Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

CLEANTECH - TEOLLINEN MUOTOILU - KÄYTÄNTÖLÄHTÖISET INNOVAATIOT

Osaamisemme kärjet

Julkaisija

Lahden tiede‐ ja yrityspuisto Oy

Y‐tunnus 0855115‐7

Niemenkatu 73, 15140 Lahti

Puh. (03) 811 411, Fax (03) 8833 000

info@lahtisbp.fi | www.lahtisbp.fi

Päätoimittaja

Lauri Ylöstalo

Toimituskunta

Päivi Tirkkola, Sauli Zukale

Kasvun ympäristöLahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

Tekstit

Leena Filpus

Pirjo Kuisma

Pekka Laakso

Merja Åkerlind

Valokuvat

Loma Graphics Oy

Ulkoasu ja taitto

Kimmo Ylitalo

Mainostoimisto Halo Oy

Paperi

Scandia 2000 Smooth Natural (PEFC‐ ja FSC‐sertifioitu). Täyttää

Joutsenmerkkivaatimukset. Hiilidioksidipäästöt <150 kg/tonni

valmistettua paperia (sis. selluntuotannon päästöt).

Painopaikka

M&P Paino Oy, Lahti, toukokuu 2012

Painos

4 000 kappaletta

ISSN 1796‐5799

Osoitteisto

Lahden tiede‐ ja yrityspuisto Oy:n sidosryhmärekisteri

Tässä lehdessä

Pääkirjoitus

Mari Pantsar‐Kallio vie Suomea

Cleantechin kärkeen

Mika Sulkinoja on Finnish Cleantech

Clusterin uusi "kapteeni"

Puhdasta kärkeä:

Finnish Cleantech Cluster

Kolmen miljoonan euron yhteistyötä

Ammattikorkean unelmana kampus

Tutkimusta Lahdessa

Leväkasvattamo

– energiaa ja jätehuoltoa

Huoli hulevesistä

Niemenlaakson vetovoima kasvaa

Miksi Niemestä kannattaa

rakentaa innovaatiokeskittymä,

alueen kehittämistyöryhmän

edustajat?

Ramboll Finland Oy:n

toimitusjohtaja Markku Moilanen:

Hyvä kierre on käynnistynyt

Opinnäytetyöt tuottavat lisää

tietoa alueen yrityksille

Oilon – raudasta ratkaisuihin

Ferroplanin loikka kuljetinvalmistajasta

kompostointilaitoksen rakentajaksi

Puhtaan veden puolesta

Galvatek tähtää Kiinan markkinoille

Kasvun eväitä sijoittajilta

Cleantech Venture Day ylitti odotukset

Hissit kaikille!

Lanssikatu opettaa

Muotoilulla lisäarvoa

CleanDesign Center

Ratkaisuja asukasraadilta

LahenD

Pyöräillen Kalevan kisoihin

Nocart ja Breadfruit Capital

asettuivat Lahteen

Protomo yhdistää idea ja osaajat

22

23

24

25

26

27

28

31

32

32

33

34

35

Kansi: Lahden alueen kolmen

strategisen kärkiosaamisalan

kehi�ämistoiminnan vetäjät, Lahden

�ede‐ ja yrityspuisto Oy:n johtaja

Juha Mää�ä (käytäntölähtöiset

innovaa�ot, innovaa�oympäristöt),

kehitysjohtaja Riikka Salokannel

(teollinen muotoilu) ja johtaja

Mika Sulkinoja (cleantech).

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

3

4

6

7

8

10

11

11

11

12

13

14

16

18

20

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

3

Pääkirjoitus uroopan ja Suomen talous on melkoisten

mullistusten kourissa. Teollisuuden rakennemuu‐

tos Lahden alueella on raju ja rankka. Maailma

ympärillä muu�uu nopeas� – vanhoilla

perinteisillä keinoilla ei enää pärjää. Tarvitaan panostuksia

ja en�stä terävämpiä toimenpiteitä tulevaisuuden

rakentamiseen. Veronmaksajia ja verotuloja kaivataan

myös jatkossa.

Lahden alueen kilpailukyky‐ ja elinkeinostrategiassa

on vali�u osaamiskärjiksi cleantech, teollinen muotoilu ja

käytäntölähtöinen innovaa�otoiminta. Tätä terävää

fokusoin�a pidetään usein malliesimerkkinä onnistunees‐

ta älykkään erikoistumisen strategiasta, johon EU aikoo

jatkossa panostaa.

Toimintamme lii�yy elinkeinoelämän uudistamiseen.

Kehi�yviä ja kasvavia yrityksiä, uusia yrityksiä ja uusia

työpaikkoja kaivataan kipeäs� lisää. Siihen meillä on

tarjota kolme keinoa:

1. Autamme yrityksiä uudistamaan toimintaansa,

parantamaan kilpailukykyään ja kehi�ämään uusia

tuo�eita ja palveluita

Ympäristötehokkaiden ratkaisuiden eli cleantechin terävä

esiin nostaminen sekä teollisen muotoilun hyödyntäminen

on parantanut oleellises� monien asiakasyritystemme

kilpailukykyä. Tällaista käytäntölähtöistä innovaa�otoimin‐

taa tarvitaan lisää! Ja koska ostajat löytyvät usein uusilta

markkinoilta, olemme toimineet ja jatkossakin toimimme

ak�ivisena sillanrakentajana uusille markkinoille,

erityises� Kiinaan, Venäjälle ja In�aan. – Noilla markkinoil‐

la on valtavas� poten�aalia ja monet asiakasyrityksemme

ovat menestyneet siellä erinomaises�.

2. Synnytämme uusia kasvuyrityksiä

Hautomomme on yksi Suomen kärkitoimijoista hautomo‐

yritysten määriä ja laatua verra�aessa. Osakkuutemme

Helsinki Business and Science Parkissa ja Culminatumissa

sekä �ivis yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa

mahdollistavat yritysaihioiden haravoinnin myös metropo‐

lialueelta.

3. Houku�elemme yrityksiä ja osaajia muu�amaan

muualta Suomesta ja ulkomailta Lahden alueelle

Uudet toimisto�lat ja nykyaikaiset tehokkaat jousto�lat

tarjoavat hyvän pelikentän yrityksille ja korkeakouluille.

Toimi�lapuolen ja koko Niemen laakson kehi�ämisessä on

hyvät suunnitelmat. Nyt tarvitaan lisää vauh�a rakentami‐

seen.

Kaikki toimintamme lähtee asiakasyritystemme tarpeista.

Tässä lehdessämme on muutamia esimerkkejä yhteistyös‐

tämme ja rohkaisevia esimerkkejä monien kumppa‐

nei�emme menestymisistä.

Yli 50:n kokeneen ja korkeas� koulutetun huippuasiantun‐

�jan porukkamme on käyte�ävissänne. O�akaa reippaas�

yhtey�ä!

Lauri Ylöstalo

toimitusjohtaja

E

Teksti Merja Åkerlind

Mari Pantsar-Kallio vie Lahden �ede‐ ja yrityspuistosta ministeriöön

Suomessa on ollut pakko kehi�ää energiatehokkaita ratkaisuja, koska meillä on niukas�

luonnonvaroja ja paljon kylmyy�ä. Osaaminen on yksi peruste sille, e�ä ohjelmajohtaja

Mari Pantsar‐Kallio uskoo maamme menestyvän globaaleilla cleantech‐markkinoilla.

KASVUN YMPÄRISTÖ

4

Suomea cleantechin kärkeen

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

5

NÄKÖKULMA

Vielä joitakin vuosia si�en ajatus cleantechistä Suomen viennin

veturina olisi ollut outo. Sanan juurru� Suomeen vasta Sitran

ympäristöohjelma 2007.

– Käsite ei ole vieläkään selvä, myöntää Mari Pantsar‐

Kallio. Helpompia ymmärtää voisivat olla cleaner tech ja vihreä

kasvu, haetaanhan en�stä puhtaampia ratkaisuja kustannuste‐

hokkaas�.

– Itse näkökulmalle ei ole vaihtoehtoa. Luonnonvarojen

huvetessa niukkuus jalkautuu muuallekin. Puhtaan veden

rii�ävyys on jo akuu� ongelma.

TAHTO

Ensi vaiheessa cleantech‐näkökulmaa

tartutetaan hallintoon. Työ‐ ja elinkeino‐

ministeriö, TEM, haastoi muut ministeri‐

öt Lupausprojek�in, poh�maan omaa

panostaan cleantechiin.

Kosketuksen elinkeinoelämään antaa

yritysryhmä. Siihen TEM kutsui johtajia

isoista ja pienistä yrityksistä, joilla on

cleantech‐kokemusta ja ‐näy�öjä.

– Lahden �ede‐ ja yrityspuistossa

opin o�amaan yritykset mukaan

strategiseen suunni�eluun, toteaa

Pantsar‐Kallio.

– Yritysmaailma on kuitenkin niin

erilainen. Muutoksia haetaan kiireellä, ja niiden pitää

oikeas� tuoda tulosta.

MALLIOSTAJAT

Pantsar‐Kallion mielestä ratkaisevaa vetoapua cleantechille

voitaisiin saada julkisista hankinnoista, sillä niiden osuus on

jopa 17 prosen�a bru�okansantuo�eesta.

– Kilpailutuksissa tulee paino�aa hinnan ohella laatua ja

sen myötä ympäristöarvoja ja elinkaariaja�elua.

Pantsar‐Kallio toivoo löytävänsä edelläkävijäkun�a, jotka

ovat valmiita siirtymään ympäristöjulistuksista tekoihin. Kyse

voisi olla esimerkiksi start up ‐yritysten o�amisesta mukaan

kunnan hankkeisiin.

OSAAJAT

Siinä kun kun�en pitäisi ymmärtää vaa�a cleantechia, pitäisi

jonkun osata tarjota sitä.

– Se on pitkäl� koulutusju�u, eihän Nokiankaan

menestystarina tyhjästä syntynyt, sanoo analyy�sen kemian

tohtori ja Helsingin yliopiston dosen�

Pantsar‐Kallio.

Hän kehuu erityises� Lappeenrannan teknillisen yliopiston

ja Aalto‐yliopiston uudistumiskykyä.

Koulutusta ja valistusta tarvitaan kaikilla tasoilla,

jo�a suomalaisista todella tulisi maailman ympäristö�etoisin

kansa niin kuin hallitus sopi alkumetreillään.

YRITYKSET

Johtaja Pantsar‐Kallion mukaan pienillä suomalaisyrityksillä ei

ole asiaa kansainvälisille markkinoille ilman näy�öjä ko�kentäl‐

tä.

Uusia kasvajia löytynee, sillä cleantech‐yrityksiä lasketaan

olevan jo reilut 2000.

Mari Pantsar‐Kallion ajatuksissa isot yritykset sparraavat

pienempiä: �laajat tuo�ajia, tuo�ajat alihankkijoita. Hän

muistelee UPM‐vuosiaan, jolloin yhdysvaltalainen asiakas esi�

kovempia vaa�muksia kuin Suomen lainsäädäntö.

Kun osaaminen on vahvaa, voi suomalaisfirma vallata

suuriakin osuuksia maailmanmarkkinoista. Esimerkiksi

Outotecin �lauksista 87 prosen�a lii�yy cleantechiin.

RAHOITUS

Cleantechin levi�ämisessä työnjako on se,

e�ä hallitus tarjoaa pelikentän ja rajat,

yritykset kilvoi�elevat ratkaisuista ja

teknologioista.

Johtaja Pantsar‐Kallio on

mielissään siitä, e�ä säästöistä huolima�a

hallitus lupasi lisää paukkuja ympäristö‐

alan yritysten tukeen. Jo nyt liki puolet

Tekesin vuosi�aisesta 600 miljoonan euron

rahoituksesta menee cleantechiin lii�yviin

hankkeisiin.

– Hyviä ju�uja syntyy toki myös ilman julkista rahaa.

Pyrkimys on saada aikaan cleantechin osaamiskeski�ymiä.

Niistä on odote�avissa kova kilpailu.

Lahden vahvuuksina Pantsar‐Kallio pitää mallikasta

jätehuoltoa sekä yritystoimintaa, kuten Haltonin sisäilmatek‐

niikkaa ja UPM:n puumuovia. Oilonin Eero Pekkola ja St1:n

Mika An�onen saivat kutsun valtakunnalliseen yritysjohtajaryh‐

mään.

Lahden puolesta puhuvat myös hyvät yhteistyösuhteet

Venäjälle ja Kiinaan.

– Ei liene sa�uma, e�ä Venäjän ensimmäinen ympäristö‐

rahasto syntyi äske�äin Tatarstaniin. Se on toiminut Lahden

kumppanina vuodesta 2007.

TULOS

Pantsar‐Kallion sopimus jatkuu hallituskauden. Miltä näy�äisi

onnistunut urakka?

– Suomi saa cleantechistä lisää liikevaihtoa ja työpaikkoja.

Näkökulma näkyy vahvas� seuraavankin hallituksen ohjelmas‐

sa.

Cleantechia, muotoilua jainnovaatioita ei voi erottaa toisistaan. Näkökulmattäydentävät toisiaan.

Pantsar‐Kallio työskenteli vuosia ympäristöteknologian kansallisen osaamisklusterin johtajana Lahden

�ede‐ ja yrityspuisto Oy:ssa. Helmikuussa 2012 ��eliksi tuli ympäristöliiketoiminnan strategisen

ohjelman johtaja työ‐ ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen kunnianhimoisena tavoi�eena on viedä

Suomi cleantechin kärkimaaksi – ohi Tanskan, Ruotsin ja Israelin. Liikevaihdon pitäisi viidessä

vuodessa tuplaantua nykyisestä 18 miljardista eurosta.

OSKE PROGRAMME

KASVUN YMPÄRISTÖ

6

ulkinoja o� tehtävänsä innostuneena vastaan.

– On hienoa ja haastavaa päästä jatkamaan tätä

pitkäjänteistä, mu�a sil� vauhdikasta työtä

ympäristöteknologian kasvun tukemiseksi. Kuten

tähänkin mennessä, tulemme kuuntelemaan alan

yritysten tarpeita ja keskitymme erityises� vien�ponnis‐

telujen vauhdi�amiseen sekä riskipääomien kanavoimi‐

seen alan yrityksiin kasvun vauhdi�amiseksi.

Mika Sulkinojalla on vankka 14 vuoden

kansainvälinen kokemus. Hänen työtehtävänsä ovat

lii�yneet ympäristöinvestoin�en sekä cleantech‐

yritysten kasvun rahoitukseen. Hän on toiminut niin

julkisella kuin yksityisellä puolella – työnantajinaan

ympäristöministeriö, YK sekä päästökauppaa ja uusiutu‐

van energian investointeja edistävä GreenStream

Network ‐niminen yritys. Lahden �ede‐ ja yrityspuistoa

Mika on pitänyt ko�pesänään vuodesta 2003 läh�en.

Mika Sulkinoja on ollut mukana erityises� ilmasto‐

myötäisen liiketoiminnan kehi�ämisessä sekä edistämäs‐

sä sijoituksia cleantech‐yrityksiin Suomessa. Paljol�

Mikan ansiosta Lahdesta on tullut yksi Pohjoismaiden

tärkeimmistä cleantech‐yritysten ja rahoi�ajien

kohtaamispaikoista.

– Mikalla on eri�äin monipuolista ympäristö‐ ja

rahoitusalan kokemusta, joka soveltuu tehtävään

erinomaises�. Uskon, e�ä klusteri hyötyy Mikan

kansainvälisestä taustasta sekä rahoitukseen ja päästö‐

kauppaan lii�yvästä osaamisesta, kertoo Lahden �ede‐

ja yrityspuiston toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo.

– Klusterin rooli on ensiarvoisen tärkeä, kun vauhditam‐

me ko�maista ympäristöteknologiaosaamista ja

‐liiketoimintaa kansainväliseen kasvuun. Olen eri�äin

tyytyväinen, e�ä saimme Mikan jatkamaan tätä työtä.

Kansalliseen ympäristöteknologian osaamiskluste‐

riin kuuluvat Lahden, Kuopion, Oulun ja pääkaupun‐

kiseudun osaamiskeskukset. Niiden lisäksi osaamisklus‐

terissa on mukana liitännäisjäseninä parikymmentä

muuta alue�a eri puolilta Suomea. Lahden alueen

erityispainopiste on ympäristöteknologiayritysten

liiketoiminnan kehi�äminen ja kansainvälistymisen

edistäminen. Klusterin vetovastuu on Lahden �ede‐ ja

yrityspuistolla. Lisäksi Lahden �ede‐ ja yrityspuisto on

mukana asumisen osaamisklusterissa, jossa sen tehtävä‐

nä on kehi�ää uusia ympäristö‐ ja energiatehokkaita

asumisen ratkaisuja. Yhteensä Lahden �ede‐ ja

yrityspuiston cleantech‐�imissä työskentelee yli 30

huippuamma�laista.

UUSI ”KAPTEENI”Mika Sulkinoja on Finnish Cleantech Clusterin

YTM Mika Sulkinoja nimite�in helmikuussa 2012

kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetäjäksi

Mari Pantsar‐Kallion siirry�yä työ‐ ja elinkeinoministeriöön

uuden ympäristöliiketoiminnan strategisen ohjelman

johtajaksi elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen alaisuuteen.

S

OSKE PROGRAMME

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

7

Finnish

Puhdasta kärkeä:

SUOMEN PROFIILIN NOSTAJA

Yksi kolmesta maailman parhaimmasta klusterista

vuonna 2010 (Sustainable World Capital / Global

Cleantech Cluster Associa�on GCCA, USA 2010)

Neljä suomalaisyritystä GCCA:n TOP 30:ssä ja

kaksi kategoriavoi�ajaa 2011

Neljäs maailman innovaa�oindeksivertailussa vuonna 2012

Seitsemän suomalaisyritystä Nordic Cleantech Open –kisan

TOP 10:ssä vuosina 2011‐2012

HYÖTYJÄ SADOILLE YRITYKSILLE

Kansallisen Cleantech‐klusterin alueellisten

osaamiskeskusten (Kuopio, Lah�, Oulu, Uusimaa)

toiminnassa on ollut mukana 2007‐2012 kaikkiaan

yli 3 000 yritystä.

UUSIA LIIKETOIMINTA-ALUEITA

Human Security Grid ‐ inhimillisen turvallisuuden

osaamisen verko�aminen.

Green ICT ‐ yhdistää informaa�o‐ ja

kommunikaa�oteknologian cleantechiin.

YRITYS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ

Kuopion bioenergian tuotantoa ja käy�öä tutkiva Kan�va.

Lahden uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon.

Oulun VERKA ‐ Verkostoista allianssiksi – tutkimus‐ ja

yritysyhteistyön strukturoin� ympäristö‐ ja energia‐alalla.

PÄÄOMASIJOITUKSIA

Yli 30 yritystä saanut pääomasijoituksen 2007‐2011.

Cleantechin osuus suomalaisista pääomasijoituksista yli

kolminkertaistunut viidessä vuodessa (alle 5% ‐> noin 15 %).

BISNESTÄ KIINAAN JA VENÄJÄLLE

Ava�u ovia Kiinaan (Finnish Environmental Cluster for China,

FECC) sekä Venäjälle (Interna�onal Advanced Water

Technologies Centre, IAWTC).

Kansainvälistymistoiminnan edistämiseen käyte�y

siemenraha on yli satakertaiste�u yrityksille syntyneiden

sopimusten myötä.

Cleantech Cluster

Teksti Merja Åkerlind

"Lahden seutu on tarvinnut ja tarvitsee

nopean rakennemuutoksen alueena osaami‐

sen vahvistamista, elinkeinoelämän uudistu‐

mista ja uudenlaisia työpaikkoja. Kaupungin

pitkäjänteinen osallistuminen on ollut ainut

tapa saada korkeakouluyhteisö kehi�ymään

Lahdessa.

Yliopistotoimintaa on suunna�u

kaupungin strategian painopisteiden suun‐

taan. Sen kärjet ympäristötekniikka, teollinen

muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaa�otoi‐

minta ovat hyödynne�ävissä lähes kaikilla

teollisuuden aloilla ja muussakin yritystoimin‐

nassa.

Kaupungin rahallisia panoksia tuskin

lisätään, mu�a ne pitää kohdistaa nykyistäkin

terävämmin ja vaiku�avammin. Uskon, e�ä

jatkamme nykyisten yliopistokumppanien

kanssa ja vahvistamme Lahden amma�kor‐

keakoulun (LAMK) korkeakouluprofiilia.

Painotamme kansainvälisyy�ä.

Pääkaupunkiseudulle ennuste�u kasvu

antaa Lahden seudulle hyvät mahdollisuudet.

Kaksi keskeisintä yliopistoamme Helsingin

yliopisto ja Aalto‐yliopisto sitovat meitä

metropolialueeseen, samoin LAMK:n

mukanaolo Hämeen, Lahden ja Laurea‐

amma�korkeakoulujen muodostamassa

strategisessa lii�oumassa, FUAS:issa. Lisäksi

omistamme osuuden kahdesta pääkaupun‐

kiseudun kehitys‐ ja teknologiakeskusyh�östä.

Ilman yritysten �ivistä mukanaoloa

elinkeinopoli�ikka olisi hyödytöntä. Lahden

�ede‐ ja yrityspuisto (LTYP) ja kehi�ämisyh�ö

Lakes ovat avainasemassa, jo�a korkeakou‐

luyhteistyö tuo�aa yritystoimintaa ja

työpaikkoja."

"Helsingin yliopisto on saanut ministeriöltä

tehtävän toimia Lahden yliopistokeskuksen

koordinaa�oyksikkönä. Meillä on Lahdessa

paljon toimintoja: ympäristöekologia, avoin

yliopisto ja Palmenia sekä yhteistyöalustana

Lahden �ede‐ ja yrityspuisto.

Eri yliopistoilla on Lahdessa selväs�

toisistaan ero�uva profiilinsa, mikä

kannustaa löytämään yhteisiä tavoi�eita.

Useinhan innovaa�ot syntyvät nimenomaan

perus�eteiden kohtauspinnoilla.

LAMK on noussut yliopistojen tasaver‐

taiseksi partneriksi monialaisuutensa ja

opetustasonsa ansiosta. Sen käy�äjälähtöi‐

nen tutkimus‐ ja kehitysprofiili täydentää

mainios� yliopistojen osaamista.

Vastuuhenkilöiden tapaamiset ovat in�imim‐

piä kuin ydinpääkaupunkiseudulla.

Erityisenä bonuksena on tuotava esille

Lahden kaupungin ja sen johdon vilpitön

innostus korkeakouluyhteistyöhön.

Yliopistomaailman suurimpia muutoksia

on 25 viime vuoden aikana ollut yritysmaail‐

man hyväksyminen salonkikelpoiseksi

KOLMEN MILJOONAN EURON KOLMEN MILJOONAN EURON

Jyrki MyllyvirtaLahden kaupunginjohtajaLTYP:n hallituksen jäsen

Kimmo KontulaHelsingin yliopiston vararehtoriLTYP:n hallituksen jäsen

Lah� on vuosikymmeniä hakeutunut poikkeuksellisen ak�ivises� yliopistojen

kaveriksi. Kaupungilla on budje�ssaan korkeakouluyhteistyöhön yli kolme

miljoonaa euroa. Mitä on saatu ja mitä on odote�avissa?

KASVUN YMPÄRISTÖ

8

kumppaniksi. Lah� saa�aa tarjota pääkaupun‐

kia joustavamman alustan: yhteinen on

helpommin näkyvissä ja hankkei�en rahoitus

ehkä mutka�omampaa.

Helsingin yliopisto korostaa strategias‐

saan tutkimuksen ja koulutuksen tulosten

viemistä yhteiskunnan käy�öön erityises�

metropolialueella, ja siihen on Lah�kin syytä

laskea.

On to�a, e�ä yliopistot ovat val�ontalou‐

den sopeu�amistarpeen edessä joutuneet

vakavas� poh�maan aluetoimintojensa

tarkoituksenmukaisuu�a. Toisaalta sekä

hallitusohjelma e�ä koulutuksen ja tutkimuk‐

sen kehi�ämissuunnitelma (KESU) paino�avat

yliopistokeskusten toiminnan turvaamista.

Lahden‐toimintojamme on syytä pitää

oksina eikä rönsyinä. Oksiakin on hoide�ava

huolellises�, jo�a ne kasvaisivat suunnitelmal‐

lises� koh� tarkoin fokusoituja, yliopiston

tutkimusta ja opetusta palvelevia kohteita."

Kuva Veikko Somerpuro

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

9

"Lappeenrannan teknisen yliopiston toi Lahteen

silloinen rehtori Juhani Jaakkola. Lahtelaisena

hän �edusteli mahdollisuu�a saada kaupungin

tukea kuin muut korkeakoulut.

Si�emmin Euroopan aluekehitysrahaston,

Päijät‐Hämeen liiton ja Lahden kaupungin

rahoi�amalla ELITE‐hankkeella on mahdollis‐

te�u useiden Lahden alueen kannalta

merki�ävien professuurien ja tutkimusryhmien

toiminta, mm. Suomen ensimmäinen innovaa‐

�oprofessuuri.

LTYP on korkeakoululle tärkeä asiapari ja

väli�äjäorganisaa�o aluekehi�ämisessä.

Klusterimuodin sijaan on aika arvostaa smart

specialia, pientä erikoistunu�a. EU on

nimennyt Lahden yhdeksi noin viidestä malli‐

alueesta. Muotoilu, cleantech ja käytäntölähtöi‐

set innovaa�ot on hyvä yhdistelmä.

LUT:n noin 30 tulisieluisen henkilön

Lahden‐yksikkö on aika op�maalinen. Täällä

syntyy paljon ar�kkeleita �edeleh�in ja tänä

vuonna valmistunee viisi tai kuusi tohtoria.

Myös ulkomaiset arvioijat ovat kehuneet

työtämme.

Nyt `neljän koplaa´ ryhmitellään en�stä

vaiku�avammaksi: LTYP ja Lakes hoitavat

yhteyksiä yritysten suuntaan. LAMK tarjoaa

valtavan massan opiskelijoita ja ope�ajia ja LUT

pääideologian, käytäntölähtöisen innovoinnin."

"Lah� on tarjonnut Aalto‐yliopistolle hyvän

tutkimuksen tes�alustan. Kaupunki on

sopivan kokoinen uusien ideoi�en kokeiluun,

ja ilmapiiri on myönteinen tutkimukselle.

Yhteistyö mui�en korkeakoulujen sekä

Lahden �ede‐ ja yrityspuiston, LTYP:n,

kanssa on toiminut eri�äin hyvin. Ehkä

enemmän voisi olla isoja pitkäjänteisiä

tutkimushankkeita, niin kuin nyt näy�ää

tulevankin.

Vesa HarmaakorpiLappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Teknillistaloudellisen tiedekunnan dekaani

Olli DahlAalto-yliopistonKemian tekniikan korkeakoulun professori

Yliopistoilla on Lahdessa kullakin oma

roolinsa, joten keskinäistä kilpailua ei ole.

LTYP toimii eri hankkeiden mahdollistajana

ja avaa ovia ulkomaille.

Aalto‐yliopiston aie vetäytyä Lahdesta

lii�yy siihen, e�ä pyrimme maailmanluokan

yliopistoksi ja suuntaamme resursseja

uudelleen. Tiedeyliopiston pääasialliset

mi�arit ovat korkealaatuinen tutkimus

(referee‐julkaisut) ja siihen lii�yvä kor‐

keatasoinen opetus. Niihin haasteisiin ei

Lahden‐keskus enää pystynyt vastaamaan.

Kun Lah� terävöi� samaan aikaan

elinkeinostrategiaansa, tul�in siihen

pisteeseen, e�ei sen paremmin kaupunki

kuin Aalto‐yliopistokaan enää ollut tyytyväi‐

nen tuloksiin.

Teen juuri selvitystä mahdollisesta

uudesta Aalto‐yliopiston toimintakonsep�sta

Lahdessa. Näy�äisi siltä, e�ä toimivin

vaihtoehto olisi tutkimusohjelma "Ekotehok‐

kaat järjestelmät". Siihen voisivat osallistua

myös muut alueen yliopistot ja amma�kor‐

keakoulu.

Ensin tulee kuitenkin odo�aa Aallon

päätös, jatkaako se Lahdessa toimintaansa

vai ei ja missä muodossa."

YHTEISTYÖTÄ YHTEISTYÖTÄ

Teksti Merja Åkerlind

ulevaisuuden työskentely‐ ja

oppimisympäristössä ei ole

luokkia. Kun saamme kampuksen

yhteiskäy�ö�loihin mukaan myös

kasvuyrityksiä ja aluekehi�äjiä, pystymme

luomaan monenlaista uu�a yritystoiminnas‐

ta työelämäläheiseen korkeakoulupedago‐

giikkaan. Voimme kansainvälistyä käsi

kädessä.

Samankaltainen malli on jo toteute�u

Lappeenrannassa.

Lahden amma�korkeakoululla (LAMK)

on �iviit yhteydet elinkeinoelämään jo

yksi�äisten opistojen ajalta. Se tuo�aa

lopputyön aiheita liki tuhannelle tutkinnon

tekijälle vuosi�ain.

– Tutkimus�eto uudistaa opetusta ja

opetussisältöjä. Se on tärkeätä myös

amma�korkeassa, korostaa kasvatus�eteen

tohtori Kallioinen.

Muotoilun kotipesä

LAMK lii�yy alueen elinkeinostrategiaan,

mu�a strategia ei Kallioisen mielestä voi olla

AMMATTIKORKEAN UNELMANA

Lahden amma�korkeakoulun tuleva rehtori Ou� Kallioinen haluaa �ivistää yhteistyötä

�edekorkeakoulujen kanssa, koska vain se mahdollistaa ka�avan alueellisen

innovaa�ojärjestelmän. Unelmana on yhteinen kampus Niemessä vuoteen 2020 mennessä.

amma�korkean puhelinlue�elo.

– Muotoilun ko�pesänä olemme

strategian y�messä. Palvelumuotoilu on

tuotu vahvas� mukaan myös hyvinvoin�alo‐

jen ja liiketalouden koulutukseen. Sillä

mallilla mekin suunni�elemme itsellemme

kampusta.

Ympäristöaloilla LAMK:lla on vahvaa

teknologista koulutusta ja yhteistyötä

Helsingin yliopiston kanssa.

Lah� on saanut vetovastuun ympäristö

ja energiatehokkuus ‐painoalasta työnjaossa

Hämeen AMK:n ja Laurea‐AMK:n kanssa.

Näin Niemen kampus vahvistaisi LAMK:n

asemaa myös em. kolmen amma�korkea‐

koulun muodostamassa FUAS‐lii�oumassa.

Insinööri ja hoitaja

Kampuksella LAMK:n olisi helpompi profiloi‐

tua integroivan pedagogiikan, käytäntöläh‐

töisen innovaa�otoiminnan ja opiskelija‐

yri�äjyyden tyyssijaksi.

Tulevat sairaanhoitaja ja insinöörit

opiskelevat nyt kilometrien päässä toisistaan.

Yhteiset �lat mahdollistaisivat osaamisten ja

ajatusmaailmojen törmäyksen. joka voi tuo�aa

uudenlaista hyvinvoin�teknologiaa ja

‐tuo�eita sekä uudistaa palveluprosesseja,

korostaa Kallioinen.

Lappeenrannan teknillisen ylopiston (LUT)

professori Vesa Harmaakorpea ilahdu�aa

käytäntölähtöisen innovaa�otoiminnan

painotus. Sen myötä Lappeenrannan teknilli‐

nen yliopisto saa taas roolin alue‐kehi�äjänä

Lahden seudulla.

Taidelähtöisilla työpajoilla voi parantaa

niin kauppaketjun palvelua kuin hoito‐

organisaa�on työilmapiiriä.

LUT:n Lahden‐yksikkö käy malliksi siitäkin,

e�ä �edeyhteisöstä putkahtaa spin off ‐

yrityksiä.

Harmaakorven mielestä osaamiskeski�y‐

mä voisi olla kova nyrkki kaatamaan vanhat,

siilomaiset rakenteet.

– Yhdessä on ehkä helpompi löytää heikot

signaalit ja suunnistaa kehityksen kärkeen.

TKASVUN YM

PÄRISTÖ

10

"Kampuksella LAMK tarvitsisi vain

noin puolet nykyisistä tiloistaan,

45 000 neliöstä", laskee Outi

Kallioinen.

KAMPUS

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

11

Teksti Merja Åkerlind

Teksti Merja Åkerlind

iinnostus leväenergiaan on suurta pitkin maailmaa,

kertoo professori Mar�n Romantschuk Helsingin

yliopiston ympäristö�eteiden laitokselta Lahdesta.

– Levä kasva�aa massansa päivässä jopa kolminkertaiseksi,

eikä viljely vaadi peltoja, lisää tutkimusavustaja Marika Tikka.

Leväenergiaa tutkii ALDIGA‐hanke: Helsingin yliopiston

lisäksi VTT, Suomen ympäristökeskus sekä Lahden ja Hämeen

amma�korkeakoulut.

Romantschuk uskoo kotoisiin leviimme, vaikka leväener‐

giatutkimuksen pääpaino on lämpimillä vyöhykkeillä. On vain

löyde�ävä paras laji, järkevä mi�akaava ja hukkalämpöä.

ahden Vesijärveen tulee fosfori‐ ja typpipitoista pintave�ä perä� 43

hulevesiputkesta. Rakennustyömailta kulkeutuu järviin ja jokiin yhtä

saastunu�a ve�ä kuin viljapelloilta.

Ongelma vain pahenee, kun Suomi saa lisää kaupunkilaisia, autoja ja

asfal�a ja kun ilmastonmuutos lisää kovia sateita.

Jätevedenpuhdistamolla hulevedet hai�aisivat bakteerien toimintaa

määränsä ja kylmyytensä takia.

Erityisiä hulevesilaitoksia odotellessa voisimme vähentää hulevesiä

syntypaikalla, ehdo�aa kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Setälä.

– Hollannissa hulevedet otetaan talteen ja käytetään huuhteluun.

Omako�talon ka�ovedet olisi järkevämpi johtaa ton�lle kuin sadevesiviemäriin.

Pienetkin viher�lkut osoi�autuivat tehokkaiksi, kun Stormwater tutki

hulevesien imey�ämistä maahan Lahden �ede‐ ja yrityspuiston maaperätutki‐

musyksikössä Lahden Jokimaalla.

Jos seuraava tutkimushanke saa rahoituksen, koeas�a tai pari saa

pintaansa ve�ä läpäisevää asfal�a. Sellaisesta on hyviä kokemuksia

Yhdysvalloista – myös Suomen kaltaisista kylmistä oloista.

TUTK

IMU

STA

LA

HD

ESSA

Leväkasvattamo – energiaa ja jätehuoltoa

Huoli hulevesistä

Vihreä liemi velloo muovilasisäiliössä putkivalaisimien keskellä Helsingin yliopiston laboratoriossa

Lah� Cleantech Parkissa. On ote�u askel sitä koh�, e�ä mikrolevät tuo�aisivat biopol�oaine�a ja

puhdistaisivat samalla jäteve�ä.

Helsingin yliopiston ympäristö�eteiden laitoksen professori

Heikki Setälä on en�stäkin huolestuneempi hulevesistä

kolmivuo�sen Stormwater‐projek�n jälkeen. Kaupungeista

valuu niin haitallista sade‐ ja sulamisve�ä, e�ä se voi tehdä

turhaksi toiveet vesistöjen puhdistumisesta.

K

L

Levälaitos vilahtaa sanana jo Kujalan Kompos�n kehityssuunni‐

telmissa. Lahtelainen leväkasva�amo hyödyntäisi kompostoin�‐

laitoksen lämpöä sekä suunnitellusta biokaasulaitoksesta tulevia

jätevesiä ja hiilidioksidia.

Suomalaiset etsivät leväenergian bisnesmahdollisuuksia nyt

jo In�assa as�. Yhtenä ideana on puhdistaa lukuisien kalankasva‐

tuslammikoi�en jäteve�ä levien avulla ja kerätä levät talteen

biopol�oaineeksi: öljyksi tai kaasuksi tai molemmiksi.

Leväenergia on to�a kymmenen vuoden päästä, ennustaa

Romantschuk. Pilo�laitoksia hän odo�aa jo muutaman vuoden

sisällä.

Leviä tutkimassa Nina Vuo�sjärvi

(ylhäällä) ja Marika Tikka.

Kaupunkeja pitäisi kaavoi�aa kokonais‐

valtaises�, paino�aa professori Heikki

Setälä. Nyt saatetaan rakentaa iso

marke� ja parkkialue poh�ma�a, mihin

hulevedet menevät.

KASVUN YMPÄRISTÖ

12

Tekstit Pirjo Kuisma

ahden kaupunginarkkiteh� Anne Karvinen‐

Jussilainen sanoo valmisteilla olevan yleiskaavan

etenevän aikataulussa ja posi�ivisen kannustavassa

hengessä.

Lahden yleiskaavan 2025 ehdotus esitel�in julkises�

helmikuussa. Se kirvoi� 34 lausuntoa ja 55 mielipide�ä,

jotka esitellään tarkennetun ehdotuksen kanssa kaupun‐

ginhallitukselle toukokuussa. – Tavoi�eena on, e�ä

kaupunginvaltuusto hyväksyy silloin yleiskaavaehdotuk‐

sen.

Karvinen‐Jussilaisen mukaan toteutukseen tähtäävä

asemakaavatasoinen tarkastelu päästään käynnistämään,

yleiskaavan saatua lainvoiman.

vetovoima

LNiemen alueen kehi�ämis‐ ja suunni�elutyö kansainväli‐

sen cleantech‐alan keski�ymän rakentamiseksi jatkuu

vastedeskin määrä�etoises�. Lähtökohtana on Lahden

alueen elinkeino‐ ja kilpailukykystrategia, jossa Niemen

laakso nähdään tärkeänä ympäristö‐ ja muotoiluliiketoi‐

minnan ympäristönä.

– Asemakaavoituksen ja konkree�sten muutosten

aikataulu puolestaan riippuu mm. maanomistuksesta.

Käynnistämme myös yleiskaavan tarkistamisen esille

nousevien tarpeiden pohjalta.

Vesijärven rannalla sijaitsevasta Niemen laaksosta kehitetään

kansainvälistä ympäristö‐ ja muotoiluliiketoiminnan keskittymää,

joka vetää puoleensa huippuyritysten ohella myös opiskelijoita ja

tutkijoita. Lahden tiede‐ ja yrityspuisto toimii alueen ytimessä.

Niemen laakson

Lahden keskustan kupeessa sijaitsevasta Niemen laaksosta kasvaa

kansainvälistä kärkeä tavoi�eleva yritystoiminnan, tutkimuksen ja

koulutuksen keski�ymä, mikäli rohkeat visiot toteutuvat.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

13

POSITIIVINEN ILMAPIIRI KEHITTÄMISELLE

Kaupunginarkkiteh� lue�elee Niemen vahvuuksiksi paitsi hienon sijainnin

Vesijärven rannalla myös alueella jo nyt toimivat tunnetut teollisuusyritykset

sekä siellä tapahtuvan tutkimuksen ja koulutuksen.

– Ehkä merki�ävin voimavara on si�enkin selväs� nähtävissä oleva

kehi�ämisen ja yhteistyön hyvä ilmapiiri.

Myös Lahden kaupungin tahto�la näkyy kaavassa. – Kaupungin kasvua ja

kehitystä ohjaava strategia ja eri ohjelmat ovat vaiku�aneet vahvas�

yleiskaavan tavoi�eisiin. Uudet työpaikka‐alueet halutaan keski�ää hyvien

liikenneyhteyksien varteen.

En�sellä teollisuusalueella voidaan myös tutkia vanhojen rakennusten

käy�ötarkoitusta mm. asumisen näkökulmasta.

– Yleiskaavan mukainen �ivis yhdyskuntarakenne, viihtyisä elinympäristö

sekä hyvät virkistysmahdollisuudet ovat tärkeä osa alueen yritysten ja

organisaa�oiden kilpailukykyä, Anne Karvinen‐Jussilainen korostaa.

– Lahdella on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda

Niemen alueesta nykyistä merki�ävämpi kansain‐

välinen muotoilun ja ympäristöliiketoiminnan

osaamiskeski�ymä, joka vahvistaisi koko pohjoisen

Lahden kiinnostavuu�a. Tähän mennessä panostus

on suunna�u eteläiseen osaan kaupunkia, nyt on

sopiva aika paino�aa pohjoista, kehi�ämistyöryh‐

män puheenjohtaja Seppo Vikström muistu�aa.

Isku‐Yhtymän hallituksen puheenjohtajana

toimivan Vikströmin ohella käy�äjätarpeita

selvi�ävä työryhmä koostuu alueen teollisuusyri‐

tysten sekä kaupungin ja opetusalan edustajista.

Niemen kehi�ämistyötä ovat vauhdi�amassa

Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Pol�mo

Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Kylmälä, Sinuhe Ky:n

Kari‐Ma� Valtari sekä Lahden Amma�korkea‐

koulun rehtorina kesäkuussa aloi�ava Ou�

Kallioinen.

Maakunnan kasvun veturiksi

Yksi alueen valteista on keskeinen sijain�

Vesijärven rannalla, mikä on omiaan lisäämään

paikan vetovoimaisuu�a ja viihtyisyy�ä yritysten ja

asukkaiden näkökulmasta. – Vesijärvi palvelee

osaltaan ympäristöalan tutkimusta ja koulutusta,

Vikström muistu�aa ja vii�aa käynnissä olevaan

Vesijärvi‐projek�in.

Kehi�ämistyöryhmä on nostanut lähitulevai‐

suuden haasteina esille mm. julkisen liikenteen ja

palveluiden parantamisen. – Alueella sijaitseva

rauta�e tulisi nähdä mahdollisuutena, eikä

hai�ana, puheenjohtaja ehdo�aa.

Teollisuuden perinteet leimaavat Lahtea

posi�ivisella tavalla. – Lah� on edelleen myös

duunareiden kaupunki. Teollisuuden toimintaedel‐

lytysten turvaaminen tukee koko maakunnan

intressejä. Siksi Niemen alue�a ei myöskään saisi

pyhi�ää pelkästään asumiselle, Vikström toteaa.

– Asumisen ja yritysten rajapinta pitää jatkossa

huomioida niin, e�ei näiden välille synny intressi‐

ris�riitoja.

Myös Pol�mo Oy:n toimitusjohtaja Ilkka

Kylmälä odo�aa alueen vetävän puoleensa uusia

yri�äjiä, jotka kykenevät synny�ämään korkeam‐

man osaamisen työpaikkoja. Kasvavat työmahdolli‐

suudet houku�elevat Lahteen koulute�ua väkeä.

– Yleisilmeen koho�aminen au�aa alue�a

profiloitumaan kiinnostavana kohteena, joka

tälläkään hetkellä ei ole mikään peräkylä, Kylmälä

luonneh�i.

Miksi Niemestä kannattaa rakentaa innovaatiokeskittymä, alueen kehittämistyöryhmän edustajat?KASVAA

Teksti Pirjo Kuisma Kuva Ramboll Finland Oy

mpäristöliiketoiminnasta on

kasvamassa Lahden alueelle

strateginen kilpailukykytekijä ja

osaamisen kärki, joka vetää

puoleensa uusia kehi�yviä yrityksiä,

oppilaitoksia ja tekee kaupungista erityisen

houku�elevan asuin‐, työ‐ ja opiskelupaikan,

Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja

Markku Moilanen arvioi.

Lahden �ede‐ ja yrityspuistolla on

Moilasen mukaan keskeinen rooli suomalai‐

sen cleantech‐osaamisen tunne�uuden

kasva�amisessa ja verkostojen rakentamises‐

sa maailmalla.

– Puhtaan teknologian keski�ymä on

Lahdelle verraton val�, joka kanna�aa

nostaa vieläkin laajempaan kansainväliseen

�etoisuuteen. Onnistumisen kierre on saatu

käyn�in, mu�a työ on vasta alussa.

LISÄÄ TUTKIMUSTA

Kiinteä yritysten ja oppilaitosten välinen

yhteistyö luo Moilasen mukaan edellytykset

kansainvälisen huippututkimuksen sijoi�umi‐

selle Lahteen. Hän pitää tärkeänä, e�ä

Helsingin yliopisto, Aalto‐yliopisto ja

Lappeenrannan teknillinen yliopisto kuuluvat

yhteistyöverkostoon.

”HYVÄ KIERRE ” KÄYNNISTYNYT

Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen:

Ramboll Finland kokosi Lahden alueen toimintonsa saman katon alle.

Lah� Cleantech Parkin suurimmalla vuokralaisella on käytössään mm.

huippuluokan laboratorio�lat vastavalmistuneessa laajennusosassa.

Lahden alueen amma�korkeakoulujen

sijoi�uminen alueelle loisi nykyistä monipuo‐

lisemman kampuksen, jossa opiskelijat,

ope�ajat ja yritykset tutustuisivat luontevas�

toisiinsa.

– Yhdessä tekeminen ja mahdollisuudet

kohtaamisiin luovat erinomaiset edellytykset

maailmanluokan innovaa�oille, Moilanen

korostaa.

Rambollilla itsellään on pitkät perinteet

ak�ivisesta, mm. EU‐rahoituksen turvin

tehtävästä tutkimus‐ ja tuotekehitysyhteis‐

työstä oppilaitosten kanssa, jonka toivotaan

jatkuvan.

– Opiskelijat saavat alueella toimivista

yrityksistä harjoi�elu‐ ja lopputyöpaikkoja

sekä vakituisen työpaikan opiskelujen

pääty�yä. Yrityksille tämäntyyppinen

yhteistyö merkitsee mahdollisuu�a

rekrytoida osaavaa työvoimaa ja kasva�aa

posi�ivista työnantajakuvaa.

Y

KASVUN YMPÄRISTÖ

14

Saumaton yhteistyö cleantech-alan yritysten ja tutkijoiden välillä luo edellytykset maailman luokan innovaatioille.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

15

VALMIINA LENTOON

Moilanen pitää Lah� Cleantech Parkia

otollisena toimintaympäristönä Rambollin

kaltaiselle kansainväliselle asiantun�jayrityk‐

selle, jonka infrastruktuurin, rakentamisen

sekä vesi‐ ympäristöalaan keski�yvässä

liiketoiminnassa korostuvat kestävä kehitys ja

ympäristökonsultoin�.

Suomen suurin ympäristölaboratorio

Ramboll Analy�cs sai uudesta uudisraken‐

nuksesta käy�öönsä toiveidensa mukaan

suunnitellun kerroksen. Tarkkuu�a vaa�via

analyysi‐, testaus‐ ja mi�auspalveluja

tarjoava laboratorio tekee mm. uraauurtavaa

työtä hiilidioksidin talteeno�oprojek�ssa

yhteistyössä Statoilin kanssa.

Moilanen sanoo Rambollin toimivan mielel‐

lään veturiyrityksenä Lah� Cleantech Parkin

kehi�ämisessä yhteistyössä Lahden �ede‐ ja

yrityspuiston rinnalla, mu�a toivoo Niemen

alueen jatkossa vetävän puoleensa laajan

kirjon vireitä kasvuyrityksiä.

Hän kohdistaa katseensa �etotekniikka‐

ja elektroniikka‐alaan. – Kansainvälisen tason

cleantech‐klusterin synny�äminen Lahteen

edelly�ää monipuolista liiketoimintaa.

Cleantech‐alue tarjoaa mielenkiintoisia

mahdollisuuksia mm. ICT‐teknologian

innovaa�oille, Moilanen muistu�aa.

Pohjoismaiden suurin

ympäristöteknologiakeskus

D‐rakennus valmistui toukokuussa 2012

Lahden modernein toimistotalo

uu�a �laa 9630 m² viidessä kerroksessa

300 laadukasta työpiste�ä

laboratorio‐ ja tutkimus�loja

samalla ton�lla 10 % koko Lahden

toimi�loista

Täyden palvelun

innovaa�oympäristö

erikokoisia neuvo�elu�loja

mahdollisuus verkostoitumiseen

�etotekniikkatuki

laaja ympäristöalan kirjasto

kokous‐ ja tapahtumapalvelut

ravintola, catering

kiinteistöhuolto, var�oin�,

kulunvalvonta

aulapalvelut ja infopiste

LAHTI CLEANTECH PARK

KASVUN YMPÄRISTÖ

16

Tekstit Pekka Laakso

arkoituksemme on jatkaa opinnäytetöiden tekijöiden väli�ä‐

mistä alueen yrityksiin. Tämä on yksi tapa, jonka avulla

pystymme �ivistämään korkeakoulujen ja yritysten välistä

yhteistyötä, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Ekholm Lahden �ede‐ ja

yrityspuistosta.

LIITETÄÄN LIIKETOIMINTAAN

LTYP on linkkinä yritysten ja korkeakoulujen välillä. LTYP sitoo yhteen

korkeakoulujen �eteellisiä tavoi�eita ja opinnäytetöitä tee�ävien

yritysten liiketoiminnallisia vaa�muksia. Esa Ekholm toteaa, e�ä LTYP

voi innovoidessaan asiakasyritystensä kanssa tarjota jatkoselvitysten

tekemistä myös opinnäytetöinä. Monessa yrityksessä muhii koko ajan

teemoja, joihin ei ennätetä paneutua. Opinnäytetöiden aihioita voi

vinkata Lahden �ede‐ ja yrityspuistolle.

Ekholm tuumii, e�ä hyvin ohja�una yritykset saavat selvite�yä

jonkin uuden asian lähtö�etoja. – Silloin kun asialla ei ole kiire, hän

lisää. Opinnäytetyöt valmistuvat opiskelijan aikataulun mukaan

– ja tämä aikataulu ei väl�ämä�ä noudata yrityksen liiketoiminnan

rytmiä.

Opinnäytetyöt tuo�avat

Lahden �ede‐ ja yrityspuiston (LTYP) palkkalistoilla on ollut useita opinnäytetyön tekijöitä.

Diplomityöt ja insinöörityöt on tehty alueen yritysten lähtökohdista ja ne ovat käsitelleet

mm. Päijät‐Hämeen materiaalivirtoja, kuten energiajäte�ä, rakennusjäte�ä ja biomateriaaleja.

T

LISÄÄ TIETOA ALUEEN YRITYKSILLE

– Voisimme olla linkkinä oppilastöiden tee�ämisessä nykyistä enem‐

mänkin, sillä siten opiskelijoille saadaan tarjo�ua asiakkaidemme

liiketoimintaan lii�yviä aiheita. On �etenkin yritysten ak�ivisuudesta

kiinni, kuinka hyvin korkeakouluissa olevaa �etoa saadaan tuotua

liiketoimintaan.

EDULLISTA YRITYKSILLE

Ekholm toivoisi, e�ä myös pienet yritykset innostuisivat tee�ämään

opinnäytetöitä. Myös yritysryhmä voi tee�ää opinnäytetyön.

– Esimerkiksi insinöörityön tee�äminen on yritykselle varsin edullista.

Vaikka rahaa ei juuri tarvitakaan, niin yrityksestä on kuitenkin löydy�ä‐

vä henkilö, joka opastaa ja ohjaa opinnäytetyön tekijää. Siten lopputu‐

los osuu yrityksen tarpeisiin. Samalla yritykset voivat arvioida, olisiko

opinnäytetyön tekijä sopiva vaikka jatkuvaan työsuhteeseen.

Esa Ekholm arvioi, e�ä LTYP voisi vuosi�ain avustaa toteutusta‐

vasta riippuen 5–10 opinnäytetyön tekemisessä. LTYP voi tukea niitä

projekteistaan, mu�a edelly�ää, e�ä yritykset kustantavat osan

kuluista itse ja e�ä työt lii�yvät LTYP:n keskeisiin alueisiin eli

ympäristöteknologiaan ja muotoiluun.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

17

nni Heino teki diplomityönsä Lahden �ede‐ ja

yrityspuiston palkkaamana Lah� Energian �loissa ja

Lah� Energian tavoi�eita toteu�aen. – Opiskelen

ympäristötekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistos‐

sa. Päädyin Lahteen, kun näin ilmoituksen yliopistolla, kertoo

Heino.

Heino on kerännyt diplomityöhönsä runsaas� �etoa

mm. Saksan kierrätyspol�oainemarkkinoista. – Saksassa asuu

80 miljoonaa ihmistä. Erilaista kierrätyspol�oainemateriaalia

on siten moninkertainen määrä Suomeen verra�una. Myös

kierrätyspol�oaineiden käy�ö on monipuolisempaa kuin

Suomessa.

Lah� Energian kiinnostus kierrätyspol�oainemarkkinoi‐

hin juontuu Kymijärven uuteen voimalaitokseen. Voimalaitos

on ensimmäinen, joka käy�ää energialähteenään pelkästään

kierrätyspol�oaine�a. Heinon diplomityöstä Lah� Energia sai

�etoa Euroopan �lanteesta, muun muassa siitä, onko

kierrätys‐pol�oaineen käy�ö muualla pidemmällä kuin

Suomessa.

Keski‐Euroopassa kierrätyspol�oaineen valmistuksella

on Suomea pidemmät perinteet, joten diplomityöstä saa�in

uu�a �etoa etenkin muualla käyte�ävästä laitetekniikasta.

Diplomityöstä selvisi myös, e�ä uusi Kymijärvi II on ainutlaa‐

tuinen voimalaitos. Samanlaista kierrätyspol�oaineen

käy�äjää ei tuore Euroopan �lanne�a kartoi�anut

diplomityökään löytänyt.

Lah� Energia Oy tee�ää vuosi�ain useita opinnäytetöi‐

tä, joten niiden ohjaaminen on muodostunut jo ru�iniksi.

– Meille on tärkeää, e�ä opinnäytetyöt palvelevat mahdolli‐

simman hyvin liiketoimintaamme, sanoo Haverinen.

Diplomityö kartoi�

– Meille on etua, e�ä saamme teete�yä

tarpeisiimme laajoja yleiskatsauksia. Niitä kun ei työn

ohessa ennätä tehdä, sanoo energiajohtaja Johanna

Haverinen Lah� Energia Oy:stä. Lah� Energia sai

lisä�etoa kierrätyspol�oaineiden markkinoista ja

käytöstä Anni Heinon Lahden �ede‐ ja yrityspuiston

tuella tekemästä diplomityöstä "Kierrätyspol�oaine‐

markkinat Euroopassa".

A

Euroopan tilannetta

ahden Kujalan jätekeskuksessa ote�in käy�öön

energia‐ ja puujä�een käsi�elylaitos vuoden

2011 marraskuussa. Murskauslaitos Murrelle on

selkeä �laus Lahdessa. Jä�eistä valmiste�avan

pol�oaineen kysyntä tulee kasvamaan Lah� Energia

Oy:n uuden Kymijärvi II voimalaitoksen ansiosta.

MURREssa on muovi‐ ja kuitupitoisille sekä

puuperäisille materiaaleille omat käsi�elylinjat, jolloin

jakeet pystytään prosessoimaan op�maalises� ja

lopputuo�eille saadaan paras mahdollinen arvo.

Julkisen kilpailutuksen kau�a laitoksen toimi�ajaksi

Lvalikoitui raumalaisen BMH Technology

Oy:n. Hankinnassa painote�in

lai�eistojen energiatehokkuu�a ja

alhaisia huoltokustannuksia. Linjastojen

yhteinen kapasitee� on noin 40 000

tonnia vuodessa.

– Uusi rakennukseen sijoi�uva

käsi�elylaitos mahdollistaa nykyistä

pienemmät pölypäästöt ja laadukkaat

lopputuo�eet, toteaa PHJ:n toimitusjoh‐

taja Tuula Honkanen.

Murre vauhdittaa jätteen

hyötykäyttöä Lahdessa

KASVUN YMPÄRISTÖ

18

Kuvassa Eero Pekkola, Päivi Leiwo

ja Mari Pantsar‐Kallio.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

19

Teksti Leena Filpus

ilonin toimitusjohtajan Eero Pekkolan ei

tarvitse kursailla yhtään, kun hän kertoo

miten ylpeitä oilonilaiset ovat yh�ön

menestyksestä. Syytäkin on 50‐vuo�aalla perheyri‐

tyksellä.

Yritys elää valtavan kasvun aikaa. Liikevaihto

on lähes kaksinkertaistunut parissa vuodessa 70

miljoonaan euroon. Sen palveluksessa on noin 350

henkeä ja Lahden, Hollolan ja Kiinan Wuxissa

sijaisevien tuotantolaitosten lisäksi sillä on myyn‐

�yh�öitä Saksassa, Venäjällä ja Kiinassa ja edustajia

ympäri maailmaa.

Öljypol�milla aloi�anut konepaja on kehi�ynyt

innova�iviseksi cleantech‐yritykseksi. Se valmistaa

nykyään myös kaasu‐ ja yhdistelmäpol�mia sekä

erilaisia hybridi‐lämmitysratkaisuja kuten maaläm‐

pöpumppujen ja aurinkolämpökeräimien yhdistel‐

miä.

– On ollut jo pitkään selvää, e�emme voi

kasvaa vain perinteisiin energian tuotantotapoihin

keski�ymällä. Siksi haluamme kehi�ää ympäristöys‐

tävällisempiä vaihtoehtoja ja satsaamme tuotekehi‐

tykseen noin 7 prosen�a liikevaihdosta, Eero

Pekkola sanoo.

Oilon on Lahden �ede‐ ja yrityspuiston

uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin

suurin käy�äjä. Yh�ö tutkii muun muassa

pol�amisessa syntyvien päästöjen alentamista,

energiatehokkuu�a ja uusiutuvia energianlähteitä.

– Uusinta uu�a on puusta kuiva�slaamalla

saatava pyrolyysiöljy. Sillä voi korvata raskasöljyn

lähes yksi yhteen esimerkiksi kaukolämmöntuotan‐

nossa pelkällä pol�men vaihdolla.

Suomeen valmistuu tänä vuonna yksi ja ensi

vuonna kolme pyrolyysiä valmistavaa laitosta.

Markkinoille mahtuisi useampi kymmenen.

Öljypol�mistaan tunne�u perinteinen konepaja on

kehi�ynyt monipuoliseksi ympäristöalan viejäksi.

Lahtelaisyritys on teknologioillaan jo Kiinan kolmen

suurimman toimijan joukossa.

O

Oilon raudasta ratkaisuihin

Neuvottelutaidot ratkaisevat

Oilon on lähtenyt rohkeas� viemään osaamistaan

maailmalle.

– Neuvo�elutaitoa tarvitaan. Pienemmän

toimijan on saatava iso vakuu�uneeksi, e�ä sillä on

tarjota edelläkävijän osaamista ja etua yhteistyöstä.

Kun yhteistyö saadaan toimimaan, bisnesmahdolli‐

suudet ovat todella suuret, Pekkola sanoo.

Yh�ö on paino�anut viennissään erityises�

BRICS‐maita.

– Aasia on meille tärkeä markkina‐alue.

Kiinassa olemme jo kolmen suurimman toimijan

joukossa teknologiallamme. Uusimpia kohteitamme

on Etelä‐Amerikka. Kehi�yvissä maissa kasvu on

huoma�avas� vauhdikkaampaa kuin Euroopassa,

Oilonin hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo

sanoo.

Tulevaisuuskin näy�ää valoisalta. Leiwo uskoo,

e�ä teollisuuden jätevirroista ja ‐vesistä pystytään

kehi�ämään energiaa ja lämpöä en�stäkin

tehokkaammin.

Suuryrityksillä on kuitenkin resurssietumatkaa.

– Meidän on keskisuurena yrityksenä koete�ava

mie�ä keinoja, joilla pysymme teknologisen

kehityksen kärjessä. Sinänsä tässä ei ole mitään

uu�a, tämän kanssa on tehty töitä jo tähänkin as�,

Päivi Leiwo sanoo.

KOMPOSTOINTILAITOKSEN RAKENTAJAKSI

Teksti Leena Filpus Kuvat Esa Ekholm

Ferroplanin loikka kuljetinvalmistajasta

KASVUN YMPÄRISTÖ

20

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

21

Projek� työllistää yli 100 henkeä, valmis laitos noin 60 henkeä.

Kapasitee�: käsi�elee 30 tonnia raakajäte�ä tunnissa eli vuodessa noin 130 000

tonnia. Tästä saadaan noin 10 prosen�a lopputuote�a eli pussite�ua

kasvumultaa. Loput jä�eet lajitellaan muihin jakeisiin.

Hankkeessa ovat mukana muun muassa orima�lalaiset Allu Finland Oy

(murskaimet) ja HTR‐Hydraulics Oy (nos�nlai�eet), lahtelainen

Penope Oy / Enerec (tuuliero�met), nastolalainen Dosetec Exact Oy

(säkityslai�eet) ja hyvinkääläinen Vimelco Oy (seulat).

Orima�lalainen Ferroplan Oy on peruste�u 1983. Kulje�nratkaisuja valmistavassa

yrityksessä työskentelee noin 55 henkeä. Sillä on valmistusyksikkö myös

Latvian Jelgavassa.

Ferroplan Oy:n kompostointilaitos Binh Duonginiin

lobalisaa�o. Siinä perimmäinen

syy siihen, e�ä kulje�nratkaisuja

valmistava Ferroplan Oy pää�

laventaa liiketoimintaansa

alihankkijasta cleantech‐alan kokonais‐

toimi�ajaksi. Orima�lalaisyh�ö toimi�aa

kompostoin�laitoksen Vietnamin Binh

Duongiin.

– Olemme aiemmin olleet mukana

vastaavanlaisissa projekteissa komponen�‐

toimi�ajana, mu�a emme näe sillä �ellä

suuria kasvun mahdollisuuksia. Koska meillä

on talon sisälläkin osaamista kokonaistoimi‐

tuksiin, pää�mme tehdä hypyn tulevaisuu‐

teen, Ferroplanin toimitusjohtaja Pen�

Patosalmi sanoo.

Mies on selväs� innoissaan projek�sta,

mu�a toppuu�elee, e�ei ponnistusta tehdä

aivan yksin. Projek�ssa on mukana alihankki‐

joina useita päijäthämäläisiä yrityksiä. Myös

Lahden �ede‐ ja yrityspuisto on avustanut

projek�n suunni�elussa. Apua tarvitaan

myös ensi keväänä, kun säkite�yä kasvumul‐

taa tuo�ava laitos valmistuu.

– Käy�ööno�oprosessi ja projek�n

luovu�aminen asiakkaalle on aina krii�nen

vaihe, Patosalmi sanoo.

Hanke kompostoin�laitoksen rakenta‐

miseksi käynnistyi 2,5 vuo�a si�en. 6,7

miljoonan euron projek�n rakennustöihin

pääs�in tämän vuoden alussa. Hanke on

Ferroplanin historian suurin yksi�äinen

kauppa.

VIENTIKLUSTERI PYÖRII

Suomella on pitkät perinteet jätealan

kehitysyhteistyöhankkeissa Vietnamissa.

Lahden �ede‐ ja yrityspuiston cleantech‐

liiketoiminnan johtaja Esa Ekholm työskenteli

Vietnamissa muun muassa Pöyryn palveluk‐

sessa jo 1990‐luvulla.

– Saimme Ferroplanin projek�in

mukaan entuudestaan tu�uja paikallisia

yhteistyökumppaneita. Sillä on suuri merkitys

hankkeen onnistumisessa.

Ekholm iloitsee siitä, e�ä Ferroplan

pääsee nyt rakentamaan referenssin, jolla

päijäthämäläistä ympäristöteknologian

osaamista voidaan myydä maailmalle. Yksin

Vietnamissa on markkinoita useammalle

vastaavanlaiselle laitokselle.

– Lahden alueella on vahva mekatroniik‐

kaklusteri ja haluamme edistää sen vien�‐

ponnisteluja. Sitä paitsi nämä ovat kaikki

pk‐yrityksiä, jotka ovat hyviä paikallisiakin

työllistäjiä, Esa Ekholm sanoo.

Ferroplanin on tarkoitus kasva�aa

jatkossakin ympäristösektorin osuu�a

liiketoiminnassaan perinteisen kulje�nvalmis‐

tuksen rinnalla.

– Meillä on selvityksen alla useita uusia

projekteja. Niiden edistäminen on aina

helpompaa, kun toimiva yritysklusteri on jo

kasassa, Pen� Patosalmi sanoo.

G

Kompostoin�laitosta Vietnamiin rakentava Ferroplan

näkee tulevaisuuden ympäristöteknologioiden

kehi�äjänä. Yritysklusterin tuella pienempikin toimija

saa jalansijaa markkinoilla.

ietarilaisen Vodokanal‐yh�ön ja Lahden �ede‐

ja yrityspuiston yhdessä perustama vesialan

osaamiskeskus on ensimmäisen toimintavuo‐

tensa aikana järjestänyt lisäkoulutusta jo yli

tuhannelle vesiasiantun�jalle.

Alan parhaiden osaajien johdolla toteute�u

koulutus on lisännyt ymmärrystä puhtaan veden ja sen

tuotantoon lii�yvien investoin�en tärkeydestä sekä

uusien teknologioiden merkityksestä.

Pääjohtaja Karmazinovin mukaan Pietarin kaupun‐

gin vesilaitoksen Vodokanalin työntekijöiden usko omaan

amma�osaamiseensa on lisäkoulutuksen ansiosta

vahvistunut. – Henkilöstöllä on nyt kasvava halu hankkia

uu�a �etoa ja into saada aikaan tuloksia, hän toteaa

tyytyväisenä.

Vodokanalin tavoi�eena on lope�aa puhdistama�o‐

mien jätevesien lasku vesistöihin puhdistusteknologiaa

uudistamalla. Saavutetut tulokset ovat jo nyt erinomai‐

sia. – Pietari puhdistaa nykyisin 94 prosen�a

jätevesistään. Toisin oli vielä 1978, kun silloinen

Leningrad laski kaikki jätevetensä Nevaan ja

Suomenlahteen, Karmazinov muistu�aa.

TAVOITTEET KORKEALLA

Onnistunu�a kehi�ämisen kierre�ä halutaan jatkaa.

Yh�ö tavoi�elee 98 prosen�n puhdistustasoa vuoteen

2016 mennessä.

– Päästäksemme näinkin korkeaan tavoi�eeseen,

meidän on toteute�ava useita tärkeitä projekteja, kuten

rakenne�ava uudet jätevedenpuhdistamot

Metallostroihin ja vede�ävä kokoojaviemäri Ohta‐joen

alueelle.

Karmazinov huomau�aa, e�ei jätevesien

puhdistuksessa ratkaise pelkästään puhdistetun veden

määrä, myös laatuun on kiinnite�ävä huomiota.

– Pietari on kesästä 2011 alkaen täy�änyt täysimääräi‐

ses� Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission

suositukset, joiden mukaan kaupungin jätevesien

fosforipitoisuus ei saa yli�ää arvoa 0,5 mg/l.

– Seuraava haaste koskee puhdistetun jäteveden

desinfioin�a, jota jo nyt tehdään muutamilla puhdista‐

moilla, mu�a ei suinkaan kaikilla.

Karmazinov korostaa, e�ä vesialan osaamiskeskuk‐

sella on tärkeä rooli näiden haasteiden ratkaisemisessa,

sillä keskuksessa syntyy arvokasta �edon ja kokemusten

vaihtoa.

PUHTAAN VEDEN PUOLESTA

Vesialan osaamiskeskus Pietarissa pääsi onnistuneeseen alkuun

Pietarin vesilaitoksen �loissa toimiva kansainvälinen

vesialan osaamiskeskus saa myönteistä palaute�a

sen järjestämiin opintoseminaareihin osallistuneilta.

Vodokanal‐yh�ön pääjohtaja Felix Karmazinov

korostaa keskuksen tärkeää roolia alan

amma�osaamisen vahvistamisessa.

P

KASVUN YMPÄRISTÖ

22

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

23

ienten ja keskisuurten yritysten menestyminen maailmalla vaa�i en�stä

�iviimpää yhteistyötä yritysten kesken, mu�a myös julkisen sektorin kanssa.

Galvatek onkin loistava esimerkki uuden toimintatavan voimasta.

Galvatek suunni�elee ja toimi�aa automa�soituja lentokonemoo�oreiden

puhdistuslaitoksia sekä pinta‐ ja vedenkäsi�elylaitoksia. Suomalaisella osaamisella

on maailmanmarkkinoilla merki�äviä mahdollisuuksia. Siihen uskoo myös Galvatekin

toimitusjohtaja Ulf Pråhl.

– Toimimme ilmailuliiketoiminnan niche‐alalla, jossa suurin kasvupoten�aali on

Kiinassa ja In�assa. Niissä on oste�u viime vuosina paljon lentokoneita, mu�a infra

ei ole vielä rakenne�u. Haluamme olla kehityksessä hyvissä ajoin mukana lanseeraa‐

massa omaa konsep�amme, toteaa Ulf Pråhl.

Galvatek toteu� syvällisen liiketoiminta‐analyysin Lahden �ede‐ ja yrityspuiston

Jyrki Rautkiven ja Ka� Tuomisen johdolla.

– Tarkennamme sen pohjalta toimintatapojamme vastaamaan kasvusuunnitelmiam‐

me. Liiketoimintakehi�äjä Ka� Tuominen on ollut oikea priimusmoo�ori kokonaisval‐

taisen liiketoiminnan kehi�ämisessä , kii�elee Pråhl.

Maailmalla kumppanit ovat tärkeitä

Lahden �ede‐ ja yrityspuisto on rakentanut lahtelaisten Galvatekin ja Finnsonicin

ympärille ilmailualan vien�klusteria. Galvatekin lähitulevaisuuden keskeisenä

tavoi�eena on kasva�aa sekä kansallista e�ä kansainvälistä toimijaverkostoa.

– Yhdessä tarjoamme todellista lisäarvoa asiakkaille, jotka ostavat puhdistuslai‐

tokset täysin uutena. Esimerkiksi Finnsonic tarjoaa muun muassa FPI‐tekniikkaa ja

laakerinpesua samassa �lassa meidän tuo�eidemme rinnalla, kertoo Pråhl.

Tähän mennessä Singapore ja Hongkong ovat olleet Galvatekille hyvää markki‐

na‐alue�a. Yritys on ollut ak�ivinen myös Lähi‐idässä. Eurooppa puolestaan

näy�elee kokonaisuudessa suhteellisen pientä roolia, sillä siellä hankinnat ovat

enemmän korjausinvestointeja. Nyt katse on suunna�u en�stä tarkemmin Kiinan

markkinoille.

– Ehdoton edellytys Kiinan valloituksen onnistumiselle on löytää paikallinen

yhteistyöpartneri, jolla on oikeat kontak�t, joka �etää missä tapahtuu ja kuka asioista

pää�ää, toteaa Ulf Pråhl ja jatkaa: Lahden �ede‐ ja yrityspuisto hakee parhaillaan

yhteistyökumppaneita meille Kiinasta, minkä lisäksi he au�oivat löytämään

rahoituskanavia viennin kehi�ämiselle ja sisäisiin kehityshankkeisiin.

Galvatek tähtää

Ko�mainen talouskasvu ei enää voi rakentua muutaman suuryritysten

varaan. Tarvitsemme paljon nykyistä enemmän pieniä ja keskisuuria

yrityksiä, jotka haluavat kasvaa ja kansainvälistyä. Maailmalla on monia

megatrendejä, kuten Aasian talouskasvu, ilmastonmuutos ja globalisaa�o,

jotka kaikki avaavat ko�maisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Galvatek

panostaa kansainvälistymiseen ja kasvuun yhdessä Lahden �ede‐ ja

yrityspuiston kanssa.

VAIKUTTAVIA HANKKEITA

Vodokanal on parantanut jätevesien

puhdistuksen laatua suurin harppauksin

kuluneen vuosikymmenen aikana.

Kansainvälises� merki�ävä ympäristöpro‐

jek� oli vuonna 2005 rakenne�u

lounainen jätevedenpuhdistamo, jonka

perustamisessa käyte�in uudenlaista

toteutustapaa yhdistämällä val�on ja

yksityisen sektorin osaaminen.

Nevan, Suomenlahden ja Itämeren

noin 80 miljoonan kuu�on jätemääristä

vapau�anut pääkokoojaviemärin jatko‐

osa Pietarin pohjoisosassa on puolestaan

viime vuosien suurin uudistus.

– Kyseessä on teknologialtaan

ainutlaatuinen ratkaisu tunneleineen ja

kymmenine kuiluineen, jotka yhdistävät

kilometrei�äin pienempiä mikrotunnelei‐

ta, Karmazinov kertoo.

Systemaa�nen työ jatkuu. Tänä

vuonna suorat jätevesiputket liitetään

kokoojaviemäriin ja ensi vuonna käynnis‐

tetään jätevesien säännöstely‐yksikkö.

Kyseessä on 90 metrin syvyydessä

toimiva tehokas pumppaamo, joka

säätelee jätevesien virtausnopeu�a

kokoojaviemärissä ja estää näin tunnelei‐

den lie�ymisen.

YHTEISTYÖ TIIVISTYI

Pääjohtaja Felix Karmazinov arvostaa

reilun parinkymmenen vuoden ajan

tehtyä yhteistyötä Suomen ympäristömi‐

nisteriön, John Nurmisen Sää�ön sekä

lukuisten suomalaisyritysten kanssa.

Kansainvälisen vesialan osaamiskes‐

kuksen perustaminen nos� suhteet

uudelle tasolle. Koko Itämeren alueen

pitkäaikaista kehitystä vahvistava keskus

toimii vesiasiantun�joiden kohtaamis‐

paikkana, joka kokoaa alan ihmisiä yhteen

Venäjän, Suomen ja pohjoisen ulo�uvuu‐

den alueilta.

Vodokanalin asiantun�joille avautuu

tänä vuonna mahdollisuus vierailla alan

parhaissa laitoksissa Suomen ohella

Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa

ja Ranskassa.

– Lahden �ede‐ ja yrityspuiston

kanssa tehtävä �ivis yhteistyö au�aa

keskustamme uudistumaan. Tieteelliset

seminaarit, konferenssit, laboratoriotyöt

sekä opiskelijoille järjestetyt luennot

vahvistavat alan asiantun�joiden

mo�vaa�ota. Ilman osaavaa ja koulutet‐

tua henkilöstöä menestystä ei voi

saavu�aa.

P

KIINAN MARKKINOILLE

oimitusjohtaja Aki Luukkainen on

saapunut kahdeksan kasvuyrityk‐

sen avainhenkilön kanssa

Energonissa järjeste�yyn ”How to

A�ract Investors” ‐seminaariin, jossa

perehdytään huippuasiantun�joiden johdolla

h‐hetkeen, eli kohtaamaan kansainvälisiä

sijoi�ajia Cleantech Venture Day

‐tapahtumassa.

Vaikka Luukkainen on kokenut myynnin

ja markkinoinnin amma�lainen, hän

kuuntelee tanskalaisen tohtori Uffe

Bundgaard‐Joergensenin päivän kestävää

tehokoulutusta tarkalla korvalla.

Kansainvälises� arvoste�u luennoitsija

muistu�aa, e�ä sijoi�ajia kiinnostaa tavata

koko �imi, vakuu�ua sen osaamisesta sekä

kyvystä kehi�ää tuo�eesta myös seuraava

sukupolvi. Oikeantyyppisen �imin painoarvo

sijoituspäätökseen on hänen kokemuksensa

mukaan keskeinen.

– Uffen näkemys �imiin kuuluvien erilaisista

rooleista ja vahvuuksista sekä henkilöstön

kehi�ämistarpeesta antoi paljon ajateltavaa,

Luukkainen vahvistaa.

Hän aikoo neuvoista huolima�a edustaa

yh�ötään Cleantech Venture Day'ssa yksin,

sillä pieni yritys elää kiireisintä vaihe�aan.

Ydin�imi, johon kuuluvat keksinnön isä,

arkkiteh� Heikki Paakkinen, hänen teknolo‐

giajohtajana toimiva veljensä, DI An�

Paakkinen ja projek�johtaja Timo Lo�,

keski�yvät intensiivises� lai�een

testaukseen.

Heidän lisäkseen vuonna 2008

peruste�u Wello työllistää seitsemän

amma�laista, jotka yhdessä tuovat �imiin

monipuolises� �etämystä ja

innova�ivisuu�a. Oikeaa asenne�a ja intoa

henkii myös kyky hahmo�aa isoja koko‐

naisuuksia ja tahto saa�aa asiat loppuun.

– Matalassa organisaa�ossa koko

henkilöstöllä on suuri merkitys, Luukkainen

korostaa.

Ydinosaaminen

kiinnostavasti esille

Uffe Bundgaard‐Joergensen pa�staa aloi�avia

yrityksiä kiinni�ämään huomiota liiketoimin‐

tasuunnitelman monipuoliseen sisältöön ja

tarkastelemaan sen yksityiskoh�a ulkopuoli‐

sen silmin. Budje� ja riskianalyysit on syytä

valmistella huolella, tarvi�aessa asiantun�ja‐

voimin.

Hän muistu�aa, e�ä sijoi�ajat arvioivat

osataanko yrityksissä analysoida asiakkaiden

ostokäy�äytymisen lähtökohdat sekä palvella

asiakkaiden ja loppukäy�äjien tarpeita.

Kansainvälisille sijoi�ajille suunnatussa

yritysesi�elyssä Luukkainen aikookin korostaa

paitsi yh�ön aaltoenergiaa keräävän ratkaisun

ainutlaatuisuu�a myös markkinoiden suurta

poten�aalia mahdollisimman ka�avas�.

Ympäristö�etoisuuden kasvu eri puolilla

maailmaa tarjoaa aaltovoimasta sähköä

tuo�avalle Wellon Pingviinille merki�äviä

mahdollisuuksia. Ratkaisu on helpos�

asenne�ava, äänetön ja istuu maisemaan

elee�ömäs�.

Kaupallistamista tukee tuo�een

yksinkertainen ja kestävä rakenne sekä

KASVUN YMPÄRISTÖ

24

Tekstit Pirjo Kuisma

Aaltovoimaa hyödyntävää teknologiaa kehi�ävä

Wello Oy on valmiina kansainväliseen läpimurtoon.

Tuo�een kaupallistaminen edelly�ää lisää kasvurahaa.

T

Kasvun eväitä SIJOITTAJILTA

Cleantech Venture Day sujui hyvin. Toimitusjohtaja Aki Luukkainen

suunnittelee käyttävänsä osan tulevasta lisärahoituksesta Wellon

aaltoenergiaratkaisun kansainväliseen markkinointiin.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

25

alhaiset hankinta‐ ja käy�ökustannuk‐

set. Pingviinin valmistaminen onnistuu

nykyisillä prosesseilla useimmilta

laivatelakoilta.

Haasteena Luukkainen näkee

yh�ön usko�avuuden rakentamisen.

– Päämarkkinat sijaitsevat tällä hetkellä

UK:ssa. Sieltä katso�una Suomi sijaitsee

melko kaukana, eikä tällä ole juuri

aaltojakaan.

Tarve Pingviinin tyyppiselle

puhtaan teknologian innovaa�olle on

sekä loppuasiakkaiden e�ä yhteiskun‐

nan osalta selväs� nähtävissä.

– Aaltoenergiaan investoidaan

vuoteen 2050 mennessä nykyisten

arvioiden mukaan yli 450 miljardia

euroa. Pelkästään Yhdysvalloissa

pohditaan, e�ä 15 prosen�a sähköstä

voitaisiin tuo�aa aaltovoimalla vuoteen

2030 mennessä.

Haussa kokenut sijoittaja

Uuden venture‐rahoituksen turvin

Wello aikoo tavoitella asiakkaikseen

energiayh�öitä, aluksi Länsi‐Euroopasta

ja myöhemmin Yhdysvalloista,

Australiasta, Japanista ja Aasiasta. Rima

on asete�u kunnianhimoisen korkealle.

– Tähtäämme 100 miljoonan euron

liikevaihtoon vuoteen 2020 mennessä.

Tutkimus‐ ja kehitystyö jatkuvat

posi�ivisessa vireessä. Nykyistä

täysimi�aista laite�a testataan sen

suorituskyvyn op�moimiseksi.

Aaltovoimapuistoja aiotaan rakentaa

vaihei�ain yhdessä energiayh�öiden

kanssa.

Wellon nykyiset rahoi�ajat ovat

osallistuneet ak�ivises� yh�ön

toimintaan hallitustyöskentelyn kau�a.

Tulevilta rahoi�ajilta Luukkainen

odo�aa mm. hyviä suhteita alan isoihin

toimijoihin.

– Kokemus uusiutuvan energian

hankkeista olisi eduksi mu�a ei

väl�ämätön.

Wello Oy Perustettu 2008

Kotipaikka Espoo

Henkilöstömäärä 10

Päätuote Wello Penguin, ”Pingviini”

Cleantech Venture Day ylitti odotuksetKuudennen kerran järjeste�y

Cleantech Venture Day kokosi

25.‐27. huh�kuuta Espooseen

ja Lahteen ennätysmäärän

pääomasijoi�ajia Pohjoismaista,

Euroopasta, Yhdysvalloista ja

Kiinasta ja In�asta.

T apahtuman järjestelyistä

vastannut kehityspäällikkö

Nina Harjula Lahden �ede‐ ja

yrityspuistosta hehkui tyytyväisyy�ään

onnistuneen �laisuuden johdosta.

Spontaaneja kiitoksia sateli sekä

yrityksiltä e�ä sijoi�ajilta.

Tasaises� kasvanut ympäristöalan

vaiku�ajista koostuva osallistujamäärä

nousi nyt yli 270:een. Rahoitusmahdol‐

lisuuksia saapui etsimään kaikkiaan 39

yritystä, joista kaukaisimmat tulivat

Kanadasta. Innovaa�oita tutkailevia

sijoi�ajia kokoontui paikalla 63.

– Aiemmin Cleantech Venture

Dayssa esiintyneistä 64 yrityksestä yli

60 prosen�a on kahden vuoden

kuluessa löytänyt rahoi�ajan, mitä

voidaan pitää osoituksena yritysten

korkeatasoisesta innovaa�okyvystä,

Harjula kertoo.

Lahden �ede‐ ja yrityspuisto

järjestää tapahtumaa yhdessä

Cleantech Scandinavian kanssa.

Uutta riskirahaa

tähtäimessä

Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen

esi�eli yrityksensä aaltoenergiaa

hyödyntävää innovaa�ota yhden

päivän kuluessa 15 sijoi�ajalle.

– Joukkoon mahtuivat tärkeimmät

pelurit, hän toteaa �iviin rupeaman

jälkeen.

Jänni�ävä esiintyminen yleisön ja

kansainvälisen tuomariston edessä

sujui vakuu�avas�. Kahdeksalla

paten�lla suoja�u ja testausvaiheessa

oleva Pingviini herä� ansai�ua

kiinnostusta. Tavoi�eeksi asete�u noin

7 miljoonan euron lisärahoitus saa�aa

toteutua.

– Moni sijoi�ajista kertoi

etsineensä sopivaa aaltoenergiarat‐

kaisua maailmalta ja ilahtui huomates‐

saan, e�ä olemme jo näin pitkällä

teknologian suhteen. Se, e�ä meitä ei

vielä tunneta, ase�aa lisähaasteita

markkinoinnille, Luukkainen sanoo.

Cleantech Venturen Dayn jälkei‐

nen aika pitääkin Welloa luotsaavan

Luukkaisen kiireisenä. Tärkeä follow‐up

merkitsee jalkatyötä ja lisämateriaalien

toimi�amista. Onneksi tarvi�ava

aineisto löytyy jo valmiina.

OSKE PROGRAMME

KASVUN YMPÄRISTÖ

26

Lahden �ede‐ ja yrityspuiston asumisen osaamiskeskus on

ollut yksi valtakunnallisen hissihankkeen alullepanijoita.

Jälkiasennushissien ansiosta ikäihminenkin voi asua

kotonaan mahdollisimman pitkään.

ahden kaupungin vuonna 2008

star�aama Hissi on kiinteistön

kehi�ämistä ‐projek� on laajentumas‐

sa tämän vuoden aikana valtakunnalliseksi

hankkeeksi Lahden kokemuksia hyödyntäen.

– O�mme tavoi�eeksi rakentaa vuoteen

2013 mennessä 100 uu�a hissiä Lahteen.

L

Hissit kaikille!Teksti Leena Filpus Kuvat Konehissit Oy

Vuoden 2011 lopussa valmiina oli jo 70.

Olemme myös koonneet kaikkien

hyödynne�äväksi ne�sivuston

www.hissiin.fi, josta löytyy monipuolises�

�etoa hissiprojek�sta, sanoo kehi�ämispääl‐

likkö Vesa Ijäs Lahden �ede‐ ja yrityspuistos‐

ta.

Valtakunnallisen Hissi – esteetön Suomi 2017

‐hankkeen tavoi�eena on kaksinkertaistaa

jälkiasennushissien vuosi�aisen rakentamisen

määrä 400:aan vuoteen 2017 mennessä.

Mukaan on tarkoitus saada 18 maakuntaa.

Hanke�a koordinoi Asumisen rahoitus‐ ja

kehi�ämiskeskus ARA ja Lahden �ede‐ ja

yrityspuistossa toimiva asumisen osaamiskes‐

kus.

– ARA myöntää jälkiasennushissille

avustuksen, jonka määrä on enintään 50 %

hyväksytyistä korjauskustannuksista. Tämä on

yhteiskunnalta merki�ävä kädenojennus

omistusasujillekin. Yhden jälkiasennushissin

kustannukset ovat keskimäärin noin 150 000

euroa, kertoo ylitarkastaja Hanna Koskela

ARAsta.

Korjausrakentamista

parhaimmillaan

Hissin asentaminen vanhaan taloon on korjaus‐

rakentamista parhaimmillaan. Lähes 100 000 yli

64‐vuo�asta suomalaista asuu vähintään

kolmikerroksisessa kerrostalossa, jossa ei ole

hissiä. Kun heillä kar�uu ikää vielä lisää ja

liikkuminen vaikeutuu, omassa kodissa asuminen

ei ole enää itsestään selvää.

Ko�a korvaavaa paikkaa ei helpos� löydy.

Tavoi�eeksi onkin asete�u, e�ä en�stä

suurempi osa ikäihmisistä selviytyisi omassa

kodissaan mahdollisimman pitkään.

Palvelutalopaikat eivät sinällään ole vähenemäs‐

sä, mu�a tavoite on kehi�ää erilaisia avopalve‐

luita tukemaan itsenäistä asumista.

Asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila Lahden

kaupungin asuntotoimesta on iloinen, e�ä

paikallinen ak�ivisuus kantaa hedelmää

valtakunnallises�. Hän pa�staa kaupunkeja

asennemuutokseen.

– Estee�ömyysaja�elu ja hissi osana sitä

vaa�i edelleen markkinoin�a. Siinä mielessä

työtä on vielä paljon jäljellä, Juhanila sanoo.

Ikäihmisten asuminen on noste�u myös

hallitusohjelmassa korkealle. Ympäristö‐

ministeriö on ase�anut työryhmän, joka laa�i

ikääntyneiden asumisen kehi�ämisohjelman

vuosille 2012–2015. Ohjelmalla edistetään

hallitusohjelman mukaises� hissirakentamista ja

asuntojen korjaamista sekä parannetaan

rakennuskannan estee�ömyy�ä ja turvallisuu�a.

Lahden Niemeen valmistui keväällä 2011 kaksi matalaenergiakerrostaloa.

Lahden Talot Oy:n rakennu�aman kohteen suunni�elun käynnistyessä �ede�in,

e�ä energiatehokkuusmääräykset tulevat kiristymään. Haasteeseen halu�in vastata

ase�amalla �ukemmat tavoi�eet rakennusten suunni�elulle ja toteutukselle.

Ensimmäinen käy�övuosi on yli�änyt omistajan ja asukkai�enkin odotukset.

akennusten energialuokka A on tulosta

poikkeuksellisen laajasta hankesuun‐

ni�elusta. Yli 30 rakennusalan

asiantun�jaa vaihtoi �etojaan ja kokemuksi‐

aan ryhmässä, jonka kokosivat Lahden Talot

Oy:n kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen ja

kehi�ämispäällikkö Vesa Ijäs Lahden �ede‐ ja

yrityspuistosta.

Suunni�elutyö vei puolitoista vuo�a

erilaisten suunni�eluratkaisujen vertailun

vuoksi. Esimerkiksi maalämpökaivojen ja

aurinkokeräimien tarve oli laske�ava, koska

lämmitystavasta ei ollut kerrostalon mi�akaa‐

vassa �etoa saatavilla. Suunni�eluvalinnoissa

painote�in alhaisia pitkän aikavälin huolto‐

ja ylläpitomenoja, eikä niinkään katso�u

rakentamishetken kustannuksia.

R

Lanssikatu opettaaKuva Lahden Talot Oy

Vuoden 2011 aikana maalämpöä käyte�in

jouluun as� 56 asunnon viilentämiseen ja

vasta si�en lämmitykseen. Energiaa on

kulunut kolmasosa verrokkitaloon verra�una,

kii�elee Eero Lukkarinen. Hän laskee

investoinnin maksavan itsensä nykyhinnoilla

takaisin kahdeksassa vuodessa.

TYYTYVÄISIÄ ASUKKAITA

Asukkaille tehdyssä kyselyssä kiitosta keräsi

varsinkin sisäilman laatu, joka on myös

mi�austen mukaan parhaimmassa S1‐

luokassa. Talo sopii allergikoille, kuten oli

tavoi�eena. Lahden Talot hyödyntää jatkossa

Lanssikadun kokemuksia kaikissa rakenta‐

mishankkeissa, toteaa toimitusjohtaja Juhani

Jokelainen.

Matalaenergiakerrostalojen isoilla

parvekkeilla on merki�ävä rooli

asuntojen lämmönsäätelyssä.

Lanssikadun ratkaisuja

Maalämpö ja aurinkokeräimet

Ilmanvaihdon tehokas lämmön

talteeno�o

Kadun puoleinen julkisivu on muita

paksumpi katumelua vastaan

Yhteissauna ja terassi ka�okerroksessa.

Hissien jarrutusenergia muunnetaan

talon sähköverkkoon

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

27

KASVUN YMPÄRISTÖ

28

Teksti Merja Åkerlind

antasalo vetää puhe�a ryhmässä, joka poh�i Lahdelle elinkeinoelämää hyödy�ävää

muotoilustrategiaa. Työskentelyyn ovat aikaa irro�aneet myös Vesa Luhtanen

Luhdalta, Ismo Roponen Stalalta ja Seppo Vikström Iskulta sekä muotoiluyri�äjä

Tapio An�la.

Visio on tehdä Lahdesta Suomen kiinnostavin ja kansainvälises� kasvuhakuinen design‐

ekosysteemi.

Unelma vaa�i koulutusta, yritysyhteistyötä ja resursseja. Niinpä työryhmään kuuluvat

myös kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Ou� Kallioinen LAMK:sta sekä Lahden �ede‐ ja

yrityspuisto Oy:n (LTYP) toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo. Hämähäkkinä verkostoja punoo

muotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokannel LTYP:sta.

MISSION IMPOSSIBLE?

– Muotoilu on strateginen kysymys ja suuri mahdollisuus, �etää toimitusjohtaja Luhtanen

ja lue�elee saman �en tukun pulmia.

– Muotoilu maksaa ja sen ostaminen on vaikeaa. On vaikeata ymmärtää muotoilu

osana tuotekehitystä sekä mitata sen tuomaa lisäarvoa.

– Mikäs meidän on puhua muotoilun puolesta, jatkaa huonekalutehtailija Vikström.

Haaste on saada mukaan 200 muuta alueen yritystä, jotka hyötyisivät muotoilusta.

Muotoilulla saamme hitsauskoneemme ero�umaan massasta,

ja se sallii jopa pienen lisän hintaan, todistaa Kempin

toimitusjohtaja Anssi Rantasalo. Hän levi�ää asevelihengessä

muotoilun ilosanomaa Lahden seudun yrityksille.

R

MUOTOILULLA

LISÄARVOA

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

29

TAUDISTA EPIDEMIAKSI

Lauri Ylöstalon mielestä on aika hävi�ää muotoilusta

mys�ikka. Lahdessa on onneksi jo liikkeellä ”muotoilu‐

tau�a”, mu�a tarvi�aisiin epidemia.

Ryhmässä vallitsee yksimielisyys siitä, e�ä

Muotoiluins�tuu� tarjoaa poikkeuksellisen hyvän

lähtökohdan Lahdelle.

– Sitä pitää kehi�ää vielä kansainvälisemmäksi ja

vaiku�avammaksi, tuumii Ou� Kallioinen.

– Tarvitaan myös hyviä asiakkaita, jatkaa Riikka

Salokannel. Hän muistu�aa suurten yritysten yhdessä

synny�äneen Turkuun pohjoismai�en suurimman

muotoilutoimiston.

Salokannel on laskenut Lahdessa olevan 179 suunni�elu‐

toimistoa. Voimia yhdistäen huipputekijät voisivat saada

lisää �lauksia muualta Suomesta ja maailmalta.

Tuotantoon vies�ä on määrä viedä esimerkeillä.

Siihen Lah� on mainio, kompak� kylä, toteaa Ylöstalo.

Luhtanen muistu�aa Muotoilusää�ön puheenjohtaja‐

na isosta ongelmasta. – Olemme neljänä vuonna tukeneet

sataa kehityshanke�a ja vain muutama on valmis

avaamaan tulokset muille.

– Ehkä työtavat ja prosessin voisi julkistaa opiksi

muille?, arvelee Salokannel.

Muotoilu edelly�ää alkurahoitusta, jota pienellä tai

uudella yrityksellä harvoin on. Luhtasen mielestä muotoi‐

luseteli voisi keventää taloudellista kynnystä.

ETUA TASA-ARVOSTA

LTYP saa päävastuun muotoilustrategian toteutumisesta.

Kehitysjohtaja Salokannel o�aisi mielellään kumppanik‐

seen yritysjohtajapitoisen ohjausryhmän.

Yksi onnistumisen mi�ari olisi se, e�ä Lah� pääsisi

kansallisen muotoilustrategian veturiksi.

Kansainvälises� suomalaisilla on Rantasalon mukaan

merki�ävä kilpailuetu. Pohjoismaisessa tasa‐arvossa

kasvanut suunni�elija arvostaa käy�äjää yksilönä: hän voi

mennä jutu�amaan hitsaria tai siivoojaa toisin kuin

vaikkapa kiinalainen kollegansa.

Kempin muotoiluaskelia4. Muotoilu osaksi strategiaaOma muotoilupäällikkö, joka

kuuluu innovaa�on, tutkimuksen

ja tuotekehi�elyn johtoryhmään.

Muotoilu on kiinteä osa brändiä.

Se ei ole pelkkää ulkonäköä, vaan

esimerkiksi käyte�ävyy�ä ja

ergonomiaa.

Asiakkailta hankitaan systemaa�ses�

palaute�a eri puolilta maailmaa

muun muassa hitsaajia jutu�amalla

ja hitsausta havainnoimalla.

1. HavahtuminenEnsivaikutelma onkin kaupassa

tärkeä! Asiakkaat kyselevät,

miksi kone on aina harmaa.

2. Yhteistyö

Muotoiluinstituutin kanssaMuutosjohtaminen on

pikkuhiljaa alkanut.

3. Oman muotoilijan

palkkaaminenSi�emmin vaihteleva määrä

omia muotoilijoita ja

alihankintaa toimistoilta.

Kuvissa vasemmalta oikealle: Seppo Vikström, Vesa Luhtanen, Ou� Kallioinen, Riikka Salokannel, Lauri Ylöstalo

KASVUN YMPÄRISTÖ

30

www.cleandesigncenter.fi

Teksti Merja Åkerlind

yvä paikka, mu�a etsii vielä

muotoaan, toteaa toimitusjohtaja

Jouni Nurminen. Hän siirsi

C‐Advicen CleanDesign Centeriin,

"CDC":hen, amma�laisten verkoston ja

mahdollisten uusien asiakkuuksien takia.

LTYP:n muotoilun kehitysjohtaja Riikka

Salokannel kii�ää CDC:n vetäneen väkeä

ihanteellisen monista tulokulmista.

EI VIHERPESUA

Tutkimuspäällikkö Sauli Eerola Tampereen

teknillisen yliopiston materiaaliopin laitok‐

selta hakee muoveille uusia kierrätystapoja.

– Tutkimus ei toimi yksin, pitää löytää

sovellutuskohde. Mitä aiemmin olemme

vuorovaikutuksessa tuotekehi�elyn kanssa,

sitä parempi.

Eerola korostaa pitkäaikaisia ekologisia

ratkaisuja näennäisen viherpesun sijaan.

Hän oudoksuu esimerkiksi mainoslauseita

kierräte�ävästä muovista, koska lähes

kaikkea muovia voi kierrä�ää.

C‐Advicen Jouni Nurmisen mukaan

tuotekehitystalo pystyy hienovaraises�

viemään suunni�elua ekologisempaan

suuntaan, vaikka se ei kiinnostaisi �laajaa.

Kyse voi olla esimerkiksi siitä, e�ä materiaa‐

lin paksuudesta �ngitään millimetri.

kokoaa tiedon ja tuotekehittäjätCleandesign ei ole vihreätä

maalia, vaan ekologista

aja�elua, �ivistää muotoilija

Tapio An�la ja muut

nyöky�elevät. Ollaan

CleanDesign Centerissä,

jonka Lahden �ede‐ ja

yrityspuisto (LTYP) avasi

sopivas� muotoilu‐

pääkaupunkivuoden

alkajaisiksi.

TIETOA MYÖS KÄYTTÄJILTÄ

Muotoilija ja sisustussuunnitelija SIO Tapio

An�lan mukaan mukaan huonekaluala

suhtautuu kierrätykseen niin myönteises�,

e�ä Suomea voi luonneh�a edelläkävijäksi.

An�la lai�oi ensimmäisten joukossa

sohvan pehmusteeksi pet‐pulloista

jaloste�ua ”levyä”. Ekologista suunni�elua

edustaa myös vuodesohva. jossa pe�vaa�eet

ovat käsi‐ ja selkänojien sisässä.

Tapio An�la kehuu CleanDesign

Centerin ideaa kovin hajallaan olevan �edon

ja osaajat kokoavana keskuksena.

Muotoilija Timo Ah�ainen C‐Advicesta

korostaa käyte�ävyystutkimusten merkitystä

ja näkee LTYP:n kokoaman LahenD‐

kansalaispaneelin tuovan helpotusta niiden

tekemiseen.

Riikka Salokannel mainitsee esimerkki‐

nä session, jossa palvelutalon tulevat

asukkaat, arkkitehdit ja kalustesuunni�elijat

poh�vat kalusteita ikääntyville suomalaisille.

– Monta väärinkäsitystä vältetään, kun

suunni�elija saa palaute�a suoraan

käy�äjältä.

H

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

31

CleanDesign Center

KASVUN YMPÄRISTÖ

32

RATKAISUJA ASUKASRAADILTA

uloksia näkyy kesän 2012 mi�aan,

lupaa Lahden kaupungin GreenCity‐

hankkeen vetäjä Saara Vauramo.

LahenD:n on koonnut Lahden �ede‐ ja

yrityspuisto (LTYP). Ilmoi�autuneita on 300.

Tavoi�eena on tuhannen vapaaehtoisen

joukko, jolta heruisi mieltymyksiä ja käy�äjä‐

kokemuksia.

Saara Vauramo kii�elee panelis�en

paneutuneen huolella tehtäviin, olipa kyse

pyöräkatoksista, juomavesipisteistä tai

Aleksin uudesta ilmeestä.

– Vaikka asukkaita kuunneltaisiin

enemmän, ei se vie valtaa päätöksentekijöil‐

tä. Paneelissa asukkaat huomaavat kaupun‐

kisuunni�eluun lii�yvän ris�riitoja ja

valintoja.

T

Teksti Merja Åkerlind

Vihreämpiä toimistoja

Vauramon mukaan kestävästä kehityksestä

on tulossa asukkai�en arkea muutoinkin kuin

jätehuollossa. Esimerkiksi pyöräilyä edistäisi

myös kaupunkipyörien paluu – Lahden

maaston takia ehkä sähköisinä.

Ekologisemmaksi muutetaan myös

kaupunkikonsernia LTYP mukaan lukien.

Lah� on ensimmäisenä kaupunkina

maailmassa mukana WWF:n Green Office

‐ohjelmassa.

– Kiinteistöpuoli hakee energian ja

�lojen tehokkaampaa käy�öä, sivistystoimi

paneutuu yhteisöllisyyteen. Paljon konfe‐

renssilentoja voisi korvata videoneuvo�eluil‐

la, mainitsee Vauramo.

LahenD on elokuussa 2011 Lahteen

peruste�u, Lahden ja sen lähikun�en

asukkaista koostuva tuotekehityspanee‐

li, jota hyödynnetään erilaisten tuo�ei‐

den, palveluiden tai esim. kaupunkiym‐

päristön kehi�ämisessä tarvi�avien

käy�äjäkokemusten, ‐mielipiteiden ja

‐näkemysten kartoi�amiseen.

LahenD:hen voi ilmoi�autua

mukaan kuka tahansa Lahden seudun

asukas tai alueella vierailija, joka haluaa

vaiku�aa siihen, millaisia tuo�eita ja

palveluita alueella kehitetään ja

vaikkapa millaiseksi asuinympäristöä

kehitetään.

LahenD:läisiä kutsutaan aika ajoin

erilaisiin tutkimuksiin, esim. vastaa‐

maan kyselyihin, osallistumaan keskus‐

telu�laisuuksiin tai testaamaan jonkin

tuo�een käy�ämistä.

www.lahdend.fi

LahenD on jo noin

300 Lahden seudun

asukkaan paneeli

Lahden pyöräkatossuunnitelma käy

esimerkiksi siitä, e�ä kaupunkikin voi

hyödyntää käy�äjälähtöistä

muotoilua. LahenD:ksi nime�y

kansalaispaneeli tuumi ensin mieluista

tunnelmaa, si�en katoksen mallia ja

lopulta katukuvaa.

Suunni�elijat, tuo�eiden valmistajat, asiakkaat ja LahenD‐tuotekehityspaneelin

jäsenien joukosta mukaan kutsutut tuo�eiden mahdolliset käy�äjät ideoivat

yhdessä autetun asumisen ja seniorikalusteiden muotoilua.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

33

Teksti Merja Åkerlind

iikenne kulu�aa eniten luonnonvaro‐

ja tapahtumissa, perustelee kisojen

ympäristötyöryhmän vetäjä Nina

Harjula. Hän tuo kisoihin Lahden

�ede‐ ja yrityspuiston (LTYP) CleanDesign‐

hankkeen �etämyksen.

Linkki kisoihin syntyi luontevas�, sillä

aviomies Janne Harjula on Lahden Ahkeran

toiminnanjohtaja.

Alennusta luvassa

Harjulat myöntävät rohkeaksi tavoi�een,

jonka mukaan yli puolet yleisöstä eli arviolta

10 000 kävijää käy�äisi julkista liikenne�ä tai

polkupyörää.

Apua tarjoaisi vaikkapa torin ja rauta�e‐

aseman kau�a kiertävä sähköbussi.

Nähtäväksi jää, millaisia ratkaisumalleja

kisaorganisaa�o vielä keksii ja toteu�aa

autoilun vähentämiseksi.

PYÖRÄILLEN KALEVAN KISOIHINKalevan kisat o�aa 2012 uuden askelen yleisötapahtumien ympäristövaikutusten

minimoinnissa. Sen merkiksi Lahden urheilukeskuksessa nähdään ensi kertaa pyöräkatsomo.

Pyöräilijöille on luvassa alennuslippuja sekä

mahdollisuus o�aa kulkupeli mukaan

takakaarteen katsomoon. Stadionin viereen

tulee erillinen pyöräparkki.

Pyöräilijöi�en drive‐in‐lippukojuakin

ideoidaan Urbaani ratas ‐hankkeessa, joka

tekee Lahdesta pyöräilykaupunkia.

Kalevan kisat nivoutuu myös designpää‐

kaupunkivuoteen, koska tapahtumaa muo‐

toillaan yleisön ja ympäristön tarpeista

läh�en.

Jätteet hyödyksi

– Kisaorganisaa�o o� ympäristöaja�elun

mu�noi�a vastaan, kertoo Janne Harjula.

Puoliso muistu�aa ympäristöohjelman

kasva�aneen yhteistyökumppanien

kiinnostusta. Lah� Energia arvostaa isona

sponsorina sitä, e�ä syntyvistä jä�eistä yli 90

prosen�a käytetään uudelleen ja siitä kaksi

kolmasosaa poltetaan Kymijärven voimalassa.

– Yleisurheilun MM‐kisoissa Helsingissä meni

yli puolet jä�eestä kaatopaikalle, vertaa Nina

Harjula.

Jä�eitä vähentää se, e�eivät kisat

juurikaan vaadi �lapäisiä rakenteita ja e�ä osa

vieraista syö �ska�avista as�oista.

Kuljetusten minimoimiseksi kisajärjestä‐

jät suosivat sesonki‐ ja lähiruokaa. Luontoa

säästäisi myös kasvispaino�einen ruoka,

mu�a se on vaikeampi ju�u.

– Raha ratkaisee. Sitä paitsi urheilijat ja

pitkää päivää painavat toimitsijat tarvitsevat

energiaa, tuumii Janne Harjula.

LTYP osallistuu Kalevan kisoihin toisessa‐

kin sarjassa: ReadySteadyGo! ‐hanke järjes‐

tään kisojen aikana seminaarin, jossa pohdi‐

taan urheilun ja muotoilun yhteyksiä sekä

yritysten tuotekehi�ely‐yhteistyötä.

L

KASVUN YMPÄRISTÖ

34

S

Nocart ja Breadfruit Capital

asettuivat Lahteen

Nocart Oy:n toimitusjohtaja Vesa Korhonen

siirsi yhtiönsä kotipaikan Lahti Cleantech

Parkiin. ”Täältä on hyvä etsiä sopivia

synergiaetuja muiden alan yritysten kanssa.”

Teksti Pirjo Kuisma

ähköntuotantoratkaisuja pienvoimalaitoksille

tarjoava Nocart elää tällä hetkellä vahvassa

nosteessa. Paineet energiaomavaraisuuteen

kasvavat kaikkialla, kertoo vas�kään Lahteen pääkon�o‐

rinsa siirtäneen yrityksen toimitusjohtaja Vesa

Korhonen.

– Esimerkiksi maa�lat voivat tuo�aa tarvitsemansa

energian omista lähteistään saatavista raaka‐aineista ja

mahdollises� tulevaisuudessa myydä sitä jossain määrin

energiayh�öille.

Lähitulevaisuuden Nocar�n tavoi�eena on

kansainvälistyminen ja tunne�uuden kasva�aminen.

Näkymät markkinoilla ovat Korhosen mukaan hyvät.

Pienvoimalaitosten tarve ja kysyntä kasvavat vauhdilla.

Kansainvälistymistä Nocart hakee maista, joissa ei

ole valtakunnallista sähköverkkoa. – Saarekeverkon

avulla voidaan väl�ää suuret infran rakentamisesta

aiheutuvat kustannukset. Myös siirtohäviöt jäävät

pienemmiksi paikallises� tuotetun sähkön ansiosta. Tällä

on iso kansantaloudellinen merkitys myös Suomessa.

Vesa Korhonen sanoo Nocar�n hyödyntäneen Lah�

Cleantech Parkin palveluita mm. rahoitusmahdollisuuksi‐

en selvi�ämiseen ja sen myötä aina rahoitukseen saakka.

Liiketoimintasuunnitelmaa hio�in yhdessä Lahden

�ede‐ ja yrityspuiston asiantun�joiden kanssa. Myös

sopivat toimi�lat palveluineen löytyivät sujuvas� saman

katon alta.

– Houku�elevat yhteistyömahdollisuudet clean‐

tech‐yritysten kanssa olivat tärkein syy siirtää yrityksem‐

me ko�paikka juuri Lahteen. Odotamme mielenkiinnolla

myös Lah� Mechatronics Networkin jäsenyyden

tarjoamia synergiaetuja, uusia partnereita sekä pääsyä

mukaan erilaisiin cleantech‐hankkeisiin.

Ruotsista Lahteen toimintaansa laajentanut,

puhtaan teknologian sijoituksiin keski�ynyt pää‐

omasijoi�aja Breadfruit Capital uskoo Nocar�n

liikeideaan. Yhteistyö pääsi käyn�in Lah� Cleantech

Parkin järjestämässä �laisuudessa.

Sen jälkeen kaikki sujui nopeas�. Breadfruit

Capitalin johto�imiin kuuluva Peter Vriesman pää�

sijoi�aa uu�a osaamispääomaa Nocar�in ja etsii

parhaillaan yritykselle kontakteja Ruotsista.

– Kasvatamme jatkossa sijoituksiamme suomalaisiin

cleantech‐yrityksiin Lahdesta käsin. Uskon vahvas�

siihen, e�ä löydämme lupaavia kohteita hyvässä

yhteistyössä Lahden �ede‐ ja yrityspuiston �imin kanssa,

Vriesman toteaa.

Fyysinen läheisyys au�aa löytämään

uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lah� Cleantech Park vetää puoleensa

kasvuhaluisia yrityksiä ko�maan

ohella myös Ruotsista.

Teksti Pirjo Kuisma

PROTOMO YHDISTÄÄ IDEAT JA OSAAJAT

– Tiimit kehi�ävät yri�äjyyteen ja innovaa�otoi‐

mintaan tarvi�avia valmiuksiaan konkree�sen

tekemisen kau�a ja saavat tähän apua kokeneil‐

ta asiantun�joilta, yrityshautomon johtaja Risto

Mauno ja projek�päällikkö Essi Ar�ma‐Sulkinoja

kuvaavat Protomo‐toiminnan luonne�a.

Ke�erä innovaa�overkosto laajenee Lahteen

uoreita liikeideoita kehi�ävät ja

yri�äjäurasta kiinnostuneet löytävät

nyt en�stä helpommin itselleen

kumppaneita uudentyyppisen verkostotoi‐

minnan avulla.

Jo seitsemälle paikkakunnalle levi�äyty‐

nyt Protomo™ ‐palvelu toimii jatkossa

Lahden �ede‐ ja yrityspuiston yhteydessä

tarjoamalla yhteisöllisen innovaa�o‐ ja

yri�äjäympäristön.

– Protomon ideana on koota yhteen

yri�äjyydestä kiinnostuneita huippuosaajia,

vapaita eri alojen tuotekehityksen amma�‐

laisia sekä vastavalmistuneita nuoria asian‐

tun�joita ja lii�ää heidät ke�eräs� toimiviksi

�imeiksi, projek�päällikkö Essi Ar�ma‐

Sulkinoja Lahden �ede‐ ja yrityspuistosta

kertoo.

T Tiimit saavat käy�öönsä asianmukaiset toimi�lat paitsi liiketoimintansa kehi�ämi‐seen myös asiakkaiden ja yhteistyökumppa‐neiden kohtaamisia varten. Protomo‐toiminta täydentää oivalla tavalla jo olemassa olevia Lahden �ede‐ ja yrityspuiston hautomopalveluita korvaamalla nykyisen esihautomovaiheen.

Mahdollisuus kehittyä ja kasvaaTiimeille ja niihin hakeutuville järjestetään korkealaatuista ohjausta, jo�a jäsenten amma�llinen osaaminen kasvaisi, verko�u‐minen sidosryhmien välillä vahvistuisi ja spin off ‐yrityksen liiketoiminta pääsisi onnis‐tunees� vauh�in.

Tuo�eiden ja palveluiden peruskonsep�t syntyvät alueellisen verkostoitumisen ja win‐win ‐mallisten IPR‐sopimusten avulla.Ideoiden alkulähde voi siten syntyä uudistu‐mishaluisissa yrityksissä, tutkimuslaitoksissa tai idean voi väli�ää monipuolista osaamista edustaville �imeille myös yksi�äinen innovaa�ori. Uuden yrityksen omistus ja toiminnasta tulevat tuotot hyödy�ävät kaikkia osapuolia, sillä keksintöjen oikeudet siirtyvät innovaa�on kaupallistamiseksi perustetulle yritykselle. Protomo‐verkosto toimii Lahden lisäksi pääkaupunkiseudulla Aalto‐yliopiston yhteydessä, syntypaikkakunnallaan Tampereella sekä Jyväskylässä, Turussa, Salossa, Kymenlaaksossa ja Satakunnassa.

www.protomo.fi

Kyky nähdä asioita uusin silmin löytyy jokaisen innovaa�on taustalla.

Yksikseen ei kannata jäädä, sillä ideoiden jalostaminen kaupallises�

toimiviksi ratkaisuiksi onnistuu parhaiten innostavan �imin voimin.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

35

Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille

markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan

ympäristöliiketoiminnan ja –tutkimuksen keskittymän.

Lahden tiede‐ ja yrityspuisto Oy

Perustettu 1991

Pääomistaja Lahden kaupunki (74 %)

Muut omistajat Päijät‐Hämeen kaupunkeja ja kuntia, yrityksiä,

yliopistoja sekä korkeakouluja

Tytäryhtiö uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon Oy (100 %)

Osakas Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:ssä (omistusosuus

noin 14 %) ja Espoossa toimivassa Culminatum Innovation Oy Ltd:ssä (3 %)

LTYP‐konsernin liikevaihto 2011 on 8,1 milj. €

Budjetoitu liikevaihto 2012 on 8,5 milj. €

Henkilöstöä noin 50

Finnish Cleantech Clusterin ja Finnish Environmental Cluster for China

(FECC) –ohjelman koordinaattori

Jäsen useissa merkittävissä verkostoissa, mm.

TEKEL (Suomen Teknologiakeskusten Liitto)

IASP (International Association of Science Parks)

EBN (European Business and Innovation Center Network)

EEN (Enterprise Europe Network)

Cleantech Scandinavia

GCCA (Global Cleantech Cluster Association)

Greenovate! Europe

Vastaamme Lahden alueen kilpailukyky‐ ja elinkeinostrategian

2009‐2015 mukaisesti Lahden alueen

kärkiosaamisalojen – cleantech ja muotoilu – yritysten kasvu‐, tuotekehitys‐,

innovaatio‐ ja hautomopalveluista sekä niihin liittyvästä kansallisesta ja

kansainvälisestä partneroinnista

innovaatioympäristöjen kehittämisestä ja operoinnista.

Pohjoismaiden johtava Cleantech-keskus

Lahden tiede‐ ja yrityspuisto Oy

Cleantech eli puhtaat teknologiat tarkoittaa

tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä,

joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle

kuin niiden vaihtoehdoista. ‐ Puhtaat teknologiat

tuovat käyttäjälle lisäarvoa ja samalla vähentävät

haitallisia ympäristövaikutuksia joko suoraan tai

arvoketjun kautta.

CleanDesign on

Cleantechin ja

käyttäjälähtöisen teollisen

muotoilun yhdistämistä.

CleanDesign on ihmiselle

enemmän ja luonnolta

vähemmän.