karkun kylÄsuunnitelma 2003 - sastamala · karkun historia on niin runsas ja monimuotoinen, että...

K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 1K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 a

K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 3K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 32

K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 54

Ihana ja vastustamaton

K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3

KARKKU


ESIPUHETämä on Vammalan kaupungin kylien kehittämishankkeen myötä syntynyt Kar-

kun kyläsuunnitelma. Suunnitelman tekoon on tavalla tai toisella osallistunut

vähintään 172 kyläläistä – sen verran tuli vastauksia kyläkyselyyn. Tiiviimmin ky-

läkokouksiin ja erilaisiin työryhmiin on osallistunut kuutisenkymmentä kyläläis-

tä.

Suunnitelman tekeminen on yksi vaihe vireän Karkun elämää. Sen tarkoitus

on suuntautua tulevaisuuteen ja kertoa siitä, mikä meille 2000-luvun alun kark-

kulaisille on tärkeää. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan suunnitella tarkastelematta

historiaa ja nykypäivää. Karkun rikkaasta historiasta olemme nostaneet esille

merkittäviä karkkulaisia, Karkun koulut, karkkulaisen rakennusperinnön sekä

karkkulaisen vapaaehtoistoiminnan saavutuksia viimeisen vuosikymmenen ajal-

ta.

Suunnitelman tekoon kuului kyläkysely, jonka avulla olemme pystyneet hah-

mottamaan karkkulaisten elämänlaadulle tärkeimmät asiat – Karkun Helmet:

kylämiljöön, kyläyhteisön ja palvelut. Niihin perustuu karkkulainen elämänlaa-

tu. Suunnitelman lopussa esitellään kyselyn tulokset yksityiskohtaisesti ja ehdo-

tetaan, miten näitä Karkun Helmiä voidaan vaalia, puolustaa ja kehittää.

Kyläsuunnitteluun osallistuneista haluamme erityisesti mainita kunnallis-

neuvos Timo Roosin, joka vielä muuttokiireittensä keskellä jaksoi osallistua tä-

hän työhön.

Vammalan kaupunkia ja erityisesti kyläprojektin vetäjää Ilpo Korkaloa kii-

tämme kyläsuunnittelun mahdollistamisesta.

Hyvä Kylänväki, Naapurikylät, Kaupunki ja Muu Vieras! Viihtyisiä hetkiä

suunnitelmien parissa. Muokatkaamme tulevaisuuttamme yhdessä, tässä on

mahdollisuus!

15.6. 2003 KYLÄSUUNNITTELUTOIMIKUNTA

Päätoimittaja: Eveliina Asikainen

Työryhmä: Seppo Narinen, Leena Tamminen, Ritva Kallio, Terttu Karjalainen,

Timo Savola, Markku Laitala, Merja Kalliosalo, Jaana Lehto, Annikka Salpakivi,

Timo Roos, Pekka Marttila ja Maiju Vuorenoja

Valokuvat: Urpo Vuorenoja

Ulkoasu ja taitto: Jari Mattila

Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Ky, p. 03-317 3371, www.hotpaino. com

Julkaisija: Kyläntupa ry. c/o Markku Laitala, Latauksentie 22, 38100 Karkku


Karkku ja karkkulaiset

Karkku on aikaansaava kylä tai oikeastaan on kysymys vanhan Karkun pitä-

jän keskustasta ja sen lukuisista pienistä lähikylistä. Tässä suunnitelmassa

käsitelty Karkku rajoittuu Heinooseen, Nohkuaan ja Kiuralaan. Vuoden

2002 lopussa tällä alueella asui 748 henkeä.

Karkun keskusta eli Palvialan kylä sijaitsee Tampere-Pori radan varressa.

Junalla Tampereen keskustaan on vai puolen tunnin matka. Autollakin sinne

ajaa alle kolmen vartin. Suuri osa karkkulaisista käykin töissä Tampereen

suunnalla. Esim. kyläkyselyssä tähän kysymykseen vastanneista lähes yhtä

moni käy Tampereen suunnassa kuin Vammalassa.

Perustavanlaatuinen muutos Karkulle oli vuoden 1973 kuntaliitos, jolla

Karkun ja Tyrvään kunnat liittyivät Vammalan kaupunkiin. Karkku muuttui

omasta pitäjästä kaupungin maaseutualueeksi ja Palviala kuntakeskuksesta

kaupunginosaksi tai kyläksi. Kuntaliitoksen myötä Karkun kehitys hidastui,

mutta samanaikaisesti kylän idylli, miljöö ja henki jalostuivat. Nyt Karkku

mainitaan Vammalan kaupungin visioissakin kasvualueena.

Karkun luonto

Karkku on luonnoltaan parasta Pir-

kanmaata. Rautaveden länsiranta on

samaa rehevää aluetta kuin Pispala.

Rehevyydestä todistavat monet van-

hat ja menestyneet karkkulaiset puu-

tarhat sekä keväisin metsän pohjalla

loistavat sinivuokot. Löytyypä Rauta-

veden rannasta, Hörssinnokasta to-

dellinen harvinaisuuskin, luhtaorvok-

ki, jota kasvaa tiettävästi vain yhdek-

sässä paikassa koko Suomessa.

Kauempana Rautaveden rannas-

ta, Häijääntien pohjoispuolella, löytyy taas karumpia metsiä, jotka tarjoavat

erinomaiset ja monimuotoiset retkeily-, marja- ja sienimaat. Veneellä liikku-KARKKUtänään ja huomenna – vireä kylä Tampereen kupeessa

© T

yrvä

än S

anom

at, k

uvaa

ja V

ille

Säte

ri


jakin voi käyttää täällä jokamiehenoikeutta, kun kylän edustalla olevaan Pa-

pinsaareen voi rantautua vapaasti.

Luonnon monimuotoisuudeltaan ja retkeilymahdollisuuksiltaan Karkku

on siis vertaansa vailla. Ympäristössä yhdistyvät valtakunnallisesti arvokas

vanha viljelymaisema ja siihen liittyvä vesireitti sekä taustalla häämöttävä

erämainen metsäalue. Kokonaisuus muodostaa yhden Suomen 29:stä kan-

sallismaisema-alueesta.

Kylätoimijat

Karkun Kyläntupa ry, joka toimii nykyään kylätoimikuntana, perustettiin jo

vuonna 1901. Täällä on siis pitkät oman kylän puolesta toimimisen perin-

teet. Etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminnassa on pyritty

yhdistämään uuden kehittäminen ja vanhasta kiinni pitäminen. Tämä on

onnistunut mm. kevyenliikenteen väylän rakentamisessa vanhan raitin kyl-

keen ja uimarannan säilyttämisessä kyläläisten käytössä. Sama linja jatkuu

katsomon kunnostuksessa. Vuonna 2002 Kyläntupa tuki kylän nuoria, kun

he tekivät kaupungille kuntalaisaloit-

teen skeittirampista, jonka kaupunki

lupasi myös rakentaa. Kyläläisten etu-

jen ajamisen lisäksi Kyläntupa tarjoaa

myös mahdollisuuden hoitaa kuntoa

ja parantaa maailmaa kyläsaunan lau-

teilla.

Kyläntupa ry:n lisäksi Aluskylän

kotijoukot järjestävät paljon kylätoi-

mintaa. Aluskylän kotijoukot ovat jär-

jestäneet mm. professori Pertti Virta-

rannan mukaan nimetyn Virtaran-

nankadun avajaiset ja 100-vuotiaan Porin radan juhlat Karkun asemalla.

Keskustan kukkien istutus ja hoito kuuluu kotijoukkojen talkootöihin. Ke-

säistä kylänraittia on elävöittänyt kotijoukkojen ja Karkun seurakunnan pitä-

mä kahvipakari käsityömyymälöineen Harsun pakarissa. Talvisin taas suosit-

tu Joulukahvila toimii asemarakennuksen tunnelmallisissa tiloissa. Samois-

sa tiloissa kokeillaan kesällä 2003 myös kesäkahvilan pitoa.

Erilaisten järjestöjen yhteistyönä on järjestetty keskustassa kaiken kan-

san kesätapahtuma Yöttömän yön tai Ehtooyön nimellä kuusi kertaa. Uusin

tapahtuma on kahdesti toteutettu Kirppu-Karkku.

Karkun tunnukset

Kalevala-koru on valmistanut viisi erilaista korua Karkusta tehtyjen kalmisto-

löytöjen mukaan. Vuodesta 1994 on ollut saatavana Karkku-aiheisia paitoja,

joiden logon on suunnitellut taideterapeutti Tuula Tuomisto. Vuonna 1997

Karkku sai oman oluen. Etiketin suunnitteli taiteilija Markku Piri, joka asui

tuolloin kylällä.

Aktiivista yhdistys- ja talkootoimintaa

Muita tärkeitä ja perinteikkäitä toimijoita ovat kylän urheiluseurat sekä par-

tiolippukunta. Urheiluseura Isku on pitänyt seurakunnan omistamassa Pa-

pinsaaressa lastenleirejä kesäisin yli 50 vuoden ajan. Lisäksi se pyörittää

nuorten ”parkkia” työväentalolla joka toinen perjantai. Toinen urheiluseura

Karkun Karku järjestää eri-ikäisille lapsille talvisin sählyä ja jääkiekkoa sekä


kesäisin jalkapalloa. Jalkapallossa on kesäisin osallistuttu innokkaasti usealla

joukkueella juniorien Tyrvis-turnaukseen. Karkun koululla on naisille aero-

bicia ja alle kouluikäisille naperovoimistelua. Urheiluseurat ovat vuorovii-

koin järjestäneet puistossa hiihtokisoja ja maastojuoksuja. Partiolippukunta

Karkun Samoojat järjestää toimintaa sudenpennuille ja vartiolaisille. Partio-

laisten vanhemmat hoitavat kylän jääkiekkokaukaloa. Karkun seurakunta on

mukana koululaisten iltapäiväkerhon vetämisessä sekä järjestää seurakunta-

talolla toimintaa eri-ikäisille.

Kylällä on monia muitakin yhdistyksiä Martoista motoristeihin ja moni

asia pyörii ilman mitään järjestöä. Esim. keskustaan ja Karkun koululle on

rakennettu bussikatokset yhteisvoimin. Ikämiehet harrastavat jääkiekkoa ja

jalkapalloa sunnuntai-iltaisin aivan itsekseen.

Kurkotus tulevaisuuteen

Lähiseudun vapaa-ajanpalvelut, vesistö ja luonto, Karkun oppilaitokset sekä

Vammalan ja Tampereen läheisyys työssäkäyntipaikkakuntina antavat Kar-

kulle elinvoimaa. Nyt Karkkuun tulee 11 junaa päivässä, entä jos lähipaikal-

lisjuna Tampere-Nokia-Karkku toteutuu? Kaupoilla on mahdollisuus kasvaa,

kyläraitilla tapahtuu, rantakahvilan pito voisi kannattaa – ympärivuotisesti,

palveluista on jo pulaa.

Passinmäessä on alettu toteuttaa uudenlaista siirtolapuutarhaa. Alueelle

on mahdollista laajentaa puutarhamökki myöhemmin ympärivuotiseksi

asunnoksi. Karkkuun on juuri valmistunut osayleiskaava, jossa varataan

asuintontteja. Kyläläisten enemmistö toivoo, että tontit muodostettaisiin rei-

lun kokoisiksi ja maastoon sopiviksi. Näin saataisiin lisää asukkaita ja juuri

laajennettuun kouluun riittäisi oppilaita.

Ranta-alueella on mahdollisuuksia vaikka mihin, kunhan niiden toteu-

tuksesta vain päästään yksimielisyyteen. Nyt se on vielä visioiden valtakunta

– kahdenkymmenen vuoden kuluttua toivottavasti kyläläisten yhteinen ajan-

viettoalue, jossa on monipuolisia palveluita myös matkailijoille. Tällaista toi-

voi ainakin suurin osa kyläkyselyyn vastanneista. ■

Puutarhakylä nousee

Pekka Niemisen teoksia

Karkun asema


Kolme kovaa kirkkoherraa ja Karkun seurakunnan 110 vuotta!

Kirkkoherroilla on perinteisesti ollut tärkeä asema maalaiskunnissa. Karkun

seurakunnassa on viimeisen 110 vuoden aikana toiminut kolme kirkkoher-

raa: Karl Emil Bergroth vuosina 1896-1940, K.E.Rinne vuosina 1942-1972 ja

Arto Jaatinen, vuodesta 1972 alkaen. Jaatisen kauteen päättyy myös Karkun

seurakunnan historia itsenäisenä seurakuntana.

Kirkkoherroista tunnetuin oli ”Karkun kanuuna” K.E.Rinne , joka oli hy-

vin taitava sanan käyttäjä. Varsinkin hänen kirkollisia ilmoituksiaan luettiin

ja syystäkin ihailtiin. Ja suuri osa niistä uusittiin Suomen Kuvalehden Jyvis-

sä ja Akanoissa. Jännittynein mielin mentiin seurakunnan tilaisuuksiin –

vaikka ”katsomaan mustaa miestä” – sillä koskaan ei tarvinnut jäädä kyl-

mäksi kanuunaa kuunnellessa. Rinne huolehti esimerkillisesti seurakunta-

laisistaan mm. pitäen vuosikymmenet yhteyttä rippikoululapsiinsa. Lisäksi

monet hänen ulkomailta ja muilta matkoilta lähettämät postikortit ovat edel-

leen karkkulaisten kotien aarteita.

Kolme kurkistusta KARKUN historiaanKarkun historia on niin runsas ja monimuotoinen, että se ansaitsee oman teoksensa, jonka toimittamisestaon puhuttu myös kyläsuunnitteluntyön yhteydessä. Tässä yhteydessä luomme historiaan kolme silmäystä. Ensin tapaamme joitain oman yhteisönsä tärkeitä vaikuttajia, sitten kävelemme pitkin raittia rakennuksia katsellen ja lopuksi tutustumme Karkun oppilaitoksiin, yhteen kylän omalaatuisimmista piirteistä.

Karkkulaisgalleria vuosien varrelta


Tiedemiehiä ja taiteilijoitakin on Karkku synnyttänyt ja kasvattanut!

Heistä kuuluisin lienee Linnaisten herra Albert Hjalmar Hjelt. Hän julkaisi

1900-luvun alussa seitsenosaisen jättityön ”Conspectus florae fennicae”, yli

3000 sivuisen teoksen Suomen kasveista. Hjelt oli todellinen luonnontietei-

lijä vanhoille päivilleen saakka.

Professori Otto-Iivari Meurman oli kesäkarkkulainen tasan 90 vuotta.

Hän kirjoitti mm Viipurin, Sortavalan, Helsingin ja Oulun asemakaavahisto-

riikit sekä oppikirjan Asemakaavaoppi. Hän oli Suomen Arkkitehtiliiton pe-

rustajajäsen ja toimi liiton puheenjohtajana 1941-42. Hänelle myönnettiin

myös lukuisia tunnustuksia an-

sioistaan.

Akateemikko, kielentutkijapro-

fessori Pertti Virtaranta on synty-

peräinen karkkulainen, Aluskylän

koulun kasvatti ja imenyt äidin-

maidossaan kotiseudun kulttuuria

niin, että uhrasi koko elämänsä

Suomen kansan kieliperinteelle ja

kansantutkimukselle. Hän pelasti

suomensuvun kielentutkimukselle

sen olennaisimman aineiston viime hetkellä. Kansan parissa Virtaranta oli

loistava haastattelija. Puhuttamalla ihmisiä hän sai heidät avautumaan ja

kertomaan tarinoita ainutlaatuisella tavalla. Virtarannan laajasta tuotannosta

löytyvät myös Karkun ja Tyrvään murrekirjat.

Taidemaalari ja taiteilijaprofessori Lauri Kalevi Ahlgrén on syntynyt Kar-

kussa 4.9.1929. Hän suoritti Suomen taideakatemian 1950-luvulla. Hänen

teoksiaan on maailmalla laajasti taidemuseoissa, valtioiden arkistoissa, kan-

sallismuseoissa, nykytaiteen museoissa jne. Karkussakin on yksi merkittävä

työ: Karkun seurakuntatalon alttarimaalaus, joka on hänen ensimmäinen

julkinen työnsä vuodelta 1959.

Arkadianmäellekin on kivuttu!

Merkittävin kulttuurivaikuttaja, poliitikko, valtiopäivämies ja Suomen lähe-

tystön jäsen oli Karl Anshelm Packalén, †1900. Hän perusti aikoinaan myös

Karkun Sahan, joka työllisti kymmeniä karkkulaisia ja toi tänne paljon uutta

työväkeä. Silloin syntyi Passinmäki kymmenine torppineen. Hänen poikan-

sa tuomari Niilo Pakkalan rahasto jakaa joka vuosi huomattavan avustuksen

muualla opiskeleville karkkulaisille nuorille.

Kotiseutututkija, teollisuusmies ja poliitikko Väinö Selanderin mielen-

kiinto kohdistui maa- ja kotieläintalouteen, vanhoihin tiloihin ja sukuihin

sekä maanomistusoloihin. Hän on kirjoittanut valtavan määrän lehtiartikke-

leita mm. Tyrvään Sanomiin, useita oppikirjoja, jotka on tarkoitettu lähinnä

pienviljelijän käyttöön sekä muutamia poliittisia pamfletteja. Eduskunnan

jäsenenä hän oli vv. 1919 – 1921. Monet hänen paikkakuntaa koskevat aloit-

teensa toteutuivat myöhemmin kuten Satakunnan emäntäkoulun sijoittami-

nen Karkkkuun.

Aikamme poliitikko on ollut

opettaja, kunnallisneuvos TimoRoos, joka kolme kautta (1983-

1995) toimittuaan eduskunnassa

jätti kirjaimellisesti kynänjälkensä

jälkipolville. Timo hoiti Karkun ja

koko Vammalan seudun asioita

taiteillen kahden maakunnan vä-

lissä. Kansalaisten oli helppo lä-

hestyä häntä, sillä mummunsa

ohjeiden mukaan hän oli aina pie-

nemmän puolella ottaen yksittäis-

ten kansalaisten asiat omakseen.

Myös Hoikan opiston asioiden

hoitaminen oli hänelle tärkeää. Suruttomantie ja Karkku tulivat hänen kan-

sanedustaja-aikanaan tutuiksi monille valtakunnan vaikuttajille.

Kylähullujakin on ollut aina – onkohan vieläkin?

Aikoinaan Riippilänjärven rannalla asui aivan Väinämöisen näköinen SvanteStrömberg. Hän väittikin itseään runoilijaksi, pukeutui valkoiseen sarkapu-

kuun ja piti jalassaan virsuja. Riippilänjärvi oli hänen mielestään maailman

kaunein järvi ”jos sitä kiikarilla katsoo”. Vanhemmat karkkulaiset muistavat

myös ”satulaseppä” Jalmari Huidan. Elämänsä loistokautena hän, suuren ta-

lon poikana, hummasi omaisuutensa. Tarinan mukaan hän tilasi Helsingis-

tä Karkkuun matkustaessaan kerran jopa oman junan, mutta elämän ehtoo-

puoli meni sitten köyhänä kiertolaisena, miltei kuurona kulkijana. ■

Virtarannan kadun avajaiset


Karkun raitti kyläsuunnittelualueen etelärajalta Karkun keskustan kautta El-

livuoreen on pääosin vanhaa ysitietä Turusta Tampereelle. Tämän raitin ra-

kennukset kertovat omaa tarinaansa Karkun historiasta.

Heti raitin alkupäässä, Karkun hautausmaalla, on arkkitehti Otto-Iivari

Meurmannin suunnittelema kuusenmallinen Karkun ruumishuone, joka

valmistui vuonna 1950. Samalla puolella tietä on vuonna 1913 valmistunut

ulkopuolelta kansallisromanttista tyyliä edustava Karkun graniittinen kirkko,

jonka suunnitteli Oiva Kallio. Maan kirkolle ja hautausmaalle lahjoitti Kos-

ken kartanon omistaja, Kapteeni Ekholm. Kirkon vieressä on Karkun uusipappila, joka rakennettiin 1950-luvulla ja lienee viimeisiä hirsistä perintei-

sesti tehtyjä rakennuksia Karkussa. Katsottaessa kirkon kohdalta Riippilän-

järven yli vastarannalla näkyy Järventaan kartanon päärakennus. Aiemmin

tie sinne kulki Riippilänjärven eteläpäästä. Järventaka mainitaan aikakirjois-

sa ensimmäisen kerran vuonna 1540, silloin kylässä oli kaksi taloa. Nykyään

Järventaka ja sen maat toimivat golf-kenttänä Lakeside Golf & Country Clu-

bin omistuksessa.

Kaikki rakennukset eivät ole säilyneet nykyaikaan, vaan tuli on tehnyt tu-

hojaan. Äijärin tasoristeyksestä noin 400 m eteenpäin, tien oikealla puolella

ovat graniittiset portin pilarit ja Kosken kartanoon johtaneen tien pää. Karta-

no sijaitsi Rautaveden rannalla ja oli seudun rikkaimpia ja edistyksellisimpiä

taloja, joka poltettiin kansalaissodan aikana vuonna 1918. Kosken kartanoon

johtavaa tietä vastapäätä Riippilänjärven rannalla sijaitsi Rumeli-niminen

huvila, joka paloi kesällä vuonna 1952. Samalle paikalle ollaan nyt siirtämäs-

sä vanhaa hirsirakennusta. Rumelia vastapäätä Riippilänjärven niemellä si-

Tähti-konsertti Karkun kirkossa

Kyläraitti kertoo

Fulkkilan huvila


jainnut Hjeltien Linnais-niminen hirsinen tornihuvila taas paloi remontin

yhteydessä 2001.

Edettäessä tästä kylälle päin noustaan Takaverajän ahdetta Riippilänjär-

ven ja Rautaveden välisen kannaksen korkeimmalle kohdalle. Laskettaessa

alas kannaksen toista puolta vasemmalla, Riippilänjärven rannalla on Fulkki-la-niminen kaksitorninen puuhuvila. Tämä hovioikeudenneuvos C.F. Munc-

kin rakennuttama ja piirilääkäri O. Stenbäckin suunnittelema barokkihuvila

valmistui vuonna 1895. Fulkkilaa lähes vastapäätä tien oikealla puolen on

Mäkipään kolmen rakennuksen ryhmä. Mäkipään tila mainitaan aikakirjois-

sa v. 1543. Nykyään se kuuluu Karkun evankeliselle opistolle.

Jatkettaessa matkaa Mäkipäästä edelleen n. 200 m erkanee oikealle tie,

josta pääsi aikanaan Mainiemeen. Heti vieressä oli tie Sorjalle. Mainiemen

rakennutti itselleen kihlakunnantuomari Paqvalin ja sen suunnitteli arkki-

tehti Lambert Pettersson. Talon hirret tuotiin Rautaveden toiselta puolen,

mistä purettiin Toijala niminen rakennus. Myöhemmin tämä tornillinen ra-

kennus toimi Karkun evankelisen opiston päärakennuksena ja tuhoutui tuli-

palossa remontin yhteydessä 1959. Sorjan jugendtyylinen rakennus valmis-

tui v. 1907 kodiksi ja vastaanottotiloiksi Otto Meurmannille, joka tuli piirilää-

käriksi Tyrväälle 1904. Talon suunnitteli rakennusmestari Heikki Tiitola ja

sen hirret tuotiin Kajaanista. Sodan aikana Sorjalla oli Lottien koulutuskes-

kus. Nykyisin siellä toimii Tampereen kaupungin kesäsiirtola.

Heti Sorjan ja Mainiemen tienhaaran jälkeen tie kääntyy vasemmalle 90

astetta ja mutkaan oikealle jää Koljas-niminen tila, jossa on aikanaan istuttu

Ylä-Satakunnan käräjiä. Koljaan pihapiiristä on purettu tien suuntainen

asuinrakennus.

Koljaalta eteenpäin mentäessä vasemmalla harjanteen päällä sijaitsevalle

Hoikka-nimiselle tilalle perustettiin 1930-luvulla luontaisparantola, joka

myöhemmin muutettiin tuberkuloosiparantolaksi. Nykyisin alueella toimii

Hoikan opisto- ja kuntoutuskeskus. Hoikan tiehaarasta 300 metrin päässä

vasemmalla on Balderstorp-niminen talo. Kansalaissodan aikana sen isäntä-

väki jäi rauhaan, koska he Ruotsin kansalaisina vetivät Ruotsin lipun sal-

koon. Sekä punaiset että valkoiset tulkitsivat lipun osoittavan, ettei asia kuu-

lu heille. Balderstorpia vastapäätä, raitin oikealle puolella sijaitsee Karkunkotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos – entinen emäntäkoulu. Se on perustet-

tu aikanaan Tullu-nimiselle tilalle, jonka päärakennus on vieläkin oppilaitok-

sen käytössä. Sodan aikana tilalla toimi eräs armeijan päämajoista.

Balderstorpin jälkeen samalla puolen on Karkun koulu, joka on perustet-

tu vuonna 1873. Koulun toistaiseksi viimeinen laajennus valmistui vuonna

2002. Nuorisoseurantalo sijaitsi koululta 300 metriä keskustaan päin va-

semmalla, mutta se jouduttiin purkamaan huonokuntoisena 1970-luvulla.

Tien alkaessa laskea jyrkästi Palvialan kylään eli Karkun keskustaan oi-

kealla rinteessä on Tuomiston eli Ruskepään suuri uusklassistyylinen raken-

nus 1800-luvun puolivälistä. Tuomisto mainitaan kirjoissa ensimmäisen

kerran vuonna 1540. Tuomistolta on erittäin komeat ja jylhät näkymät Rauta-

vedelle, Pirunvuorelle sekä hotelli Ellivuoren suuntaan.

Karkun keskustasta Gallenintien oikealta puolelta on purettu Axel Gal-len-Kallelan äidin vanhuudenkoti. Uudempien liiketalojen jälkeen kääntyy

alas oikealle tie Karkun rautatieasemalle, joka on rakennettu vuonna 1895.

Asemaa on myöhemmin laajennettu. Naapurissa sijaitsee entinen Maata-lousosakepankin rakennus.

■ Karkkulainen on ahkera mutta isänmaallinen

■ Karkkua ja Turun kaupunkia ei ole koskaan perustettu. Ne vain ovat olleetammoisista ajoista lähtien.

■ Mitä Karkku tänään, sitä EU huomenna!

■ Karkkulainen on seurallinen ihminen, johon uudenkin kyläläisen on helppo tutustua. Jo muutaman vuoden kuluttua hän vastaa tervehdykseesi.

■ Muuta Karkkuun – täällä tehdään uusia ihmisiä!

■ Vain ankarasti painostamalla lähtevät muuttolinnut syksyllä Karkusta etelään.

Karkkulaista kansanviisautta osa 1.

Jatkuu sivulla 27

Harsu20


PUUTARHA:

37. PIHAPALVELU

Merja Kalliosalo, Mäntykummuntie 19, 38100 KARKKU

p. 5149382, 0405163800 • [email protected]

myös Swipe-tuotteiden myyntiä ja Home Care -tuotteet

38. GILMAR SCHILCHER Puutarha-arkkitehti

Karkuntie 6, 38100 KARKKU • p. 5134 • [email protected]

HARRASTUSTOIMINTA:

39.LAKE SIDE GOLF & COUNTRY CLUB OY

Häijääntie 943, 38100 KARKKU

p. 5129500, fax 5134071, Joht. Liisa Kuparinen

18-reikäinen golf-kenttä.

40. LAKE SIDE GOLF ACADEMY

38100 KARKKU, p. 5134405 • www.ellivuori.fi

Joht. Juha Passi 0400 634130

41. ELLIVUORI SKI CENTER

38100 KARKKU • p. 5154111 • [email protected]

Toim. joht. Esa Ropponen

AUTOT:

42. OKA-AUTOPALVELUT

Ossi Kalliosalo, Mäntykummuntie 19, 38100 KARKKU

p. 5134422 • Autokorjaamo

43. Tmi PEKKA MARTTILA

Maakunnantie 38100 KARKKU • Liikenne-alan koulutus

p. 050 3463949 • [email protected]

44. MAJAVATUOTE OY

Petri Holappa, Horniontie 6, 38100 KARKKU

p. 5124200, fax 5134050 • Peräkärryt ja trailerit

ERILAISTA AMMATTITAITOA:

45. LESTITEOLLISUUS Jarmo Vihakas, Vännintie 38100 KARKKU

p. 5134103 fax 5134106 • Kengänlestit

46. PUUSEPÄNLIIKE Pertti Sariluoto, Maakunnantie 38100 KARKKU

p. 050 5820555 • Ikkunoita, ovia ym. Myös hunajan myyntiä

47. TULIMAJAT Ari Veko, Passinmäentie 77 38100 KARKKU

p. 5134500, 0505257051 • Takkoja

48. SAMU ONJUKKA, Häijääntie 1156, 38100 KARKKU • p. 5134127

Eläintentäyttäjä. Linnut nisäkkäät ja kalat

49. TERÄSRAKENNE Mikko Suikki, Kylmässuontie 10 38100 KARKKU

p. 040 5219166, fax 5115579

Teräsovet ja rakenteet, hitsaus ja teräksen myynti

50. PR-DUO avoin yhtiö, Horniontie 9, 38100 KARKKU

p. 5131546, fax 5131542 • Markkinointi Pirjo Tuominen 0500 628388

Liikelahjat nahasta

51. TAIDEPEILIT Lea ja Seppo Jokiniitty, Koskentie 1, 38100 KARKKU

p. 0400 333731

52. EPP-PACK OY Olli Borg, Ruskepääntie 4, 38100 KARKKU

p. 5134240, fax 5134241 • Kääreiden painatus

53. VS-ERISTYS Harri Koivumäki, Suopolku, 38100 KARKKU

p. 5134455 0400 339385 • Elemettien saumausta

54. PEKKA NIEMINEN Riippiläntie, 38100 KARKKU • p. 5134309

Taidetaontaa

55. KARKUN TELEPALVELU Markku Kulo, Riippiläntie, 38100 KARKKU

p. 5134009

56. RAKENNUSTYÖ Timo Jokinen, Antilankuja 38100 KARKKU

p. 5134142, 0400 547655 • Kaikki rakennusalan työt

57.OA-saneeraus Olli Ahonen, Järvistenmaantie 38100 KARKKU

p. 5134407 • Kaikki rakennusalan työt

58. DATASYSTEM Marko Karppanen, Latauksentie 38100 KARKKU

p. 5136033, 050 5284445 • Internet sivut ja graafinen mainonta,

tietokoneet ja oheislaitteet huoltoja asennuksia

59. KORJAUSTOIMISTO SAN-MAN OY

Passinmäentie 59, 38100 KARKKU • p. 5134428 • Parvekeremontteja

60. YLIVIIKARIN TILA Sinikka ja Tapani Taipale, KUTALA

p. 5134259, 0500 505052 • Tilamyymälä avoinna sopimuksen mukaan.

Lahja- ja käyttöesineitä visakoivusta.

61. ARKKITEHTUURITOIMISTO

Timo Savola, Riippiläntie 299, 38100 KARKKU • p. 03-2530686

050 5111938, fax 03-2530 386, e-mail:[email protected]

Uudisrakennus, peruskorjaus, entisöinti, rekonstruointi ja kaavoitus.

62. WANHA HARSU Maiju ja Urpo Vuorenoja,

Maakunnantie 38100 KARKKU • p. 5134150

Opaspalvelut ja näyttelytilaa.

63. KIELIKUVA OY c/o Teuvo Suominen, Koskentie 54, 38100 KARKKU

p. 03-5153180 • Ympäristötiedon levittäminen sanoilla ja kuvilla,

tietokirjat, luontokuvaus.

64. ANVE-SARJONTA Arja Salonoja, Huidanpolku 7, 38100 KARKKU

P. 5134410 • Kenkien kaavojen sarjonta

65. KARKUN SÄHKÖTYÖ

tmi. Juha Sianoja, Antilankuja 4, 38100 KARKKU • p. 5134005

66. METALLIPAJA YLIMÄKI

Kaunolanpolku 48, 38100 KARKKU • p. 5134018

67. MOUHIJÄRVEN TAIMITARHA

Karkuntie 6, 38100 KARKKU • p. 5149366, 0400 787861

68. PAIDEIJA OY, Gallenintie 30, 38100 KARKKU • p. 5134270

69. PIRUNVUORI JA EMIL DANIELSSONIN KIVILINNA

Ellivuori 38100 KARKKU • p. 5198265

70. PIRUNVUOREN LUONNONSUOJELUALUE

Ellivuori 38100 KARKKU • p. 5122757

71. TILI- JA KIINTEISTÖ PALVELU Veikko Junnila, Maakunnantie 56,

38100 KARKKU • P. 5134161, 0500 797497

72. PÄIVÄNIEMI SÄÄTIÖ,

Päiväniementie 113 38100 KARKKU • p. 5134151

73. MÖKKIVUOKRAUSTA

Tuula ja Matti Niemi, Tyriseväntie 345, 38100 KARKKU • p. 5134678

74. UUSI PUTKI OY, Tyriseväntie 146,38100 KARKKU • p. 5134676

75. VAMMALAN RENGASPALVELU KY Hopunkatu 12 Vammala,

p. 5142660, Riippiläntie, 38100 KARKKU • p. 5134202

76. HALME RAIMO Mäntykummuntie 21 38100 KARKKU

Myyntinuvottelija lähivakuutus • p. 0400-596556

77. VENERANTA JA-LAITURI, Lestitehtaantie, 38100 KARKKU

78. UIMARANTA, Kaukoniementie, 38100 KARKKU

79. RAUTATIEASEMA, Asemantie, 38100 KARKKU

80. VPK,Maakunnantie, 38100 KARKKU

81. TUIMALA REIJO, Passinmäentie 24, 38100 KARKKU

p. 050-3087152 • Liikenneopettaja, A-, B-, BC-, D-, CE-, M-opetus

KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET:

Rakkauden laki on ensi sunnuntaina johtava ajatus. Siinäpä sitä on lakia kerrakseen. (21.6.1965)

Karkulla muinaisen Sastamalan sydämessä on suuri menneisyys, tulevaisuus onhämärä ja nykyisyys taistelua. (14.1.1970)

Musiikki-ilta, jolloin veturikuljettaja Jouko Moilasen suurperheen ”kaikki pillit” soivat ja myös sanan todistus kaikuu… (29.7.1961)

Iästään arat, huomio! Jos ette tahdo nimeänne Tyrvään Sanomiin, älkää soittakopappilaan, se ei auta, vaan Tyrvään Sanomain toimitukseen. (29.12.1965)

Jouluaika on ohi. Nyt alkavat reikäleivät, härkäviikot ja kalikkareet. Älä hermoile!Juhlan jälkeen on työssä parempi. Työn jälkeen juhla kauniimpi. (10.1.1968)

Lumikinosten keskellä on jo kuultu toukomettisen ääni – Jospa sen kaikki kuulisimme! (27.4.1966)

Hautausmaat ja haudat kuntoon helluntaiksi. Helluntaipäivänä on kirkossa kansainvalellus, jolloin haudatkin puhuvat seudun puolesta tai sitä vastaan.(2.6.1965)

Karkun kesävieraat! Tervetuloa seurakunnan jumalanpalveluksiin ja muihinkin tilaisuuksiin. (31.5.1961)

Kuka tietää, missä ovat Vanhan kirkon “unilukkarin” oven avain ja siihen sidotutsakartiston kaapin avaimet. Ne ovat olleet kadoksissa jo noin vuoden, ja tarvitsisinniitä välttämättä. Ilmottakaa allekirjoittaneelle. (13.7.1966)

Korkean elintason karkkulaiset! Muistakaa, että nälkävuonna 1867 kuoli täällä 350ihmistä, kun heillä ei ollut ruisleipää. Nyt on juhlissa 8 – 15 eri lajia kahvileipäävehnästä…. (28.6.1967)

”KARKUN Kanuuna”Rovasti ja kirkkoherra K.E.Rinteen, ”Karkun Kanuunan”,tekstejä kirkollisissa ilmoituksissa Tyrvään Sanomissa1960-luvulla.

2524

KA

RK

UN

PA

LVE

LUT

JA Y

RIT

YK

SE

T

1. Koski, Valtteri2. Lamperi (Lamberg), Vesa3. Tähtinen, E. (tarkka pomo)4. Limperi (kovreen K. ?)5. Ruusi (Roos), Ville6. Vepsä, Antti, lämmittäjä7. Vänni, Nestori8. Koskinen9. Peltomäki, Kustaa10. setä Järvinen11. Vänni, Frans12. Hakoniemi13. Nieminen, jarru14. Lehtinen, seppä15. Ojala, Yrjö16. Peltomäki, Jussi17. Virtanen, Eemeli

18. Salonen, Juho19. Tuori, Iida20. Mäkinen, Hilma21. Heismanni /Järviskä22. Veslin, Hannu23. Virtanen, Vihtori34. Lehtimäki, Lauri25. Mäkinen, Nestori26. Vehmaa, Nestori27. Lindgreen, Frans28. Mäenpää, Kalle29. Välimaa, r30. Ylämäki, Heinoo31. Hakanen, Kalle32. Kustaa, (Parkano)33. Aappo, (Mouhijärvi)34. Virtanen, Eemeli

35. Mäkinen, Ville (Heinoo)36. Mäkinen, Hermanni37. Selin, (Kutalasta)38. Kustaa(tai Karataa ?)

Reino (Tyrvää)39. Valkama (Lampinen)40. Mäkinen, Evi41. Lauri, Salmi, Pentti (Ptootti?)42. Mäkinen, Ansu43. Tuominen, Taavetti44. Ojala, Oskari45. Mäkelä, Ville46. Viitamäki, Väinö47. Salonen, Juha48. Salo, asettaja49. Koivisto (Mouhijärvi)

KARKUN Höyrysahan henkilökuntaa

Valokuva, joka on otettu 1910-luvulla, on säilynyt Packalenilla, sen antoi käyttöönAarno Soivio 8.8. 1997. Kuvan henkilöitä on tunnistanut Eino Leisti.

K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 2726

KAUPAT:

1. K-VALINTA KARKKU

Maakunnantie, 38100 KARKKU • p. 5134253

päivittäistavarat, veikkauspalvelut, posti

KAHVILAT RAVINTOLAT JA HOTELLIT:

2. KARKUN BAARI

Maakunnantie 14, 38100 KARKKU • p. 5134040

3. HOTELLI ELLIVUORI

38100 KARKKU • p. 51921 •[email protected]

4. ELLIVUOREN PUJOTTELUKESKUS

38100 KARKKU • Kahvio p. 5154111 • [email protected]

laskettelukeskus.

5. LAKE SIDE GOLF & COUNTRY CLUB OY

Häijääntie 943, 38100 KARKKU • p. 5129500, fax 5134071

RAVINTOLA A-oikeudet

PANKIT:

6. KARKUN OSUUSPANKKI

Riippiläntie 2, 38100 KARKKU • p. 5134113

KIRJASTO:

7. KARKUN KIRJASTO


lainausta ja nettipalvelu

TAKSIT:

9. Markku Niskanen, p. 5134515, 0400 234683

Maakunnantie 46, 38100 KARKKU

10.Raimo Niskanen, p. 5134146, 0400 231246

Maakunnantie 46 38100 KARKKU

KOULUT JA MUUT OPPILAITOKSET:

11. KARKUN KOULU

Riippiläntie 101, 38100 KARKKU • p. 5198363

Reht. Lasse Olvio, luokat 1-6

12. Koulun ILTAPÄIVÄKERHO 1-3 luokille, klo 12-16

13. KARKUN EVANKELINEN OPISTO

Mainiementie 50, 38100 KARKKU • p. 5134151 • www.keokarkku.fi

Kansanopisto/Kurssikeskus, Reht. Pentti Rantanen

14. KARKUN KOTITALOUS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS

Tulluntie 30 • p. 5193668

Reht. Seija Mahlamäki-Kultanen • e-mail:seijamahlamä[email protected]

15. HOIKAN OPISTO

Hengitysliitto Heli ry., Hoikantie 15, 38100 KARKKU

p. 51215, fax 5121220

www.hoikkacentre.fi • [email protected]

Kansanopisto/Kurssikeskus, Reht. Pekka Aaltonen

PARTURI KAMPAAMOT:

16. VIRPI ANNELI

Maakunnantie, 38100 KARKKU • p. 5134108, 0400 968788

17. MAARIT PELTTARI


KIINTEISTÖPALVELUT:

18. KARKUN KIINTEISTÖHUOLTO

Servo, Aluskyläntie 44, 38100 KARKKU • p. 5134356

TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS:

19. PALVIALAN NEUVOLA

Riippiläntie, 38100 KARKKU • p. 5134238

20. HOIKAN KUNTOUTUSKESKUS

Hoikantie 15, 38100 KARKKU • p. 51215

www.hengitysliitto.fi • www.hoikkacentre.fi

MAANRAKENNUS, HINAUS, AURAUS YM:

21. PENTTI LÄHDENIEMI Maansiirtotyöt ja auraus

p. 5134304, 0400 674903

22. PEKKA TOMULA Auraus ym.

p. 5134273 • Koljas 38100 KARKKU

23. JUHA JA JOUKO SEPPÄ Koneurakointia

p. 5153196 • Ursuntie 18 38210 Vammala

24. HINAUS JARI-ANTERO ky.

Sepelikalliontie 17, 38100 KARKKU • p. 040 7009596

25. VAMMALAN ALITUSPALVELU Teiden alituksia

Jussi Ahokas, Häijääntie 770, HEINOO

p. 5153159, 0400 233302, fax 5153129,

KARKUN SEURAKUNTA:

26. SEURAKUNTATALO

Passinmäentie, 38100 KARKKU • p. 5134454

Diakoniatyö, partiotoimintaa, päiväkerho, kirkkokuoro ym.

KIRKKOHERRANVIRASTO

Aittalahdenk. 12, VAMMALA • p. 5112609

27. Kirkot: KARKUN KIRKKO, p. 5153182,

SASTAMALAN KIRKKO, SALOKUNNAN KIRKKO

LAPSET JA VANHUKSET:

28. PÄIVÄKOTI PILVILINNA


29. RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI


30. PERHEPÄIVÄHOITAJAT:

Tuula Laine p. 5134354, Anja Hietaniemi, p. 5134456

31. KARKKU-KOTI


LINJA-AUTO JA VR:

32. RAUTAVEDEN LIIKENNE ky

Tapiolankylä p. 5158006, fax 5149162, 0500 832675

33. LAUTTAKYLÄN AUTO OY

p. 02 566591 tilausajot, fax 02 566524

[email protected]

34. VR OSAKEYHTIÖ

Vammala p. 030710, aikataulut p. 030720900

www.vr.fi/vammala

ELÄIMET:

35. ELÄINHOITOLA AMANDA

Teija Palmén, 38100 KARKKU • p. 050 5204230

elä[email protected]

Täysihoitola koirille ja kissoille. Tutustuminen sopimuksen mukaan.

36. TROOPPISTEN LINTUJEN JA PIENELÄINTEN TARHA

Tulluntie 30, 38100 KARKKU • P. 5193668

KARKUN PALVELUT JA YRITYKSET:


Aseman tiehaarassa on Harsun 30 metriä pitkä maatalon päärakennus.

Se on toiminut aikoinaan kestikievarina. Tilan pihapiirissä on sijainnut toi-

nenkin rakennus, jossa on sijainnut liike- ja asuintiloja. Lisäksi pihapiiristä

on purettu kivinen navettarakennus, jonka kivet sittemmin ovat löytäneet

paikkansa Vammalasta rantapenkereestä. Sen sijaan vanha pakari tien reu-

nassa on säilynyt.

Karkun historiaan kuuluu Passinmäki, joka alkaa Harsun kohdalta ja jat-

kuu Vammala-Häijää -tiehen asti. Passinmäki on Karkun Pispala, johon työ-

väki on saanut rakentaa omien halujensa ja voimavarojensa mukaan raken-

nuksiaan. Mäessä on ollut yli 170 nimeltä tunnettua asuinrakennusta. Siellä

on myös toiminut Suomen ainoa mallinukketehdas. Mäen pienimittakaavai-

nen ja vapaamuotoinen rakentamistapa on erittäin viehättävä. Passinmäki

on tänäkin päivänä erittäin toimiva ja vilkas Karkun osa, jossa toimii Seura-kuntatalo (ent. Rukoushuone), Työväentalo sekä monia yrityksiä.

Harsun jälkeen samalla puolen tietä on seuraavana kauppias Sereniuk-sen talo, sittemmin Bäckmanin apteekki, jota on laajennettu useaan ottee-

seen. Talo oli myös Karkun

kunnantalo. Tällä hetkellä

talossa on asuntoja ja Kar-

kun kirjasto. Kunnantalon

jälkeen raitin oikealla puo-

lella on Seikku-niminen

kruununtila, jossa on myös-

kin toiminut kestikievari.

Seikkua vastapäätä kalliolla

on vanha Karkun kyläntupa,

jossa on toiminut myös Kar-

kun puhelinkeskus. Pari sa-

taa metriä Kyläntuvan jäl-

keen raitin vasemmalla

puolella ovat omenatarho-

jensa keskellä Rantavaara-

ja Vihantavaara-nimiset talot. Ne on aikoinaan rakennettu Huidan tyttärille.

Huidan tila onkin seuraavana samalla puolen raittia jyrkästi oikealle käänty-

vän mutkan kohdalla. Katsottaessa Huidalta Rautaveden yli toisella puolella

näkyy Packalenin eli Ylisen kartano. Tämä tornillinen hirsirakennus edustaa

Karkun rakennushistoriaa ja kulttuuria parhaimmillaan.

Raitilla on siis rikasta ja köyhää, muistoa ja toimintaa. Kaikki kohtaavat

toisensa niin kuin hyvässä kylässä kuuluukin. ■

Jatkoa sivulta 19

Passinmäkeä

Karkun Kyläntupa

Vihantavaara


Nykyisin syksystä kevääseen Karkussa opiskelee tai käy koulua noin 500 las-

ta, nuorta ja vähän vanhempaakin. Karkku on siis harvinainen maalaiskylä

tässäkin suhteessa.

Kylän ensimmäinen oppilaitos oli kansakoulu, joka aloitti toimintansa

vuonna 1873 Aluskylän koulun nimellä. Nyt se on Karkun koulu: kuusiluok-

kainen ja kuusiopettajainen ala-aste, jossa oppilaita on noin 100. Kooltaan

koulu on siis ihannekokoa.

Vuonna 1920 kylään tuli Karkun evankelinen kansanopisto. Pitkään sen

yhteydessä toimi kansankorkeakoulu ja alussa myös jonkin aikaa alakansa-

koulunopettajattaria valmistava seminaari. Opiston taustayhteisö on Suo-

men Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry. eli SLEY. Karkun evankelisessa

opistossa on nyt mahdollista opiskella täysihoidossa peruskoulun ja lukion

oppimääriä sekä kirjoittaa ylioppilaaksi. Muusta koulutuksesta mainittakoon

raamattukurssit sekä erä- ja luontokoulutus, jonka yhteydessä on mahdolli-

suus suorittaa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto. Opisto järjestää vuo-

sittain runsaasti erimittaisia lyhytkursseja, jotka painottuvat kesäaikaan ja

viikonloppuihin. Aiheina ovat mm. musiikki, taide, ihmissuhteet ja koko

perhettä kiinnostava tekeminen. Karkun evankelisessa opistossa on oppilas-

paikkoja kaikkiaan 130.

Seuraavaksi eli vuonna 1928 Karkkuun tuli emäntäkoulu. Nyt se on osa

Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää ja koulun nimi

on Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos. Sen oppilasmäärä nyt on

noin 220 ja siellä voi opiskella mm. lähihoitajaksi ja pieneläinhoitajaksi,

Koulu-Karkku

matkailun ohjelmapalvelujen tuottajaksi, tuoteneuvojaksi ja kotitalousalan

yksityisyrittäjäksi. Siellä on myös erityisopetukseen pohjautuva talouskurssi.

Oppilaitos on myös verkostuneena vahvasti mukana kansallisessa ja kan-

sainvälisessä koulutusyhteistyössä.

Nuorin Karkun oppilaitoksista on Hoikan opisto, joka perustettiin 1952

tuberkuloosia sairastaneita nuoria ja aikuisia varten. Hoikan opiston ja sen

yhteyteen 1970-luvulla perustetun kuntoutuskeskuksen omistaa Hengitys-

liitto Heli ry. Koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien muuttuessa Hoikka

on kasvanut kovin erilaiseksi siitä, mitä se oli perustettaessa. Hoikalla on nyt

ammatillinen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen linja sekä jatko-opintoihin

valmentava liikunta- ja terveyskasvatuksen linja. Siellä järjestetään myös hie-

rojan näyttökokeeseen valmentavaa koulutusta ja annetaan ammatilliseen

koulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Hoikka on

verkottunut useiden maiden vastaavien laitoksen kanssa. Oppilaspaikkoja on

noin 60 ja lähes saman verran paikkoja kuntoutujille. Erityisesti viikonlop-

puisin Hoikalla järjestetään myös Hengitysliitto Helin järjestökoulutusta.

Koulutuspaikkojen lisäksi oppilaitokset tarjoavat erilaisia palveluja kylä-

läisille: esim. Hoikalla allasjumppa ja oppilashieronnat sekä kaikkien oppi-

laitosten järjestämät erilaiset kurssit ja tilaisuudet.

Karkku on siis myös Koulu-Karkku, vilkas ja kehittymishaluinen kylä täs-

säkin mielessä. ■

Vesijumppaa Hoikan opistolla


33


Kyläsuunnitelman laadinta

Kyläsuunnittelu alkoi syksyllä 2002 kaikille avoimella kyläkokouksella. Sen

jälkeen muodostettiin neljä suunnitteluryhmää, jotka kokoontuivat talven ai-

kana lukuisia kertoja. Näissä tapaamisissa määriteltiin kylän ongelmia, on-

gelmien ratkaisuja ja keinoja ratkaisuihin pääsemiseksi. Mietittiin myös hy-

vän kylän ominaisuuksia ja kylän sidosryhmiä.

Ryhmätöissä syntyi neljä erilaista näkemystä Karkun kehittämistarpeista.

Näiden käsitysten pohjalta laadittiin kyläkysely.

Kysely jaettiin helmikuun puolivälissä kaikkiin Karkun talouksiin (330

kpl) ja postitettiin kesäasukkaille (170 kpl). Vakituisille asukkaille kyselyt py-

rittiin jakamaan henkilökohtaisesti, jotta mahdollisimman moni vastaisi ky-

selyyn. Talven aikana selvitettiin myös nuorten käsityksiä Karkusta ja toivei-

ta. Rehtori Lasse Olvio toteutti työn kuudesluokkalaisten kanssa. Myös noin

30 Työväentalolla pidetyn nuorten parkin osallistujaa kertoi mielipiteitään.

Vastauksia kyläkyselyyn saatiin 172 kpl eli 35 %, mitä voidaan pitää hyvä-

nä tuloksena. Kyselyn tulokset työstettiin jakaumiksi. Myös kaikki kysymyk-

siin saadut avoimet kommentit kirjattiin. Arvostusten perusteella koottiin

yhteen karkkulaisten arvot. Nämä tulokset esiteltiin uudessa kyläkokoukses-

sa. Myös Vammalan kaupunki ja Joutsenten reitti olivat kokouksessa edus-

tettuina ja osallistuivat myös keskusteluun.

Kyläkokouksessa päätettiin Karkun suurista kehittämislinjoista eli han-

keaiheista. Konkreettisiin toimiin päästiin sovittaessa lähiajan talkoista ja

niiden vastuuryhmistä.

Kyläkokouksen jälkeen on uurastettu kaiken saamiseksi yksiin kansiin

siten, että Karkun omaleimaisuus näkyisi ja kyläkokouksen tahto toteutuisi.

Miljöö, yhteisö ja palvelut ovat Karkun helmet

Tärkeimmät Karkussa viihtymiseen vaikuttavat tekijät ovat palvelut, yhteisöl-

lisyys ja miljöö. Eri kysymyksissä nämä asiat nousivat esille eri tavoin, mutta

ne muodostavat karkkulaisuuden ytimen. Samat asiat korostuivat myös las-

ten ja nuorten vastauksissa,

joskin he mainitsivat aikui-

sia useammin turvallisuu-

den. Karkun viihtyisyydelle

annettiin asteikolla 1-10 eh-

dottomasti yleisimmin arvo-

sanaksi 8 ja suurin osa ää-

nistä oli välillä 8-10. Suu-

rimman osan mielestä viih-

tyisyys on myös joko pysy-

nyt ennallaan tai parantunut

viime vuosina.

KARKUN kehittäminen

KARKUN HELMET

tal

Karkku on Kyläyhteisö

Karkku on Palveluja

Karkku on Kylämiljöö

TALKOOT HANKKEET

POLIITTINENVAIKUTTAMINEN

K A R K U N K Y L Ä S U U N N I T E L M A 2 0 0 3 3534

Seuraavassa käsitellään sekä kyselyn viimeisen sivun arvoihin liittyviä ky-

symyksiä että muiden sivujen vaihtoehtokysymysten vastauksia ryhmiteltynä

palveluiden, miljöön ja yhteisöllisyyden alle. Kaikkia kysyttyjä asioita ei tie-

tenkään voi ryhmitellä näin yksiselitteisesti, vaan niillä voi olla yhteyksiä

kaikkiinkin pääryhmiin.

Palvelut: Kirjastosta ja neuvolasta pidetään kiinni – pankkiautomaatti ja lisää liikenneyhteyksiä

Eniten kehittämistarpeita tai vähenemisen pelkoa liittyy palveluihin. Toisaal-

ta palveluiden paraneminen on useimpien vastaajien mukaan se tekijä, joka

voisi nostaa viihtyisyysarvosanaa. Palveluiden kehittämiseen koetaan kuiten-

kin tarvittavan ulkopuolista apua, vaikka osa vastaajista muistuttaakin, että

palvelut pysyvät kylässä vain niitä käyttämällä. Karkussa toimivien oppilai-

tosten toiminnasta haluttaisiin tietää enemmän ja kylän palvelukartan ja -

esitteen julkaisemista tai opastaulun asentamista kylän keskustaan kannate-

taan yleisesti.

Kirjaston säilyminen Karkussa sai lähes yksimielisen kyläläisten kanna-

tuksen. Lisäksi erittäin suuri osa vastaajista halusi kirjaston jatkavan ny-

kyisissä tiloissa. Vastauksiin liitetyistä kommenteista ilmenee karkkulaisten

ymmärtävän, ettei vanha kunnantalo ole välttämättä rakennushistoriallisesti

arvokas. Sillä koetaan kuitenkin olevan historiallista arvoa. Myös neuvolan

toiminta halutaan ehdottomasti säilyttää. Moni haluaisi käydä junalla töissä

Tampereella tai lauantaisin bussilla ostoksilla Vammalassa.

Vesihuoltopalveluiden parantaminen on tärkeä kysymys monessa kyläs-

sä. Kyselyssä Karkusta löytyi 34 kunnalliseen vesiverkkoon liittymistä ja 36

viemäriverkkoon liittymistä haluavaa taloutta. Näin siitäkin huolimatta, että

kaupungin vettä kuvailtiin monin vähemmän mairittelevin kommentein.

Kaikkein eniten kylään kaivataan pankin yhteyteen pankkiautomaattia.

Monissa vastauksissa ilmenee kuitenkin tietty realistisuus suhteessa uusien

palveluiden saamiseen. Esim. kahvilaa toivotaan, mutta samalla pohditaan

sen kannattamista. Yleisen wc:n rakentamista puistoon pidetään melkoisena

hygieniaongelmana, vaikka moni liikuntaa harrastava kyläläinen kaipaisikin

helpotusta.

Karkkulaiset eivät osoittautuneet tietoyhteiskunnan edelläkävijöiksi.

Kiinteän verkkoyhteyden rakentaminen oli suurimmalle osalle vastaajista

täysin yhdentekevä asia.

Miljöö: Karkku esille, ranta kyläläisille ja lisää katuvaloja

Miljöö on voimavara. Sekä maaseutumainen kulttuuriympäristö että luonto

■ On monta tapaa hemmotella itseään. Yksi tapa on muuttaa Karkun maisemiin.

■ Tule Karkkuun – me täällä jo olemme!

■ Tule tänne ja koe uudestisyntymisen ihme!

■ Karkku on täynnä tuhansia tarinoita. Tule liittämään niihin omasi!

■ Maapallolla on vain rajallinen määrä hyviä ihmisiä. Liity siihen joukkoon, muuta Karkkuun!

■ Karkkulaisen kotiseutututkija Selanderin mukaan vaka vanha Väinämöinen heimoineen asui Karkussa. Jos ulkomaalaisia ei oteta huomioon, niin maailman ensimmäinen ihminen siis asui Karkussa.

Karkkulaista kansanviisautta osa 2.


ovat tärkeitä elämisen laadun perustekijöitä. Toisaalta kannetaan huolta mil-

jöön hoidosta ja parantamisesta. Suurempiin miljööseen liittyviin toimiin

(kuten historiallisten rakennusten kunnostamiseen, valaistukseen) tarvitaan

ulkopuolista apua, mutta esim. kylän siistiminen onnistuu omin voimin. Ky-

läläiset ovat myös hyvin sitoutuneita urheilukentän katsomon kunnostami-

seen.

Jonkin verran pelätään kylän muuttumista liian kaupunkimaiseksi, mikä

näkyy epäilevänä suhtautumisena teollisuustonttien tai vuokra-asuntojen ra-

kentamiseen. Vanhusten vuokra-asuntojen rakentamiseen suhtaudutaan

myönteisemmin.

Kaupungin toivotaan kaavoittavan tarpeeksi suuria ja vaihtelevia tontteja

sekä markkinoivan niitä aktiivisesti. Osa kyläläisistä kannattaa jonkinlaisia

messuja puutarhakylän ja vanhojen puutalojen tunnetuksi tekemiseksi.

Miljööseen liittyvinä elämisen laatua kohottavina konkreettisina asioina

mainitaan useimmin katuvalot ja kevyenliikenteen väylät. Jokainen toivoo

tietysti niitä kotinurkilleen, mutta Yhdystien valaiseminen urheilukentän

risteykseen ja risteystä vastapäätä olevan Vännintien valaiseminen saavat sel-

västi eniten kannatusta. Myös Heinoosta Karkun koululle kulkevien lasten

turvallisuudesta ollaan huolissaan ja toivotaan valaistua kevyen liikenteen

väylää Heinooseen saakka. Vaikka Passinmäentien huono kunto harmittaa

monia, enemmistö haluaa säilyttää sen maisematiemäisenä.

Osayleiskaavassa Rakentajan alue jäi selvitysalueeksi. Kyläkyselyn tulok-

sissa tulee selvästi esille, että rantaa halutaan kehitettävän monipuolisem-

maksi ja sen puolesta halutaan toimia. Näkymien avaaminen rantaan ja ve-

nelaiturin laajentaminen vierasvenesatamaksi saavat melko suuren kanna-

tuksen ja Seikunlammin rehevöityminen halutaan kuriin.

Kävelyreitin rakentaminen vanhalle ratapohjalle saa runsaasti kannatus-

ta. Muuten vanhat ulkoilureitit riittävät hyvin, kunhan niiden kunnosta huo-

lehditaan. Kommenteissa muistutetaan myös Hornion ja Ritajärvien ulkoilu-

mahdollisuuksista.

Kyselyssä tehdyt ehdotukset kylän viihtyisyyden parantamiseksi saavat

melko ristiriitaisen vastaanoton, vaikka hyvin monet ovatkin sitä mieltä, että

kylän yleisilmettä on siistittävä. Eniten kannatusta saavat sellaiset ehdotuk-

set, joilla ohikulkijat saadaan paremmin pysähtymään Karkkuun: ”Tervetu-

loa Karkkuun” -kyltti, Karkku-liittymien tekeminen puoleensavetäviksi esim.

istutuksin ja opastaulun hankkiminen keskustaan. Tämä sopii hyvin siihen

tulokseen, että karkkulaiset ovat valmiita ottamaan tänne lisää matkailijoita.

Yhteishenki syntyy yhdessä tekemällä

Toisista välittäminen, yhteisöllisyys ja vireys on useimmin mainittu karkku-

laisen elämisen laadun perustekijäksi. Lasten mainitsema turvallisuus tar-

koittanee myös lähinnä näitä asioita.

Talkoiden ja tapahtumien järjestäminen sekä tiedottaminen ovat tärkeitä

yhteisöllisyyden rakentajia. Tuleepa vastauksista esille tietoinen me-hengen

rakentaminenkin. Kylän omia nettisivuja tai kylälehteä ei pidetä kovin ylei-

sesti ratkaisuna tiedottamiseen. Kyläläisten selvä enemmistö oli sitä mieltä,

että Karkun ohella tulee käyttää Palviala-nimeä, kun puhutaan Karkun kes-

kustasta. Muutamat mainitsevat pari kertaa julkaistun Karkussa tapahtuu

-tiedotteen hyvänä tiedotuskanavana.

Kyläsuunnitteluryhmissä tuli esille se, että kylällä ei koeta olevan yhteistä


kokoontumispaikkaa. Kyläkyselyssä tämä ongelma ei tule esille yhtä voimak-

kaasti. Kommenteista kuitenkin kuultaa läpi toive neutraalista kokoontumis-

paikasta. Sellaiseksi ehdotetaan mm. rautatieasemaa, kunnantalossa olevia

asuintiloja ja vanhaa T-kauppaa. Mikään näistä ei kuitenkaan saa selvää kan-

natusta. Oma kylätalo tai -tupa voisi kuitenkin olla kylähenkeä nostattava ja

toimijoita yhdistävä tekijä.

Erilaista harrastustoimintaa kaivattaisiin lisää, mutta samalla myönne-

tään puute aktiivisista vetäjistä. Vain alle puolet vastaajista kannatti urhei-

luseurojen yhdistämistä.

Kylätoiminnan muodot ja kylän vaikutuskanavat

Suunnitteluryhmien töissä ja kyläkyselyssä tulee selvästi esille kolme tapaa

toimia karkkulaisille tärkeiden asioiden puolesta: poliittinen vaikuttaminen,

talkoot ja hankkeet.

Poliittinen vaikuttaminenKyselyn mukaan karkkulaiset pitävät toimivia suhteita kaupunkiin tärkeinä

kylän etujen turvaamisessa. Kommenteista näkyy myös se, että kaupunki on

alkanut viime aikoina panostaa Karkkuun (koulun laajennus, päiväkodin re-

montti, venelaituri, osayleiskaava). Poliittinen vaikuttaminen on erityisen

tärkeätä palveluihin ja miljööseen liittyvissä asioissa, joiden toteuttaminen

vaatii kylän ulkopuolisia toimijoita

Tärkeimpiä poliittisen vaikuttamisen kautta edistettäviä asioita ovat:

• vesi- ja viemäripalveluiden laajentaminen ja parempilaatuisen

veden saamisen edistäminen

• kirjaston säilyttäminen

• tonttien kaavoitus ja markkinointi

• neuvolapalveluiden säilyttäminen

• joukkoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja parantaminen

• katuvalojen ja kevyenliikenteen väylien rakentaminen

TalkootTalkoilla edistetään yhteishenkeä ja usein myös samalla pidetään huolta ky-

län viihtyisyydestä. Tärkeä talkoilla toteutettava, kylän imagoon liittyvä toi-

minta on kesä- ja joulukahvila. Kyläkokouksessa päätettiin useista kesän ai-

kana toteutettavista talkoista. Kyläsuunnittelutoimikunnan mielestä tällaises-

ta talkoiden jakamisesta voitaisiin tehdä vuosittainen perinne.

HankkeetHankkeilla tarkoitetaan EU-rahoituksen turvin toteutettavia suurempia ke-

hittämistoimia, joissa tal-

koilla on kuitenkin merkit-

tävä osuus. Tällä hetkellä

Karkussa on meneillään yk-

si hanke: katsomon kun-

nostus. Kyläsuunnittelutoi-

mikunta toi kevään 2003

kyläkokoukseen ehdolle

oheisen kuvan mukaiset

hankkeet, joista valittiin

valmisteltaviksi vihreällä

merkityt. Tavoitteena on siis laatia hanke, joka keskittyy Karkun rannan va-

paa-ajanalueen kehittämiseen, rautatieaseman ja sen ympäristön hyödyntä-

miseen ja uimarannan virkistyskäyttöön. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että tarvi-

taan hankekoordinaattori, joka pitää kylän hankkeet pyörimässä.

Urheilukentän katsomon kunnostus

Karkun urheilukentän katsomo on yksi harvoja vielä säilyneitä 50-luvulla ra-

kennettuja puukatsomoita. Sen rakentamista on aikanaan tuettu veikkausva-

roilla. Vammalan kaupunki oli antanut katsomon mennä jo lähes purkukun-

Katsomonmenossa oleva

kunnostus-hanke

Katsomonmenossa oleva

kunnostus-hanke

Hankekoordinaattori

Kyläntuvan työtilahanke

Lähdevesireitti

Karkun rannan vapaa-ajanalueRautatieasema ja sen ympäristöUimarannan virkistyskäyttö

Luontokohdekartoitus

Historiallinen perintö

Seikunlammen tervehdyttäminen

Rakentajan alueen/rannan esiselvitys

Palvelukartta, Kylän kalusteet

Vammalan kylien kotisivut –oma osuus

Ulkoilureitistön suunnittelu ja toteutus

HANKE

15

14

13

101112

9

8

6

5

3

2

1

Kyläkokouksenvalitsema

seuraava hanke

Kyläkokouksenvalitsema

seuraava hanke

Kaikki oheisethankkeet

saivat kylä-kokouksessakannatusta


toon, kun Kyläntupa ry aloitti katsomon kunnostuksen EU-hankkeen avulla.

Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat perustusten kunnostus sekä rakenteiden

viimeistely ja maalaus. Urheiluharrastuksen lisäksi katsomo antaa uusia

mahdollisuuksia esim. markkinatorien ja musiikkitapahtumien näyttämönä.

Hanke käynnistyi kesällä 2002 ja se on tarkoitus saattaa päätökseen kesän

2003 aikana.

Rautaveden ranta -hanke

TaustaaKarkun kauniissa maisemissa ranta-alueen epämääräisyys on melkoinen

haava. Tämä on huomattu mm. Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympä-

ristöjen maisemanhoitosuunnitelmassa (Suunnittelukeskus 2000) sekä tuo-

reessa Karkun osayleiskaavassa. Ranta-alueen kehittäminen monipuoliseksi

kyläläisten yhteiseksi alueeksi koettiin tärkeäksi myös kyläsuunnitteluryh-

missä, kyläkyselyssä ja kyläkokouksessa.

Viime vuosina rannan käyttöön on positiivisesti vaikuttanut manttaali-

kunnan ja kaupungin sopimus vesijättömaan vuokraamisesta kaupungille

sadaksi vuodeksi. Se mahdollisti venelaiturin rakentamisen ja mattojenpesu-

paikan ympäristön kunnostamisen. Suuren ongelman rannan käytölle muo-

dostaa Rakentajan alue, joka jäi osayleiskaavan laadinnassa selvitysalueeksi.

Epävarmuus tämän alueen käytöstä vaikeuttaa muunkin ranta-alueen käytön

suunnittelua.

TavoitteetTavoitteena on saada ranta-alueiden ja aseman tienoon hoito pitkäjänteiselle

pohjalle. Ranta-alueen kehittämisessä halutaan muistaa yhteisöllisyys, mil-

jöön arvot ja palvelujen parantaminen. Rannasta halutaan kehittää viihtyisä

yhteinen oleskelupaikka, joka tarjoaa matkailijoille palveluja ja tietoa Kar-

kusta. Hankkeella tavoitellaan myös Karkun tunnettuuden lisäämistä mat-

kailijoiden ja matkailupalveluiden tuottajien keskuudessa.

Tavoitteena on myös parantaa Karkun ulkoilureitistöä., mikä on kokonai-

suutena pidemmän aikavälin toimintaa. Tässä hankkeessa on tavoitteena

saada Äijärin ja Krouvin välille yhtenäinen, turvallinen ulkoilureitti.

ToimenpiteetKeskeisin toimenpide on kaikkien toimien yhteensovittamisen ja eri toimi-

joiden välisen työnjaon varmistaminen. Tämä tapahtuu laatimalla alueelle

yhteiskäyttösuunnitelma, joka sisältää ympäristö- ja maisemanhoitosuunni-

telman. Työhön palkataan esim. graduntekijä. Tässä vaiheessa järjestetään

myös kyläkokous rannan kehittämisestä.

Kyläkokouksessa selvästi kannatusta saanutta ulkoilureittiä voidaan alkaa

toteuttaa samaan aikaan suunnitelmatyön kanssa. Ulkoilureittiin liittyvät

työt ovat suuressa määrin talkootöitä.

Rannan matkailu- ja virkistysarvon lisäämiseksi sinne voidaan esim. ra-

kentaa kioski ja infotaulu kylän palveluista. Nämä voisivat olla toiminnassa

jo kesällä 2004, jolloin rantakioskiin voitaisiin palkata karkkulaisia nuoria

kesätöihin.

Hankkeista tiedotetaan mm. kylän ilmoitustaululla, kylän www-sivuilla ja

kylälehdessä. Lisäksi ollaan yhteydessä erilaisiin matkailu- ja ulkoilureitti-

hankkeisiin, jotta reitti saadaan mukaan mahdollisimman moniin erilaisiin

ohjelmiin.

ToimijatKeskeinen toimija on Kyläntupa ry, joka toimii kylätoimikuntana ja koordi-

noi hanketta. Muita tärkeitä toimijoita ovat Vammalan kaupunki ja VR sekä

kaikki Karkussa toimivat yhdistykset, yritykset ja oppilaitokset. ■


Kirjallisuutta

LUONTO JA MAISEMAMaisema-aluetyöryhmä 1993: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyö-ryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Suominen Juhani 1961: Karkun pitäjän purkilokasvisto. Annales Botanici Societas Vanamo 32(2): 1-53 + 240 karttaa.Suunnittelukeskus 2000: Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjenmaisemanhoitosuunnitelma.Tampereen seutukaavaliitto ja Vammalan ympäristönsuojelulautakunta 1988:Vammalan arvokkaat luontokohteet. Selvitys. Tampereen seutukaavaliiton julkaisu D 95.

KOTISEUTUHISTORIATässä mainittujen lisäksi Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen sarjassa on julkaistu runsaasti muitakin Karkkua käsitteleviä teoksia: mm. Wäinö Selanderin tutkimukset korpiraivaajasuvuista, puutarhanhoidon alkuvaiheista,ratsutiloista, aatelista, talon- ja viljelmänimistä ja torpparilaitoksesta Karkus-sa sekä Aluskylän koulun satavuotishistoriikki

Kymäläinen Aimo, 1968: Maatialasta Mainiemeen, historiallinen osa ja matrikkeli. Karkun Evankelinen OpistoMäkinen Olavi, 1980: Siihen aikaan kun isoisä jäsenkirjan otti. Karkun työväenyhdistyksen synty, Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys no LVI Pakula Vihtori 1958: Sastamalan seurakunta 1200-luvulla.Tiusanen Tauno, 1965: Suomen ensimmäinen vaneritehdas (Karkussa), Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys no XXXVIIIVirtaranta V.A., 1923: Karkun Aluskylän kansakouluVänttinen Ilkka (toim.) 2002: Rehabilitaatio@Hoikka. Hoikan opisto.

MURREtoim. 1982: Sanottu on, (juttuja kansan suusta) 123 s. nidVirtaranta Pertti,1986: Karkun murrekirja, SKS Virtaranta Pertti, 1964: Suomen kansa muistelee, WSOYVirtaranta Pertti, 1947: Vanha kansa muistelee, WSOYVirtaranta Pertti, 1993: Elettiinpä ennenkin, Tyrvään Sanomat

ELÄMÄKERTOJA JA MUISTELMIALuojola Yrjö, 1983:K.E. Rinne, paimen ja Ystävä, KIRJANELIÖMeurman O-I,1989: 99 vuotta Mörrin muistelmia, WSOYRoos, Timo 1997: Minulta on tiedusteltu. Elämyksiä ja näkemyksiä kansanedustajan työstä. Gummerustoim. 1980: GENIUS LOCI: Otto-I. Meuramanin 90-vuotisjuhlakirja 4.6.1980,Rakennuskirja Oy

Yhteistyökumppanimme

Elementtisaumaukset, saumojen korjaukset

VS-ERISTYS KY Harri KoivumäkiOjapolku 2, Karkku • 0400 339 385

TERÄSRAKENNE SUIKKIKylmäsuonk. 10, Karkku • 040 521 9166


Omakotitontteja KARKUSSA!

• keskellä kansallismaisemaa• hyvät peruspalvelut (uudistettu peruskoulu, päiväkoti)

• Lakeside Golfin läheisyydessä

www.vammala.fiPuh. 03-51981E-mail: [email protected]

karkun kylÄsuunnitelma 2003 - sastamala · karkun historia on niin runsas ja monimuotoinen, että...

Documents