lindberginja Anna-Maija Korhosen historiikkia 1989.Nuo kaksi olivat kuitenkin vain ”toisen aloi-tuksen” 60- ja 65-vuotiset selostukset, jois-sa kerrottiin vähän aivan varhaisvaiheista.

8.5.1911 loosi perustettiin 20. perintei-senä Valkoisen lootuksen päivänä. Härkäel toro edustaa aurinkomerkkinä sitkeyttä,mutta ei vain materialismia. Krishnamurtihansyntyi 12.5.1895 (aurinko Härässä,askendentti Vesimiehessä). Neptunuksen–Uranuksen vastakkaisuus povaa loosille mys-tiikkaa, mutta laitosuskosta poikkeavia näke-myksiä. Tätä vahvistaa vielä Jupiterin ja Satur-nuksen vastakkaisuus: siis kompromissienvälttäminen laitosuskonnon kanssa. Kuun–Uranuksen kolmio tukee kekseliäisyyttä.

II Peräti kolme kertaa perustettuAlkuperäinen perustamiskirja on hävinnyt.Alkuvuosikymmenten historiaa on jäljitettyTS:n Intian-arkistoja myöden. Loosikirja onkirjattu 8.5.1911. Kopio Helsingissä tuhou-tui toisen maailmansodan pommituksissa.Perustaja Hugo Valvanteen kuolemasta Tans-kassa kului viime kesänä 25.7.2011 jo 50vuotta. Perustajajäseniä oli poikkeuksellisesti vainkuusi: August Hellman, Hemming Hellman,Kalle Repo , Laina Latva , HannaBergendahl ja Hugo Valvanne. Hugon lisäksiMerikarvian kirkkoherran Henrik ElielWegeliuksen (4.1.1853–5.5.1933) pojistaVäinö Henrik osallistui lyhyen 31-vuotisenelämänsä (10.5.1887–8.3.1919) huikeastimaamme teosofisiin alkuvaiheisiin. Väinö olitosiaankin maan lahjakkaimpia teosofian

Jaakko Kari-Koskinen

Teosofisen Seuran Kaukomieli-loosi100 vuotta

28Teosofi 1/12

tutkijoita erityisesti kristinuskon alalta, jotatodistaa vieläkin vuodelta 1912 kirja: OnkoKristus historiallinen todellisuus? (Liite)Eikä hän ollut blavatskylainen, besantilainentai steinerlainen eikä muutenkaanoikeauskoinen. Päinvastoin hän rohkeastitoteaa, vaikka Besant oli presidentti, ettäkääntämänsä Besantin Kristinuskon salaisenpuolen selvänäköön perustuva ajoitusJeesuksesta 105 eaa. ei pidä paikkaansa!Steinerin Golgata-ideaa (Jumala ensi kertaaihmiseksi, ihminen Jumalaksi) esimerkiksiteoksesta 1911 Von Jesus zu Christus VHVei kannattanut. Edes C.W. Leadbeater taiPekka Ervast eivät irtautuneet kristinuskonepähistoriallisista taruista, joita nyky-tutkijoista mm. Graham Phillips ja LaurenceGardner aivan aiheellisesti kritisoivat.Valvanteilla aina totuuden etsintä ylittiauktoriteetit ja perinteet. Teosofia vapauttimonia sokeasta uskosta ja aiheettomasta

pelosta, mutta (ehkä ympäristön paineesta)jotkut toisen polven teosofit lipsuivatkristinuskon symboliikan satumetsäänvesittäen omat aatteensa. Väinöllä, Niilolla ja Hugolla oli vanhempisisar Elsa sekä veli Paavo (21.2.1886–1.3.1949), joka toimi sekä Helsingissä että40-luvulla Viipurissa lääkärinä ja kuoli 63-vuotiaana. Kirsti Elo kertoi sodan jälkeensattumoisin tavanneen Paavon pojan, jokakiinnitti huomiota teosofiseen sormukseen. Kolmannesta, Kotkaan muuttaneesta veliNiilosta ei enempää tiedetä. Isä Henrik ElielWegelius meni vielä (vaimon kuoltua 1896)naimisiin. Toisesta aviosta syntyneet Hannaja Elli muuttivat nimensä muiden sisarustenmukana Valvanteeksi. He kuolivat Lahdessavasta 1990-luvulla 98 sekä 99 vuodenkorkeassa iässä. Sukukiintymystä osoittaaheidän hautansa sijainti isän vierelläMerikarvian uudella hautausmaalla.

29Teosofi 1/12

Palatkaamme alkuun! Ennen loosinperustamista oli Porissa toiminut jo lukupiiri.Edellisenä vuonna oli eräitä teosofeja koollaKansalliskodissa tarkoituksenaan perustaateosofinen nuorisoyhdistys. Kansalliskoti oliYrjönkadun ja Itäpuiston kulmassa, vanhassaSampo-talossa, jonka paikalla sittemmintoimi elokuvateatteri. Syyskuussa 1910 perustettiin Väinölänvesa , Porin teosofinen nuorisoliitto.Puheenjohtajaksi valittiin tuolloin vasta 16-vuotias Hugo Valvanne (18.7.1894–25.7.1961), sihteeriksi Jalmari Leivo jarahastonhoitajaksi Eeva Voittomaa, lisäksijohtokuntaan: Arvi Ilmoniemi ja EllaHelminen. Nuorisoliiton muut jäsenet jäivätvähitellen pois, mutta Hugo Valvanne oliuskollinen – kuuluen jo TS:n johtokuntaan. Toki vähemmän kuin vanhempi veli VäinöHugo kirjoitti artikkeleita Tietäjään, sittenTeosofiin. Teosofin päätoimittajakin hän oli1949 ennen kutsua Intian ja Sveitsinsuurlähettilääksi. Hugon näkyyn perustui1912 näytelmä Pyramidin rakentajat .Päätoimittaja Sampsa Kuukasjärvi arvioi sitälukunäytelmäksi vailla draaman jännitettä.Tosin intoa Egyptin tutkimiseen, saatijulistuksen alkuvoimaa, ei loosimme perus-tajalta puuttunut! Muistakaamme hänen olleensitä julkaistaessa 17-vuotias koulupoika! Hiipii silti mieleen kysymys: Montakohankertaa sitä on esitetty? Joskus vielä? Hugon kirja 1923 Viekää hänetpoltettavaksi käsittelee laitoskirkonnoitavainojen valhemoraalia. 67 vuoden ikäänHugo käänsi liitteessä luetellut seitsemänteosofista kirjaa. Näistä 1949–1956 toimienIntian Suomen suurlähettiläänä Hugosuomensi vuonna 1953 buddhalaisenmietekokokelman Dhammapādan sanskritinsisarkielestä, pālista. Runsaasta kysynnästäjohtuen otettiin kirjasta toinenkin painosvuonna 1958. (Liite)

III Alun yleisötoimintaTässä loosin ensimmäisessä vaiheessaPorissa yleisöesitelmiä pitivät Valvanteidenlisäksi ylisihteeri Pekka Ervast (kunnes erosikansainvälisestä TS:sta vuonna 1920), YrjöKallinen, joka oli sittemmin 1946–48puolustusministeri, Helmi Jalovaara,myöhemmin kristosofina tunnettu J.R.Hannula. Yleisöesitelmiä pidettiin puistojenristeyksessä Palokunnantalolla, nykyisenPunaisen kukon tiloissa. Myöhemminkokoonnuttiin Naisliiton talolla Annank. 11tai edellä mainitussa Kansalliskodissa.Joskus 1960-luvulla siirryttiin käyttämäänkansalaisopisto Otsolaa Petrellin/Huberintalossa Yrjönkatu 2:n ja Hallituskadunkulmassa, myöhemmin uudessa toimitalossaJuhana Herttuan kadulla. Loosin toisesta perustamiskirjasta5.5.1924 saamme viitteitä 80 vuodentakaisesta toiminnasta. Silloin jäseniä olivatHerman Lehti, Axel E. Öhman, Hanna M.Bergendahl , Anna Sofia Rosendahl-Bergman, Ida Sofia Wideman, Juho Halmeja Helmi Vakaa. Axel E. Öhman muuttimyöhemmin Turkuun liittyen ruotsinkieliseenAurora-loosiin. Hän julkaisi ruotsiksiteosofisen runokokoelman. Vielä 1970-luvulla perustajajäsen Hanna Bergendahlosallistui tilaisuuksiin ja kertoili alku-kaudesta. Keskustelu Hannan kanssa oli eläväähistoriaa tosi alkuvoimaisista varhaisvaiheista. Hugo Valvanteen jälkeen puheenjohtajanatoiminut Herman Lehti oli ammatiltaan seppä,joka kävi usein äitini syntymäkodissa. Useillateosofeilla olikin työläistausta, mihin viittaaVäinö Linnan Täällä Pohjantähden allahahmona teosofi, räätäli Halme. TeosofinenSeura ei varsinkaan alussa edustanutakateemista seurapiiriä; se oli väkevändemokraattinen, perihenkisen muutoksenyhteisö. Silloin oltiin herkempiä kuinnykyisenä digitaaliaikana. Onpa kerrottu seppä

30Teosofi 1/12

Herman Lehden nähneen tulesta tosi tarkastitulevat tapahtumat. Kun muut puhuivat, häntodella tiesi. Ida Widemanin tunsi äitini perhemyös hyvin; hän usein poikkesikin heillä.Samoin äidin täti Helmi Tuominen (s. Vakaa)kuului loosin aktiivijäseniin ennen ViipurinSampoon liittymistä ja TampereenValonheittäjän pitkää (Rauvalan, Saarelan jaAspelundin aikaista) sihteeriyttä. Äitini isoäitiAnna Sofia Rosenberg osallistui alussa sillointällöin loosin toimintaan, vaikka kuoli johelmikuussa 1924. Vuonna 1912 TS:n Saksan ylisihteerinRudolf Steinerin erottua TeosofisestaSeurasta perustaen Antroposofisen seuran ja1920 Suomen TS:n pitkällisen ylisihteerinPekka Ervastin erottua ja aloitettuakansallisen Ruusu-Ristin, järjestettiinteosofinen toiminta ja loosit 1920-luvullauudelleen, Porissa toukokuussa 1924. Merikarvian kirkkoherra Henrik ElielWegelius (4.1.1853–5.5.1933) kuuluitunnettuun kulttuurisukuun. Muidensukuhaarojen nimet olivat von Numers, Svahnjne. Wegeliuksen suvusta Hellevi Arjavakirjoitti kiintoisan kronikan Merkillinen

isoisäni (Tammi, 2010). Tosin Valvanteidentarinan hän kuittaa liian lyhyesti. Isäni äiti Hilja (s. Kalevala, 1894)Merikarvialta, saarnaaja Anna Rogelin sukua,12 lapsen äiti ja hyvä, perinteinen kristitty,kertoi olleensa (1900-luvun vaihteessa) 5-vuotiaana Merikarvian pappilassa. Utelinkirkkoherran nimeä, johon hän vastasi väärin:– Valvanne! Tämä oli todella elämänsäloppuun Wegelius. Papiksi hän lie ollutharvinaisen avara. Hänen kerrotaanlueskelleen Ervastia. Elsa, neljä poikaa(Paavo, Väinö, Niilo ja Hugo) ja sisarpuoletHanna ja Elli, käyttivät kuitenkin kaikkivartuttuaan nimeä Valvanne. Suvun esi-isä olimyös pappi: Jakob Wegelius, lähisukulaisiasäveltäjä, musiikin opettaja ja Helsinginkonservatorion 1882 perustanut MartinWegelius. Tunnetuimman oppilaan mukaanlaitoksen nimi vaihdettiin Sibelius-Akatemiaksi. 1900-luvulla teatterialanWegelius-suvun kulttuurihenkilönä antropo-sofi Kersti Bergroth julkaisi hienoja jasyvällisiä mietekokoelmia kuten Löytöretki.Samaa lukkarinrakkautta henkisiin rientoihinsuvussa esiintyikin runsaasti.

Göran Bärlund onnittelee Kaukomielen pj Birgitta Koskea.Etualalla Kirsti Elo ja Marja Artamaa.

Monivuotinen puheenjohtajaArja Tuomikoski.

Kuvat: Markku Mäkelä

31Teosofi 1/12

Toiseksi vanhin Henrik Wegeliuksenpojista, teosofi Väinö Henrik Valvanne(10.5.1887–8.3.1919) tunnettiin nimimer-keillä VHV, Väinämö ja Eräs uutteranakirjoittajana. Porin lyseon jälkeen 10 vuodenaikana (josta puolet 1915–19 sairasti rankatlavan- ja keuhkotaudin) hän uurasti 12 omaateosta, 12 käännöstä, siis ällistyttävät 24kirjaa! Hän kirjoitti myös Tietäjään, pitiesitelmiä, teki tutkijana urotyön koko ajan(kuin Mozart) tietäen varmaan varhaisenlähtönsä. V. Angervo kirjoitti hänestäliikuttavan muistokirjoituksen juhlavuoden1932 Teosofiin otsikolla VHV: – Vaikea,sanomattoman työläs ja vaikea on tie, jokajohtaa teidän luoksenne sille, joka kerran onmaistanut hyvän- ja pahantiedon puusta. Hänentäytyy tuo tietonsa pala palalta haudata,muuntaa, kätkeä, puhdistaa, jottei se olisihänen ja teidän välillä... Vasta silloin, kunhuomasin viimeisen tietoni tomuksi haihtuvanja väistyvän kuin pilvi, yhden ainoan sydämenkaipuun edestä, silloin pääsin ensimmäisentodellisen askeleen teitä kohti. (Teosofi 1932,s. 122) Väinöltä itseltään saman vuosikerrankirjoituksia ovat: Kansanvallan perinteet,Kehitys sivuuttanut materialismin, Mitkävoimat johtavat maailmaa, Mystiikka – tieelämään jne. Väinö kirjoitti tieteellisemminkuin monet; jopa perusti Uususkonnollisenseuran. Katso liitettä!

Kaukomielen äänetön yhtiömies VäinöValvanne muutti Satakunnasta 1910teosofiseen päämajaan (Ervastin teosofiseenkommuuniin) Tonttulaan, ollen Porissa edel-leen vieraileva tähti – todella profeetta omallamaallaan. Loosin pitkäaikainen puheenjohta-ja, lääkäri, VKK:n piispa Harald Olander, näyt-ti kerran pyynnöstäni Väinö Valvanteen laati-maa horoskooppiaan. Tosi kiinnostava, kunluin sen; liekö tallella? Väinöllä oli myös haa-ve tehdä aito teosofinen UT:n käännös vail-la teologisia vääristelyjä. Miten uskomaton-ta hengen paloa ja tarmoa!

Kun Intia itsenäistyi 15.8.1948, Suomenensimmäiseksi suurlähettilääksi nimitettiinvuodesta 1949 ministeri, loosimme perustajaHugo Valvanne, joka tapasi aateveljen, YrjöKallisen tämän matkalla ”unelmien Intian”isoon rauhankongressiin 1949, kuten YKhienosti kertoo omaelämäkerrassaan Hälinääja hiljaisuutta. Hugon ensimmäinen vaimo oli EvaArokallio, sitten vuodesta 1947 tanskalainenBirgitte G. – joka nimellä Valvanne kirjoittitarinoita Intiasta: Hymyilevä lehmä. Hänomisti heidän Intian omaelämäkertansapresidentti S. Radhakrishnanille: Indien varmit hjem eli Intia oli kotini. Se suomennettiin1957 oudolla otsikolla Salam Memsahib.Kirjaa englanniksi In love with India myyvieläkin www.amazon.co.uk. Vuonna 1949,Hugon ollessa Teosofin päätoimittaja,ilmestyi lehdessä herttainen Birgitten artikkeliMitä on teosofia. Hän toteaa, että se ei olevain määritelmä – jokin oppi tai kirja, vaanjotain syvempää, sisäistettyä – kunhan oppiioivaltamaan sydämessään olevaa Elämää –silloin ”Elämä on näyttävä kaiken ykseyden”.Perustajamme vaimo toteaa jatkossa viisaasti:– Elämän tielle lähtenyttä ihmistä ympäröisalaperäinen voima. Sen ei tarvitse ilmetäsiinä, mitä hän sanoo tai tekee. Hänestäsäteilee jotakin sanoin määrittelemätöntä,joka vaikuttaa suoraan hänen kanssaihmistensäsisimpään. Kun Elämän kuiskaus hänensisässään yhtyy hänen ympärillään olevaanelämään, muodostuu se eläväksi voimaksi.(Teosofi 1949, 97–98) Intian suurlähettiläänä Hugo Valvanne käyttimyös tilaisuuden matkustaa Tiibetiin – ennenKiinan miehitystä. Ex-ylisihteerimme KirstiElo kuvasi, miten Hugo kertoi vaimoineen 50-luvulla Suomessa käydessään kiinnostavastamatkastaan humoristisesti karvareunaisettiibetiläiset tötteröhatut päässä. Toinen KirstiElon kertoma Valvanteisiin liittyvä tarinatapahtui hänen ollessaan suuressa seurueessa

32Teosofi 1/12

ravintolassa, jossa vastapäätä istuva herrahuomasi Kirstillä teosofisen sormuksen japyysi tältä selostusta teosofiasta, milletietenkään meluisa ravintola ei ollut sopiva.Seurue lähti Elojen kotiin, jossa Kirstiimprovisoi juustoa pöytään ja pikaesitelmänteosofiasta. Vastapäinen mies olikin vanhimman veljen,lääkäri Paavo Valvanteen poika. Valvanteen veljekset olivat melkoisiakielineroja. Väinö osasi monien nykykieltenlisäksi latinaa, kreikkaa, jopa hepreaa, Hugosuomensi buddhalaistekstejä pālista. Hugonvaimo Birgitte Valvanne kertoo osanneensavain tanskaa, vähän englantia ja saksaa;ranskaakin olisi pitänyt diplomaattipiireissäosata, mutta: – Mieheni kielitaito on ainatehnyt minuun valtavan vaikutuksen. (SalamMemsahib, 107). Suurlähettiläänä Hugokutsuttiin pitämään alustus kirjallisuus-seminaariin. Intialainen paikallislehti eksyiylistyksessään ylisanoihin: ”Hänenylhäisyytensä Hugo Valvanne, Suomen Intianministeri, on Kansainvälisen keskuksenkutsumana vierailulla Kampurissa... hän ontullut alustamaan S.C. College Hallissakäytävää sanskritinkielisen kirjallisuudenkeskustelua. Hänen ylhäisyyttään pidetääneräänä maailman suurimmista kielitietei-lijöistä...” (Salam Memsahib, 107)

No niin, olkoon miten tahansa, hän oli jo16-vuotiaana varhaiskypsänä koulupoikanaaloittanut edelleen jatkuvan Porin teosofisentoiminnan perustaessaan Kaukomielen. Sitäpaitsi tämä tapahtui vain 4 vuotta TS:n tuomi-sesta maahamme! Veljesten myöhemmät vai-heet (ja kirjaluettelo) osoittavat teosofianolleen tosiaan Valvanteen veljeksille henki jaelämä, eikä mikään ohimenevä muotiaate.Hugon Dhammapāda on kieleltäänkinnasevampi kuin Pekka Ervastin käännös vuo-delta 1925 tai Sangharakshitan myöhempiversio (suomennoksina englannista).

Dhammapāda kuuluu Tripitakaan eli Intiannykyisessä Patnassa vuonna 244 eaa. hyväk-syttyyn Buddhan opin kaanoniin. Pitkä on yö valvojalle, pitkä peninkulmauupuneelle. Pitkä on syntymien kierrostyhmille, jotka eivät tunne oikeatadhammaa. Tyhmät ja houkat ovat itsensävihollisia, sillä he tekevät pahoja tekoja,jotka tuottavat katkeria hedelmiä. Harvatovat ihmisten joukossa ne, jotka pääsevätvirran poikki. Muut vain juoksentelevatpitkin tämänpuoleista rantaa. Viisashylätköön pimeän opin ja omaksukoonvaloisan opin. (Hugon suomentamaDhammapada, II painos WSOY, Porvoo 1958)

Valvanteiden osuus teosofian aloittamiseenmaassamme oli merkittävämpi kuin yleensätiedostetaan – sitä paitsi he oivalsivat karttaahenkilöpalvontaa. 1920-luvun kirjamyynnin tilikirja sisältääkiintoisia tietoja, siihen aikaan ostajiennimetkin kirjattiin: Sirkka Simonenmuistetaan myöhemmin kirjojen suomen-tajana ja Teosofin avustajana, suomentaenClara Coddin upean teoksen Elämän ajatonviisaus. Teosofista kirjallisuutta hankki jopahyvin tunnettu F.W. Härmä, Porin kaupunginpormestari. Tuohon aikaan poliitikot japäättäjät olivat siis varsin valistunutta väkeä.Aktiivisia lukijoita olivat Laina Latva ja EmmaPohjola, jotain luettavaa näkyy hankkineenmyös äidin isä N. Sisävuori. Jo aikaisemminon siis ollut samaa ”sukuvikaa” – isoisä eikoskaan kuulunut TS:aan, vaan jopa päivittelihuonoja elämäntapojaan, joiden karmanuskoi rankemmaksi kuin niillä, jotka elämänlaeista eivät tiedä. Oivallus sekin. Äitini Helvi(s. Sisävuori), kirjoittaja ja Marja-LeenaKiuru (s. Tapio) liityimme loosiin askeltakauan harkittuamme 1965. Ensimmäinenvuosikokoukseni oli kai Kauppakorkea-koululla 1964. Oi niitä aikoja!

33Teosofi 1/12

IV 100 vuoden puheenjohtajatAivan alkukaudesta 1911–1924 ei ole tässäesitettyjä tarkempia tietoja. Alun pj oli 16-vuotias lyseonomi Hugo Valvanne. Vv. 1924–1929 loosin pj:t lienevät olleet vuorotellenHerman Lehti sekä Ida Wideman. Sittensotavuosista alkaen 1939–49 pj oli lääkäriHarald Olander. Jaksona 1950–60vuorottelivat loosin johdossa Alli Nurmi,Eelis Tapio, Martti Korhonen sekä HeikkiSalokangas. Tähän on koottu satavuotinenaikataulultaan ehkä vähän epätäydellinen pj-luettelo:

Hugo Valvanne 1911–Herman LehtiIda WidemanHarald Olander 1939–1949Eelis TapioMartti KorhonenHeikki Salokangas 1959–1961Alli Nurmi 1961–1963Martti Korhonen 1964–1967Alli Nurmi 1968–1970Aino Takala 1971–1971Anna-Maija Suominen / Korhonen 1972–1972Göran Bärlund 1973–1976Arja Ahti / Tuomikoski 1977–1977Göran Bärlund 1978–1980Mikael Albrecht 1981–1982Arja Tuomikoski 1983–1984Göran Bärlund 1985–1987Vappu Rantanen 1988–1988Arja Tuomikoski 1989–2000Anna-Maija Korhonen 2000–2001Birgitta Koski 2002–2007Arja Tuomikoski 2008–2010Birgitta Koski 2011Arja Tuomikoski 2012–

Jatkuu ensi Teosofissa

Liite

Väinö H. Valvanteen (1887–1919) bibliografia, 12omaa teosta:

Teosofia ja H.P. Blavatsky. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1910

Kristinuskon alkuperäinen oppi elämästäja kuolemasta, osa 1 Kristinuskon opinydin. Teosofinen kirjakauppa, Helsinki1911

Onko Kristus historiallinen todellisuus?Teosofinen kirjakauppa, Helsinki 1912

Idän tähti. Teosofinen kirjakauppa, Joensuu1913

Kristinuskon alkuperäinen oppi elämästäja kuolemasta, osa 2, Tuonpuoleisetvertaukset. Teosofinen kirjakauppa,Helsinki 1913

Tähtikuvion selitys. Tekijä, Hyvinkää 1916Risti ja seppele: kristillistä

vertauskuvastoa. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1916

Kirkko ja uskonto / pastori Mömmön”Uskonnollisten ajankysymysten”johdosta. Väinö H. ValvanneUususkonnollinen kustannusliike,Hyvinkää 1916

Uusi uskonto. Uususkonnollinenkustannusliike, Hyvinkää 1916

Mitä teosofit sodasta sanovat. Tietäjä,Helsinki 1918

Joka miehen filosofiaa. Tietäjä, Tampere1920

Mikä on elämän tarkoitus? VHV:nartikkeleista koonnut V. Angervo, Helsinki1932

Väinö H. Valvanteen 12 käännöskirjaa:Annie Besant: Kristinuskon salainen puoli

eli vähemmät mysteriot. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1908

Michael Wood: ”Häijy koira”.Keijukaisten lahja: kaksi kertomusta.Teosofinen kirjakauppa, Helsinki 1909

Edward Biulwer-Lytton: Zanoni: yli-ihmisen elämäntarina. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1909

Helena Petrovna Blavatsky: Salainen oppi:tieteen, uskonnon ja filosofianyhdistelmä. Osa 1: Maailman synty,Teosofinen kirjakauppa, Joensuu 1910

34Teosofi 1/12

Prinsessa Karadja: Seitsemänsakramenttia ja niiden salainenmerkitys. Teosofinen kirjakauppa, Helsinki1910

C.W. Leadbeater: Luonnonhenget.Teosofinen kirjakauppa, Helsinki 1910

Swami Vivekananda: Mestarini. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1912

Jiddu Krishnamurti: Kasvatustyö palveluk-sena. Teosofinen kirjakauppa, Helsinki1912

Annie Besant & C.W. Leadbeater: Ihminenmistä ja miten? Selvänäkötutkimuksiinperustuva kuvaus, engl. suom. Väinö jaHugo Valvanne. Teosofinen kirjakauppa,Tampere 1913

Irving S. Cooper: Kehityksen laki.Teosofinen kirjakauppa, Helsinki 1917

Irving S. Cooper: Suuri heräymys. Uusus-konnollinen kustannusliike, Tampere 1917

H.P. Blavatsky: Kirkon ja vapaamuu-rariuden juhlamenojen juuret. Tietäjä,Viipuri 1924

Hugo Valvanteen (1894–1961) 2 omaa kirjaa:Pyramidin rakentajat, näky viidessä

kuvaelmassa, kirjoittanut HV. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1912, uusinäköispainos Kesävuori, Purujärvi 1985

Viekää hänet poltettavaksi! Ajatuksiakaksinaismoraalista, kirj. HV. Kristillisentyöväen nuorisoliitto, Tampere 1928

Hugo Valvanteen 7 suomennoskirjaa:C. Jinarajadasa: Hänen nimessään,

englannista suom. HV. Teosofinenkirjakauppa, Tampere 1913

C. Jinarajadasa: Kristus ja Buddha sekämuita kertomuksia, engl. suom. HV.Teosofinen kirjakauppa, Tampere 1913

Annie Besant & C.W. Leadbeater: Ihminenmistä ja miten? Selvänäkötutkimuksiinperustuva kuvaus, engl. suom. Väinö jaHugo Valvanne. Teosofinen kirjakauppa,Tampere 1913

G.R.S. Mead: Apollonios Tyanalainen,ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadanfilosofi-uskonpuhdistaja. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1914

C.W. Leadbeater: Selvänäkö. Teosofinenkirjakauppa, Helsinki 1914

Oscar Busch: Suuret ihmeet, kirjeitätyttärentyttärelleni. Teosofinen kirjakaup-pa, Tampere 1914, 2. ja 3. painos Tietäjä,1920 ja 1924, 4. painos Mystica, Helsinki1936, 5. korjattu painos Blavatsky-looshija Teosofinen Seura, Helsinki 1957, 6.korjattu painos Blavatsky-looshi jaBiokustannus 2001.

Dhammapāda, hyveen sanoja; pālinkielestä suom. Hugo Valvanne. WSOY1953, 2. painos 1958.

Yksikään ihminen ei ole saari,vaan jokainen on osa yhteistä mannerta…Jokaisen ihmisen kuolema vie jotain minusta,koska minäkin olen osallinen koko ihmiskunnasta...Älä siis koskaan lähetä kysymään,kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle. John Donne

35Teosofi 1/12

To dream the impossible dreamTo fight the unbeatable foeTo bear with unbearable sorrowTo run where the brave dare not go

To right the unrightable wrongTo love pure and chaste from afarTo try when your arms are too wearyTo reach the unreachable starThis is my questTo follow that starNo matter how hopelessNo matter how farTo fight for the rightWithout question or pauseTo be willing to march into HellFor a heavenly causeAnd I know if I’ll only be trueTo this glorious questThat my heart will lie peaceful andcalmWhen I’m laid to my restAnd the world will be better for thisThat one man, scorned and coveredwith scarsStill strove with his last ounce ofcourageTo reach the unreachable star

Uneksia mahdotonta unelmaaTaistella voittamatonta vihollista vastaanKantaa kestämätöntä suruaKiirehtiä sinne minne eivät rohkeatkaanuskalla.Oikaista oikaisematon vääryysRakastaa puhtaasti ja palvoa kaukaa.Yrittää kun kätesi ovat liian väsyneetTavoitella tavoittamatonta tähteä.Tämä on etsintäniSeurata tuota tähteä,Ei väliä miten toivotonta,Ei merkitse miten kaukana.Taistella oikean puolestaKysymättä, koskaan lakkaamatta,Olla valmiina marssimaan helvettiinTaivaallisen tarkoituksen takia.Ja tiedän, jos olen uskollinenTälle loistavalle tehtävälle,Että sydämeni on rauhallinen ja tyyni,Kun minut lasketaan lepoon.Ja maailma on tämän takia parempiKoska yksi pilkattu ja arpinen ihminenVielä keräsi viimeisetkin rohkeutensarippeet,Saavuttaakseen saavuttamattomantähden.

Suom. J K-K

The Impossible Dream – Mahdoton unelma

näytelmästä MAN OF LA MANCHA (1965)

musiikki Mitch Leigh ja sanat Joe Darion

Placido Domingon ensimmäinen laulu väliajan jälkeen 24.8.2011 Hartwall-areenalla.

36Teosofi 1/12

T I I M A L A S I

JOIDENKIN KIRJAILIJOIDENtuotanto perustuu itse koettuihinelämyksiin tai näkyihin. Sikäli erikoisia ovatRobert Gravesin Minä, Claudius, WilburSmithin tai Bulwer-Lyttonin kirjat, joistaVäinö Valvanne suomensi Zanonin. MikaWaltari tilitti Sinuhen (1945) syntyä erikseenkirjassa Neljä päivänlaskua, joka oli pitkäänloppuunmyyty. Ehkä huvittavin Waltarinkuvauksista oli kirjoitusvaiheessa kesämökinvinttihuoneeseen tullut egyptiläisten lauma,joita eivät muut ihmiset nähneet, muttaperheen koira pysähtyi aina kynnykselletervehtimään heitä murisemalla. Itsepintaisinneuvoja Waltarille oli juuri lääkäri Sinuhe.Lars Svedbergin lukemana äänikirjana Sinuhe(WSOY) vie elävästi keskelle Egyptin hovia.

Joan Grant, jonka tunnetuin teoslienee Siivekäs faarao, on kirjoittanut parikirjaa, joissa hän laajasti ja ihailtavanitsekriittisesti selostaa näkyjensä taustaa.Miehensä, psykiatri Denis Kelseyn kanssayhdessä hän on kirjoittanut teoksen ManyLifetimes. Se kuvaa eri elämiä monienaikakausien ja kulttuurien parissa, joista hänerikseen kirjoitti: Siivekäs faarao, ElämäniCarolana, Paluu Elysiumiin, Horuksensilmät, Horisontin herra, Punainen sulkasekä Niin Mooses syntyi. Kykynsä syntyä jakäyttöä hän kuvaa vaatimattomasti teoksessaFar Memory eli Kaukomuisti.

RAVINTOMME MYRKYT Viime vuonnajulkisuudessa pohdittiin paljon ravinnonlisäaineita, viimeksi natriumglutamaattia jasäilöntään tarkoitettuja typpiyhdisteitä:nitriittejä ja nitraatteja. 1980-luvulla Reaganinhallituksen ministeri (elintarviketeollisuudenlobbaaja) Donald Rumsfeld hyväksytti USA:nliittovaltion lääkintöhallitus FEMA:lla

aspartamiinin elintarvikkeidenlisäaineeksi lukuisista todetuista

haitoista huolimatta. Aineen piti tarjotamakeutusta sokerin turhien kalorien sijasta –mutta kaloritpa tulivat yltyneen ruokahalunmyötä takaisin! Sitä paitsi ruoan ja juomankäsittely on ennen muuta tosi tuottoisamiljoonabisnes, jossa terveyttä ja puhtauttaylistetään vain mainoslauseissa. Iso juoma-tehdas jäi Britanniassa kiinni siitä, että senpullotettu Dazan oli Thamesin kraanavettä!Jospa joku haluaakin maksaa mainoksesta javedestä ylihintaa? Juomien lisäaineita eivätratkaise lääketieteellisten kokeiden todisteetaivokasvaimista, syövistä, leukemiasta taimuista sairauksista. Kemiallisesti nimittäinaspartamiini hajoaa jo noin 28 asteenlämmössä (ihmisen kehon lämmön ollessavakiona 37) kahdeksi varsin vaaralliseksimyrkyksi: metanoliksi ja formaldehydiksi.Myrkkyä ei lisätä vain turhista turhimpiinlimsoihin ja maissihiutaleisiin, vaan jopatuoremehuihin sotketaan makeutusaineenatätä myrkkyä!

TYHJÄSTÄ on aiheellisesti varoitettu. SiltiWilliam Shakespearen varmaan vauhdikkainkomedia on Much Ado about Nothing eliPaljon melua tyhjästä. Viime Teosofissa(2011:6) käsitteli toimittaja Tapio Rätt-Seulehyvin monitahoisesti tyhjyyttä buddhismissa.14. dalai-laman hieno kirjanen Opetuksiaviisaudesta (Biokustannus) lainaa vanhaaCandrakirti sutraa (VI:34–36) seuraavasti:”Tyhjyys ei tee ilmiöitä tyhjiksi, sillä ilmiötovat tyhjyys.” (117) Kirjallisuuden 2011nobelistin, ruotsalaisen Tomas Tranströmerinkokoelmasta Eläville ja kuolleille löytyysuorastaan hätkähdyttävä runo mestarimaalariVermeeristä:

37Teosofi 1/12

Kirkas taivas nojaa vinosti seinäänKuin rukous tyhjyyteen.Ja tyhjyys kääntää kasvonsa kohti

meitä kuiskatenEn minä ole tyhjyyttä, vaan

avoimuutta.(För levande och döda, 1989)

Tyhjyyden eli buddhismin sunyatan aatettasovellettiin ja haettiin (jo ennen ja jälkeen)uskontofilosofian ohella jopa kvantti-fysiikasta. Varhemmassa hinduismissatotuutta etsittiin oleva kieltämällä elinegaatiolla neti – neti. Ei tämä eikä tämä!Tunnettu Tao ei olekaan lopulta se oikea.Totuutta voi lähetä vain harhoja karsimalla,se jää vähitellen jäljelle kaiken epätodenlopulta häipyessä. Samaa totuuden etsinnänmetodia nykyaikaisemmin käyttivät SriRamana Maharshi sekä J. Krishnamurti. 1400-luvulla Englannissa ilmestyi kristillisenmystiikan (tai oikeammin uusplatonismin)helmenä tuntemattoman tekijän meditaatio-opas: The Cloud of Unknowing. Samoin AbuAl-Ghazali, 1000-luvun suufismin mystikko,kuvasi Al Mishkatissa jumaluuden tyhjyydentiivistyvän aluksi esi-ilmennyksen tasolle.Tämä Tietämättömyyden pilvi ei nimestäänhuolimatta rakenna uusia uljaita Jaakopintikkaita pilvien taakse taivaisiin, vaan viisaastineuvoo etsimään totuutta välttämällä jakarsimalla teologisia harhoja. Monoteis-tisten uskontojen ”totuus” onkin määriteltyvuosisatojen varrella vaihtelevasti eri tavoin,toteaa Eckhart Tolle kirjassaan Uusi maa. Parituhatta vuotta uskovia on peloteltu, kidutettuja tapettu viattomasta totuuden etsimisestä –eli uskon kyseenalaistamisesta, joka on kaikenaatteellisen kehityksen perusedellytys.Pastori Antti Kylliäinen huomauttaa teok-sessaan Niin taivaassa kuin maan päällä,etteivät maan luominen kuudessa päivässä,Punaisen meren siirtäminen tai vesimassatavaruuden takana vaikuta silti tosilta, vaikka

kirjaimellisesti niin lukee Raamatussa, jokaonneksi ei ole luonnontieteen tai biologianoppikirja. Eikä jänis ole märehtijä. Joosua eipysähdyttänyt aurinkoa, eivätkä Eeva ja Aatamiolleet ensimmäiset ihmiset. Stanley Kramerinloistavassa filmissä Joka tuuleen kylvääHillsboron tunnetusta apinaoikeuden-käynnistä Spencer Tracy kyselee, mikä oli seNoodin maa, jonne Kain meni Aabelintapettuaan. Jos Kainin vanhemmat todellaolivat maailman ensimmäiset / ainoat ihmiset,mistä ilmestyi noodilainen Kainin vaimo?

Kaikki tämä vältettäisiin, joshyväksyttäisiin eksegetiikan osoittamaRaamatun epähistoriallinen ja pääsääntöisestivertauskuvallinen luonne. Mesopotamiastahaetut taivas- ja helvettikäsitykset ja Egyptistäsaaduista Isiksen ja Horuksen kulteistajumalanäiti Maria ja -poika Jeesus täytyynähdä historian kopioina. Niille rakennettiinvaltava teologinen korttitalo, komea, vaikkavalheellinen!

Harvardissa opiskellut fysiikanprofessori Brian Greene on otsikoinut NewScientistin pääkirjoituksensa (19.10.2011)Tyhjyyden tärkeys (The importance ofnothing). Hän toteaa tyhjyyden olevan niinrikas ja ylevä aihe, että sen elämäkertaa ei oleläheskään ammennettu tyhjiin... Eli suurihiukkaskiihdytin Cernissä lähellä Geneveä onpyhitetty tyhjyyden tutkimiseen. OnkoNewtonin mekaniikan jälkeen nyt hylättäväsuhteellisuusteoria aikansa eläneenä?Ylitettiinkö syksyllä jo valon nopeus vai olikokyseessä mittausvirhe? Ehkä käsityksemmeajasta, avaruudesta ja yleensä olevasta ovataika alkeellisia? Kenties niiden selvittämi-seen eivät riitäkään luonnontieteen keinot?Ehkä meidän pitää palata mystiikkaan?

MISTÄ LIE SAMPO SAATU? Kalevalankeskeisin symboli on tietenkin Sampo, jonkasynnystä on esitetty yhtä monia arvelua kuin

jatkuu->

38Teosofi 1/12

Liiton arkista tai Graalista. Kielitieteellisestise on voinut tulla venäjästä – kuten yli 300kielemme keskeistä sanaa leivästä alkaen.Sampo onkin myyttien myytti!

Venäjäksi ITSE JUMALA olisi CAMbOT. Sanat äännetään: SAM BOH – eli uuttaajatusaihetta!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Mikäli ennenjoulua 2012 mayakalenteri loppuu, jatketaansitten jotain muuta almanakkaa.

J K-K.

PäätoimittajaltaTuli muutaman henkilön kanssa puheeksi onko Teosofi-lehti Teosofisen Seuran jäsenlehtivai ei. Vastaus kuuluu, että yhdistyslain määritelmän mukaan se vastaa jäsenlehteä,koska se palvelee oman yhteisön eli Teosofisen Seuran toimintaa välittömästi. Sananvarsinaisessa merkityksessä jäsenlehti tulee yhdistyksen jäsenille jäsenyyden takia eikätilattuna. Sen sijaan Teosofi-lehteähän ei lähetetä TS:n jäsenille kotiin, elleivät he tilaasitä, ja lehden tilaajissa on myös ei-jäseniä.

Jäsenlehtenä olo näkyy siinä kun julkaisussamme on ilmoituksia, uutisia ja raport-teja TS:n tapahtumista ja kerrotaan esim. TS:n ohjelmakohdista, henkilöistä ja histori-asta. Seuran juhlapäivät Adyar-päivä 17.2., Valkoisen lootuksen päivä 8.5. ja TeosofisenSeuran perustamispäivän juhla 17.11. otetaan huomioon. Tällaiset asiat ovat TS:njäsenille tärkeitä ajan tasalla pysymisen, me-hengen ja historiankirjoituksen kannalta,mutta ne eivät välttämättä kiinnosta ulkopuolisia lukijoita.

Lehden tehtävänä on myös teosofian eli aikain viisauden selittäminen ja levittämi-nen kaikille. On hyvä muistaa, että teosofiaa – mitä nimeä siitä käytetäänkään – onkaikkialla, ja siksi esittää siitä monenlaisia näkemyksiä. Sekä Seuran sisäisiä suuntauk-sia (”blavatskylainen”, ”leadbeateriläinen” ja ”krishnamurtilainen”) että sen ulkopuoli-sia suuntauksia pitäisi käsitellä analyyttisesti, ei sokeasti. Nykyään ihmiset ja siis lukijatkinovat henkisissä asioissa tietävämpiä ja valveutuneempia kuin koskaan.

Paperilehden olemassaolo ei ole lainkaan itsestään selvää. Teosofiset julkaisut ovatkustannussyistä muuttuneet monissa maissa pelkiksi sähköisiksi tiedotteiksi. Tietääk-seni Teosofi on The Theosophistin ohella maailman ainoa TS:n painettu lehti, jokailmestyy kuusi kertaa vuodessa (The Theosophist, Seuran pääjulkaisu, tosin ilmestyyedelleen joka kuukausi). Uudet Teosofit siirretään kyllä nettiin Seuran kotisivuille pdf-muodossa, mutta viiveellä, jotta lehden tilaajat saavat etua.

Lehteen on toivottu jännittäviä okkulttisia juttuja ”niin kuin ennen vanhaan”. Mie-lestäni selvänäköön tai kanavointiin perustuvat metafyysiset luokittelut eivät sellaisi-naan – ilman vertailevaa ja kriittistä otetta – ole tämän päivän teosofiaa, jonka pitäisikätilöidä kunkin omia oivalluksia, mutta katsotaan, mitä jännittävyydelle voi tehdä.

Tänä vuonna lehden väljänä teemana on kehitys. Kehittäkäämme myös lehteä!

Sampsa Kuukasjärvi

39Teosofi 1/12

Teosofinen Seura ry:n alustava vuosikokouskutsu Teosofinen Seura ry:n vuosikokous pidetään lauantaina 14.4.2012 klo 13.00.Paikka: Raatihuone, Linnankatu 14, KajaaniValtakirjojen tarkastus alkaa samassa paikassa klo 12.00.

Äänestyskelpoisia ovat jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vuosina 2010–2011 ja olleet jäseninä 24 kuukautta vuosikokoukseen mennessä. Yhdellä jäsenellävoi olla korkeintaan viisi (5) valtakirjaääntä omansa lisäksi.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 21§:ssä mainitut asiat.

Työjärjestys1. Kokouksen avaus ja laillisuuden toteaminen

Avauspuhe ylisihteeri Marja Artamaa2. Kokousvirkailijoiden valitseminen: puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat

ja ääntenlaskijat3. Luetaan pöytäkirja valtakirjojen tarkastustoimituksesta4. Tervehdykset vuosikokoukselle5. Esitetään johtokunnan laatimat toiminta- ja tilikertomukset vuodelta 20116. Esitetään toiminnantarkastajien lausunto7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta vuodelta 20118. Määrätään jäsenmaksut vuodelle 20139. Hyväksytään talousarvio vuodelle 201210. Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 201211. Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali: varsinaisista jäsenistä ovat erovuorossa

Mirva Jaatinen, Arja Jokinen ja Leena Jussila sekä varajäsenet Eila Lepre,Janne Lemettinen, Ilkka Karhu ja Heli Veivo. Varsinaisina jäseninä jatkavatvuonna 2011 valitut Outi Ahokas, Markku Jaatinen ja Tarja Pursi.

12. Valitaan varapuheenjohtaja varsinaisista jäsenistä13. Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa14. Päätetään Teosofi-lehden tilausmaksusta vuodelle 201315. Valitaan jäsenet John Sonckin Koti-säätiön hallitukseen16. Tähän tulevat 15.2.2012 mennessä johtokunnalle tulleet ehdotukset17. Vuosikokouksen päättäminen

* * *

La 14.4. KLO 10 JÄSENTEN KESKUSTELUTILAISUUS:”Teosofinen yhteistyö ja vuorovaikutus”

Huom! Helsingistä suunnitellaan vuosikokousmatkaa siten, että pe-illaksi (13.4.) lennetäänOuluun ja yövytään siellä. La-aamuna mennään bussilla Kajaaniin, jossa on aamupäivällä

jäsenten keskustelutilaisuus ja sitten itse vuosikokous. Illalla palataan Ouluun, jossasunnuntaina on Tarja Purren yleisöluento “Sydämellä näkee paremmin”.

40Teosofi 1/12

Kotimaan kuulumisia

Kreivilän myrskytuhotTapaninpäivän myrsky raivosi myösTeosofisen Seuran omistamassa Kreivilänkurssikeskuksessa Matkussa. Paikallinenurakoitsija on poistanut kolme runkoa ta-lon omilta sähkölinjoilta ja lisäsiipiKreivittären katolle kaatuneet puut. Huhti-kuussa aloitetaan raivaustalkoot, ja niitäjatketaan tarpeen mukaan esim. kevät-talkoissa 18.–20.5., jolloin talkoolaistentarve on suuri.

Kreivilän isännöitsijä Juha Poimio ker-toi lehdellemme 21.1.:”Kyllä Kreivilän deeva on hyvin taassuojellut. Kreivittären katolle kaatuneetkolme puuta tulivat sieltä takaa ’rotkosta’,joten osumiskulma oli vino ja ne osuivatseinän kohdalle. Kuitenkin kattoa ja sei-nää pitää purkaa ja uusia. Siellä ’rotkossa’Kreivittären takana on monta puuta nu-rin. Yksi kaatui vain puolen metrin päästäKreivilän päädystä ja olisi osuessaan teh-nyt todella pahaa jälkeä.

Parkkipaikan reunalta kaatui puu juu-rineen, ja matala reuna-aita keikkui ehjänä

juurakon päällä. Viinituvan luona oli seu-raava ihme: isoja puita aivan vieressä nu-rin, mutta mökki ja huussi ehjiä. Niillä paik-keilla oli kolme puuta sähkölangalla.

Sain juuri tietää, että sähkö ei kulje ran-taan päätalolta. Isoja terveitä puita on nu-rin yli 20 kpl, ja osa vaikeissa paikoissapoiskuljetuksen suhteen. Vielä voi tapah-tua lisää vahinkoa, ja korjaamme tässä vai-heessa vain kriittiset asiat. Matkussa onollut jälleen sähkökatkoja taloissa. Krei-vilään on asennettu maakaapelit syöttöävarten; sähkö- ja puhelin-, mutta ei olevielä kytketty. Sitten on paljon ilmajohtoa,jotka ovat omia: päätalosta rantaan,luentosaliin, Tipulaan jne. Niiden korjauskuuluu Kreivilälle.”

Kuv

at: J

yrki

Aal

tone

n ja

Juh

a Po

imio

41Teosofi 1/12

Maailman menoaKansainvälinen konventtiOmakohtaisia kuulumisia TS:n 136. kan-sainvälisestä konventista ja joulupäivänäpidetystä Yleisen Neuvoston kokoukses-ta voi lukea ylisihteerin palstalta tästä leh-destä. Konventtiin osallistui jäseniä 24 erimaasta. Konventin luennot ja keskustelutvideoitiin.

Presidentti Radha Burnierin lukemas-sa kansainvälisessä vuosikertomuksessamainittiin Suomen kohdalla, että kirja YrjöKallisen totuus ja elämä antoi Teoso-fiselle Seuralle julkisuutta maassamme.

Uusi varapresidenttiMahendra P. Singhal (s. 1932) valittiinTS:n uudeksi kansainväliseksi vara-presidentiksi tammikuun lopussa. YleisenNeuvoston kokouksen aikana kolmenkuukauden äänestysaikaa hänestä oli vie-lä jäljellä. Singhal on Intian osaston enti-nen ylisihteeri ja muuttaa vaimonsa kans-sa Delhistä Adyariin maaliskuussa.

Pohjois- ja Etelä-AmerikkaYhdysvalloissa on 3 328 TS:n jäsentä jaEtelä-Amerikan teosofisesti vahvimmassa

maassa Brasiliassa 730 jäsentä.Kuuban osastossa on jopa lähes 600

jäsentä, vaikka viranomaiset hankaloittavathenkisten järjestöjen toimintaa.

TS:n Amerikoiden välisen liiton (Inter-American Theosophical Federation) uu-deksi puheenjohtajaksi valittiin syyskuus-sa costaricalainen Ligia Montiel Longhi.Hän on virassa ensimmäinen ei-brasilia-lainen tai ei-argentiinalainen.

Costa Ricassa on perustettu uusiloosi, maan neljäs.

Puerto Ricossa tuli ongelmia kun Ali-ce Baileyn kannattajat käyttivät TS:n pää-majaa paljon.

IslantiIslannin osasto on muuttanut ulkoisennimensä vedotakseen paremmin uusiin jä-seniin. Ulospäin käytettävä nimi on nytLífspekifélagið. Osasto on yhä nimeltäänGuðspekifélagið. Muutoksen voi suo-mentaa ”jumalviisausseurasta” ei niinuskonnolliseksi ”elämänviisausseuraksi”.

TOSin esiteKansainvälinen TOS (Teosofinen Palvelu-järjestö) on tehnyt esitteen, joka kertooTS:n ja YK:n suhteista ja kehottaateosofeja osallistumaan YK:n tukemiinhankkeisiin maailmanrauhan ja kärsimyk-sen poistamisen hyväksi. Esitteen voitulostaa tai ladata TOSin net-tisivuiltahttp://international.theoservice. org/.

HistoriaaJeffrey D. Lavoien kirja The TheosophicalSociety: The History of a SpiritualMovement on ilmestynyt yhdysvaltalaisel-ta BrownWalker Pressiltä. Teos vertailee1800-luvun lopun spiritismiä ja teosofiaa.

Suomen osastossa oli syksyllä 437 jäsen-tä. Jäsenmäärä on tasaisessa lievässä las-kussa.

Mikkelin Mikael-loosi lopetti toimintan-sa tammikuussa jäsenistön vähenemisenja ikääntymisen johdosta. Loosi toimi 21vuotta.

Teosofiset kesäkurssit täyttävät kotimaas-sa sata vuotta tänä vuonna.

42Teosofi 1/12

Yleisöesitelmät jakurssejaJollei toisin ilmoiteta, tilaisuuksiin on va-paa pääsy. Kirjallisuutta on myytävänä jalainattavana.

HELSINKITeosofisen Seuran päämaja, Vironkatu 7C 2 (Kruunuhaka), su klo 14. Laina-kirjasto auki su klo 15–16 ja ti klo 17.30–19.19.2. Marja Artamaa: Adyar-päivä – kes-kuksen jumalallinen aspekti26.2. Ritva Vuori: Kosmoksen ja ihmis-kunnan sisäinen rakenne Salaisen opinmukaan, osa 24.3. Huom. klo 13! Rosa Pakarinen: Pyö-reän Pöydän järjestön toiminnasta ja ihan-teista. Klo 14 PP:n järjestö esittääkukkaseremonian11.3. Mirjami Malleus-Lemettinen ja Jan-ne Lemettinen: Etenemisen tiellä 1/3:Pravritti Marga18.3. Mirjami Malleus-Lemettinen ja Jan-ne Lemettinen: Etenemisen tiellä 2/3: Ih-misen kehitys ykseyden näkökulmasta25.3. Mirjami Malleus-Lemettinen ja Jan-ne Lemettinen: Etenemisen tiellä 3/3:Nivritti Marga1.4. Markku Jaatinen: Kuolema ja jälleen-syntymä8.4. Jupiter Cormier: Muutoksenkatalyytit: ketkä, miten ja mihin suuntaanihmiskunnan tulevaisuutta rakennetaan15.4. Tanja Vienonen: Teosofia elämän-tapana22.4. Valentina Liimatainen-Korac: Ihmis-kunnan kosminen evoluutio Elävän Etii-

kan energeettisen maailmankatsomuksenvalossa. Tulkkina Paula Liimatta29.4. Ritva Lappi: Veljet, vaeltakaammeValossa! John Sonckin ajatuksia ja tekojaTeosofisessa Seurassa6.5. Paneeli: Totuus on uskontoja korke-ampi13.5. Pertti Loiri: Teosofian syvin olemus

KAJAANIPohjolankatu 25, katutaso.Su 26.2. klo 14 Tarja Nahkiaisoja: Neljäjaloa totuuttaSu 25.3. klo 14 Eva Heiman: Minän ole-mus – kuinka se ilmenee?La 14.4. – su 15.4. Teosofisen Seuranvuosikokouspäivät Kajaanin Raatihuo-neella, Linnankatu 14. Kokous on la klo13. Ks. alustava kutsu tästä Teosofi-leh-destä sivulta 39.Su 29.4. klo 14 Raili Raunio: Neljä pilaria,viisi elementtiä akupunktiossaSu 20.5. Meditaatio-päiväkurssi. Vetäjä-nä Eva Heiman, kysy ohjelmaSu 20.5. klo 14 Reijo Haukia: Näkymä-tön valokuvassa

KOKKOLARenlundin koulu, Katariinankatu 5, la klo15.30.17.3. Hannu Vienonen: Luonnonvoimatihmisessä

OULUOulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio,2. krs, Maunonkatu 1, su klo 12.La 3.3. klo 9 – su 4.3. klo 15 Kädestäkatsomisen kurssi. Ohjaajana Tapio Rätt-Seule. Huom! Paikkana Oulun looshi-huoneisto, Uusikatu 57–59, sisäänkäynti

43Teosofi 1/12

Siljonkadulta. Kurssimaksu 75 €, sisältä-en kahvit ja kasvisruoan. Maksu käteisel-lä. Kurssitulot käytetään lyhentämättöminälooshitoimintaan. Ilm. viim. 25.3. Härkö-nen Sirkka, 044-277 9673 tai info@oulunlooshi.fi11.3. Yrjö Kumila: Elämän tarkoitus15.4. Tarja Pursi: Sydämellä näkee parem-minLa 5.5. klo 10 – su 6.5. klo 18 HenkisenKasvun Päivät ja Oulun looshin sata-vuotisjuhla. Ohjelma ilm. myöh.13.5. Arto Aitta: Henkinen harjoitus arjenkiireiden keskellä

PORIOtsola, Juhana Herttuan katu 16, su klo14.26.2. Pertti Loiri: Yksilö elämänenergioitten heijastajana18.3. Tarja Pursi: Tie jota etsin

RAAHEBrahenkatu 2, la klo 15.18.2. Seija Majava: Muutoksen välttämät-tömyysHannu Vienonen opettaa Siikajoella la10.3. klo 7 – su 11.3. klo 16.11.3. Hannu Vienonen: Ihmisten erilaisuu-den ymmärtäminenHannu Vienonen opettaa Siikajoella pää-siäisenä pe 6.4. klo 7 – ma 9.4. klo 16.28.4. Tarja Pursi: Sydämellä näkee parem-min12.5. Arto Aitta: Henkinen harjoitus arjenkiireiden keskellä

RAUMAJärjestötupa, Siikapolku 1.

Su 18.3. klo 14 Marja Artamaa: Mitä onteosofinen opiskelu?

TAMPEREOlcott-loosin järjestämänäTampereen vanha kirjastotalo, su klo 12.4.3. Nonna-Nina Mäki: Mitä käden viivatkertovat sinusta?1.4. Hannu Vienonen: Korkeamman mi-nän herääminen13.5. Maria Saarikivi: Musiikin syvempiolemus

VAASAVaasan uimahalli, Hietalahdenkatu 8, 2.krs, kokoushuone.Su 22.4. klo 14 Merja Nabb-Möttönen:Aikamme haasteet terveyden ja sairaudenprosessissa

YLIVIESKALa 18.2. klo 10 Seija Majava: MuutoksenvälttämättömyysPe 9.3. klo 18 Hannu Vienonen: Ihmistenerilaisuuden ymmärtäminenLa 28.4. klo 10 Tarja Pursi: Sydämellänäkee paremminLa 12.5. klo 10 Arto Aitta: Henkinen har-joitus arjen kiireiden keskellä

44Teosofi 1/12

Loosit ja lukupiiritKunkin nimen jäljessä perustamisvuosi.Kokoukset ovat avoimia kaikille.

HelsinkiPäämaja, Vironkatu 7 C 2, (09) 135 6205.

Blavatsky-looshi 1933Joka ke klo 19–20.30.Pj Hannu Vienonen, (09) 637 248 c/oBiokustannus, Abrahaminkatu 11, 00180Helsinki, blavatsky.looshi@kolumbus.fi.Kotisivu http://www.kolumbus.fi/elonpyora. Looshin lainakirjasto toimiiElonpyörä ry:n tiloissa Vilhovuorenkuja 20G, (09) 760 741, avoinna to klo 16–18 ja laklo 11–14.

Kalevala-loosi 1907Joka ma klo 18–19.30.Pj Heli Veivo, Poutamäentie 12 B 31,00360 Helsinki, 050-3780 107,heli.veivo@elisanet.fi.

Sampo-loosi 1907Kk:n 1. ja 3. ke klo 13.30–15.Pj Pirkko Carpelan, Tallimiehenkatu 4 B 18,05800 Hyvinkää, 050-469 6280,pirkko.carpelan@pp.nic.fi.

Uranus-loosi 1933Joka to klo 18–19.30.Pj Erja Lahdenperä, 050-5624 514,erja.lahdenpera@gmail.com.

Salaisen Opin tutkijat (lukupiiri) 1999Joka toinen to klo 16–17.30.Vetäjä Ritva Vuori, 044-3130 140.

Hyvinkää: Helena-loosi 1978Ei toistaiseksi toimintaa.

Hämeenlinna: Hämeenlinnan loosi 1935Joka kk:n 1. ja 3. ke klo 18.30 Kotirannan-

katu 2 (Laine).Pj Oiva Ahola, Lukiokatu 29 A 4, 13100Hämeenlinna, 0500-474 241,oivaahola@hotmail.com.

Jyväskylä: Amrita-loosi 1994Parillisen vkon to klo 18–19.30 Kauppakatu5 (piharakennus).Pj Sampsa Kuukasjärvi, Kauppakatu 5(piharak.), 40100 Jyväskylä, 050-585 5531,sampsa.kuukasjarvi@gmail.com.

Kajaani: Kajastus-loosi 1992Luku- ja keskustelupiiri ke klo 18.Pj Eva Heiman, Nakertajantie 48, 87830Nakertaja, 040-5242 159,eva.heiman@gmail.com.Tämä on myös piirin ja loosin kirjastonosoite. Luennot Pohjolankatu 25:ssä.

Kokkola: Kokkolan loosi 1984Kysy ajankohdat pj:lta.Pj Keijo Tornikoski, Tinkitie 26, 67900Kokkola, 0400-363 195,kttkoski@gmail.com. Kirjasto.

Kotka: Väinölä-loosi 1908Kysy ajankohdat pj:lta.Pj Leila Pihlajaniemi, Kaarnakatu 4, 48770Karhula, (05) 288 332.

Lahti: Minerva-loosi 1995Joka toinen la klo 14–16 Lahden Aikuis-koulutuskeskus, Kirkkokatu 16, luokka 213.Yhteyshlö Ensio Ubaleht, 050-3541523,lahden.minerva@gmail.com.Ks. ohjelma http://www.lahdenminerva.fi.

Lappeenranta: Tutkija-loosi 1926Kokoukset su yleisöluentojen jälkeen.Monitoimitalo 2, Pormestarinkatu 10, II krs,B-porras (ks. yleisöesitelmät).Pj Jean-Paul Silván, PL 123, 53101Lappeenranta, 044-3777 550, jean-paul.silvan@lappeenranta.fi.

45Teosofi 1/12

Mikkeli: Mikael-loosi 1990Ei toistaiseksi toimintaa.

Oulu: Oulun looshi 1912Keskustelupiiri kk:n 1. ma klo 18,lukupiiri kk:n viim. pe klo 18,alustuksia kerran kuussa ke. Ks. aiheetTS:n kotisivuilta. Uusikatu 57–59(käynti Siljonkadulta). Kirjasto samassapaikassa ma 16–18, ke 16–18, la 13–15, kesällä ke 16–18.Pj Mikko Ahokas 044-360 3583,oululoosi@luukku.com. Kotisivuhttp://www.oulunlooshi.fi.

Pori: Kaukomieli-loosi 1911Kk:n 2. ja 4. ke klo 18–20 Varvinkatu 6 as.3. Keskustelupiiri kk:n 1. ja 3. ke klo 18Varvinkatu 6 as. 3. Kirjasto samassapaikassa ke klo 17–18.Pj Arja Tuomikoski, Lammelantie 22 B,29750 Pohjansaha, arja.tuomikoski@pp.inet.fi.

Porvoo: Porvoon looshi 1980Pj Markku Jaatinen, (09) 813 8640.Kirjasto Herkko Tuominen, Näsintie 23 F13, 06100 Porvoo, (019) 5231 401.

Raahe: Aurinko-loosi 1998Lukupiiri tai keskustelupiiri joka kk:n 1. tiklo 18 Brahenkatu 2.Pj Eero Majava, (08) 241 152, 0500-587 272. minja.jussila@kotinet.com.

Rauma: Prisma-loosi 1978Pääkirjasto, Alfredinkatu 1, kokoustila,mahdollisesti kokoontumisia.Tiedustelut: Yrjö Kumila, 040-511 5702.

Rovaniemi: Rovaniemen opintopiiri 2004Yhteyshlö Jouni Wargh, Rauhankatu 22,96100 Rovaniemi, 050-354 9567,jouni.wargh@pp.inet.fi.

TampereOlcott-loosi 1998Kk:n 1. ti klo 18–20 Nonna-Nina Mäenkotona.Pj Päivi Mäkinen, Kultasepäntie 5 A 1,33880 Lempäälä, 040-837 3060,paivihelena.makinen@gmail.com.

Valonheittäjä-loosi 1910Tänä keväänä ke 26.1., 16.2. ja 9.3. klo 18–20 Vanha kirjastotalo, Keskustori 4,Mäkelän kabinetti.Pj Tiina-Riitta Toivonen, 040-729 8839,tiinariitta.toivonen@gmail.com.

Turku–ÅboLogen Aurora (svenskspråkig) 1908Varannan onsdag kl 18–19.30 Brahegatan 15A 22.Ordförande Berit Elfving, Pedersån rantatie68 A, 25700 Kemiö, 040-7249 854,berit.elfving@kolumbus.fi.

Unitas-loosi 1968Ma klo 19–20.30 Brahenkatu 15 A 22(ovisummeri), kirjasto klo 18.30–19. Ks.aiheet TS:n kotisivuilta.Pj Katriina Kumila, Varkkavuorenkatu 32 A25, 20320 Turku, 040-715 9352,katriina.kumila@pp.nic.fi.

Vaasa: Sateenkaari-loosi 1993Vaasan uimahalli, Hietalahdenkatu 8, 2. krs,kokoushuone, su klo 14 kerran kk:ssa:29.1., 26.2., 18.3., 22.4. ja 6.5.Pj Bo Asplund, 040-7311 608,bosse_merja@netikka.fi.

Viron loosit >

46Teosofi 1/12

Elonpyörän kirjakauppaBlavatsky-looshi ry:n lainasto

Avoinna to klo 16–18, la 11–14Vilhovuorenkuja 20 G

Puh. (09) 760 741 (aukioloaikoina)Laaja valikoima kirjoja buddhalaisuudesta,

henkisestä kasvusta ja teosofiasta.

BIOKUSTANNUKSENKIRJAKAUPPA

Abrahaminkatu 11, 00180 HelsinkiAvoinna ma–pe klo 15–17, la 11–14

Puh. (09) 637 248, fax (09) 658 540www.biokustannus.com

Teosofia, buddhalaisuus, elämisen taito, jooga,mietiskely ja terveydenhoito. Buddhalaisia esineitä

ja suitsukkeita. Suomenkielinen lehti BodhiMelong. Englanninkielisiä kirjoja teosofiasta ja

buddhalaisuudesta.

Teosofisen kirjallisuuden erikoisliike

AatmaKirjakauppa & Antikvariaatti

Et. Rautatienkatu 16, 00100 HelsinkiAvoinna: Ma–pe 11–17, la 10–14

Puh. 09 693 3339, fax 09 694 6324www.aatma.fi, e-mail:myynti@aatma.fi

Aikakauslehti, joka kertoo inhimillisen tiedon rajoilla ole-vista asioista. Alan monipuolisin ja suurin lehti Suo-messa. Ultrassa on myös teosofiaan liittyviä kirjoituk-sia ja uutisia. 12 numeroa vuodessa, ilmestyy kk:n alus-sa. Irtonumeroita lehtipisteistä. Kestotilaus 59 €.ULTRA, Salojärventie 36, 17950 KYLÄMÄ. Puh. 03-

555 8101, tilaukset@ultra-lehti.comwww.ultra-lehti.com

Tartto/Tartu: Isis-loož 2008Pj Sirje Paju, +372 5233 598, sirtspaju@hot.ee.Raatuse 57-2, Tartu, Eesti.

ViroTallinna/Tallinn: H.P.B.-loož 1992Pj Rimo Lõiv, +372 5668 9216,rimo.loiv@gmail.com.Ks. Tallinnan ohjelma Blavatsky-looshinkotisivuilta http://www.kolumbus.fi/elonpyora/tallinna.htm.

Lisäinfoa Seuran kotisivulta www.teosofinenseura.fiKeskustele Teosofien verkostossa http://teosofit.ning.comSähköposti teosofinen.seura@netti.fi

Tilaa Teosofi kotiisi, niin pysyt ajan tasalla teosofisistaasioista meillä ja muualla! Kuusi 48-sivuista numeroavuodessa, tutustumistilaus vain 20 €!

47Teosofi 1/12

H.P. Blavatskyn elämäntyöIntuitio ihmiskunnan ohjaajanaHomeopatian maailmankuvaTeosofisen elämän periaatteet

Teosofinen Seura ryKansainvälinen Teosofinen Seura perustettiin 17.11.1875New Yorkissa, Yhdysvalloissa ja rekisteröitiin 3.4.1905Madrasissa (nykyinen Chennai) Intiassa.

Teosofinen Seura toimii tänä päivänä yli 60 maassa. Suomen osasto perustettiin 17.11.1907. Teosofinen Seura on totuudenetsijäin vapaa yhtymä joka edistää veljeyttä ja pyrkii palvelemaan ihmiskuntaa.

Teosofisen Seurankolme ohjelmakohtaa

1. Muodostaa ihmiskunnan yleisen veljeyden ydinhuolimatta rodun, uskontunnustuksen, sukupuolen,yhteiskuntaluokan taikka ihonvärin eroavaisuudesta.

2. Antaa virikkeitä vertailevan uskontotieteen, filosofian jaluonnontieteiden tutkimukseen.

3. Tutkia luonnon selvittämättömiä lakeja ja ihmisessäpiileviä voimia.