karieksen hallinta – riskin arvionti ja diagnostiikka · • karies riski voi muuttua –lapsilla...

Karieksen hallinta –riskin arvionti ja

diagnostiikkaPlandentin Kaamospäivät Kuusamo

26.1.2018

Prof, EHL Vuokko Anttonen

Esityksen sisältö• Terveyden edistämien – sairauden ehkäisy – sairauden

hoito–KARIEKSEN HALLINTA

• Kariesriskin arviointi

• Diagnoosiharjoitus

• Yhteenveto


Matti Äyräpää v. 1910• ”Kun sisätauti on kohdannut ihmistä, voimme harvoin varmuudella

sanoa milloin ja mistä taudin siemenet ovat ruumiiseen tulleet ja ennen kuin tauti huomataan, on se tavallisesti päässyt niin pitkälle kehittymään, ettei sen kulkua voi enää ehkäistä, ei ainakaan täydellisesti.”

• Toisin on hammastautien laita. Hammasmädän alku on nähtävänä jo aikaiseen pienenä pilkkuna, joka kuukausien, jopa vuosien kuluessa vähitellen laajenee ja syvenee, siksi kunnes se pääsee ytimeen saakka ja alkaa tuottamaan tuskia.

• Miksi ei kuunnella luonnon ”kelloa”? Miksi ei nähdä, vaikka vaara on selvästi nähtävissä?

• Syynä on osaksi tietämättömyys, osaksi huolimattomuus tahi varojen puute.


Terveyden edistäminen vs. ennaltaehkäisy vs. sairauden hoito – motivoiva haastattelu

HLT, EHL Karin Sjögren


1. Terveyden edistäminen

2. Sairauksien ehkäisy

3. Sairauden hoito

Työvälineenä motivoiva haastattelu!

Terveyden edistäminen – sairauden ehkäisy –sairauden hoito

• Terveyden edistäminen – Väestötasolla– Yksilötasolla, jos ei ole ongelmia

• Sairauden ehkäisy– Yksilötasolla– Jos on sairauden merkkejä

• Yksilöllinen suunnitelma–Tehokas kotihoito–Ammattilaisen tekemä vaurioiden pysäytyshoito


Terveyden edistäminen – sairauden ehkäisy –sairauden hoito

• Sairauden hoito – Irreversiibelien vaurioiden korjaaminen

• Välttäen tarpeetonta kudosmenetystä• Johtaa hampaan useampiin korjaaviin toimenpiteisiin vuosien varrella

– Karies ennustaa kariesta• Tarvitaan myös terveyden edistämistä• Tarvitaan mahdollisesti myös preventiivisiä toimenpiteitä


Kariesriskin arviointi


Karieksen hallinta perustuu1. Tietoon väestön kariestilanteesta – D/DMF, maahanmuuttajien osuus, koulutustaso

2. Yksilön riskinarviointiin – mitkä syyt ovat tällä henkilöllä johtaneet karioitumiseen1. Riski voi muuttua, vajaalla 20 %:lla pieneni ja vajaalla kolmasosalla kasvoi kahden

vuoden aikana

3. Kariesvaurioiden diagnostiikkaan

SYNTEESIOmahoitosuunnitelmaPintakohtainen korjaavan hoidon suunnitelmaEtenevien alkavien vaurioiden pysäytyshoito


Riskin arviointi väestötasolla

• Riskin arviointi yhteisö/väestötasolla tärkeää sen takia, että resurssit voidaan kohdentaa oikein: – geo-mapping

eri alueiden riskikertoimet– Seuranta mahdollista– Huomioitavia tekijöitä esim.

• Dmfs• lasten lukumäärä • koulutustaso

22.9.2016 Dos, EHL Vuokko Anttonen, Oulun yliopisto

KARIESRISKIN ARVIONTITavoite on auttaa potilasta, ei syyllistää• Riski

– Potilaan käsitys– Ammattilaisen käsitys– Yhteiskunnan käsitys

• lainsäädäntö ja suositukset– Tutkimuksen näkökulma

• Potilaan käsitys– Omaa riskiä vähätellään– Usein tapahtuvan toiminnan riskiä vähätellään– Kaukana tulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuvaa riskiä sairastua vähätellään– Tupakointi 1:10stä saa keuhkosyövän…


Riskin arvioinnin menetelmät

1. Voidaan tehdä ”epävirallisesti” – työn lomassa ilman kriteerejä –ei välttämättä tule dokumentoitua

2. Strukturoidusti käyttäen jotain lomaketta

3. Käyttäen tietokoneohjelmaa (Cariogram, joka arvioi riskiä, että potilas saa vaurioita seuraavan kahden vuoden aikana)

4. Voidaan dokumentoida omien arvioiden perusteella

• 73 % arvioi ilman kriteerejä – mutu

• VAIN 14 % käyttää protokollaa (Twetmanin mukaan)


Riskin arvioinnin ”checklist” käytössä Opehh:ssaHarjaustottumuksetDieettiFluoriKsylitoliIkä ja siihen liittyvät tekijätKliininen tilanne – aktiivisuus, inaktiivisuusPlakki Yleissairaudet, lääkityksetSuun mikrobiologia –SM, LBHampaiden kehityshäiriötAiempi karieshistoriaSylkiPelkoSESAsuinpaikkaan liittyvät tekijät


Kariesriskin arvioimisesta

• Mitä useampia tekijöitä sisällytetään arviointiin kariesriskistä, sen parempi ennuste arvo

• Karies riski voi muuttua –Lapsilla 2 vuoden aikana vajaalla 18,4 %:lla pieneni ja 31,6 %

kasvoi (Hänsel-Pettersson, Isberg, Twetman 2010)

• ARVIOI MILLÄ VAAN SYSTEEMILLÄ, MUTTA ARVIOI!

•TEE HENKILÖKOHTAINEN SUUNNTIELMA JA KIRJAA


Milloin riskiä arvioidaan?

–Hampaiden puhkeamisen aikaan • 1-3 v• 5-7 v 12x4=48 uutta pintaa• 12-15 v 16x4=64 uutta pintaa

–Tarkastuskäynnillä - säännöllisesti• Hoitosuunnitelma• Karieksen hallinta• Hoitoväli

–Elämän taitekohdissa • Sairastuminen• Elämän kriisit

–Aina, kun teet hoitopäätöksiä!Prof, EHL Vuokko Anttonen

Riskitekijöiden läsnäolo 2-vuotiailla – kyselytutkimus Ylivieskassa 2-vuotiaiden vanhemmille Laitala ML, Laakso JM, Anttonen V. Caries risk factors among Finnish 24-month-old children. Int J Paediatr Dent 2013; Vol (23) Suppl: 53-234(P19-575)

Ylivieskassa syntyy vuosittain keskimäärin 205–210 lasta. Kutsuttiin yhteensä 161 lasta, joista 139 kävi tarkastuksessa. (66 % 210:sta)

HLT, FM, EVHL Antti Kämpin työ Community Dental Health lehdessä Nuorten aikuisten miesten Hoidon tarpeeseen yhteydessä olevat tekijät

1. Onko sinulla mielestäsi hoidon tarvetta?

2. Onko hampaitasi paikattu?

3. Koulutustaso

4. Kuinka usein harjaat hampaasi?

5. Tupakoitko

6. Pelkäätkö hammaslääkärillä käyntiä?

7. Kuinka kauan on edellisestä käynnistäsi hammaslääkärill’

8. Jääkä hampaitten harjaus väliin, kun väsyttää tai ei huvia

9. Kävitkö edellisen kerran hammaslääkärillä säryn takia

10. Montako euroa käytät viikossa herkkuihin?


Kämpin väitöskirja osatyö…yksittäisten tekijöiden ja summamuuttujan arvo hoidon tarpeen arvioinnissa DT>0 (CDH, 2015)

Value of sum variable Qsum

OR 95% C.I. for OR p ValidPercent (%) DT=0 (n) DT>0 (n) Total (n) Sensitivity Specificity

0 1 3.0 222 31 253 0.05 0.99

1 1.72 1.12, 2.63 0.01 8.2 568 130 698 0.18 0.96

2 2.86 1.92, 4.27 0.00 13.4 823 317 1140 0.36 0.88

3 4.01 2.71, 5.95 0.00 18.3 1014 548 1562 0.58 0.75

4 6.47 4.37, 9.59 0.00 18.2 831 719 1550 0.77 0.57

5 10.22 6.89, 15.17 0.00 16.5 603 803 1406 0.90 0.37

6 20.10 13.42, 30.11 0.00 12.0 285 742 1027 0.97 0.18

7 29.35 19.09, 45.11 0.00 6.8 123 458 581 0.99 0.07

8 69.27 39.40, 121.78 0.00 2.9 25 219 244 1.00 0.02

9 79.13 31.24, 200.42 0.00 0.8 6 59 65 1.00 0.00

10 ∞ 0.00, ∞ 0.94 0.0 0 3 3 1.00 0.00

Total 100.00 % 4500 4029 8529


MIETI RISKITEKIÖIDEN KOKONAISUUTTA!

VAIHTELEE IÄN MUKAAN, SUKUPUOLNE MUKAAN;

SIVIILISÄÄDYN

Diagnostiikkaharjoitus


Terve ICDAS 0


Kiilteessä näkyy vaurioVasta 5 s kuivauksen jälkeen ICDAS 1

Vaurio ulottuu kiilteen uloimpaanpuoliskoon


Näkyvä kiillevaurio ICDAS 2Vaurio ulottuu kiile-dentiinirajalle


Näkyvä kiillevaurioICDAS 2

Vaurio ulottuu kiille-dentiinirajalle jopa uloimpaan Dentiini kolmannekseen



Pinta rikki ICDAS 3Vaurio ulottuu dentiinin keskikolmannekseen

Vaurio kuultaa harmaana kiilteen läpi ICDAS 4 Vaurio ulottuu dentiinin keskikolmannekseen

DentiinivaurioICDAS 5; vaurio ulottuu dentiinin sisempään kolmannekseenProf, EHL Vuokko Anttonen


Dentiinikaries ICDAS 5Vaurio ulottuu dentiinin sisempäänkolmannekseen

Aktiivinen vaurio


Vaalea, opaakki, mattamainen, reunoilta epämääräinen, plakkia, ientulehdustaNäille pitää AINA tehdä jotain- KHO- Pysäytys- Korjaava hoito

Aktiivinen vaurio


Arviointikriteerit

• Pinta: Ehyt-rikki- kavitaatio• Pinnan rakenne: sileä, kova – karhea, mattamainen• Vaurio selvärajainen/rajoittunut – epämääräinen reunoiltaan

”kasvava”• Opaakki (läpikuultavuus kadonnut)• Vaalea (aktiivi) – Tumma (paitsi kolmospinnalla vaalea) inaktiivi• Lokalisaatio – onko plakin stganaatioalueella• Onko plakkia, ientulehdusta?


• Onko henkilöllä karieshistoriaa / täytteitä?

• Onko vaurioita? Missä hampaissa, millä pinnoilla

• Ovatko vauriot aktiivisia vai inaktiivisia?

• Jos aktiivista, miksi?– isännästä johtuvat, elintavoista johtuvat

• Miten karieksen eteneminen saadaan pysäytettyä – potilas– ammattihenkilö

• Tarvitaanko korjaavaa hoitoa/vaurioiden pysäytystä, omahoitoa – yksilölliset haasteet

• Onko oireita, jh:t/poistot

YHTEENVETO


karieksen hallinta – riskin arvionti ja diagnostiikka · • karies riski voi muuttua –lapsilla...

Documents