kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta_suomen setlementtiliiton

Kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta

Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen

toteuttamien kansalaisraatien ulkoinen arviointi

Harri Raisio ja Juha Lindell

4/2013

2

Sisällysluettelo

Tiivistelmä 3

1. Johdanto 4

2. Uusi paikallisuus ja keskusteleva demokratia 6

2.1. Demokratia uudessa paikallisuudessa 6

2.2. Keskustelevan demokratian mahdollisuudet ja haasteet 8

2.3. Keskustelevan demokratian toimintamallit 11

3. Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamat kansalaisraadit 13

3.1. Vaasan Palosaaren kansalaisraati 15

3.2. Tampereen Hervannan kansalaisraati 16

3.3. Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati 18

3.4. Kemijärven toinen kansalaisraati 20

4. Ulkoisen arvioinnin toteutus 22

4.1. Arvioinnin tavoitteet 22

4.2. Arviointiasetelma, aineistot ja menetelmät 23

5. Arviointitulokset 25

5.1. Edustavuus 25

5.2. Laadukas keskustelu 30

5.3. Vaikuttavuus 33

5.3.1. Toteutettujen kansalaisraatien vaikuttavuus suhteessa päätöksentekoon 33

5.3.2. Millainen vaikuttavuus kansalaisraadeilla tulisi olla ja kuinka sitä tulisi 36 seurata? 5.3.3. Tulisiko kansalaisraateja toteuttaa myös jatkossa? 39

5.3.4. Kenen vastuulla kansalaisraatien toteutus on? 41

6. Johtopäätökset ja suositukset 43

Liitteet 49

Kirjallisuusluettelo 54

3

Tiivistelmä Tämän ulkoisen arvioinnin kohteena ovat Uusi paikallisuus -hankkeen Vaasan Palosaarella, Tampereen Hervannassa ja Kemijärvellä toteuttamat neljä kansalaisraatia. Nämä kansalaisraadit tavoittelivat keskustelevan demokratian ihannetta, ts. niiden kautta pyrittiin laaja-alaiseen ja mo-nipuoliseen julkiseen keskusteluun, harkintaan ja punnintaan kulloinkin käsiteltävänä olleesta paikallisesta kysymyksestä. Kansalaisraatien onnistuneisuutta ja niiden käyttöarvoa yhtenä lähi-demokratian toimintamalleista arvioitiin monitahoarvioinnin kautta. Arvioinnin keskeisinä tuloksina voidaan nostaa esiin seuraavat:

• Kansalaisraadit vastaavat moniin lähidemokratian kehittämiseen liittyviin haasteisiin. Erityinen tilaus kansalaisraadeille on kuntaliitosten jälkeisessä Suomessa.

• Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien voidaan todeta onnistuneen suhteellisen hyvin, erityisesti kun otetaan huomioon se, että hanke toteutti kansalaisraate-ja ensimmäistä kertaa. Tulosten ja prosessien voidaan olettaa kehittyvän merkittävällä ta-valla tulevissa kansalaisraadeissa.

• Parhaiten kansalaisraadit onnistuivat laadukkaiden keskusteluiden saavuttamisessa. Suu-rimmaksi haasteeksi muodostui edustavuuden saavuttaminen.

• On tärkeää pilotoida ennakkoluulottomasti erilaisia osallitumismalleja ja oppia toistemme kokemuksista. Demokratian kehittämisessä emme kilpaile toistemme kanssa, vaan py-rimme yhteisvoimin kehittämään suomalaista kansalaisyhteiskuntaa vahvemmaksi.

Arvioinnin pohjalta esitetyt kehittämissuositukset voidaan tiivistää seuraaviin teemoihin:

• Kansalaisraatien ja muiden keskustelevan demokratian toimintamallien vakiinnuttaminen Suomessa, esimerkiksi kirjaamalla nämä eri mallit uudistettavaan kuntalakiin ja laatimal-la kuntiin osallisuutta käsitteleviä ohjekirjoja.

• Kansalaisraatien edustavuuden kehittäminen eri toimenpiteiden kautta, esimerkiksi luo-malla kuntiin ’osallistujapoolit’.

• Kansalaisraatiprosessin kehittäminen siten, että vaikuttavuudelle ja sen seurannalle anne-taan enemmän painoarvoa, ts. huomioidaan entistä vahvemmin se, että prosessi ei pääty julkilausuman luovuttamiseen päätöksentekijöille.

• Panostetaan vahvemmin osallisuusmenetelmien koulutukseen Suomessa, erityisesti fasili-taattoreiden ammattitaidon kehittämiseksi.

4

1. JOHDANTO

Uusi paikallisuus -hanke on suomalaisen kansalaistoiminnan kehittämishanke. Hanketta koor-

dinoi Suomen Setlementtiliitto ry, joka omaa pitkät perinteet paikallista yhteisöllisyyttä edistä-

vässä toiminnassa. Viisivuotista (2011–2015) hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke

on jakautunut edelleen kolmeen osahankkeeseen. Kussakin osahankkeessa keskitytään yhteen

paikallisyhteisöön. Nämä paikallisyhteisöt ovat Vaasan Palosaari, Tampereen Hervanta ja Kemi-

järvi.

Hankkeen toiminnan tavoitteena on vahvistaa kansalaisten vaikuttamistaitoja, kehittää kansalais-

järjestöjen välistä yhteistyötä sekä parantaa paikallisyhteisöjen ja kuntien välistä vuorovaikutus-

ta. Ajatus on, että nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten kehittämisen tapahtuessa alueen omista

lähtökohdista käsin yhteistyössä monialaisen toimijajoukon kanssa. Hankkeen keskiössä on täl-

löin vahva alueperustainen ja yhteistyöhön pohjautuva toiminta.

Uusi paikallisuus -hankkeen konkreettista toimintaa on ollut uusien kansalaisvaikuttamisen mal-

lien pilotointi. Hankkeen voidaankin todeta olevan merkittävänä osana Suomessa alkanutta lähi-

demokratian ja keskustelevan demokratian yhteensulautumista. Tällä viitataan sellaisten osallis-

tumismallien lisääntymiseen, joilla pyritään laaja-alaiseen ja monipuoliseen julkiseen keskuste-

luun, harkintaan ja punnintaan kulloinkin käsiteltävänä olevasta paikallisesta tai seudullisesta

kysymyksestä. Esimerkkinä tämänkaltaisesta osallisuudesta ovat Uusi paikallisuus -hankkeessa

vuosien 2011–2012 aikana toteutetut alueperustaiset kansalaisraadit.

Hankkeen toteuttamassa neljässä kansalaisraadissa paikallisyhteisöjen asukkaat ovat käsitelleet

niin yleisen tason teemoja, kuten kaupunginosien kehittämistä, kuin myös yksityiskohtaisempia

asiakysymyksiä, kuten esimerkiksi tuulivoiman rakentamista. Kansalaisraatien kaltaiset demo-

kratiainnovaatiot ovat Suomessa kuitenkin vielä harvinaisia. Tämä tekee niihin liittyvästä arvi-

oinnista erityisen tärkeää. Vain arvioinnin kautta saamme tietoa siitä, kuinka nämä uudet osalli-

suusmallit sopivat suomalaisen lähidemokratian toimintamalleiksi ja, että kuinka niitä tulisi jat-

kossa kehittää.

5

Tämä raportti sisältää Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttaman neljän kansalaisraadin ulkoisen

arvioinnin. Arviointi toteutetaan suhteessa keskustelevan demokratian ihanteeseen. Tämä mah-

dollistaa monipuolisen arvioinnin, jossa kansalaisraateja analysoidaan suhteessa niiden edusta-

vuuteen, keskustelujen laadukkuuteen sekä vaikuttavuuteen. Arvioinnissa tullaan tarkastelemaan

keskeisenä asiakohtana sitä, kuinka kansalaisraadin kaltainen demokratiainnovaatio sopii lähi-

demokratian toimintamallina osaksi suomalaista kansalaisyhteiskuntaa.

Arvioinnin tilaajana on Suomen Setlementtiliitto ry. Ulkoisen arvioinnin ovat toteuttaneet HTT

Harri Raisio ja HTM Juha Lindell Vaasan yliopistosta. Raisiolla ja Lindellillä on kokemusta yh-

teensä noin kahdenkymmenen keskustelevan demokratian mukaisen osallistumismallin toteutta-

misesta ja mentoroinnista sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta.

Arviointiraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 2 käsitellään tarkemmin uutta paikallisuutta ja

keskustelevaa demokratiaan sen osana. Koska keskusteleva demokratia on Suomessa vielä suh-

teellisen tuntematon demokratiateoria, on sen läheisempi tarkastelu välttämätöntä. Luvussa 3

esitellään yleisellä tasolla keskustelevan demokratian mukainen kansalaisraatimalli ja yksityis-

kohtaisella tasolla Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamat neljä kansalaisraatia. Luku 4 sisältää

kuvauksen ulkoisen arvioinnin toteutuksesta ja luku 5 varsinaiset arviointitulokset. Lopuksi lu-

vussa 6 esitellään arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset.

6

2. UUSI PAIKALLISUUS JA KESKUSTELEVA DEMOKRATIA

Uudella paikallisuudella viitataan paikallislähtöiseen yhteiskuntaan, jossa kansalaiset, kansalais-

järjestöt, yritykset ja julkinen sektori tekevät paikkaperustaisesti yhä monipuolistuvampaa yhteis-

työtä1. Tämän kaltainen uusi paikallisuus on tulkittavissa kaipuuksi entisaikojen vahvaan yhtei-

söllisyyteen. Hannu Katajamäki kuvaa kuinka Suomessa hyvinvointi alun perin turvattiin juuri

vahvan paikallisuuden ja sen myötä syntyvän yhteisöllisyyden kautta; yhdessä tekemällä ja yh-

dessä harrastamalla. Vähitellen Suomi alkoi kuitenkin uuden julkisjohtamisen (New Public Ma-

nagement) innoittamana muuntautua kilpailuvaltioksi. Tämän seurauksena paikkaperustainen

politiikka sai väistyä tehokkuus- ja taloudellisuus -argumenteilla perustellun keskittämispolitii-

kan tieltä. Nyt Suomessa uhkakuvana onkin – kuntauudistuskeskustelun siivittämänä – palvelui-

den etääntyminen asukkaista ja paikallisyhteisöjen orpoutuminen.

Ajatus uudesta paikallisuudesta voidaan tietyiltä osin rinnastaa Isossa-Britanniassa syntyneeseen

’Big Society’ -tematiikkaan eli tavoitteeseen siirtyä liian isoksi kasvaneesta ja kalliista ’suuresta

julkisesta sektorista’ kohti halvempaa ’suurta yhteiskuntaa’2. Paikallisuus muodostaa tämän suu-

ren yhteiskunnan yhden peruspilarin. Tarkoituksena on siirtää valtaa ylhäältä alaspäin valtionhal-

linnolta paikallisyhteisöille. Samalla luodaan kansalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen toimin-

taan omien paikallisyhteisöjensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tähän liittyy keskeisesti yhteistuo-

tannon toimintamalli (Co-production). Yhteistuotannossa paikallisyhteisöjen asukkaat ovat tuot-

tamassa palveluita yhdessä julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoi-

den kanssa3. Tätä kautta pyritään yhtäaikaisesti tuottamaan parempia lopputuloksia, että säästä-

mään kustannuksissa. Tämän kaltaista aktiivista kansalaistoimintaa voidaan kutsua ’tekemisen

demokratiaksi’, nykyajan talkootoiminnaksi4.

2.1. Demokratia uudessa paikallisuudessa

Uuden paikallisuuden demokratiaulottuvuutta voidaan havainnollistaa ’hidas demokratia’ -

vertauskuvan kautta. Susan Clark ja Woden Teachout näkevät hitaan demokratian toimivan pi-

kademokratian vastavoimana5. Pikademokratiaa kuvastaa nopea ja teknokraattinen päätöksente-

7

ko, jossa kommunikaatio päättäjien ja kansalaisten välillä on varsin yksisuuntaista6. Hitaassa

demokratiassa puolestaan tärkeintä on paikalliskonteksti ja kansalaisten viisaudesta ammentami-

nen. Siinä missä hitausliikkeiden ’slow food’ -ilmiö on lisännyt ymmärrystä lähiruuan tuottami-

sen merkityksestä, on hitaan demokratian ihanteena palauttaa päätöksenteko takaisin paikallisyh-

teisöihin; muistuttaa ihmisiä toimivan ja voimaannuttavan lähidemokratian merkityksestä. Hita-

utta ei tule kuitenkaan tulkita päätöksenteon lisääntyneeksi hitaudeksi vaan pikemminkin päätök-

senteon lisääntyneeksi viisaudeksi7. Keskeisenä tausta-ajatuksena on, että hitaan demokratian

myötä syntyneet päätökset tulevat olemaan kestävämmällä pohjalla, ts. tavoitteena on sosiaali-

sesti kestävä kehitys8 eli kehitys, jossa ihmisten hyvinvointia tullaan siirtämään sukupolvelta

toiselle.

Hitaan demokratian vankka tieteellinen taustateoria löytyy deliberatiivisen demokratian teoriasta.

Suomenkielelle oudohko deliberaatio-sana on saanut syntynsä latinankielen sanasta ’deliberare’,

joka tarkoittaa tarkan harkinnan ja punninnan käymistä ennen päätöksentekoa. Usein deliberatii-

vinen demokratia onkin käännetty harkitsevaksi, keskustelevaksi tai pohdiskelevaksi demokrati-

aksi9. Vakiintuneimmaksi käännökseksi näyttää muodostuneen keskusteleva demokratia. Kes-

kustelevassa demokratiassa yhdistyvät arvo ja tosiasia. Demokratialla kuvataan tosiasiaa eli kan-

sanvaltaa. Keskustelu-ulottuvuus voidaan puolestaan nähdä kansanvaltaa arvottavana tekijänä.

Keskusteleva demokratia tulee tällöin määritelleeksi demokratian ihanteen uudenlaisella tavalla.

Keskustelevan demokratian vahvistuminen Suomessa toisi merkittävän muutoksen tapaamme

vaikuttaa yhteiskunnassa. Keskusteluun pohjautuva demokratia saisi vahvempaa jalansijaa nyt

vahvasti äänestyskeskeisessä demokratiamallissa10. Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi, että en-

nen päätöksentekoa myös kansalaisille annettaisiin mahdollisuuksia osallistua laaja-alaiseen jul-

kiseen harkintaan ja punnintaan kulloinkin käsiteltävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä.

Kaikki osallistujat saisivat esittää omat kantansa, eikä osallistujien yhteiskunnallinen asema vai-

kuttaisi keskustelujen kulkuun. Ainut todellinen painoarvo olisi esitettyjen argumenttien ansioil-

la11. Olennaista olisi, ettei keskusteleva demokratia jäisi näennäisdemokratian asteelle, vaan ta-

voitteena olisi todellinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen12.

8

On kuitenkin pidettävä mielessä se, että useimpien keskustelevan demokratian tutkijoiden mu-

kaan keskusteleva demokratia ei ole nähtävissä edustuksellisen demokratian vaihtoehdoksi13.

Pikemminkin keskusteleva demokratia voidaan ymmärtää edustuksellista ja suoraa demokratiaa

täydentäväksi demokratian malliksi14. Suhteessa edustukselliseen demokratiaan keskustelevan

demokratian toimintamallit antavat ihmisille enemmän kuin vain ’yhden äänen’15 eli vaikutta-

mismahdollisuuden myös vaalien välillä. Suhteessa suoran demokratian prosesseihin, kuten kan-

salaisaloitteen kaltaisiin malleihin, keskusteleva demokratia lisää mahdollisuutta laaja-alaiseen

julkiseen harkintaan ja punnintaan. Tämä vähentää suoran demokratian mahdollisuutta ajautua

yhden asian liikkeisiin ja yhteisen hyvän unohtamiseen16.

Suomessa on nähtävissä viitteitä keskustelevaa demokratiaa eteenpäin vievän ’deliberatiivisen

käänteen’17 alkamisesta. Merkkejä ovat viime vuosien laaja-alainen kansalaisraatien18 ja muiden

keskustelevan demokratian mallien19 toteuttaminen, ministeriöiden kiinnostuksen kasvu keskus-

televan demokratian mahdollisuuksiin20 sekä Deliberatiivisen demokratian instituutti ry:n perus-

taminen21. Vaikkakin keskustelevan demokratian merkit ovat näkyvissä vahvimmin juuri lähi-

demokratian tasolla, on ministeriöiden kiinnostus ja kansallisen yhdistyksen perustaminen luonut

mahdollisuuden käänteen laajentumiselle myös koko yhteiskunnan tasolle22.

2.2. Keskustelevan demokratian mahdollisuudet ja haasteet

Keskustelevalle demokratialle on määritelty teoriassa monia mahdollisuuksia (ks. taulukko 1).

Viime vuosikymmeninä nämä ovat saaneet tuekseen vahvaa empiiristä näyttöä. Keskustelevan

demokratian mahdollisuuksista yksi useimmin esille nostetuista on sen oletettu kyky vahvistaa

kansalaisyhteiskuntaa. Ihanteellisesti keskustelevan demokratian kautta kyettäisiin torjumaan

monia kansalaisyhteiskunnan negatiivisia ilmiöitä, kuten kansalaisyhteiskunnan murenemista,

kansalaisosallistumisen vähenemistä ja kansalaistaitojen heikentymistä23. Keskusteleva demo-

kratia mahdollistaisi kansalaisten demokratiataitojen ja erityisesti demokraattisen mielikuvituk-

sen kasvattamisen. Se myös rakentaisi yhteisöllisyyttä ja vahvempaa sosiaalista pääomaa sekä

katalysoisi kansalaisaktiivisuutta24.

9

MAHDOLLISUUDET HAASTEET Aktiivisemman kansalaisyhteiskunnan raken-tuminen

Aidon edustavuuden saavuttaminen

Päätöksenteon legitimiteetin eli hyväksyttä-vyyden kasvaminen

Laadukkaan keskustelun aikaansaaminen

Parempien päätösten aikaansaaminen Vaikuttavuuden varmistaminen Ihmisten välisten empatiaongelmien vähene-minen

Siirtyminen kokeiluista pysyviin toimintamal-leihin

Näkemysten fokusoituminen yhteiseen hy-vään

Toimintamallien integriteetin eli eheyden säi-lyttäminen

Taulukko 1. Keskustelevan demokratian mahdollisuudet ja haasteet

Keskusteleva demokratia tulee myös lisänneeksi yhteiskunnallisten päätösten legitimiteettiä eli

hyväksyttävyyttä. Legitimiteetti lisääntyy, koska keskustelevan demokratian prosessien myötä

päätökset tai ratkaisuvaihtoehdot perustuvat tasa-arvoisten ihmisten harkittuun ja punnittuun

keskusteluun25. Oletuksena on, että osallistujat pystyvät perustelemaan näkökantansa niin, että

ne voidaan hyväksyä oikeutetuiksi, vaikka kaikki osallistujat eivät olisikaan samaa mieltä. Kaik-

ki osallistujat, mahdollisesta erimielisyydestä huolimatta, hyväksyisivät tällöin lopputuloksen

oikeudenmukaisena ja perusteltuna. Keskusteleva demokratia paitsi lisää päätöksenteon legitimi-

teettiä, se myös saattaa tuottaa parempia päätöksiä keskeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin26.

Tässä tapauksessa päätösten paremmuudella tarkoitetaan päätösten lisääntynyttä rationaalisuutta

sekä responssivisuutta eli vastaavuutta ihmisten todellisiin tarpeisiin. Tämä näyttäytyy erityisesti

tietoisuuden kasvuna käsiteltävistä asioista.

Nyky-yhteiskuntamme yksi suurimmista uhkista on välinpitämättömyyden lisääntyminen. Kyösti

Pekosen sanoin ”Suurin uhka piilee unohtamisessa ja siinä, ettei tarvitse välittää”27. Ihmisten

väliset empatiaongelmat muodostuvat, koska ihmisten todellisuus muotoutuu helposti yksipuoli-

seksi, jolloin eriävät näkemykset jäävät vain taustameluksi. Empiirinen tutkimus osoittaa, että

keskustelevan demokratian toimintamallit kykenevät vähentämään ihmisten välisiä empatiaon-

gelmia ja ennakkoluuloja28. Osallistujat oppivat ymmärtämään toisten ihmisten näkökulmia käsi-

teltäviin asioihin, vaikka ne eroaisivat omista näkökulmista. Lisäksi keskusteleva demokratia

lisää ihmisten ymmärrystä siitä, mikä olisi parasta meille kaikille29. Keskustelevassa demokrati-

assa tavoitellaan yhteistä hyvää, perusteltujen ja monipuolisten argumenttien varassa. Oletuksena

10

on, että vain sellaiset argumentit selviytyvät keskusteluissa, jotka tulevat laajasti hyväksytyiksi.

Vahvasti itseintressistä kumpuavat argumentit eivät ole helposti perusteltavissa toisille.

Keskustelevaan demokratiaan liittyy myös lukuisia haasteita. Näistä vaikeimmaksi muodostuu

aidon edustavuuden saavuttaminen. Tavoitteena on mahdollistaa kaikkien yhdenvertainen osal-

listuminen. Edustavuuden varmistamiseksi tulee tehdä huomattavasti enemmän töitä kuin monis-

sa muissa osallistumisen malleissa, kuten esimerkiksi perinteisissä kuntalaiskuulemisissa. Pelkil-

lä lehti-ilmoituksilla markkinoidut tapahtumat eivät tuota edustavaa osallistujajoukkoa. Lehti-

ilmoitukset tavoittavat mitä todennäköisimmin vain ne, jotka muutoinkin osallistuvat ja ovat ak-

tiivisia30. Erityisen tärkeää on pyrkiä ottamaan huomioon ihmisryhmät, jotka ovat jääneet sekä

osallistumisen, että laajemminkin yhteiskunnan ulkopuolelle31. Tähän liittyy haasteena myös se,

kuinka poliittiseen ja taloudelliseen asemaan kytkeytyvä vallankäyttö voitaisiin sulkea osallistu-

misen ulkopuolelle eli kuinka voitaisiin taata keskustelijoiden tasa-arvo. Keskustelevan demo-

kratian mukainen toiminta edellyttää sitä, ettei tiettyjen ihmisten argumenteilla olisi enemmän

painoarvoa kuin toisten32. Tämänkaltainen vallankäyttö on osa inhimillistä toimintaa, mutta sen

haittoja voidaan kuitenkin pienentää. Erityisesti koulutettujen ja kokeneiden fasilitaattoreiden eli

ryhmänvetäjien merkitys on suuri.

Myös vaikuttavuus nousee keskustelevan demokratian keskeiseksi haasteeksi. Kysymys on siitä,

kuinka varmistetaan se, ettei keskustelevasta demokratiasta tule vain näennäisdemokratiaa. Tämä

on merkittävä uhkakuva, jonka tuleminen todeksi lisäisi vain ihmisten kyynisyyttä kansalaisosal-

listumista kohtaan33. Tähän liittyen ongelmana on, että keskustelevan demokratian toimintamallit

ovat pääasiassa yksittäisten järjestöjen ja yliopistojen tutkimuslaitosten järjestämiä. Keskusteleva

demokratian onkin vielä kaukana jatkuvasta hallinnon tavasta, ts. pysyvästä julkishallinnon toi-

mintamallista34.

Lopuksi on syytä nostaa esiin keskustelevan demokratian toimintamallien integriteetin eli ehey-

den merkitys. Keskustelevan demokratian teoreetikot ovat määritelleet tarkat periaatteet keskus-

televan demokratian toiminnalle. Kansainvälisesti on olemassa useita esimerkkejä, joissa pieni-

kin poikkeama näistä periaatteista on johtanut koko prosessin ja sen lopputuloksen kyseenalais-

tamiseen. Näitä poikkeamia ovat olleet esimerkiksi osallistujien epätasainen edustavuus, johdat-

11

televa informaatio käsiteltävästä asiasta, tietyn sidosryhmän korostunut rooli prosessin suunnitte-

lussa ja ylipäätään prosessin manipulointi tavalla tai toisella35. Toteutettaessa keskustelevan de-

mokratian toimintamalleja, tulee näihin seikkoihin kiinnittää erityistä huomiota.

2.3. Keskustelevan demokratian toimintamallit

Keskustelevan demokratian teorian rinnalla on kehittynyt suuri määrä erilaisia käytännön toimin-

tamalleja. Näistä käytetään yleisesti nimitystä ’mini-public’36, jolla viitataan siihen, että toimin-

tamalli muodostaa yhteiskunnan pienoiskoossa. Keskusteleva demokratia on nähtävissä sateen-

varjokäsitteeksi, joka pitää sisällä nämä kaikki lukuisat erilaiset mallit37. Esimerkkejä näistä

osallistumismalleista on olemassa monia38. Lähimmät esimerkit löytyvät Tanskan konsensuskon-

ferensseista ja Saksan suunnittelusoluista. Brasiliassa on kehitetty osallistavan budjetoinnin mal-

li. Yhdysvalloista peräisin ovat puolestaan kansalaisraadit, harkintaan ja punnintaan pohjautuvat

mielipidemittaukset sekä 2000-luvun kuntalaiskuulemiset. Vaikkakin näiden kesto (yhdestä päi-

västä jopa viikkoon) ja osallistujien määrä (tusinasta osallistujasta jopa tuhansiin osallistujiin)

eroavat, yhdistää näitä malleja edellä esitetyt tavoitteet osallistujien kattavuudesta, keskustelui-

den laadukkuudesta sekä vaikuttavuuden vahvistamisesta.

Keskustelevan demokratian toimintamallit tavoittelevat keskustelevan demokratian ideaalia, ts.

ne ovat vahvasti strukturoituja39. Ne pyrkivät ensinnäkin kattavuuteen eli siihen, että keskustele-

van demokratian prosessit olisivat mahdollisimman edustavia suhteessa koko väestöön. Toisek-

seen tavoitteena on keskusteluiden laadukkuus. Osallistujilla on tällöin mahdollisuus käsitellä

keskustelun kohteena olevaa teemaa syvällisesti, harkiten ja punniten. Kolmanneksi keskustele-

van demokratian tutkijat nostavat esiin vaikuttavuuden tavoitteen. Osallistumisella tulisi olla

todennettu vaikutus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Edellä esitettyjen keskustelevan demokratian periaatteiden toteuttaminen ei ole vaivatonta. Olo-

suhteet näiden toteutumiselle syntyvät vain harvoin itsestään. Kärjistettynä voidaan esittää, että

esimerkiksi perinteiset kuntalaiskuulemiset ovat tuskin koskaan osallistujiltaan kattavia, keskus-

teluiltaan laadukkaita ja päätöksentekoon vaikuttavia. Päinvastoin voidaan esittää, että näihin

12

osallistuvat usein samat aktiiviset ihmiset, jotka esittävät etukäteen valmisteltuja puheenvuoroja.

Tilaisuuteen ei synny tällöin aitoa dialogia. Pahimmassa tapauksessa päätökset on jo tehty val-

miiksi, jolloin kuulemistilaisuus on todellisuudessa vain näennäisdemokratiaa. Keskustelevan

demokratian toimintamallit pyrkivät poispäin tästä kuulemistilaisuuksien traditiosta luomalla

olosuhteet kaikkien osallistumiselle sekä aidon keskustelun ja vaikuttamisen synnylle.

13

3. UUSI PAIKALLISUUS -HANKKEEN TOTEUTTAMAT

KANSALAISRAADIT

Tämän ulkoisen arvioinnin kohteena on kansalaisraati (Citizens’ Jury), joka on yksi keskeisim-

mistä keskustelevan demokratian toimintamalleista. Kansalaisraati on kehittynyt aluksi erillään

keskustelevan demokratian teoriasta ja vasta myöhemmässä vaiheessa alkanut kehittyä osana

keskustelevan demokratian toimintamalleja40. Kansalaisraadin kehittäjänä tunnetaan yhdysvalta-

lainen Ned Crosby. Crosby kehitti kansalaisraadin 1970-luvun alkupuolella tavoitteenaan löytää

tehokas ja vaikuttava tapa osallistaa kansalaiset yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn. Hän näki

silloiset, vielä tänäkin päivänä vallalla olevat, kansalaisosallistumisen muodot puutteellisina.

Pelkästään painostusryhmien ja aktiivisten henkilöiden kuuleminen tai gallupit eivät hänen mu-

kaansa kerro päätöksentekijöille todellista kansan mielipidettä. Sen sijaan hän oletti, että kansa-

laisraadin avulla kansalaisille voidaan tarjota mahdollisuus aidosti perehtyä yhteiskunnallisiin

asioihin. Vasta tämän perehtymisen myötä syntyisi näkemys siitä, mitä kansalaiset todella ajatte-

levat.

Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistöt, jossa vala-

miehet todistusaineiston kuulemisen ja punnitun keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomi-

onsa. Samoin kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään heille annettua

ongelmakysymystä. He tenttaavat kansalaisraadissa käsiteltävän teeman kannalta relevantteja

asiantuntijoita, käyvät keskenään monipuolista keskustelua ja vasta tämän jälkeen esittävät julki-

sesti johtopäätöksensä. Keskeinen ero valamiehistön ja kansalaisraadin välillä on kuitenkin se,

että kansalaisraadissa ei tuomita ketään vaan muodostetaan valistunut näkemys – esimerkiksi

toimenpide-ehdotusten muodossa – kulloinkin käsiteltävänä olevaan yhteiskunnalliseen asiaan41.

Kansalaisraateja on toteutettu maailmalla jo satoja. Tämän mittavan kehitystyön myötä kansa-

laisraatien perustaksi on muodostunut seitsemän keskeistä toimintaperiaatetta42. Ensinnäkin kan-

salaisraadissa kootaan yhteen ositetulla satunnaisotannalla luotu pienoiskokoinen yhteiskunta.

Laadukkaan keskustelun mahdollistavaksi kooksi on nähty noin 16–24 henkilöä. Kolmanneksi

osallistujat saavat käyttöönsä korkealaatuista informaatiota. Kansalaisraadissa keskeisiä toimijoi-

ta ovat fasilitaattorit, jotka varmistavat suojaisan keskusteluilmapiirin synnyn. Osallistujien joh-

14

dattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin tavoin. Lisäksi taataan, että agenda ja

kuulemiset ovat tasapuolisia. Lopuksi varmistetaan se, että kansalaisraadilla on riittävästi aikaa

toimia, keskimäärin noin kolme päivää. Kansalaisraadin aikana osallistujat käyvät keskusteluja

fasilitaattoreiden johdolla, saavat monipuolista tietoa asiantuntijoilta sekä lopuksi laativat kansa-

laisraadin yhteisen julkilausuman. Kansalaisraadin toteuttamisen prosessi on kuvattu yksityis-

kohtaisesti Harri Raision ja Pirkko Vartiaisen kirjoittamassa open-access -muodossa julkaistussa

kansalaisraatioppaassa43.

Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamat kansalaisraadit pyrittiin toteuttamaan edelle esitettyjen

periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena oli siis säilyttää tämän osallistumismenetelmän integriteet-

ti. Esittelemme seuraavaksi nämä neljä kansalaisraatia. Kuvaamme kunkin kansalaisraadin osalta

kansalaisraadin teeman, osallistujien rekrytoinnin, päivien rakenteen sekä julkilausuman sisällön.

Yhteenveto kansalaisraadeista on esitetty taulukossa 2.

Palosaaren kansalaisraati

Hervannan kansalaisraati

Kemijärven 1. kansalaisraati

Kemijärven 2. kansalaisraati

Teema Tulevaisuuden Palosaari – mil-laisessa kaupun-ginosassa haluan asua?

Hyvä tulevai-suus Hervan-nassa niin nuo-rille kuin van-hoillekin

Kuinka Kemijär-ven kunta voi edis-tää kehitysvam-maisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen?

Miten tuulivoi-maan pitäisi Kemijärvellä suhtautua?

Ajankohta 7.–8.5. ja 14.–15.5.2012

8.–9.11. ja 14.–15.11.2012

14.–15. 5. 2012 16.–18.10.2012

Ilmoittautuneita 19 17 17 16 Osallistuneita 16 14 17 12 Julkilausuma 8 esitystä Palo-

saaren kehittä-miseksi

11 esitystä Her-vannan kehittä-miseksi

6 laajaa esitystä kehitysvammaisten aseman parantami-seksi

4 esitystä tuuli-voiman raken-tamisesta

Taulukko 2. Yhteenveto neljästä toteutetusta kansalaisraadista.

15

3.1. Vaasan Palosaaren kansalaisraati

Uusi paikallisuus -hankkeen ensimmäinen kansalaisraati toteutettiin Vaasan Palosaaren kaupun-

ginosassa. Palosaari on noin 5 500 asukkaan muodostama paikallisyhteisö, joka omaa vahvan

historian entisenä työläiskaupunginosana. Vuosikymmenten aikana Palosaari on käynyt läpi

merkittävän muutoksen ja on nykyisin muun muassa useiden korkeakoulujen sijaintipaikka. Pa-

losaaren kansalaisraadin suunnittelua varten muodostettiin kuudesta henkilöstä koostuva ohjaus-

ryhmä. Ohjausryhmän tehtävä on antaa kansalaisraadin toteuttajille neuvoja merkittävissä asiois-

sa, kuten kuultavien asiantuntijoiden valinnoissa ja käsiteltävän asian määrittelemisessä. Palosaa-

ren kansalaisraadin ohjausryhmän jäsenistä kolme oli osahankkeen ohjausryhmästä ja kolme

Vaasan kaupungin kaavoituksesta. Kansalaisraadissa käsiteltävän kysymyksen oli alun perin

tarkoitus koskea kaavatyöskentelyä. Ohjausryhmässä käsiteltäväksi kysymykseksi muodostui

kuitenkin laajempi asiakokonaisuus: ”Tulevaisuuden Palosaari – millaisessa kaupunginosassa

haluan asua?”.

Palosaaren kansalaisraatia markkinoitiin laajasti. Kansalaisraatiin ilmoittautumisesta uutisoitiin

paikallisissa sanomalehdissä, ilmaisjakelulehdissä sekä paikallisradiossa. Kansalaisraatimainok-

sia levitettiin lisäksi kauppojen ja oppilaitosten ilmoitustauluille. Mainoksia jaettiin myös suo-

raan Palosaaren asukkaiden postilaatikoihin. Markkinoinnista huolimatta raatiin ilmoittautui vain

19 asukasta. Tavoitteena oli 20 asukasta, jolloin kaikki 19 tulivat valituiksi kansalaisraadin osal-

listujiksi. Heistä lopulta 16 osallistui raatipäiviin. Kansalaisraadin tavoiteltu ja toteutunut ko-

koonpano on kuvattuna taulukossa 3.

Palosaaren kansalaisraati toteutettiin neljänä arki-iltana, 7–8.5. ja 14–15.5.2012. Raatipäivien

sisältö on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Ensimmäinen raatipäivä koostui osallistujien

tutustumisesta ja kysymysten laadinnasta toisena päivänä tentattavalle asiantuntijapaneelille.

Toisena raatipäivänä raatiin osallistuneet kuulivat ja tenttasivat yhteensä kuutta kansalaisraadin

teeman kannalta relevanttia asiantuntijaa. Kolmas ja neljäs päivä koostuivat ohjatuista pienryh-

mäkeskusteluista ja kansalaisraadin julkilausuman laadinnasta. Pienryhmäkeskustelut tapahtuivat

kahdessa pienryhmässä, joissa molemmissa toimi kaksi fasilitaattoria, toinen pääasiallisena ryh-

mänvetäjänä ja toinen kirjurina.

16

Palosaaren kansalaisraadin julkilausuma tuli sisältämään yhteensä kahdeksan esitystä Palosaaren

kehittämiseksi. Nämä liittyivät muun muassa terveyspalveluiden kehittämiseen, katujen kunnos-

sapitoon, kaupunginosan kannalta relevantin Mansikkasaaren kaavoitukseen sekä kaupungin-

osassa järjestettävien tapahtumien lisäämiseen. Raatilaiset esittelivät julkilausuman Vaasan kau-

pungin hallintotalon valtuustosalissa järjestetyssä erillisessä tiedotustilaisuudessa 30.5.2012.

Demografiset teki-jät

Vaihtoehdot Tavoite (20) Toteutunut (16)

Ikä 16 – 24 25 – 44 45 – 64 yli 65

4 5 4 4

2 3 7 4

Sukupuoli Nainen Mies

10 10

10 6

Asuinpaikka Vikinga Muu Palosaari

11 9

3 13

Äidinkieli Suomi Ruotsi Muu

13 6 1

13 3 0

Koulutus Peruskoulu Keskiaste Ylioppilas Yliopistotutkinto

6 5 3 6

2 4 3 7

Työllisyystilanne Työssä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu

9 1 3 5 2

9 2 2 4 0

Yhdistysaktiivisuus Kyllä Ei

7 9

Taulukko 3. Palosaaren kansalaisraadin kokoonpano.

3.2. Tampereen Hervannan kansalaisraati

Yli 20 000 asukkaan monikulttuurinen Hervanta on Tampereen suurimpia kaupunginosia. Her-

vannan kansalaisraadin ohjausryhmässä pyrittiin huomiomaan kaupunginosan moninaisuus. Oh-

17

jausryhmä muodostui viidestä jäsenestä. He edustivat muun muassa Hervannassa sijaitsevaa

Tampereen teknillistä yliopistoa, kaupungin nuorisotyötä sekä Hervannassa vahvassa asemassa

olevaa maahanmuuttajanäkökulmaa. Hervannan kansalaisraadissa käsiteltävästä teemasta muo-

dostui positiivissävytteinen ja avoin: ”Hyvä tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoil-

lekin”.

Hervannan kansalaisraadin markkinointiin panostettiin merkittävästi. Palosaaren kansalaisraadin

tavoin markkinoinnissa käytettiin niin sanomalehtimainontaa kuin myös mainontaa ilmoitustau-

luilla. Hervannan monikulttuurisuudesta johtuen mainonnassa käytettiin useita kieliä. Itse kansa-

laisraati järjestettiin kuitenkin suomen kielellä. Kielitaidon ei kuitenkaan edellytetty olevan täy-

dellistä. Lisäksi erityisenä tavoitteena oli tavoittaa mainosten tavoittamattomissa olevia ihmisiä,

kuten lukutaidottomia. Niin Hervannan kuin myös Palosaaren kansalaisraadin osallistujille luvat-

tiin lahjakortit palkkioksi osallistumista. Markkinoinnin myötä Hervannan kansalaisraatiin il-

moittautui 17 henkilöä. Koska 20 henkilön tavoite ei täyttynyt, otettiin kaikki ilmoittautuneet

mukaan. Itse raatipäiviin osallistui 14 hervantalaista (ks. taulukko 4).



Ikä 16 – 24 25 – 44 45 – 64 yli 65

5 7 5 3

5 3 3 3


9 11

10 4

Äidinkieli Suomi Muu

17 3

10 4

Koulutus Perusaste Keskiaste Korkeakouluaste

6 9 5

3 8 2


9 3 3 4 1

2 2 6 2 2

Taulukko 4. Hervannan kansalaisraadin kokoonpano.

18

Hervannan kansalaisraati kesti neljän arki-illan ajan, 8–9.11. ja 14–15.11.2012 (ks. liite 2). Raa-

tipäivät vietiin läpi pääosin samalla mallilla kuin Palosaaren kansalaisraadissa. Hervannan kansa-

laisraadissa panostettiin vahvasti keskustelujen ja asiantuntijatiedon ymmärrettävyyteen, tavoit-

teen ollessa kaikkien yhtäläinen osallistuminen. Tämä näkyi muun muassa kansalaisraadin neljän

fasilitaattorin toiminnassa ja heidän saamassaan koulutuksessa. Lisäksi raatilaisten kuullessa ja

tentatessa kansalaisraadin kuutta asiantuntijaa, oli paikalla kurdinkielinen tulkki.

Hervannan kansalaisraadin julkilausuma jakautui kolmen eri teeman alle: 1. paikat ja ympäristö,

2. päätöksenteko sekä 3. palvelut, tapahtumat ja vapaa-ajan toiminta. Toimenpide-ehdotuksia tuli

yhteensä 11 kappaletta. Näitä olivat esimerkiksi luontopolkujen ympäristön kohentaminen tal-

kootoiminnalla, sosiaalitoimiston palauttaminen Hervantaan, budjetti- ja päätösvaltaa omaavan

Hervannan kaupunginosatoimikunnan perustaminen sekä maksuttoman harrastus- ja kurssitoi-

minnan lisääminen Hervannassa. Ehdotukset olivat suhteellisen yksityiskohtaisia sekä perusteltu-

ja ja ne sisälsivät ajatuksia siitä, kuinka niitä voitaisiin viedä käytännössä eteenpäin. Hervannan

kansalaisraadin tiedotustilaisuus järjestettiin 21.11.2012 Hervannan kirjastossa. Erityispiirteenä

tilaisuudessa käytettiin kuvatulkkausta selkeyttämään kansalaisraadin julkilausuman toimenpide-

ehdotuksia kaikille kuulijoille.

3.3. Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati

Yli 8000 asukkaan Kemijärvi on Suomen pohjoisin kaupunki. Kemijärvellä on toteutettu jo kaksi

kansalaisraatia. Näistä ensimmäinen erosi teemaltaan merkittävästi edellä esitetyistä kahdesta

kaupunginosakehittämiseen fokusoituneesta kansalaisraadista. Kemijärven ensimmäisen kansa-

laisraadin teema fokusoitui konkreettiseksi kysymyksenasetteluksi siitä, ”Kuinka Kemijärven

kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen?”.

Erityisenä tavoitteenaan kansalaisraadilla oli saada kehitysvammaisten ääni kuuluviin. Kansa-

laisraadin järjestelyissä auttoi Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry sekä Toimintakeskus. Kan-

salaisraadin ohjausryhmässä toimi neljä henkilöä, muun muassa Kemijärven vanhus- ja vam-

maispalvelujohtaja sekä kehitysvammaisten tuki ry:n puheenjohtaja.

19

Kansalaisraatia markkinoitiin sosiaalisen median, lehti-ilmoitusten, julisteiden sekä rekrytointiti-

laisuuksien kautta. Kansalaisraadin teeman vuoksi tavoitteena oli osallistaa myös kehitysvam-

maisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Ilmoittautumislomake esimerkiksi postitettiin suoraan

kehitysvammaisten tukiyhdistyksen jäsenille. Raatiin osallistui yhteensä 17 henkilöä, joista vii-

dellä oli kehitysvamma (ks. taulukko 5).



Ikä 16 – 24 25 – 44 45 – 64 yli 65

2 6 8 4

3 4 9 1


10 10

9 8


20 0

17 0

Koulutus Peruskoulu Keskiaste Ylioppilas Yliopistotutkinto Kehitysvammaiset henkilöt ilman tutkintoa

4 7 3 2 4

5 7 0 0 5


7 2 4 3 (4 kehitys- vammaista hen-kilöä)

5 0 4 3 (5 kehitys-vammaista henki-löä)

Taulukko 5. Kemijärven ensimmäisen kansalaisraadin kokoonpano.

Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati oli alun perin suunniteltu kolmipäiväiseksi. Ilmoittau-

tumisten vähyydestä johtuen kansalaisraati muutettiin kaksipäiväiseksi, jolloin myös ilmoittautu-

neiden määrä tuli kasvaneeksi. Tuntimäärältään kansalaisraati on kuitenkin suhteutettavissa Pa-

losaaren ja Hervannan kansalaisraateihin. Kansalaisraati järjestettiin 14.5.2012 klo. 12.00–17.00

ja 15.5.2012 klo. 09–17.00 (ks. liite 3). Kemijärven ensimmäisessä kansalaisraadissa käytettiin

20

kahta fasilitaattoria. Raatilaiset kuulivat ja tenttasivat neljää kansalaisraadin teeman kannalta

relevanttia asiantuntijaa.

Julkilausumassaan kansalaisraadin osallistujat esittelivät kuusi laajaa kokonaisuutta. Näitä olivat

muun muassa ajatukset erilaisuuden hyväksymisestä, vapaaehtoistoiminnan lisäämisestä sekä

henkilökohtaisten avustajien palkkaamisesta. Kemijärven ensimmäisessä kansalaisraadissa ei

järjestetty erillistä tiedotustilaisuutta, vaan kansalaisraadin julkilausuma luovutettiin Kemijärven

kaupunginvaltuustolle 18.6.2012 pidetyn valtuustokokouksen aluksi.

3.4. Kemijärven toinen kansalaisraati

Ensimmäisestä Kemijärven kansalaisraadista saatujen positiivisten kokemusten kautta Kemijär-

vellä alettiin suunnitella nopeasti toista kansalaisraatia. Toteutuksen taustalla oli alueella merkit-

tävää huomiota herättänyt tuulivoimaloiden rakentamisen teema. Kansalaisraadin ohjausryhmä

koostui viidestä henkilöstä, muun muassa geodeetista ja kaupunginvaltuutetusta. Kansalaisraa-

dissa käsiteltäväksi kysymykseksi muodostui: ”Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suh-

tautua?”.

Laaja-alaisen markkinoinnin jälkeen Kemijärven toiseen kansalaisraatiin ilmoittautui 16 kemi-

järveläistä. Heistä 12 osallistui itse raatipäiviin (ks. taulukko 6). Kansalaisraati toteutettiin kol-

men päivän aikana, 16–18.10.2012 (ks. liite 4). Ensimmäinen päivä koostui toisiin tutustumisesta

sekä asiantuntijoille esitettävien kysymysten pohdinnasta. Toisena päivänä osallistujat kuulivat ja

tenttasivat asiantuntijoita. Kolmas päivä sisälsi kansalaisraadin julkilausuman laadinnan. Kansa-

laisraadissa toimi kaksi fasilitaattoria sekä viisi asiantuntijaa.

Kansalaisraadin julkilausuma sisälsi neljä näkemystä Kemijärven tuulivoimaloiden rakentami-

sesta. Yksi näistä korosti itse tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvän päätöksentekoprosessin

avoimuutta. Raatilaiset näkivät tärkeäksi, että kuntalaiset saisivat hyvissä ajoin tietoa, joka olisi

ymmärrettävässä muodossa. Kansalaisraati otti myös kantaa tuulivoimaloiden sijoituspaikkoihin.

21

Julkilausuma luovutettiin Kemijärven valtuustoryhmien puheenjohtajille ja viranhaltijoille kau-

pungin valtuustosalissa 17.1.2013.



Ikä 16 – 24 25 – 44 45 – 64 yli 65

2 6 8 4

0 5 6 1


10 10

4 8


20 0

12 0

Koulutus Peruskoulu Keskiaste Ylioppilas Yliopistotutkinto

6 8 4 2

1 6 1 4


8 3 4 4 1

7 0 1 4 0

Taulukko 6. Kemijärven toisen kansalaisraadin kokoonpano.

22

4. ULKOISEN ARVIOINNIN TOTEUTUS

Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien arviointi tehtiin tammikuun 2013 ja

maaliskuun 2013 välisenä aikana. Arvioinnin työpanoksesta vastasivat kaksi asiantuntijaa, joilla

on yhdessä vahva kokemus keskustelevan demokratian toimintamallien toteutuksesta, tutkimuk-

sesta ja arvioinnista. Molemmat heistä ovat olleet mukana Uusi paikallisuus -hankkeen toimin-

nassa – pääosin mentorin rooleissa – jolloin heille on muodostunut tavanomaista syvempi näke-

mys arvioitavasta kohteesta. Arvioinnin lähtökohdista sovittiin yhdessä tilaajan edustajan kanssa

heti arviointiprosessin aluksi.

4.1. Arvioinnin tavoitteet

Arvioinnille on määritelty kolmenlaiset tavoitteet:

1. Arvioida sitä, kuinka onnistuneita toteutetut kansalaisraadit ovat suhteessa keskuste-

levan demokratian ihanteeseen.

2. Antaa arvio siitä, kuinka kansalaisraadin kaltainen demokratiainnovaatio sopii lähi-

demokratian toimintamallina osaksi suomalaista kansalaisyhteiskuntaa.

3. Tuottaa kehittämissuosituksia tilaajan ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden

käyttöön.

Ottaen huomioon kuinka alkuvaiheessa kansalaisraatien kaltaisten toimintamallien toteuttaminen

on Suomessa, tulee tavoitteisiin vastaaminen tuottamaan erittäin vahvasti hyödynnettävissä ole-

vaa arviointitietoa tilaajan käyttöön. On kuitenkin syytä muistaa se, että tulokset antavat evidens-

siä myös muiden keskustelevan demokratian toimintamallien mahdollisesta käytöstä Suomessa.

Tämä siksi, että keskustelevan demokratian toimintamallit jakavat yhtenäiset toimintaperiaatteet.

Arvioinnin hyödyt ulottuvat näin pelkkien kansalaisraatien arviointia pidemmälle, ja ovat siten

hyvin suuren toimijajoukon hyödynnettävissä.

23

4.2. Arviointiasetelma, aineistot ja menetelmät

Arviointi toteutetaan monitahoarviointina44. Kyseessä on monipuolinen arviointikeino, jolla pyri-

tään muodostamaan arvioitavasta kohteesta kattava kokonaiskuva. Keskeistä on avainryhmäin-

formaation hyödyntäminen arviointiprosessissa. Avainryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä

kansalaisraatien toteuttamisessa mukana olleita keskeisiä toimijoita, erityisesti kansalaisraatien

suunnittelijoita, kansalaisraatiin osallistuneita sekä paikallisia luottamushenkilöitä, viranhaltijoita

ja yhdistysammattilaisia. Myös arvioinnissa käytettävissä olevan aineiston monipuolisuus muo-

dostaa yhden monitahoarvioinnin lähtökohdista. Kansalaisraatien arvioinnin aineiston muodosta-

vat dokumentti-, kysely- ja haastatteluaineistot.

Dokumenttiaineisto koostuu pääasiallisesti Uusi paikallisuus -hankkeen osahankkeiden projekti-

päälliköiden arvioitsijoille toimittamista dokumenteista. Nämä sisältävät muun muassa, ohjaus-

ryhmäkokousten pöytäkirjoja, kansalaisraatien suunnitteluun liittyvää materiaalia, uutisleikkeitä

sekä kansalaisraatien loppuraportteja. Kyselyaineisto koostuu projektipäälliköiden keräämästä

osallistujapalautteesta. Kyselyaineiston luotettavuutta vähentää jossakin määrin se, että palautetta

kerättiin eri kansalaisraadeissa eri aikoihin. Esimerkiksi yhdessä kansalaisraadissa palaute kerät-

tiin viimeisen päivän aluksi, jolloin palautteessa ei ole mukana lainkaan näkemyksiä viimeisen

päivän kulusta. Lisäksi kaikki kansalaisraateihin osallistuneet eivät täyttäneet palautelomaketta.

Arvioitsijoiden toteuttamat teemahaastattelut muodostavat arvioinnin pääaineiston. Haastattelu-

aineisto koostuu yhteensä 15 arvioinnin kannalta keskeisen tahon haastattelusta (ks. liite 5).

Haastateltuja olivat Uusi paikallisuus -hankkeen johtaja, tiedotus- ja projektisihteeri, osahank-

keiden projektipäälliköt ja valtakunnallisen ohjausryhmän sekä osahankkeiden ohjausryhmien

puheenjohtajat. Lisäksi kunkin osahankkeen alueelta valittiin haastateltavaksi – projektipäälli-

köiden ehdottamista henkilöistä – yksi keskeinen prosessissa mukana ollut luottamushenkilö tai

viranhaltija sekä järjestöedustaja. Lyhyin haastatteluista kesti noin 20 minuuttia ja pisin noin 55

minuuttia. Haastattelut litteroitiin analyysia varten. Arviointiaineisto kokonaisuudessaan analy-

soidaan laadullisin menetelmin.

24

Arviointia varten muodostetaan arviointikriteeristö. Kriteeristö pohjautuu jo edellä esitettyyn

keskustelevan demokratian ihanteeseen. Tämä on se ihanne, jota kansalaisraatien tulisi tavoitella.

Se tulee siten muodostaneeksi luontaisen arviointikriteeristön, joka on kuvattuna taulukossa 7.

Kriteeristön kolme elementtiä – edustavuus, laadukas keskustelu ja vaikuttavuus – käydään lu-

vussa 5 läpi yksitellen, jonka jälkeen arviointi kootaan luvun 6 johtopäätöksissä yhtenäiseksi

kokonaisuudeksi. Lisäksi kunkin kriteerin käsittelyn lopuksi esitetään monitahoarvioinnin pro-

sessiin kuuluvia arvolausekkeita. Nämä konkretisoivat arviointitulokset informatiivisiksi kan-

nanotoiksi. Kuviossa 1 on vielä esitettynä arvioinnin kokonaisrakenne.

VASTAAVUUS KRITEERI

Huono Keskiverto Hyvä

Edustavuus Homogeeninen osal-listujajoukko

Heterogeeninen osallis-tujajoukko

Edustava osallistuja-joukko

Laadukas keskus-telu

Yksipuolinen tietope-rusta ja toimimaton keskusteludynamiikka

Keskinkertainen tieto-perusta ja osittain toi-miva keskusteludyna-miikka

Kattava tietoperusta ja toimiva keskustelu-dynamiikka

Vaikuttavuus Julkilausuma jää huomioitta

Päättäjät ottavat kantaa julkilausumaan

Todennettu vaikutus päätöksentekoon

Taulukko 7. Arviointikriteeristö45.

Kuvio 1. Arvioinnin kokonaisrakenne.

LÄHTÖKOHTA ARVIOINTIKRITEERIT PÄÄASIALLINEN TULOKSET AINEISTO Edustavuus Dokumenttiaineisto Haastatteluaineisto Keskustelevan demokratian ihanne Laadukas keskustelu Kyselyaineisto Haastatteluaineisto Toteutetut kansalaisraadit Vaikuttavuus Haastatteluaineisto Dokumenttiaineisto

Kansalaisraatien onnistuneisuudesta Kansalaisraadin sopivuudesta lähi-demokratian toi-mintamalliksi Ehdotukset kansa-laisraati-toiminnan kehittämiseksi

25

5. ARVIOINTITULOKSET

Tässä luvussa esitellään arviointitulokset Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamasta neljästä kan-

salaisraadista. Luvuissa 5.1. – 5.3. kansalaisraateja käsitellään eri teemojen alla. Tarkoituksena ei

ole tällöin suoranaisesti vertailla yksittäisiä kansalaisraateja keskenään, vaan pikemminkin muo-

dostaa kokonaiskuva kansalaisraadeista suhteessa käsiteltyyn keskustelevan demokratian kritee-

riin. Ottaen huomioon arviointikohteiden sekä käytettävissä olevan arviointiaineiston suuri mää-

rää, tullaan haastatteluista ja kyselylomakkeista otetut suorat lainaukset merkitsemään alla ilmoi-

tetuin tunnistein. Tarkoituksena on, että vastauksista ei kyetä tunnistamaan yksittäistä vastaajaa.

Palosaaren kansalaisraati, kyselylomakkeen täyttänyt osallistuja = PK

Palosaaren kansalaisraati, haastateltu = PH

Hervannan kansalaisraati, kyselylomakkeen täyttänyt osallistuja = HK

Hervannan kansalaisraati, haastateltu = HH

Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati, kyselomakkeen täyttänyt osallistuja = K1K

Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati, haastateltu = K1H

Kemijärven toinen kansalaisraati, kyselomakkeen täyttänyt osallistuja = K2K

Kemijärven toinen kansalaisraati, haastateltu = K2H

Uusi paikallisuus -hankkeen johto ja hallinto, haastateltu = UPH

5.1. Edustavuus

Edustavuuden saavuttaminen nousi merkittäväksi haasteeksi kaikissa toteutetuissa kansalaisraa-

deissa. Ihanne olisi ollut se, että kansalaisraatien laaja-alaisen markkinoinnin jälkeen niihin olisi

ilmoittautunut mukaan huomattavasti suurempi joukko ihmisiä kuin mitä niihin olisi ollut mah-

dollista ottaa mukaan. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut vähintään noin 50–100 ilmoittautunut-

ta jokaiseen kansalaisraatiin. Tällaisesta määrästä olisi ollut mahdollista muodostaa ositetun sa-

tunnaisotannan kautta suhteellisen edustava osallistujajoukko. Kansalaisraatien osallistujat olisi

tällöin arvottu siten, että lopullinen osallistujajoukko olisi täyttänyt tietyt demografiset tekijät

26

(esim. ikä, sukupuoli, koulutus ja äidinkieli) ja asenteelliset tekijät (esim. asenne tuulivoimaa

kohtaan).

Parhaimmillaan kansalaisraateihin ilmoittautui 19 henkilöä ja huonoimmillaan 16 henkilöä (ks.

taulukko 2). Koska tavoitteena oli muodostaa kansalaisraadit kahdestakymmenestä raatilaisesta,

johti tämä siihen, että kaikki ilmoittautuneet otettiin mukaan. Kaikki valitut eivät kuitenkaan

tulleet paikalle. Vähimmillään raatilaisia oli kansalaisraadeissa 12 ja parhaimmillaan 17. Mikään

kansalaisraadeista ei näin ollen saavuttanut kahdenkymmenen osallistujan tavoitetta.

Vaikka kaikki ilmoittautuneet otettiinkin mukaan, ei yhdestäkään kansalaisraadista muodostunut

kuitenkaan osallistujajoukoltaan homogeenistä (ks. taulukot 3, 4, 5, 6), ts. missään kansalaisraa-

dissa ei korostunut liiaksi mikään yksittäinen taustatekijä, kuten esimerkiksi ikä tai sukupuoli.

Kansalaisraatien voidaan todeta muodostuneen tällöin suhteellisen heterogeenisistä osallistuja-

joukoista. Niihin osallistui niin nuoria kuin vanhoja, miehiä ja naisia sekä eri koulutustaustan

omaavia ihmisiä. Mukana oli myös maahanmuuttajataustaisia sekä kehitysvammaisia henkilöitä.

Suhteessa kansalaisraateihin ilmoittautuneiden vähäiseen määrää, oli lopputulos yllättävänkin

heterogeeninen: ”Vaikka otos oli pieni ja me otettiin kaikki jotka siihen ilmoittautuivat, niin silti

se oli aika edustava. Siinä oli tuuria matkassa. Osittain oli huono edustavuus, mutta kun ottaa

huomioon sen määrän, niin hyvä.” (PH)

Vaikka markkinointi oli laajaa, olisi sitä ollut vielä mahdollista tehostaa: ”Sitä olisi voinut mark-

kinoida vielä enemmän. Tehtiin aika paljon töitä, mutta olisi pitänyt tehdä vielä enemmän” (PH).

Tämä näkyy myös kansalaisraateihin osallistuneiden näkemyksissä. Vaikka kansalaisraateja

markkinoitiin laajasti, mainokset eivät näytä tavoittaneen asukkaita tarpeeksi hyvin:

”Tiedotus ei alkavasta raadista ollut riittävää, kansalaisraadin aikana kyllä.” (HK) ”Jatkossa voisi pyytää yhdistyksiä levittämään kutsua sähköpostilistoillaan.” (HK) ”Sattumalta löysin tiedon raadista setlementin sivuilta, muuten en törmännyt siihen missään.” (PK) ”Huomattavasti aktiivisempaa otetta olisi tarvittu, sillä nyt raatiin osallistui ainoas-taan hyvin toimeentulevia, keskivertoa aktiivisempia henkilöitä.” (PK) ”Tää oli proKemijärvi-liikkeen etäispääte; yksipuolinen...” (K2K)

Useat haastatellut totesivat projektipäälliköiden tarvinneen enemmän tukea kansalaisraatien

markkinoinnissa, varsinkin kun kansalaisraati tuli projektipäälliköille uutena toimintamallina:

27

”Osallistujien rekrytointi osoittautui todella suureksi työmääräksi kun sitä on hoitamassa vain

yksi ihminen. Tällaisessa pitäisi olla työpari. Siinä pannaan yhdelle työntekijälle aika iso haas-

te” (K1H). Haastatellut korostivat erityisesti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Mai-

nokset kauppojen ilmoitustauluilla ja lehdissä jäävät helposti huomioitta. Tiedon levittäminen jo

olemassa olevien paikallisten toimijoiden kautta – yhdistykset, yritykset, julkiset organisaatiot –

lisäisi kansalaisraatien tunnettavuutta. Kansalaisraatien vetäjien tulisi tällöin pyrkiä tunnistamaan

alueen keskeisimmät toimijat ja pyrkiä vahvempaan yhteistyöhön heidän kanssaan: ”Pitäisi olla

enemmän niitä, jotka ottaa ison vastuun siitä mainostamisesta. Siihen ei voi laittaa liikaa pauk-

kuja.” (HH)

Kansalaisraadin uutuuden nähtiin vaikuttaneen ilmoittautuneiden vähäiseen määrään. Keskuste-

levan demokratian käänne on vasta aluillaan Suomessa ja sen toimintamallit ovat monille vielä

tuntemattomia. Kyseessä on potentiaalisesti suuri osallisuuskulttuurin muutos. Varsinkin alku-

vaiheessa kansalaisraatien markkinoinnissa olisi syytä korostaa kasvokkain tapahtuvaa markki-

nointia. Näin asukkaat saisivat kysyä suoraan kansalaisraatitoimintaan liittyviä kysymyksiä, jol-

loin mahdolliset ennakkoluulot voisivat hälventyä: ”Kansalaisraati oli ehkä siinä vaiheessa vielä

niin uusi täällä, että se koettiin vähän oudoksi. Tavallaan sitä oltiin vasta markkinoimassa. Ehkä

olisin käynyt henkilökohtaisesti ihmisten luona” (K1H). Toisaalta yksi haastatelluista totesi, että

ihmisten innostuneisuus osallistua tullee kasvamaan tulevaisuudessa kansalaisraatien toteuttami-

sen ja niiden tuloksista tiedottamisen myötä.

Myös kansalaisraatien teeman koettiin olleen yksi ilmoittautumisiin vaikuttanut tekijä. Tämän

nähtiin koskeneen erityisesti Kemijärven kansalaisraateja. Kemijärven ensimmäinen kansalais-

raati käsitteli kehitysvammaisten henkilöiden asioita, minkä ei nähty koskettavan kaikkia kau-

pungin asukkaita. Tuulivoimaloiden rakentamista käsittelevässä kansalaisraadissa aiheen oletet-

tiin herättävän asukkaiden kiinnostus, mutta tulos oli kuitenkin toinen: ”Tuulivoima ei herät-

tänytkään tavallisessa kansalaisessa sellaisia intohimoja kuin olisin odottanut. Se oli monelle

yksi ja sama tuleeko tuulimylly vai ei. Toisaalta sen ymmärtää, että ihmiset ovat väsyneitä sii-

hen.” (K2H)

28

Kemijärven ensimmäisessä kansalaisraadissa ilmoittautumiset lisääntyivät kun kansalaisraadin

kestoa vähennettiin kolmesta päivästä kahteen päivään. Kansalaisraadin rakenteen keventäminen

nousikin esille haastatteluissa. Ehdotuksena oli jos kansalaisraadista voisi kehittää tulevaisuudes-

sa yhden tai maksimissaan kahden päivän mallin. Useana päivänä osallistuminen kun voi tuntua

monelle työssäkäyvälle liian vaativalta. Toisaalta päivien vähentäminen voi vaarantaa kansalais-

raatiprosessin toimivuuden. Varsinkin aiheen ollessa hyvin monimutkainen ja arvosidonnainen,

on yksi tai kaksikin päivää usein liian vähän. Erilaisia osallistumiskynnyksiä onkin tarpeen kar-

toittaa nykyistä yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi Hervannassa on tarkoituksena selvittää mata-

lan kynnyksen osallisuustyöpajassa asukkaiden haluja ja valmiuksia osallistua ja vaikuttaa. Tätä

kautta kansalaisraatiprosessia voidaan muokata sopimaan paremmin ihmisten tarpeisiin ja mah-

dollisuuksiin osallistua.

Palosaaren sekä Hervannan kansalaisraadeissa osallistujat saivat lahjakortit korvaukseksi osallis-

tumisestaan. Lahjakortteja ei kuitenkaan suoranaisesti mainittu markkinoitaessa kansalaisraateja,

jolloin niillä ei todennäköisesti ollut vaikutusta asukkaiden osallistumisaktiivisuuteen. Tulevai-

suudessa mahdolliset osallistumiskannusteet kannattaa tuoda vahvemmin esille kansalaisraatien

markkinoinnissa. Tutkimusten mukaan vaikka osallistujat tulisivatkin paikalle saadun korvauk-

sen vuoksi, muuttuu tämä osallistumismotivaatio raatipäivien aikana usein epämaterialistisem-

paan suuntaan46. Vaikka lahjakortti on vain nimellinen korvaus, voi se kuitenkin olla osalle

asukkaista hyvinkin merkittävä:

”Oli muutamalle elintärkeä. Todella köyhiä ihmisiä. Yksikin oli todella aktiivinen ihminen ja tosi fiksusti keskusteli. Hän tuli kertomaan minulle kuinka tärkeä se 100€ oli sen perheelle. Osoitti hyvin, että ihmiset haluavat oikeasti vaikuttaa. Monenlaisil-la ihmisillä on vaikuttamisen halua. Varallisuus on vain yksi tekijä muiden joukossa. Ei määritä ihmistä.” (HH)

Hervannan kansalaisraadissa sekä Kemijärven ensimmäisessä kansalaisraadissa näkyi vahvim-

min myös marginaaliryhmien osallistuminen. Tämä on erityisen tärkeää kansalaisraadin legitimi-

teetin kannalta, ts. kansalaisraati ei sulkisi ketään ulkopuolelle, vaan pyrkisi antamaan äänen

yhtäläisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille: ”Voisi sanoa, että niitä [nuoret ja maahanmuuttajat]

oli yliedustus... se on hyvin kiinnostava tulos edustavuuden kannalta, koska nämä ovat ne ryh-

mät, jotka ovat juuri huonosti edustettuina edustuksellisessa demokratiassa. Viesti, joka tältä

pieneltä ryhmältä tulee, on tärkeä ja sitä tulisi kuunnella tarkkaan.” (HH)

29

Ottaen huomioon vähäinen ilmoittautumisaktiivisuus, voisi yhtenä vaihtoehtona olla avoimen

ilmoittautumisen korvaaminen satunnaisotannalla. Tämä on usein toimintamallina keskustelevan

demokratian toimintamallien tieteellisissä koeasetelmissa47. Kansalaisraadin kontekstissa tämä

tarkoittaisi sitä, että kunnan tai kaupunginosan asukkaista otettaisiin asukasmäärästä riippuen

noin 200–1000 ihmisen otanta. Heille lähetettäisiin kirje, jossa kerrottaisiin tulevasta kansalais-

raadista ja painotettaisiin sitä kuinka tärkeää heidän osallistumisensa tähän olisi. Niistä jotka

ilmoittavat halukkuudestaan osallistua, valittaisiin ositetun otannan kautta kansalaisraadin lopul-

linen osallistujajoukko. Tämän kaltainen toimintamalli vähentäisi myös avoimeen ilmoittautumi-

seen liittyvää itsevalikoitumista.

Lisäksi yksi haastatelluista ehdotti rekisterin perustamista niistä ihmisistä, jotka haluaisivat osal-

listua kansalaisraateihin: ”Perustettaisiin ’kansalaispooli’ mihin ihmiset saisivat ilmoittautua ja

määritellä itselleen profiilin. Omanlaisensa rekisteri ihmisistä, jotka olisivat halukkaista osallis-

tumaan raatitoimintaan.” (PH) Tällöin perusmarkkinointi tehtäisiin järjestelmällisellä tavalla

vain kerran, esimerkiksi joka kotitalouteen lähetettävällä kirjeellä. Tämän jälkeen osallistujare-

kisteriä olisi mahdollista ylläpitää, kehittää ja kasvattaa vähäisin kustannuksin.

Arvolausekkeet toteutettujen kansalaisraatien edustavuudesta:

1. Kansalaisraateihin ei saatu ilmoittautuneita odotusten mukaisesti.

2. Kansalaisraadit eivät tavoittaneet kahdenkymmenen osallistujan tavoitetta.

3. Kansalaisraadit olivat kokoonpanoiltaan suhteellisen heterogeenisiä.

4. Markkinointi vaatii yksittäisiltä projektipäälliköiltä suuren työpanoksen.

5. Asukkaat voivat kokea kansalaisraatien kaltaiset toimintamallit vielä epätavallisina ja

oudoksuttavina.

6. Usean päivän kansalaisraati voi tuntua asukkaista raskaalta osallistumismallilta.

7. Kansalaisraati mahdollistaa äänen antamisen yhtäläisesti kaikille yhteiskunnan jäse-

nille.

30

5.2. Laadukas keskustelu

Keskustelun laadukkuus on merkittävä kriteeri kansalaisraatien onnistumiselle. Laadukas kes-

kustelu edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin on tärkeää, että kansalaisraatiin osallistuville annetaan

monipuolista tietoa keskustelujen pohjaksi. Toisekseen keskusteludynamiikan tulee toimia siten,

että kaikki osallistujat saavat ilmaista mielipiteensä ja että kaikki kuullaan. Yhteiskunnallisen

aseman tai minkään muun ulkoisen seikan ei tulisi vaikuttaa keskustelujen kulkuun. Ainut paino-

arvo olisi esitettyjen argumenttien ansioilla. Mitä tulee keskustelujen laadukkuuteen Uusi paikal-

lisuus -hankkeen toteuttamissa kansalaisraadeissa, voidaan niiden arvioida olleen kansalaisraa-

tien parhaiten onnistunut osa-alue.

Jokaisessa kansalaisraadissa kuultiin ja tentattiin neljästä kuuteen asiantuntijaa. Yhteensä asian-

tuntijoita oli 21. Asiantuntijat edustivat kansalaisraatien teemojen kannalta relevantteja näkö-

kulmia. Haastatellut kokivat asiantuntijoiden onnistuneen tehtävässään. Asiantuntijat muun mu-

assa kykenivät selittämään asiat ymmärrettävässä muodossa: ”Eli kun geodeetti ja tuulivoimara-

kentajaedustajat tulevat paikalle, niin ne muuttuvat siinä inhimillisemmiksi. Heidän kanssa on

hauska keskustella ja he osaavat selittää ne asiat. Uutta tietoa tuli valtavasti. Sitä raatilaiset

selittivät minulle. Yhdessä tekemisen juttu nousi siitä hienoimpana.” (K2H) Tärkeää oli myös

annetun tiedon tasapuolisuus, erityisesti tuulivoiman kaltaisessa tunteita herättävässä asiakysy-

myksessä: ”Ehkä sitä, että arasta tuulivoimakysymyksestä päästiin keskustelemaan aika neutraa-

listi. Siihen tuli kuntalaisten käsityksiä, jotka eivät siihen oikein muuten pääse vaikuttamaan. He

saivat tietoa siitä taustoista, mitä eri osapuolilla on. Tätä tuulivoiman aikaansaannoksia minä

pidän parhaimpina.” (K2H) Kansalaisraateihin osallistuneiden näkemykset olivat samansuuntai-

sia:

”Ehdottomasti! Turha olisi ollut pohdiskella ilman asiallista tietoa.” (PK) ”Alansa korkeimpia päättäjiä virkamiestasolla, siis ehdottomasti.” (PK) ”Asiantuntijat toivat oman sektorinsa realiteetit keskusteluun.” (PK) ”Vastasivat hyvin kysymyksiimme ja saimme lisää tietoa, joka hyödyttää meitä raa-tilaisia.” (HK) ”Tuli useita eri näkökulmia elävöittämään keskustelua.” (K1K) ”Erittäin hyödyllisiä, oman ammatin asiantuntijoita.” (K1K)

Asiantuntijoiden toimintaa kohtaan esitettiin vain muutamia kriittisiä kommentteja. Nämä liittyi-

vät liialliseen virkamiesmäisyyteen, vastausten pintapuolisuuteen sekä osakseen myös kielteiseen

31

asenteeseen. Myös käytössä ollut aika koettiin rajalliseksi. Yksi raatilaisista ehdottikin vaihtoeh-

toista rakennetta asiantuntijaosuuteen. Hän olisi jättänyt asiantuntija-alustusten ja yhteisen kes-

kustelun väliin aikaa raatilaisten välisille pienryhmäkeskusteluille. Näin osallistujat olisivat voi-

neet laatia alustusten pohjalta kohdennettuja kysymyksiä esitettäväksi asiantuntijoille. Lisäksi

muutamissa vastauksissa tuotiin esille tiettyjen asiantuntijanäkökulmien puuttuminen:

”Oli ikävä kun SOTE -johtajaa ei saatu paikalle... Monista yhteydenotoista huoli-matta yksi tuulivoimaa rakentava yhtiö jäi saamatta raatiin.” (K1H) ”Puuttumaan jäin terveyden ala, joka kiinnostaa, koska olemme täällä Palosaarella aina olleet väliinputoajia...” (PK) ”Puuttui kuitenkin esim. yritysten edustajat. Esim. paikallisyhdistystä olisi voinut harkita, vaikka taitaa olla yliedustettuna jo raadissa...” (PK)

Lähes kaikki raatilaiset kokivat saaneensa osallistua kansalaisraadeissa riittävästi. Hiljaisemmille

raatilaisille annettiin tilaa, eikä ketään painostettu osallistumaan. Kansalaisraadit näyttävät muo-

dostaneen suojaisan tilan omien mielipiteiden esittämiselle ja toisten raatilaisten kuuntelulle:

”Sai sanoa asioista, kun muuten ei pysty tai se kielletään, eikä joudeta kuuntelemaan mitä toisil-

la olisi asiaa.” (K1K) Kansalaisraatien dialogisuus usein yllättää perinteisiin kuulemistilaisuuk-

siin tottuneet osallistujat. Näin kävi nytkin: ”Raati ylitti odotukseni, koska oli niin vuorovaiku-

tuksellinen.” (K1K)

Kansalaisraatien ryhmädynamiikassa nousi esille yksittäisiä ongelmia. Esimerkiksi kahdessa

kansalaisraadissa koettiin yhden henkilön dominoineen keskusteluja ja siten vaikuttaneen nega-

tiivisesti kansalaisraadin toimintaan: ”Sitten siellä oli yksi tällainen fanaatikko, joka jyräsi kaik-

ki. Hänelle ei selvinnyt tämä kansalaisraadin toimintamalli ollenkaan.” (K2H); ”Yhdenvertai-

suus uupui, osa (lue yksi) sai olla äänessä enemmän.” (PK) Dominoivien persoonien mukanaolo

kansalaisraadeissa edellyttää normaalia vahvempaa fasilitointia sekä toistuvaa keskustelun sään-

nöistä muistuttamista. Yhdeksi vaihtoehdoksi keskusteludynamiikan tasapuolistamiseksi on näh-

tävissä pienryhmien profilointi: ”Katsottaisiin pienryhmissä, jos on vain hiljaisempia, niin heillä

on rauhallisempi paikka tehdä. Ja äänekkäämmät ovat sitten keskenään.” (K2H)

Myös kansalaisraatien fasilitointi sai kritiikkiä, joskin hyvin vähäisin määrin. Yksittäisessä tapa-

uksessa fasilitaattorin koettiin suoranaisesti johdatelleen keskusteluja ja lisänneen omia ideoitaan

yhteenvetoihin. Lisäksi yhdessä raatilaisen kommentissa nostettiin esiin kansalaisraadin vetäjän

32

rooli. Raatilainen olisi kaivannut kansalaisraadin vetäjältä aktiivisempaa otetta heti alusta lähtien.

Erityisesti kansalaisraadin idean esittely koettiin vetäjän tärkeäksi tehtäväksi. Muutoin raatilaisil-

le voi jäädä vain hatara kuva kansalaisraadin toiminnasta ja tavoitteesta.

Tilojen ja tarjoilujen merkitystä kansalaisraadin onnistumiselle ei voi vähätellä. Ne voivat vai-

kuttaa merkittävällä tavalla kansalaisraadin tunnelmaan ja siten keskusteludynamiikkaan. Tilat ja

tarjoilut koettiin hyvinä kaikissa neljässä kansalaisraadissa. Esimerkiksi yliopisto Palosaaren

kansalaisraadin pitopaikkana koettiin luontaisena: ”Erinomainen, tietysti piti olla yliopistolla,

joka on ehdottoman keskeinen Palosaaren olemassaololle.” (PK) Ainut suoranainen kritiikki

tilojen suhteen liittyi Hervannan kansalaisraadin tilojen kylmyyteen kahtena raatipäivänä.

Kemijärven ensimmäisen kansalaisraadin ja Hervannan kansalaisraadin keskusteluissa panostet-

tiin erityisen vahvasti marginaaliryhmien osallistumiseen. Kemijärvellä kansalaisraadissa oli

mukana kehitysvammaisten ohjaajia, jotka auttoivat kehitysvammaisia raatilaisia kommunikoin-

nissa. Hervannassa fasilitointia varten tehtiin suunnitelma, jolla pyrittiin varmistamaan kaikkien

yhtäläinen osallistuminen. Suunnitelmassa painotettiin selkokielisyyden käyttämistä. Tämä oli

tärkeää, koska kaikki raatilaiset eivät lukeneet tai kirjoittaneet hyvin. Tässä koettiin onnistuneen

hyvin. Yhdessä tapauksessa kuitenkin yhden osallistujan kirjoitustaidon puute jäi huomaamatta,

jolloin kyseinen henkilö ei voinut osallistua silloin tehtyyn tehtävään. Tämän huomattuaan fasili-

taattori auttoi jatkossa raatilaista kirjoittamaan. Lisäksi Hervannan kansalaisraadin viimeisenä

päivänä tuli kiire, jolloin osan muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvista koettiin jääneen jos-

sakin määrin keskustelujen ulkopuolelle. Tämä näyttäytyi myös yhdessä raatilaisen kommentis-

sa: ”Välillä menee vaikeaks kun kaikki muut ympärillä on suomalaisia.” (HK)

Saatavilla olevan aineiston perusteella kansalaisraatien keskustelut vaikuttivat laadukkailta. Sy-

vällisempi analyysi edellyttäisi kuitenkin monipuolisten kyselyjen teettämistä raatilaisilla sekä

kansalaisraadin alussa, että lopussa. Tätä kautta mahdollistuisi paitsi raatilaisten odotusten tar-

kastelu, myös näkemysten mahdollinen kehittyminen raatipäivien aikana. Yhtenä tapana kerätä

palautetta olisi myös pyytää raatilaisia pitämään ’päiväkirjaa’ kansalaisraadin ajan. Raatilaisia

ohjattaisiin kirjoittamaan ja piirtämään raatikokemuksistaan vapaamuotoisesti ja sen jälkeen pa-

lauttamaan päiväkirjat kansalaisraadin vetäjille kansalaisraadin jatkokehittelyä varten.

33

5.3. Vaikuttavuus

Kansalaisraatien vaikuttavuutta suhteessa päätöksentekoon on vielä osittain liian aikaista arvioi-

da. Esimerkiksi Kemijärven toisen kansalaisraadin julkilausuma luovutettiin kaupunginvaltuus-

tolle vuoden 2013 alussa. Toisaalta Palosaaren kansalaisraadista on kulunut keväällä 2013 jo

lähes vuosi. Ottaen huomioon keskimääräisesti lyhyt aikajänne kansalaisraatien toteutuksen ja

niiden arvioinnin välillä, tullaan seuraavassa analyysissa keskittämään vahvemmin siihen, miten

kansalaisraatien vaikuttavuutta on pyritty edesauttamaan. Lisäksi tässä luvussa käsitellään erilli-

sissä alaluvuissa kansalaisraatien jatkokehittämistä.

5.3.1. Toteutettujen kansalaisraatien vaikuttavuus suhteessa päätöksentekoon

Kansalaisraatien vaikuttavuus koostuu monista eri tekijöistä. Yksi keskeinen vaikuttavuuden

ulottuvuus on kansalaisraatien saama mediahuomio. Uusi paikallisuus -hankkeen kansalaisraa-

tien voidaan todeta onnistuneen erittäin hyvin tällä osa-alueella. Jokainen kansalaisraati huomioi-

tiin tiedotusvälineissä. Erityisesti Kemijärven sekä Hervannan kansalaisraadit saivat laaja-alaista

huomiota sanomalehdissä: ”Tietoa meni apulaispormestareille ja iso Aamulehti huomioi tämän

raadin suuresti jopa sellaisella graafisella kuvalla. Melkein tuon paremmin ei voi onnistua tässä

Arvolausekkeet toteutettujen kansalaisraatien keskustelujen laadukkuudesta:

1. Kansalaisraadeissa kuultiin yhteensä 21 asiantuntijaa.

2. Asiantuntijoiden koettiin olleen hyödyllisiä.

3. Asiantuntijat eivät edustaneet kaikkia relevanteiksi koettuja näkökulmia.

4. Kansalaisraadin osallistujat kokivat suurimmaksi osaksi saaneensa osallistua riittäväs-

ti kansalaisraatien keskusteluihin.

5. Yksittäiset raatilaiset dominoivat keskusteluja kahdessa kansalaisraadissa.

6. Tilat ja tarjoilut koettiin hyviksi kaikissa kansalaisraadeissa.

7. Kansalaisraatien keskusteluissa panostettiin kaikkien tasavertaisen osallistumisen

mahdollistamiseen.

34

mittakaavassa” (UPH). Median rooli on tärkeä ensinnäkin sen vuoksi, että kansalaisraatien tu-

lokset siirtyvän median kautta mikrotasolta makrotasolle, toisin sanoen ne välittyvät laajemman

yleisön tietoisuuteen. Luontaisesti positiivinen mediahuomio voi myös edesauttaa kansalaisraa-

din julkilausumien etenemistä poliittisessa päätöksenteoksessa: ”Minusta tuntuu, että koska sii-

vous oli esillä raadin julkilausumassa ja siitä kirjoitettiin lehdissä, niin se vaikutti siivoami-

seen.” (PH)

Kansalaisraatien vaikuttavuus liittyy myös raatilaisten kokemuksiin kansalaisraateihin osallistu-

misesta. Osallistumisen ja osallisena olemisen kokemus voi olla monille niin merkittävä, että

voidaan puhua jopa voimaantumisesta. Tämä näkyy usein erityisesti marginaaliryhmien osallis-

tumisessa, tässä tapauksessa Kemijärven kansalaisraadin kehitysvammaisten henkilöiden koke-

muksissa: ”Palaute mikä kehitysvammaisilta raatilaisilta on tullut, että heidän mielipidettään on

arvostettu ja heitä on kuunneltu ja he ovat saaneet vaikuttaa asioihin. Minusta se on se tärkein

asia.” (K1H); ”Se voimaannutti niitä kehitysvammaisia. Onpa kiva, että meitä kuunnellaan ja

kysytään asioista.” (K1H). Ihanteena on myös se, että kansalaisraatiin osallistumisen myötä raa-

tilaiset alkavat ymmärtää toisiaan paremmin, jopa tuntemaan kasvavaa empatiaa toisiaan koh-

taan. Myös tästä näkyi merkkejä:

”Mutta ihmisten into oli kyllä todella hienoa ja se mitä mä itse opin siellä Hervanta-laisista, se sai jotenkin sellaisen vielä suuremman säihkeen kuin aikaisemmin. Ihmi-set saattoivat myös keskenään saada toisistaan kokemuksia, että joku tätikin, että tuokin nuori tuossa, että sillä on noin mahtavia ideoita. Ja se nuori, että tuo tätikin haluaa, että tänne tulee graffiitteja. Se näkyi viimeisenä päivänä intona.” (HH)

Kuten edellä on tullut esille, on kansalaisraatien vaikuttavuutta suhteessa päätöksentekoon vai-

kea todentaa tässä vaiheessa arviointiprosessia. Suhtautuminen kansalaisraatien julkilausumiin

on kuitenkin ollut positiivisista. Yhdenkään kansalaisraadin suhteen relevantit päättäjätahot eivät

ole jättäneen julkilausumaa täysin huomiotta. Kansalaisraatien vaikuttavuuden voidaan todeta

näin ollen olevan tällä hetkellä vähintäänkin keskiverrolla tasolla (ks. taulukko 7). Haastatellut

näkivät julkilausumien tavoittaneen päättäjät suhteellisen hyvin: ”...mutta tuulivoimaan liittynyt

raati onnistui oikein hyvin mun mielestä. Se on tavoittanut Kemijärven päätöksentekijät kunnol-

la.” (UPH) Julkilausumien nähtiin olleen myös hyvin perusteltuja sekä käyttöarvoltaan merkittä-

viä:

35

”Minusta se oli siinä mielessä hyödyllinen, että siinä otettiin esiin niitä asioita, jotka ovat täällä Kemijärvellä vaikeita ja joista pitäisikin puhua.” (K1H) ”Hyvin perusteltuja huomioita ja ansaitsisi suurempaakin huomiota, kuin mitä sai silloin ilmestyessään.” (PH) ”Uskoisin, että päätöksentekoprosessin aikana joku [valtuutettu] nostaa esille tämän julkilausuman ja ehdotuksia siitä, mihin niitä voimaloita tulisi yleisen mielipiteen kannalta sijoittaa.” (K2H)

Palosaaren kansalaisraadista on kulunut arviointihetkellä lähes vuosi. Haastatellut nostivat nega-

tiivisena seikkana esiin kyseisen kansalaisraadin vaikuttavuuden: ”Julkilausuma otettiin mielen-

kiinnolla ja hyvin vastaan, mutta ei se ole oikeastaan johtanut toimenpiteisiin muuten kuin sen

Mansikkasaaren siivouksen osalta.” (PH) Vastaavasti Kemijärven ensimmäisen kansalaisraadin

suhteen kritiikkiä esitettiin erityisesti tiettyä keskeistä viranhaltijaa kohtaan, joka ei ole antanut

vastinettaan julkilausumaan.

Vaikuttavuuden arviointiin tuo lisää syvyyttä kansalaisraatien seurantaprosessien tarkastelu.

Haastatellut korostivat seurannan merkitystä kansalaisraatiprosessille: ”Mutta on tärkeää nyt,

että julkilausuma ei jää vain paperiksi jonnekin hyllylle. Seuranta on nyt se ydin ja on pakko,

että kansalaisraati toimisi, että se näkyy konkreettisesti.” (PH) Seurantaprosesseissa on nähtävis-

sä merkittäviä kansalaisraatikohtaisia eroja. Esimerkiksi Hervannan kansalaisraadissa korostuu

osahankkeen projektipäällikön vahva rooli: ”Ihmiset eivät täällä välttämättä itse organisoidu

tekemään asioita, vaan tarvitaan liikkeellepanija... Vaikuttavuus ei synny itsestään ja se ei voi

jäädä vain siihen raporttiin. Prosessin vetäjän täytyy tehdä paljon muutaki.” (HH)

Hervannan osahankkeessa julkilausuman eteenpäinviemistä alettiin pohtia projektipäällikön alul-

le panemassa ideaolohuoneessa. Kyseessä on avoin toimintaryhmä, joka pyrkii edistämään kan-

salaisraadin vaikuttavuutta: ”Hervannassa myös muut ihmiset ovat innostuneita toteuttamaan

julkilausuman ehdotuksia. Se oli hienointa. Tuli ilmi erityisesti ideaolohuoneissa” (UPH). Her-

vannan kansalaisraadin julkilausumassa oli erityisen positiivista se, että se ei jäänyt vain listaksi

erilaisia toiveita, vaan siinä korostui raatilaisten ja laajemmin kaikkien hervantalaisten aktiivinen

rooli ehdotusten toimeenpanemisen edistäjinä. Tämä näkyi muun muassa ehdotuksina talkootoi-

minnasta sekä kuntalaisaloitteiden tekemisestä. Vastaavanlainen toiminta olisi voinut edistää

myös Palosaaren kansalaisraadin vaikuttavuutta. Palosaaren kansalaisraadin julkilausumaan vas-

36

tineen antanut kaupunginvaltuuston jäsen totesikin, että ”älkää odottako, että kaupunki perustaa

vakansseja teitä viihdyttämään. Palosaarelaiset itse ovat valmiita laittamaan lantin sen edestä,

että joku hoitaa homman, esim. puistojumpan ohjauksen. Palosaarelaisten joukossa on osaajia

joka lähtöön.”

5.3.2. Millainen vaikuttavuus kansalaisraadeilla tulisi olla ja kuinka sitä tulisi seurata?

Haastateltujen näkemykset kansalaisraatien vaikuttavuudesta olivat suhteellisen yhteneviä. Kan-

salaisraatien julkilausumat nähtiin pääosin neuvoa-antavina ja suosituksenomaisina. Useimmat

haastatellut painottivat sitä, että julkilausumat tukisivat, täydentäisivät ja tasapainottaisivat pää-

töksentekoa: ”Parhaimmillaan se [kansalaisraadin julkilausuma] voi vaikuttaa siihen lopulliseen

päätöksentekoon tasapainottavasti. Laajemman näkökulman ja kapean taloudellisen edun välillä

voitaisiin löytää kompromissi.” (UPH) Toisaalta tietyissä tapauksissa kansalaisraadeilla nähtiin

myös vahvempaa päätöksentekomandaattia: ”Kun kaupunginosassa jotain suunnitellaan ja siitä

tulisi kansalaisraadilta täysi tyrmäys, niin kyllä sellainen hanke pitäisi sitten haudata.” (K2H)

Toive vaikuttavuudesta näkyy myös kansalaisraatien osallistujien näkemyksissä:

”Toivottavasti saamme tästä jotain näkyvää ja konkreettista aikaan. Kiitos järjestä-jille ja mahdollisesti näemme vuoden päästä keväällä puhtaassa ja viihtyisässä Man-sikkasaaressa” (PK) ”Kansalaisraati oli upea juttu. Kiitokset Mikolle, koska annoit kaikkesi. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja julkilausumaan tuli oleelliset asiat. Pallo on nyt heitetty päättäjil-le.” (K1K)

Vaikuttavuuden kultaiseksi keskitieksi nähtiin malli, jossa päättäjät ottavat kantaa julkilausu-

maan ja kertovat mitä he tulevat tekemään sen pohjalta. Jos he päätyvät siihen, että he eivät vie

eteenpäin jotakin kansalaisraadin ehdotuksista, tulisi heidän tällöin perustella tämä päätöksensä:

”Niiden [päättäjien] pitäisi reagoida siihen [julkilausumaan]. Niiden pitäisi selvittää, miksi se

[toteutus] ei ole mahdollista... Julkilausuman onnistuminen ei välttämättä ole se, että se asia

menee läpi mitä siinä on toivottu vaan, että siihen aidosti reagoidaan.” (UPH) Kun päättäjät

perustelevat myös kielteiset päätöksensä, on niihin mahdollista palata myöhemmin, ts. keskuste-

lu voi jatkua. On myös edelleen syytä muistaa se, että kansalaisraatien vaikuttavuus on ymmär-

rettävissä laajemminkin kuin pelkkänä vaikutuksena päätöksentekoon:

37

”En näe mielekkäänä, että raatien tarpeellisuutta arvioitaisiin pelkästään niiden vaikuttavuuden, tai mihinkä tämä on johtanut kannalta. Se on liian yksinkertaistettu ja populistinen tapa miettiä sen raadin mielekkyyttä. Pitäisi ajatella enemmän vuo-rovaikutuksen ja tavallisten kansalaisten keskustelun käymisen kautta. Julkisen kes-kustelun käyminen asiapohjalta. Jo se keskustelun käyminen on tärkeää, kun ihmi-set laitetaan ajattelemaan asioita faktojen pohjalta. Ei ainoastaan mietitä sitä, mi-hin johtopäätökseen tai lopputulokseen päädyttiin. Arvo pitäisi nähdä jo prosessis-sa eikä vain lopputuloksessa.” (PH)

Vaikuttavuuden edistäminen ja seuranta määriteltiin kansalaisraadin järjestäjätahon, kunnan sekä

kuntalaisten väliseksi yhteiseksi tehtäväksi. Kunta yksinään nähtiin osittain jääviksi, jolloin muut

mukana olevat tahot – kuten järjestöt – vastaisivat omalta osaltaan seurannasta, erityisesti huo-

mauttaen kuntaa, jos johonkin asiaan on jäänyt täysin reagoimatta. Laajasti ymmärrettynä vaikut-

tavuus on tällöin kaikkien vastuulla: ”Uskon, että näitä tuloksia tullaan hyödyntämään ja niihin

voidaan vedota. Valtuutetut vetoaa, viranhaltijat vetoavat, yksittäiset kansalaiset voivat tehdä

aloitteita ja kansalaisjärjestöt voivat niitä käyttää.” (K2H)

Haastatellut esittivät monia näkemyksiä siitä, kuinka kansalaisraatien vaikuttavuutta voitaisiin

edistää tulevaisuudessa. Ensinnäkin korostettiin sitä, että kansalaisraati tulisi määritellä tarkemmin

osaksi kunnallisia päätöksentekoprosesseja. Keskeisiä kysymyksiä ovat, ketkä ovat mukana kansa-

laisraatiprosessissa kunnan puolelta ja mitä reittiä kansalaisraadin julkilausuma tulee etenemään

päätöksentekokoneistossa. Kun relevantit päättäjätahot sitoutetaan kansalaisraatiprosessiin heti

alusta lähtien, tulee myös vaikuttavuus todennäköisesti olemaan vahvemmalla pohjalla. Vastaa-

vasti kun julkilausuman eteneminen mietitään jo hyvissä ajoin etukäteen, varmistetaan sen käsitte-

ly oikeissa toimielimissä, kuten esimerkiksi lautakunnissa.

Haastatellut kaipasivat enemmän tukea kansalaisraatiin osallistuneille omatoimiseen asioiden

eteenpäinviemiseen: ”Tärkeää on sitten kun se raati on ohi, niin projektipäällikkö mahdollisim-

man paljon tukee niitä raatilaisia. Lähtis viemään niitä ehdotuksia eteenpäin raatilaisten kanssa.”

(UPH) Tähän liittyen kansalaisraatiin esitettiin liitettäväksi pieni määräraha julkilausumassa esitet-

tyjen asioiden omatoimiseksi toteuttamiseksi. Toisaalta painotettiin sitä, että projektipäällikkö

tarvitsee tukea työssään, jolloin ohjausryhmän roolia voitaisiin vahvistaa siten, että sen jäsenet

toimisivat ikään kuin kummeina vaikuttavuuden edistämisessä: ”Voisiko tässä nähdä ohjausryh-

män arvoa, että siellä olisi takana kummitoimijoita tai kummiyhdistyksiä. Periaatteessa taustatyö-

38

hön sitoutumalla ja osallistumalla lupaavat olla mukana edistämässä vaikutuksia ja julkilausumi-

en toteutumista.” (HH)

Itse julkilausumaa esitettiin myös kehitettäväksi. Yksi haastatelluista pohti esimerkiksi sitä, että

onko julkilausuma käsitteenä liian vahva: ”Julkilausuma terminä on vähän riski sana, minkä takia

se voi jäädä hyllylle. Olisiko mieluummin vaikka virallinen ehdotus? Voisi olla enemmän vastaan-

otettava ja reagoitava.” (PH) Kansalaisraatien julkilausumiin kaivattiin myös avattavaksi sitä,

mikä kansalaisraati on, ts. ”kuka julkilausumassa on äänessä” (PH). Tämä on erityisen tärkeää

silloin kun kansalaisraadin julkilausumaa levitään yksittäisenä dokumenttia. Silloin kun julkilau-

suma on osa kansalaisraadin loppuraporttia, tämä riski julkilausuman ”ankkuroimattomuudesta”

vähenee.

Kaksi haastateltua pohti fasilitoinnin merkitystä julkilausuman tulevan vaikuttavuuden kannalta.

Kysymys oli siitä, voisiko fasilitointia kehittää siten, että se johtaisi sellaisiin toimenpide-

ehdotuksiin, jotka eivät olisi itsestään selviä, eikä sellaisia mitä ei voisi viedä käytännössä eteen-

päin: ”Olenkin miettinyt pitäisikö fasilitaattoreiden enemmän yrittää puristaa, vai pitääkö vain

tyytyä siihen mitä tulee. Pitäisikö sanoa, että tätä on aika paljon jo käsitelty, että koittakaa pinnis-

tää. Hyväksytäänkö menetelmässä liian herkästi itsestään selviä asioita?” (UPH) Vastaavanlaista

näkemystä oli nähtävissä myös raatilaisten kokemuksissa: ”Minusta keskustelut muistuttivat eni-

ten joulupukin listan laatimista. Tarkempi kysymys ja jämäkämpi ote!” (PK)

Loppujen lopuksi vaikuttavuudessa on kyse vahvasti siitä, kuinka kuntapäättäjät saadaan ymmär-

tämään kansalaisraatien kaltaisten toimintamallien täydentävä rooli suhteessa edustuksellisen

demokratian prosesseihin ja siten vähentämään päättäjien taholla esiintyvää vastustusta:

”Miksi ihmisille lisää vaikutusmahdollisuuksia, saavathan ne kerran neljässä vuo-dessa äänestää. Mihinkä se oma vaikutusvalta katoaa, jos kuunnellaan, että mitä muut asiasta sanovat. Välillä pelätään keskustelua asioista, että herran jestas nyt minä joudun perustelemaan oman mielipiteeni, miksi olen tätä mieltä, enkä voi sa-noa, että asia on näin, koska se on näin. Haasteena ihmisten osallistamiselle on, että poliitikot pelkäävät valtansa puolesta, vaikka ehkä perusteettomasti.” (PH)

39

5.3.3. Tulisiko kansalaisraateja toteuttaa myös jatkossa?

Raateihin osallistuneista iso enemmistö koki kansalaisraadin hyvänä mallina. Yksikään raatilai-

nen ei suhtautunut kielteisesti väittämään kansalaisraadista hyvänä menetelmä vaikuttaa omaan

lähiympäristöön. Raatilaiset korostivat positiivisena seikkoina muun muassa seuraavia tekijöitä:

”Raati ei ole aatteellinen mihinkään suuntaan.” (PK) ”Ihmisten ääni saadaan kuuluviin ilman, että tarvitsee pelätä ”leimaantumista” arassakaan asiassa.” (K1K) ”Silloin kun laajempi ryhmä lähtee tuomaan asioita esille, se otetaan vakavammin huomioon. Varsinkin nyt kun raatiin kuului muitakin kuin kehitysvammaisia ja hei-dän vanhempiaan”. (K1K) ”Koska on paljon asioita, joista pitää puhua ja kansalaisraadissa niistä pääsi kes-kustelemaan.” (HK) ”Tuli tietoa.” (K1K)

Raatilaisten avoimissa kommenteissa oli näkyvissä toiveita kansalaisraatitoiminnan jatkosta:

”Olen käytettävissä jatkossakin.” (K2K); ”Vois kokeilla toistekin.” (PK); ”Lisää tällaista.”

(HK); ”Voidaanko ottaa pysyvään käytäntöön?” (PK). Myös kaikki haastatellut olivat sitä miel-

tä, että kansalaisraateja voisi käyttää myös jatkossa. Kansalaisraatien sitominen osaksi kunnallis-

ta päätöksentekoa nähtiin tuottavan monia positiivisia tuloksia. Tämän kaltainen toimintamalli

muun muassa lisäisi kuntalaisten kokemusta aidosta osallisuudesta, vähentäisi valitusprosesseja

sekä ”lehtien palstoilla räksyttämistä” (K1H) ja johtaisi aitoon vuoropuheluun kuntalaisten ja

päättäjien välille: ”Kansalaiset tulisi kuultua ja kansalaiset kokisivat, että he osallistuvat. Nyt on

paljon kuulemistilaisuuksia, missä joku esitelmöi ja sen jälkeen on keskustelua, missä rohkein

sanoo suorat sanat” (K1H). Kansalaisraatien hyväksi puoleksi nähtiin myös niiden mahdollisuus

aktivoida sellaisiakin asukkaita, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan pitkäkestoisesti – esimer-

kiksi asukasyhdistystoimintaan tai aluelautakuntiin – vaan, jotka kaipaavat ajallisesti rajattua

projektimaista vaikuttamista. Palosaaren kansalaisraadin julkilausumaan vastineensa antanut

kaupungin kaavoitusarkkitehti kuvaakin kansalaisraatien roolia kuntaliitosten jälkeisessä Suo-

messa asukasyhdistystoimintaa kehittävänä ja täydentävänä mallina:

”Kaavoittajana näen kansalaisraatitoiminnan jatkavan ja kehittävän ensisijassa alu-eiden asukasyhdistystoimintaa ja tälle toimintamuodolle on varmasti yhä suurempi tilaus kuntaliitosten jälkeisessä Suomessa, missä pienempien alueiden ja vaikuttaja-ryhmien ääni on vaarassa tukehtua määrädemokratian jalkoihin. Asukasyhdistys-toiminnan osalta kansalaisraati pystyy keräämään yhteisten asioiden tiimoille aktii-vit yhdistysihmiset mahdollisesti hajaantuneista asukasyhdistyksistä sekä ne ihmiset,

40

jotka kokevat asukasyhdistystoiminnan itselleen vieraana tai eivät yksinkertaisesti ehdi osallistua niiden toimintaan.”

Kansalaisraatien koettiin sopivan monien erilaisten teemojen käsittelyyn. Haastatellut painottivat

kuitenkin erityisesti sellaisia teemoja, jotka ovat monimutkaisia, monitulkintaisia ja vahvasti

arvosidonnaisia, kuten esimerkiksi rasismin torjunta ja kuntauudistuksen tematiikka. Kansalais-

raati nähtiin mahdollistavan näiden vaikeiden asioiden käsittelyn suojaisessa tilassa: ”Täytyy

suunnitella tarkkaan, koska jos ajatellaan, että ihmiset keskustelevat vaikeista aiheista, niillä

tulee olla tosi turvallinen olo.” (HH)

Useat haastatellut painottivat kansalaisraatimallin kehittämistä siten, että se juurtuisi osaksi kun-

tien toimintaa, ts. siitä tulisi jatkuva hallinnon tapa. Kansalaisraati ja muut samankaltaiset mallit

nähtiin myös tarpeen kirjata osaksi uudistettavaa kuntalakia: ”Olen sitä mieltä, että kyllä nämä

uuden demokratian välineet ja niiden huomioon ottaminen pitää kirjata jotenkin lakiin. Koke-

mukset viittaavat, että muuten ne eivät välttämättä tule kuitenkaan huomioon otetuiksi.” (UPH).

Yksi haastatteluista esitti laaja-alaisen vision siitä, kuinka kansalaisraateja ja muita osallistumi-

sen tapoja voisi käyttää Suomen kunnissa. Ensinnäkin kunnassa tehtäisiin koonti erilaisista osal-

listumistavoista. Tämän pohjalta laadittaisiin strategia tai suunnitelma siitä kuinka näitä tapoja

käytettäisiin järjestelmällisesti kunnan päätöksenteossa eli miten niitä toteutettaisiin, kenelle ne

suunnattaisiin, mikä olisi niiden rooli osana päätöksentekoa ja mistä aiheista niitä toteutettaisiin:

”Osallistamismenetelmät koottaisiin yhdeksi paketiksi, josta tulisi hallintokunnat lä-pileikkaava ohjekirja, jota myös noudatettaisiin. Tämä on tavoite ja jos siihen pääs-täisiin, niin laskisin sen näiden kansalaisraatien saavutukseksi. Jos siitä tulisi rutii-ninomaista käytäntöä hallintoon, se oli hyvä saavutus. Se olisi tärkein tulos, mitä kansalaisraadeilla on yleisesti saavutettu.” (PH)

Edellä esitetyn kaltainen suunnitelma voisi myös auttaa yhteen sovittamaan erilaisia osallistu-

mismalleja ja siten ehkäistä demokratialle haitallista kilpailua. Ymmärrettäisiin, että eri mallit

täydentävät toisiaan, ts. kuntademokratia vahvistuu tuettaessa erilaisia osallisuusmekanismeja

osana demokraattista systeemiä sekä vahvistettaessa näiden mekanismien välisiä yhteyksiä:

”Tämä on varmasti tällainen yhteensovittamisen haaste. Minkälainen rooli me minkäkinlaiselle

osallistumiselle tullaan rakentamaan. Semmoinen keskustelu, mitä meidän tulee jatkossa käydä.”

(HH)

41

Toimintamallina kansalaisraatien nähtiin toimivan parhaiten paikallisella tasolla. Käsiteltävät

asiat olisivat tällöin ihmisille tuttuja ja heitä läheisesti koskettavia. Osa haastatelluista kuitenkin

pohti kansalaisraatien käyttöä myös maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Maakuntata-

solla teemoina voisi olla esimerkiksi maakunta- ja hyvinvointiohjelmien laadinta. Valtakunnan

tasolla hyväksi teemaksi koettiin muun muassa Suomen ulkomaalaispolitiikka.

5.3.4. Kenen vastuulla kansalaisraatien toteutus on?

Haastateltujen näkemykset kansalaisraatien toteuttajatahosta vaihtelivat. Osa koki kunnan olevan

luontevin vastuutaho: ”Kun siellä on rahat ja siellä tehdään suunnitelmat.” (PH) Tähän nähtiin

kuitenkin liittyvän myös riskejä. Yhdeksi vaaroista nähtiin se, että uudentyyppinen kansalaisvai-

kuttaminen rutinoituisi, joka johtaisi ajan myötä eri mallien integriteetin vähenemiseen: ”Voi-

daanko se säilyttää luovana menetelmänä, että siitä tulisi osa kunnan kehittämistoimintaa ja

kunta sitä organisoisi. Pelkään, että aika äkkiä se rutinoituisi ja sillä ei ole mitään merkitystä.”

(K2H) Tällöin moni haastatelluista tulikin korostaneeksi järjestöjen roolia.

Järjestöjen koettiin kykenevän toimimaan luovina ja ketterinä toimijoina, jotka pystyisivät radi-

kaaliinkin kehittämiseen. Lisäksi järjestöjen nähtiin olevan neutraaleja toimijoita suhteessa lopul-

lista päätöksentekovaltaa käyttäviin kuntiin. Järjestöjen toiminnan kannalta nostettiin kuitenkin

haasteeksi kansalaisraatien hinta: ”Järjestön kannalta se on aika raskas ja kallis tapa, jos ei ole

tukena tällaista projektia. Ihan tosta vaan ei järjestöltä onnistu.” (PH) Myös vaikuttamismahdol-

lisuudet tulee miettiä eri tavalla riippuen siitä, onko järjestäjätahona kunta vai kansalaisjärjestö:

”Jos se on kunnan organisoima, niin silloin ne vaikutusmahdollisuudet rakennetaan sisään siihen mekanismiin. Se on osa kunnan organisaatiota. Rippumattomassa raa-dissa täytyy ne vaikuttamisketjut rakentaa toisella tavalla ja tulee huolehtia, että ol-laan riittävän ajoissa liikkeellä oikeassa asiassa.” (HH)

Ottaen huomioon ne haasteet mitkä liittyvät kansalaisraatien toteuttamiseen yksittäisenä toimija-

na – oli kyseessä sitten kunta tai järjestö – näkivät monet haastatellut ratkaisuksi yhteistyön, ts.

uuden paikallisuuden. Uudessa paikallisuudessa kansalaisraadit toteutettaisiin kansalaisjärjestö-

kunta -yhteistyössä. Esimerkiksi kunta voisi olla tällöin maksajataho ja kansalaisjärjestö toteutta-

jataho. Myös yritykset nähtiin yhtenä potentiaalisena yhteistyötahona: ”Ja kyllähän joku yritys-

42

kin voisi käyttää kansalaisraatia testatakseen juttuja, mitä yhteiskuntavastuussa tulisi ottaa

huomioon.” (UPH) Lisäksi on myös mahdollista, että asukkaat lähtisivät kokoamaan kansalais-

raatia omatoimisesti, esimerkiksi Englantilaisen Do-it-yourself Citizens’ Jury -mallin mukaises-

ti48.

Arvolausekkeet toteutettujen kansalaisraatien vaikuttavuudesta:

1. Kansalaisraatien vaikuttavuutta suhteessa päätöksentekoon on vielä osittain liian ai-

kaista arvioida.

2. Jokainen kansalaisraati huomioitiin tiedotusvälineissä.

3. Raatilaisten osalta oli nähtävissä voimaantumista ja empatian lisääntymistä toisia

osallistujia kohtaan.

4. Päättäjätahojen suhtautuminen kansalaisraatien julkilausumiin on ollut positiivista.

5. Yhdenkään kansalaisraadin suhteen relevantit päättäjätahot eivät ole jättäneen julki-

lausumaa täysin huomiotta.

6. Vaikuttavuudella ja vaikuttavuuden seurannalla sekä edistämisellä on ollut merkittä-

viä kansalaisraatikohtaisia eroavaisuuksia.

7. Kansalaisraateihin osallistuneista iso enemmistö koki kansalaisraadin hyvänä osallis-

tumismallina.

8. Kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, että kansalaisraateja voisi käyttää myös jatkossa.

43

6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Tämän ulkoisen arvioinnin ensimmäisenä tavoitteena oli arvioida sitä, kuinka onnistuneesti Uusi

paikallisuus -hankkeen toteuttamat neljä kansalaisraatia vastaavat keskustelevan demokratian

ihannetta. Kansalaisraateja arvioitiin tällöin suhteessa niiden edustavuuteen, keskusteluiden laa-

dukkuuteen sekä vaikuttavuuteen. Parhaiten kansalaisraatien voidaan nähdä onnistuneen laaduk-

kaiden keskustelujen aikaansaamisessa. Kansalaisraateihin osallistuneet saivat monipuolista tie-

toa keskustelujensa pohjaksi ja keskusteludynamiikka toimi siten, että osallistujat saivat ilmaista

mielipiteensä ja heitä kuunneltiin. Hervannan kansalaisraadin ja Kemijärven ensimmäisen kansa-

laisraadin ansioiksi voidaan nostaa vielä erityisesti kaikkien osallistujien tasavertaisen osallistu-

misen mahdollistaminen.

Kansalaisraatien vaikuttavuutta oli vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa prosessia. Tästä huoli-

matta vaikuttavuudesta voidaan antaa positiivinen arvosana. Ensinnäkin kaikki kansalaisraadit

huomioitiin tiedotusvälineissä; osa hyvinkin laaja-alaisesti. Tämä on tärkeää niin vaikuttavuuden

kuin myös kansalaisraatimallin tunnettavuuden edistämisen kannalta. Lisäksi relevantit päättäjä-

tahot ovat suhtautuneet kansalaisraatien julkilausumiin myönteisesti, ja myös antaneet omia vas-

tineitaan niihin. Vaikuttavuuden edistämisen suhteen Hervannan kansalaisraati voidaan nostaa

esimerkkitapaukseksi. Hervannassa kansalaisraadin järjestämisestä vastannut projektipäällikkö

lähti viemään julkilausuman toimenpide-ehdotuksia eteenpäin aktiivisesti yhdessä raatilaisten

kanssa. Vaikuttavuuden suhteen ei tule kuitenkaan korostaa liikaa vaikuttavuutta suhteessa pää-

töksentekoon, vaan yhtäläinen arvo tulee antaa myös raatilaisten osallistumiskokemuksille, jopa

voimaantumiselle. Myös tästä oli havaittavissa merkkejä.

Edustavuuden saavuttaminen muodostui toteutettujen kansalaisraatien suurimmaksi haasteeksi.

Tehokkaasta markkinoinnista huolimatta kansalaisraateihin ei saatu ilmoittautuneita odotetusti.

Syyksi tähän nähtiin vahvimmin se, että yhteiskunnassamme, jossa on totuttu perinteisiin ylhääl-

tä alaspäin johdettuihin kuntalaiskuulemisiin, voidaan kansalaisraatien kaltaiset vahvasti dialogi-

set toimintamallit kokea vielä epätavallisina ja jopa oudoksuttavina. Ilmoittautumisten vähyydes-

tä huolimatta olivat kansalaisraadit kokoonpanoiltaan suhteellisen heterogeenisiä. Voidaan odot-

taa, että tulevaisuudessa kansalaisraatien ja muiden vastaavien mallien toteutuksen lisääntyessä,

44

tulee myös ihmisten osallistumisinto kasvamaan ennakkoluulojen hälvetessä. Tämä on kuitenkin

asia, joka vaatii pitkäjänteistä työtä. Osallisuuskulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä.

Kaiken kaikkiaan Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien voidaan todeta on-

nistuneen suhteellisen hyvin, erityisesti kun otetaan huomioon se, että hanke toteutti kansalais-

raateja ensimmäistä kertaa. Tulosten ja prosessien voidaan olettaa kehittyvän merkittävällä taval-

la tulevissa kansalaisraadeissa. Sitä ei voida korostaa tarpeeksi, että keskustelevan demokratian

prosessit muodostavat suomalaisittain uudenlaisen osallistumistavan. Tällöin on tärkeää pilotoida

ennakkoluulottomasti erilaisia malleja ja oppia toistemme kokemuksista. Demokratian kehittä-

misessä emme kilpaile toistemme kanssa, vaan pyrimme yhteisvoimin kehittämään suomalaista

kansalaisyhteiskuntaa vahvemmaksi.

Arvioinnin toisena tavoitteena oli arvioida sitä, kuinka kansalaisraadin kaltainen demokratiain-

novaatio sopii lähidemokratian toimintamallina osaksi suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Aikai-

semman tutkimuksen ja tämän arvioinnin tulosten perusteella kansalaisraadin – kuten myös mui-

den vastaavien toimintamallien – voidaan nähdä vastaavan moniin lähidemokratian kehittämi-

seen liittyviin haasteisiin. Tärkeimmäksi tekijäksi voidaan tulkita se, että kansalaisraatien kaltai-

set toimintamallit lisäävät kuntalaisten kokemusta aidosta osallisuudesta ja johtavat mielekkää-

seen ja merkitykselliseen vuoropuheluun kuntalaisten ja päättäjien välille. Lisäksi kansalaisraadit

tarjoavat nykypäivän kiireisille ja sitoutumishaluttomille ihmisille lyhytkestoisen, jopa projekti-

maisen tavan vaikuttaa. Erityinen tilaus kansalaisraadeille on nähtävissä kuntaliitosten jälkeises-

sä Suomessa.

Arvioinnin kolmantena tavoitteena oli tuottaa kehittämissuosituksia tilaajan ja muiden kansalais-

yhteiskunnan toimijoiden käyttöön. Arviointitulosten perusteella esitämmekin Suomen kansalais-

raatitoimijoille seuraavat kehittämissuositukset. Kehittämissuositukset esitetään neljän teeman

alla: 1. yleisen tason kehittämissuositukset, 2. edustavuuteen liittyvät kehittämissuositukset, 3.

laadukkaaseen keskusteluun liittyvät kehittämissuositukset ja 4. vaikuttavuuteen liittyvät kehit-

tämissuositukset.

45

Yleinen taso

Kehittämissuositus 1. Luodaan Suomeen osallisuuden hyvän kehä.

Esitämme, että suomalaista kansalaisyhteiskuntaa voidaan voimaannuttaa osallisuuden hyvän

kehän luomisen kautta. Hyvän kehän synnylle on keskeistä prosessiosaajien (process champion)

ja mahdollistavien johtajien (enabling leader) olemassaolo49. Prosessiosaajat ovat henkilöitä,

joilla on tietotaitoa keskustelevan demokratian toimintamalleista, erityisesti niiden toteuttamises-

ta. Mahdollistavat johtajat ovat henkilöitä, jotka tukevat keskustelevan demokratian toimintamal-

lien toteuttamista ja jotka sitoutuvat toimimaan näiden toimintamallien esitysten mukaisesti. Yh-

dessä he mahdollistavat turvaisan tilan synnyn ihmisten osallistumiselle yhteiskunnalliseen kes-

kusteluun. Edesauttamalla prosessien aitoa vaikuttavuutta, tulevat he voimaannuttamaan osallis-

tujia, joista tämän seurauksena tulee kansalaisyhteiskunnan aktiivisia osallistujia. Tämä synnyt-

tää itse itseään vahvistavan osallisuuden hyvän kehän.

Kehittämissuositus 2. Kirjataan kansalaisraati ja muut keskustelevan demokratian mallit

uudistettavaan kuntalakiin.

Lähtökohtana on se, että kansalaisosallistumisen lisäämisen tulee olla kunnan oma tahtotila, eikä

siihen voida suoranaisesti pakottaa ylhäältäpäin. Kuntia ei tule siten pakottaa keskustelevan de-

mokratian toteuttamiseen lain tasolla. Lain tulee olla pikemminkin mahdollistava kuin velvoitta-

va. Uudistettavaan kuntalakiin tulisi näin ollen listata erilaisia keskustelevan demokratian mukai-

sia osallistumismalleja. Lisäksi lain tulisi kannustaa kuntia laatimaan seuraavassa kehittämis-

suosituksessa esitetyn kaltainen osallisuusohjekirja.

Kehittämissuositus 3. Laaditaan kuntiin hallintorajat läpileikkaavat osallisuusohjekirjat.

Osallisuusohjekirja on koonti erilaisista osallistumismalleista. Osallisuusohjekirjassa kuvataan

systemaattisesti kuinka näitä erilaisia tapoja käytetään kunnan päätöksenteossa; miten niitä toteu-

tettaisiin, kenelle ne suunnattaisiin, mikä olisi niiden rooli osana päätöksentekoa, missä kunnan

toimielimissä niitä käsiteltäisiin ja mistä aiheista niitä toteutettaisiin. Suomen Kuntaliitto voisi

ottaa aktiivisen roolin pohjatyön tekemisessä, esimerkiksi kartoittamalla Suomen kunnissa käy-

tössä olevia erilaisia osallisuusmalleja. On kuitenkin tärkeää, että osallisuusohjekirjat ovat kun-

takohtaisia; jokainen kunta on uniikki toimija.

46

Kehittämissuositus 4. Toteutetaan kansalaisraateja myös maakunnallisella tasolla.

Ihmiset ovat usein etääntyneitä maakuntatason vaikuttamisesta. Maakuntatason kansalaisraatien

kautta maakunnan asukkaan pääsisivät vaikuttamaan myös maakuntatason asioihin, kuten maa-

kuntaohjelmien laadintaan.

Kehittämissuositus 5. Toteutetaan kansalaisraateja uuden paikallisuuden hengessä

Kansalaisraateja voivat toteuttaa niin julkisen sektorin toimijat, kansalaisjärjestöt, yritykset kuin

myös kansalaiset itse. Kansalaisraadin toteuttamisen ei tarvitse kuitenkaan olla minkään yhden

toimijan vastuulla. Uuden paikallisuuden hengessä kansalaisraateja voidaan toteuttaa monenlai-

sin eri yhteistyökuvioin.

Edustavuus

Kehittämissuositus 6. Tehostetaan markkinointia entisestään.

Keskustelevan demokratian toimintamallit ovat Suomessa vielä suhteellisen tuntemattomia.

Markkinoinnissa tulee tällöin painottaa kasvokkain tapahtuvaa markkinointia, jolloin voidaan

vastata suoraan ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin ja näin poistaa näihin menetelmiin liittyviä

ennakkoluuloja. Markkinoinnissa tulee myös entistä vahvemmin hyödyntää paikallisia yhteis-

työkumppaneita.

Kehittämissuositus 7. Luodaan kuntiin ’osallistujapoolit’.

’Osallistujapooli’ on rekisteri niistä kunnan asukkaista, jotka haluaisivat osallistua kansalaisraa-

teihin ja samankaltaisiin muihin toimintamalleihin. Perusmarkkinointi tehtäisiin järjestelmällisel-

lä tavalla vain kerran. Tämän jälkeen osallistujarekisteriä ylläpidettäisiin, kehitettäisiin ja kasva-

tettaisiin.

Kehittämissuositus 8. Otetaan kuntalaiset mukaan määrittelemään kansalaisraadeissa

käsiteltäviä kysymyksiä.

On tärkeää, että kansalaisraadissa käsiteltävä kysymys on kuntapäättäjien näkökulmasta relevant-

ti. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää, että käsiteltävä kysymys on kunnan asukkaiden mielestä tär-

47

keä. Tämä paitsi lisää kokonaisprosessin responssivisuutta, myös kunnan asukkaiden intoa osal-

listua kansalaisraateihin käsittelemään tärkeiksi kokemiaan kysymyksiä.

Kehittämissuositus 9. Korvataan tietyissä tapauksissa avoin ilmoittautuminen satun-

naisotannalla.

Kansalaisraadin kontekstissa satunnaisotanta tarkoittaa sitä, että kunnan tai kaupunginosan asuk-

kaista otettaisiin asukasmäärästä riippuen riittävän suuri otanta. Heille lähetettäisiin kirje, jossa

kerrottaisiin tulevasta kansalaisraadista. Niistä jotka ilmoittavat halukkuudestaan osallistua, valit-

taisiin ositetun otannan kautta kansalaisraadin lopullinen osallistujajoukko.

Laadukas keskustelu

Kehittämissuositus 10. Panostetaan enemmän fasilitaattoreiden koulutukseen.

Fasilitaattoreiden ammattitaito on merkittävä osa kansalaisraatien onnistumista. Fasilitaattorin

tulee luoda suojaisa tila keskusteluille, olla kaikin tavoin kunnioittava raatilaisia kohtaan ja ohja-

ta keskusteluja laittamatta sanoja raatilaisten suuhun. Erityisen haasteen fasilitaattorille aiheuttaa

dominoivien raatilaisten puheenvuorojen rajoittaminen. Riittävä koulutus valmentaa fasilitaatto-

reita toimimaan tehtävässään ammattitaidolla.

Kehittämissuositus 11. Kerätään kansalaisraadeista palautetta systemaattisemmin.

On tärkeää, että kansalaisraadeista kerätään monipuolista osallistujapalautetta, niin raadin aluksi

kuin myös lopuksi. Tämä mahdollistaa menetelmän edelleen kehittämisen sekä myös lisää pro-

sessin legitimiteettiä. Legitimiteetti lisääntyy kun saadaan yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka

osallistujat kokevat kansalaisraadin. Lisäksi etukäteis- ja jälkikäteiskyselyjen toteuttaminen

mahdollistaa sen tarkastelun, kuinka osallistujien näkemykset kehittyivät raatipäivien aikana.

48

Vaikuttavuus

Kehittämissuositus 12. Huomioidaan kansalaisraadin tulosten seuranta ja vaikuttavuuden

edistäminen tärkeänä osana raatiprosessia.

Kansalaisraatiprosessi ei pääty julkilausuman luovuttamiseen päätöksentekijöille. Tämän jälkeen

alkaa työ julkilausuman vaikuttavuuden edistämiseksi. Tämä voidaan nähdä niin kansalaisraadin

järjestäjän, kansalaisraadin ohjausryhmän kuin myös itse raatilaisten vastuuksi. Kuitenkin jos

raatilaiset haluavat lähteä itse toteuttamaan julkilausuman toimenpide-ehdotuksia, tulee heille

antaa tukea prosessissa. Kansalaisraadin järjestäjätahon tulee erityisesti seurata julkilausuman

etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa ja tiedottaa raatilaisia asiasta tietyin aikavälein.

Kehittämissuositus 13. Pyritään näkemään kansalaisraatien vaikuttavuus monialaisesti.

Kansalaisraatien vaikuttavuus on muutakin kuin välineellistä vaikuttamista kunnalliseen päätök-

sentekoon. Kansalaisraadit paitsi saavat aikaiseksi merkityksellistä vuorovaikutusta kunnan

asukkaiden ja kuntapäättäjien välille, ne myös lisäävät eri toimijoiden välistä empatiaa, siirtävät

huomiota omasta hyvästä yhteiseen hyvään sekä voimaannuttavat ihmisiä toimimaan aktiivisem-

pina yhteiskunnan jäseninä. Toisaalta on tiedostettava, että aito vaikuttavuus ja voimaantuminen

ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Osallisuuden kehittäminen ilman todellista vaikuttamista olisi-

kin iso karhunpalvelus suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle.

49

LIITTEET

Liite 1. Palosaaren kansalaisraadin aikataulu

1. Päivä, MA 7.5.2012, Vaasan yliopisto, klo. 16.00–19.00 Klo 16.00–16.30 Tervetulokahvit Klo 16.30–17.00 Raadin esittely Klo 17.00–17.30 Raatilaisten esittelykierros Klo 17.30–19.00 Kysymysten laadinta asiantuntijapaneelia varten 2. Päivä, TI 8.5.2012, Vaasan yliopisto, klo. 15.30–19.30 Klo 15.30–16.00 Avaus ja asiantuntijoiden esittely Klo 16.00–17.00 Asiantuntijoiden alustukset Klo 17.00–17.30 Kahvi ja välipala Klo 17.30–19.30 Paneelikeskustelu, moderaattorina professori Hannu Katajamäki 3. Päivä, MA 14.5.2012, Vaasan yliopisto, klo. 15.30–19.30 Klo 15.30–17.00 Keskustelua pienryhmissä Klo 17.00–17.30 Kahvi ja välipala Klo 17.30–19.00 Keskustelua pienryhmissä Klo 19.00–19.30 Yhteenveto 4. Päivä, TI 15.5.2012, Vaasan yliopisto, klo. 15.30–19.30 Klo 15.30–17.00 Julkilausuman laadintaa yhdessä ja pienryhmissä Klo 17.00–17.30 Kahvi ja välipala Klo 17.30–19.00 Julkilausuman viimeistely yhdessä Klo 19.00–19.30 Yhteenveto Tiedotustilaisuus, KE 30.5.2012, Vaasan kaupungin valtuustosali, klo. 15.30–17.00 Klo 15.30–15.35 Avaussanat Klo 15.35–15.50 Raadin esittely Klo 15.50–16.20 Julkilausuman esittely Klo 16.20–16.30 Kommentit Klo 16.30–17.00 Keskustelut ja haastattelut

50

Liite 2. Hervannan kansalaisraadin aikataulu

1. Päivä, TO 8.11.2012, Cinola, klo 16.00–20.00 Klo 16.00–18.00 Kansalaisraadin esittely ja toisiin tutustuminen Klo 18.00–18.30 Iltapala Klo 18.30–20.00 Raadin asiantuntijoiden esittely ja kysymysten miettimistä asiantuntijoille 2. Päivä, PE 9.11.2012, Cinola, klo 16.00–20.00 Klo 16.00–17.00 Asiantuntijoiden alustukset Klo 17.00–18.00 Kysymyksiä ja keskustelua Klo 18.00–18.30 Iltapala Klo 18.30–20.00 Keskustelu jatkuu 3. Päivä, KE 14.11.2012, Hervannan kirjasto sekä Naistari, klo. 16.00–20.00 Klo 16.00–16.30 Päivän ohjelman kertaus Klo 16.30–16.45 Siirtyminen pienryhmätiloihin Klo 16.45–18.00 Keskustelua pienryhmissä Klo 18.00–18.45 Iltapala Klo 18.45–20.00 Keskustelu pienryhmissä jatkuu 4. Päivä, TO 15.11.2012, Hervannan kirjasto sekä Naistari, klo 16.00–20.00 Klo 16.00–16.30 Edellisen päivän keskustelujen kertaus Klo 16.30–16.45 Siirtyminen pienryhmätiloihin Klo 16.45–18.00 Keskustelua pienryhmissä Klo 18.00–18.30 Iltapala Naistarilla Klo 18.30–20.00 Yhteenveto ja julkilausuman muotoileminen Tiedotustilaisuus, KE 21.11.2012, Hervannan kirjaston lukusali

51

Liite 3. Kemijärven ensimmäisen kansalaisraadin aikataulu

1. Päivä, MA 14.5.2012, Setlementti Tunturilan juhlasali, klo. 12.00–17.00 Klo 12.00–12.15 Tervetulokahvit Klo 12.15–12.25 Raadin esittelykierros Klo 12.25–12.45 Raatilaisten esittelykierros Klo 12.45–13.45 Asiantuntijoiden alustukset Klo 13.45–14.00 Kahvi ja välipala Klo 14.00–14.20 Atomi-yhtyeen musiikkiesitys Klo 14.20–15.00 Paneelikeskustelu Klo 15.00–15.15 Tauko Klo 15.15–17.00 Keskustelua pienryhmissä 2. Päivä, TI 15.5.2012, Setlementti Tunturilan juhlasali, klo. 09.00-17.00 Klo 09.00-09.15 Aamukahvit Klo 09.15–10.15 Asiantuntijoiden alustukset Klo 10.15–10.25 Tauko Klo 10.25–11.15 Paneelikeskustelu Klo 11.15–11.45 Kahvi ja välipala Klo 11.45–12.45 Keskustelua pienryhmissä Klo 12.45–13.00 Julkilausuman laadinta yhdessä ja pienryhmissä Klo 13.00–13.15 Kahvitauko Klo 13.15–16. 00 Julkilausuman viimeistely yhdessä Klo 16.00–17.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen Julkilausuman luovutus, MA 18.6.2012, Kemijärven valtuustosali

52

Liite 4. Kemijärven toisen kansalaisraadin aikataulu 1. Päivä, TI 16.10.2012, Setlementti Tunturilan juhlasali, klo 15.30 – 19.30 Klo 15.30–15.45 Tilaisuuden avaus ja esittelyt Klo 15.45–19.30 Asiantuntijoille esitettävien kysymysten työstäminen (tilaisuudessa on koko ajan tarjolla syötävää ja juotavaa) 2. Päivä, KE 17.10.2102, Setlementti Tunturilan juhlasali, klo 15.30 – 19.30 Klo 15.30–15.45 Tilaisuuden avaus Klo 15.45–19.30 Kysymykset asiantuntijoille ja keskustelua 3. Päivä, TO 18.10.2012, Setlementti Tunturilan juhlasali, klo 15.30 – 19.30 Klo 15.30–19.30 Julkilausuman laadintaa Julkilausuman luovutus, TO 17.1.2013, Kemijärven valtuustosali

53

Liite 5. Haastatellut

• 22.1.2013 Mikko Kellokumpu o Kemijärven osahankkeen projektipäällikkö

• 22.1.2013 Salome Tuomaala o Hervannan osahankkeen projektipäällikkö

• 24.1.2013 Helka Körkkö o Suomen Setlementtiliitto ry:n kansalaistoiminnan toimialajohtaja

• 4.2.2013 Hannu Katajamäki o Uusi paikallisuus -hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtaja o Vaasan yliopiston Filosofisen tiedekunnan dekaani ja Aluetieteen professori

• 5.2.2013 Anne Majaneva-Virkola o Palosaaren osahankkeen projektipäällikkö

• 8.2.2013 Essi Maaninka o Kemijärven Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtaja

• 8.2.2013 Irene Roivainen o Hervannan osahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja o Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen

• 12.2.2013 Simo Koskinen o Kemijärven osahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja o Lapin yliopiston emeritusprofessori

• 19.2.2013 Peter Ehrström o Palosaaren osahankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja o Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja

• 7.3.2013 Maija Nyystilä o Vaasan Setlementtiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

• 7.3.2013 Petteri Kukkaniemi o Kehitysvammaisten palvelusäätiön projektipäällikkö, Tampere

• 8.3.2013 Pihla Ruuskanen o Suomen Setlementtiliitto ry:n tiedotus- ja projektisihteeri

• 21.3.2013 Tapio Pöyliö o Kemijärven kaupungin geodeetti

• 22.3.2013 Matias Mäkynen o Vaasan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

• 28.3.2013 Anna-Kaisa Ikonen o Tampereen kaupungin pormestari

54

KIRJALLISUUSLUETTELO

1 Katajamäki, H. (2010). Uuden paikallisuuden aika. Saatavilla 10.3.2013: http://www.setlementti.fi/@Bin/26863/uudenpaikallisuudenaika.pdf 2 Evans, K. (2011). ‘Big Society’ in the UK: A Policy Review. Children & Society 25(2), 164–171. 3 Bovaird, T. (2007) Beyond Engagement and Participation: User and Community Coproduction of Public Services. Public Administration Review 67(5), 846–860. 4 Aitamurto, T. & Siivonen, R. (2012). Ominvoimin – mutta yhdessä: Tekemisen demokratian ensimmäiset askeleet. Saatavilla 10.3.2013: http://ominvoimin.com/wp-content/uploads/2012/02/Ominvoimin%E2%80%93mutta_yhdessa2.pdf 5 Clark, S. & Teachout, W. (2012). Slow democracy: Rediscovering community, bringing deci-sion making back home. Vermont: Chelsea Green Publishing. 6 Nabatchi, T. (2012). Putting the “Public” Back in Public Values Research: Designing Participa-tion to Identify and Respond to Values. Public Administration Review 72 (5), 699–708. 7 Etheredge, L.S. (2005). Wisdom in Public Policy. Teoksessa R.J. Sternberg & J. Jordan (toim.), A Handbook of Wisdom: Psychological Perspectives. New York: Cambridge University Press, 297–328. 8 Vartiainen P. & Vuorenmaa M. (toim.) (2011). Kohti sosiaalisesti kestävää hyvinvointia: Nä-kökulmia Pohjanmaalta. Vaasa: Vaasan yliopistopaino. 9 Raisio, H. & Vartiainen, P. (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen: Delibera-tiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kunta-liitto. Saatavilla 10.3.2013: http://shop.kunnat.net/download.php?filename= uplo-ads/kansalaisosallistumisensisalto_ebook.pdf 10 Chambers, S. (2003). Deliberative Democratic Theory. Annual Review of Political Science 6(1), 307–326. 11 Habermas J. (1999). Moral Consciousness and Communicative Action. 6.painos. Cambridge, Massachusetts: MIT Press. 12 Carson, L. & Hartz-Karp, J. (2005). Adapting and Combining Deliberative Designs. Teoksessa J. Gastil & P. Levine (toim.), The Deliberative Democracy Handbook. San Francisco, CA: Jossey-Bass, 120–138. 13 Ks. viite 10. 14 Raisio, H. (2010). Embracing the Wickedness of Health Care. Essays of Reforms, Wicked Problems and Public Deliberation. Acta Wasaensia 228. Social and health Management 5. Vaa-sa: Vaasan yliopistopaino. 15 Vermeersch, P. (2012). Deliberative democracy in Belgium. Teoksessa G. M. Carney & C. Harris (toim.), Citizens’ Voices: Experiments in Democratic Renewal and Reform. IRCHSS. 16 Warren, M.E. (2008). Citizen Representatives. Teoksessa M.E. Warren & H. Pearse (toim.), Designing Deliberative Democracy: The British Columbia Citizens’ Assembly. Cambridge: Cambridge University Press, 50–69. 17 Dryzek, J. (2010). Foundations and frontiers of deliberative governance. New York, NY: Ox-ford University Press. 18 Vartiainen, P. & Raisio, H. (2012). Riittääkö edustuksellinen demokratia? Politiikasta.fi-verkkolehti. Saatavilla 10.3.2013: http://www.politiikasta.fi/article/riitt%C3% A4%C3%A4k%C3%B6-edustuksellinen-demokratia

55

19 Niinikoski, M-L. & Setälä, M. (2012). Deliberatiivisen demokratian keinoja testaamassa: foo-rumikokeilu osana kunnallista päätöksentekoa. Hallinnon Tutkimus 4, 261–276. 20 Karjalainen, M. (2012). Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa. Oikeusministe-riön selvityksiä 51. Saatavilla 10.3.2013: www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Selvityksiajaohjeita/Selvitystenjaohjeidenarkisto/Selvityksiajaohjeita2012/1347272788543 21 Rask, M. (2013). Deliberatiivinen osallistuminen tukee demokraattista päätöksentekoa. Deli-beratiivisen demokratian instituutti ry. Saatavilla 10.3.2013: http://www.deliberaatio.org 22 Mansbridge J., Bohman, J., Chambers, S., Christiano, T., Fung, A., Parkinson, J., Warren, M.E. (2012). A systemic approach to deliberative democracy. Teoksessa J. Parkinson & J. Mansbridge (toim.), Deliberative systems. New York, NY: Cambridge University Press, 1–26. 23 Nabatchi, T. (2010). Addressing the Citizenship and Democratic Deficits: The Potential of Deliberative Democracy for Public Administration. The American Review of Public Administra-tion 40(4), 376–399. 24 Friedman, W. (2006). Deliberative Democracy and the Problem of Scope. Journal of Public Deliberation 2(1). 25 Hartz-Karp, J. (2007). How and Why Deliberative Democracy Enables Co- Intelligence and Brings Wisdom to Governance. Journal of Public Deliberation 3(1). 26 Button, M. & Ryfe, D.M. (2005). What Can We Learn from the Practice of Deliberative De-mocracy? Teoksessa J. Gastil & P. Levine (toim.), The Deliberative Democracy Handbook. San Fransisco, CA: Jossey-Bass, 20–33. 27 Pekonen, K. (2011). Puhe eduskunnassa. Tampere: Vastapaino. 28 Fishkin, J.S. (2009). When the People Speak: Deliberative Democracy & Public Consultation. New York: Oxford University Press. 29 Fishkin, J.S., He B., Luskin, R.C. & Siu, A. (2010). Deliberative Democracy in an Unlikely Place: Deliberative Polling in China. B.J.Pol.S. 40(2), 435–448. 30 Kadlec, A. & Friedman, W. (2007). Deliberative Democracy and the Problem of Power. Jour-nal of Public Deliberation 3(1). 31 Clifford, S. (2012). Making Disability Public in Deliberative Democracy. Contemporary Polit-ical Theory 11(2), 211–228. 32 Young, I. M. (1996). Communication and the Other: Beyond Deliberative Democracy. Teo-ksessa S. Benhabib (toim.), Democracy and Difference: Contesting the Boundaries of the Politi-cal. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 120–135. 33 Segall, S. (2005). Political participation as an engine of social solidarity: A sceptical view. Political Studies 53(2), 362–378. 34 Wilson, P.A. (2008). Deliberative Planning for Disaster Recovery: Re-membering New Orle-ans. Journal of Public Deliberation 5(1). 35 Ks. viite 30. 36 Setälä, M. (2011). The role of deliberative mini-publics in democratic systems. Lessons from the experience of referendums. Representation 47(2), 201–213 37 Ks. viite 23. 38 Fung, A. (2003). Survey Article: Recipes for Public Spheres: Eight Institutional Design Choic-es and Their Consequences. The Journal of Political Philosophy 11(3), 338–367. 39 Ks. viite 12. 40 Ks. viite 17.

56

41 Veasey, K. & Nethercut, D. (2004). Citizens Jury Handbook. The Jefferson Center. Saatavissa 10.3.2013: http://www.epfound.ge/files/citizens_jury_handbook.pdf 42 Crosby, N. & Nethercut, D. (2005). Citizens juries: Creating a Trustworthy Voice of the Peo-ple. Teoksessa J. Gastil & P. Levine (toim.), The Deliberative Democracy Handbook. San Fran-sisco, CA: Jossey-Bass, 111–119. 43 Ks. viite 9. 44 Vartiainen, P. (1994). Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö. Päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin kohdistuva monitahoarviointi. Vaasa: Vaasan yliopisto-paino. 45 Carson, L. & Hart, P. (2005). What randomness and deliberation can do for community en-gagement. Paper presented at International Conference on Engaging Communities, Brisbane, Australia. Saatavilla 30.3.2013: http://www.activedemocracy.net/articles.htm. 46 Raisio, H., Ollila, S. & Vartiainen, P. (2011). Do youth juries enhance youth political and so-cietal participation? Lessons from the Vaasa experiment. Scandinavian Journal of Public Admin-istration 15(3), 41–59. 47 Setälä, M., Grönlund, K. & Herne, K. (2007). Kohti valistunutta kansalaismielipidettä: Kansa-laiskeskustelukokeilu Turussa syksyllä 2006. Oikeus 36(2), 231–240. 48 Wakeford, T. (2012). Teach yourself Citizens’ Juries. Saatavilla 30.3.2013: http://www.speaksoc.org/wp-content/uploads/2012/11/Citizens-Juries-Book.pdf 49 Ks. viite 45.

kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta_suomen setlementtiliiton

Documents