Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

kasvaa ja luo kasvuaVetovoimainen Lahti Cleantech Park

maailman lupaavimmatcleantech-yritykset

Haussa:

Ihmiselle enemmän,luonnolta vähemmän

Cleandesign

Julkaisija

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Y-tunnus 0855115-7

Niemenkatu 73, 15140 Lahti

Puh. (03) 811 411, Fax (03) 8833 000

info@lahtisbp.fi | www.lahtisbp.fi

Päätoimittaja

Lauri Ylöstalo

Kasvun ymp

tiedotuslehti

äristöLahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n

Toimituskunta

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n

viestintätiimi

Tekstit

Marjaana Keskitalo, JM Tieto Oy

Pirjo Kuisma, Figuuri

Tuovi Similä, Sananrieska

Valokuvat

Loma Graphics Oy

Ulkoasu ja taitto

Kimmo Ylitalo

Mainostoimisto Halo Oy

Paperi

Ympäristöystävällinen Lessebo Design

Smooth (PEFC, FSC, PP, ISO 9706, 94/92

EC Heavy Metal Certificate)

Painopaikka

M&P Paino Oy, Lahti

marraskuu 2010

Painos

3 000 kappaletta

ISSN 1796-5799

Osoitteisto

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n

sidosryhmärekisteri

Tässä lehdessä

Pääkirjoitus

Vihreämpiä kuljetuksia

- DHL Expressin GOGREEN

Ramboll Analytics Oy - Maailman

markkinoille yhteistyön hengessä

Flaaming Oy jatkaa kasvun polulla

ja tähyää Venäjän suuntaan

Pääomasijoittaja kuuntelee

sitäkin, mitä ei sanota

Jätteestä energiaa

ja muuta hyödyllistä

Vetovoimainen Lahti Cleantech Park

kasvaa ja luo kasvua

Shawn Lesser - Haussa: Maailman

lupaavimmat cleantech-yritykset

Suurlähettiläs liputtaa suomalaisen

cleantechin puolesta

Tutkijat löysivät Energonin

Ovet auki uusille kehityshankkeille

Puukerrostalo on nyt hybridi

Onnelanpolusta koti

lopuksi ikää

Vauhtia kiinteistöjen

korjausrakentamiseen

UPM Profi on cleandesignia

parhaimmillaan

Hyvä idea – Liikeidean

jalostuskilpailu

Vihreää palvelua

– hautomoyritys One1

Saa törmätä – Soft Park

Siemenraha kiihdyttää kasvuun

Sähköbussi starttaa

kannattavaan liiketoimintaan

Omaleimainen yliopistokaupunki

Kummilaitos tutkii materiaaleja

Potkua ICT-innovaatioille

– hyötyä kaikille

Isompi myymälä – verkkoon

Tusina uusia kasvun tekijöitä

– nimityksiä 2010

Cleandesign – ihmiselle enemmän,

luonnolta vähemmän

12

12

14

15

15

17

18

18

19

20

21

22

23

24

25

26

16

3

5

6

7

9

11

4

8

10

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

3

Pahden tiede- ja yrityspuiston

toiminta on hyvässä kasvussa

ja kiinnostuksen kohteena.

Olemme rekrytoineet lisää

huippuammattilaisia.

Suomen tiedepuistojen ja osaamis-

keskusten joukossa meillä on

ylivoimaisesti suurin ja dynaamisin

cleantech-kehittäjäporukka.

Cleantech Parkimme toimitilat

ovat reilusti laajentumassa.

Uusiutuvan energian tutkimuskeskus

Energonin käyttöönoton ajoitus osui

nappiin.

Olemme vakiinnuttaneet ase-

maamme metropolialueella ostamalla

Sitralta Helsingin tiedepuiston noin

15 prosentin omistusosuuden.

Toimintaamme on käynyt tutustu-

massa iso joukko ulkomaisia yrityksiä

ja toimittajia. Olemme isännöineet

suurlähettiläiden, ministereiden,

tasavallan presidentin ja kuninkaallis-

ten vierailuja.

Johtamamme Suomen ympäristö-

teknologiaklusteri valittiin kansain-

välisessä vertailussa maailman

kolmanneksi parhaaksi.

Tärkeintä ovat kuitenkin asiak-

kaittemme konkreettiset tulokset ja

lisäarvo yhteistyöstä kanssamme.

Tässä lehdessä on niistä muutamia

esimerkkejä.

Lauri Ylöstalo

toimitusjohtaja

Pääkirjoitus

L

isätilaa todella tarvitaan. – Täyttöasteemme on

oikeastaan yli 100 prosenttia, naurahtaa Lahden

tiede- ja yrityspuiston toimitusjohtaja Lauri

Ylöstalo. Työpisteitä on pitänyt rakentaa

auloihinkin, kun muualle ei ole mahtunut.

– Realistisin tapa luoda uusia työpaikkoja on tarjota

yrityksille kasvun mahdollisuus. Kaikkialla työn luonne

muuttuu toimisto- ja meidän tapauksessamme myös

Mahdollisuuksia ja vakuuttavuutta

tutkimuspainotteiseksi. Yritykset etsivät vuokratiloja,

koska investoinnit halutaan suunnata liiketoiminnan

kehittämiseen eikä tilojen ostamiseen. – Näihin haasteisiin

me vastaamme, listaa tiede- ja yrityspuiston

toimitilapalveluista vastaava johtaja Juha Määttä.

Lahti Cleantech Parkissa pienikin yritys saa täydet

palvelut ja luo itselleen vakuuttavaa imagoa niin

kotimaisten kuin kansainvälistenkin kumppaneiden

silmissä. Mainiot ovat myös mahdollisuudet yhteistyöhön

toisten yritysten ja Lahti Cleantech Parkissa toimivien

korkeakoulujen kanssa. – Entisaikoina teolliset keskittymät

LKASVUN YMPÄRISTÖ

4

Lahti Cleantech Parkin toimitilojen kaksinkertaistuessa syntyy Pohjoismaiden

suurin ympäristöteknologiakeskus. Rakenteilla oleva laajennusosa vastaa alueen

elinkeinorakenteen ja kilpailukyvyn kehittämisen haasteisiin tarjoamalla yrityksille

tasokkaita toimitiloja, palveluita ja synergia- ja verkostoitumisetuja. Kysyntä on

kovaa, ja pääosa uusista tiloista on jo vuokrattu.

Vetovoimainen Lahti Cleantech ParkTeksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy

Täsmäselvityksiä

Lahden tiede- ja yrityspuisto pyrkii

pienentämään hiilijalanjälkeään paitsi

minimoimalla tilojensa vajaakäytön myös

käyttämällä kuljetuksia, joiden päästöt

kompensoidaan vihreillä projekteilla.

ahti Cleantech Park tarjoaa myös piirissään

toimiville yrityksille mahdollisuuden liittyä

DHL Expressin GOGREEN-kuljetusten yhteiseen

ostosopimukseen.

– Pystymme laskemaan tarkalleen, paljonko päästöjä

syntyy vaikkapa paketin kuljetuksesta Lahdesta Roomaan.

Vastaavasti meillä on satoja toimenpidevaihtoehtoja,

joilla voidaan kompensoida päästöjä. GOGREEN-asiakas

saa säännöllisesti tiedot kuljetustensa päästöistä ja niiden

kompensoimiseksi tehdyistä toimista , kertoo DHL

Expressin myynti- ja markkinointijohtaja Peter Ervasalo.

Kompensoinnin osuus palvelun hinnasta on kaksi

prosenttia, ja tuo osuus siis käytetään vihreisiin hankkei-

siin. Kompensointiprojekteina on mm. rakennettu

biomassavoimala Intiaan ja istutettu puita uudistettavaan

sademetsään Costa Ricassa.

DHL Express on myös kiinnostunut investoimaan

innovatiiviseen ympäristöteknologiaan, jolla se voisi

vähentää hiilidioksidipäästöjään entistä tehokkaammin.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

markkinointipäällikkö Kati Tuominen

kati.tuominen@lahtisbp.fi | 050 404 0740

Lisätietoja:

L

VIHREÄMPIÄ KULJETUKSIA

Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva DHL Express

FAKTAT LAHTI CLEANTECH PARKIN

LAAJENEMISESTA

uutta tilaa viidessä 2kerroksessa 9630 m

noin 300 uutta työpistettä

kustannukset noin

15 miljoonaa euroa

rakennuttaja

Osaamiskiinteistöt Oy

LAHTI CLEANTECH PARKIN PALVELUITA

aulapalvelut/infopiste

neuvottelutilat

ravintola- ja

catering-palvelut

ATK-tuki

kiinteistöhuolto

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

5

syntyivät raaka-aineiden tai logististen solmukohtien äärelle, nykyään syntyy

teknologiakeskittymiä osaamisen äärelle, kiteyttää Ylöstalo.

Lahti Cleantech Parkin kasvutavoite seuraavan 20 vuoden aikana on

100 000 neliömetrin tietämissä, mitä Ylöstalo pitää täysin realistisena.

Lahdessa on edetty maltillisesti, ja seuraava satsaus laajentumisessa tehdään

todennäköisesti korkeakoulujen hyväksi.

Uudisrakennuksessa pyritään vähentämään toimitilojen vajaakäyttöä.

Näinä liikkuvan työn aikoina yksi työpiste voi palvella useaa työntekijää.

Lauri Ylöstalo ilmoittautuukin tyytyväiseksi esimerkiksi työhuoneettomasta

toimitusjohtajasta. – Uudella toimitilakonseptilla voimme olennaisesti

parantaa käyttöastetta, vähentää ympäristökuormitusta ja saada aikaan

säästöä. Työpisteitä on vähemmän, mutta ne ovat sitäkin laadukkaampia,

sanoo Juha Määttä.

toimitila-assistentti Hanna Saario

hanna.saario@lahtisbp.fi | 040 571 5454

Toimitilakonsepti ympäristön hyväksi

Lisätietoja:

rakennustyöt alkoivat

syyskuussa 2010

valmistuu

helmikuussa 2012

kulunvalvonta ja vartiointi

saunaosasto

puku- ja pesutilat

ympäristökirjasto

verkostoituminen,

tapahtumat ja tiedotus

KASVUN YMPÄRISTÖ

6

amboll keskittää Lahti Cleantech

Parkin kolmeen kerrokseen koko

toimintansa Lahdessa ja Hollolassa,

noin 175 työpaikkaa. – Lahden

kaupungin panostus ympäristöklusteriin luo

kehitykselle erinomaiset edellytykset.

Verkostoon hakeutuu osaajia, ja meillä on

täällä mahdollisuus kasvuun, summaa

Moilanen.

– Ympäristölaboratoriomme tarjoaa analyy-

sin tueksi kokonaisvaltaista konsultointia.

Kerromme, mitä kannattaa analysoida ja

mitä tehdä analyysin jälkeen, kertoo Markku

Moilanen. Ramboll Finland tekee paljon

projekteja Pohjoismaissa, Baltiassa sekä

Venäjän lähialueilla. Vesi- ja ympäristöalan

palveluiden kysyntä maailmalla kasvaa koko

ajan, esimerkiksi Kiinassa.

Hyvä esimerkki kansainvälisestä

projektista on yhteistyö norjalaisen

Menetelmiä maailman

markkinoille

Gassnovan kanssa, joka rakentaa yhtä

maailman suurimmista hiilidioksidin tal-

teenottolaitoksista Mongstadiin. Ramboll on

mukana kehittämässä menetelmiä, joilla

fossiilisia tai biopolttoainetta polttavien

voimalaitosten hiilidioksidipäästöistä

pysytään ottamaan talteen mahdollisimman

paljon. Talteen otettu hiilidioksidi aiotaan

pumpata takaisin vanhoihin öljylähteisiin.

– Projektin edetessä kehitämme ja otamme

käyttöön yhä uusia menetelmiä, kertoo

toimitusjohtaja Moilanen. Tällaisella ilmas-

tonmuutosta hillitsevällä teknologialla on

maailmanlaajuinen kysyntä.

Rambollilla ja Lahden alueen korkeakouluilla

on jatkuvasti meneillään graduja, diplomitöi-

tä ja yhteisiä tutkimushankkeita mm. TEKES-

ja EU-rahoituksen turvin. Rambollin henkilös-

töä toimii myös tuntiopettajina yliopistoissa

ja ammattikorkeakouluissa.

Tiivistä korkeakoulu- ja

yritysyhteistyötä

RToimitusjohtaja Moilasen mukaan vahva

yhteistyö oppilaitosten ja toisten yritysten

kanssa luo edellytykset jatkuvalle tuote- ja

palvelukehitykselle. Näin rakennetaan

suomalaisen osaamisen tietä maailman

huipulle.

osa Ramboll Groupia, jolla kansainvälisesti

9000 ja Suomessa 1200 työntekijää 24

paikkakunnalla

Ramboll Analytics tarjoaa analyysi- ja

mittauspalveluita mm. vesi-, jäte- ja

energia-alalle, teollisuudelle sekä julkiselle

sektorille ja viranomaisille

Ramboll Analytics syntyi tiede- ja

yrityspuiston tutkimuslaboratorion ja

Ramboll Finlandin laboratorio- ja

mittauspalvelujen yhdistyessä 2007

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy myi 35 %:n

omistusosuutensa Ramboll Analyticsista

Ramboll Finlandille keväällä 2010

Ramboll Finland Oy on ympäristöalaa

palveleva konsulttiyritys

Lahti Cleantech Parkin uudisosan päävuokralaiseksi tulee Ramboll Finland Oy. Ramboll Analytics on

Suomen suurin ympäristölaboratorio, jolle rakenteilla olevat Pohjoismaiden moderneimmat laboratoriotilat

mahdollistavat yhä tehokkaamman verkottumisen, korkeakouluyhteistyön ja kansainvälistymisen. Ramboll

Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen uskoo Rambollin vetävän mukaan yhteistyöhön ja kasvuun

mm. teknologia- ja ICT-yrityksiä.

Maailman markkinoille yhteistyön hengessäTeksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy myi osuutensa Ramboll Analytics Oy:stä Ramboll Finland Oy:lle huhtikuun lopussa. Kuvassa toimitusjohtajat Lauri Ylöstalo ja Markku Moilanen.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

7

Yksi lahtelainen menestystarina, jossa Lahden tiede- ja

yrityspuisto on kulkenut kasvun kumppanina, on Flaaming

Oy:n kehitys yhden miehen yrityksestä alansa kärkijoukkoon.

Tapani Flaamingin vuonna 1982 perustama ja pitkään

johtama yhtiö kuuluu maamme johtaviin toimijoihin jäte- ja

ympäristönhuoltotuotteiden saralla ja laajensi hiljattain myös

kiinteistöhuolto- ja hautausmaatarvikkeisiin ostettuaan

hollolalaisen Cama-Team Oy:n liiketoiminnan.

ahden tiede- ja yrityspuisto

on vuosien varrella osallistu-

nut Flaamingin markkinoin-

tiin, tuotekehitykseen, uusien

tuotteiden ja toimittajien

etsintään ja viime aikoina

esim. tien tasoittamiseen

kohti idän markkinoita.

Toimitusjohtaja Kai Hämäläinen kiittelee

tiede- ja yrityspuiston asiantuntijatukea,

jonka avulla löydettiin tänä vuonna euroop-

palaiset yhteistyökumppanit Werner-Weber

-puristimien toimittajaksi ja Weber-

jäteastioiden toimittajaksi. – Meillä itsellä ei

ole resursseja laajoihin kansainvälisiin

hakuihin. Tiede- ja yrityspuiston ansioista

saimme kiinnostuneilta valmistajayrityksiltä

yhteydenottoja aina USA:ta myöten,

Hämäläinen kertoo.

– Jätehuoltoalalla on vakiintuneet

toimintatavat ja melko vähän toimijoita,

mutta kilpailu onkin sitten kovaa.

Menestyksemme perustuu pitkälti asiakas-

työskentelyyn ja henkilökohtaisiin suhteisiin,

mutta olennaista on myös löytää uusia

tuotesegmenttejä ja pysyä mukana kehityk-

sessä, pohtii toimitusjohtaja Hämäläinen.

Hallittu kasvu, jonka keinoihin kuuluvat myös

yrityskaupat, on hänen mukaansa Flaamingin

valitsema tie jatkossakin.

Kun tiede- ja yrityspuisto järjesti kesällä

venäläisen mediaväen vierailun Lahteen,

toimittajat tutustuivat myös Flaamingiin.

Vieraille esiteltiin, miten ja millaisin laittein ja

tarvikkein jätteenkeruu Suomessa hoidetaan.

Kiinnostus nykyaikaiseen jätehuoltoon,

lajitteluun ja kierrätykseen on Venäjällä

nousussa ja valtavat markkinat aukeamassa.

Ensimmäinen tarjouspyyntö Venäjältä

tulikin Flaamingille alkusyksystä. – Kävimme

jo viime talvena tutustumassa jätealaan

Pietarissa. Nyt on tiede- ja yrityspuiston

aloitteesta vireillä tutustumismatka pienem-

piin venäläiskaupunkeihin, joissa markkinoille

pääseminen on helpompaa kuin miljoona-

metropoleissa, kertoo Kai Hämäläinen.

markkinointinäkyvyydessä

tiedottamisessa

esitteisiin ja julkaisuihin pääsemisessä

messuosallistumisissa

järjestämällä koti- ja ulkomaisia

mediavierailuja Lahteen

kokoamalla toimialaan liittyvää tietoa,

raportteja ja selvityksiä

markkinointipäällikkö Kati Tuominen

kati.tuominen@lahtisbp.fi | 050 404 0740

Idän hulppeat mahdollisuudet

Lahden tiede- ja yrityspuisto

auttaa yrityksiä

Lisätietoa:

Flaaming Oy jatkaa kasvun polulla ja tähyää

Venäjän suuntaan

Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva Flaaming Oy

L

Flaaming Oy esittelee tuotevalikoimaansa

vuosittain Lahden tiede- ja yrityspuiston

kanssa järjestettävässä Tapsan Tahdit

–asiakastapahtumassa. Noin 70 prosenttia

Suomen teillä liikkuvista jäteautoista on

Flaamingin myymiä.

Kiinan markkinoistaHAUSSA: MAAILMAN LUPAAVIMMAT CLEANTECH-YRITYKSET

HAUSSA: MAAILMAN LUPAAVIMMAT CLEANTECH-YRITYKSET

Teksti Tuovi Similä

Maailman cleantech-klustereiden yhteistyöllä saadaan kestävän

talouden kasvu todelliselle kiihdytyskaistalle, uskoo

amerikkalainen Shawn Lesser. Vasta perustettu

eturivin klustereiden yhdistys kaivaa kilpailun

avulla esiin myös maailman lupaavimmat

cleantech-yritykset. Voittajille Lesser lupaa

vauhditusta kansainväliseen menestykseen.

KASVUN YMPÄRISTÖ

8

hawn Lesser on cleantech-

asiantuntija, joka johtaa perusta-

maansa Sustainable World Capital

-yritystä Atlantassa, Yhdysvalloissa.

Yritys hankkii rahaa kestävän kehityksen- ja

cleantech-rahastoille sekä pääomia yksityisil-

le cleantech-yrityksille.

Sustainable World Capital arvioi myös

maailman cleantech-klustereita. Tämän

vuoden alussa se valitsi Lahden tiede- ja

yrityspuiston koordinoiman kansallisen

cleantech-klusterin kolmanneksi parhaaksi

maailmassa. Arvioinnissa kiiteltiin varsinkin

klusterin kansainvälistymisohjelmia kuten

Finnish Environmental Cluster for China

-ohjelmaa.

Shawn Lesser esiintyi Lahden Cleantech

Venture Day 2010 -tilaisuudessa marraskuun

alussa. Hän kertoi vasta perustetusta Global

Cleantech Cluster Associationista (GCCA)

sekä julkisti yhdistyksen uuden palkinnon,

the GCCA Later Stage Awardin.

Klusterit vaihtavat

parhaita käytäntöjä

– Suomesta tulee paljon hienoa ympäristö-

teknologiaa, kysymys on vain siitä, kuinka

saada se maailmalle. Siihen tarvitaan

yhteistyötä, Lesser toteaa. Yhteistyö maail-

man johtavien cleantech-klustereiden välillä

on jo alkanut. Lahti on yksi perustajajäsenis-

tä GCCA:ssa, jossa on mukana nyt parisen-

kymmentä klusteria. Tavoitteena on, että

yhdistys on jo ensi vuoden lopussa yli 50

klusterin verkosto, joka edustaa noin 10 000

yritystä ja 500 yliopistoa ja tutkimuslaitosta

ympäri maailman.

Tähän asti cleantech-klustereilla ei ole

ollut kansainvälistä yhteistyötä, mikä

Lesserin mielestä on ollut vakava puute. –

Klusterit haluavat tehdä töitä yhdessä, mutta

ne eivät kilpaile keskenään, eivätkä vie

toistensa ideoita. GCCA on foorumi, jossa

klustereiden vetäjät ja niihin kuuluvat muut

toimijat voivat vaihtaa keskenään parhaita

käytäntöjä, mikä onkin yksi yhdistyksen

tärkeimmistä päämääristä, Lesser kuvailee.

Cleantechin American Idol

Lahdessa julkistettu kilpailu, viralliselta

nimeltään Global Cleantech Later Stage

Award, seuloo esiin lupaavimmat myöhem-

män vaiheen cleantech-yritykset eri puolilta

maailmaa.

S

Kilpailussa on 11 kategoriaa, joihin kuhunkin

jokainen jäsenklusteri voi nimetä ehdolle

korkeintaan kolme yritystä, ja asettaa ehdolle

enintään 10 yritystä. Kategoriat kattavat kaikki

tärkeimmät cleantech-alat. Mukana on myös

”most impactful technology”, joka tarkoittaa

innovaatiota, joka on vaikutuksiltaan merkittävä

ja nopea. Tällainen voi olla esimerkiksi kehitys-

maihin suunnattu, hinnaltaan edullinen keksin-

tö, joka liittyy valaistukseen tai puhtaaseen

veteen.

– Kun yhdistyksessä on mukana 20

klusteria, niiden toiminnan piirissä on suunnil-

leen 3 500 yritystä. Tällaisesta joukosta löytyy

taatusti parhaista paras, Lesser sanoo. Voittajat

valitsee 12-jäseninen, asiantunteva tuomaristo.

Jokaisessa kategoriassa jaetaan yksi palkinto, ja

voittajien on määrä olla selvillä jo ensi vuoden

helmikuussa.

Lesserin mielestä kilpailu on kuin clean-

techin American Idol. – Löydämme jonkun

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

9

Teksti Tuovi Similä

enture Dayn esiintyjät on valittu huolella kasvuyritysten joukosta. Yhtä

perusteellisesti yritykset on valmennettu ja koulutettu esiintymään

investoreiden edessä. Yrityksen pitää saada noin 12 minuutissa

sijoittajajoukko vakuuttuneeksi liikeidean mahdollisuuksista.

Kannattaa siis harjoitella. Lahdessa on laskettu, että yli 70 prosenttia Venture

Dayssä esiintyneistä yrityksistä on saanut kahden vuoden kuluessa pääomasijoi-

tuksen.

Maallikon mielestä useimmat liikeideat kuulostivat loistavilta. Juuri sellaisil-

ta, jotka pelastavat maailman tai ainakin hillitsevät huomattavasti ilmastonmuu-

toksen etenemistä. Ammattisijoittaja ei kuitenkaan tee päätöksiään näin kirkasot-

saisesta näkökulmasta.

Moni asia vaikuttaa sijoituspäätökseen

Mikä yrityksen presentaatiossa on se asia, joka saa työkseen sijoituskohteita

etsivän mielenkiinnon heräämään?

– Useampi asia kiinnostaa, ei mikään yksittäinen. Liiketoimintasuunnitel-

man uskottavuus on avainasemassa, ja uuden teknologian hankkeissa tärkeässä

roolissa on myös se, kuinka tuote voidaan suojata patentein tai muuten. Ja kuten

aina yrittämisessä, erittäin tärkeää on, että tiimi on sellainen, joka pystyy

viemään hanketta menestyksekkäästi eteenpäin, kertoo toista kertaa Lahden

venture-tapahtumassa mukana oleva Jacob af Forselles Ahlström Capital Oy:stä.

Yhtiöllä on oma cleantech-rahasto, mutta se tekee myös teollisia sijoituksia.

af Forselles myöntää, että toki paljon vaikuttaa myös se, kuinka hyvin yrittäjä

onnistuu saamaan pienessä ajassa viestinsä läpi. – Mutta ammattilaisena täytyy

yrittää kuunnella myös sitä, mitä presentaatiossa ei sanota, eli yrittää huomata,

missä ne heikkoudet saattaisivat olla, af Forselles toteaa.

Omat näkemykset vahvistuivat

Tiede- ja yrityspuiston hautomossa toimii Cleanoil Ltd Oy, ja markkinointijohtaja

Erkki Lindebergin mukaan yhtiö on siinä vaiheessa, että vuorossa alkaa olla

pääomarahoituksen hankinta. Cleanoil on yritys, joka on syntynyt Lindebergin

ideasta patentoida ja kaupallistaa Neuvostoliiton aikaisia tieteen ja tutkimuksen

tuloksia. Lindebergillä on partnerinaan Paavo Ullgren, joka toimii Venäjällä ja

kerää sieltä kiinnostavia innovaatioita. Periaatteena on, että miehet ovat osakkai-

na perustettavissa yrityksissä, jotka ryhtyvät kehittämään keksinnöistä sovelluksia

ja kaupallistamaan niitä.

Cleanoil on yhden tällaisen innovaation ympärille perustettu yritys, ja

Lindebergin mukaan sille on tulossa lukuisia seuraajia. – Innovaatio liittyy raskaan

polttoöljyn tai dieselin käsittelyyn tavalla, joka parantaa palamisprosessia ja

pienentää kulutusta sekä päästöjä, Lindeberg kertoo.

Ullgren on Lahden sijoitustapahtumassa ensimmäistä kertaa, Lindebergille

tilaisuus on tuttu edelliseltä vuodelta. Miehet kertovat, että päivän anti on vain

vahvistanut heidän näkemystään siitä, että ovat valinneet oikean tien. – Kovaa

kysyntää näille meidän teknologioille riittää, he tuumaavat. Tilaisuuden tarjonta

on niin laaja, että Lindeberg ja Ullgren melkein kärsivät runsaudenpulasta. – On

niin paljon mielenkiintoista, mutta kaikkea mitä haluaisi ei ehdi kuuntelemaan.

Lahden tiede- ja yrityspuiston järjestämä viides

pääomasijoitustapahtuma Cleantech Venture Day

oli laajempi kuin koskaan aikaisemmin. Sijoittajia

oli mukana yli 80 eri puolilta maailmaa, ja noin 50

kasvuyritystä haki pääomaruisketta kasvunsa

rahoittamiseen.

PÄÄOMASIJOITTAJA KUUNTELEE

SITÄKIN, MITÄ EI SANOTA

erinomaisen yrityksen ja voittaja saa maail-

manlaajuista näkyvyyttä. Kun eräät maail-

man tunnetuimmista investoreista ovat jo

kertaalleen arvioineet yrityksen, se helpottaa

tuntuvasti pääomienkin saamista, Lesser

uskoo.

Lesser on vakuuttunut siitä, että kaikki

yhdistyksessä mukana olevat klusterit

pystyvät käyttämään kilpailua markkinointi-

työkalunaan, oli voittaja oman klusterin

ehdokas tai ei. – Haluamme yhdistyksessä

ylipäätään nostaa klustereiden profiilia, jotta

ne saavat vieläkin enemmän toimijoita

mukaan.

Kumpi sitten on tärkeämpää, bisnes vai

maailman pelastaminen? Hetken pohdinnan

jälkeen Lesser vastaa: – Ajattelen niin, että

maailmaa ei voida pelastaa ilman hyvää

bisnestä. Kestävän kehityksenkin täytyy olla

kustannustehokasta, muuten se ei ole

kestävää.

V

KASVUN YMPÄRISTÖ

10

uurlähettiläs Bruce Oreck on verojuristi, liikemies ja

entinen kehonrakentaja, joka on erittäin kiinnostunut

ympäristöasioista. Hän on lisäksi kiinnostunut – no,

kaikesta mikä on kiinnostavaa, kuten hän itse asian

ilmaisee. Yksi kiinnostuksen kohde ovat fossiilit. Suurlähettiläs

esittelee hengästyttävällä vauhdilla residenssinsä kirjastossa esillä

olevia fossiileja. Eräs niistä, fossiloitunut pää, kuuluu modernin

sian esivanhemmalle, joka on elänyt noin 4,5 miljoonaa vuotta

sitten. Toinen fossiili, koiran edeltäjä kuulemma, on jo paljon

nuorempi, ”vain” 500 000–600 000-vuotias.

Historialliseen aikaan siirrymme antiikkisten optisten

laitteiden myötä, jotka nekin lähettiläs esittelee ohimennen.

Television edeltäjä voisi olla Isosta-Britanniasta 1800-luvun

lopulta peräisin oleva kuvien katselulaite, johon kuuluu stereo-

skooppi. – Meillä täällä lähetystössä työskennellään vain moder-

neimman teknologian parissa, välitön ja huumorintajuinen

suurlähettiläs vitsailee.

Energiatehokkuutta vailla vertaa

Oreckin mielestä Suomessa on ainutlaatuista ympäristöalan

osaamista, mikä oli yksi siihen, että lähettiläs valitsi maamme

asemapaikakseen. Nyt, kun runsas vuosi on Suomessa kulunut,

hänen käsityksensä ei ole muuttunut. – Suomalaisissa cleantech-

yrityksissä on huomattavaa potentiaalia, joka on vain saatava

markkinoiden tietoisuuteen, Oreck sanoo. Hän kuvailee täkäläistä

osaamisen tasoa fantastiseksi, ja arvelee sen perustuvan koulu-

tusjärjestelmäämme, jota hän pitää todella hienona.

Erityisesti Oreck ihailee suomalaisten osaamista energiate-

hokkuudessa. – Asutte maassa, jolla ei ole omaa hiiltä tai öljyä, ja

olette aina osanneet käyttää hyödyksi sen viimeisimmänkin

pisaran, Oreck kehuu. – Tehottomuus ja energian tuhlaus aiheut-

tavat 57 prosenttia CO -ongelmasta. Kun pystymme säästämään 2

energiaa, se on mitä kustannustehokkainta ja vaikuttaa

välittömästi ilmastoon. Tähän suomalaisilla on paljon taitoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei ole olemassa yhtä

ratkaisua. Kaikkia tarvitaan: bioenergiaa, tehokkuutta, aurinkoa

ja tuulta, muiden muassa. – Kaikissa näissä tarvitaan luovaa

ajattelua, hyvää insinööritaitoa ja päättäväisyyttä viedä hanke

loppuun. Nämä ovat taitoja, joita suomalaisilla on kosolti, joten

mahdollisuuksia bisneksessä riittää, Oreck uskoo.

Lähetystöltä vetoapua

Oreck sanoo, että Yhdysvaltain lähetystö on erittäin innokas

auttamaan suuria ja miksei pienempiäkin amerikkalaisyrityksiä ja

suomalaisyrityksiä löytämään toisensa. – Tässä lähetystöllä voi

olla todella tärkeä rooli, Oreck vakuuttaa.

Oreck uskoo myös vahvasti suomalaisyritysten mahdolli-

suuksiin houkutella amerikkalaisia pääomainvestointeja.

Esimerkkejäkin on jo olemassa. Oreck kertoo amerikkalaisesta

Lockheed Martin -yritysjätistä, jolle lähetystö järjesti tutustumis-

kiertueen kaikkien Pohjoismaiden teknologiayrityksiin. – Kierros

päättyi Suomeen, ja he kertoivat minulle, että heillä ei ollut

aavistustakaan, että täällä on tämän tasoista teknologiaa, se ylitti

kaiken mitä he olivat nähneet muualla, Oreck kertaa. Tämä

vierailu on jo poikinut vakavasti otettavia sopimuksia suoma-

laisyritysten kanssa.

Suurlähettiläs on sitä mieltä, että maailmassa on jo menossa

cleantech-vallankumous. Väitteensä tueksi Oreck kertoo, kuinka

Yhdysvaltoihin – maahan , jossa on maailman toiseksi suurimmat

hiilivarannot Kiinan jälkeen – rakennettiin viime vuonna enem-

män tuuli- kuin hiilivoimalaitoksia. – Se on vallankumouksellista,

Oreck sanoo.

S

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs

Bruce Oreck arvostaa erittäin

korkealle suomalaisen cleantech-

osaamisen. Hän pitää tärkeänä

tehtävänään saattaa yhteen

suomalaiset ympäristöalan osaajat

ja amerikkalaisen yrityselämän.

SUOMALAISEN CLEANTECHIN

Teksti Tuovi Similä Kuva Aino Huovio

Suurlähettiläs liputtaa

PUOLESTA

ateriaalivirtoihin syvennytään

Lahden tiede- ja yrityspuiston

isossa MABU-hankkeessa, jota

toteutetaan yhdessä alueen

yritysten kanssa. Kirjainyhdistelmä MABU on

lyhenne sanoista material business, ja

nimensä mukaisesti hankkeella haetaan

uusia liiketoimintoja Päijät-Hämeen alueelle

– unohtamatta tietenkään ympäristöhyötyjä.

Hankkeen pääteemoja ovat biomasso-

jen, rakennusjätteiden ja tuhkien hyödyntä-

minen sekä energiajätteen erilliskeräyksen

tehostaminen. – Katsomme, minkälaisia

yrityksiä näissä arvoketjuissa Lahdessa

toimii, mitä meiltä puuttuu ja mitä olisi hyvä

saada lisää, sanoo liiketoimintajohtaja Esa

Ekholm tiede- ja yrityspuistosta.

Energiajätteen hyötykäyttö on lahtelai-

nen erikoisuus, ja jo nykyisellään hyvin

organisoitua. MABU-hankkeessa pyritään

siihen, että energiajäte saadaan vielä

tehokkaammin eroon sekajätteestä ja

hyötykäyttöön Lahti Energian tulevalle

kaasutuslaitokselle.

Jätevero ja risupaketti

vauhdittavat kehitystä

Ekholm uskoo, että uusia liiketoimintamah-

dollisuuksia löytyy runsaasti, sillä parhaillaan

eduskunnan käsittelyssä oleva jäteverouudis-

tus tulisi liikuttamaan jätteitä aivan eri

tavalla. – Yhdyskuntajäte hyödynnetään

M

Bruce Oreck on perustanut

Yhdysvalloissa Zero Carbon Initiative

-järjestön, joka projekteissaan

toteuttaa esimerkiksi asuintaloja,

joiden hiilidioksidipäästöt ovat nolla

tai lähellä nollaa. Esimerkiksi

Meksikossa on jo kymmenen vuotta

toiminut moitteettomasti joukko

asuintaloja, jotka eivät ole sähköver-

kossa vaan toimivat yksin aurin-

koenergialla. Sähköä tuotetaan yli

talojen käyttötarpeen niin paljon, että

sillä saa valmistettua päivittäin

makeaa vettä merivedestä 3 000

kuutiota. – Tämän projektin tarkoituk-

sena oli osoittaa epäilijöille, että

aurinkoenergiaa käyttävä teknologia

on täysin valmis ja toimiva.

Suomessa Oreck on jo ehtinyt

aloittaa vähäpäästöiseen lähiruoan

tuotantoon liittyvän hankkeen.

– Rakennamme suomalaisyritysten

kanssa kokeellista kasvihuonetta,

Oreck kertoo. Prototyyppi rakenne-

taan suomalaiselle luomutilalle.

Ideana on, että kodeissa voitaisiin

kasvattaa vihanneksia, salaattia,

yrttejä ja ehkä hedelmiäkin lähes

ilman sähköä. – Minusta siinä on

suuria mahdollisuuksia, mutta voi se

olla täydellinen katastrofikin. Joka

tapauksessa, opimme projektista

valtavasti.

Helsingin Kaivopuistossa sijaitse-

vassa lähetystössä on tarjoiltu tänä

kesänä lähihunajaa, sillä keväällä

lähetystön puutarhaan tuotiin

mehiläispesä. Mehiläistenhoitoonkin

suurlähettiläs on perehtynyt

antaumuksella. Pesä on Suomessa

vähän käytetty ylälistapesä, josta

hunajaa saadaan vähän vähemmän

kuin tavanomaisesta latomapesästä,

mutta erittäin hyvää siitepölyä.

– Meillä mehiläisten merkitys pölyttä-

jänä on tärkeämpi kuin suuri hunaja-

määrä. Mehiläiset ovat suomalaista

maatiaisrotua.

Yhdysvaltain lähetystöä ollaan

parhaillaan remontoimassa.

Huolimatta Yhdysvaltain hallituksen

säästöohjelmasta Helsingin lähetystön

remontointiin on suunnattu 85

miljoonaa dollaria budjettivaroja.

Suurlähettiläs Oreckin tavoitteena on

saada lopputuloksena aikaan maail-

man vihrein suurlähetystö ja esikuva

muille lähetystöille. Energiatehokas ja

kestävän kehityksen mukainen

korjausohjelma hyödyntää sekä

suomalaista että yhdysvaltalaista

työvoimaa ja teknologiaa – parhaita

paloja kummastakin.

meidän alueellamme jo niin tehokkaasti, että

hyötykäyttöastetta ei voida enää paljon

nostaa. Hienosäätöä voidaan tehdä eri

hyötykäyttöjakeiden kesken markkinoiden

kehittyessä. Sen sijaan on paljon kaikkea

muuta, esimerkiksi tuhkat, joiden hyötykäy-

tön kehittämistä vero vauhdittaisi.

Tuhkan lisäksi jokseenkin ongelmallisia

ovat rakennusjätteet, joiden hyötykäyttö ei

ole vielä vaatimusten mukaista. – Niissä on

varmasti vielä jakeita, joita pystytään

hyödyntämään enemmän.

Hyvin merkittäviä ovat myös metsä- ja

muut biomassat, joiden jatkojalostusta

hankkeessa myös tarkastellaan. Valtio

kanavoi runsaasti varoja uusiutuvien energi-

oiden tuottamiseen, koska maamme on

sitoutunut nostamaan niiden käyttöastetta

huomattavasti seuraavan 10 vuoden aikana.

Lahden seudulla on runsaasti metsiä ja

peltoja, mutta metsäteollisuutta vain vähän.

Omaa potentiaalista raaka-ainetta on siis

olemassa paikalliseen käyttöön.

Kaksivuotisessa hankkeessa meneillään

on nyt alkuvaihe, jossa selvitellään materiaa-

livirtoja ja toimijoita. – Hanke on iso, ja sillä

on resursseja toteuttaa monenlaisia selvityk-

siä ja osaselvityksiä. MABU ei ole investointi-

hanke, mutta se voisi olla lähtölaukaus

monille uusille toteutuksille. Nyt ensiksi

arvioidaan, mitä kannattaisi tehdä ja mitkä

ovat tärkeimpiä eteenpäin vietäviä juttuja,

Ekholm sanoo.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

11

Jätteestä energiaa ja muuta hyödyllistäTeksti Tuovi Similä Kuva Uki Arkkitehdit

Lahden seutu on jo nykyisellään superkierrättäjä, jonka jätteet

päätyvät lähes kokonaan hyötykäyttöön. Tämä ei vielä riitä, vaan

alueen jätevirtoja tutkitaan nyt läpikotaisin. Tavoitteena on tehostaa

varsinkin energiajätteen keräystä, mutta suurennuslasin alla ovat myös

muun muassa rakennusjäte, tuhkat ja biomassat.

VIHREÄ LÄHETTILÄS

Energiajätettä tarvitaan runsaasti polttoaineena

Lahti Energian uudella kaasutuslaitoksella,

joka ainutlaatuinen maailmassa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili seurueineen Energonissa

maaliskuun lopulla.

Energiatehokkuuden parantaminen ja ympäristöasiat kiinnostavat

presidentti Tarja Halosta. Asiantuntevat kommentit vierailun kuluessa

osoittivat, että presidentti seuraa tiiviisti alan päivänpolttavia aiheita.

– Hän oli hyvin perillä isoista linjoista ja teki hyviä kysymyksiä,

Energonin puolesta vierailuun osallistunut Juha Määttä kertoo.

Energonin avajaistunnelma oli rento ja lämminhenkinen. Kesäkuun

alussa vietetty sidosryhmätilaisuus tarjosi samalla hyvän verkottumista-

pahtuman uusiutuvan energian parissa toimiville ammattilaisille.

Juhlavieraat edustivat sekä yrityksiä että julkisen sektorin asiantuntijoita.

Yritysten ympäristöliiketoimintaa edistämään suunniteltu Energon

tuo jatkossa Lahden alueelle arviolta 100 tutkimukseen ja tuotekehityk-

seen liittyvää työpaikkaa.

Ovet auki uusille kehityshankkeille

KASVUN YMPÄRISTÖ

12

Energonilla VTT ja kahdeksan kotimaista päästömittauslaboratoriota pystyivät ensi kertaa tekemään päästömittauksia lattiatasolta ja samanaikaisesti kahdeksasta eri paikasta.

Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon sai keväällä järjestettyjen avajaisten

jälkeen lentävän lähdön. Viisi ympäristöalan huippuyritystä käynnisti lähes saman

tien käyttäjien lähtökohdista suunnitelluissa tiloissa oman tuotekehityshankkeensa.

nergonin kaltaisella energiatutkimusyksikölle

löytyy Lahden seudulla kysyntää. Toimitiloista

vastaava johtaja Juha Määttä Lahden tiede- ja

yrityspuistosta kertoo, että keskuksen toiminnot

luotiin yritysten ajankohtaisia tutkimus- ja

tuotekehitystarpeita silmällä pitäen.

Valtaosa Energonissa tehtävästä tutkimuksesta liittyy

uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon ja fossiilis-

ten polttoaineiden käytön tehostamiseen. Tilat tarjoavat

kapasiteettia parin kuukauden mittaisiin projekteihin

kerrallaan jopa viidelle asiakkaalle.

Keskuksen laajentumiseen varauduttiin jo suunnitte-

luvaiheessa. Ympäristöala kehittyy vinhaa vauhtia, joten

laitekantaa uusitaan ja toimintoja lisätään jatkossa

kysynnän mukaan. Pian avajaisten jälkeen tehdyssä

laajennuksessa piippu- ja mittauskapasiteettia lisättiin

VTT:n päästömittaustarpeita vastaavaksi.

VTT:n organisoima ja ympäristöministeriön tukema

päästömittauskäytäntöjen vertailututkimus toteutui nyt

ensi kertaa turvallisissa ja tulosten vertailtavuuden

kannalta otollisissa olosuhteissa.

Energonin sisätiloihin rakennettu kattila tuottaa

piippuun hiukkasia ja kaasumaisia komponetteja, joita

voidaan mitata samaan aikaan kahdeksasta eri paikasta.

– Tämä on uutta ja ainutlaatuista, sillä kentällä

olosuhteet vaihtelevat eikä mittauspaikkoja yleensä saada

Mittauksiin lisää luotettavuutta

E

Tutkijat löysivät EnergoninTeksti Pirjo Kuisma

kahta enempää. Tästä syystä useamman laboratorion

vertailumittaukset ovat aiemmin vieneet huomattavasti

pidemmän ajan, VTT:n erikoistutkija ja tiimipäällikkö Tuula

Pellikka kertoo.

Energonin tilat tuovat Pellikan mukaan helpotusta

tähän mennessä työläiksi osoittautuneiden vertailumit-

tausten järjestämiseen.

– Nyt tutkijoiden ei tarvinnut kavuta kymmeniä

metrejä korkeaan savupiippuun, vaan mittaussondit voitiin

asentaa helposti lattiatasossa paikoilleen.

Projekti on osa ympäristöministeriön tukemaa

lähialueyhteistyötä, jonka myötä hankkeeseen osallistui

kaksi venäläislaboratoriota VTT:n päästöjen hallinta

- osaamiskeskuksen kutsumana.

Toinen vastaava savukaasujen mittausten laatua

vertaileva tutkimus järjestettiin VTT:n toimesta heti

perään. Kahdeksan kotimaisen päästömittauslaboratorion

tutkimusta rahoittivat ympäristöministeriön ja VTT:n

ohella Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja

Teknologiateollisuus ry.

Päästöjen mittausvaatimukset aiheuttavat Tuula

Pellikan mukaan merkittäviä kustannuksia teollisuudelle,

joten mittalaitteiden toimivuuteen ja mittausten luotetta-

vuuteen kannattaa siksi panostaa.

VTT:n päästömittausosaamisesta hyötyvät Suomen

ohella myös lähialueiden maat. Jatkossa VTT kaavailee

hyödyntävänsä Energonia esimerkiksi mittalaitteiden

kehitykseen.

Energoniin on tutustunut tänä vuonna satojen suomalaisten vaikuttajien ja alan yritysten

edustajien lisäksi lukuisa joukko suurlähettiläitä, ministereitä ja toimittajia eri puolilta

maailmaa, mm. Intiasta, Jordaniasta, Kiinasta, Sambiasta, ja Venäjältä. Viimeksi

Energoniin tutustui Ruotsin kruununprinsessa Victoria Daniel-puolisonsa kanssa

Lahden-vierailupäivänään 1.11.2010.

Kruununprinsessaparin ottivat vastaan Energonin hallituksen puheenjohtaja ja

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo yhdessä johtaja Mari

Pantsar-Kallion kanssa. Pantsar-Kallio esitteli kuninkaallisille vieraille johtamansa Finnish

Cleantech Clusterin toimintaa ja lahtelaista ympäristöosaamista. Vieraille kerrottiin myös

Energonilla mahdollistuvasta uudenlaisesta tutkimuksesta, jolla voidaan edistää ympäris-

tövastuullisuutta niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin.

Kuninkaalliselle parille ruotsalaisten hyvin hyödyntämät lämpöpumput ja pelletit

olivat tuttuja, mutta bioöljyt osoittautuivat uudemmaksi asiaksi. – Erityisesti prinssi

Daniel oli oikein innostunut ja nosti poikamaisesti peukun pystyyn sen merkiksi, että

tutkimuskeskuksessa tehdään hyvää työtä ja Energonin kehitystä halutaan seurata myös

jatkossa, kuvaili parille Energonin laboratorioita esitellyt Oilon International Oy:n toimi-

tusjohtaja Eero Pekkola vierailun päätyttyä.

Kuninkaallisia, suurlähettiläitä, ministereitä… KA

SVUN

YM

PÄRI

STÖ

13

Ku

va J

uh

a T

an

hu

a

KASVUN YMPÄRISTÖ

14

Puun käyttö kerrostalon materiaalina ei Suomessa ole

aivan tavallinen valinta. Ekologisuudestaan huolimatta

puukerrostaloja löytyy toistaiseksi vain kolmisenkymmentä,

joista suuri osa on muutaman kerroksen korkuisia.

einolan Vierumäelle rakennettava

5-kerroksinen hybridipuukerrosta-

lo on lajissaan ainutlaatuinen

päänavaus, eikä pelkästään

korkeutensa vuoksi.

Ekotehokas, 27 vuokra-asuntoa käsittä-

vä linjakas rakennus täyttää uuden rakenne-

ratkaisunsa ansiosta passiivitalon ominaisuu-

det. Lämmönlähteenä käytetään uusiutuvilla

polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä, jonka

ohella lämmityksessä hyödynnetään ihmisis-

tä, kodinkoneista ja auringosta saatavaa

ilmaisenergiaa.

Asuintalo kohoaa tehtaalla valmiiksi

työstetyistä elementeistä ja puurakenteista,

joiden kehittämisestä vastaavat tiiviissä

yhteistyössä Koskinen Oy, Versowood Oy ja

Rakennusliike Reponen. Rakennuttajana on

mukana lisäksi Heinolan kaupunki, joka myös

toteutti ripeästi tarvittavan asemakaavamuu-

toksen.

Alueen yritysten verkostoiminen tarjosi

Heinolan kaupunginjohtaja Hannu Komosen

mukaan mahdollisuuden kehittää innovatiivi-

nen ratkaisu ekologiseen ja kestävään

puurakentamiseen.

– Uudesta hybridirakenteesta kaavail-

laan toimivaa ja kilpailukykyistä vaihtoehtoa

kerrostalorakentamiseen myös muualla

Suomessa, Komonen sanoo.

Vierumäki valikoitui Komosen mukaan

luontevaksi sijainniksi. Alueelle on viime

vuosina syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja,

joten laadukkaille vuokra-asunnoille löytyy

tarvetta.

Puurakentaminen

tarjoaa mahdollisuuksia

Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana

innovoimassa uusia energiatehokkaan

puurakentamisen hankkeita kokoamalla jo

suunnitteluvaiheessa alan tekijöitä saman

pöydän äärelle.

Suomen ensimmäinen yli 4-kerroksinen

puukerrostalo on esimerkki yritysvetoisesti

toteutetusta ratkaisusta, jonka avulla puun

käyttöä olisi jatkossa mahdollista lisätä.

Asumisen osaamiskeskuksen toiminnasta

vastaava kehittämispäällikkö Vesa Ijäs koros-

taa, että puukerrostalojen tuotannolla

voitaisiin korvata Päijät-Hämeen alueella niitä

työpaikkoja, joita puu- ja metsätuoteklusterin

vaikeuksien myötä on menetetty.

– Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilai-

set suhtautuvat puurakenteisten kerrostalojen

lisäämiseen myönteisesti, vaikka epäilevät

käytännön toteuttamiseen liittyvän monia

haasteita, Ijäs kertoo.

Asia nousi esille Lahden tiede- ja yritys-

puiston Asumisen osaamiskeskuksen vastikään

teettämässä puukerrostalojen markkinaselvi-

tyksessä.

– Puuelementtiteollisuus puolestaan

arvelee ratkaisujen olevan kunnossa, mutta

näkee rakentamisen esteeksi lähinnä viran-

omaismääräykset, Vesa Ijäs sanoo.

Vaikka puuta onkin Suomessa hyödynnet-

ty monipuolisesti, rakentamista hidastaa

parhaillaan raaka-aineen huono saatavuus

sekä puun kohonnut hinta.

Lahden tiede- ja yrityspuisto pyrkii

osaltaan vaikuttamaan siihen, että suunnitteli-

jat ja rakentajat pääsisivät kartuttamaan

kokemustaan Heinolan puukerrostalon

kaltaisissa korkean teknologian rakenta-

mishankkeissa.

H

Puukerrostalo on nyt hybridiTeksti Pirjo Kuisma Kuva Vuorelma Arkkitehdit Oy

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

15

Suomen ensimmäinen yli 4-kerroksinen puukerrostalo nousee

Heinolan Vierumäelle kevääseen 2011 mennessä.

Hybridirakenteessa yhdistyvät uudella tavalla hyväksi

havaitut materiaalit ja rakentamistavat.

akennuskannan peruskorjaaminen on ajankohtainen

haaste. Ekotehokkuuden parannustarve kannattaa

huomioida, kun kiinteistöille laaditaan pitkän aikavälin

korjausstrategia ja toimeenpanosuunnitelma.

Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima viiden maakunnan

yhteishanke, Kestävä asuminen ja ympäristö –projekti, K-EASY,

pureutuu seuraavan kolmen vuoden ajan ratkomaan kiinteistöjen

energiatehokkuuden ohella jätehuoltoa, kierrätystä sekä älykästä

talotekniikkaa. Tarkastelun kohteena ovat myös kaavoitus ja

uudisrakennukset.

K-EASYn toteutuksessa ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston

lisäksi mukana Teknologiakeskus Innopark Programmes Oy,

Culminatum Innovation Oy Ltd, Posintra Oy ja Lappeenrannan

teknillinen yliopisto.

Toimenpiteet jakautuvat maakuntien vahvuuksien mukaisesti.

Päijät-Hämeen alueella kohteena ovat korjaussuunnitelmien

mallintaminen erityyppisille asuinkiinteistöille sekä teollisuushallien

energiankulutus. Asuin- ja teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuus

(ASTE) -osahankkeeseen osallistuvat Lahden seudun asumis- ja

ympäristöklusterit.

K-EASY tähtää tutkimustiedon ja työkalujen avulla kanavoi-

maan uutta liiketoimintaa etenkin pk-sektorin yrityksille. Myös

kiinteistöjen omistajia ja käyttäjiä halutaan aktivoida ottamaan

askeleita energiatehokkuuden parantamisessa rakennusten elinkaa-

ren eri vaiheissa.

Yhteishankkeen taustalla vaikuttavat sekä ilmasto- ja energia-

strategia että uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka velvoittaa kiinteistöjä

tekemään tulevista korjauksista 5-vuotissuunnitelman.

R

Vauhtia kiinteistöjen korjausrakentamiseen

Kun ikävuosia karttuu, asumisen tarpeet väistämättä muuttuvat. Hyvän

elämän edellytykset huomioiva tulevaisuuden palvelutalo on saamassa

Lahden ”Energiatalo Onnelanpolun” uudisrakennushankkeessa täysin

uudenlaisen toteutusmallin. Senioritalon suunnitteluun on kutsuttu

poikkeuksellisen laaja asiantuntijaryhmä.

ahden vanhusten asuntosäätiön

omistamasta Onnelanpolusta

kaavaillaan ARA:n tukemaa kehitys-

kohdetta, joka syntyy vaiheittain

purkamalla vanhaa ja rakentamalla uutta,

entistä tiiviimpää ja samalla uudet ener-

giamääräykset täyttävää ajanmukaista tilaa.

LVAS:n toiminnanjohtaja Sanna Mäkisen

L

Onnelanpolusta koti lopuksi ikää

mukaan tilaratkaisujen suunnittelussa

lähtökohtana on elämänkaariasuminen, jossa

ikääntyvien palveluista huolehditaan siinäkin

vaiheessa, kun kunto heikkenee. – Palvelujen

ohella myös mm. sisäilman laatuun ja talon

energiatehokkuuteen halutaan panostaa,

Mäkinen kertoo.

Kaupunkirakenteen tiivistämiseen tähtäävä

hanke toteutetaan vaiheittain niin, että

nykyiset asukkaat saavat rakentamisen ajaksi

kodin samalla tontilla sijaitsevista tiloista.

Yhteistyössä Lahden tiede- ja yrityspuis-

ton Asumisen osaamiskeskuksen kanssa

käynnistetyn kiinteistökehityshankkeen

konseptia ja kilpailutusta suunnitellaan

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto

RAKLI ry:n järjestämillä hankintaklinikoilla.

VTT toimii erikoisasiantuntijana, kun 16 000

kerrosneliön suuruisesta rakennuksesta

suunnitellaan lähes nollaenergiataloa.

Valmistuttuaan Energiatalo Onnelan-

polku sisältää 200 asuntoa ajanmukaisine

palvelutiloineen.

– Cleandesign on pelkistettyä ja palvelee

käyttäjän tarpeita. Mutta tämä ei tarkoita,

että tuotteet olisivat rumia, hymyilee

Salokannel ja näyttää upeaa jalallista

juomalasia, joka on tehty kierrätetystä

lasista. Sekä toimivuus että ulkonäkö ovat

kohdallaan myös kierrätysmuovista valmiste-

tussa pölynimurissa.

Mikä sitten erottaa cleandesignin vaikkapa

ekodesignista? Cleandesign uskoo teknolo-

gian apuun tulevaisuuden rakentamisessa.

Meidän ei siis tarvitsekaan palata vuosisato-

jen takaiseen elämäntapaan tai menetelmiin

Muovin tie puskurista

puutarhasaksiin

luodaksemme kestävää kehitystä rakkaalla

Telluksellamme.

Cleandesignin tehtävä on keksiä, miten

kerätyt materiaalit käytetään edelleen.

– Kyse ei ole vain tuotteen elinkaaresta, vaan

enemmänkin materiaalivirrasta. Esimerkiksi

muovin kierto voi uudelleenmuokkaus-

menetelmien ansiosta olla hyvin pitkä.

Autojen puskurimuovia voidaan sen iskun- ja

säänkestävyyden ansiosta hyödyntää

vaikkapa puutarhasaksien varsiosassa. Myös

alumiini kiertää tehokkaasti: se muotoutuu

milloin juomatölkeiksi, milloin lentokoneen

siiveksi tai silmälasien kehyksiksi, kertoo

Riikka Salokannel.

Luontoa säästetään monin tavoin.

Sähköauto voi nanoteknologian avulla saada

pinnoitteen, joka vähentää auton pesutar-

luonnolta vähemmän

ihm

isel

le e

nem

män

, Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva UPM-Kymmene Oyj / UPM Profi

KASVUN YMPÄRISTÖ

16

Cleandesign

Lahti ja Suomi ylpeänä esittelevät: muotoilun ja teknologian symbioosi ihmisen ja

ympäristön hyväksi! – Cleandesign on meidän lanseeraamamme käsite, joka tulee leviämään

kansainvälisestikin. Muotoilun ja cleantech-osaamisen keinoin luodaan esineitä ja laitteita,

jotka hyödyttävät niiden käyttäjiä entistä enemmän ja haittaavat luontoa vähemmän,

kiteyttää Lahden tiede- ja yrityspuiston muotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokannel.

Kuluttajien valinnat ja toiveet motivoivat yrityksiä tuotekehitykseen.

vetta. Läppärin pintamateriaali voidaan värjätä

tyylikkääksi typen avulla ilman haitallisia

kemikaaleja.

– Cleandesignissa ei neropattikaan pärjää

yksin. Tiede- ja yrityspuiston tehtävänä onkin

johdattaa materiaali- ja teknologiaosaajat ja

muotoiluammattilaiset yhteistyöhön, luomaan

liiketoimintaa sekä viemään cleandesign

yritysten ulottuville, määrittelee Riikka

Salokannel. Hän on tyytyväinen voidessaan

muotoilun kehitysjohtajan työssä hyödyttää

omalla osaamisellaan monia tahoja – ihmisen

ja ympäristön parhaaksi. Lahteen on synty-

mässä ainutlaatuinen cleandesignin keskus,

joka nousee esiin myös maailman muotoilu-

pääkaupunkiprojektissa vuonna 2012.

Osaajat yhteistyöhön

Päätuotetta, UPM ProFi Deck -patiolankkua valmistetaan Lahdessa ja

Saksan Karlsruhessa. Patiolankku on suunniteltu helposti asennettavaksi.

Terassia suunnitteleville on tarjolla lukuisia esimerkkejä, joissa on

hyödynnetty raikasta värivalikoimaa.

PM ProFi on ollut markkinoilla vasta muutaman

vuoden, mutta päätuote, UPM ProFi Deck

-patiolankku, on jo saanut tukevan jalansijan

kaikissa Euroopan maissa. Vientiä aloitellaan myös

Japaniin ja Australiaan. Hyvään markkinaimuun on epäilemät-

tä myötävaikuttanut se, että ProFin tiimissä ymmärrettiin

riittävän varhaisessa vaiheessa myös designin merkitys.

UPM ProFi syntyi alun perin tarpeesta löytää käyttöä

muovia ja paperia sisältävän tarralaminaatin valmistuksessa

syntyvälle ylijäämämateriaalille, joka jää hyödyntämättä

UPM Raflatacin tuotannossa. Tarralaminaattia ei voi kierrättää

perinteisillä paperiteollisuuden menetelmillä, mutta alan

vastuullisena toimijana UPM halusi etsiä ratkaisun materiaalin

uusiokäytölle.

Ulos omasta laatikosta

– Designin mukaantulossa kävi tuuriakin, kuten kaikessa

hyvässä aina on, kertoo UPM ProFi -liiketoiminta-alueen

johtaja Markku Koivisto. Kun ensimmäiset UPM ProFi

-tuotteet – ne olivat muuten kulmasuojia – olivat käytössä,

Koivisto sai yllättävän ja hämmentävän puhelinsoiton Artekin

nykyiseltä muotoilujohtajalta Ville Kokkoselta: – Voisitteko

valmistaa meille tuolin?

Tuolia ei silloin syntynyt, mutta erinäisten vaiheiden

jälkeen alkoi yhteistyö Artekin ja maineikkaan japanilaisarkki-

tehti Shigeru Banin kanssa. – Ensimmäinen yhteistyökuvio

Artekin ja Shigeru Banin kanssa oli Milanon messujen paviljon-

ki. Tärkein oppi minkä saimme tästä ensimmäisestä yhteistyö-

hankkeesta oli se, kuinka hirmuisen tärkeää on, että puhumme

suunnittelijoille ja designereille. Tätä oppia olemme yrittäneet

noudattaa systemaattisesti, Koivisto painottaa.

Kierrätysmateriaaleja suosiva Shigeru Ban on sittemmin

käyttänyt UPM ProFia muun muassa Artekille suunnittelemas-

saan 10-UNIT SYSTEM -huonekalusarjassa. ProFi on ollut

näkyvästi esillä useissa muissakin design-yhteyksissä.

Vastikään päättyneen Shanghain maailmannäyttelyn Kirnu-

paviljonki oli verhoiltu UPM ProFista valmistetuilla paanuilla.

– Kehitämme mielellämme tuotettamme tällaisten prosessien

kautta. Niihin sisältyy hieman tavallista suurempi riski, mutta

ne pakottavat meidät myös vähän ulos omasta laatikostamme,

mikä on pelkästään hyvä asia, Koivisto toteaa.

UPM ProFi on palkittu eri yhteyksissä jo moneen kertaan.

Tuorein huomionosoitus on lokakuun alussa myönnetty

kansainvälinen Green Good Design -palkinto, joka on kehitetty

maailman vanhimmasta Good Design -muotoilupalkinnosta.

Product Design -sarjassa palkittu UPM ProFi on hyvässä

seurassa, sillä palkittujen joukossa on sellaisia maailman-

brändejä kuin Mercedes-Benz, Bosch ja Sony-Ericsson.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

17

UPM ProFi on

Kierrätys, ympäristön säästö ja hightech

– nämä kaikki yhdistyvät UPM:n kehittä-

mässä puumuovikomposiitissa. UPM ProFi

on siis mainio esimerkiksi cleandesignista.

Teksti Tuovi Similä

CLEANDESIGNIA PARHAIMMILLAAN

U

Riikka Salokannel

KASVUN YMPÄRISTÖ

Uusiutuvalla energialla tuotetut lämmitysratkaisut herättävät runsaasti pohdintaa.

Vaihtoehtoviidakossa asiantuntijoille ja palveluille tarjoutuu jatkossa käyttöä. Näin

uskovat toukokuussa yrittäjiksi ryhtyneet insinöörit Mika Kallio ja Harri Kemppi.

ahden tiede- ja yrityspuiston yrityshautomon

suojissa toimiva One1 Oy keskittyy strategiansa

mukaisesti tarjoamaan aluekohtaisia lämmön-

tuotannon kokonaisratkaisuja. Lähienergian

palveluiden kohderyhmiksi yritys listaa mm. kunnat,

kaupungit, rakennuttajat sekä energialaitokset.

Vihreän ajattelun mukaisesti maa, tuuli ja aurinko

toimivat yhtiön tuotteissa pääasiallisina lämmönlähteinä.

Pelkkä teknologia ei kuitenkaan riitä. Sujuvat huolto- ja

ylläpitopalvelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

– Asiakas saa kauttamme lämmitysratkaisun, joka on

suunniteltu yksilöllisesti juuri heidän alueen, kaupungin-

osan tai kiinteistön tarpeisiin, mahdollisimman taloudelli-

seksi ja ympäristön kannalta kestäväksi, One1 Oy:n

toimitusjohtaja Mika Kallio kertoo.

Yritysidea kehittyi miesten aiemman työhistorian

pohjalta. LVI- ja energia-alan yrityksissä teknologian sekä

taloushallinnon puolella työskennelleet Kallio ja Kemppi

huomasivat, että asiakkaat jäivät laitteidensa kanssa

monesti omilleen.

– Teknologia muuttuu yhä monimutkaisemmaksi.

Energiankulutusta on myös seurattava ja tekniikkaa

kehitettävä edelleen. Yrityksemme missiona onkin tarjota

palvelua asiakkaiden lämmöntuotannon toteutuksessa

koko elinkaaren ajan, Kallio sanoo.

Toimialan haasteet ja riittävä vaikeusaste pitävät

yrittäjien mielenkiintoa yllä. Motivaatiota ja sitoutumista

edistää usko siihen, että viiden hengen ydinjoukon

yhteinen osaaminen ja uniikki liikeidea kantavat.

Oman tutkimustyön sekä laajan verkoston voimin

yritystä on tarkoitus määrätietoisesti kasvattaa.

Palvelumallia kehitetään vielä yhteistyökumppaneiden

kanssa yhdessä, jonka jälkeen myyntityö pyörähtää

käyntiin isommalla vaihteella.

– Markkinatilanne on tehtyjen selvitysten mukaan

otollinen, saatamme olla juuri oikeaan aikaan liikkeellä,

Mika Kallio sanoo.

L

Vihreää palveluaTeksti Pirjo Kuisma

Hyvä ideausia yrityksiä ja yrittäjiä tarvitaan, sillä tulevai-

suudessa elinikäiset työpaikat vähenevät. Työn

murroksen myötä yhä useampi ihminen pitää

yrityksen perustamista varteenotettavana

vaihtoehtona.

Lahden tiede- ja yrityspuisto järjestää vuosittain

Liikeidean JALOstuskilpailun, jonka kokenut raati poimii

yrittäjänä menestyneen Jalo Paanasen johdolla parhaat

ideat palkittaviksi.

Huipuille on luvassa mainetta ja kunniaa sekä

arvokasta tukea yrityshautomon siipien suojassa idean

jalostamisessa bisneskelpoiseksi tuotteeksi tai palveluksi.

UYrittäjätarinat käynnistyvät toimivan

yritysidean löytämisestä. Hyvä idea

on parhaimmillaan alallaan uusi,

innovatiivinen ja sen

kaupallistamiselle on näköpiirissä

selviä mahdollisuuksia.18

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

– Näkisitpä autoni, vastaa Soft Park -tuotteen idean isä, yrittäjä Harri Nummi kysyttäessä,

mistä moinen ajatus ryhtyä valmistamaan ja markkinoimaan pysäköintihallien törmäyssuojia.

htaat pysäköintitilat, niiden

pylväät, kaiteet ja kulmat aiheut-

tavat jatkuvasti kolhuja ja

naarmuja ajoneuvojen maalipin-

toihin. Asia harmitti työkseen tien päällä

liikkuvaa Nummea ja johti lopulta testimallin

kehittämiseen.

Nerokas ajatus päällystää pehmuste

kalvopinnalla oli ratkaiseva tekijä, jonka

myötä pehmeän suojan voi vuorata mainok-

silla, opasteilla, logoilla tai tilan värimaail-

man sopivalla kuosilla.

Soft Parkin pikkupatentti eli hyödylli-

syysmallisuoja antaa etumatkaa kilpailijoihin.

Tuotteen ympärille on kehitetty huoltomalli,

jonka myötä törmäyssuojat käydään tarkista-

massa, puhdistamassa ja tarvittaessa

korjaamassa säännöllisin väliajoin. Ekologista

pitkäikäisessä tuotteessa on materiaalien

kierrätettävyys.

Harri Nummi ja myynnistä vastaava

Henri Nummi kertovat, että kansainvälisty-

misen ensi askeleet on otettu, sillä Soft

Parkille näytettiin vastikään vihreää valoa

Saksasta. Lahden tiede- ja yrityspuiston

yrityshautomon opastuksella syntynyt

sopimus vaikuttaa kaikin puolin lupaavalta.

A

Saa Teksti Pirjo Kuisma

Vuodesta 2005 järjestetyssä kilpailussa menestyneis-

tä ideoista moni on jo ehtinyt muuntua kannattavaksi

liiketoiminnaksi.

– Tavoitteenamme on saada monipuolisesti liikkeelle

eri alojen potentiaaleja yrittäjiä, joilla on kasvuhaluja ja

intoa kehittyä, kilpailun järjestelyistä vastaava Mikko

Nurminen Lahden tiede- ja yrityspuistosta kertoo.

Osallistuminen on Nurmisen mukaan ollut ilahdutta-

van vilkasta. Vuosittain esiteltävien ideoiden määrä on

vaihdellut 20-40 välillä, joista 10-15 on liittynyt teknisiin

innovaatioihin, loput ovat olleet palvelualan konsepteja.

Viime vuoden voittaja, pysäköintihallien ajoneuvotur-

vallisuutta lisäävä Soft Park -pehmuste oli myös Nurmisen

oma suosikki.

– Selkeä ja oivaltava idea, joka syntyi selvästä

tarpeesta ja joka ratkaisee käytännön ongelman,

Nurminen sanoo.

Lahdessa järjestettävän kilpailun mallia on monistet-

tu ahkerasti myös muihin yrityshautomoihin eri puolilla

Suomea. Kilpailu on osoittautunut hyväksi väyläksi

kanavoida luovia ja jalostuskelpoisia bisnesideoita

yrityshautomon suojiin, jossa niistä yhteistuumin kehite-

tään markkinoille sopivia ratkaisuja.

– Paloturvallisuusluokituksen selvittyä

pääsemme toden teolla aloittamaan myynti-

työn paikallisen suomalaisyrittäjän johdolla,

Harri Nummi kertoo.

Nummi sanoo huomanneensa, että Soft

Park -pehmusteen ideaa on sinnikkäästi

myytävä, jotta asiakas vakuuttuisi sen

hyödyistä. Vaikka markkinaselvitykset

osoittivat mahdollisuuksia, edelläkävijän

rooliin kuuluu ladun avaaminen.

Menestys syntyy harvoin sattumalta.

Silti yrittäjä tarvitsee Nummen mukaan myös

ripauksen onnea. Sekä ”hullua” uskoa

tuotteensa erinomaisuuteen.

törmätä

19

Soft Park -törmäyssuoja

valittiin vuosi sitten

Liikeidean JALOstuskilpailun

voittajaksi. Lahden Sokoksen

parkkihallissa asiakkaiden

autot säästyvät nyt

turhilta kolhuilta.

Alkuvaiheen rahoitus on useimmalle aloittavalle kasvuyritykselle elinehto.

Pääomasijoittajan kannalta näyttöjen puute tekee hankkeista riskialttiita.

Bisnesenkeleitä tarvitaan, sillä kehityskaari hyvästä ideasta läpimurtoon kestää tovin.

ahden tiede- ja yrityspuiston

hautomopalveluista vastaava johtaja

Risto Mauno korostaa yritystä

johtavan tiimin ammattitaitoa ja

näkemyksellisyyttä. – Liikeidean toteutumis-

mahdollisuuksia on osattava arvioida

asiakastarpeiden ja kilpailuedun näkökulmas-

ta. Tämä usein unohtuu riskirahaa hakevalta.

Maunon mukaan Suomessa kasvuyritys-

ten varhaisen vaiheen rahoittajia on moniin

muihin maihin verrattuna vähän.

Pääomasijoittajista tunnetuin on pk-yrityksiin

keskittyvä Veraventure Oy. Sen ohella monet

yksityiset bisnesenkelit sijoittavat kiinnosta-

viin tuotteisiin tai palveluihin, joissa he

näkevät riittävää innovatiivisuutta ja kansain-

välistymisen mahdollisuuksia.

Lahden tiede- ja yrityspuiston hautomo

auttaa joko itse tai bisnesenkeliverkostonsa

avustuksella vuosittain 8-12 yritystä saamaan

riskipääomaa. Kohdeyritysten eri vaiheita on

tuettu vuosittain keskimäärin kymmenellä eri

sijoituspaketilla.

– Bisnesenkeli on pankkiin verrattuna

kärsivällisempi, Risto Mauno sanoo. – Riskin

vakuudeksi riittävät pelkät osakkeet, toisin

kuin pankilla.

Käytännössä irtautumisvaihe voi

Maunon kokemuksen mukaan löytyä myös

osakekaupan muodossa, joten sijoituksia ei

siinä tapauksessa tarvitse maksaa takaisin

muuten kuin osingon muodossa.

Veraventuren Cleantech-sijoituksista vastaa-

va manageri Janne Juhola näkee uusiutuviin

energialähteisiin keskittyvien yritysten

edustavan yhtä nopeimmin kasvavista

toimialoista. Nyt niiden osuus rahoitus-

salkusta on noin 10 prosenttia. Lähes puolet

sijoituksista kohdistuu edelleen ICT-

yrityksiin.

– Hyviä hankeaihioita on viime vuosina

löytynyt paljon, joskin alalle tulon kynnystä

nostaa sen tutkimuspainotteisuus”, Juhola

sanoo.

Rahoituksen saamisen edellytykset ovat

Juholan mukaan cleantech -yrityksien

kohdalla samat kuin muillakin toimialoilla.

Yhden henkilön sijasta johdossa halutaan

nähdä monipuolista osaamista omaava tiimi.

Kansainvälistyminen

tähtäimessä

– Liiketoimintasuunnitelmassa huomio

kiinnittyy tekniseen ratkaisuun, josta tulisi

nousta esille kestävä kilpailuetu. Nopea

kasvu edellyttää myös skaalautuvaa liiketoi-

mintamallia, jonka myötä tuotetta

tai palvelua voidaan lähteä vie-

mään paikallisten markkinoiden

ulkopuolelle.

Alkavia yrityksiä autetaan

käynnistysvaiheen ylitse, jonka

jälkeen niiden uskotaan

kiinnostavan myös yksityisiä

sijoittajia. Veraventure

tarjoaa osakassopimuksen

mukaisesti yhden halli-

tusammattilaisen yhtiön

kehittämiseen.

Julkisrahoitteisen

rahaston tuotto-

odotukset vastaavat

yksittäisen sijoituksen

osalta yksityisten

pääomarahastojen

tuotto-odotuksia.

Rahastotasolla

riskiä voidaan

kuitenkin ottaa

yksityisiä

rahastoja

L

Siemenraha kiihdyttää kasvuunTeksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy

KASVUN YMPÄRISTÖ

20

enemmän tekemällä sijoituksia useampaan

kohdeyhtiöön.

– Pitkällä aikavälillä rahastomme tulisi olla

itsessään kannattava, Juhola sanoo.

Hautomopalveluiden johtaja Risto Mauno haluaisi Suomeen

lisää kasvuyritysten varhaisen vaiheen rahoittajia.

– Ei se ihan tavallista ole, että aloittavalla

yrityksellä on taustalla valmiit kaupat. Tässä

startataan tilaukset kärjessä, naurahtaa

Lahden tiede- ja yrityspuiston markkinointi-

päällikkö Kati Tuominen. Puheena on Jukka

Järvisen tänä syksynä Lahdessa toimintansa

aloittanut yhtiö, joka päivittää linja-autoja

uudella akkuteknologialla päästöttömiksi.

Tiede- ja yrityspuiston asiantuntijapalvelut

ovat keventäneet huomattavasti Järvisen

työtaakkaa uuden yrityksen käynnistämises-

sä.

Uudella litiumakkuteknologialla voidaan

modernisoida hybridi- ja dieselbusseja

päästöttömiksi sähköbusseiksi. – Tällä saralla

kysyntä on suurempaa kuin tarjonta.

Pääsemme suoraan kannattavaan liiketoi-

mintaan. Merkittävät kaupat olemme jo

tehneet Ruotsiin, ja maailmalla on useiden

kannattavaan liiketoimintaanSähköbussi starttaa Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy Kuva Jaakko Jaskari

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

21

Jukka Järvisen mukaan litiumakkuteknologia mahdollistaa linja-autojen päivittämisen

päästöttömiksi ja kustannustehokkaiksi. Modernisoinnille on maailmalla kova kysyntä.

operaattoreiden kanssa vireillä neuvotteluja.

Kansainväliset markkinat ovat laajat, mutta

keskitymme aluksi Pohjoismaihin, joiden

olosuhteisiin meillä on erityisosaamista,

kertoo innovaatio- ja akkuteknologia-

asiantuntija Jukka Järvinen.

Modernisoitu sähköbussi ei ole mikään

välkkyvä ihmehärveli, vaan järkevä ja

ympäristöystävällinen joukkoliikenneväline,

joka pystyy operoimaan jopa vuorokauden

ympäri. Euroopasta löytyy paljon päivitettä-

väksi soveltuvaa ajokalustoa.

Yhtiön käynnistysvaiheessa Järvinen on

hyödyntänyt tiede- ja yrityspuiston yritys-

hautomoa ja liiketoiminnan kehittämispalve-

luita. – Lahti valikoitui sijoittumispaikaksem-

Lahden valtit

me mm. juuri hyvien asiantuntija- ja suhde-

verkostojen ja palvelujen ansiosta.

Sopenkorvessa sijaitsevat toimitilatkin

löytyivät tiede- ja yrityspuiston kontaktien

kautta. Myös sillä oli merkitystä, että täällä

on nimenomaan cleantech-verkostoa, joka

ymmärtää toimintaamme, summaa Järvinen.

Kaupunkiolosuhteissa on myös hyvä testata

autojen prototyypit.

Aluksi toimintaa pyörittää oma ydinhen-

kilökunta ulkopuolisten asiantuntijoiden ja

palveluiden tukemana. Jatkossa aiotaan

rekrytoida jopa kymmeniä henkilöitä.

Vankalta pohjalta ponnistavan yrityksen

hallitukseen on tulossa merkittäviä halli-

tusammattilaisia konserniyrityksistä.

Yhteistyö Lahden tiede- ja yrityspuiston

kanssa jatkuu mm. markkinoinnin merkeissä.

KASVUN YMPÄRISTÖ

22

Omaleimainen Teksti Tuovi Similä

yliopistokaupunkiLahteen on syntynyt vuosien mittaan ainutlaatuinen tutkimuksen ja opetuksen

kokonaisuus, jonka kaltaista ei ole muualla. Yksi erikoispiirteistä Lahdessa on,

että yliopistot ovat linkittyneet vahvasti alueen elinkeinoelämään.

Lahden yliopistokeskusHelsingin yliopiston

Avoin yliopisto

Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Lahden yksikkö

Ympäristötieteiden laitoksen Lahden osasto

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Lahden keskus

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation

Tampereen teknillisen yliopiston Lahden yksikkö

FAKTA

nsi vuonna tulee kuluneeksi 100

vuotta siitä kun Lahteen

yritettiin ensimmäisen kerran

saada yliopisto. Omaa yliopis-

toa kaupunki ei saanut, mutta

eri yliopistojen yksiköitä alkoi

hissukseen rantautua Lahteen 70-luvulta

lähtien.

Alussa toiminta oli pitkälti koulutusta ja

projekteja – vähän syrjässä akateemisesta

ytimestä. – Se synnytti kuitenkin pohjan

tietyn tyyppiselle edelläkävijyydelle.

Lahdessa on oltu edelläkävijöitä muun

muassa yliopistollisessa täydennyskoulutuk-

sessa ja avoimessa yliopisto-opiskelussa,

joista kummastakin tuli sittemmin osa

suomalaista yliopistojärjestelmää, kertoo

johtaja Tomi Tura tiede- ja yrityspuistosta.

Eri yliopistojen yksiköitä oli vuoteen

2001 mennessä kertynyt jo niin paljon, että

ne koottiin yhteen yliopistokeskukseksi.

– Tämä on verkosto-organisaatio, joka

perustuu yhteistyösopimukseen, jossa myös

Lahden kaupunki on mukana, kertoo yliopis-

tokeskuksen pääsihteeri Senja Jouttimäki.

Tässäkin Lahti oli edelläkävijä, sillä yliopisto-

keskus oli ensimmäinen Suomessa.

Tura puhuu mielellään ”Lahden ihmeestä”,

aivan kuten aikanaan puhuttiin ”Oulun

ihmeestä”. Lahden tarina on vain pitänyt

rakentaa toisella tavalla. Turan mukaan

välttämätöntä Lahden kehitykselle oli

Helsingin yliopiston ympäristötieteiden

laitoksen tulo Lahteen. – Ilman sitä kaupun-

gilla ei olisi ollut edellytyksiä valita

Aitoa vuorovaikutusta

yritysten kanssa

ympäristökärkeä. Ja muutkin yliopistot

rupesivat systemaattisesti panostamaan

toimintaansa tälle alueelle, hän sanoo.

Lahti erottuu selvästi muista, perintei-

semmistä yliopistokaupungeista ainakin

kahdella tavalla, väittää Tura. Ensinnäkin,

vaikka Lahdessa tehdään kovan tason

kansainvälistä tutkimusta, se on lähellä

alueellisia sovelluksia ja vuorovaikutus

yritysten kanssa on aitoa. Toinen on kummi-

professuurimalli, – lahtelainen innovaatio

suomalaiseen korkeakoulumaailmaan, Tura

muotoilee.

Kummiprofessori-malli on yksinkertainen ja

kustannustehokas. – Strateginen yhteis-

työsopimus solmitaan jossakin muualla kuin

Lahdessa toimivan professorin tai tutkimus-

laitoksen kanssa, Tura selvittää.

Järjestelmä on käytännössä kaksinker-

taistanut Lahden professorien määrän. Malli

on lupaava ja hyvä, ja vahvistaa ja tukee

kokopäivätoimisten professorien työtä ja

alueella toimivaa tiedeyhteisöä.

– Tämä on se suunta mihin tulevaisuu-

dessa menemme. Tavoitteena on, että meillä

on jatkossa merkittävä kansainvälinen

verkosto kummiprofessuurien kautta.

Yliopistokeskuksen toimintamallia kehitetään

edelleen. – Haemme mallia, jossa yliopistot

näkisivät toiminnan täällä strategisena

Kummiprofessorit

lahtelainen innovaatio

Lahdella oma

akateeminen profiilinsa

Evalintana niin, että tietyillä yliopistoilla on

yhteinen kampus Lahdessa, satunnaisten

etätoimipisteiden sijaan, Jouttimäki sanoo.

Yliopistolle täytyy tietysti olla selvä lisäarvo

siinä, miksi se on Lahdessa. – Se voi liittyä

vaikka yhteistyöhön yliopistojen kesken tai

tutkimusteemoihin, jotka liittyvät tämän

alueen tarpeisiin. Ja vahvaan vuorovaikutuk-

seen alueella toimivien yritysten kanssa,

Jouttimäki suunnittelee.

Painopisteet tutkimuksessa ja opetuk-

sessa liittynevät tulevaisuudessakin suurelta

osin Lahden kärkialoihin: ympäristöön,

muotoiluun, innovaatioihin. – Terävöitämme

entisestään Lahdelle ihan omaa profiilia, joka

kumpuaa tästä alueesta eikä toista sellaise-

naan sitä mitä ns. pääkampuksilla tehdään,

Jouttimäki kuvailee.

Kun Jouttimäki vertaa Lahtea maamme

viiteen muuhun yliopistokeskukseen, hänkin

löytää paikallisia erityispiirteitä. – Meillä on

poikkeuksellisen hyvä yhteistyö ja vuoropu-

helu kaupungin kanssa. Emme ole vastakkain

missään asiassa vaan samalla puolella.

Yhteistyö tiede- ja yrityspuiston kanssa on

saatu erittäin toimivaksi, ja se linkittää

meidät entistä enemmän elinkeinoelämään,

hän luettelee. Tähän listaan Jouttimäki lisää

vielä sijainnin metropolialueella ja kahden

suuren, Helsingin yliopiston ja Aalto-

yliopiston läsnäolon, jotka tuovat oman

vahvuutensa. Ja aivan olennaisen ja muista

alueista poikkeavan ulottuvuuden tähän tuo

Lappeenrannan teknillisen yliopiston

käytäntölähtöisten innovaatioiden tutkimus.

Tämä laitoskummius kuuluu samaan ohjel-

maan, jolla tiede- ja yrityspuisto on rahoitta-

nut kummiprofessuureja. – Materiaali-

tekniikan kenttä on niin laaja, että yksi

professori ei voi tietää kaikista materiaaleista

kaikkea, tai edes riittävästi. Siksi meille

valittiin tämä malli, sanoo kummilaitoksen

tutkimusjohtaja Sauli Eerola.

Aiemmin pääosin muovitekniikkaan

keskittynyt laitos on laajentanut toimintansa

myös muiden materiaalien tutkimiseen ja

kehittämiseen. – Materiaalitekniikalla on

Kummilaitos tutkii materiaalejaTampereen teknillisen yliopiston Lahden yksikkö on tiede- ja

yrityspuiston kummilaitos. Se tarkoittaa, että laitoksen kaikki yhdeksän

professoria ovat Päijät-Hämeen yritysten käytettävissä materiaaleihin

liittyvissä kehitysasioissa.

erittäin tärkeä rooli muotoilussa ja

cleantechissä, jotka ovat Lahden painopiste-

alueita, Eerola sanoo.

Eerola kiertelee Lahden seudun

yrityksissä ja toimii ”suodattimena” yrityksil-

tä ja professoreilta tulevan tiedon välillä.

Eerola on tyytyväinen yhteistyöhön yritysten

kanssa. Tavallisimmat yhteistyön muodot

ovat sellaisia, että Eerolan porukka osallistuu

yrityksen kanssa esiselvityksiin, jotka liittyvät

uuteen materiaaliin tai teknologioihin.

– Kun ruohonjuuritason ideoita kampaa

lävitse, yrityksistä löytyy jatkuvasti ihan

kansainvälisen tason innovaatioita. Yritys voi

lähteä sitä viemään omin voimin eteenpäin,

mutta kyllä yliopistonkin tavoitteena on

saada tällaisia uusia tutkimushankkeita

alueelle.

Materiaalitekniikassa tapahtuu paljon.

Tulossa ovat muun muassa biopolymeerit,

jotka ovat esimerkiksi uusiutuvista luonnon-

varoista varoista valmistettuja luonnonkuitu-

komposiitteja. Nanoteknologian kehitys tuo

uusia materiaaleja ja pinnoitusmenetelmiä,

joiden avulla voidaan esimerkiksi lisätä

koneiden käyttöikää. Myös antibakteeriset ja

itsestään puhdistuvat pintamateriaalit

tekevät tuloaan. – Teknologiat ja materiaalit

näihin kaikkiin ovat jo olemassa, Eerola

sanoo.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

23

– Meidän markkinapaikallamme kohtaavat innovaattorit ja

toimeksiantajat. Voimme esim. rakentaa siltaa pienen innovaa-

tio-osaajan ja sen palveluita tarvitsevan, kulttuuriltaan hyvin

erilaisen suurorganisaation välille. Yhteistyö hyödyttää

molempia – ja tietysti palveluiden loppukäyttäjää, selittää

LLA-kehitysohjelman koordinaattori, kehittämispäällikkö

Jyrki Rautkivi Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Hyvä esimerkki

toiminnan tuloksista on puheentunnistuksen ja tekstiviestien

hyödyntäminen terveydenhuollon ajanvarauksien yhteydessä.

Parhaillaan Langaton Lahti -ohjelmassa selvitetään

pk-yritysten kiinnostusta parantaa kilpailukykyään lisäämällä

ympäristötehokkuutta ICT:n avulla.

Navipartner verkostossa

Lahtelainen Navipartner on ollut mukana LLA-toiminnassa

pari vuotta. Navipartnerin kehittämän sähköisen tuntikortin

tuotteistamisen ja lanseerauksen eväät saatiin LLA:n järjestä-

mistä markkinointiguru Timo Ropen koulutuksista, joissa

tuntikorttia työstettiin yhtenä casena.

– Sähköinen tuntikortti on kuin pk-yrityksen henkivakuu-

tus. Sen ansiosta tulot ja menot ovat tiedossa lähes reaaliaikai-

sesti ja asioihin voidaan reagoida ajoissa. Kortin kautta

syötetään kätevästi sisään kaikki tieto, mitä tarvitaan palkan-

laskentaan, tunti-, materiaali- ja matkakuluseurantaan sekä

laskutukseen, kertoo Navipartnerin toimitusjohtaja Eero

Grönroos.

Tärkeintä LLA:ssa on Grönroosin mielestä verkottuminen:

– Pienet yritykset pääsevät kontaktiin ja hyödyntämään

toistensa osaamista. Mustasukkaisuus omasta osaamisesta on

yleensä turhaa, sillä jokaisella on oma tonttinsa. Luottamus

syntyy ja asiat etenevät vähitellen, mutta kun annat ensin

jotain verkostolle, saat sieltä hyötyä moninkertaisesti takaisin.

Tiede- ja yrityspuiston ICT-palveluita yrityksille

Tietotekniikka liiketoiminnan tukena

tuotteistettuja palveluita alueen pk-yrityksille

Langaton Lahti -kehitysohjelma ja verkosto

liiketoimintaedellytyksiä parantavat palvelut ICT-yrityksille,

erityisesti elinkaaren alussa

ICT:n avulla ympäristötehokkuutta ja kilpailukykyä

pk-yrityksille

Teksti Marjaana Keskitalo/JM Tieto Oy

Pienissä yrittäjävetoisissa organisaatioissa

syntyy usein käyttökelpoisia tieto- ja

viestintäteknologian innovaatiota.

Langaton Lahti -kehitysohjelma (LLA)

tukee ICT-innovaattoreita parantamalla

liiketoimintavalmiuksia ja luomalla

asiakaskontakteja sekä mahdollisuuden

verkostoitumiseen.

KASVUN YMPÄRISTÖ

24

Navipartnerin toimitusjohtaja Eero Grönroos

Täsmäselvityksiä

Täsmäselvityksiä

ietotekniikka liiketoiminnan tukena

(TLT) on kesäkuussa 2011 päättyvä

EU-hanke, jolla parannetaan

sähköisen liiketoiminnan osaamista

ja hyödyntämistä Päijät-Hämeen pk-

yrityksissä. Rahoittajina ovat Euroopan

Sosiaalirahasto, Hämeen ELY-keskus, Lahden

tiede- ja yrityspuisto sekä mukana olevat

yritykset. Hanke kuuluu valtakunnallisen

eLive-verkoston piiriin.

– Kysyntää on jonoksi asti. Puolessatoista

vuodessa on tehty 300 yritykselle 400

erilaista kehittämistoimenpidettä. Kehittä-

misrahat ehtivät jo loppuakin, mutta onneksi

saimme lisää, kertoo ICT-liiketoimintakehit-

täjä Jari Turunen tiede- ja yrityspuistosta.

Hän toimii TLT:n projektipäällikkönä, antaa

Huikea kysyntä

neuvontaa ja johdattaa asiakasyritykset ja

palveluntarjoajiksi kilpailutetut asiantuntija-

firmat kontaktiin ja kehityksen polulle.

– Pk-yrityksissä tiedetään, että jotain

pitäisi tehdä. Mutta mitä ja kuka tekisi?

TLT opastaa kohti oikeita ratkaisuja ja osaajia,

Turunen tiivistää.

– Rakennamme kuluttajille räätälöityjä

sisustuslasiratkaisuja tarjoavaa verkkokaup-

paa. Se on haasteellista, sillä lasin hahmotta-

minen webissä sisustusmateriaalina ei ole

helppoa, sanoo sisustalasilla.fi -projektissa

palveluntarjoajana toimivan Datapoli Oy:n

toimitusjohtaja Timo Viento. Koulutuskeskus

Salpauksesta mukana olevan tietojenkäsitte-

lyn kouluttajan Ari Salorannan tehtävänä

onkin ollut mm. varmistaa, että asiakkaat

Lasin haasteet

ISOMPI myymälä – verkkoonTeksti Marjaana Keskitalo / JM Tieto Oy

– TLT-hanke ja sen mahdollistama tuki olivat lopullinen kipinä verkkokauppaprojektiimme.

Emme halunneet lisäneliöitä fyysiseen myymälään vaan verkkoon. Siellä ovat kasvun

mahdollisuudet, toteaa Maakunnan Lasi Ky:n toimitusjohtaja Tero Granqvist.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

25

ymmärtävät, mitä ovat tilaamassa ja ettei

mittavirheitä synny.

Sisusta Lasilla Oy:n suurimmalta

alihankkijalta Maakunnan Lasilta kysytään

yhä enemmän mittatilausratkaisuja.

Verkkokaupassa sellaisen voi sommitella

itselleen vaikka keskellä yötä ja tilata

kotiovelleen, pitkänkin matkan päähän

myyjän toimipaikasta. Ja verkkokauppaan

mahtuu: esim. liukuovista saa 10 000 eri

variaatiota!

– Verkkokauppa voi ensimmäisenä

vuonna tuoda Maakunnan Lasille noin 9

prosentin kasvun liikevaihtoon ja jatkossa

varmasti enemmänkin, laskeskelee Tero

Granqvist. Kotisivuilla, Facebook- ja haku-

konemarkkinnoilla täydennetään luontevasti

liiketoimintaa webissä.

Kuvassa vasemmalta

Ari Saloranta,

Tero Granqvist,

Timo Viento ja

Jari Turunen.

T

Tusina uusia kasvun tekijöitä

KASVUN YMPÄRISTÖ

26

Nimityksiä Lahden tiede- ja yrityspuistossa 2010

Arkkitehti, SAFA Mika Karkulahti on

nimitetty 8.3.2010 projektipäällikök-

si Muotoilu-yksikköön kehittämään

kehitysjohtaja Riikka Salokanteleen

työparina Lahden alueella muotoilua

hyödyntävän liiketoimintaa ja

muotoiluosaamista kansainväliselle

huipputasolle yhdessä muiden

muotoilutoimijoiden kanssa.

Karkulahti on aiemmin työskennellyt

projektiarkkitehtina ja suunnittelija-

na useissa arkkitehtitoimistoissa.

Hän on ollut mukana aktiivisesti

myös alan järjestöjen SAFAn, SIOn,

Ornamon ja Grafian toiminnassa.

Riikka Salokannel Mika Karkulahti

Energia-alan pitkänlinjan osaaja, DI

Jari Kuivanen on nimitetty 15.3.2010

FECCin (Finnish Environmental

Cluster for China) energiajohtajaksi.

Kuivanen on toiminut aiemmin

liiketoimintajohtajana Fortum Power

and Heat Oy:ssä. Sitä ennen hänellä

on ollut mittava ura energiateollisuu-

den vastuullisissa tehtävissä.

YTM Mika Sulkinoja on nimitetty

15.3.2010 kehittämispäälliköksi

vastaamaan Cleantech-yritysten

pääomasijoituspalveluista, mm.

yhtiömme vuosittain Lahdessa

järjestämän näkyvän kansainvälisen

Cleantech-alan pääomasijoitustapah-

tuman, Cleantech Venture Day’sta.

Sulkinoja toimi aiemmin Fund

Managerina Greenstream Network

Plc:ssä.

DI Aleksi Mäkelä on nimitetty 8.3.2010

projektipäälliköksi Cleantech Lahti -

tiimiin kehittämään toimintoja liiketoi-

mintajohtaja Esa Ekholmin työparina

EAKR-rahoitteisen "Materiaalien

käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa

Päijät-Hämeeseen" (MABU)

-hankkeessa sekä alueen mekatroniik-

ka- ja Cleantech-klustereiden yhteis-

hankkeessa.

Mäkelä on toiminut aiemmin projekti-

insinöörinä jätteenkäsittelyjärjestelmiä

tuottavassa Ecosir Group Oy:ssä.

Jari Kuivanen

Mika Sulkinoja

Nina Harjula

Master in Business Administration

(tradenomi, ylempi AMK) Nina Harjula on

nimitetty 1.3.2010 Finnish Cleantech

Clusterin kehittämispäälliköksi vastaa-

maan erityisesti klusterin Intia-ohjelmasta

ja EcoCluP-hankkeesta.

Harjula on erikostunut ympäristöliiketoi-

mintaan ja tutkinut mm. pientuulivoiman

markkinamahdollisuuksia Intiassa.

Hänellä on 15 vuoden kokemus erilaisissa

markkinoinnin johtotehtävistä ja viime

vuosilta erityisesti verkkoliiketoiminnan

kehitysprojekteista.

Aleksi Mäkelä

Riikka Salokannel valittiin 15.2.2010 yhtiöm-

me uudeksi muotoilun kehitysjohtajaksi.

Salokanteleen tehtävänä on vastata muotoi-

lua hyödyntävän liiketoiminnan ja muotoi-

luosaamisen kehittämisestä Lahden alueella

sekä alueen muotoiluosaamisen nostamises-

ta kansainväliselle huipputasolle yhdessä

muiden muotoilutoimijoiden kanssa. Hänen

keskeinen tehtävänsä on vastata myös World

Design Capital 2012 toteutumisesta Lahden

alueella.

Riikka Salokannel on valmistunut artenomiksi

ja medianomiksi (AMK) Lahden

Muotoiluinstituutista. Salokannel siirtyi

yhtiöömme kansainväliseen Carlsberg-

konserniin kuuluvan Sinebrychoffin muotoi-

lupäällikön tehtävästä.

KASV

UN Y

MPÄ

RIST

Ö

27

Yo-merkonomi Kati Korhonen on

nimitetty 6.4.2010 assistentiksi

Cleantech Lahti / asuminen -tiimiin

Southwood-hankkeeseen.

Korhonen on aiemmin työskennellyt

mm. Heinolan kaupungilla projektisih-

teerinä ja Hämeen TE-keskuksessa

(nyk. Hämeen ELY-keskus).

Insinööri (AMK) Teija Laakso on

nimitetty 6.4.2010 Cleantech Lahti /

Ympäristö-tiimiin assistentiksi

Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja

ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen

(MABU), Mekatroniikkaklusterin

murroksen hallinta (Cleantech osio)

sekä STInno-projekteihin.

Laakso on aiemmin työskennellyt

insinööritoimisto Vesi-Pauli Oy:ssä

projekti- sekä käyttöönottoinsinöörinä

sekä kouluttajana.

Hanna Saario

Ville Uimonen

Kati Korhonen

Teija Laakso

Tradenomi, DKK Päivi Menard on

nimitetty 20.4.2010 Cleantech-

yksikköön Lahden alueen elinvoi-

maisuuspaketti -hankkeen projekti-

päälliköksi.

Menard työskenteli aiemmin Venäjän

projektipäällikkönä Aalto-yliopiston

Teknillisen korkeakoulun Lahden

keskuksessa.

FM Julia Ruotsi-Turbaev on nimitetty

1.4.2010 Cleantech-yksikön

Kansainvälistymispalvelut-tiimiin

Venäjä-ohjelman assistentiksi.

Ruotsi-Turbaev siirtyi tehtäväänsä

Oilon Oy:n vientiassistentin tehtävistä.

Julia Ruotsi-Turbaev Päivi Menard

Taloushallinnon tradenomi (AMK)

Hanna Saario on nimitetty 15.3.2010

toimitila-assistentiksi Toimitilapalvelut-

yksikköön. Saarion vastuulla ovat Lahti

Cleantech Parkin palvelut ja niiden

kehittäminen.

Saario siirtyi tehtäväänsä Tapiola-

ryhmästä.

Insinööri (AMK) Ville Uimonen on

nimitetty 29.3.2010 projektipäälliköksi

Cleantech Lahti / Asuminen -tiimiin.

Uimonen on aiemmin työskennellyt

projektimyyntitehtävissä Puume

Oy:ssä (aik. Metateline Oy), Isku

Keittiöt Oy:ssä ja Starkki Oy:llä.

Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja

kansainvälisille markkinoille. Rakennamme

Lahden alueesta maailmanluokan

ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen

keskittymän.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Perustettu 1991 (Neopoli Oy). Nimenmuutos

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:ksi 2004.

Tytäryhtiö uusiutuvan energian tutkimuskeskus

Energon / TRI Enegy Oy. Omistusosuus 100 %.

Henkilöstöä noin 50.

Vuoden 2010 liikevaihtoennuste 7,2 milj. euroa.

Omistajat: Lahden kaupunki (74 %). Muut omistajat

Päijät-Hämeen kaupunkeja ja kuntia, yrityksiä,

yliopistoja ja korkeakouluja.

Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston vetäjä

Finnish Cleantech Clusterin ja Finnish Environmental

Cluster for China (FECC) -ohjelmankoordinaattori

Jäsen useissa merkittävissä verkostoissa, mm.

TEKEL (Suomen Teknologiakeskusten Liitto)

IASP (International Association of Science Parks)

EBN (European Business and Innovation Centre Network)

EEN (Enterprise Europe Network)

Cleantech Scandinavia

GVCA (Global Cleantech Cluster Association)

Greenovate! Europe

Pohjoismaiden johtava Cleantech-keskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Cleantech eli puhtaat teknologiat tarkoittaa kaikkia

tuotteita, palveluja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden

käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin

niiden vaihtoehdoista.

Puhtaat teknologiat tuovat käyttäjälle lisäarvoa ja

samalla vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia

joko suoraan tai arvoketjun kautta.