Tutkimusjohtaja Per Mickwitz,

Suomen ympäristökeskus, SYKE

Kansallinen resurssiviisaus -foorumi

Helsinki 4.12.2013

1

Tuhlaavista järjestelmistä

fiksuihin:

Mitä Suomessa pitäisi

tehdä?

1. Haaste: maailma ei ole kestävä

2. Välttämättömyys & mahdollisuus:

kulutus- ja tuotantojärjestelmien

muuttuminen resurssiviisaiksi

3. Ratkaisu: politiikka joka tukee kulutus- ja

tuotantojärjestelmien muuttamista

2

Sisältö

”Missä me ollaan,

ja oonko mäkin siellä”

Matti Nykänen

3

”Kaiken viisauden alku on

tosiasioiden tunnustaminen"

Presidentti J. K. Paasikiven

Haaste: maailma ei ole kestävä

Haasteen tausta: luonnonvarojen ja

energian kasvava käyttö

Krausmann, F., Gingrich, S.,

Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl,

H., Fischer-Kowalski, M. 2009.

Growth in global materials use,

GDP and population during the

20th century. Ecological Economics

Kestävä talous edellyttää radikaaleja

muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä

6

Järjestelmät pitää muuttua

resurssiviisaiksi ja vähähiilisiksi

● ”Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan

enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa

vähemmillä panoksilla. Resursseja käytetään kestävällä

tavalla ja niiden ympäristövaikutukset minimoidaan.” (KOM

(2011) 571)

● Resurssitehokkuus kattaa:

○ materiaalien ja energian käytön tehostamisen,

○ tuotteiden ja jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön

○ uusien korvaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen

○ sekä korvaavien raaka-aineiden löytämisen

7

Mitä resurssitehokkuudella tarkoitetaan?

● Millaiset maat ja alueet tulevat hyvin toimeen

tulevaisuudessa?

● Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa?

● Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua?

● Resurssiviisaus ja vähähiilisyys ovat tulevaisuudessa

keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä mailla, kaupungeilla ja

yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat

edellytykset pärjätä.

● Maat ja kaupungit jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille

hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. 8

Välttämättömyys on myös mahdollisuus

● ”Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen

koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista

tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista

markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen

organisaation muodoista.” (Schumpeter 1942/1954)

● ”innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä

dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja

elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla

markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa

resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä.” (Korkman 2012)

9

Luova tuho: talouden uudistusmekanismi

Monitasoinen näkökulma järjestelmien

muuttumiseen

Järjestelmät

muuttuvat, mutta:

- muuttuvatko ne

kestävämmiksi?

- muuttuvatko ne

riittävän nopeasti?

1. Muutospaineita

toiminta-

ympäristöstä

2. Hallitsevan

järjestelmän

destabilisointi

3. Variaatiota ja

turvattua tilaa

11

A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen

sitoutumisen avulla.

B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää

kysyntää.

C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten.

D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja

kumppanuuksia.

E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä.

F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana.

http://vnk.fi/julkaisut/raportit/fi.jsp

1.

2.

3.

A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen

tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla

Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreään kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin

Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän kasvu on huomioitu ja se on hallituksen tulevaisuusselonteon keskiössä

”Finland also needs a clear vision – one that unites multiple fields – as to what green growth aims to achieve.“ Jan Rotmans 6.6.2012

Vanhasen mielipidekirjoitus 9.1.2008 Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009

Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)

Luodaan uudenlainen toiminta-malli pilotti- ja kokeilu-ympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten.

EU:n rakennerahastot & muu julkinen rahoitus tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi.

Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi

Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla

Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla).

Markkinoita sääntelyn kautta:

Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja prosessiteknologia (Kivimaa 2008)

Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)

C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja

kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten

Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaali-intensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet.

Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista.

Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset ”coal industry being too dependent on subsidies, miners as ‘the enemy within’” (Turnheim & Geel2012)

E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa

purkamalla tuhlaavia järjestelmiä

● Tuetaan paikallisia kokeiluja

○ Erityisesti erilaisia (variaatio) ja

radikaaleja kokeiluja

● Edesautetaan sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden

valintaa jotka mahdollistavat resurssiviisautta

(tahtotila, verotus, julkiset hankinnat, …)

● Vältetään tukemasta sellaisia toimintoja jotka

ylläpitävät ja voimistavat tuhlaavia kulutus- ja

tuotantojärjestelmiä

○ Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva

yksilökeskeinen liikkuminen 15

Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin:

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Kiitoksia

● Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T.,

Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S. 2013. Vihreän kasvun mahdollisuudet.

Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013.

● Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level

perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): 1257-1274.

● Geels, F. W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3):

399–417.

● Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press.

● Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung 2002.

Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical

industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21.

● Hoffmann M. 2011. Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after

Kyoto. Oxford: Oxford University Press

● Kivimaa P. 2007. The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on

the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): 92-105.

● Kivimaa, P. 2008. The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and

innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329.

● Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009)

Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics,

68(10): 2696-2705.

17

Lähteitä 1

● Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen 2011. ”Path dependence, path creation and creative destruction in the

evolution of energy systems”. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy

Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 274-301.

● Mickwitz, P. 2012. The Road to Rio+20: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): 75-

81

● Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M. 2011. Sustainability through system transformation:

lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): 1779-1787.

● Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa 2008. The role of policy instruments in the innovation and diffusion

of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner

Production, 16(S1) S162-S170.

● Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank.

● Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change.

Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp. 550–57.

● Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London:

George Allen & Unwind Ltd

● Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multi-

level perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp. 435-448.

● Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from

the history of the British coal industry (1913–1997). Energy Policy 50, 35-49.

Lähteitä 2

18