Lupaavia

uutuuslajikkeita

Borealilta

» sivu 6

4 10 16

Puristamot tarvit-sevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on kysyntää

Menolippu Pohjolaan

Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja12

Leena Pietilä – jalostaja laatukaurojen takaa

1•0

9KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Kasvussa.2

Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 1•09

Lupaavia

uutuuslajikkeita

Borealilta

» sivu 6

4 10 16

Puristamot tarvit-sevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on kysyntää

Menolippu Pohjolaan

Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja12

Leena Pietilä – jalostaja laatukaurojen takaa

10

9KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti

Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus OyPäätoimittaja: Satu PuraToimittaja / Toim. siht.: Anna PerttuUlkoasu ja taitto: Daddy Finland OyPaino: Nordmanin Kirjapaino, ForssaKannen kuvat: Kuvatoimisto Rodeo Oy

Boreal toivottaa

hyviä lukuhetkiä uuden

tiedotuslehden

parissa.

Kumppanuus. Kehittyminen. Menestyminen. Nämä kolme arvoa ohjaavat Boreal Kasvinjalostus Oy:n toimintaa sekä sisäisesti että suhteessa asiakkaisiim-me. Asiakkaille toimintamme näkyvä lisäarvo ovat yhä paremmat lajikeratkaisut. Niiden tuottaminen muo-dostaa yli kymmenen vuoden ketjun jalostusohjelmien suunnittelusta lajikkeen markkinointiin asti.

Arvoistamme ensimmäiseksi olen nostanut kump-panuuden. Boreal on tuotekehitysyhtiö, jonka tehtävä on tehdä lajike. Kumppanimme siemenkauppa hoitaa sertifioidun siemenen lisäysviljelyn ja toimii lajik-keidemme jakelutienä. Emme voisi kumpikaan menes-tyksekkäästi toimia ilman toisiamme.

Suomalaisilla viljelijöillä on konkreettinen yhteys Borealiin tuotteiden, lajikkeidemme, kautta. Keskimää-rin 2/3 suomalaisista pelloista viljellään BOR-lajikkeilla. Se kertoo meille borealilaisille viljelijöiden arvostavan kotimaisen kasvinjalostustyötä. Viljelyvarmat, kilpailu-

Tiedä mitä kylvät.

kykyiset, oloihimme jalostetut lajikkeet ovat taloudelli-sesti kannattava valinta.

Satoa käyttävä teollisuus on Borealin kannalta avainasiakkaan roolissa. Teollisuus luo sadolle kysyntää ja ennen kaikkea määrittelee, minkälaiselle raaka-aineelle tulevaisuudessa on kysyntää.

Kehittymistä pidän menestymisen edellytyksenä. Toimintaa voi kehittää monella tasolla. Yksi osa kehit-tymistä on avoimemman viestintäkulttuurin luominen. Olemme Borealissa kehittäneet tiedotustamme, jonka uutena työkaluna myös tämä julkaisu toimii. Kasvussa –lehden jutuissa kasvintuotantoa ja viljaket-jua on lähestytty erityisesti lajikejalostuksen näkökul-masta. Toivotamme teille maatalouden ammattilaisille miellyttäviä lukuhetkiä.

Satu Puramarkkinointipäällikkö

Lukijalle:

SISÄLLYSLUETTELO:

2 Lukijalle

3 Kotimaista tuottavuutta kasvattamassa

4 Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta – öljykasvisadolle on kysyntää

6 Lupaavia BORuutuuksia

9 Kasvuohjelmat Trappe- vehnälle ja Tocada-ohralle

10 Menolippu Pohjolaan

12 Leena Pietilä – jalostaja laatukaurojen takaa

15 Sollan Pakkaamolla luotetaan Quarnaan

16 Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja

18 Kaksoishaploidimenetel- mällä vauhtia syysviljojen jalostukseen

19 VenlaBOR – satoisa ja aikainen uutuuskaura

Kasvussa. 3

Kotimaistatuottavuuttakasvattamassa

Boreal tekee pitkäjänteistä kasvinjalostuksen tuotekehitys-työtä suomalaisten viljelijöiden hyväksi. Tähtäimessä ovat yhä

paremmat ja hyvin Suomeen soveltuvat lajikkeet.

Kotimainen lajikejalostus elää hyvin kansainvälisessä ja nopeasti muuttu-vassa toimintaympäristössä. Lajikeja-lostusprosessi itsessään taas on pitkä, yli kymmenen vuotta risteytyksestä siemenkauppaan. Tuotekehitysproses-sin ja markkinoiden muuttuvan toi-mintaympäristön yhteen sovittaminen vaatii osaamista.

”Kiinteä yhteistyö viljelijöiden, satoa

käyttävän teollisuuden ja siemenkau-pan kanssa auttaa meitä jalostusoh-jelmiemme päivittämisessä”, toteaa toimitusjohtaja Markku Äijälä.

Elintarvikkeiden tuotantoketjussa kasvinjalostuksella on keskeinen rooli. Sillä parannetaan sadon määrää ja laa-tua sekä vähennetään tuotannon riskejä ja viljelykustannuksia.

”Ainoana kotimaisena kasvinjalosta-jana Borealin osaamisella on keskeinen merkitys. Olemme yhdistelmä suoma-laisten peltokasvien jalostuksen perin-teiden tuntemusta ja alan kotimaista ydinosaamista”, Äijälä jatkaa.

Borealin omistus ja päätöksenteko

ovat kotimaisissa käsissä. Tällöin lähtö-kohtana ovat suomalaisten viljelijöiden tarpeet. Borealin rooli on kasvattaa kotimaista tuottavuutta ja kasvin-viljelyn kannattavuutta. Yrityksessä ymmärretään vaatimukset, joita viljelyn bisnesmäistyminen asettaa toiminnan kannattavuudelle.

”Yhdistämme kasvinjalostusosaami-semme viljelyliiketoiminnalle asetet-tuihin tavoitteisiin ja lainalaisuuksiin. Lopputuloksena ovat kilpailukykyiset, kotimaisen elintarvikeketjun tuotta-vuutta kasvattavat lajikkeet.”

Tunnustuksena suomalaisesta tuote kehitystyöstä Boreal

Kasvinjalostus Oy kantaa nyt ylpeänä Avainlippu –symbolia.

Bo

real

/ K

uva

-ar

kis

to

Kasvussa.4

Suhteellinen hintakehitys kuluvalla kaudella on suosinut öljykasveja. Rehuviljoihin nähden rypsin hinta oli

alkuvuodesta noin kolminkertainen. Kysyntää on tarjontaa enemmän ja sadon myynti kotimaan teollisuu-den tarpeisiin on nopeaa ja helppoa.

”Öljykasvien viljelyllä on vilja-markkinoita tasapainottava vaiku-tus. Öljykasviala pienentää erityisesti niiden viljojen viljelyalaa, joista meil-lä perinteisesti on ollut ylituotan-toa”, muistuttaa kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio Oyj:stä.

Öljykasvit mukaan viljelykiertoonRaisiolla on selkeä tavoite; öljykas-vialaa halutaan kasvattaa tulevalle kesälle ja etenkin uusia viljelijöitä kannustetaan kokeilemaan rypsiä tai rapsia.

”Öljykasvit sopivat lähes jokai-selle tilalle viljelykierron moni-puolistajiksi hyvän esikasviarvonsa ja maan rakennetta parantavan vaikutuksensa ansiosta”, Lauri-nen kannustaa. Yksin öljykasvien viljelyä aloittavaa isäntää ei jätetä. Raisio tarjoaa ohjeistusta ja kasvu-kauden aikaista viljelyneuvontaa.

”Puhelinneuvonta toimii kasvu-kauden aikana”, Laurinen lupaa.

Raisiossa rypsi ja rapsi nähdään erityisesti laajentaneiden tilojen vaihtoehtona. Öljykasvit sitovat vain vähän varastointikapasiteettia ja tarvittaessa sadon voi toimittaa

puristamoon jopa puintituoreena. Pari vuotta sitten vaivanneisiin tuholaisongelmiinkin Raisiolta luvataan helpotusta.

”Viime keväänä käytimme en-simmäistä kertaa peittausaineena Eladoa, jonka on todettu tehoavan kirppoja vastaan. Kokemukset olivat positiivisia.”

Rypsiä vai rapsiaRypsi soveltuu viljeltäväksi lähes koko viljanviljelyalueelle ja onkin lyhyemmän kasvuaikansa ja syksyn säitä paremmin kestävien ominaisuuksiensa vuoksi tärkein meillä viljeltävä öljykasvi.

”Eteläisemmässä Suomes-sa rapsin viljely kiinnostaa sekä korkeamman satopotentiaalinsa kautta että työhuippujen tasaa-jana”, Laurinen toteaa, mutta muistuttaa rapsin omaavan rypsiä suuremmat viljelyn epäonnistumi-sen riskit. Esimerkiksi tuleentumi-sen venyessä riski rapsin korkeasta lehtivihreäpitoisuudesta kasvaa, mikä näkyy laatuvähennyksenä viljelijän kukkarossa.

Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta - öljykasvisadolle kysyntää

Kotimainen raaka-aine edellytysÖljynpuristamoteollisuus on tällä hetkellä isojen kysymysten äärellä.

”Raaka-ainetarpeesta kulu-valla kaudella on saatu vain vajaa kolmannes kotimaasta”, Laurinen toteaa.

Kotimainen raaka-aine vaikuttaa oleellisesti puristuksen kannatta-vuuteen. Kotimaan tarpeet ylittävä kasviöljy menee vientiin. Ulkomai-sen raaka-aineen käyttö tarkoittaa usein siis rahtikustannuksia kah-teen suuntaan. Tätä tuotantopro-sessin kannattavuus ei kestä.

Öljykasvien viljelyä ei ole ilman sadon teollista käyttöä. Ja toisin päin. Ilman kotimaista raaka-ainet-ta ei pitkässä juoksussa ole koti-maista öljykasviteollisuuttakaan.

Kansallinen tahtotila kuitenkin on olemassa. Haluamme säilyttää terveellisen rypsiöljyn ruokavalios-samme. Niin ikään kansallisiin intresseihin voidaan lukea val- kuaisomavaraisuuden nosto, jossa rypsillä ja rapsilla on ainakin tällä hetkellä huomattavasti merkittä-vämpi rooli kuin muilla valkuais-lähteillä.

”Kotimainen raaka-aine on puristamoteollisuuden elin-ehto”, kertoo kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio Oyj:stä.

Rai

sio

/ L

auri

nen

Kasvussa. 5

Sekä rypsin että rapsin viljelyyn on tarjolla satoisia ja laadukkaita lajikkeita.

”Alhainen valkuais-omavaraisuutemme on nousemassa rehuteollisuudelle ja kotieläintuotannolle yhä kriittisemmäksi kysymykseksi, kun GM-vapaan tuontivalkuaisen saatavuus heikkenee ja hinta nousee.”

Lajikkeissa valinnanvaraaRaisiolta on kuluvan kevään rypsin kylvöille saatavilla Borealin jalosta-mien Hohdon ja Apollon siementä. Hohto on jo pitempään markkinoilla ollut aikainen ja satoisa rypsi, jonka erityispiirteenä on öljyn hyvä rasva-happokoostumus. Apollo on melko aikainen ja erittäin satoisa sekä kor-kean öljypitoisuuden omaava lajike. Se on nopeasti noussut rypsinviljelyn valtalajikkeeksi maassamme.

Rapsin viljelijöille Raisiolla on tar-jota eri kasvuaikaluokan lajikevaih-toehtoja. Borealin rapseista erittäin satoisa ja korkean öljypitoisuuden omaava Marie kuuluu lajikkeiston aikaisimpiin kevätrapseihin.

”Marien ehdoton etu on parempi viljelyvarmuus oloissamme. Aikaisena lajikkeena Mariella on myös luontaisesti alhainen lehtivihreäpitoisuus.”

Uutuuksiakin rapsin-viljelijöille on luvassa jo tämän kevään kylvöille. Borealin markkinoille tuo-ma saksalainen Campino on näyttänyt potentiaa-

linsa koeviljelyssä. Se on satoisuu-dessaan rapsien ehdoton ykkönen ja öljypitoisuudessakin yleisesti viljeltyjen rapsien kärkeä.

”Erittäin kiinnostava uutuus. Campinon kasvuaika on Marieta jonkin verran pidempi, minkä vuoksi suosit-telemme sitä viljelyyn I-vyöhykkeen suotuisille alueille”, Laurinen kertoo. Campinosta kiinnostuneita hän kehot-taa pitämään kiirettä. Uutuuslajiketta saadaan tälle keväälle vain rajoitettu erä.

Toimenpiteet onnistuneen öljykasvisadon tuottamiseen

Öljykasviviljelijän huoneentaulu

Mieti viljelykierto: öljykasveja lohkolle enintään joka 5.vuosi- Älä viljele tätä useammin ristikukkaisia kasveja, sillä tautiriski moninkertaistuu- Torju välivuosina rikkakasvit huolellisesti- Tee pitkäntähtäimen suunnitelma, jossa huomioit öljykasvien tarpeet ja edut kierrossa.

Valitse hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji- Vaikka öljykasvit ovat mainioita välikasveja viljakierroissa, niiden kasvu ja sadontuotto kärsivät tiivistyneessä, rakenteeltaan heikossa maassa.- Rikkakasvit valtaavat tehokkaasti heikon kasvuston- Öljykasvien viljely onnistuu myös suorakylvössä sekä kevytmuokatussa maassa.

Valitse lajike ja laji tuotanto-olojen mukaan- Viljele rapsia vain lämpöoloiltaan suotuisimmilla alueilla ja lohkoilla.- Rypsiä voit viljellä koko öljykasvien tuotanto- alueellamme.

Kylvä tarkasti- Käytä siementä kohtuullisesti: 7 kg/ha riittää suotuisissa oloissa. Sopivalla kylvösiemenmää- rällä ennaltaehkäiset lakoa ja pahkahomeriskiä. - Älä kylvä liian aikaisin. Näin varmistat peittauk- sen tehon kirppoihin. Käytä kylvöön vain sertifioitua, peitattua siementä.

Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky- Öljykasvit ovat ravinteiden suhteen vaativia viljelykasveja ja vaativat tasapainoisesti ravinteita. - Suosi moniravinteisia lannoitteita. Kiinnitä erityistä huomiota rikin, fosforin ja boorin riittävyyteen.

Seuraa ja torju taudit ja tuholaiset ajoissa- Älä anna tuholaisten yllättää. Aloita kirppa- tarkkailu heti taimettumisvaiheessa. Tarkkaile rapsikuoriaisia ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua. - Seuraa ajankohtaistiedotteita MTT:n nettisivuilla (KasperIT) ja Maaseudun Tulevaisuudessa. - Tarkkaile sademääriä ja pahkahomeriskiä. Jos huomaat, että rypsin kukintaa edeltävän kolmen viikon jaksolla sataa yli 30 mm tai maa säilyy muuten yhtäjaksoisesti tasaisen kosteana, tee torjuntaruiskutus täyskukinnan aikaan, kun kukkien ensimmäiset terälehdet alkavat varista maahan.

Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä/RYPSINOSTE-hanke

1

2

3

4

5

6

Bo

real

/ K

uva

-ar

kis

to

Kasvussa.6

BO

Ru

utu

uk

sia

LupaaviaBORuutuuksia

Boreal Kasvinjalostus Oy on tuonut tämän kauden siemenkauppaan monia lupaavia uutuuslajikkeita. Vauhdikkaimmin uusiutuu kauran lajikevalikoima, mutta muihinkin lajeihin uutuuksia riittää.

➯Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot www.boreal.fi ja www.farmit.net

Bo

real

/ T

apio

Tu

om

ela

Kasvussa. 7

EemeliBOR

Eemeli on aikaisin ja lujakortisin mark-kinoilla oleva kauralajike. Aikaisuuteensa nähden se on erittäin satoisa. Viime kesän oloissa Eemeli osoittautui paikoin jopa satoisammaksi kuin monet myöhäisem-mät lajikkeet. Eemelin tuhannen siemenen paino on lajikkeiston korkeimpia, myös hehtolirapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeita. Eemeli sopii hyvin viljelyyn tyypil-lisille kauramaille II-IV –viljelyvyöhykkeille. Se soveltuu erinomaisesti rehukäyttöön, mutta myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi ja vientikauraksi.

VenlaBOR

Venla on myös aikainen ja satoisa lajike. Venlan vahvuutena on erityisesti sen korkea valkuaispitoisuus, joka on markkinoilla olevista aikaisista kauroista korkein. Myös sen hehtolitrapaino on korkea ja tuhannen siemen paino on hyvällä tasolla. Venla soveltuu erin-omaisesti rehukäyttöön, mutta myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi ja vientikauraksi, ja sopii hyvin viljeltäväksi kaikilla maalajeilla.

JuliusBOR

Julius kuuluu melko myöhäisten kauro-jen joukkoon ja sopii viljelyyn Etelä- ja Keski-Suomeen, viljelyvyöhykkeille I-III. Julius on satoisa ja erittäin lujakortinen laatukaura. Juliuksen tuhannen sieme-nen paino, hehtolitrapaino sekä val- kuaispitoisuus ovat korkeita. Juliuksen jyvä on ohutkuorinen, joten sen ydinsato on suuri. Juliuksen sato soveltuu erin-omaisen hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, mutta myös rehukäyt-töön ja vientikauraksi. Se sopii hyvin viljelyyn kaikille maalajeille.

Tulossa: Huippuruis – ReettaBOR!

Borealin uusi Reetta-ruis vie

perinteisten populaatiorukiiden

satotason aivan uudelle tasolle.

MTT:n virallisissa lajikekokeissa se

on yltänyt yli 5000 kg hehtaa-

risatoihin. Reetta on erittäin

talvenkestävä, sen talvituhopro-

sentti on ollut kokeissa syysrukii-

den pienimpiä. Hehtolitrapaino ja

valkuaispitoisuus ovat lajikkeiston

korkeimpia. Myös leivontaominai-

suudet ovat Reetalla hyvät.

Reetta on lisäysviljelyvaiheessa ja

siemenen saatavuus on rajoitet-

tua v. 2009.

Aikaisia ja laadukkaita kauroja

Öljykasviviljelyyn lajikepotentiaalia TULOSSA

BORuutuuksia

CampinoBOR

Erittäin satoisa ja aikainen kevätrapsi-uutuus I-viljelyvyöhykkeelle. Campino on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut selvästi nykyisiä markkinalajikkeita sa-toisampi. Myös Campinon laatu on hyvä, sen siemen on erittäin suuri, öljypitoi-suus korkea ja öljysato suuri. Rajoitettu siemenen saanti vuonna 2009.

EosBOR

Kevätrypsiuutuus Eos on erittäin satoisa, laadukas ja laonkestävä rypsi. Virallisissa lajikekokeissa 2001-2008 Eos on ollut markkinoilla olevista kevätrypseistä satoisin. Sen siementen öljypitoisuus sekä öljysato ovat lajikkeiston korkeim-pia. Eos menestyy hyvin kaikilla maala-jeilla koko kevätrypsin viljelyalueella.

Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet 2001–2008.

Kasvussa.8

BO

Ru

utu

uk

sia

TocadaBOR

Tocada on huippusatoisa kaksitahoinen rehuohrauutuus. Sen sadontuottokyky on tullut esiin kaikkina vuosina, eri vilje-lyvyöhykkeillä ja maalajeilla. Tocada on erittäin isojyväinen ja lujakortinen. Sen hehtolitrapaino ja täysjyväprosentti ovat olleet virallisissa lajikekokeissa kor-keita. Korkean energia- ja tärkkelys- pitoisuutensa ansiosta Tocada on erin-omainen vaihtoehto rehuohran tuotan-toon eteläisessä Suomessa.

NuuttiBOR

Nuutti on viljelyvarma ja satoisa yleis- timotei, jossa yhdistyvät hyvä jälkikas-vukyky, talvenkestävyys sekä ruokin-talaatu. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että etenkin jälkikasvusadossa. Nuutin satotaso on kokeissa säilynyt korkeana nurmen iästä riippumatta. Nuutin sadon sulavuus on lajikkeiston parhaimpia niin ensimmäi-sessä kuin toisessakin niitossa. Sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa hitaasti, mikä varmistaa korkealuokkaisen säilö- rehun aikaansaamisen myös korjuun pitkittyessä.

EvoloBOR

Erittäin satoisa uutuushybridiruis ete-läisimpään Suomeen. Evolo on ollut vi-rallisissa lajikekokeissa satoisin syysruis. Sen hehtolitrapaino on erittäin korkea, sakoluku kestävä ja jyväkoko suuri. Myös talvenkestävyys on Evololla hyvä. Suositeltava kylvösiemenen määrä on Evololla muiden hybridirukiiden tapaan alhaisempi kuin populaatiolajikkeilla. Ra-joitettu siemenen saanti vuonna 2009.

Laatulajikkeita eteläiseen Suomeen

Sulavuutta nurmirehuun

Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet 2001–2008.

QuarnaBOR

Quarna on melko aikainen ja laadultaan hyvä uutuusvehnä. Quarnan edut tulevat esille erityisesti sen laatuominaisuuksissa. Quarnan valkuaispitoisuus on ollut MTT:n virallisissa lajikekokeissa lajikkeiston korkeimpia. Myös sakoluku on hyvällä tasolla. Koeleivonnoissa sitkon laatu ja muut leivontaominaisuudet Quarnalla ovat erinomaiset ja sille onkin kysyntää myllyteollisuudessa.

TenhoBOR

Tenho on erittäin satoisa timoteilajike, ja sen sato on korkea myös jälkikasvus-sa. Tenholle on lisäksi ominaista nopea kasvuunlähtö niiton jälkeen, mikä puoltaa lajikkeen käyttöä laidunnurmissa. Tenhon sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa varsin hitaasti. Samoin valkuaispitoisuus pysyy pitkään korkealla tasolla. Jälkikasvu lajikkeella on lehtevää ja hyvin sulavaa.

UulaBOR

Uula on rehusadoltaan varmin lajike oloissa, joissa vaaditaan kestävyyttä. Suhteellisesti parhaiten tämä satoisa lajike menestyy runsaslumisilla alueilla ja turvemailla. Uulan sulavuus ja val- kuaispitoisuus ovat lajikkeiston ehdotonta kärkeä, niin ensimmäises-sä niitossa kuin jälkikasvusadossa. Ensimmäisessä niitossa laatu säilyy hy-vänä pitkään. Jälkikasvusato on hyvin lehtevää. Uula on erittäin talvenkestävä timotei.

Kasvussa. 9

Borealin lajikkeista Trappe-kevätvehnän ja Tocada-ohran Kasvuohjelmat on julkaistu kevään aikana.

Myös Eos-kevätrypsin Kasvuohjel-ma on valmistumassa. Kasvuoh-jelmat ovat saatavilla sähköisessä muodossa Borealin, Agrimarketin ja Farmitin Internet-sivuilla.

TrappeBOR on ylivoimaisen satoi-sa kevätvehnä I-vyöhykkeelle. Sen leivontalaatu on hyvä ja hehto- litrapaino on korkea. Trappe on lujakortinen ja melko taudin-kestävä lajike. Trapen huikean satopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää kasvulohkon pH:n, vilja-vuuden ja maan rakenteen olevan kunnossa.

TocadaBOR on huippusatoisa ja erittäin isojyväinen kaksitahoinen ohra. Se on erinomainen vaihtoeh-to rehuohran tuotantoon eteläi-sessä Suomessa.

Boreal on yhteistyökumppanina Agrimarket-ketjun ja Yara Suomen kehittämässä Kasvuohjelmassa. Kasvuohjelma on viljelymenetel-mä, jolla viljelijä tuottaa kannatta-vasti raaka-ainetta teollisuuden ja oman tilan tarpeisiin. Lähtökohta-na Kasvuohjelmissa on käyttötar-koituksen mukainen räätälöity vil-jelymenetelmä kullekin lajikkeelle. Kasvuohjelmat koostuvat useista osa-alueista ja ne laaditaan yh-teistyössä eri tahojen kanssa.

Kaikki Kasvuohjelmien tieto ja suositukset perustuvat tutkimus- ja koetuloksiin, joita on kerätty yhteistyökumppanien viljelyko-keista sekä käytännön viljelijöiden lohkoilta saaduista tiedoista. Eri lähteistä saatava tieto kootaan yh-teen lajikkeittain ja näin muodos-tuu lajikekohtainen Kasvuohjelma, joka antaa eväitä tuloksekkaaseen viljelyyn aina kylvöstä ja maan muokkaamisesta sadon puintiin ja kuivatukseen asti. ”Kasvuohjelma

on maatilalle hyvä työkalu, ja se on otettu positiivisesti vastaan viljelijöiden keskuudessa”, kehi-tyspäällikkö Martti Yli-Kleemola Agrimarketista kertoo.

Boreal tuottaa Kasvuohjelmaan lajikkeidensa lajikekuvaukset, laatutiedot sekä maalajisuosituk-set. Lisäksi Boreal tuottaa tietoa tautitorjuntasuosituksista ja osal-listuu typpilannoitussuositusten laatimiseen.

Myös VoittoBOR- ja OlaviBOR-ohrien sekä EemeliBOR- ja FiiaBOR-kaurojen Kasvuohjelmat ovat uudistuneet.

Kasvuohjelmat Trappe-vehnälle ja Tocada-ohralle

Tutustu Kasvuohjelmiin

www.boreal.fiwww.agrimarket.fiwww.farmit.net

Lähtökohtana Kasvuohjelmissa on käyttötarkoituksen mukainen räätälöity viljelymenetelmä kullekin lajikkeelle.

Agr

imar

ket

ku

vap

ank

ki

Kasvussa.10

Menolippu Pohjolaan

Lajikkeiden kattava

testaus varmistaa

niiden soveltuvuuden

oloihimme.

Kasvussa. 11

Lajikkeet saattavat matkustaa pitkiäkin matkoja viljelyvyöhykkeeltä ja jopa maasta toiseen. Osa lajikkeista sopeutuu hyvin moniinkin erilaisiin viljely-olosuhteisiin, mutta kaikille matkustaminen ei sovi. Mistä sitten johtuu lajikkeiden erilainen sopeutuminen?

Lajikkeen sadontuoton kannalta on ratkaisevaa sopeutuuko se viljelyyn kyseisellä viljelyalu-eella. Suomen olosuhteet poikkeavat mo-nessa suhteessa esimerkiksi Keski-Euroopan

viljelyoloista. Eurooppaan verrattuna meillä on lyhyt kasvukausi, pitkät päivät kasvukauden aikana sekä kylmät talvet. Lisäksi lämpösummakertymä, kasvu-kauden rytmi, sademäärät ja kasvitaudit ovat meillä erilaisia kuin muualla Euroopassa.

Lajike saattaa kasvuaikansa puolesta sopia-kin Suomessa viljeltäväksi, mutta muut pohjoiset olosuhteet voivat osoittautua tuontilajikkeelle yllättäväksi stressitekijäksi. Esimerkiksi runsas valon määrä kesän aikana saattaa sekoittaa joidenkin lajikkeiden korrenkasvua, jolloin ne lakoontuvat helposti, tai sotkea talvehtivien lajien talvehtimis-mekanismeja. Riittävä lämpösummakertymä ei siksi välttämättä pelkästään riitä hyvään satoon pääse-miseen. Pohjoisissa olosuhteissa pärjäävätkin par-haiten juuri niihin olosuhteisiin jalostetut lajikkeet.

Viljelykasvien välillä on selkeitä eroja adaptaa-tio- eli sopeutumiskyvyssä ja sen laajuudessa. Adaptaation laajuus vaihtelee suuresti sekä lajeittain että lajikkeittain. Ohran adaptaatio on yleisesti laajempi kuin vehnän ja kauran. Monet suomalaiset tärkkelysohrat jalostetaan Pohjanmaan olosuhteisiin

sopiviksi, kun taas mallasohrat sopeutuvat viljelyyn monissa eri maissa ja monenlaisissa olosuhteissa. Lajikkeella voi siis olla hyvinkin spesifinen adap-taatio tiettyihin viljelyolosuhteisiin, ja jopa tiettyä käyttötarkoitusta varten.

Se onko adaptaatio laaja vai suppea, ei ole sattumaa. Jalostusohjelmissa lajikkeen adaptaatio on muiden lajikeominaisuuksien ohella tarkastelun kohteena. Parhaiten tietylle viljelyvyöhykkeelle sopii juuri sille alueelle räätälöity spesifisen adaptaation omaava lajike.

Lajikkeiden soveltuvuus tietylle viljelyalueelle varmennetaan testaamalla. Erityisesti Suomessa testauksen merkitys nousee suureen arvoon, koska vuosittaiset ja alueelliset vaihtelut olosuhteissa voivat meillä olla hyvinkin suuria. Testauksen myötä varmistetaan lajikkeen viljelyvarmuus erilaisissa oloissa.

Lajiketta valitessa kannattaa varmistaa, että oloissamme riittävä testaus on hoidettu lajikkeen markkinoille tuojan toimesta. Tämän kertoo esimer-kiksi se, että lajike on hyväksytty Suomen Kasvilaji-keluetteloon.

Kaikkien Suomessa viljeltävien peltokasvilajikkeiden tulee olla hyväksyttyinä joko Suomen virallisessa tai EU:n lajikeluettelossa. Suomen listalla olevat lajikkeet voivat olla joko Suomessa jalostettuja tai muualta tuo-tuja lajikkeita. Kummassakin tapauksessa lajikkeita on testattu Suomessa vähintään kahden vuoden ajan MTT:n virallisissa lajikekokeissa.

Kasvuajan ohella kannattaa tarkastella lajikkeiden lämpösummaa. Se kertoo, kuinka paljon lämpösum-makertymää lajike vaatii tuleentuakseen. Kasvuaika vuorokausina vaihtelee suurestikin kesästä riippuen, mutta tuleentumiseen vaadittava lämpösummakertymä on lajikkeen pysyvä ominaisuus.

Mitä lajikkeita on tarjolla?

Bo

real

/ U

rho

Lo

uh

i

Bo

real

/ T

apio

Tu

om

ela

Kasvussa.12

Leena Pietilä – jalostaja laatukaurojen takaa

Uusien lajikkeiden saaminen markkinoille on jalostajan työn huippuhetkiä. Leena Pietilän työn tuloksia ovat Borealin uudet kaurat Peppi, Venla, Eemeli ja Julius.

Bo

real

/ T

apio

Tu

om

ela

Kasvussa. 13

AnnabellBOR

Huippusatoisa rehu- ja mallas-ohra I-II-vyöhykkeille. Annabelin taudinkestävyyv on hyvä, hehtolit-rapaino ja tuhannen siemenpaino lajikkeiston keskitasoa ja täysjy-väprosentti korkea.

IvoryBOR

Satoisa ja erittäin isojyväinen, ohut- ja valkokuorinen kauralajike. Sato soveltuu erinomaisen hyvin elintarviketeollisuuden raaka- aineeksi, mutta myös rehukäyt-töön ja vientikauraksi.

KruunuBOR

Erittäin satoisa Kruunu on Suo-men viljellyin kevätvehnälajike. Kruunulla on erittäin korkea ja kestävä sakoluku ja myös muut leipävehnälle asetetut laatuvaati-mukset ovat kohdallaan. Soveltuu päälajikkeeksi koko kevätvehnän viljelyalueella.

TrappeBOR

Ylivoimaisen satoisa kevätvehnä I-vyöhykkeelle. Leipäviljoille tärkeä hehtolitrapaino on Trapella korkea ja sakoluvun kestävyys hyvä. Myös taudinkestävyys on hyvä.

ApolloBOR

Apollo on markkinoiden satoisim-piin kuuluva laadukas kevätrypsi-lajike. Menestyy erityisen hyvin sa-vimailla. Erittäin korkea siementen öljypitoisuus ja suuri öljysato.

MarieBOR

Erittäin aikainen, satoisa ja vilje-lyvarma kevätrapsi eteläisimpään Suomeen. Marie on laonkestävä ja sen öljypitoisuus on markkinoilla olevien rapsilajikkeiden korkeim-pia.

www.boreal.fi

Borealin kauran ja perunan jalostaja Leena Pietilä on työskennellyt noin kaksikymmentä vuotta kasvinjalos-tuksen parissa. Kiinnostus aiheeseen

taisi tarttua Leenaan jo lapsuudessa hänen asuessaan Tuusulassa Hankkijan kasvinja-lostuslaitoksen läheisyydessä.

Opiskeluaikana Viikissä nuori agrono-minalku kiinnostui perunasta ja sen kas-vitaudeista. Leena työskentelikin perunan parissa aluksi Helsingin yliopistolla ja siirtyi myöhemmin Perunantutkimuslaitokselle (Petla) Lammille. Siellä hän vastasi perunan lajikekokeista ja kasvinsuojelukokeista. Jo Petlan aikana Leena teki yhteistyötä Jo-kioisten Kasvinjalostuslaitoksen kanssa.

Kun Leenalle tarjottiin 1990 töitä peru-nanjalostajana Jokioisista silloisesta Maa-talouden tutkimuskeskuksesta (MTTK), hänen ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, vaan hän otti työn vastaan ilomielin. Niihin aikoihin Leena oli asettunut perheineen asumaan Loimaalle, ja jo lyhyempi työ-matka Jokioisille houkutteli vaihtamaan työpaikkaa.

Jalostajan työ on muuttunutMTTK:n aikoina työ oli Leenan mukaan varsin erilaista kuin nykypäivänä. Työnte-kijöitä oli reilusti enemmän ja koeruutuja paljon vähemmän kuin nykyään. Esimer-kiksi harjoittelijoilla tuntui tuolloin olevan aikaa työnteon lisäksi myös kaikenlaisten kepposten tekoon. Boreal Kasvinjalostus Oy:n perustamisen jälkeen 1994 moni asia muuttui. Vaikka aina mielellään muistel-laan ”vanhoja hyviä aikoja” ja Leenallakin on mukavia muistoja MTTK:n ajoilta, hän pitää siitä, että nykyisessä työssä on aito tekemisen meininki.

Borealin aikana työ on muuttunut enemmän bisneksen teon suuntaan. Leenan mielestä tämä on vain hyvä asia. ”Jalostustyön tekeminen on nyt päämää-rätietoisempaa ja tavoitteellisempaa.” Haasteellisuutta ja mielenkiintoa työhön tuo myös kansainvälinen yhteistyö, mistä

Erityisesti eteläiseen Suomeen

Leena onkin erittäin mielissään. ”Toinen selkeä muutos jalostajan työssä vuosien varrella on ollut tietotekniikan ja sähköisen raportoinnin mukaan tulo. Nykyään kaikki, peltohavainnoista lähtien, tehdään tieto-koneella”, Leena kertoo. Ja talvikuukausien aikana koneella pyöritetään uskomaton määrä kesällä koeruuduilta kerättyä dataa. Näin joukosta valitaan kaikkein parhaimmat jalostuslinjat.

Leena vastaa Borealilla kauran ja peru-nan jalostuksesta, lisäksi hänen vastuullaan on lajikeaitousasiat, vehnän aineistovas-tuuta sekä kasvitautiasioita. Kasvinjalostajat tekevät Borealilla tiivistä yhteistyötä, ja Leena kiitteleekin hyvää yhteishenkeä, joka työpaikalla vallitsee. ”Jokaisella jalostajal-la on oma vastuualueensa, mutta työ on kaikkea muuta kuin yksinäistä puurtamista. Avoimuus ja yhteistyö toimivat hienosti.”

Kauran jalostuksessa haasteita riittääKauraa Leena on jalostanut koko 2000-lu-vun. Lajin hän sai vastuulleen vähän sattu-man kautta, kun perunan jalostusohjelmaa supistettiin ja samaan aikaan kauran- jalostajan paikka vapautui. Leena kertoo, että vielä vuosituhannen alussa kaurasta jalostettiin lähinnä vain aikaisia lajikkeita Suomen oloihin. Viime vuosina painopiste on siirtynyt myöhäisempien kaurojen puo-lelle. Tähän suurimpana syynä on kasvanut kysyntä sekä Borealin panostus lajikkeiden vientiin. Tällä hetkellä kauran jalostuksessa niin meillä ja kuin muuallakin panostetaan lajikkeiden laatupuoleen. ”Satotasoissa askeleet ylöspäin ovat pieniä, ja parannuk-sia haetaankin erityisesti sadon laatuun. Kauran kohdalla korrenlujuutta ei voida unohtaa, se on yksi tärkeimmistä lajikeomi-naisuuksista”, Leena muistuttaa.

Borealin kauralajikkeet komeilevat tällä hetkellä niin viljelytilastoissa kuin virallisten lajikekokeidenkin tulosten kärjessä. Tämä kertoo paitsi siitä, että jalostaja on hoitanut työnsä tehokkaasti, mutta myös siitä, että

”Selkein muutos jalostajan työssä vuosien varrella on ollut tietotekniikan ja sähköisen raportoinnin mukaan tulo. Nykyään kaikki, peltohavainnoista lähtien, tehdään tietokoneella.”

Kasvussa.14

kauran jalostusohjelmaan on Borealilla panos-tettu 2000-luvulla monella tapaa. Testausverk-koa on esimerkiksi laajennettu huomattavasti. ”Useilla eri paikoilla tapahtuva testaus mah-dollistaa parhaiten hyvien linjojen löytymisen”, Leena kertoo. Lisäksi lajikkeen jalostus on aivan alusta lähtien hyvin suunniteltu. ”Jo risteytys-vaiheessa mietitään tarkkaan mihin markkinaan lajike tehdään.” Haasteellista työtä. Lajikkeen risteytyksestä sen markkinoille tuloon kuluu edelleen noin kymmenen vuotta, vaikka jalos-tusohjelmia onkin uusien tekniikoiden avulla pystytty lyhentämään huomattavasti. Borealilla on kauralla käytössä ns. Singleseed-menetel-mä, joka nopeuttaa jalostuksen alkuvaihees-sa toimintaa huomattavasti. Menetelmällä pystytään yhden vuoden aikana tuottamaan lajikkeesta neljä sukupolvea kasvihuoneessa.

Kesä on kiireisintä ja parhainta aikaa Näin kevättalvella Borealilla on meneillään

kesän kenttäkokeiden suunnittelu. Kesän aikana koeruuduilta tehdään havaintoja ja kerätään suuret määrät dataa. Kesä onkin työntäyteistä aikaa, mutta Leenan kaltaiselle kesäihmiselle se on myös mieluisaa aikaa. ”Havaintojen tekemi-nen uusista lajikkeista pelto-oloissa on tämän työn mielenkiintoisin osa. Töitä tehdään sen eteen, että viljelijöiden pelloille voidaan tarjota entistä parempia lajikkeita.”

Leena uskoo, että tulevaisuudessakin Suomessa uusille kauralajikkeille on kysyntää. ”Suomessa tullaan aina viljelemään kauraa. Ja pääasiassa kauraa viljellään meillä rehuksi, jolloin kauran jalostuksessa sen rehuominai-suuksia ei voida unohtaa koskaan.”

Urheilulliset harrastukset tuovat vastapainoa työlle Lasten harrastusten myötä Leena on ollut ahkerasti mukana urheiluseuratoiminnassa. Jäl-kikasvun suorituksia on ollut ilo seurata milloin

pesäpallokentän, milloin jääkiekkokaukalon laidalla. Seuratoiminta ja talkoohommat ovat tavallaan toinen työ ja erittäin hyvä vastapaino jalostajan työlle. ”Työpäivän jälkeen on mukava lähteä aivan erilaisiin askareisiin, ja tavata niistä merkeissä tuttavia.” Nuorempana Leena har-rasti itsekin kilpaurheilua, ja edelleen kaikenlai-nen kuntoilu kuuluu hänen harrastuksiinsa. Lajit vaihtelevat vuodenaikojen ja fiiliksen mukaan, tärkeintä on, että saa liikkua ulkoilmassa.

Vapaa-ajalla tekemistä taatusti riittää, kun Leena viljelee miehensä kanssa myös kotitilaan-sa Loimaalla. Pelloilla kasvaa – kuinkas muuten – Borealin lajikkeita. Paikallisen maatalouskau-pan myyjät ovat kuulemma vuosien varrella jo oppineet, ettei isännällekään kannata kaupata muita kuin Borealin lajikkeita. ”Ja hyvä niin”, Leena naureskelee.

” Jo risteytysvaiheessa mietitään tarkkaan mihin markkinaan lajike tehdään.”

Bo

real

/ U

rho

Lo

uh

i

Kasvussa. 15

kysyntää teollisuudessa on ja hinta on kohdallaan, se houkuttelee myös viljelemään. Lajike on hyvä, ja laadukkaan leivontalaatuisen vehnän tuottaminen onnistuu siitä hyvin”, Suvila kehuu.

Sollan Pakkaamolla Loimaalla on pitkät perinteet siemen-pakkaamotoiminnassa. Ny-kyisen isännän Samuli Suvilan

isä aloitti pakkaamotoiminnan jo kolmekymmentä vuotta sitten. Vuodesta 1997 tila on toiminut yhtiömuotoisena ja viimeiset pari vuotta Peltosiemen ry:n jäsenpak-kaamona. Peltosiemenen toimin-nasta Suvila kiinnostui muiden pakkaajien hyvien kokemuksien myötä. Isäntä itse pitää Peltosie-menen vahvuutena jäsenten välistä, hyvin toimivaa yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista.

Sollan pakkaamolla tuotetaan Borealin lajikkeista Roope-kauraa sekä Aino-, Mahti- ja Quarna-vehnää. Lajikevalinnassa paino-tetaan halua vastata lähialueen asiakkaiden lajiketarpeisiin. Suvila on ollut tyytyväinen erityisesti Aino- ja Quarna-vehnien viljey-kokemuksiinsa. Aino on satoisa ja aikainen lajike, Quarnan vahvuudet ovat puolestaan laatupuolella. Quarna on ollut erittäin suurijy-väistä ja myös hehtolitrapainot

ovat olleet korkealla. Sekä Aino että Quarna ovat osoittautuneet myös tuotantovarmoiksi lajikkeik-si, ja viime vuodenkin haastavissa olosuhteissa lajikkeiden sadon määrään ja laatuun oltiin Sollan pakkaamolla tyytyväisiä. Samuli Suvila korostaakin viljelyvarmuu-den merkitystä vehnällä. ”Nykyi-sillä tuotantokustannuksilla on tärkeää, että kohtuupanoksilla pystytään tuottamaan laatuviljaa.” Viime kesänä kaikkien viljojen tuleentuminen venähti kostei-

den säiden takia, Quarnaa Suvila pääsi puimaan pari päivää aikaisen Ainon jälkeen.

Quarnan laatu on MTT:n viralli-sissa lajikekokeissa ollut huippu-luokkaa, sen valkuaispitoisuus on ollut kevätvehnien korkeimpia ja hehtolitrapainokin yli kevätvehnien keskiarvon. Quarnan leivontalaatu on erinomainen, ja myllyteollisuus onkin kiinnostunut lajikkeesta. Suvila toivoo, että teollisuu-den puolelta löytyy kannustimia laatulajikkeen tuotantoon. ”Mikäli

Quarnan laatu on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut huippuluokkaa, sen valkuais- pitoisuus on ollut kevätvehnien korkeimpia ja hehtolitra- painokin yli lajin keskiarvon.

Sollan Pakkaamolla luotetaan Quarnaan

Tutustu Quarnan lajikeominaisuuksiin ja lajikekokeiden tuloksiinwww.boreal.fiwww.farmit.net

Samuli Suvila on ollut tyytyväinen Borealin lajikkeiden viljely-kokemuksiinsa.

Bo

real

/ K

uva

-ar

ikis

to

Sam

uli

Suvi

la

Kasvussa.16

Peltojen typpitaseita on tutkittu jo pitkään ympä-ristönäkökohtien kannalta, mutta viime aikoina tarkas-

teluun on tullut vahvasti mukaan myös taloudellinen puoli. Lajik-keiden typpitaseita on selvitetty MTT:n virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella osana maa-talouden ympäristötuen vaikut-

tavuuden seurantatutkimusta (MYTVAS3), jonka avulla arvioidaan ja kehitetään maatalouden ympä-ristötukea.

”Vilja- ja öljykasvien typenkäytön tehokkuudessa on selkeitä eroja lajien, ja myös lajikkeiden välillä”, toteaa laskelmia MTT:llä tehnyt professori Pirjo Peltonen-Sainio. Typenkäytön tehokkuutta osoittava

typpitase kuvaa peltoon annetun ja sieltä sadon mukana poistuneen ty-pen suhdetta. Kun typpitaseen arvo on 1, kaikki peltoon annettu typpi on poistunut sadon mukana pellosta.

”Typenkäytön tehokkuutta selittää eniten kasvin sadontuotto-kyky. Suuren sadon myötä pellosta poistuu runsaasti typpeä. Erityisesti ohralla ja öljykasveilla satotaso

ja typpitase korreloivat vahvasti keskenään”, Peltonen-Sainio sanoo. Näillä lajeilla korkean satotason la-jikkeet ovatkin saavuttaneet parhaat typpitaseet, esimerkiksi erittäin satoisan kaksitahoisen Tocada-ohran typpitase oli 1,02. Kun taseen arvo on yli yhden, sadon mukana on poistunut annetun typpilannoituk-sen lisäksi myös maasta lähtöisin

” Lajikkeiden typenkäytön tehokkuudessa on eroja”

Professori Pirjo Peltonen-Sainio:

MTT

/ M

agn

us

Sch

arm

ano

ff

Kasvussa. 17

Typenkäytön tehokkuutta selittää eniten kasvin sadon-tuottokyky. Uudet satoisat lajikkeet käyttävät typpeä tehokkaimmin.

AinoBOR

Satoisa ja markkinoiden aikaisim-piin lukeutuva lujakortinen kevät-vehnäuutuus. Ainon leivontalaatu on hyvä ja valkuaispitoisuus samaa tasoa kuin muilla yleisesti viljel-lyillä kevätvehnälajikkeilla. Hyvä vaihtoehto kevätvehnän viljelyyn III-vyöhykkeelle asti.

AnniinaBOR

Aikainen, erittäin satoisa ja vil-jelyvarma kevätvehnälajike koko kevätvehnän viljelyalueella. Luja-kortisen Anniinan valkuais- pitoisuus on korkea.

PeppiBOR

Satoisa ja aikainen kaura, jolla on lajikkeiston korkein hehtolitrapaino ja korkea betaglukaani-pitoisuus. Lujakortinen Peppi sopii erinomai-sesti niin rehu- kuin elintarvike-käyttöönkin.

RoopeBOR

Hyvin satoisa, lujakortinen ja mel-ko aikainen laatukaura. Viljelyvar-ma Roope kestää myös kuivuutta. Sen jyvä on keskikokoinen, kelta- ja ohutkuorinen. Soveltuu sekä rehu- että elintarvikekäyttöön.

UrhoBOR

Viljelyvarma vaihtoehto syys-vehnän viljelyyn. Erittäin talven-kestävä lajike ja aikaisuuteensa nähden myös hyvin satoisa. Urhon leivontalaatu on muiden yleisesti viljeltyjen syysvehnien kaltainen.

ElviBOR

Satoisa populaatioruis. Hyvin talven- ja kohtalaisen lumihomeen kestävä. Korsi on lyhyehkö ja luja. Elvi on suurijyväinen. Viljelysuosi-tus perinteisille rukiinviljelyalueille kaikille kivennäismaalajeille.

www.boreal.fi

Eri lajien satotaso, typpitase ja typpitaseen vaihtelu

MTT:n virallisissa lajikekokeissa 1988–2008.

Lisätietoa virallisista lajikekokeista www.mtt.fi -> Palvelut -> Viralliset lajikekokeet.

Viljelyvarmat ja

kilpailukykyiset

lajikkeet

LajiSatotaso

keskiarvoN-tasea

keskiarvo Vaihtelub

Kaura 5260 1, 10 5,0

Ohra 2t 4940 0,94 5, 1

Ohra mt 4830 0,94 6,4

Kevätvehnä 4300 0,82 7,8

Rypsi 1960 0,59 5, 5

Rapsi 2200 0,66 14, 2

Taustaa:Mukana typpitasetarkastelussa ovat ne MTT:n virallisissa lajikekokeissa olleet lajikkeet, joiden koemäärä on viljoilla sekä rypsillä ollut vähintään kahdenkymmenen ja rapsilla vähintään kymmenen koetta. Tulokset on koottu viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta virallisten lajikekokeiden aineistosta. Virallisissa lajikekokeissa lannoitus tehdään pääsääntöisesti maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaisesti koepaikan maalaji ja viljelyvyöhyke huomioon ottaen. Typpilannoitus voi olla myös raja-arvoja pienempi, mikäli kentän viljelyhistorian perusteella esim. lakoa esiintyy runsaasti. Myös esikasvina ollut herne tai apilanurmi otetaan lannoituksessa huomioon.

a Sadon mukana poistunut typpi jaettuna annetulla typellä (kg/kg)b Suhteellinen vaihtelu lajien vertailuun: keskihajonta jaettuna keskiarvolla

olevaa typpeä. Öljykasveilla typpitaseet ovat yleisesti alhaisempia kuin viljoilla. Satoisan Eos-rypsin typenkäytön tehokkuus 0,64 oli rypsilajikkeiden korkeimpia. ”Kevätvehnällä ja kauralla satotason lisäksi muun muassa jyvään kertyvä typen määrä vaikuttaa typpitasee-seen”, Peltonen-Sainio kertoo. ”Esimerkiksi Anniina-kevätvehnän typenkäytön tehokkuutta selittää todennäköisesti vahvasti jyvän korkea proteiinipitoisuus.” Anniinan typpitase 0,93 oli kevätvehnien korkein.

Uudet lajikkeet tehokkaampia typenkäyttäjiä Kaura oli tutkituista lajeista kaikkein te-hokkain typenkäyttäjä, kauralajikkeiden typpitaseen keskiarvo koko kahdenkym-menen vuoden aineistossa oli peräti 1,10. ”Kauralla havaittiin myös vähiten vaihtelua eri lajikkeiden ja olosuhteiden välillä eli kaura on typenkäytön suhteen varma laji”, Pirjo Peltonen-Sainio selvittää. Kaikkien Borealin

uusimpien kauralajikkeiden Venlan, Pepin, Eemelin ja Juliuksen typpitase oli yli kaurojen keskiarvon. Uudet lajikkeet pärjäsivät vertai-lussa muutenkin keskimäärin paremmin kuin vanhemmat.

Peltonen-Sainio on tyytyväinen uusiin lajik-keisiin: ”Yleinen lajikekehitys on merkittävästi parantanut lajikkeiden typpitasetta. Aineistosta on huomattavissa, että vanhat lajikkeet eivät käytä typpeä yhtä tehokkaasti kuin uudemmat. Kasvinjalostuksen myötä lajikkeiden satoisuus on parantunut ja se näkyy myös typen otossa ja typpitaseissa.”

MTT:n virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella paitsi laji- myös lajikevalinnalla on merkitystä pellon typpitaseeseen. Tehokas typenkäyttö on sekä viljelijän talouden että ym-päristön kannalta hyödyllistä. Kun lannoituksen kautta annettu typpi poistuu sadon mukana pellosta, typpi ei huuhtoudu ja lannoitteet tule-vat tehokkaasti käytettyä.

Bo

real

/ T

apio

Tu

om

ela

Kasvussa.18

Aiemmin vain kevätviljojen jalos-tuksessa käytetty kaksoishap-loidimenetelmä on Borealilla otettu käyttöön myös syysviljojen

jalostuksessa. Kaksoishaploidimenetelmä nopeuttaa ja tehostaa uusien lajikkei-den jalostusta huomattavasti. Vanhoihin jalostusmenetelmiin verrattuna muutos on huima, ja se lyhentää syysviljojen jalostusprosessia jopa kymmenen vuotta.

Kaksoishaploidit ovat kasvinjalostuk-sen kannalta merkittävä kasvibioteknii-kan sovellus. Haploidijalostuksen avulla voidaan risteytysjälkeläistöistä tuottaa jalostusohjelman alkuvaiheessa täysin yhtenäisiä ja puhtaita (homotsygootti-sia) linjoja jo yhden sukupolven aikana ja saada näin aikaan puhtaita lajikelinjoja jo jalostuksen alkuvaiheessa.

Boreal Kasvinjalostus Oy on edellä-kävijä kaksoishaploidien tuotannossa ja yrityksellä on kokemusta menetelmän

käytöstä ohralla jo yli kymmenen ja ke-vätvehnälläkin useamman vuoden ajalta. Viimeisimpänä menetelmä on yrityksessä otettu käyttöön syysvehnän jalostuk-sessa. Tulevaisuudessa menetelmää voidaan hyödyntää todennäköisesti myös triticalen (ruisvehnä) jalostuksessa. Tätä on testattu Borealilla, ja tulokset ovat olleet lupaavia.

Jalostusprosessin lyhentyminen kaksoishaploidimenetelmää käyttämällä tuo suurimman hyödyn juuri kaksivuo-tisten kasvien jalostukseen. Borealilla syysvehnälajikkeiden jalostusohjelman pituus on lyhentynyt yli kahdestakym-menestä vuodesta noin kymmeneen, ja kevätviljojen noin 15 vuodesta kahdek-saan. Jalostusohjelman lyheneminen näin huomattavasti mahdollistaa sen, että tuotekehityksessä voidaan paremmin ja luotettavammin kohdentaa jalostusta lähitulevaisuuden lajikevaatimusten kan-

nalta oikein. Menetelmän etuna on myös lajikkeen yhden tärkeimmän ominai-suuden, yhtenäisyyden, varmistaminen homotsygoottien kasvien avulla.

Ennen kaksoishaploidimenetelmän käyttöön ottoa syysviljojen jalostusoh-jelma kesti perinteisellä menetelmällä yli kaksikymmentä vuotta. Tällä mene-telmällä tuotetut markkinoille tulevat lajikkeet on siis risteytetty ensimmäisen kerran jo 1980-luvun alussa. Kaksois-haploidituotannon laajentaminen syys-vehnäaineistoon mahdollistaa tulevai-suudessa uusien lajikkeiden markkinoille tulon selvästi nopeammin.

syysviljojen jalostukseenKaksoishaploidimenetelmällä vauhtia

Kasvussa. 19

SaanaBOR Aikainen ja hyvin lujakortinen, kaksitahoinen mallas-, tärkkelys- ja rehuohra. Jyväkoko on melko suuri ja lajitteluaste korkea. Sopii myös hieman happamille maille.

MinttuBOR Aikainen ja erittäin satoisa kaksitahoinen rehuohra. Menestyy hyvin eri maalajeilla. Erittäin hyvä korrenlujuus ja melko hyvä taudinkestävyys. Minttu on isojyväinen ja sopii viljelyyn vyöhykkeille I-III.

VoittoBOR Uusi aikainen tärkkelys- ja rehuohra. Erittäin satoisa ja lujakortinen laatulajike. Menestyy hyvin eri maalajeilla.

JyväBOR Satoisa, lujakortinen ja suuri-jyväinen rehu- ja tärkkelysohra. Korkea hehtolitrapaino ja lajitteluaste. Menestyy hyvin eri maalajeilla ja omaa hyvä verkkolaikun kestävyyden. Viljelysuositus vyöhykkeille I - IVe.

OlaviBOR Erittäin satoisa monitahoinen tärkkelysohrauutuus, joka soveltuu erinomaisesti myös rehukäyttöön. Lujakortisena ja taudinkestävänä Olavi on erittäin viljelyvarma vaihtoehto. Menestyy hyvin eri maalajeilla vyöhykkeillä I-IVe.

KunnariBOR

Erittäin satoisa tärkkelysohralajike, joka sopii hyvin myös rehukäyt-töön. Viljelyvarma ja lujakortinen ohra kaikille maalajeille. Kunnari sietää hyvin myös happamuutta, ja sillä on hyvä taudinkestävyys. Iso jyväkoko, korkea tärkkelyspitoi-suus ja hehtolitrapaino.

www.boreal.fi

Laatua ohran viljelyyn

Piirroskuva kauran viihtyvyydestä on peräisin Hankkijan Kasvinjalostuslaitoksen ajoilta. Kuvat julkaistiin 1950-luvulla professori Erkki Kiven kirjoittamien kasvinjalostusta käsittelevien artikkelien yhteydessä.

Venla-kaura on viljelyvarma lajike, joka viihtyy säässä kuin säässä. Muiden Borealin uusien aikaisten kaurojen tapaan Venla on lujakortinen lajike. Kuivuudellekaan Venla ei ole herkkä. Sopeutuvainen Venla käy hyvin viljelyyn kaikille maalajeille koko kauran tuotantoalueelle. Satoisuudeltaan Venla on MTT:n virallisissa lajikekokeissa ollut yleisesti viljelyssä olevien aikaisten kaurojen par-haimmistoa.

Jalostaja Leena Pietilä Borealilta pitää Venlaa hyvänä yleislajikkeena, jonka sadolla on kysyntää niin rehu-, vienti- kuin elin-tarvikekäytössäkin. Rehukäytössä Venlan

VenlaBOR - satoisa ja aikainen uutuuskaura

valtteja ovat erityisesti hyvä hehtolitrapaino ja korkea valkuaispitoisuus. Venlan valkuais-pitoisuus on viljelyssä olevista kauralajik-keista korkein. Hyvien jyväominaisuuksiensa ansiosta Venla sopii erinomaisesti myös elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi. Venlan jyvän kuori on hieman ohuempi kuin muiden aikaisten kaurojen. Leena Pietilä pitääkin Venlaa ”erinomaisena aikaisena vaihtoehtona elintarvikekauran tuotantoon”.

Venla kuuluu Tilasiemenen lajikevalikoi-maan.

Piir

rosk

uva

/ P

. So

isal

o

Boreal Kasvinjalostus Oywww.boreal.fi www.farmit.net

Tiedä mitä kylvät.

TIEDÄTKÖ MITÄ KYLVÄT?Viljelyolosuhteiden ja sadon käyttötarkoituksen mukainen lajikevalinta on tuottavan sadon perusta. Boreal tukee suomalaisen viljelyn tuloksellisuut-ta kohdentamalla ainoana alan toimijana jalostusohjelmansa pohjoisiin kasvuolosuhteisiin. Tämän merkkinä kannamme nyt ylpeänä Avainlippu –tunnusta. Se on tae myös sinulle siitä, että rakennat omaa toimintaasi tukevalle ja tuottavalle pohjalle.

Pelaa kotimainen tuottavuus kasvuun!

Voit voittaa Nokia6300 puhelimen tai radiokuulo- suojaimet! Peliaika 31.3. asti.

Pelaa osoitteessa www.boreal.fi

Tuotteemme, kilpailukykyiset kasvuoloihimme jalostetut lajikkeet, tunnistat edelleen lajikenimen yhteydessä olevasta BOR-merkinnästä.