kansalaisen mahdolli- suudet 02|2013 valittaa ja vedota eu:ssa 2_2013.pdf · seksi...

Kansalaisen mahdolli-suudet valittaa ja vedotaEU:ssa

02|2013

2/16 KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA

Kansalaisella on useita mah-dollisuuksia valittaa ja vedota niin kansallisella kuin euroop-palaisella tasolla. Kantelun käsittelemistä hel-pottaa, jos tiedät, mille taholle valituksesi on syytä jättää.

Suomalaisten viranomaisten ja tuo-mioistuinten velvollisuus on varmistaa, että Suomessa noudatetaan Euroopan unionin oikeutta ja Euroopan ihmis-oikeussopimusta. Pääsääntöisesti sopi-musten noudattaminen varmistetaan kansallisten oikeussuojakeinojen avul-la. Eräissä tapauksissa on kuitenkin mahdollista kääntyä suoraan euroop-palaisten viranomaisten puoleen.

VALITUSMAHDOLLISUUDET EUROOPAN UNIONISSA:

• Euroopan oikeusasiamies

Euroopan oikeusasiamiehen tehtävä-nä on turvata kansalaisten oikeuksia EU:ssa. Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluita, jotka koskevat EU:n toimielinten (kuten parlament-ti, neuvosto ja komissio) ja laitosten

Euroopan oikeusasiamieheksi valittiin heinäkuussa 2013 ensimmäistä kertaa nainen, Irlannin oikeusasiamies Emily O’Reilly

Kuva: Euroopan parlamentti

KANSALAISTEN MAHDOLLISUUDET VALITTAA JA VEDOTA EU:SSA 3/16

(esimerkiksi eri virastot) toiminnan hallinnollisia epäkohtia eli huonoa tai puutteellista hallintoa. Epäkoh-tia voivat olla esimerkiksi erilaiset hallinnolliset virheet ja laiminlyönnit, toimintavirheet tai epäpätevyys, epä-oikeudenmukaisuus, syrjintä, toimi-vallan väärinkäyttö, tiedon puute tai kieltäytyminen antamasta tietoa sekä tarpeettomat viivästykset.

Oikeusasiamies on tehtävässään riip-pumaton, eikä pyydä eikä ota ohjeita miltään taholta. Hän voi ryhtyä tutki-muksiin myös omasta aloitteestaan. Oikeusasiamiehen tutkintavaltuudet ovat laajat. Unionin toimielinten ja lai-tosten on toimitettava, joitain poikke-uksia lukuun ottamatta, hänelle kaikki hänen pyytämänsä tiedot ja annettava hänen käyttöönsä tarpeelliset asiakir-jat. Myös jäsenvaltioiden on annettava hänelle kaikki tiedot, jotka voivat aut-taa selvittämään unionin toimielinten ja laitosten toiminnan epäkohtia.

Oikeusasiamies ei käsittele kanteluita, jotka liittyvät kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten hallinnon epäkohtiin, vaikka ne liittyisivätkin EU-asioihin. Oikeusasiamies ei tutki myöskään asioita, joita käsitellään parhaillaan tuomioistuimessa tai joista tuomioistuin on jo tehnyt päätöksen-sä.

Euroopan parlamentti valitsee oikeus-asiamiehen vaalien jälkeen parlamen-tin viisivuotisen vaalikauden ajaksi. Oikeusasiamiehen virka perustettiin marraskuussa 1993 voimaan tulleessa Maastrichtin sopimuksessa. Ensimmäi-seksi oikeusasiamieheksi valittiin vuon-na 1995 suomalainen Jacob Söderman. Hänen jälkeensä vuodesta 2003 lähtien tehtävässä on toiminut kreikkalainen P. Nikiforos Diamandouros, joka kuitenkin

ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja eroavan-sa virastaan lokakuussa 2013. Uudeksi oikeusasiamieheksi on valittu Irlan-nin oikeusasiamies Emily O´Reilly. Kuluvalla kaudella oikeusasiamiehen päätavoitteena on varmistaa Lissabonin sopimuksella kansalaisille luvattujen etujen toteutuminen, kansalaisten oi-keus hyvään hallintoon ja avoimuuden lisääminen hallinnossa.

Kuka voi kannella ja miten?

Oikeusasiamiehelle voi kannella Eu-roopan unionin jäsenvaltion kansalai-nen asuinpaikasta riippumatta tai jä-senvaltiossa oleskeleva henkilö. Myös liikeyritykset, yhdistykset, yhteisöt ja muut oikeushenkilöt, joiden rekisteröi-ty kotipaikka on unionin jäsenvaltios-sa, voivat kannella oikeusasiamiehelle.

Vapaamuotoisen kantelun voi tehdä joko suoraan oikeusasiamiehelle tai Euroopan parlamentin jäsenen välityksellä millä tahansa unionin 24 virallisesta kielestä (bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, kroatia, latvia, liettua, malta, portuga-li, puola, ranska, romania, ruotsi, sak-sa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro) kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelun tekijä on saanut kantelun perusteena käytettä-vät asiat tietoonsa.

Kantelun tekemiseen voi käyttää myös vakiolomaketta, jonka saa muun muassa Euroopan oikeusasiamiehen toimistosta, kansallisten oikeusasia-miesten virastoista, Euroopan parla-mentin Suomen-tiedotustoimistosta ja Eurooppatiedotuksesta. Kantelulo-makkeen voi täyttää myös internetissä Euroopan oikeusasiamiehen kotisivuilla (www.ombudsman.europa.eu). Sivuilta löytyy interaktiivinen opas, joka auttaa


puuttumaan hallinnon epäkohtiin ja löytämään oikean tahon, jonka kautta asioihin voi vaikuttaa.

Kantelussa tulee olla

• kantelijan nimi ja osoite • kantelun perusteet • kanteluun liittyvät asiakirjat.

Epäkohdan ei tarvitse koskea kante-lijaa henkilökohtaisesti, mutta en-nen kantelemista oikeusasiamiehelle kantelijan tulee esimerkiksi kirjeitse ottaa yhteyttä siihen toimielimeen tai laitokseen, jota kantelu koskee.

Kantelun käsittely

Oikeusasiamies vahvistaa kirjalli-sesti vastaanottaneensa kantelun ja selvittää, voiko hän ottaa kantelun tutkittavaksi. Jos oikeusasiamies ei voi käsitellä kantelua, hän pyrkii autta-maan kantelijaa kääntymään toimival-taisen viranomaisen puoleen. Kanteli-jalle ilmoitetaan, jos kantelua ei oteta tutkittavaksi.

Kantelut ovat tavallisesti julkisia asiakirjoja, mutta pyynnöstä kantelu voidaan käsitellä luottamuksellisena. Kantelijalle ilmoitetaan aina, millai-seen ratkaisuun asiassa päädytään.

Oikeusasiamies pyrkii sovintoratkaisuun

Jotkut tapaukset selviävät jo tutki-muksen alkuvaiheessa ja usein jo oikeusasiamiehen yhteydenotto toimi-elimeen riittää ratkaisemaan asian. Mi-käli asia ei ratkea tutkimuksen aikana, oikeusasiamies pyrkii saamaan aikaan sovintoratkaisun, joka korjaa epäkoh-dan ja tyydyttää kantelun tekijää.

Jos sovitteluyritys epäonnistuu, oikeusasiamies voi esittää toimieli-melle tai laitokselle suosituksia asian ratkaisemiseksi. Tällöin laitoksen on annettava kolmen kuukauden kuluessa lausunto siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä. Jos toimielin tai laitos ei hyväksy oikeusasiamiehen tekemiä suosituksia, oikeusasiamies voi laatia asiasta erityiskertomuksen Euroopan parlamentille.

Oikeusasiamies ei voi ryhtyä varsinai-siin rangaistustoimiin eikä velvoittaa toimielintä toimimaan kantelijan ha-luamalla tavalla. Mikäli tutkimuksissa paljastuu rikosoikeuden piiriin kuuluvia seikkoja, on oikeusasiamiehen ilmoi-tettava niistä toimivaltaiselle kansalli-selle viranomaiselle.

Euroopan ihmisoikeusasiamiehen pää-tökset ja suositusluonnokset löytyvät myös oikeusasiamiehen kotisivuilta (yhteystiedot ohessa).

Yhteystiedot:

Euroopan oikeusasiamies1 Avenue du Président Robert SchumanB.P. 403FR - 67001 Strasbourg CedexFRANCE

Puhelin: + 33 388 172 313 Faksi: + 33 388 179 062 Sähköposti: [email protected]: www.ombudsman.europa.eu

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Malminkatu 1600100 HELSINKI


Puhelin: 09 622 0450 Faksi: 09 622 2610 Sähköposti: [email protected]: www.europarl.fi

• Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta

Euroopan parlamentti vastaa unionin hallinnon poliittisesta valvonnasta. Sen käytettävissä ovat perinteiset parla-mentaariset menettelyt, kuten kirjal-liset ja suulliset kyselyt ja epäluotta-muslause, ja se voi asettaa erityisiä tutkintavaliokuntia ja vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen. Kansalaiset voivat vedota parlamenttiin halutes-saan korjausta unionin toimialaan liittyvissä asioissa.

Parlamentille tulleet vetoomukset käsittelee parlamentin vetoomusvalio-kunta. 34-jäseninen vetoomusvalio-kunta on yksi parlamentin pysyvistä valiokunnista, jonka apuna on pysy-vä sihteeristö. Vetoomusvaliokunta valvoo unionin toimintaa ja on vetoo-musten kautta yhteydessä unionin kansalaisiin.

Kuka voi esittää vetoomuksen ja missä asiassa?

Vetoomuksen voi esittää asiassa, joka liittyy EU:n lainsäädäntöön ja joka vaikuttaa suoraan vetoomuk-sen esittäjään.

Vetoomusoikeutta voi käyttää jokainen Euroopan unionin kansalainen sekä jäsenvaltiossa asuva henkilö. Myös yritykset, yhteisöt tai yhdistykset ja muut oikeushenkilöt, joiden kotipaik-ka on unionin jäsenvaltiossa, voivat esittää vetoomuksen.

Vetoomus voi olla valitus, pyyntö tai kehotus ottaa kantaa tiettyyn asiaan. Sen aihe voi koskea julkista tai yksi-tyistä etua. Vetoomus voi siten liittyä esimerkiksi unionin ulko- ja turvalli-suuspolitiikkaan tai sisä- ja oikeusasi-oihin. Valiokunnalle voi valittaa myös unionin lainsäädännön täytäntöönpa-nosta jäsenvaltiossa ja kansallisten viranomaisten lainvastaisesta toimin-nasta, ellei asia ole vireillä missään tuomioistuimessa ja jos unioni on asiassa toimivaltainen.

Erityisesti ryhmävetoomuksissa on usein vedottu yleisluonteisiin kysy-myksiin. Tällaisia aiheita ovat esimer-kiksi eläinkokeiden vastustaminen tai ympäristönsuojelu. Ympäristöön liittyvissä vetoomuksissa on esimer-kiksi tuotu esiin ympäristövaikutuksia koskevien arviointien laiminlyöminen, ja sen seurauksena unionin toimielin-ten valvontaa on näissä hankkeissa kiristetty. Vetoomuksen laatiminen

Vetoomus voi olla vapaamuotoinen ja sen voi esittää unionin virallisilla kie-lillä. Vetoomuksessa voi olla mukana liitteitä, kuten jäljennöksiä tai todis-tusasiakirjoja. Vetoomuksen voi laatia yksin tai yhdessä toisten kansalaisten tai oikeushenkilöiden kanssa.

Vetoomuksessa tulee olla

• allekirjoittajan nimi • ammatti • kansalaisuus • pysyvän asuinpaikan osoite • allekirjoitus.

Ryhmävetoomuksessa, jossa on mon-ta allekirjoittajaa, on oltava vähintään yhden vetoomuksen esittäjän tiedot.


Vetoomuksen voi lähettää Euroopan parlamentin puhemiehelle tai sen voi toimittaa parlamentin jäsenten kaut-ta. Vetoomuksen voi myös lähettää sähköisenä lomakkeena Euroopan parlamentin kotisivuilla www.europarl.europa.eu kohdasta Vetoomukset.

Vetoomuksen käsittely

Vetoomusvaliokunta selvittää ensin, kuuluuko kantelu EU:n toimialaan ja voidaanko se ottaa käsittelyyn. Ratkaisusta tiedotetaan vetoomuksen esittäjälle. Valiokunta jatkaa asian selvittelyä olemalla yhteydessä muihin EU:n toimielimiin tai kansallisiin viran-omaisiin.

Vetoomus voi johtaa erilaisiin toimen-piteisiin. Vetoomusvaliokunta voi

• pyytää komissiota tekemään alusta-

van selvityksen tai antamaan asiasta lisätietoja tai lausunnon• toimittaa vetoomuksen parlamentin valiokunnille tiedoksi, lausuntoa tai jatkotoimia varten• pyytää lisätietoja jäsenvaltioiden viranomaisilta• ottaa yhteyttä jäsenmaiden yhtei-seen sisämarkkinoiden ongelmanrat-kaisuverkkoon (SOLVIT)• valmistella asiasta mietinnön parla-mentille • järjestää kuulemistilaisuuksia • lähettää parlamentin jäseniä tutki-maan asiaa paikan päälle.

Käytännössä vetoomusvaliokunta ottaa usein yhteyttä komissioon. Komissio voi ottaa yhteyttä toimi-valtaiseen viranomaiseen tai pyytää parlamentin puhemiestä kääntymään kansallisten viranomaisten puoleen. Mikäli vetoomus koskee yleiseen

Euroopan parla-menttiin voi vedo-ta EU:n lainsää-däntöön liittyvissä asioissa. Kuva: Euroopan komissio.


etuun liittyvää asiaa ja jos unionin lainsäädäntöä on rikottu, voi komissio aloittaa rikkomusmenettelyn, joka voi johtaa Euroopan unionin tuomioistui-men tuomioon.

Euroopan parlamentilla tai vetoo-musvaliokunnalla ei ole tuomiovaltaa eivätkä ne voi nostaa kanteita. Vetoo-mus voi johtaa parlamentin tai komis-sion tekemään poliittiseen aloitteeseen ja se voidaan huomioida lainsäädäntö-työssä. Se voi toimia myös tehokkaa-na painostuskeinona.

Vetoomusvaliokunta tiedottaa pää-töksestä vetoomuksen esittäjälle ja perustelee ratkaisunsa. Vetoomusten käsittelyaika saattaa olla pitkäkin riip-puen vetoomuksen sisällöstä, lisätie-tojen saatavuudesta ja vetoomusten määrästä.

Yhteystiedot:

Euroopan parlamentin puhemies 60, Rue WiertzB-1047 BRUSSELSBELGIUM

Lisätietoja:

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Malminkatu 1600100 HELSINKI

Puhelin: 09 622 0450 Faksi: 09 622 2610 Sähköposti: [email protected] Internet: www.europarl.fi

• Euroopan komissio

Euroopan komissio on perussopimus-ten mukaan velvollinen huolehtimaan, että jäsenmaat noudattavat EU:n lainsäädäntöä. Euroopan komissiol-le voi kannella, mikäli jäsenvaltio ei toteuta unionin oikeutta moit-teettomasti. Asialla ei tarvitse olla suoraa vaikutusta kantelijaan.

Kantelun voi tehdä EU:n jäsenvaltion kansalainen tai henkilö, joka oleskelee jossakin jäsenvaltiossa. Sen voivat tehdä myös liikeyritykset, yhdistyk-set, yhteisöt ja muut oikeushenkilöt, joiden rekisteröity kotipaikka on EU:n jäsenvaltiossa.

Kantelun laatiminen

Kantelun voi tehdä vapaamuotoisesti jollakin unionin virallisista kielistä. Kan-telun voi lähettää suoraan komissiolle tai osoittaa jollekin komission edustus-toista eteenpäin toimitettavaksi.

Kantelusta tulee ilmetä

• kantelijan nimi, osoite ja kansa-laisuus • kantelijan ammatti tai toimiala• kantelun kohteena oleva jäsenvaltio, viranomainen tai yritys, joka ei ole noudattanut unionin lakia • valituksen aihe ja mahdollisesti kär-sityn vahingon määrä.

Kantelussa on hyvä mainita myös mahdolliset yhteydenotot kansallisiin tai muihin EU:n viranomaisiin sekä valitukseen liittyvä todistusaineisto ja muu valitusta tukeva mahdollinen materiaali.

Kantelulomake voidaan lähettää Eu-roopan komissiolle Belgiaan tai toimit-taa komission edustustoon jäsenval-


tiossa (yhteystiedot ohessa). Lomake ja sen täyttöohjeet löytyvät Euroopan komission kotisivuilta osoitteesta http://ec.europa.eu/communty_law/your_rights/your_rights_forms_fi.htm. Kantelu voidaan tehdä myös sähkö-postitse osoitteeseen [email protected].

Kantelun käsittely

Vastaanotettu kantelu rekisteröidään ja kantelijalle tiedotetaan, mihin toi-menpiteisiin aiotaan ryhtyä. Komissio voi lopettaa kantelun käsittelyn tai aloittaa rikkomusmenettelyn jäsenval-tiota vastaan. Tavoitteena on saada jäsenvaltio noudattamaan unionin oikeutta vapaaehtoisesti.

Jäsenvaltion on esitettävä komissiolle asiaa koskevat huomautuksensa. Seu-raavaksi komissio antaa asiasta perus-tellun lausunnon ja kehottaa jäsen-valtiota lopettamaan rikkomuksensa tietyn ajan kuluessa. Ellei jäsenvaltio lakkaa rikkomasta lakia, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuo-mioistuimeen ja nostaa jäsenvaltiota vastaan kanteen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä.

Kantelujen käsittelyaika riippuu kante-lun sisällöstä ja voi kestää kuukausista yli vuoteen. Kantelun tekijä ei ole osa-puolena menettelyssä eikä siten voi myöskään valittaa päätöksestä.

Kansalaisaloitteen tekeminen komissiolle

Lissabonin sopimuksen myötä kansa-laisille avautui uusi vaikuttamismah-dollisuus, kansalaisaloite. Miljoona kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi yhdessä tehdä kansalaisaloitteen, joka komission

on käsiteltävä. Aloitteella kansalaiset voivat pyytää komissiota laatimaan toimenpide-ehdotuksia asioissa, joissa EU on toimivaltainen.

Yhteystiedot:

Euroopan komissio(Pääsihteeri) Rue de la Loi, 200 / Wetstraat 200B-1049 Bruxelles /Brussel BELGIUM

Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16 PL 1250 00101 HELSINKI

Puhelin: 09 622 6544 Faksi: 09 656 728 Sähköposti: [email protected]: www.ec.europa.eu/finland

• Euroopan unionin tuomioistuin

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä 1.12.2009 Euroopan unionista tuli oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että aikaisemmas-ta yhteisön oikeudesta tuli unionin oikeutta eli kaikki Euroopan yhteisölle kuuluva toimivalta siirtyi unionille.

Euroopan unionin tuomioistuin si-jaitsee Luxemburgissa ja koostuu kolmesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuo-mioistuimesta.

Tuomioistuimet

Unionin tuomioistuimessa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa on kum-


ennakkoratkaisumenettelyn kautta tai nostamalla unionin yleisessä tuomio-istuimessa suora kumoamis-, laimin-lyönti- tai vahingonkorvauskanne.

Kaikki yksityisten nostamat kan-teet käsittelee unionin yleinen tuomioistuin. Ennakkoratkaisu-pyynnöt ja valitukset unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista käsittelee unionin tuomioistuin. Kumoamiskanne

Kumoamiskanteella voidaan pyrkiä to-teamaan unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimenpide pätemättö-mäksi ja kumoamaan se. Kanne voi koskea asetusta, päätöstä tai muuta unionin toimielimen toimenpidettä, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia. Kanteen tulee perustua toimielimen puuttuvaan toimivaltaan asiassa, olennaisen menettelymääräyksen rikkomiseen, unionin oikeuden sää-dösten rikkomiseen tai harkintavallan väärinkäyttöön.

Yksityinen henkilö voi pyytää vain sellaisen päätöksen tai muun säädök-sen kumoamista, joka on osoitettu hänelle itselleen tai joka koskee häntä suoraan ja henkilökohtai-sesti. Tämä tarkoittaa, että henkilön oikeusaseman on täytynyt toimen-piteen seurauksena muuttua ja että toimenpiteen on sisällettävä määrä-yksiä, joiden vaikutukset kohdistuvat nimenomaan kantelijaan. Yksityinen henkilö voi nostaa kanteen myös sel-laisen sääntelytoimen kumoamiseksi, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.

Kumoamiskanne on nostettava tapa-uksesta riippuen kahden kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta tai tiedoksiantamisesta.

massakin 28 tuomaria, jotka nimite-tään jäsenvaltioiden hallitusten yhtei-sellä sopimuksella. Tuomioistuimissa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltios-ta. Unionin tuomioistuimen suomalais-tuomarina on vuodesta 2002 lähtien toiminut Allan Rosas. Unionin yleisen tuomioistuimen tuomarina puolestaan on lokakuusta 2009 lähtien toiminut Heikki Kanninen.

Uusin tuomioistuimista on vuonna 2005 toimintansa aloittanut virka-miestuomioistuin. Virkamiestuo-mioistuimen tehtävänä on ratkaista Euroopan unionin ja sen henkilöstön väliset riita-asiat. Virkamiestuomiois-tuin perustettiin, jotta nopeutettaisiin asioiden käsittelyä unionin yleisessä tuomioistuimessa.

Mistä voi valittaa?

Unionin oikeutta soveltavat Euroopan unionin tuomioistuin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet. Yksityiset henkilöt eli luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat nostaa unionin tuomioistuimis-sa vain unionin toimielimen toi-menpidettä tai sen laiminlyöntiä koskevia kanteita. Muissa asioissa, joissa tulee soveltaa unionin oikeut-ta, toimivalta kuuluu jäsenvaltioiden tuomioistuimille.

Euroopan unionin tuomioistuin ei siis ole kansallisia tuomioistuimia ylempi oikeusaste, jonne kansallisen tuo-mioistuimen tuomioon tyytymätön osapuoli voisi valittaa. Unionin tuo-mioistuimeen ei myöskään voi valittaa kansallisen viranomaisen tekemästä päätöksestä.

Yksityisellä henkilöllä on mahdolli-suus saada kansallisessa tuomioistui-messa vireillä oleva asiansa unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi joko


Laiminlyöntikanne

Laiminlyöntikanteella voidaan hakea muutosta, mikäli jokin unionin toimie-lin tai laitos ei ole toiminut tilanteessa, jossa sillä olisi oikeudellinen velvol-lisuus toimia. Laiminlyöntikanne voi koskea vain toimenpidettä, jolla on sitova oikeusvaikutus.

Jotta yksityinen henkilö voi nostaa laiminlyöntikanteen, toimenpiteen tulee vaikuttaa suoraan ja välittö-mästi hänen oikeusasemaansa. Ennen kanteen nostamista toimielintä tulee kirjallisesti pyytää täyttämään velvoit-teensa. Ellei toimielin ryhdy toimen-piteisiin kahden kuukauden kuluessa, laiminlyöntiin puuttuneella taholla on kaksi kuukautta aikaa nostaa kanne.

Tuomiossa tuomioistuin voi ainoastaan todeta laiminlyönnin tapahtuneen. Se ei esimerkiksi voi pelkän laiminlyönti-kanteen perusteella määrätä laimin-lyönnistä mahdollisesti seuranneita vahinkoja korvattavaksi.

Vahingonkorvauskanne

Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa, mikäli henkilö tai yritys on kärsinyt vahinkoa unionin toimielin-ten tai virkamiesten toiminnan tai toimimattomuuden takia. Vahingon-korvauskanne voidaan esittää yleensä kumoamis- tai laiminlyöntikanteen yhteydessä. Kumoamiskanteeseen voi liittää vahingonkorvauskanteen unionin toimielimen pätemättömäksi katsotusta päätöksestä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi.

Ennakkoratkaisumenettely

Ennakkoratkaisumenettely on luotu, jotta unionin oikeutta tulkittaisiin ja

sovellettaisiin jäsenvaltioissa yhte-näisesti. Unionin tuomioistuimelta voidaan pyytää ennakkoratkaisua jäsenvaltioiden tuomioistuimissa kä-siteltävissä asioissa, joissa joudutaan soveltamaan unionin oikeutta ja joissa ilmenee epävarmuutta unionin oikeu-den säädöksen pätevyydestä tai oi-keasta tulkinnasta. Ennakkoratkaisua voidaan pyytää kaikissa jäsenvaltioi-den tuomioistuimissa ja kaikissa niissä käsiteltävissä asioissa, esimerkiksi riita-, vero- tai hallintoasioissa.

Kansallisen oikeudenkäynnin osapuoli voi pyytää jäsenvaltion tuomioistuinta tekemään ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle. Kansalli-nen tuomioistuin arvioi kuitenkin itse ennakkoratkaisupyynnön tarpeen kus-sakin tapauksessa. Ennakkoratkaisua voidaan pyytää vain niin kauan kuin asia on vireillä kansallisessa tuomiois-tuimessa.

Unionin tuomioistuin antaa ratkaisun unionin oikeusnormin tulkinnasta, mutta ei ota kantaa itse tapauk-seen eikä kansallisen lainsäädännön tulkintaan. Jäsenvaltion tuomioistuin, joka antaa asiasta lopullisen tuomion, on velvollinen soveltamaan käsiteltyä oikeusnormia unionin tuomioistuimen tulkitsemalla tavalla.

Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut?

Ennakkoratkaisuasiassa oikeuden-käyntikuluista päättää jäsenvaltion tuomioistuin kansallisten määräysten mukaisesti. Muissa tapauksissa unio-nin tuomioistuimet päättävät oikeu-denkäyntikuluista. Pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli velvoitetaan kor-vaamaan vastapuolen oikeudenkäyn-tikulut. Unionin tuomioistuimessa on


tietyin edellytyksin mahdollista saada maksuton oikeudenkäynti.

Unionin tuomioistuinten tuomiot julkaistaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeustapauskokoelmassa. Tuomiot löytyvät myös unionin tuomioistui-men kotisivuilta www.curia.europa.eu. Yhteenvedot uusista ratkaisuista sekä vireille tulleista tapauksista julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Yhteystiedot:

Euroopan unionin tuomioistuinL - 2925 LUXEMBOURG Puhelinvaihde: + 352 4303 1 Faksi: + 352 4303 2600 Internet: www.curia.europa.eu

KirjaamoOikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaminen:Rue du Fort NiedergrünewaldL-2925 LUXEMBOURGPuhelin: + 352 4303-1

Unionin tuomioistuin(osoite sama kuin yllä)Faksi: + 352 43 37 66Sähköposti: [email protected]

Unionin yleinen tuomioistuin(osoite sama kuin yllä)Faksi: + 352 4303 2100 Sähköposti: [email protected]

Virkamiestuomioistuin(osoite sama kuin yllä)Faksi: + 352 4303 4453Sähköposti: [email protected]

Valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeussopimus

Euroopan neuvosto (EN) on kansain-välinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1949 turvaamaan ja vahvista-maan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, etsimään yhteisiä ratkaisuja yhteis-kunnan ongelmiin ja vahvistamaan tietoisuutta Euroopan omasta kult-tuuriperinnöstä. Euroopan neuvos-to ei ole osa Euroopan unionia. Euroopan neuvoston jäseninä ovat käytännöllisesti katsoen kaikki Euroo-pan demokraattiset maat (1.1.2013 jäsenvaltioita oli 47). Suomi on ollut jäsen vuodesta 1989.

Vuonna 1950 solmittu Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöy-täkirjat velvoittavat sopimusvaltiot ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamiseen. Näitä oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, hen-kilökohtaiseen koskemattomuuteen, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeussuojaan ja koulutukseen sekä perhe-elämän, kodin ja kirjeenvaih-don loukkaamattomuus, ajatuksen- ja uskonnonvapaus, ilmaisunvapaus sekä kokoontumis- ja liikkumisvapaus. Lisäksi sopimuksessa kielletään muun muassa kidutus, orjuus, pakkotyö ja syrjintä.

Sopimus tuli voimaan Suomessa vuon-na 1990. EU on liittymässä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT valvoo ihmisoikeussopimuksen


noudattamista yksittäisten tapausten kautta. Yksityiset henkilöt, ryhmät ja kansalaisjärjestöt voivat valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Euroopan ihmisoikeussopimusta rikko-neesta valtiosta. Tuomioiden täytän-töönpanoa valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea.

Valituksen käsittelyn edellytyksenä on muun muassa, että kaikki kansalliset oikeuskeinot on käytetty ja että valitus tehdään kuuden kuukauden kuluessa siitä kun lopullinen kansallinen ratkai-su on annettu.

Valituksen laatiminen

Vapaamuotoisen valituskirjeen voi tehdä Euroopan neuvostoon kuuluvien valtioiden virallisilla kielillä, siis myös suomeksi ja ruotsiksi, ja siinä tulee muun muassa olla

• nimi, syntymäaika, kansallisuus, sukupuoli, ammatti ja osoite• yksilöity kuvaus siitä, miten ja millä perusteella valittaja katsoo valtion loukanneen jotakin yleissopimuksessa tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettua oikeutta valittajan henkilökohtaiseksi vahingoksi • luettelo oikeussuojakeinoista, joihin on turvauduttu• luettelo tapausta koskevista viral-lisista päätöksistä, päätösten päivä-määrät, lyhyt kuvaus päätöksestä, tieto päätöksen tehneestä viranomai-sesta sekä liitteenä jäljennökset näistä päätöksistä.

Valitukset toimitetaan ihmisoikeus-tuomioistuimeen postitse tai faksilla (yhteystiedot ohessa).

Valituksen käsittely

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kä-sittelee valituksen alustavasti ja mikäli ilmenee, että valitus voidaan rekiste-röidä, lähetetään valittajalle lomake muodollisen valituksen tekemistä varten. Valituksen laatimiseen suosi-tellaan lainopillisen avustajan käyttöä, mutta se ei ole pakollista. Käsittelyn myöhemmässä vaiheessa tuomioistuin voi myöntää valittajalle oikeusapua, joka kattaa enimmillään lakimiesavus-tajan palkkion sekä muut välttämät-tömät välittömät kulut. Oikeusapua ei kuitenkaan myönnetä valituksen jättöhetkellä.

Tuomioistuin voi lähettää valituksen hallituksen vastinetta varten. Tarvitta-essa se voi pyytää lisäselvityksiä. Se voi myös kutsua kuultavaksi todistajia ja asiantuntijoita, tehdä tutkimuksia paikan päällä tai pyytää osapuolia kuultavaksi Strasbourgiin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kä-sittelee valitusasioita yhden tuomarin kokoonpanossa, kolmesta tuomarista koostuvissa komiteoissa, seitsemästä tuomarista koostuvissa jaostoissa ja seitsemästätoista tuomarista koostu-vassa suuressa jaostossa. Menettely on yleensä kirjallista ja lisäksi joskus suullista.

Yhden tuomarin kokoonpano sekä yksimielisellä päätöksellään komiteat voivat jättää ottamatta yksilövalituk-sen tutkittavaksi, jos päätös voidaan tehdä asiaa sen enempää tutkimatta. Muuten jaosto ratkaisee, otetaanko valitus käsiteltäväksi. Kun jaosto ottaa asian tutkittavakseen, se asettuu myös osapuolten käytettäväksi sovin-toratkaisun aikaansaamiseksi. Joissain tapauksissa asian ratkaisu voidaan siirtää suurelle jaostolle.


Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen tuomiovalta

Jos ihmisoikeussopimusta on rikot-tu, ihmisoikeustuomioistuimella on valta määrätä sopimusta rikkonut sopimusvaltio maksamaan valittajalle hyvitystä, joka voi sisältää esimerkiksi vahingon- ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen. Ihmisoikeustuomioistui-men tuomio on lopullinen ja vastaaja-valtiota oikeudellisesti sitova.

Tarkoitus on, että Euroopan ihmisoi-keustuomioistuimen tuomiot huomi-oidaan kansallisissa oikeuskäytän-nöissä ja niihin johtaneisiin epäkohtiin puututaan. Valtioiden on siis huoleh-dittava oikeuskäytäntöjen muuttami-sesta ja viranomaisten koulutuksesta ja asioista tiedottamisesta niin, ettei tapaus toistuisi. Käytännössä valtiot eivät kuitenkaan aina ole ottaneet tuo-mioista opiksi, vaan samankaltaisista tapauksista valitetaan ja niistä anne-taan tuomioita uudestaankin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset, tuomiot ja päätöslauselmat ovat saatavissa myös tuomioistuimen ja valtion säädöstietopankin kotisivuil-ta (yhteystiedot ohessa).

Suomi Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimessa

Suomen Euroopan ihmisoikeustuo-mioistuimessa saamat tuomiot ovat liittyneet erityisesti oikeudenkäyntien pituuteen. Muita syitä ovat olleet muun muassa perustelujen puute ja kuulemisperiaatteen noudattamatta jättäminen.

Suomi on saanut enemmän tuomioi-ta kuin muut Pohjoismaat. Vuosina 1959–2012 Suomi sai yhteensä 163

tuomiota, kun Ruotsi sai 114, Norja 32 ja Tanska 41. Yhteystiedot:

Ihmisoikeustuomioistuin The RegistrarEuropean Court of Human RightsCouncil of Europe67075 Strasbourg-CedexFRANCE

Faksi: +33 (0)3 88 41 27 30 Internet: www.echr.coe.int

Euroopan neuvoston ihmisoikeustietokeskusThe Human Rights Information Centre Council of Europe (osoite sama kuin yllä) Puhelin: + 33 3 8841 2024 Internet: www.coe.int

Lisätietoja:

Ulkoasiainministeriö Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö OikeuspalveluPL 411 00023 Valtioneuvosto

Sihteeri Puhelin: 0295 3511 Faksi: 09 1605 5951

Valtion säädöstietopankki Finlex Internet: www.finlex.fi


Solvit-verkosto

Solvit on EU-jäsenmaiden verkosto, jonka tavoitteena on etsiä yhteistyös-sä nopeita ratkaisuja rajat ylittäviin ongelmiin. EU:n komissio tarjoaa verkostolle toimintapuitteet, mutta Solvit-keskukset kuuluvat jäsenmai-den kansalliseen hallintoon. Solvit-keskukset löytyvät EU:n jäsenmaiden lisäksi Norjasta, Islannista ja Liechten-steinista. Palvelut ovat maksuttomia.

Verkosto käsittelee tapauksia, joissa EU-maiden viranomaiset ovat käsi-telleet EU-lainsäädäntöä virheellisesti rajat ylittävissä asioissa. Solvit ei käsittele EU-toimielimiä koskevia vali-tuksia. Se ei myöskään tarjoa oikeu-dellista neuvontaa.

Verkostoon voivat ottaa yhteyttä kansalaiset ja yritykset. Asiaa käsitte-lee Solvit-keskus siinä maassa, jossa ongelma on ilmennyt. Valitus toimite-taan verkkolomakkeella, sähköpostilla, faksilla tai postitse. Lomake löytyy Solvit-verkoston sivuilta (yhteystiedot ohessa). Tavoitteena on etsiä ongel-maan ratkaisu kymmenessä viikossa. Keskus voi myös auttaa muiden rat-kaisukeinojen löytämisessä. Ratkai-semattomat ongelmat on edelleen mahdollista viedä kansalliseen oikeu-teen tai valittaa EU:n elimiin.

Yhteystiedot:

Kansalliset Solvit-keskuksethttp://ec.europa.eu/solvit/site/ centres/addresses/index.htm

Suomen Solvit-keskusTyö- ja elinkeinoministeriöMinistry of Employment and EconomyPL 32 (Eteläesplanadi 4)FI-00023 Valtioneuvosto

Puhelin: +358 (0)29 50 64928Faksi: 358 10 604 8998Sähköposti: [email protected] Lisätietoja:

SolvitInternet:http://ec.europa.eu/solvit/site/about/index_fi.htm

Lomakepohjahttp://ec.europa.eu/solvit/site/ submission/by_mail_fi.htm

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF

Euroopan unionin talousarviosta rahoi-tetaan monia ohjelmia ja hankkeita, joilla edistetään hyvinvointia EU:ssa ja muualla maailmassa. EU:n ja sen kansalaisten etujen vastaista on, jos EU:n talousarviosta peräisin olevia varoja käytetään väärin tai EU:lle kuu-luvia veroja, tulleja ja muita maksuja jätetään suorittamatta.

OLAF tekee tutkimuksensa itsenäises-ti, mutta samalla se on osa Euroopan komissiota ja kuuluu verotuksesta ja tulliliitosta, sisäisestä tarkastukses-ta ja petostentorjunnasta vastaavan komissaari Algirdas Šemetan vastuu-alueeseen.

OLAFin vastuualue jakautuu kolmeen osaan:• Se suojelee koko EU:n taloudellisia etuja tutkimalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa.• Se tutkii sellaisia EU:n toimielinten ja muiden elinten jäsenten ja työnteki-jöiden virkatoimiin liittyviä vakavia te-koja, jotka voivat johtaa kurinpitome-nettelyihin tai rikosoikeudenkäyntiin.• Se auttaa EU:n toimielimiä ja eri-tyisesti Euroopan komissiota kehittä-


mään ja toteuttamaan lainsäädäntöä ja menettelyjä, joilla ehkäistään ja paljastetaan petoksia.

OLAF pyrkii yhdessä muiden EU-toi-mielinten kanssa varmistamaan sen, että veronmaksajien rahoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhteystiedot:

OLAFOLAF - European CommissionRue Joseph II, 30 1000 BrusselsPuhelin: +32-2-299.11.11Yhteydenotot verkossa:http://ec.europa.eu/anti_fraud/ contacts/general-enquiries/index_en.htm

Sinun Eurooppasi -neuvonta

Voit myös kääntyä Sinun Eurooppasi -neuvonnan puoleen. Sen lakiasian-tuntijat antavat henkilökohtaista, oi-keudellista neuvontaa maksutta viikon kuluessa siitä, kun kysymys on esitetty. Sieltä saa tietoa kussakin tapauksessa sovellettavasta EU-lainsäädännöstä. Tarkoituksena on selittää, miten kan-salainen voi panna EU-lainsäädännön mukaiset oikeutensa täytäntöön.

http://europa.eu/youreurope/advice/index_fi.htm Ulkoasiainministeriö

Eurooppatiedotus

Käyntiosoite: Kanavakatu 3 B, 00160 HelsinkiPostiosoite: PL 452, 00023 Valtioneuvostopuh. 0295 350 000Fax (09) 160 56477Sähköposti: [email protected]

UlkoasiainministeriöEurooppatiedotus

Käyntiosoite: Kanavakatu 3 B, 00160 HelsinkiPostiosoite: PL 452, 00023 Valtioneuvostopuh. +358 9 160 5Fax (09) 160 56477Sähköposti: [email protected]

kansalaisen mahdolli- suudet 02|2013 valittaa ja vedota eu:ssa 2_2013.pdf · seksi...

Documents