Kansainväliset urheilutapahtumat Suomessa -selvitys

Suomen Olympiakomitea

Urheilun liiketoiminnasta

”The business of sport has changed significantly in recent times. Countries and cities compete for international sporting events, sport clubs are run like businesses, star athletes earn skyrocketing wages and media companies increasingly exert their influence. Overall, the business side of sports is becoming more competitive, resourceful and an initiator of related businesses in itself.

Whether you wish to host a sporting event, to enhance your sport business, or develop a new sports facility, it is imperative to gain a clear understanding of the opportunities ands risks that lie ahead.”

Lähde: KPMG:n verkkosivut, https://home.kpmg.com/yy/en/home/industries/tlt/sports-advisory.html

Kannenkuva: Lahti 2017

2

Skotlannin vaikuttavuustyö

Kannenkuva: Lahti 2017

Vaikuttavalla kansallisella urheilutapahtumastrategialla voidaan osoittaa tapahtumien laaja-alainen vaikuttavuus yhteiskuntaan.

Lähde: EventScotland 3

Sisällys1. JOHDANTO. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.1 Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.2 Miksi selvitystyö tehtiin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.3 Selvityksen sisällöstä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2. YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2.1 Havainnot aihealueittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 - Urheilun erottuvuustekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 - Kansainväliset trendit vs. Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 - Tiedolla johtaminen ja osaaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 - Tapahtuma-alan monialainen vaikuttavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 - Liittojen ja järjestäjien haasteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 - Hyötyjät vs. riskien ottajat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 - Mahdollisuuksia; tason nosto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 - Kaupungit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 - Tapahtumien ja urheilun yhteys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 - Maabrändin yhtenäisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 2.2 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.3 Suosituksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

3. SELVITYKSEN OSA-ALUEET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3.1 Tapahtumatoimialan nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 3.2 Toimintaympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15 3.3 Tapahtumaliiketoiminnan vaikutukset ja tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16 3.4 Alan keskeiset toiminnot ja synergiat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4. HAASTATTELUT. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18 4.1 Ketä haastateltiin ja mitä kysyttiin? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19 4.2 Kaupungit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19 4.3 Lajiliitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22 4.4 Tapahtumat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29 4.5 YLE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 4.6 Suomen Olympiakomitea ja Sport Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 4.7 Opetus- ja kulttuuriministeriö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 4.8 Muut lähteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31 4.9 Verrokkimaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

5. TIEDOLLA JOHTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36 5.1 Tarjolla olevia työkaluja tapahtumien hakemiseen,

vaikuttavuuteen ja perintöön liittyen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37

4

1. Johdanto

Kuva: O

lympiakom

itea

5

1.1 ESIPUHE Suomen urheilutapahtumaperintö on pitkä ja kunniakas. Helsingin 1952 Olympialaiset nostivat Suomen kansainväliseen tietoisuuteen ja toivat meille tuulahduksen maailmalta. Perustamme edelleen maineemme järjestäjänä pitkälti kellontarkkoihin järjestelyihin, luotettavuuteen, perinteisiin sekä väsymättömiin vapaaehtoisiin.

Samaan aikaan maailma ympärillämme on muuttunut ja urheilun lajimäärän ja formaattien kirjon kasvu, kaupallistuminen ja osin politisoituminen on muuttanut tapahtumien hakemisen, järjestämisen ja vaikutusten arvioinnin dynamiikkaa merkittävästi. Urheilutapahtumatoimin-nasta on tullut globaalia ammattiliiketoimintaa ja siitä ulosmitataan muitakin hyötyjä kuin pelkästään perinteisiä, urheilun sisäisiä arvoja. Monet maat rakentavat tapahtumilla kasvua kansantalouteen ja ne nähdään myös politiikan ja maabrändityön välineenä. Lisäksi urheilu sisältää valmiiksi asennettuna tunne-elementin, tuon markkinoinnin ihme-eliksiirin!

Olemme käännekohdassa, jossa Suomen perinteinen asema kansainvälisessä tapahtuma-maailmassa on haastettu globaaliin kilpailuun, jossa pelkästään asemien säilyttäminen, saati niiden parantaminen, tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua. Onnistumisia, mutta myös haasteita omissa tapahtumissamme on jo nähty ja hakujakin on jo hävitty tai niistä on luovuttu mahdottoman edessä.

Kysymys kuuluu: pystymmekö parempaan? Suomella on mahdollisuus myös nousta useassa lajissa korkeammalle tasolle ja saada Grand Prix -tason kilpailuita järjestettäväksi. Tämä edel-lyttää, että laitamme kunnolla hynttyyt yhteen ja etsimme keinot. Nyt tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista sisua!

On syytä myös miettiä, miksi Suomen pitäisi jatkossakin huolehtia olemassa olevista suurta-pahtumistaan? Millä perusteella meidän pitäisi hakea uusia tapahtumia ja missä lajeissa? Mitä ne merkitsevät meille kansallisesti, kuinka ne hyödynnetään, kenen pitäisi osallistua talkoisiin, kuka kantaa riskit?

Tämä selvitystyö pyrkii avaamaan nykytilannetta, esittelee erilaisten toimijoiden näkemyksiä sekä maailmalla käytettyjä malleja ja luo pohjaa jatkoselvitystyölle.

Helsingissä, kesäkuussa 2018, Janne Leskinen

6

haastatteluin tai muulla tavalla kerättyyn aineistoon. Havaintoja ja suosituksia esi-tetään aineistoon perustuen, minkä lisäksi ehdotetaan etenemistapoja. Haastattelut, joita tehtiin useita kymmeniä, saavat päähuomion ja muu kerätty tieto on koottu lähteen antamassa muodossa ilman syven-täviä kysymyksiä. Haastatelluilla henkilöillä on ollut mahdollisuus tarkistaa oma osuu-tensa sisällöstä.

Selvityksestä on kaksi versiota, lyhyt ja pitkä. Lyhyt versio sisältää haastatteluista ja tietolähteistä yhden sivun tiivistelmät ilman haastatteluiden muistiinpanoja ja muita liitteitä, jotka ovat pidemmässä. Sel-vitys ei myöskään välttämättä täytä kaikkia tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkkejä, vaikka lähteet ja niiden käyttö onkin selvi-tyksessä tai sen liitteissä mainittu. Muun kuin haastattelutiedon keräämisessä ei ole ollut käytössä yhtenäistä metodia, joten sen heikko vertailtavuus on huomioitava.

1.2 MIKSI SELVITYSTYÖ TEHTIIN?Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomen tämänhetkistä asemaa kansain-välisessä urheilutapahtumakentässä. Selvityksessä haastateltiin alan tärkeimmät kotimaiset sidosryhmät ja kerättiin tietoa alan kotimaisesta ja kansainvälisestä toimintaympäristöstä. Tietojen perusteella luotiin tilannekuva maamme sisäisestä toiminnasta, kansainvälisestä kilpailuky-vystä sekä haasteista ja mahdollisuuksista urheilutapahtuma-alalla juuri nyt. Myös muita tapahtuma-alan kategorioita, kuten messuja ja kongresseja, kartoitettiin ylei-sellä tasolla.

Lisäksi tutkittiin niitä maita, joissa on jo olemassa kansallinen visio-strategia kan-sainvälisille (urheilu) tapahtumille ja joissa tapahtumien hakeminen ja alan sisäinen koordinaatio on keskitetty tätä tarkoitusta varten luotuun ammattiorganisaatioon tai verkostoon. Tiedolla johtamisen kehittämi-sen näkökulmasta selvitys sisältää myös alan palveluntarjoajia ja heidän tarjontaan-

sa. Selvityksen aikana tehtiin myös vierailu Sport Accord 2018 -tapahtumaan Bangko-kissa, jossa saatiin näkymä alan kansainvä-lisiin kehityssuuntiin ja toimijoihin.

Tässä selvityksessä kertynyttä tietoa voi-daan käyttää hyödyksi syksyllä 2018 tehtä-vässä visio-strategiatyössä, jossa Suomelle on tarkoitus luoda ehdotus kansalliseksi urheilutapahtumastrategiaksi sekä esittää tarvittava organisoitumis- ja rahoitusmalli. Ehdotus tulee olemaan maamme urheiluyh-teisön esitys Suomen poliittiselle johdolle siitä, kuinka kansainvälisten urheilutapah-tumien hakua, taloudellista tukemista ja sisäistä koordinaatiota tulisi johtaa tulevai-suudessa siten, että se tuottaa haluttuja hyötyjä sidosryhmille, yhteiskunnalle ja kansantaloudelle.

1.3 SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄTämä selvitys on tehty maalis-kesäkuussa 2018 pääosin yhden henkilön osa-aikaisena työnä ja sen sisältämä tieto perustuu joko

7

2. YhteenvetoKeskeiset havainnot,

päätelmät ja suositukset

Kuv

a: L

ahti

201

7

8

2.1 HAVAINNOT AIHEALUEITTAIN

1. Urheilun erottuvuustekijät

2. Kansainväliset trendit vs. Suomi

3. Tiedolla johtaminen ja osaaminen

4. Tapahtumien laaja vaikuttavuus

5. Hyötyjät vs. riskien ottajat

6. Liittojen ja järjestäjien haasteet

7. Mahdollisuudet; tason nosto

8. Kaupungit

9. Tapahtumien ja urheilun yhteys

10. Maabrändin yhtenäisyys

Urheilun erottuvuustekijätJos urheilua ja urheilutapahtumia käsitel-lään vaikuttavuuden näkökulmasta voidaan niille nimetä selkeitä erottuvuustekijöitä, joilla voidaan perustella investointeja. Pyrkimys taloudellisen toimeliaisuuden, hyvinvoinnin ja innovaatioiden lisäämiseen on tyypillistä kaikelle yhteiskunnalliselle toi-minnalle, myös urheilulle. Kuitenkin, tuskin mistään muusta toimialasta voidaan luetella seuraavia lisähyötyjä ja vaikutuksia: laaja ja käytännössä ilmainen medianäkyvyys, yh-teisistä kokemuksista syntyvä yhteisöllisyys, vapaaehtoisten sitoutuminen tapahtumiin, kansalliset pääpuheenaiheet ja kansallis-tunnon nousu – tai lasku.

Urheilu koskettaa kansaa todella laajasti ikään, sukupuoleen tai muuhun rajaukseen katsomatta.

Kansainväliset trendit vs. SuomiKansainvälinen tapahtuma-ala on nopeasti ammattimaistumassa ja sitä johdetaan ku-ten mitä tahansa suurta liiketoiminta-aluet-ta. Tapahtumaformaattien lisääntyminen, uudet lajit ja tapahtumien yleinen lisäänty-minen sekä tapahtumien käyttö politiikan tekemisen työkaluna kiristävät hakukilpailua ja haastavat olemassa olevien tapahtumien säilymistä maassamme.

Entistä useammin myös valtiot ovat kan-sainvälisten liittojen asiakkaita. Kansainväli-

set trendit siis lisäävät riskiämme menettää ankkuritapahtumiamme tai heikentävät hakuasetelmiamme arvokisojen osalta.

Tiedolla johtaminen ja osaaminenTapahtuma-alan tieto on hajallaan, eikä se ole kansallisesti tai kansainvälisesti vertailu-kelpoista, koska sille ei ole luotu standardeja, eikä sitä hallinnoida keskitetysti. Ymmärrys tapahtumien laajoista yhteiskunnallisista vaikutuksista ei kasva, eivätkä alan arvostus ja osaaminen edisty toivotulla tavalla. Emme myöskään pysty johtamaan tapahtumien järjestämisellä haluttuja hyötyjä.

Osaamisen kehittäminen yhdessä oppi-laitosten kanssa nostaisi tapahtuma-alaa uravaihtoehtona ja edistäisi alan ammatti-maistumista ja vaikuttavuutta.

Tapahtumien laaja vaikuttavuusTapahtuma-alan vaikutukset yhteiskuntaan ovat erittäin laaja-alaisia: muun muassa elinkeino ja kansantalous, työllisyys, maaku-va, kansainvälinen näkyvyys, matkailu, huip-pu-urheilu, infra, suorituspaikat, olosuhteet, seuratyö, kestävät/sosiaaliset vaikutukset, yhtenäiskulttuuri sekä urheilun osaamis- ja palvelu-/tuotevienti.

Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan valtion rahoitusta yhdistettynä horisontaaliseen ja eri hallinnonalat lävistävään kansallisen edun ja hyötynäkökulmien johtamiseen.

9

taviin avustuksiin ja poliittisiin päätöksiin. Kansainvälisten tapahtumien ja urheilun kokonaiskehittämisen sidos on erottamatto-man vahva.

Maabrändin yhtenäisyysSuomessa maabrändistä vastaa Visit Fin-land. Todennäköisesti pian on syntymässä myös uusia urheiluun liittyviä (maa)brände-jä, kuten Kiinan talviurheiluvientiin liittyvä brändi ja tämän selvitystyön jatkojalos-tuksen tuloksena syntyvä kansainvälisten urheilutapahtumien brändi.

Suomen olisi järkevää luoda yhtenäistä maakuva-brändihierarkiaa, joka palvelisi paremmin kansallista kokonaisetua.

Liittojen ja järjestäjien haasteetLajit ja tapahtumat, kuten koko alakin, toimivat pääosin omissa siiloissaan verraten pienillä resursseilla alan kansainvälisten trendien ja kansainvälisten liittojen lisäänty-vien vaatimusten puristuksessa.

Tapahtumien ja niiden urheilusisältöjen tuottaminen ja järjestäminen on liittojen ja järjestäjien luontaista ydinosaamista. Tukea tarvitaan toimintoihin, jotka yhdistävät tyypillisesti lähes kaikkia tapahtumia. Eri-tyisesti hakuihin, talouden riskienhallintaan ja liike-elämästä tapahtuma-alalle tulleisiin johtamisen malleihin.

Hyötyjät vs. riskien ottajatYksi ratkaistava ongelma on tapahtumista saatavan hyödyn ja riskin kohdentuminen eri tahoille. Voittajat ovat usein tahoja, jotka saavat nauttia välillisistä hyödyistä kuten positiivisesta kehityksestä maakuvaan, mat-kailuun, aluetalouteen ja työllisyyteen. Riskit kannetaan kuitenkin useimmiten projektin sisällä ja järjestöissä, joissa otetaan omaan liikevaihtoon nähden kohtuuttoman isoja riskejä. Tapahtumat tulisi tulevaisuudes-sa nähdä laajemmin ja pystyä paremmin ymmärtämään tapahtumien hyötykokonai-suuksia sekä pyrkiä jakamaan riskejä laa-jemmin. Tämä mahdollistaisi uusia hakuja ja kannustaisi hallittuun riskinottoon. On myös paikallaan kysyä, tukeeko valtion tu-kirahoitusmalli parhaiten kansallista etua määrältään ja kohdentumiseltaan.

Mahdollisuudet; tason nostoMuutamissa isoissa kansainvälisissä lajeis-sa olisi mahdollista nousta korkeimmalle tasolle vuosittaisissa cup-järjestelmäfor-maateissa. Esimerkiksi Tenniksen ATP-kier-tue, Taitoluistelun Grand Prix -taso, Golfin miesten European Tour -tasot ja e-urheilun isot turnaukset. Suomella voisi myös olla jälleen mahdollisuus pohtia olympialaisten hakemista Kansainvälisen olympiakomite-an uuden agendan myötä (Olympic Agenda 2020). Lisäksi KymiRing mahdollistaa jo olosuhteiden puolesta lähitulevaisuudessa F1-osakilpailujen järjestämisen. Suomi on FIS-lajien osalta ainoa maa maailmassa, joka aloittaa kausittain maailmancupkier-tueet. Valitettavasti tätä ei ole hyödynnetty kansallisesti.

Tason nosto ja suurhankkeet vaatisivat laa-ja-alaista kansallista johtamista, investoin-tia, näkemystä ja yhteistyötä.

KaupungitKaupunkien rooli on tapahtuma-alalla kes-keinen ja saumaton yhteistyö niiden kanssa on tärkeää. Kaupungit ovat entistä useam-min tapahtumien hakijoina. Useissa Suomen kaupungeissa tapahtumien rooli on nostettu strategiseksi työkaluksi elinvoiman ja kilpai-lukyvyn kannalta. Ammattimaisuuden taso kasvaa ja resurssit lisääntyvät.

Kaupungit toivovat alalle keskinäistä yhteis-työtä, tiedolla johtamista ja tukitoimenpi-teitä hakuihin sekä tukea järjestäjille, jotka ovat kaupunkien asiakkaina. Myös urheilun maabrändin osalta toivotaan koordinointia ja halutaan osin välttää keskinäistä kilpai-lua roolittamalla kaupunkeja osaamisen ja tapahtumainfran mukaan. Sote-uudistuksen mahdolliset vaikutukset tapahtumatoimi-alaan olisi hyvä ymmärtää ajoissa ja huolena on muun muassa se, että lakisääteiset toi-met ajavat tapahtumainvestointien edelle.

Tapahtumien ja urheilun yhteysUseissa lajeissa ja tapahtumissa kotimaan kansainvälisillä tapahtumilla on suuri mer-kitys nuorten urheilijoiden kansainvälisen uran edistämisessä kotikisojen lisäkiin-tiöpaikkojen muodossa ja joissain lajeissa myös kansainvälisiin tapahtumiin saadaan lisäpaikkoja oman tapahtumastatuksen kautta. Niissä harvoissa tapauksissa, kun voittoa tapahtumista jää, investoidaan ne poikkeuksetta takaisin urheiluun.

Olosuhdeinfran rakentaminen on niin ikään usein sidoksissa kansainvälisten tapahtumien tason vaatimuksiin ja haet-

10

kyvyyden seurauksena, jolla taas on suora yhteys kasvavaan matkailun toimialaan. Myös huippu-urheilun ja infran kehittämi-sen näkökulmat tulisi huomioida vahvasti. Tapahtumien mahdollinen koordinointi ja sen brändi olisi oltava osa Suomen maa-kuvabrändijärjestelmää, jotta saadaan irti paras mahdollinen teho.

Lisäksi tulee pohdittavaksi kansallinen suurtapahtumatyöryhmä, jonka tehtävänä olisi kokoontua aina kun kansallinen etu sitä vaatii suurtapahtumien haku- ja suunnitte-luvaiheessa. Tämä olisi valtionhallinnon ja viranomaisten sekä urheilun yhteinen toimie-lin, jolla varmistettaisiin oikea-aikainen hori-sontaalinen tiedon ja vastuiden koordinointi, säästettäisiin aikaa ja rahaa sekä varmistet-taisiin tapahtumille parempi lopputulos.

2.2 YHTEENVETOUrheilulla on väliä, se liikuttaa ja yhdistää kansaa enemmän kuin mikään muu asia puolustushengen ja Suomen lipun lisäksi. Se tuo ilmaista näkyvyyttä ja voisi paremmalla hyödyntämisellä olla yksi kansainvälisistä mielikuvavetureistamme.

Kansallinen urheilutapahtumastrategia tarvitaan mikäli haluamme vahvistaa ja luo-da kilpailuetuja, jotta jatkossakin saamme järjestää perinteisiä ankkuritapahtumiamme ja luoda uusia sellaisia. Arvokisojen hakuun tarvitaan myös mukaan valtion arvokasta tukea. Voimme nousta ykkösliigaan monis-sa suurissa kansainvälisissä lajeissa tai paremmin vastata suurhankkeisiin, joihin liittojen tai muiden toimijoiden voimat eivät yksin riitä.

Alan sisäinen koordinaatio ja yhteistyö eri toimialojen kanssa, tehokkuus ja hyöty-ajattelu, johtaminen, kasvu, osaaminen, verkostot ja tiedon kollektiivinen hyö-dyntäminen ulosmittaisi enemmän tehoa investoinneista.

Tapahtuma-alaan liittyvää julkista keskus-telua tulisi johtaa tutkituilla argumenteilla ja tiedolla. Tapahtumien urheilusisällön lisäksi olisi paremmin ymmärrettävä kaikki muut laajat kansalliset hyödyt ja vaikutukset sekä johdettava niiden haluttua toteutumista. Tapahtumien roolia alustana saavuttaa kan-santaloudellisia, maakuvallisia tai laajoja yhteiskunnallisia hyötyjä hyödynnettäisiin näin paremmin ilman, että aliarvioidaan tai unohdetaan välittömät laji- ja aluekohtaiset hyödyt. Molemmilla on paikkansa ja kum-paakin tarvitaan.

Olisi siis ratkaistava tahtotila luoda urheilu-tapahtumille kansallinen visio ja strategia. Lisäksi tarvitaan koordinoivalle taholle osuva nimi ja erottuva ilme sekä sopiva roolin mukainen kotipesä. Onko toiminnon oltava lähellä urheilua vai valtionhallintoa? Jos se kuuluisi valtiolle, niin mikä tai mitkä ministe-riöt siitä vastaisivat?

Myös toiminta-ajatus ja keskeiset vastuut olisi linjattava. Mikäli tällainen taho pe-rustettaisiin olisi sille voitava taata riittävä resursointi ja osaaminen sekä riittävän pitkä ensimmäinen toimintakausi, jonka jälkeen toiminnan tuloksia ja suuntaa olisi arvioitava kansallisesta hyötynäkökulmasta.

Tapahtumien liittymäpinnat yhteiskuntaan ovat laaja-alaiset ja yhtenä nousee esiin niiden vaikutus maakuvatyölle tapahtu-mien kautta saatavan kansainvälisen nä-

2.3 SUOSITUKSIA

1. Jatketaan kansainvälistä tapahtumastrategiatyötä keväällä 2018 tehdyn selvitystyön pohjalta, oletuksena että sidosryhmät ovat jo saaneet lausua asiassa.

2. Työ tehdään pienryhmätyönä Olympiakomitean kokoaman ohjausryhmän kautta ja raportoidaan OKM- ja TEM-tasolle 1-2 kertaa prosessin aikana sekä järjestetään vähintään yksi urheiluyhteisön yhteinen tilaisuus.

3. Tavoitteena on luoda ehdotus valtiovallalle 1.11.2018 mennessä siitä kuinka kansainvälistä urheilutapahtumaympäristöä tulisi kansallisesti johtaa laajalla hyötynäkökulmalla.

4. Ehdotuksen tulisi sisältää:

• Vision ja strategian kulmakivet (selvityksen pohjalta)

• Nimi ja ilme (uusi tai Sport Finland -sovellus)

• Organisaatiomalli, sijaintipaikka ja rahoitus (Oy, ry, toimielin, OK/OKM/TEM ja budjetti)

• Osaaminen ja keskeiset toiminnot (henkilöstön määrä ja osaamisprofiilit)

• Tiedolla johtamisen malli

• Toimintakausi (esim. 3-5 v. projekti) 11

3. Selvityksen osa-alueet

Kuv

a: S

uom

en v

oim

iste

lulii

tto,

Suo

mi G

ymna

estr

ada

• K

uvaa

ja: V

ille

Laht

inen

12

3.1 TAPAHTUMATOIMIALAN NYKYTILASelvityksen aikana syntynyt näkemys sekä kerättyä tietoa toimialan tilasta

Urheilutapahtumat Kansainvälisillä urheilutapahtumilla on alal-le tyypillinen määrittelyongelma, mutta jos asiaa lähestyy tapahtumien urheilujärjestel-män sisäisen hierarkian kautta, niin voidaan määritellä kolme kategoriaa: vuosittaiset kansainvälisen tason suurtapahtumat, kuten eri lajien maailmancup- ja kansainväliset sarjat, ja ajoittaiset, erikseen haettavat arvokilpailut kuten EM- tai MM-kilpailut sekä kaupalliset tapahtumat. Kahdessa ensimmäisessä hakijana ja järjestäjänä toimii pääosin kolmiyhteys liitto-seura-kau-punki, vaikka lajikohtaisia poikkeuksiakin on. Vastuunkantoa taloudesta on toisinaan hajautettu, mutta usein tappioriskiä kantaa vain yksi taho.

Kaupallisten urheilutapahtumien määrä on silminnähden kasvussa ja niissä järjestäjänä on, perinteisestä urheilusta poiketen, myös kaupallisia toimijoita. Tässä selvityksessä ei ole tarkemmin perehdytty kaupallisiin tapahtumiin.

Suomessa tapahtumat ovat perinteisesti hyvin järjestettyjä, mikä tarkoittaa että kan-sainvälisen lajiliiton vaateista suoriudutaan hyvin ja aikataulut pitävät. Suomen kilpai-luetuina voidaankin nähdä pitkät perinteet, hyvät tekniset järjestelyt, turvallisuus ja vielä

toistaiseksi elinvoimainen talkootyömentali-teetti, joka tekee tapahtumien järjestämisestä ylipäänsä taloudellisesti mahdollista.

Tapahtumia järjestetään useimmiten lajin ja seurojen elinvoiman, huippu-urheilun ja olosuhdekehittämisen näkökulmasta. Pai-kallisesti tyypillistä on matkailun edistämi-nen, imagon kehittäminen ja infrahankkeet, joissa tapahtumien hakeminen ja järjestä-minen usein on avainasemassa esimerkiksi valtion- tai aluetuen saamiseksi.

Taloudellista voittoa tehdään vain muuta-missa lajeissa ja niissäkin vain suurimmissa tapahtumissa. Muut tapahtumat järjes-tetään ”rakkaudesta lajiin”-asenteella ja pienillä resursseilla olemassa olevan orga-nisaation ja vapaaehtoisten voimin. Riskeinä tapahtumille ovat hakuvaiheen resurssi- ja osaamispula, itse järjestelyiden talouden hallinta ja uusien hakijamaiden ilmaantumi-nen mukaan kuvaan valtiollisilla resursseilla ja politisoituneilla agendoilla. Lisäksi alan ammattimaistuminen, uudet monilajita-pahtumaformaatit, elektroninen urheilu ja naisten ammattiurheilun kasvu tuottavat lisää uudenlaisia tapahtumia, joiden järjes-täminen poikkeaa perinteisestä mallista.

Myös Ylen roolin muuttuminen perinteisestä tapahtumien tv-signaalin tuottajasta kohti kaupallista toimintamallia ja asiakaskes-keistä ajattelua ei helpota hakuvaiheen riskinäkymää tai järjestämisen talousyhtä-

löä. Potentiaalina voidaan nähdä olemassa olevien tapahtumien jatkon varmistaminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen sekä vahvempi hyödyntäminen muun muassa maakuvatyössä niiden tarjoaman laajan kan-sainvälisen medianäkyvyyden ja kansainvä-listen osallistujien kautta.

Suomella voisi olla potentiaalia nousta useissa merkittävissä lajeissa ykköskatego-riaan vuosittaisten kansainvälisten tapah-tumien järjestäjänä. Tämä vaatisi kuitenkin laajaa kansallista strategia- ja resurssisuun-nittelua, koska liitot tai järjestäjät eivät itse pysty asiaa edistämään ilman merkittäviä lisäresursseja. Esimerkkinä voidaan mainita tenniksen ATP-taso, golfin ET-taso, ja taito-luistelun GP-taso tai suurhankkeet kuten F1- kisa KymiRingille tai uusinta Helsingin 1952 kesäolympialaisille.

Yleisesti ottaen tapahtumat ovat maassam-me pienistä resursseista huolimatta hyvin järjestettyjä ja tuottavat paljon taloudellis-ta ja sosiaalista hyvää. Vain muutamassa poikkeustapauksessa taloudellista voittoa on mahdollista tehdä varsinaisessa tapah-tuman tuloslaskelmassa. Saatava tuotto ohjataan usein lajin kehittämistyöhön.

Tapahtumien, olosuhteiden, huippu-urheilun ja valtion tuen yhteys on selkeä ja se vaatisi myös laaja-alaista katsantoa ja koordinointia. Lisäksi yhteys matkailu- ja elinkeinovaiku-tuksiin sekä maakuvatyöhön on vahva, mutta tällä hetkellä vain auttavasti koordinoitu.

13

MessutMessuja järjestetään Suomessa kaikkina vuodenaikoina ja niissä esitellään tuotteita ja palveluita kasvokkain potentiaalisille asi-akkaille. Kukin tapahtumajärjestäjä vastaa itse mm. käytännön järjestelyistä, markki-noinnista ja taloudellisesta kannattavuu-desta. Urheilutoimialasta poiketen messujen järjestämisestä huolehtivat osakeyhtiöt, joiden yhteys messutaloihin on kiinteä.

Alan kattojärjestön Messu- ja tapahtumajär-jestäjät ry:n jäseneksi voivat hakea Suomes-sa toimivat vakiintuneet ja ammattimaiset messujärjestäjät. Yhdistyksen jäseniä ovat Easyfairs Finland, Expomark Oy, Osuuskunta Asuntomessut, Jyväskylän Messut Oy, Lah-den Messut, MediaPro Finland Oy, Pohjan-maan Expo Oy, Pohjois-Suomen Messut r.y, Suomen Messut Osuuskunta, Tampereen Messut Oy ja Turun Messukeskus Oy. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry on jäsen kan-sainvälisessä The Global Association of the Exhibition Industryssa (UFI).

MediaAuditFinland tarkastaa, todentaa ja tilastoi messujen kävijä-, näytteilleasettaja- ja pinta-alatiedot.

Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n jäsenet järjestävät vuosittain eri puolilla Suomea yli sata erilaista messua ja muuta tapahtumaa.

KongressitKansainvälisen kongressin järjestäminen on imagotyökalu sekä järjestävälle kaupungille että Suomelle. Se voi myös edistää suoma-laisten pääsyä tärkeille vaikuttajapaikoille, edistää matkailua, mahdollistaa suoma-laisten suuren osallistujamäärän ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa käsiteltäviin aiheisiin. Aloite kongressin järjestämiseksi tehdään keskimäärin kaksi tai kolme vuotta ennen kongressia.

Visit Finlandin alla toimiva Finland Conven-tion Bureau on kongressialaa kansallisesti koordinoiva taho. Muutamilla kaupungeilla on oma osasto, joka auttaa tapahtuma-hakijaa hakuvaiheessa, järjestelyissä ja markkinoinnissa (esim. Tampere Convention Bureau, Helsinki Convention Bureau).Visit Finland tilastoi Suomessa järjestettäviä kongresseja. Sen mukaan vuonna 2017 Suo-messa järjestettiin 791 kongressia, joissa oli 111 000 osallistujaa. Valtaosa kongresseista järjestettiin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Finland Convention Bureau on tutkinut Suo-men kansainvälisten kongressien delegaat-tien mielipiteitä, järjestäjien kokemuksia, järjestelyiden onnistumista ja halukkuutta kongressi-isännyyteen.

KulttuuritapahtumatYleisimpiä kulttuuritapahtumia ovat musiik-ki-, tanssi, kuvataide-, teatteri- ja elokuvata-pahtumat. Kukin tapahtumajärjestäjä toimii itsenäisesti ja vastaa kulttuuritapahtuman järjestelyistä sekä taloudellisesta kannat-tavuudesta. Eniten kulttuuritapahtumia järjestetään Suomessa kesällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää isoil-le kulttuuritapahtumille avustuksia, joilla se edistää valtakunnallisten ja kansainvälisten taide- ja kulttuuritapahtumien toimintaedel-lytyksiä. Avustuksia voivat hakea yhteisöt ja säätiöt ja niitä myönnetään noin kahden miljoonan arvosta vuosittain. Avustusten käytöstä on toimitettava sekä talous- että tuloksellisuusselvitys.

Taiteen edistämiskeskus myöntää avustuk-sia pienemmille kulttuuritapahtumille.

Kulttuuritapahtumiin ja festivaaleihin liitty-vää tietoa tilastoi Suomessa useampi taho, kuten Finland Festivals ry (FF) ja Tilastokes-kus. Finland Festivalsin kahdeksankymme-nen jäsenfestivaalin yhteenlaskettu vuosit-tainen kävijämäärä on yli kaksi miljoonaa. FF kokoaa käyntitilastoja (ajankohta, esitysten lukumäärä, myydyt liput ja kokonaiskäynti-määrä) sekä taloudellisia avainlukuja (tulot, menot, työntekijät).

14

3.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖKoonti tiedossa olevasta toimintaympä-ristöstä, jossa toimijat ja asiat on eritelty omille sektoreilleen

OPPILAITOKSET

OLYMPIAKOMITEA

Urheilu- tapahtuma

KAUPUNGIT

KV-LIITOT

LAJILIITOTMINISTERIÖT

YRITYKSET

JÄRJESTÖT

VEIKKAUSPERINTÖ

ASIAKKAAT

OSAAMINEN

VAPAAEHTOISTYÖ

MAA- JA URHEILUBRÄNDI

OLOSUHTEET JA INFRA HUIPPU-URHEILU

KV-URHEILUPOLITIIKKA

TIEDOLLA JOHTAMINEN

KILPAILUKYKY

STRATEGIA

JOHTAMINEN

MATKAILU

VIESTINTÄ

KUMPPANUUDET

KESTÄVÄ KEHITYS

15

Tieto on tuotettu erilaisilla metodeilla esi-merkiksi yksittäisten järjestäjien, kaupun-kien tai liittojen/yritysten toimesta.

Tietoa on hajautetusti muun muassa Tilas-tokeskuksella, Maralla, opetus- ja kulttuuri-ministeriöllä sekä kunnilla ja kaupungeilla. Tilastointi- ja arviointitavat vaihtelevat, minkä vuoksi tieto ei ole vertailukelpoista ja standardoitua. Näistä syistä johtuen tietoa ja arviointeja ei voida vielä hyödyntää kansallisesti tai verrata kansainvälisesti, vaikka niistä saataisiinkin laji-, kaupunki- tai tapahtumakohtaisesti hyötyjä irti.

3.3 TAPAHTUMALIIKETOIMINNAN VAIKUTUKSET JA TUNNUSLUVUTKerättyä tietoa alan tunnusluvuista ja niiden saatavuudesta sekä lyhyt analyysi tilanteesta

TEM, tapahtumien tunnusluvut”Suomessa ei ole saatavilla yhdenmukaista, koko maata tai edes alueellisesti kattavaa tietoa tapahtumien lukumäärästä. Siten tapahtumien tarkkaa vuotuista lukumäärää ei valitettavasti voida ilmoittaa. Jonkinlais-ta viitettä tapahtumien lukumääristä saa kuitenkin tutustumalla esimerkiksi Finland Festivalsin, Tilastokeskuksen, OKM:n, SES:n, yksittäisten kuntien ja kaupunkien tuotta-miin tietoihin. Näihin mahdollisiin tietoläh-teisiin ohjaa tarkemmin mm. Herranen & Karttunen 2016 ja Silvanto ym. 2016. https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cupo-ren-julkaisut/festivaalien-suomi

Aluetalousvaikutuksia tarkastelevat selvitykset ovat usein alue-, kaupunki- tai klusterikohtaisia. Siten aluetalousvaiku-tusten arviointi Suomen tasolla edellyttäisi useamman tietolähteen tuottamien tietojen etsintää ja vertailukelpoiseksi saattamista ennen kuin niitä voidaan yhdistellä. Finland Festivalsin kokoamat vuosittaiset tilastot jäsenfestivaaliensa käyntimääristä sekä taloudellisista avainluvuista ovat kuitenkin saatavilla osoitteessa: http://www.festivals.fi/tilastot/#.WoCHUlIUnIU

Kongressimatkailun määrien ja vaikuttavuu-den osalta löytyy tietoa mm. Visit Finlandin sivuilta http://www.visitfinland.fi/tutkimuk-set-ja-tilastot/kongressitilastot/.”

Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö”Vertailevien menetelmien kehittämisen on-gelmana yleisö- ja vaikutustutkimuksissa on ollut muun muassa tutkimusten kertaluon-teisuus ja heikko vertailukelpoisuus. Iso osa kulttuuritapahtumia koskevasta tiedosta on hajallaan yksittäisissä tutkimuksissa ja selvityksissä, jotka eivät aina ole julkisia. Haasteena on tarkastelujen epäyhtenäisyys sekä määritelmien, menetelmien ja aineisto-jen kirjavuus.”Lähde: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edis-tämissäätiö, 2016

Tapahtuma-alan tiedolla johtamisen nykytilastaSuomessa ei ole yhtenäistä, kattavaa ja vertailukelpoista tilastointia tapahtumista ja niiden vaikuttavuudesta. Toisin kuin esim. Ruotsissa, tapahtumatutkimuksia ei myös-kään vielä laajemmin nähdä investointeina osaamisen kehittämiseen ja markkinat ovat kehitysvaiheessa.

16

3.4 KESKEISET TOIMINNOT JA SYNERGIATSelvittäjän näkemys alan toimijoita yhdistävistä toiminnoista

Tapahtumia yhdistävät tarpeet

Legacy-suunnittelu

Matkailu

Viestintä

HR

Vapaaehtoiset

Hakuprosessi

IP-oikeudet

Taloussuunnittelu

Ministeriöyhteydet

Kumppanuusmallit

Tapahtumatuotanto

Tapahtuma

Hallinto

Luvat

Ympäristösertifikaatti

Tv-tuotanto

Olosuhdeinfra

Kaupungit Turvallisuus

Sopimukset

Lajiliitot

Lakiasiat

Hankinnat Käännöspalvelut

Liiketoimintamalli

ICT-infra

Hankeavustukset

Digitaaliset alustat

Tutkimukset

Palvelumuotoilu

Museoviranomainen

Myynti- ja markkinointi

Viranomaisyhteydet

17

4. Haastattelut

Kuva: Visit Finlandin kuvapankki • K

uvaaja: Arto Takala

18

JyväskyläTapahtumien merkitys on kasvussa. Tavoit-teena on olla Suomen liikuntapääkaupunki tulevaisuudessa, ei vain ”rallikaupunki”. Tapahtumakoordinaatiota hoidetaan yhdes-sä matkailun ja liikunnan voimin pienellä ryhmällä, haasteina majoitus ja sijainti. Nyt fokus pienlajien SM-tapahtumissa. Ralli, alamäkiluistelu ja freestyle ovat kansainväli-siä vetureita ja liikuntakongressitoiminta on nousussa. AMK:n kanssa tehty Neste-Rallin yhteydessä imagotutkimusta, jatkuvaa mit-tausta ei kuitenkaan tehdä tapahtumissa.

Jatkossa Jyväskylä haluaa löytää oman roo-linsa, esim. rakennettava Hippos liikunta- ja hyvinvointikeskus avaa uusia hakumahdol-lisuuksia. Sisäinen koordinaatio, verkostot, kaupunkien profiilit ja kilpailutilanteiden välttäminen tehtävinä keskusyksikölle, jonka tulisi myös jakaa tuet. Sijaintipaikan suhteen Jyväskylä on avoin, kuitenkin valtiollisen strategian alaisuudessa.

4.1 KETÄ HAASTATELTIIN JA MITÄ KYSYTTIIN? Haastatteluita tehtiin yhteensä yli 40. Lajiliittoja oli 19, tapahtumia kuusi ja kau-punkeja viisi. Lisäksi haastateltiin viiden maan edustajia, joissa on jo käytössä keskitettyjä kansainvälisiä tapahtumakoor-dinaatiomalleja. Tutkimustyökalujen osalta haastatteluita kertyi neljä. Muita tahoja kertyi yhteensä seitsemän. Haastatelluille tahoille annettiin mahdollisuus tarkastaa kirjausten oikeellisuus.

Kysymysten sisältö vaihteli vastaajasta riippuen, mutta käytännössä liitoilta, tapah-tumajärjestäjiltä ja kaupungeilta kysyttiin kantaa kahteen kokonaisuuteen:Mikä on kansainvälisten tapahtumien merkitys, miksi niitä järjestetään ja mitä ne merkitsevät teille? Mitataanko tapahtu-mia? Mitä haasteita tai mahdollisuuksia on nähtävissä?

Mikäli olet sitä mieltä, että jatkossa kansain-välisten tapahtumien kansallisen koordi-noinnin osalta tulisi järjestäytyä tehok-kaammin, niin mitä pitäisi huomioida, missä funktion tulisi sijaita ja mitä sen tulisi tehdä?

4.2 KAUPUNGIT

HelsinkiHelsinki näkee tapahtumien roolin tärkeänä kaupungin holistisena kehittäjänä. Järjestä-jillä haasteita oman ydinosaamisen ulkopuo-lelle jäävissä rooleissa, kaupunki nähdään osin yksipuolisena (rahoittaja) kumppanina.

Sisäinen koordinaatio saatava ammattimai-semmaksi, jotta kaupungit saisivat enem-män irti tapahtumista. Tiedolla johtaminen tulee entistä vahvemmin mukaan ja sitä vaaditaan jo. Keskusyksikön tulisi olla laajalla yhteis-kuntanäkemyksellä varustettu Suomen kansainvälisen urheilubrändin ja vaikutus-vallan edistäjä. Nykymalli ei toimi, nyt pitää ravistella pakkaa uusiksi!

LahtiKansainväliset tapahtumat ovat Lahdelle strategisesti tärkeä toiminta-alue osana elinkeinopolitiikkaa ja kansainvälisty-misstrategiaa. Vaikutusten mittausta tehdään, mutta tarvitaan lisää järjestelmäl-lisyyttä. Tapahtuma-alan ammattimaistu-minen, talkootyön vähentyminen, sääntelyn kasvu ja pirstaloituminen ovat trendejä. Perinteisten ”arvokilpailuiden” lisäksi on huomioitava evoluutio, jossa lajit ja genret sekoittuvat ja syntyy uusia tapahtumafor-maatteja.

Tapahtumainfrahankkeissa ja -hallinnossa pyritään jatkossa huomioimaan loppukäyt-täjien tarpeet. On tärkeää roolittaa maamme kaupungit tapahtumaosaamisen, puitteiden ja kansainvälisten tapahtumien järjeste-lypotentiaalin kautta. Tarvitaan selkeämmät prosessit kaikenkokoisten tapahtumien etukäteisarviointiin sekä hakuvaiheen te-hokkaampaan läpivientiin.

Keskusyksikön sijaintipaikan tulee olla yh-teisesti sovittu ja huolena on, että riittääkö nykyisellä Olympiakomitealla resurssit ja fokus muiden tärkeiden tehtävien lisäksi. Lahdessa halutaan ajatella isosti ja ottaa myös hallittuja riskejä. Tämä vaatii hyvää johtamista ja sille oikeita työkaluja.

19

KuopioKuopiolla tapahtumat ovat strategiassa kehityskohteena, jolla halutaan tukea aluetaloutta, matkailua ja uusasiakashan-kintaa. Myös imagovaikutukset pidemmällä aikavälillä tärkeitä.

Tapahtumia on tutkittu, mutta haasteena tiedon luotettavuus ja vertailtavuus, toden-näköisesti vaikutuksia arvioidaan alakant-tiin. Omia innovaatioita mittaamiseen on myös kehitetty yhdessä yritys- ja yliopisto-sektorin kanssa muun muassa kännykkäso-velluksen muodossa.

Tapahtumaorganisoituminen on pohdinnas-sa, koska tarvitaan taho, joka hakee ja järjes-tää tapahtumia ja tutkii niiden vaikutuksia. Tulevaisuudessa olisi hyvä olla kansallinen alaa läpinäkyvästi koordinoiva taho, joka tuotteistaa ja profiloi maan eri alueita, nostaa tiedolla johtamisen tasoa ja tukee isoimmissa hauissa, joissa esim. Kuopion omat voimat eivät riittäisi.

TurkuStrategiana on olla rohkea ja kiinnostava. Ta-pahtumien kirjo: kulttuuri, merelliset, historial-liset ja urheilu. Tapahtumilla haetaan elinkeino- ja talousvaikuttavuutta, medianäkyvyyttä sekä ympärivuotisuutta matkailuun. Urheilutapah-tumissa lisäksi: rakenne- sekä lajivaikutukset ja eri kohderyhmien liikuttaminen.

Kaupunki ei halua olla järjestäjä tai tuottaja. Halutaan luoda pitkäjänteisiä järjestäjä- ja liittokumppanuusmalleja, joissa yhdistyvät olosuhteet ja valmennuskeskusmallit. Ta-pahtumat ovat yksi kärki, jolla kumppanuut-ta tehdään. Jatkuvuus, toistuvuus ja vahvat konseptit edellä tapahtumiin, ajoittaiset arvokisat eivät nyt etusijalla.

Tutkimusten osalta on vielä kehitettävää, suurimmat tapahtumat tekevät itse arvioin-tia. Kauppakorkeakoulun kanssa on tehty matkailuvaikutusten arviointityökalu.

Tarvitaan kansallinen rakenne tiedolla johta-miseen. Tapahtumat tuottavat paljon valtion kassaan, tuen pitäisi olla suurempaa ja etu-painotteista. Olympiakomitealla pitäisi olla rooli edistää suurtapahtumien ja arvokisojen saamista Suomeen. Kunnilla ja kaupungeilla on myös sama tarkoitus, mutta valtio on nyt liian kaukana asiasta. Valtio voi olla ainoa taho, joka voi koordinoida kokonaisuutta. Sote-uudistus voi heikentää urheilu- ja tapahtuma-alan ja olosuhdeinfran kehittä-mistä, koska kaupunkien taloudellinen liik-kumavara laskee liikevaihdon laskun kautta ja pelkona on, että lakisääteiset velvoitteet ajavat esim. liikunnan kentän ohi.

KuusamoKansainväliset tapahtumat tukevat Kuu-samon imagotyötä ja edistävät alueen tunnettuutta sekä edistävät matkailun tavoitteita. Lisäksi ne innostavat nuoria urheilemaan talvilajien pariin. Tapahtumilla on myös keskeinen rooli infran kehittämi-sessä, koska ne kannustavat suorituspaik-kojen rahoitukseen.

Ruka Nordic on jo 16 vuoden ikään tullut ta-pahtuma, jonka pitäisi pystyä uudistumaan ja vastaamaan nykyajan tarpeisiin, muutoin sitä uhkaa jälkeen jääminen. Tapahtuman sisältöstrategia- ja organisaatiotyö on aloitettu yhdessä stadionin infrakehityksen kanssa. Lumilaudan-freestylen MM-2023 oli sekä infra- että sisältöhanke, tähän asiaan vielä halutaan palata. Winter Starts from Finland -markkinoinnin konsepti tärkeä, mutta ei onnistu ilman ammattiosaamista.

Riskirahastoa tapahtumien talousheilahte-luiden tasaamiseksi on yritetty saada aikai-seksi lajiliiton kanssa, ei ole vielä onnistunut intressiristiriitojen vuoksi. Kuusamossa ollaan valmiita kansalliseen yhteistyöhön tapahtumatoimialan kehittämiseksi.

20

Kuva: Taitoluisteluliitto • K

uvaaja: Sari N

iskanen

21

olympiaodotusten vuoksi. Joka tapauksessa ministeriöt ja valtio oltava läheisessä yh-teistyössä. Pienemmille liitoille perustason apua, isoimmille sparrausta ja kansallisesti ison kuvan hahmottamista ja yleisesti haku-vaiheen analysointia. Myös Suomen maa- ja urheilubrändit agendalle.

JääkiekkoliittoJääkiekkoliitolle kansainväliset arvoturnauk-set ovat tärkeitä lajin promootion ja talouden näkökulmasta (miesten MM-kisat). Suomen asema kansainvälisessä kentässä on suh-teellisen vahva, vaikkakin Kalervo Kummolan poisjäänti kansainväliseltä tasolta kahden vuoden sisällä aiheuttaa pohdintaa. Olosuh-deasiat ovat menossa parempaan suuntaan kansainvälisten hakujen näkökulmasta uusien suurhalliprojektien myötä.

Arvoturnausten myöntämisessä on lajin suurmaiden kesken sovittu kiertojärjestel-mä, joka kuitenkin on altis uusien maiden hakemuksille, joissa raha ja hakijoiden poliittiset ambitiot korostuvat. Suomi on jo hävinnyt merkittävän haun osin tästä syystä ja maailman jääkiekkopoliittinen painopiste on siirtynyt kohti itää muun muassa Neuvos-toliiton hajoamisen myötä.

Tapahtumia on mitattu kulloisenkin tapahtu-man yhteistyökumppanuuksien kautta, esim. Deloitte ja PwC.

Suomella tulisi olla kansallinen ja mieluiten valtiojohtoinen tapahtumastrategia ja sen osalta tarvitaan poliittinen linjaus. Nykyi-set rakenteet saattavat tosin olla esteenä

4.3 LAJILIITOT

AKK-MotorsportAKK-Motorsportissa arvotapahtumien pai-noarvo on korkea, taloudellisesti välttämä-tön ja se kasvaa hallitusti jatkossa. Tapah-tumia mitataan osin itse, kumppaneiden ja osin kansainvälisen lajiliiton ja muiden toimijoiden kautta. Jatkossa mittausta koh-distetaan myös lajin tunnuslukujen suun-taan. Tapahtumat nähdään osin kansallisena markkinointina, mutta niiden tulee kuitenkin olla taloudellisesti kestäviä.

AKK-Motorsport näkee tarpeen kansalliselle koordinoinnille, mikäli tuotetaan lisäarvoa joko poliittisen neuvotteluvoiman kasvuna tai synergioiden kautta. Kansainvälisissä hauissa kilpailutilanne kiristyy jatkossa ja Suomen historiallinen painoarvo heikkenee. Suomen etuina osaaminen, toisaalta turval-lisuus, laatu, asiantunteva yleisö ja menesty-vät urheilijat.

International Floorball FederationSuomessa tehdään verrokkimaita vähem-män sisäistä yhteistyötä lajien välillä kan-sainvälisen urheilupoliittisen lobbauksen, kansainvälisten liittojen luottamustoimien ja tapahtumien hakujen osalta. Suomen urheilupoliittinen kansainvälinen painoarvo perustuu maineeseen luotettavana ja sään-töjä noudattavana maana. Painoarvon kasvu edellyttää strategiaan pohjautuvaa koordi-naatiota ja hakujen resursointia. Suomi ei ole onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä lajiliittoja perustamaan keskusjärjestöjä Suomeen.

SuunnistusliittoSuunnistuksessa Jukola, FIN5-suunnistus-viikko sekä Kainuun Rastiviikko ovat vuosit-taiset merkkitapahtumat. Jukolassa kasvun rajat alkavat olla käsillä, Rastiviikoilla olisi tilaa kasvaa.

Suunnistus hakee aktiivisesti arvokilpailuja, seuraava haku 2023 tai 2025 suunnistuk-sen MM-kilpailut. Kehittämistä olisi muun muassa maan sisäisessä koordinaatiossa hakujen osalta, kansainvälisessä lobbauk-sessa ja lupaprosessien hallinnassa.

Suunnistus tutkii tapahtumiaan säännölli-sesti, ympäristötutkimuksella on painoarvoa lajin luontosuhteesta johtuen.

Keskusyksikkö voisi sijaita Olympiakomitean alaisuudessa, koska kansainväliset tapahtu-mat tukevat maan huippu-urheilubrändiä

GolfliittoKansainvälisiä tapahtumia järjestetään strategisesti ja aktiivisesti pelaajakehityk-sen ja lajin näkyvyyden vuoksi, vaikka lajia ei vielä mielletä massayleisölajiksi. Liitto ei mielellään kanna tapahtumien talousriskejä ja siksi se keskittyy enemmän amatööriki-soihin. Tapahtumaosaamista on paljon esim. johtamisen ja tuomaritoiminnan alueilla. Ammattilaiskisoissa talousresurssit tulevat vastaan mitä suuremmasta kisasta on kyse. Tapahtumia mitataan satunnaisesti, tosin kentät mittaavat asiakastyytyväisyyttä ja huolehtivat myös kestävän kehityksen pro-sesseista. Suomen kansainvälinen vaikutus-valta kohtalainen, mutta ei samalla tasolla

esim. Pohjoismaisessa vertailussa johtuen kansainvälisten tapahtumien määrästä. Am-mattilaiskiertueet päättävät itse asioistaan ja siellä raha on sidoksissa valtaan. Tulevaisuudessa tarvitaan ketterä osaami-syksikkö Olympiakomitean ulkopuolelle, joka koordinoi hakuja, tuntee kaupungit ja jolla on suorat yhteydet päättäjiin. Alan edun-valvonta, yhteys matkailuun ja mahdollinen hankintayksikkötoiminta myös agendalla.

PalloliittoKansainvälisiä tapahtumia järjestetään ja haetaan aktiivisesti ja hyödyt ovat mo-nitasoisia: talouden tukeminen, lajien kansallinen levinneisyys, urheilijapolku, suorituspaikkakehitys ja seurojen elinvoima. Liitolla oma kahdeksan henkilön tapahtu-mayksikkö ja kansallisesti verraten suuri budjetti (1,4 M€). Liitto vastaa pitkälti järjes-telyistä. Haasteina kansainvälisen liiton kas-vavat vaatimukset, asiakkaiden odotukset elämyksellisyydestä ja kumppanihankinta sekä vapaaehtoisten rekrytointi.

Tapahtumia tutkitaan varsin aktiivisesti, vaikkakin tiedon jalostamisessa olisi kehit-tämistä. Suomen kansainvälinen vaikutus-valta vertautuu kansainväliseen menestyk-seen. Tosin merkittäviinkin erityistehtäviin on valittu suomalaisia. Jatkossa pitäisi kehittää tieto- ja perintöjohtamista ja tutkia synergioita palveluissa, jotka yhdistävät kaikkia tapahtumia.

Koordinoivan tahon sijaintipaikkana Olympiakomitea voi olla haastava lajille

22

AmpumahiihtoliittoMaailmancup ja IBU-cup tapahtumat ja sta-tus ovat liitolle strategisesti sekä taloudelli-sesti tärkeitä. Kisojen järjestämisoikeudesta käydään kovaa kilpailua, jossa menestys perustuu läheisiin IBU-suhteisiin: A-lisens-sin säilyminen edellyttää lajin harrastajia, ympärivuotisuutta ja olosuhdekehitystä.

Järjestäjä kantaa tapahtumien taloudelliset riskit. Kunta ja kaupunki, maakuntayh-teisöt sekä elinkeinoelämä tärkeimmät sidosryhmät, lajiliitto koordinoi. Järjestäjä on kisojen virallinen hakija ja IBU järjestää niille säännöllisesti koulutusta. Kontiolahti kilpailee kiertävällä statuksella n. 5-6 muun järjestäjän kanssa vuosittain kahdesta tai kolmesta Maailmancupista. Sijaintipää-tökset käytännössä tekee IBU:n tekninen komitea. Kriteerinä lajin suosio, kiinnos-tavuus/katsojamäärä paikalla ja tv:ssä. Kontiolahden vahvuutena kisaorganisaatio, varmat lumiolosuhteet, toimivat järjestelyt ja hyvä palaute joukkueilta ja IBU:lta sekä sekä majoituksen läheisyys ja logistiikka. Kontiolahti on myös lobannut jo 25 vuoden ajan stadioniaan.

Jatkossa valtion tuen selkeä kohdistuminen olosuhteiden ylläpitoon sekä hakuproses-siin, jossa järjestäjää lobataan suunnitel-mallisesti ja pitkäjänteisesti.

toiminnan tehostamiselle. Hakuvaiheen ammattimaistaminen, tukirahoituksen kanavointi ja pienempien lajien osalta myös tukipalvelut olisivat hyödyllistä toimintoja. Muilta osin jääkiekko pärjää hyvin itsenäi-sesti oman vahvan osaamisen ja organisaa-tionsa turvin.

UimaliittoSuomen Uimaliitto näkee tapahtumat strategisesti tärkeinä nuorten urheilijoiden kehittämisen ja seuratyön sosiaalisten sekä osaamisen kehittämisen kautta. Tapahtu-mien tulee olla taloudellisesti riskittömiä ja jopa tuottavia urheilun kehittämisinvestoin-tien näkökulmasta ja niitä halutaan kehittää asiakaslähtöiseen suuntaan.

Suomen asema kansainvälisissä hauissa ei ole erityisen vahva ja suurtapahtumat ovat osin luisumassa Suomen ulottumattomiin nousevien kynnysrahojen ja operaatiokus-tannusten kautta. Myös kansainvälisen tason suorituspaikkojen puute on tulossa esteeksi.

Uimaliitto ei mittaa tapahtumiaan järjestel-mällisesti, mutta olisi tarve luoda tiedolla johtamisen kulttuuria muun muassa perus-teluna kaupungeille uimahallien tapahtu-makäytön osalta. Valtion tulisi myös päättää ovatko suurtapahtumat Suomelle kansalli-sesti tärkeitä. Strategia sekä organisoitumi-nen tulisi luoda sen mukaisesti.

Uimaliitto kokee, että keskittäminen antaisi lisää kansainvälistä voimaa hakutilanteissa ja sisäinen koordinaatio helpottaisi järjes-

tämistä ja paremman kalenteri- ja resurs-sisuunnittelun kautta. Myös yhteisiä ja alati laajentuvia järjestämisen osaamisalueita, palveluita ja Suomen urheilubrändin johta-mista tulisi pohtia.

HiihtoliittoSuomen Hiihtoliitolle kansainvälisillä tapahtumilla on keskeistä merkitystä liiton varainhankinnalle kansainvälisten mediaoi-keusmaksujen muodossa. Nuorten urheili-joiden näyttöpaikat ja yleinen lajipromootio korostuvat myös vahvasti. Tapahtumat kytkeytyvät merkittävästi huippu-urheilun kehittämiseen ja sen näkyvyyteen. Paikal-listasolla seurojen talous ja elinvoima sekä elinkeinovaikutukset ovat myös merkittäviä hyötyjiä tapahtumista. Liiton omaa riskiä tapahtumissa on hajautettu ja pienennetty viime vuosina.

Erityismainintana Suomi on ainoa maa maailmassa, joka järjestää kaikissa FIS:n lajiryhmissä (paitsi lumilautailu) maailman-cupkauden avauskilpailut. Tämän media- ja markkinointiarvoa ei pystytä läheskään täysimääräisesti hyödyntämään nykyresurs-seilla. Vuosittaisia maailmancuptapahtumia ei tutkita järjestelmällisesti, eikä kokonais-vaikuttavuutta tunneta.

Toimintojen keskittämisen osalta sijain-tipaikka riippuu tehtävien painotuksesta (esim. urheilu/matkailu/kulttuuri) ja tärkeää olla tarpeeksi riippumaton. Haettava tehok-kuutta, hakuvaiheen oikeanlaista ja riittävän laajaa käynnistämistä. Kokonaisvaikuttavuu-den mittaaminen olisi myös kansainvälisen

medianäkyvyyden euromääräisen hyödyn osalta tarpeellista. Haasteena tiedon yhden-mukaisuus ja vertailtavuus eri tapahtumien ja lajien kesken.

AmpumaurheiluliittoAktiivinen kansainvälisten tapahtumien järjestäjä lajissa, jossa yhteensä kahdeksan lajia, näistä neljä olympialajeja. Liitolla on talousriskejä tapahtumissa; realisoitui il-ma-aseiden Vierumäki 2012 EM-projektissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki erittäin tärkeä liitolle, jonka seuroilla merkittävä roo-li tapahtumissa. Ampumaurheiluliiton omat henkilöresurssit pienet.

Tapahtumilla haetaan näkyvyyttä, huip-pu-urheiluyhteys on heikkoa eikä talou-dellista voittoa ei ole tehtävissä. Uhkina esim. EU:n mahdollinen lyijykielto tai muu sääntely. Tapahtumia ei tutkita järjestelmällisesti ja ympäristöasiat ovat ampumaratojen hyvässä hoidossa. Mahdollisuuksina uudet kohderyh-mät, kuten metsästäjät ja e-urheiluyhteistyö.

Jatkossa korkean tason ”haku-selkänoja” olisi tarpeen. Liittojen ja tapahtumien väli-nen yhteistyö, data- ja vapaaehtoispankki sekä lajien ja kisojen yhdistämisen koordi-nointi voisivat olla kehityskohteina.

23

Kuva: K

oripalloliitto, Koripallon E

M-kisat kuvapankki• K

uvaaja: Tuomas Vitikainen

24

VoimisteluliittoLiitolla selkeä strategia hakea ja järjestää kansainvälisiä tapahtumia vuosittaisen Maailmancupin ja määrävuosin arvokilpai-lujen muodossa. Lajien promootio, seurojen elinvoima ja Suomen poliittinen painoarvo kansainvälisessä lajiyhteisössä syinä aktii-viselle järjestämiselle. Liitto vastaa järjeste-lyistä ja kantaa riskit. Haasteina kasvaneet kustannukset (esim. turvallisuusjärjestelyt) ja kansainvälisen liiton järjestelyehdot ja lisääntynyt kilpailu kansainvälisissä hauissa. Tapahtumia tutkitaan, mutta toivotaan lisää vertailtavuutta saadulle tiedolle.

Keskusyksikön tulisi sijaita Olympiakomite-an ulkopuolella ja sen tulisi helpottaa avus-tusten hakua ja läpinäkyvyyttä, huolehtia Suomen kansainvälisestä brändistä ja vah-vistaa hakuja. Myös kaupunkien keskinäinen yhteistyö, neuvotteluvoima ja edunvalvonta muun muassa lainsäätäjään kaipaavat lisävoimia. Jonkun tulisi myös haistella uusia tapahtumaformaatteja ja pohtia huip-pu-urheilun suorituspaikkarakentamisen, kansainvälisten tapahtumien ja kaupunkien yhteyttä. Palvelut yhdeltä luukulta ja myös kulttuuri voisi olla mukana.

YleisurheiluliittoLiiton kansainvälisessä tapahtumastrate-giassa taloutta, lajin promootiota ja huip-pu-urheilua halutaan edistää nuorten ja aikuisten arvokilpailuiden kautta ja riskien jako sovitaan tapauskohtaisesti. Haasteena kuluttajien käyttäytymisen ennustaminen. Poikkeuksena aikuisten MM-kisojen haku johtuen kansainvälisen liiton ehdoista ei ole mahdollista, niitä hakevat tällä hetkellä käytännössä ei-demokratiat poliittisilla agendoilla. Potentiaalia nähdään massalii-kuntatuotteissa ja liikuntaturismissa, jota liitto edistää itse sekä oman markkinointi-yhtiönsä kautta. Liitolle strategisesti tärkeät tapahtumatuotot säätiöidään ja käytetään toimintaan vuosittaisavustuksen kautta. Suomen asema kansainvälisissä liitoissa (IAAF ja EA) hyvä, mutta riskinä henkilösi-donnaisuus ja jatkuvuus.

Liitto hakee kansainväliset tapahtumat suoraan kansainvälisiltä liitoilta ja JK:n muodostaa kaupunki, liitto ja seura. Tapah-tumia tutkitaan kohtuullisen hyvin ja tietoa hyödynnetään.

Keskusyksikön tulisi huolehtia alan edun-valvonnasta, sisäisestä koordinaatiosta ja verkostosta ja sen tulisi keskittyä vain urheiluun. Yksikkö voisi toimia joko Olym-piakomitean tai ministeriön alaisuudessa, riippuen strategiasta ja olisi hyvä olla suur-tapahtumien ohjausryhmä. Tapahtumien talousyhtälön taustatyö, sekä riskien hallinta olisi tärkeää ja myös urheilujohtamisen kehittämistä voisi harkita.

KoripalloliittoKoripalloliitto haluaa jatkaa Susijengin tari-naa muun muassa järjestämällä aktiivisesti kansainvälisiä tapahtumia. Taloudellinen voitto plussaa, mutta ei välttämätöntä. Tärkeintä lajin promootio, elämykset ja oman joukkueen menestys. 2023 MM-lohkovaihe-haku on analysoitu, mutta ei mahdollinen omilla resursseilla, pitäisi olla kansallinen hanke. Kansainvälisen liiton sopimuksissa myös valtiot asiakkaina, tämä on Suomelle haaste.

Suomen kansainvälinen painoarvo on noussut kohtuulliselle tasolle lisääntyneiden komiteapaikkojen myötä (Zitting, Hakala, Dettman). Tapahtumia on tutkittu yleisö- ja vaikuttavuustutkimuksin osin itse ja kan-sainvälisen liiton kautta (PwC) ja on pyritty tuottamaan kollektiivista tietoa.

Tulevaisuudessa koordinaatio voisi olla Olympiakomitean alaisuudessa, yhden luukun toiminto, jolla on neuvotteluvoimaa, verkostoja, tietoa, kestävän kehityksen työkaluja ja brändiosaamista. Myös poh-dittavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön huippu-urheilutukien ja kansainvälisten tapahtumien yhteys sekä suorituspaikkara-kentamisen, OKM:n tukien ja huippu-urhei-lukehityksen selvä keskinäinen riippuvuus. Myös yhteys matkailuun olisi oltava osana toimintaa.

TaitoluisteluliittoTaitoluisteluliitto haluaa olla aktiivinen ja nä-kyvä kansainvälinen toimija ja tapahtumien hakija. Suomella on hyvä kansainvälinen maine. Lajinäkyvyys, kansainvälisellä kar-talla pysyminen ja taloudellinen tulos syinä aktiivisuudelle. Hauissa ei kynnysmaksuja ja Taitoluisteluliitto pärjää niissä pitkälti yksin. Uhkina kotimaan hallien kustannustaso ja suomalaisten taitoluistelijoiden putoami-nen kärkipaikoilta, mikä laskee Suomen painoarvoa kansainvälisessä liitossa. Myös Ylen tv-tuotannon nousevat kustannukset huolestuttavat.

Tavoitteena on nostaa Finlandia Trophy Challenger Cupista vuosittaiseksi Grand Prix -kilpailuksi. Tämä vaatisi lisää resursseja ja kansallista tukea liiton oman toiminnan tueksi. Yleisesti liitto on tapahtumien vas-tuullinen järjestäjä ja kantaa myös talous-riskit itse. Tapahtumia tutkitaan ja tietoa jaetaan avoimesti seurakenttään.

Tulevaisuudessa liiton oman urheilusisältö-osaamisen lisäksi olisi lisättävä kansallista koordinaatiota ja osaamisen kehittämistä eri tapahtumien välillä. Myös ilmainen palvelu, jossa olisi konsulttiapua tarjolla tarpeen tulle olisi tervetullutta.

25

Tapahtumia on osin tutkittu, mutta ei jär-jestelmällisesti, Suomessa käytetty data on perintöä muiden maiden suurtapahtumista.

Jatkossa pitää tehostaa tiedolla johtamista ja hakuja edeltävää analyysiä. Myös maa- ja matkailu-, sekä urheilun brändityö, tuki-rahoituskanavat ja maan sisäinen olosuh-dekoordinointi tarvitsevat päällekatsojaa. Sijoituspaikasta ei ehdotonta näkemystä, laaja-alainen vastuu viittaisi kuitenkin Busi-ness Finlandin kaltaisen toimijan suuntaan.

Elektronisen urheilun liittoLaji kasvaa nopeasti ja Suomi on edelläkä-vijä osaamisessa. Myös opetus- ja kulttuu-riministeriö tukee lajia taloudellisesti. Lajin tavoite on ehkäistä syrjäytymistä, tavoittaa nuoria ja kehittää pelaajia. Lajin olympiahaa-veita on nostettu kansainvälisillä areenoilla. Kansainvälistä tapahtumastrategiaa ei ole kirjattu, mutta pienempiä tapahtumia järjestetään mm. tapahtumayhtiöiden ja opiskelijoiden kanssa, myös omat SM-kisat nyt fokuksessa. Kansainvälisen tapahtuman palkintorahan suuruus määrittää vahvasti osallistujien tasoa.

Lajin MM-kisat omistaa kansainvälinen liitto, mutta muut formaatit (esim. Overwatch ja International) ovat täysin kaupallisia. Liiton resurssit eivät yksin riitä ison kansainvälisen tapahtuman hakuun ja läpivientiin, mutta kansallisella strategialla isompi tapahtuma ei olisi mahdoton resursoida.

Lajilla olisi käyttöä yleiselle tapahtu-maosaamiselle ja tapahtuma-alan sisäiselle tiedonvaihdolle. Suorituspaikat riittäviä tällä hetkellä.

TennisliittoTenniksen strategiassa ei ole erillistä kan-sainvälistä tapahtumakirjausta, silti tapah-tumia järjestetään aktiivisesti. Tapahtumat eivät ole taloudellisesti kannattavia ja esim. Davis Cupin hyödyntäminen vaikeaa johtuen kansainvälisen liiton lyhytjänteisestä myön-tämispolitiikasta. Suomella hyvät kansain- väliset suhteet, tosin äskettäin hävitty

kansainvälisen liiton puheenjohtajakisa olisi ollut ehkä voitettavissa

Suomen oma ATP-turnaus ollut haaveena, mutta omat resurssit eivät siihen riitä. Sat-saus nyt nuorten kansainvälisen 1. kategori-an hakuun, joka edistää pelaajapolkuja.

Tapahtumien, suorituspaikkasuunnittelun ja huippu-urheilukehityksen yhteys on tennik-sessä erittäin selvä ja se vaatisi lisäkoordi-nointia. Uhkina nykyisille tapahtumille ovat nousevat palkintorahamääräykset. Tapahtu-mia tutkitaan vain satunnaisesti

Jatkossa olisi hyvä olla taho, joka kerää tiedon yhteen paikkaan ja tuntee kaupun-kien ja suorituspaikkojen resurssit. Myös tiedolla johtamiselle ja sen koordinoinnille on tilausta.

Ski Sport FinlandAlppi- ja freestylehiihdon lajiliitolla ei ole kir-jattua kansainvälistä tapahtumastrategiaa. Tapahtumat ovat kuitenkin keskeisiä talou-delle, huippu-urheilukehitykselle ja kump-panihyödyntämiselle. Lisäksi maailmancup-järjestäjästatus kansainvälisessä liitossa on tärkeä. Uhkana nähdään huippu-urheiluta-son laskeminen, lumipulauhka on taklattu lumivarastoilla. Kansainväliset tapahtumat suurin vaikuttava tekijä olosuhderakentami-sessa sekä alppi- että freestylehiihdossa.

Suomelle tarjotaan alppihiihdon City-maa-ilmancupia kaudesta 2020−21 alkaen, liiton resurssit eivät yksin tule riittämään. Liitto

teki freestyle-lumilaudan MM-2023 pro-jektista kannattavuusanalyysin ja vetäytyi hankkeesta. Tapahtumia on tutkittu ajoittain mm. Laatutonni.fi-hankkeen kautta.

Jatkossa hyvin resursoitu osaamisyksik-kö voisi toimia esim. Business Finlandin alaisuudessa ja ohjata tiedolla johtamista ja urheilu-/maabrändityötä sekä valvoa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi alan arvostuksen nosto, elinkeinovaikutuk-set, matkailumarkkinointi, suorituspaikkojen jatkuva kehitys ja kokonaiskoordinointi suh-teessa huippu-urheiluun ja valtion tukeen nousevat esiin.

SalibandyliittoLajilla on kasvustrategia, jossa kansainvä-liset tapahtumat näyttelevät merkittävää roolia. Etenkin miesten n. 10 vuoden välein haettavat MM-kisat tuottavat voittoa, joka käytetään lajin kehittämiseen. Muut tapah-tumat järjestetään yleisen kehittämisen näkökulmasta. Haetaan myös kumppanuus-hyötyjä ja huippu-urheilumielikuvaa lajille, joka vielä hakee olympiastatusta.

Lajin mahtimaat Suomi, Ruotsi, Tsekki ja Sveitsi koordinoivat kansainvälistä toimin-taa keskenään, mutta idästä nousee uusia maita mukaan kilpailuun, kuten Kiina. Käyn-nissä on MM-2020 projekti, joka tehdään jo ammattivoimin aiemman oto-toiminnan sijaan. Olosuhteissa on vielä haasteita ja liitto takaa n. 3 M€ budjetilla toimivan tapahtuman talousriskit.

26

Kuva: Visit Lahti, S

un Lahti

27

Kuva: Visit Lahti, S

howtanssin S

M

28

Salpausselän kisatSalpausselän kisat ovat jo lähes sata vuotta vaalineet lahtelaista kulttuuri- ja suomalais-ta urheiluperintöä. Kisat savuttavat kym-menien miljoonien kansainväliset tv-kat-sojaluvut ja tv-miljoonayleisön kotimaassa. Tavoitteena on tehdä kisoista massojen ”must go” -viikonloppu hyvällä palvelulla ja laadukkailla elämyksillä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta, rahasta ja huomiosta kiristyy jatkuvasti. Siksi teknisesti laadukkaasti toteutetut kisat eivät takaa automaatti-sesti yleisön ja yrityksen kiinnostusta tulla paikanpäälle. Kisojen n. 1M€ budjetista kansainvälisen liiton sekä mediayhtiöiden vaatimukset lohkaisevat valtaosan.

Suorituspaikkavaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja niiden nykyaikaistamiseen investoitiin Lahti2017-projektissa. Järjestä-jää velvoittavien sopimusten kustannuksissa on nouseva trendi ja siksi talousyhtälö on haasteellinen. Puskurit esimerkiksi sääris-keihin ovat liian pienet. Investoinnit asiakas-kokemukseen, markkinointiin ja viestintään ovat hyvin rajalliset suhteutettuna urheili-joita, mediaa ja kansainvälisiä kumppaneita koskevien sopimusehtojen kuluihin.

Jotta tapahtumat voivat generoida jatkos-sakin miljoonia euroja hyvää omalle alueelle ja Suomeen, olisi huolehdittava tapahtu-mantekijöiden hyvinvoinnista esimerkiksi tehokkaalla edunvalvonnalla kansainväli-sissä urheilujärjestöissä sekä mahdollisilla tapahtuma-avustuksilla.

4.4 TAPAHTUMAT

Helsinki Horse ShowVuodesta 1985 vuosittain järjestetty FEI-World Cup -liigan osakilpailu järjeste-tään kolmen vuoden kansainvälisellä sopi-mussyklillä ja oy-pohjalta. Suomen Ratsas-tajainliitolla on koordinoiva rooli. Budjetti n. 1,8 M€ ja 500 henkilön vapaaehtoisryhmä on Euroopan suurin. Kisalla oli 2000-luvun taan-tumassa haastava tilanne palkintosummien noustua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki auttoi tässä merkittävästi. Taloudellisesti kisa on voitollinen/tappiollinen vuorovuosin. Kansainvälisellä tasolla jatkuva lobbaus tar-peen. Helsinki kisaa maailman kovimmassa lohkossa, mutta on kaukana lajin massa-keskipisteestä ja hevosten kuljettaminen haastavaa. Lajin kansainvälisten tapahtu-mien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Tapahtumalla, jolla on laaja kävijämäärä ja mediahuomio, on merkittävä tehtävä lajin tunnettuuden kasvattamisessa ja harrastajamäärien kehittämisessä.

Mittausta kehitetty kohderyhmäkohtaiseksi ymmärrykseksi, myynnin ja markkinoinnin tehoa lisätty hyvin tuloksin. Riskinä lähi-tulevaisuudessa Helsinki Garden -hanke, välivuosia ei voida pitää, tilanne auki. Huippu-urheilumerkitys suuri, kotimaan ratsastajat saavat lisäpaikkoja sekä omassa että kansainvälisissä kisoissa. Kilpailuetuina paras kenttäpohja, kansainvälinen huippu ratasuunnittelijana, sujuvat järjestelyt ja kansainvälinen poliittinen vaikutusvalta Tom Gordinin kautta. Palkintorahoissa hävitään verrokeille.

Jatkossa pitäisi voida investoida kasvuun, olla enemmän lobbauslihaksia ja mahdol-lisesti säästää hankinnoissa. Kansallinen koordinoiva riippumaton taho, joka toteuttaa valtiollista suurtapahtuma-agendaa olisi tarpeen, jotta jatkossakin pärjätään. Myös vertailukelpoista tietoa tarvitaan lisää.

Paavo Nurmi GamesVisio: Paavo Nurmi Games maailman top 10 joukkoon. Strategia on ohjannut toimintaa ja mahdollistanut kasvun, yhteistyö kaupungin kanssa on ollut avain menestykseen. Urhei-lutapahtuma, joka haluaa olla sosiaalisesti merkittävä ja niiden arvostus on kasvussa.

Tapahtumalla ei ole suoraa ulkoista uhkaa kansainvälisellä tasolla, muutoin haasteena kapea organisaatio ja jaksaminen. Kehitys-kohteina talouden kehittäminen ja olosuh-dekehitys.

Muutoin tapahtumilla haasteina: tapahtu-man oman kilpailukyvyn kehittäminen, maan sisäinen kilpailu ja kansainvälinen asetel-ma (kansainväliset liitot ja kilpailu muita vastaan). Unelma elää noususta ylimmälle tasolle, kivijalkaa pitää ensin leventää ympä-rivuotisen ja olosuhdekehittämisen kautta.

Olisi määriteltävä yhteinen malli, jossa rahoituksen kohde tietää vastuunsa ja tiedolla johtaminen palvelisi kehitystä. Yhteisöllisen pääoman merkitys on pystyt-tävä mittaamaan. Ammattimainen tapahtu-maorganisaatio mahdollistaa kasvun. Lisäksi harkintaan valtion tukipolitiikka, sen määrä verraten urheilun tuomiin hyötyihin ja sen kääntäminen menestyksen tukemiseen.

Ruka NordicTalvi alkaa FIS-lumilajeissa Suomen Lapista, tätä ei nyt voida kansallisesti mitenkään hyödyntää. Huippu-urheilulla, liikuntamat-kailulla ja tapahtumatoiminnalla tärkeä rooli alueelle ja niitä vaaditaan. Resurssit, johtaminen, uudistuminen, vapaaehtoistyö ja talous kuitenkin koetuksella. Ruka-Nordic toimii, mutta olisi paljon kehitettävää. Har-tiat kuitenkin kapeat paikallisesti ja myös liitolla.

Kansainvälinen kilpailu kovenee mäkihy-pyssä, jossa uusia maita on tullut mukaan kuvaan ja hakuja tehdään valtiojohtoisesti. Tehtiin selvitys 2023 freestylen ja lumilaudan MM-kisoista, mutta vetäydyttiin toistaiseksi. Georgian valtio halusi kisat ja sai ne keväällä 2018.

Jatkossa tarvitaan tukea yhteyksissä maan sisäisiin verkostoihin, hakuihin, strategiseen huippu-urheilu- ja tapahtumaolosuhde-kehitykseen sekä tiedolla johtamiseen. Tapahtumien sekä kovat että pehmeät arvot olisi mitattava. Ei kuitenkaan saa tulla lisää kerroksia hallintoon.

29

4.5 YleYlen tehtäviin ei ole kirjattu, että Ylen pitäisi osallistua kanainvälisten tapahtu-mien televisioinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen, ellei sillä ole suoraa vaikutus-ta erityisoikeuksien hintaan. Ohjetta on tar-kennettu viime vuosien aikana, kun median murros ja rahoituspohjan muutos ovat ohjanneet Ylen ajattelemaan enemmän asi-akkuus edellä. Tästä johtuen Ylen strategia ei tällä hetkellä luo Suomelle kilpailuetua kansainvälisessä tapahtumakentässä.

Ylellä on kuitenkin vahva intressi toimia urheilun ja tapahtumien tukijana, mikäli keskinäinen yhteistyö Ylen ja ”Oy Suomiur-heilu Ab:n” kanssa kehittyy ja mikäli Ylen taloudellisen tuen määrää ja kohdennusta voitaisiin määritellä uudelleen Ylen johdon ja poliittisten päätösten kautta.

4.6 SUOMEN OLYMPIAKOMITEA JA SPORT FINLAND

Kansainvälisten tapahtumien ja urheilupo-liittisen vaikuttavuuden funktiota on synny-tetty Suomeen jo vuodesta 2004 alkaen ensin Finngerprint-hankkeen alaisuudessa ja sittemmin Sport Finlandin alla vuodesta 2010. Rahoittajina ovat toimineet Veikkaus ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Esimerk-kiä on haettu muun muassa Sport Event Denmarkin mallista vuonna 2016.

Koordinaatiotoiminto on tuottanut osan sille osoitetuista palveluista, mutta se ei toistaiseksi ole vakiinnuttanut asemaansa uskottavana palveluorgaanina ja voidaan kysyä että onko sillä riittävää lisäarvoa nykyisessä muodossaan. On siis syytä tarkastella tämän funktion perustehtäviä, tuotettavia lisäarvoja, organisoitumista ja resursointia siten, että se paremmin pal-velisi Suomen urheilun brändin, kansain-välisten tapahtumien ja vaikuttavuuden tarkoitusperiä.

4.7 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖOKM on jo 10 vuoden ajan rahoittanut kansainvälisten tapahtumien koordinaa-tiotyötä. OKM edellyttää, että urheiluperhe antaa asialle riittävää painoarvoa, joka näkyy strategisina valintoina, osaamisena ja tiedolla johtamisena.

OKM on avoin keskustelulle organisoi-tumis- ja rahoitusmallista, jolla asiaa jatkossa hoidetaan, mikäli tuotettu lisäarvo pystytään osoittamaan. Urheilun ja kulttuurin yhdistäminen on vaihtoehto ja sidosryhmäkenttä voisi myös laajentua kohti matkailua ja yrityssektoria. Asiaa on nyt jo pitkään pohdittu ja Suomi on asiassa edelleen kehitysvaiheessa, siksi olisi tär-keää saada selkeä toimintaehdotus vuoden 2018 aikana.

30

4.8 MUUT LÄHTEET Koonti vierailusta Sport Accord 2018 -tapahtumaan sekä haastattelut

Sport Accord 2018Tapahtumien vaikutusten mittaaminen ja niiden vertaaminen muihin tapahtumiin, kaupunkeihin ja maihin on nouseva trendi ja siinä korostuvat talousvaikutukset ja yhä enemmän myös sosiaalisten vaikutusten ymmärrys. Urheilun rooli yhteiskunnassa kasvaa entisestään vastuullisuuden, sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten korostu-misen kautta. Globaalissa urheilukentässä syntyy jatkuvasti uusia lajeja ja uusia moni-lajitapahtumia. Lisäksi elektronisen urheilun ja naisten ammattiurheilun kasvu lisäävät tapahtumien määrää ja kirjoa.

Esimerkiksi Skotlanti, Tanska, Uusi-Seelanti ja Kanada ovat jo n. 10 vuoden ajan toteut-taneet kansallista suurtapahtumastrate-giaa tätä tarkoitusta varten perustettujen yksiköiden kautta. Skotlanti on pystynyt osoittamaan 10 vuoden aikana 35 M€ tapahtumatukien kautta n. 870 M€ lisätulot kansantaloudelle. Myös kansalliset tiedolla johtamisen mallit etenevät nopeasti, kansal-linen tapahtumaindeksimalli on jo käytössä mm. Kanadassa ja kehitteillä useissa mais-sa, viimeisimpänä Kiina.

Visit Finland: yleisestiUrheilutapahtumat ovat markkinointia ku-luttajamatkailulle, jossa ympärivuotisuus on nyt trendi. Kisoja on kuitenkin hyödynnetty matkailussa aika vähän. Talvilajit tukevat paremmin Suomen maakuvaa juuri nyt. Visit Finland on aloittanut panostukset urhei-lumatkailuun hiljattain ja se on kasvussa. Tapahtumilla pitäisi olla kannattavuuslas-kelmat yhteiskunnan varojen käytön osalta.

Luonteva paikka mahdolliselle keskusyksi-kölle voisi olla Business Finland. Matkailu, kulttuuri ja urheilu voisivat hyvin toimia yhdessä. Myös kansainvälisille House Fin-land -projekteille pitäisi saada vastuutaho. Vuosittaisen matkailijatutkimuksen tekee TEK Oy, jossa laadullinen ja määrällinen tieto yhdistetään. Isoja konsulttitaloja ei ole käytetty kustannussyistä.

Visit Finland: urheilumatkailuVisit Finland on aloittanut urheilu- ja kou-lutusmatkailufunktion, jossa kumppaneina esim. seitsemän eri hiihtokeskusta. Kiina on yksi tavoitemarkkina. Markkinan kokoa ei tie-detä vielä, koska sitä ei ole voitu mitata. Ainoa tietämys perustuu rajahaastattelutietoon, joka tehdään joka toinen vuosi. Kansainväliset tapahtumat eivät ole toistaiseksi agendalla, vaikka esim. massaliikuntatapahtumiin liitty-vän matkailun potentiaali on tunnistettu.

Markkinoinnissa käytetään muun muassa mielipidevaikuttajien käyntejä Suomessa. Outdoors Finland -projekti on myös markki-nointikeino, jolla parannetaan ja markkinoi-daan muun muassa ulkoilureitistöjä.

Jatkossa tulisi pohtia yhteistä kansainvälistä maakuvabrändiä (urheilu, messut, kongres-sit, matkailu). Kaupunkien profiilit olisi tuotava paremmin esiin. Lisäksi keskitetty toiminto voisi olla Business Finlandin alai-suudessa ja sitä tulisi resursoida riittävästi halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi.

SJTM rySponsorointi ja tapahtumamarkkinointi ry on edunvalvoja ja osaamisen kehittäjä spon-soroinnin ja tapahtumarkkinoinnin alueella. Sen jäseniä ovat tyypillisesti sponsoroinnin ja tapahtuma-alan toimijat, yritykset ja yhdistykset. Se on aloittamassa tapah-tuma-alan tunnuslukujen selvittämistä syksyllä 2018

Yhteenlasketut tapahtumajärjestäjien budjetit antavat kuvan tapahtumamarkkinan koosta, jota voidaan seurata trendinä vuosit-tain, kuten nyt jo seurattava sponsorimark-kina. Sponsor Insight toteuttaa tutkimusta ja mallia on haettu Ruotsista.

Yhdistys näkee alan osaamisen kasvattami-sen ja ammattitaidon, sekä koordinaation tärkeänä ja se haluaa olla mukana muutok-sessa, koska sillä on lisäarvoa alalla toimivil-le yrityksille ja markkinoinnin suunnittelulle. Myös tavarantoimittajien näkökulmasta etukäteisuunnittelulla ja kansallisella koor-dinaatiolla olisi tilausta.

Kuva: Visit Jyväskylä• Kuvaaja:Neste Ralli

31

4.9 VERROKKIMAATHaastateltu Bangkokissa Sport Accord 2018 -tapahtuman yhteydessä

Uusi-SeelantiNewzealand.com toimii koko maan bränd-inä, tätä edeltävästi oli jo vuodesta 2005 toiminut ”New Zealand Development Fund”. Sitä tukee ”New Zealand Story”, joka keskittyy maan elinkeinoelämän vahvista-miseen. Nykyinen seitsemän hengen New Zealand Major Events -organisaatio on osa valtionhallintoa ja se toimii n. 6 M€ budjetil-la, joka kanavoidaan elinkeinoministeriöstä. Toiminto kattaa urheilu- ja kulttuuritapah-tumat ja tavoitteena ovat ”kattavat elinkei-nopoliittiset ja sosiaaliset hyödyt”. Mallilla ollaan jo voitu osoittaa vahvasti positiivista ROI:ta ja jatkossa myös sosiaalisten hyötyjen mittaaminen nousemassa tärkeäksi.

Rygbyn 2005 MM-epäonnistumisen jälkeen on perustettu myös ”suurtapahtumien ohjausryhmä”, jossa istuu esim. merkit-tävimpien ministeriöiden edustajat. Toiminto keskittyy hakuvaiheeseen, jossa arvioidaan hanketta yleisesti kansallisen edun nimissä ja simuloidaan saavutettavia etuja itse ke-hitetyillä tiedolla johtamisen työkaluilla.

Kuva: Visit Tam

pereen kuvapankki • Kuvaaja: K

yösti Karila

32

KanadaCanadian Sport and Tourism Alliance on riippumaton yhdistys, joka rahoittaa toi-mintansa n. 500 jäsenen jäsenmaksuilla, tutkimuksilla ja vuosittaisilla messuilla. Kuuden hengen ja n. 0,7 M€ budjetilla to-imiva yksikkö aloitti toimintansa 2000-luvun alkupuolella urheiluturismin kasvun myötä.

Kanadassa ”Destination Canada” hoitaa matkailun ja on samalla läheisessä suhtees-sa tapahtumayksikköön. Yksikön funktiona on toimia alan edunvalvojana, osaamisen kasvattajana ja kansallisen ja kansainvälis-en tason välittäjätahona. Yksikkö ei rahoita tapahtumia, vaan auttaa osaamisessa ja on kehittänyt erilaisia alustoja, joiden avulla järjestäjät voivat suunnitella omia toimintojaan. Työkaluista osa on ilmaisia ja kehittyneemmät versiot maksullisia. Jäsenmaksut vaihtelevat esim. kaupungin koon mukaan, esim. yli 500.000 asukasta/jäsenmaksu n. 2700 €/vuodessa.

33

SveitsiSveitsi on tutkinut tapahtumatoiminnan keskittämistä sisäisesti jo vuodesta 2006 esikuvanaan ”Tanskan malli”. Keskittäminen ei kuitenkaan tule todennäköisesti onnistu-maan johtuen maan neljästä eri kulttuuri-pohjasta

Nyt kantonit, kaupungit ja alueet johtavat hakuja ja koordinaatiota osin itsenäisesti. Tilanne ei ole paras mahdollinen, mutta on ainoa malli, joka toimii Sveitsille. Heillä on ministeriön alaisuudessa taho, joka edustaa Sveitsin etuja kansainvälisillä areenoilla ja vastaa muun muassa ”House Switzerland ” konseptista kansainvälisissä suurtapahtu-missa ulkomailla.

Skotlanti”Scotland the Perfect Stage”-strategiaa johtaa valtion alainen EventScotland-yksik-kö, joka on toiminut jo vuodesta 2003. Syynä keskittämiselle oli Walesille hävitty Ryder Cup -haku sekä jalkapallon arvokisojen jakamisen epäonnistuminen Irlannin kanssa 2000-luvun alussa. Malli kopioitiin Austra-liasta, josta palkattiin osaaja kehittämään Skotlannin mallia.

Toimii 100 % valtion rahoituksella ja budjetti on vaihdellut 4-6 M€ välillä vuosittain. Kiin-teät kulut ovat n. 600.000 €, loput jaetaan tapahtumille tukina, joilla haetaan 8/1 euron ROI:ta. Strategisena tavoitteena on luoda vahva tapahtumaelinkeino, tuottaa kestäviä vaikutuksia ja vahvistaa maan kansain-välistä profiilia. Keskittyy hakuihin, mutta ei välttämättä aina johda niitä (UK Sport, kaupungit). On tapahtuma-alan etujärjestö ja edunvalvoja, kouluttaa ja lisää osaamista, ei laskuta palveluistaan.

Tapahtumia tutkitaan omilla räätälöidyillä työkaluilla ja arvioidaan omaa toimintaa myös järjestelmällisesti aina 2-3 vuoden vä-lein ulkoisen tahon puolesta. Malliin ollaan varsin tyytyväisiä ja toiminta jatkuu.

34

HollantiOlympiahanketta varten (2008) luotu verkos-tomalli jatkoi toimintaansa vaikka itse hakua ei viety loppuun. Verkoston muodostavat viisi suurinta kaupunkia, Olympiakomitea, valtio ja turismifunktio. Hakujen kriteereinä sosiaaliset arvot, omien urheilijoiden menes-tysmahdollisuus, kaupunkien tuominen esiin ”näyttämönä” ja olemassa olevien suori-tuspaikkojen hyödyntäminen.

Tiedolla johtaminen ja tutkimustoiminta vielä kehitysasteella, mutta kasvussa. Tuki-raha ei kanavoidu suoraan verkoston kautta, alueet, kaupungit ja valtio jakavat tuet. Nettipohjainen tiedonjakoalusta on toimin-nassa. Hollannin hallitus on työstämässä ”urheilun kansallista sopimusta”, johon tapahtumille tulee oma agendansa.

TanskaTanskaa pidetään toistaiseksi kansainvälise-nä vertailukohteena tällä osa-alueella.Taustalla Sports Foundation Denmark, joka kehittyi nykyiseen Sport Event Denmark -malliin aktiivisen ja urheilumielisen minis-terin aloitteen kautta.

Visio: ”To attract major sporting events to put Denmark on the map, attract tourists and develop sports”. Osana valtionhallintoa jo vuodesta 2006 toiminut keskusyksikkö SED johtaa maan aktiivista kansainvälistä tapahtumahakutoimintaa ja kehittää osaa-mista 3,6 M€ budjetilla sekä viiden hengen ryhmällä.

Tuet hakuihin, kansainvälisten edustus-paikkojen lobbaukseen ja tapahtumiin kanavoidaan osin SED:in kautta ja se tekee kannattavuuskartoituksen aina haun alussa. Se ei järjestä itse tapahtumia, mutta tarjoaa taloudellista tukea, osaamista ja palveluita. SED ei laskuta palveluistaan.

Koordinaatiota tehdään myös kansallisen tapahtumatyöryhmän kautta, jossa edus-tettuina SED, ministeriöt ja turismi. Löyhä suhde huippu-urheilutoimintaan. Kehitteillä kansallinen tapahtumaindeksi todennäköi-sesti Sportcalin kanssa.

35

5. Tiedolla johtaminen

Kuv

a: L

ahti

201

7

36

5.1 TYÖKALUT TAPAHTUMIEN HAKEMISEEN, VAIKUTTAVUUTEEN JA PERINTÖÖN LIITTYEN

Tapahtumien jälkikäteisarviointi on yleisin malli, mutta myös samanaikaisarviointia te-hdään. Etukäteen tehtävät kannattavuus- ja riskiarvioinnit ovat nousseet mielenkiinnon kohteeksi kansainvälisellä tasolla samoin kuin kansalliset vertailuindeksit, joilla on myös kansainvälinen vertailupohja.

Analyysityökaluja ja arviointia tekeviä tahoja:

Sportcal

Helsinki Sport Business School

Sponsor Insight

Media Audit Finland

Nielsen Sports

Ernst & Young

PWC

KPMG

SportcalUrheiluun ja tapahtumiin erikoistunut taho, joka tarjoaa analyysejä tulevista tapahtu-mista, tapahtumien jälkikäteisarviointia, tie-toa haettavissa olevista kisoista ja hakujen etenemisestä. Osa tiedoista kirjautumisen takana. Julkaisevat raportteja urheilukilpai-luista ja raportit ostettavissa verkkosivuilla. Pyrkimys kansallisesti ja kansainvälisesti vertailtavaan tietoon (GSI-pilarit): talous, turismi, kävijäkokemus, media, sosiaalinen media, sponsorointi, urheilu, sosiaalinen, ympäristö ja perintö.

Tehnyt muun muassa Lahden 2017 MM-hiih-tojen kokonaisvaikuttavuusarvioinnin. Spor-tcal on tarjonnut Suomelle räätälöityä mallia tapahtumien arviointiin: Finnish National Sport Index (talous, matkailu, kävijäkoke-mus, media, sponsorointi, sosiaalinen ja kestävyys).

37

Helsinki Sport Business SchoolKahden suomalaisen korkeakoulun yht-eenliittymä. Tekevät tutkimusta ja vaikut-tavuusarviointeja, mutta eivät hakuvaiheen selvityksiä. Tutkimuksissa selvitetään kävijöiden arvoja ja tyytyväisyyttä, taloudel-lisia ja sosiaalisia vaikutuksia, kuluttamista, investointeja sekä tapahtumakumppanei-den tyytyväisyyttä. Arvioitu tapahtumien mittausmarkkina on n. 100.000 - 200.000 €/vuodessa.

Mittausmetodit vaihtelevat suuresti ja vertailu on vaikeaa, joten perustason indi-kaattoreiden yhtenäistämiselle on tarve. Tiedon keräämisen tarpeellisuuteen ollaan heräämässä, mittaustoiminta alkaa kuiten-kin usein liian myöhään. Tuloksia pitäisi voida myös käsitellä erilailla sisäisesti ja julkisuudessa ja olisi korostettava enemmän investointivaikutuksia. Edellisen tapahtu-man opit eivät siirry käytäntöön seuraavassa tapahtumassa, koska se ei ole minkään tahon vastuulla.

Tapahtumia pitäisi voida johtaa tulevien ja tavoiteltavien hyötyjen näkökulmasta käsin ja siitä pitäisi tehdä johtamisen ja kehit-tämisen työkalu.

Ernst & Young (EY)Tarjoaa laajasti vaikuttavuusarviointia: talous, ihmisoikeudet, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Erilliset tiimit esimerkiksi vastuullisuudesta, taloushal-linnosta, automatiikasta ja lakiasioista. Suomessa EY:llä 600 työntekijää, joista viisi vastuullisuustiimissä.

Sponsor InsightSponsoroinnin suunnitteluun ja mittaami-seen erikoistunut tutkimusyritys on osa Sponsor Insight Nordicia, jolle 50-70 tapah-tumaa vuodessa ei ole ydinliiketoimintaa, mutta antaa tiedot sponsoreille osana näkyvyys- ja bränditutkimuksia. Suomi jäljessä Ruotsia, jossa tutkimus nähdään jo investointina. Tekee räätälöityjä tutkimuksia: kaupungin kiinnostavuus ja mielikuvat, vai-kuttavuus, asiakastutkimukset, näkyvyyden seuranta. Päivittävät Sponsor Navigator -tietokantaa, jossa yli tuhat kohdetta.

Datan omistajuus keskitetyissä malleissa ratkaistava ja palvelupolkujen ja kes-tävän kehityksen huomioiminen entistä tärkeämpää. Tärkeintä olisi luoda standar-dointi kerättävälle tiedolle, jotta voidaan luoda vertailua.

Media Audit FinlandPääliiketoimintana on tarkastaa maksullis-ten sanoma- ja aikakauslehtien levikit.

Levikintarkastus- ja tutkimustoimin-nan lisäksi vastaavat Suomen Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella suoma-laisten messujen sekä tapahtumien tar-kastamisesta. MediaAuditFinland Oy tar-kastaa vuosittain noin 70 messutapahtumaa.

Nielsen SportsTekee kokonaisvaltaista tapahtuma-arvioin-tia (Host city impact analysis): Tapahtuman hyödyt, turismin lisääntyminen, talousvaiku-tukset, sosiaaliset ja paikalliset vaikutukset, vaikutus sponsorointiin, medianäkyvyys, sopivuus kaupunkiin. Tutkii myös esteitä kisahaulle: esim. kulurakenne, sidosryhmien puutteellinen sitoutuminen tai olemassa olevan infrastruktuurin puute.

38

PricewaterhouseCoopers (PwC)Ei tarjoa Suomessa urheilutapahtumien vaikuttavuusarviointiin palveluita valmiina, räätälöityjä malleja on erikseen neu-voteltavissa tapauskohtaisesti. Profilo-itunut kansainvälisellä tasolla suurten ammattilaisliigojen liiketoimintamallien ja trendien tutkimuksiin ja tuottaa vuosittain PwC Sports Outlook -tutkimuksen. Kansainvälisellä tasolla on myös toteu-tettu yhteistyökumppanuusmalleja joiden kautta on mitattu muun muassa Jääkiekon 2012 MM-kisat Helsingissä.

KPMGEi tarjoa valmista pakettia tapahtuma-tutkimukseen Suomessa. Tekee tarvit-taessa räätälöityjä tutkimuksia asiakkaan tarpeiden mukaan. Tutkimukset voivat sisältää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. KPMG:llä on oma analyytikko-ryhmä, joka mallintaa ja analysoi tietoja te-htävänannon mukaisesti. Kansainvälisellä tasolla tarjoavat Sport Advisory -nimellä tapahtuma-arviointia, kannattavuuslaskel-mia, toteutettavuustutkimuksia ja apua tapahtumien hakemiseen. Keskittyvät erityisesti jalkapalloon, golfiin, moottoriurheiluun, alppilajeihin ja isoihin tapahtumiin, kuten jalkapallon EM- ja MM-kisoihin sekä olympialaisiin.

Yhteystiedot

Suomen Olympiakomitea

Janne Leskinen040 0300930

39

Suomen Olympiakomitea • Valimotie 10, 00380 Helsinki • Puh. (09) 348 121 • olympiakomitea.fi