Kauniaisten

hyvinvointikertomus

2012

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksynyt 26.8.2013 § 70,

lisäys KV 16.9.2013 § 75

1

Sisällys 1. Johdanto ........................................................................................................................................... 2

2. Kauniaisten visio, arvot ja strategiset asiakirjat ................................................................................... 2

3. Väestön kehitys ................................................................................................................................... 5

4. Väestön koulutus ja tulot ..................................................................................................................... 9

5. Väestön hyvinvoinnin kuvaus ............................................................................................................ 16

5.1. Lapset ja nuoret .......................................................................................................................... 16

5.2. Työikäiset .................................................................................................................................... 21

5.3. Ikäihmiset .................................................................................................................................... 23

6. Elinympäristö ..................................................................................................................................... 26

6.1. Kaupungin tilojen asianmukaisuus ............................................................................................. 26

6.2. Talousveden laatu ....................................................................................................................... 26

6.3. Melu ............................................................................................................................................ 26

6.4. Roskaantuminen ......................................................................................................................... 27

6.5. Ilmanlaatu ................................................................................................................................... 27

6.6. Kadut, tiet ja viheralueet ............................................................................................................. 27

6.7. Asuntotoiminta ............................................................................................................................ 29

7. Osallistuminen ja demokratia ............................................................................................................ 30

8. Hyvinvointia tukevat palvelut ............................................................................................................. 31

8.1. Varhaiskasvatus .......................................................................................................................... 31

8.2. Koulut .......................................................................................................................................... 32

8.3. Liikuntapalvelut ........................................................................................................................... 32

8.4. Kansalaisopisto ........................................................................................................................... 34

8.5. Kirjasto ........................................................................................................................................ 34

8.6. Kulttuuripalvelut .......................................................................................................................... 36

8.7. Nuorisopalvelut ........................................................................................................................... 37

8.8. Kauniainen työnantajana ............................................................................................................ 38

8.9. Savuton Kauniainen .................................................................................................................... 38

8.10. Sosiaali- ja terveyspalvelut ....................................................................................................... 39

9. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset kehittämislinjaukset ................................................ 43

Liite 1. Hyvinvointikertomuksen kuviot ja taulukot ................................................................................. 45

2

1. Johdanto

Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen laajasta tietopohjasta yhdessä laatima kuvaus kauniaislais-

ten hyvinvoinnin tilasta ja siitä, miten strategioiden toteuttamisessa on onnistuttu. Hyvinvointikertomus

on tausta-aineisto ja työväline luottamushenkilöille, kaupungin johdolle ja toimialoille strategioiden,

talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Säännöllisesti,

valtuustokausittain valmistettuna hyvinvointikertomus rakentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

seurantajärjestelmää kunnassa. Hyvinvointikertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi

toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin.

Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kun-

nanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten

terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain.

Kauniaisissa on jo ennen uuden terveydenhuoltolain voimassaoloa tehty hyvinvointikertomus. Kauni-

aisten ensimmäinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin vuonna 2005 (KV 14.11.2005) ja toinen hyväk-

syttiin vuonna 2009 (KV 28.9.2009). Kauniainen on ollut Terve Kunta -verkoston jäsen vuodesta 2007

ja kaupunki palkittiinkin vuonna 2009 yhdessä Kuopion kanssa Vuoden Terve Kunta –tittelillä.

Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edis-

tämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutu-

nutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kerto-

mus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannas-

sa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resur-

soinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa

Hyvinvointikertomuksen valmistamista koordinoi poikkihallinnollinen Tejo -työryhmä kaupungin johto-

ryhmän ohjauksessa. Kaupungin johtoryhmä päätti keväällä 2012, että hyvinvointikertomus 2012 laa-

ditaan aiempaa suppeampana. Vuonna 2009 laadittu kertomus oli hyvin kattava ja sitä voi edelleen

tarkastella tämän sitä päivittävän hyvinvointikertomuksen rinnalla. Pienten lasten hyvinvointiryhmä ja

lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä ovat osallistuneet kertomuksen valmisteluun.

2. Kauniaisten visio, arvot ja strategiset asiakirjat

Kauniaisten visio on:

Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kau-

punki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvin-

vointia.

Visiota tukevat arvot ovat:

1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympä-

ristö on turvallinen ja viihtyisä.

2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yh-

teistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuk-

sen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta

on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia.

3

3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus nä-

kyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä.

4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskusta-alue tarjo-

aa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkis-

täytymisen keitaita. Hyvät kevyen liikenteen väylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystä-

vällisen liikkumisen.

5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa

kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen.

Kauniaisten strategiset tavoitteet hyvinvointikertomusaikana olivat:

Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa - monessa edelläkävijä

Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta

Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää tukevaa

Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin toiminnassa ja

edistää Kauniaisten tunnettavuutta

Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta

Kaupungin toiminta ja palveluprosessit ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita

Asukasluvun kasvattaminen ja väestörakenteen tasapainottaminen

Kaupunkikuvan ja ympäristön kehittäminen

Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita Kauniaisissa on voimassa:

Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2008-2015

http://www.kauniainen.fi/files/184/mtt_2008_2015_fi_web.pdf

Ehkäisevän päihdetyön strategia 2008

http://www.kauniainen.fi/files/183/ept_2008_2015_fi_web.pdf

Kauniaisten kaupungin Sivistyspoliittiset linjaukset 2010-2012

http://www.kauniainen.fi/files/180/sivistyspoliittiset linajukset KV.pdf

Ikääntymispoliittinen strategia 2011-2016

http://www.kauniainen.fi/files/622/Kauniaisten_ikaantymispoliittinen_strategia_2011-

2016.pdf

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2011-2016

http://www.kauniainen.fi/files/4157/LaNuPoOhjelma_KH1708_fi_final.pdf

4

Maankäytön kehityskuva

http://www.kauniainen.fi/files/2437/Maankayton_ja_asumisen_kehityskuva_15.3.2010.pdf

Suomenkielisten koulujen tulevaisuusstrategiat

Ruotsinkielisten koulujen hyvinvointiprosessit(välmående-)

Lastensuojelusuunnitelma 2008 (uusi valmistuu alkuvuonna 2014)

http://www.kauniainen.fi/files/6323/Lastensuojelun_suunnitelma.pdf

Kauniaisten yhteinen kolmiportaisen tuen malli (sis. opetus- ja esiopetussuunnitelmiin,

valmistuu 2013)

Asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2012–2016 (2020)

http://www.kauniainen.fi/files/5483/ASUNTO-OHJELMA_2012-2016_%282020%29.pdf

Savuton kunta ja tupakoimattomuutta edistävä ohjelma 2011–2015

http://www.kauniainen.fi/files/6134/savutontyopaikka_www.pdf

Turvallisuussuunnitelma 2012

Maisema-raportti 2011 http://www.kauniainen.fi/files/5530/Maisema-

raportti_Kauniainen2011.pdf

Osallisuusohjelma 2006

http://www.kauniainen.fi/files/3785/Kauniaisten_osallisuusselvitys_30112010_mantysalo_

SLP.pdf

Kotouttamisohjelma 2006 (uusi valmistumassa 2013)

http://www.kauniainen.fi/files/382/Kauniaisten_koto-ohjelma06.pdf

Neuvola-, koulu-, opiskelija- ja suunterveyden huollon ohjelma (valmistuu 2013)

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

http://www.kauniainen.fi/files/6293/24_2007_ilmastostrategia.pdf

5

3. Väestön kehitys

Vuonna 2012 Kauniaisissa oli 8 910 asukasta. Kaupunkitutkimuksen tekemän väestöprojektin mukaan

Kauniaisten asukasluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 9 600 asukkaaseen ja vuoteen 2030

mennessä yli 9 700 asukkaaseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä

Kauniaisten väkiluku ylittää 9 700 asukkaan rajan ja vuoteen 2030 mennessä väkiluku on lähes 11

000 asukasta. Tilastokeskuksen ja Kaupunkitutkimuksen tekemien väestöprojektioiden ennusteet ovat

havaittavissa kuviosta 1.

Kuvio 1: Väestömäärän ennuste vuosille 2010–2040

Taulukossa 1 on esitelty vuosien 2009-2012 väestömäärän kehitys ja vastaavat prosenttiosuudet.

Kauniaisten kaupungin ikärakenne muuttuu tulevaisuudessa siten, että ikääntyneiden asukkaiden

määrä ja väestöosuus kasvaa huomattavasti.

Ennusteen mukaan työikäisten määrä kääntyy pieneen laskuun vuonna 2022, kun eläkeläisten osuus

väestöstä on koko ajan tasaisessa kasvussa. Etenkin yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2030

jälkeen nopeasti.

Ikäryhmät

2009 2010 2011 2012

0-6 645/7,5 % 653/7,5 % 671/7,6 % 671/8,0 %

7-15 1134/13,2 % 1124/12,9 % 1109/12,6% 1109/13,3 %

16-64 5247/60,9 % 5222/60,1 % 5260/59,7 % 4792/57,5 %

65+ 1591/18,5 % 1690/19,4 % 1767/20,1 % 1767/21,2 %

Syntyneet/v 66 52 50 69 Taulukko 1: Väestömäärän kehitys ja % -osuudet ikäluokittain vuosina 2009–2012

8 000

9 000

10 000

11 000

12 000

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Tilastokeskus 2009 Kaup.tutk. 2010

Tilastokeskus 2012 Kaup.tutk. 2012

6

Kuvio 2: Yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä vuosina 2012–2025 Vuoden 2012 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus kuntalaisista oli 21,2 %, kun vastaava luku vuoden 2008

lopussa oli 18 %.

Kauniaisissa asuu 2 392 perhettä, joista lapsiperheitä on noin tuhat. Lapsiperheiden osuus kaikista

perheistä vuonna 2011 oli 44,7 %. Uudellamaalla luku on 42,8 % ja koko maassa 39,7 %. Yksinhuolta-

japerheiden määrä on viime vuosina hieman noussut, mutta on edelleen muihin kuntiin verrattuna

vähäinen. Vuonna 2011 yksinhuoltajaperheitä oli 15,6 % kaikista lapsiperheistä (Uudellamaalla 22,5

%). Elatustukea saaneita lapsia on Kauniaisissa erittäin vähän, vuonna 2011 vain 4,6 % (Uudellamaal-

la 9,4 %)

Kauniaisissa oli vuonna 2011 1 655 alle 14-vuotiasta ja 1362 14–24-vuotiasta. Väestöennusten mu-

kaan alle 14-vuotiaiden lasten määrä tulee hieman laskemaan vuoteen 2015 mennessä, 14–24-

vuotiaiden määrä sen sijaan hieman kasvaa. Syntyvyys on ollut lievässä laskussa vuosien 2009–2011

aikana, jolloin lapsia on syntynyt hieman edellisiä vuosia vähemmän. Vuonna 2009–2011 Kauniaisiin

syntyi yhteensä 176 lasta, kun vastaavana kolmen vuoden tarkasteluajankohtana vuosina 2006–2008

Kauniaisiin syntyi 202 lasta.

Kuvio 3: Lapsiperheet, % perheistä vuosina 2002–2011 Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitel-laan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avolii-tossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

16,00

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

0

10

20

30

40

50

60

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

7

Kuvio 4: Nettomuutto/1000 asukasta vuosina 2002–2011 Nettomuuttoindikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keski-väkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat)

Muuttoliike Kauniaisiin on kiihtynyt vuosien 2009–2011 aikana, jolloin nettomuutto Kauniaisiin on kas-

vanut (kuvio 4). Vertailutiedoista käy ilmi, että muuttovilkkaus Kauniaisissa on ollut paitsi kiihtyvää, niin

vertailukuntiin nähden suurempaa.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 alussa Kauniaisten asukasluku oli 8910. Väestöstä 5220 pu-

hui äidinkielenään suomea, 3286 ruotsia, 1 saamea ja muita kieliä 403 asukasta (4,5 %). Vastaava

luku oli vuonna 2008 3,9 %. Suomen, ruotsin ja saamen lisäksi Kauniaisissa puhutaan 48 muuta kiel-

tä.

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

8

Kuvio 5: Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä vuosina 2002–2011

Kuvio 6: Demografinen huoltosuhde vuosina 2002–2011

Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta

täyttänyttä on sataa 15–64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä

korkeampi huoltosuhteen arvo on.

Kauniaisten huoltosuhde on pääkaupunkiseudulla hyvin korkea, yli 60 %. Sataa työikäistä kohden on

yli kuusikymmentä huollettavaa. Kauniaisten väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä tulee kas-

vamaan tulevina vuosina, erityisesti vuodesta 2015 eteenpäin.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

10

20

30

40

50

60

70

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

9

4. Väestön koulutus ja tulot

Kuvio 7: Koulutustasomittain 2001–2011

Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun

korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mit-

tain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa,

että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön

koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä.

Kauniaisissa on kouluttauduttu keskimäärin lähes kuusi vuotta peruskoulun jälkeen. Kauniaisissa on

maan korkein koulutusaste.

Kuvio 8: Verotulot, €/asukas vuosina 2002–2011

0

100

200

300

400

500

600

700

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

10

Kuvio 9: Gini-kerroin vuosina 2002–2011

Gini-kerroin on asuntokuntien tuloeroja kuvaava mittari. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä

epätasaisemmin ovat asuntokuntien tulot jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on sa-

ta. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saisi kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jol-

loin kaikkien tulonsaajien tulot olisivat yhtä suuret.

Kauniaislaisten kotitalouksien tulot jakaantuvat melko epätasaisesti ja eroavat vertailukunnista. Toi-

saalta tarkastelujaksolla tuloerot kotitalouksien välillä ovat pienentyneet

Kuvio 10: Lasten pienituloisuusaste vuosina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden pro-

sentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60

% suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-

skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

11

Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suh-

teellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella

tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienitu-

loisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi.

Pienituloisten lapsiperheiden osuus kauniaislaisista lapsiperheistä on kasvanut ja on noin kuuden prosentin luokkaa kaikista kauniaislaisista lapsiperheistä. Lapsiperheiden suhteellisen köyhyyden on todettu tutkimuksissa olevan syrjäytymistä edistävä tekijä,

sillä suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen

elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin.

Kuvio 11: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosi-

na 2002–2011

Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden

prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansan-

eläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä

saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

12

Kuvio 12: Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista vuosina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista.

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa

asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjes-

telmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asun-

toväestöön.

Kuvio 13: Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä

Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä.

0

10

20

30

40

50

60

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

5

10

15

20

25

30

35

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

13

Työllisyys

Työttömyysaste Kauniaisissa seuraa samalla tavalla yleistä suhdannekehitystä kuin muissakin Suo-

men kunnissa. Laskusuhdanteen aikana työttömyys kasvaa ja noususuhdanteessa päinvastoin. Kau-

niaisten työttömyysprosentti on edelleen verrattain pieni. Seurantajaksolla vuosien 2009–2011 aikana

työttömyys aluksi kasvoi, mutta sitten vuoden 2011 aikana laski.

Kuvio 14: Työttömät, % työvoimasta vuosina 2002–2011

Työttömät, % työvoimasta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen 4 4,2 4,2 4,2 3,8 3,2 3 4,3 4,3 3,7

Helsinki 8,7 9,1 9,4 9,1 8,3 6,8 6 7,7 8 7,5

Espoo 6,2 6,5 6,7 6,4 5,9 5 4,4 6 6,1 5,5

Kirkkonummi 7,7 7,4 7,4 7 6,2 5,1 4,7 6,4 6,4 5,8

Mustasaari 6,2 6,4 5,6 5,1 4,4 3,5 3,1 4,2 4,2 3,5

Uusimaa 7,7 7,9 8,1 7,8 7,1 6 5,3 7,2 7,5 7

Koko maa 11,5 11,3 11,3 10,8 9,7 8,4 8 10,3 10,2 9,4

Taulukko 2: Työttömät, % työvoimasta vuosina 2002–2011

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

14

Nuorisotyöttömien määrä Kauniaisissa on ollut vuoden 2009 jälkeen laskussa ja laskenut vuotta 2009

edeltävälle tasolle eli alle kolmeen prosenttiin 18–24 -vuotiaasta työvoimasta (kuvio 15).

Kuvio 15: Nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta vuosina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee 15–24 -vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18–24 -vuotiaasta työvoimas-

ta. Nuorisotyötön on 15–24 -vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja koko-

päivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lo-

mautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.

Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työ-

voimasta 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen 2,4 3 2,6 2,6 2,1 1,7 2,5 4 2,8 2,6

Helsinki 5,7 6,1 6,5 5,8 5 3,9 3,6 6,3 5,9 5,9

Espoo 5 5 5,4 5,2 4,6 3,8 3,7 6,7 5,4 4,7

Kirkkonummi 7,4 7,8 9 7,4 5,9 6 6 10,2 9,5 8,1

Mustasaari 9,1 8,9 7,8 6,3 3,7 2,9 4,1 8,6 7,6 5,8

Uusimaa 6,1 6,4 6,7 6,1 5,3 4,5 4,3 7,8 7,5 6,9

Koko maa 13,5 13,4 13,5 11,9 10,2 9 8,8 13,8 13 11,9

Taulukko 3: Nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta vuosina 2002–2011

0

2

4

6

8

10

12

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

15

Kuvio 16: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina

2002-2011

Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuuden prosentteina vas-

taavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna

eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

16

5. Väestön hyvinvoinnin kuvaus

5.1. Lapset ja nuoret Vuonna 2010 toteutettiin Kauniaisissa osallisuusselvityskysely yhdessä Suomen Lasten Parlamentin

säätiön (SLP) kanssa. Osallisuusselvityksen tavoitteena on tukea kuntaa lasten osallisuuden edistä-

misessä sekä pysyvien lasten kuulemis- ja vaikuttamisrakenteiden perustamisessa kuullen eri-ikäisiä

kuntalaisia. Osallisuusselvityskyselyyn osallistui 319 lasta ja nuorta kaikista Kauniaisten perus- ja lukio

opetusta antavista kouluista. Kyselyn otantaryhmän muodostivat alakoulujen 5.-6. luokan oppilaat,

yläkoulujen 9.-luokkien oppilaat ja lukion 1.vuosiluokan oppilaat.

Lasten ja nuorten mielestä Kauniaisissa parasta oli se, että kaikki on lähellä ja että kaupunki on pieni

ja siisti. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen, turvallinen yhteisö olivat arvostettuja asioita. Lapsista ja nuorista

palvelut, vapaa-ajan ja harrastusten monet eri mahdollisuudet olivat Kauniaisissa erinomaiset. Kauni-

aisten keskeinen sijainti liikenneyhteyksineen teki lasten ja nuorten liikkumisesta helppoa, mitä arvos-

tettiin. Luonto ja ympäristö, kaksikielisyys ja elintaso nostettiin vastauksissa arvostusasteikon kärki-

päähän. Lapset ja nuoret arvostivat sitä, että Kauniaisissa oli kaikki se mitä he tarvitsevat ja kaupunki

on moderni. Vastauksissa tuotiin esille myös tyytyväisyys kaupungin itsenäisyydestä. ”On hyvä asia,

että Kauniainen ei ole liittynyt naapurikuntiin”, esitettiin.

Kouluterveyskysely tuottaa tietoa yläkoulu- ja lukioikäisistä nuorista ja se on hyvä väline saada tietoa

nuorten ajatuksista ja elinoloista. Viimeisin kouluterveyskysely on tehty vuonna 2010. (Vuoden 2013

tulokset eivät ole vielä käytetävissä.) Kauniaislaiset nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin, ovat aktiivisia,

osallistuvat harrastuksiin ja viettävät sosiaalista aikaa ystäviensä ja perheidensä kanssa.

Seuraavassa esitellään tiivistetysti tärkeimmät ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppi-

lailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2010. Mukaan on valittu merkittävät kahden vii-

meisimmän kyselyvuoden välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset.

Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla

ILONAIHEET HUOLENAIHEET

Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen

• Vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen • Vanhempien työttömyys lisääntyi

viettopaikan • Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa

• Läheiset ystävävyyssuhteet yleistyivät lisääntyivät

• Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän • Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi

• Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi • Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat

• Koulu-uupumus vähentyi lisääntyivät

• Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin • Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi

helpommaksi • Koulutapaturmat lisääntyivät

• Koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin • Koulun työilmapiiri heikkeni

helpommaksi • Koulukiusatuksi joutuminen lisääntyi

• Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin • Lintsaaminen lisääntyi

apua

• Useiden oireiden kokeminen päivittäin

Muutokset pidemmällä aikavälillä lisääntyi

• Vanhempien tupakointi vähentyi • Päivittäin koettu väsymys lisääntyi

• Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät

• Aamupalan syöminen arkisin vähentyi

• Päivittäinen tupakointi lisääntyi

• Huumekokeilut lisääntyivät

Muutokset pidemmällä aikavälillä

• Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi

17

Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla

ILONAIHEET HUOLENAIHEET

Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen

• Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa • Vanhempien työttömyys lisääntyi

vähentyivät • Fyysistä uhkaa koettiin yleisemmin

• Läheiset ystävävyyssuhteet yleistyivät • Toistuva rikkeiden teko lisääntyi

• Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat • Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi

vähentyivät • Koulutapaturmat lisääntyivät

• Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi • Päivittäinen tupakointi lisääntyi

• Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi • Humalajuominen lisääntyi

• Lintsaaminen vähentyi • Huumekokeilut lisääntyivät

• Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin

lisääntyi

• Koettu terveydentila parani

• Useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi

• Päivittäin koettu väsymys vähentyi

• Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät

• Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus vähentyi

• Koulu-uupumus vähentyi

• Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi

• Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy

koettiin helpommaksi

• Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin

helpommaksi

• Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin

helpommaksi

• Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin

apua

Kuvio 17: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.-9.luokkalaisista vuosina 2002–

2011

Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien perus-

koulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

0

5

10

15

20

25

2002 2004 2006 2008 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

18

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan tytöt kokevat terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertai-

seksi tai huonoksi.

Kuvio 18: Vanhemmuuden puutetta, % 8.-9. luokan oppilaista vuosina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden

prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista teki-

jöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppi-

las ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaike-

uksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat summamuuttujasta enemmän kuin

kolmasosan maksimipisteistä.

Kuvio 19: Tupakoi päivittäin, % 8.-9. luokan oppilaista vuosina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten

osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

0

5

10

15

20

25

30

2002 2005 2007 2009 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

5

10

15

20

25

2002 2004 2006 2008 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

19

Kuvio 20: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.-9.luokan oppilaista vuosina 2002–

2011

Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskou-

lun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

Terveydenhoitajien koululaisille pitämät tunnit ja terveystarkastusten yhteydessä annettava tieto ja

neuvonta eivät ole riittäviä toimenpiteitä nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi. Vanhemmille suun-

nattua tiedotusta ja opastusta onkin viime vuosina lisätty. Päihdevalistusta annetaan opetussuunnitel-

mien mukaisesti terveystiedon, biologian ja psykologian opetuksessa vuosittain. Jokaisella luokkata-

solla käsitellään päihdeasioita myös nuorten näkökulmasta. Opettajat, terveydenhoitaja ja oppilashuol-

toryhmä käsittelevät oppilaiden kanssa päihdeasioita joko yksittäin tai ryhmissä esimerkiksi terveys-

tarkastuksissa. Yläkouluissa ja lukioissa pidetään vuosittain Ehyt ry:n järjestämiä valistustunteja ja

vanhemmille järjestetään ohjelmaa yhteistyössä Hem och Skolan kanssa.

Kuvio 21: Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden

osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

0

5

10

15

20

25

30

35

2002 2004 2006 2008 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

5

10

15

20

25

2002 2004 2006 2008 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

20

Tupakoivien nuorten osuus lukioikäisistä on noussut vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2010 kouluter-

veyskyselyyn vastanneista päivittäin tupakoivien osuus oli jo lähes 20 %. Kauniainen osallistuu 2011–

2015 Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeeseen, jossa pyritään vaikuttamaan tupakoinnin aloittami-

seen ennaltaehkäisevästi.

Kuvio 22: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuo-

sina 2002–2011

Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien lukion 1. ja

2.vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa.

Kauniaislaisten nuorten humalahakuinen juominen on lisääntynyt kouluterveyskyselyn mukaan. Vuon-

na 2006 kyselyyn vastanneista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 35 % ilmoitti olevansa tosi huma-

lassa vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2010 kyseinen prosenttiosuus oli jo 45 %. Yhdistettynä

koettuun vanhemmuuden puutteeseen ja lisääntyneeseen tupakointiin, tämä asettaa haasteita nuorten

ja perheiden palveluverkostolle. Viranomaisten toiminnalla ei ole kyetty vaikuttamaan riittävästi nuor-

ten alkoholinkäyttöön Kauniaisissa.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2002 2004 2006 2008 2010

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

21

5.2. Työikäiset Kauniaislaiset työikäiset ovat suhteessa terveempiä kuin koko maan väestön työikäiset keskimäärin.

Alueen väestön sairastavuutta/terveyttä kuvaa hyvin sairastavuusindeksi. Työikäisten terveydentilaa

kuvaa myös depressiolääkkeistä korvausta saaneiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä

sekä päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärien kehitys.

Kuvio 23: Sairastavuusindeksi, ikävakioitu vuosina 2002-2011

Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta

väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi

perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen

työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on

suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on

kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen

sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä.

Kauniaisissa asuu suhteellisesti paljon omasta terveydestään huolehtivia ihmisiä, jotka kykenevät

hyödyntämään kaupungin monipuolisia, terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä, palveluita.

Kuvio 24: Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

vuosina 2002-2011

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

2

4

6

8

10

12

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

22

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 25-64-vuotiaiden osuu-

den prosentteina vastaavanikäistä väestöstä.

Depressiolääkkeitä saaneiden osuus työikäisestä väestössä kasvaa niin Kauniaisissa kuin muuallakin

Suomessa. Osuus on kasvanut koko 2000-luvun ja on vajaa 9 % vuonna 2011. Kasvussa on ollut

nähtävissä tasaantumista viimeisimpinä vuosina. Depressiota sekä diagnostisoidaan että hoidetaan

entistä aktiivisemmin. Kauniaisten sosiaali- ja terveyskeskuksella on hyvät mahdollisuudet sekä dep-

ression tunnistamisessa että hoidossa.

Kuvio 25: Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta vuosina 2002-2011

Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai

nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään

vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asi-

akkaana.

A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osal-

taan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kui-

tenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytet-

tävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä.

Kauniaisissa asiakkaita on noin 40 asiakasta vuodessa. Kauniaisille tarjottavat avopalvelut sijaitsevat

pääosin Espoossa. Syksyllä 2012 terveysasemalla aloitti päihdetyöhön erikoistunut psykiatrinen sai-

raanhoitaja osana mielenterveys- ja päihdetyötiimiä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

23

5.3. Ikäihmiset Ikäihmisten terveystilannetta kuvataan 65- vuotta täyttäneiden osalta depressiolääkkeistä korvausta

saaneiden ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrällä. Ikäryhmässä 75- vuotta täyttäneiden

osalta tarkasteluun on otettu kotona asuvien sekä yksinasuvien osuus vastaavanikäisestä väestöstä.

Kuvio 26: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2002-2011

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina

vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaa-

loissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palvelu-

asumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötie-

toina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

75-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on suurehko, 8.8%. Heistä asuu kotona 94.3%. Kauniaisissa

on panostettu muun muassa kotihoitoon sekä ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin toimenpiteisiin, jotta

kotona asuminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään.

Kuvio 27: Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2002-2011

80

82

84

86

88

90

92

94

96

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

0

10

20

30

40

50

60

70

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

24

Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva hen-kilö. Kauniaisissa on varsin vähän yksinasuvia ikäihmisiä. Kauniaisten ikäihmiset huolehtivat itsestään, heillä on sosiaalisia kontakteja ja harrastuksia. Useimmat voivat varsin hyvin pitkään ja pystyvät asu-maan kotonaan vertailukuntia pidempään.

Kuvio 28: Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestös-

tä vuosina 2002-2011

Depressiolääkkeistä saa vuosittain korvausta pitkälti yli 300 000 henkilöä. Käyttö on yleisintä 75 vuotta

täyttäneiden keskuudessa, ja naisilla se on lähes kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä. Lääkitys on

suhteellisen kallista, joten lähes kaikki lääkitystä avohoidon puolella saavat tulevat Kelan rekisteriin.

Masennuksen lääkehoidon aloituskriteerit saattavat vaihdella lääkäristä ja alueesta toiseen, mutta

muuttuja soveltuu silti kohtalaisen hyvin depression esiintyvyyden epäsuoraksi osoittimeksi.

Depressiolääkkeiden käyttö ikäihmisten keskuudessa lisääntyy, mikä näkyy myös Kauniaisissa. Hoi-

toon hakeudutaan aikaisempaa aktiivisemmin ja lääkitys aloitetaan useammin. Asia voidaan nähdä

myös positiivisena siinä mielessä, että on hyvä, että depressio tunnistetaan ja apua osataan hakea.

Kasvua saattaa kuitenkin osittain selittää myös se, että dementoivien sairauksien käytöshäiriöiden

hoitoon käytetään depressiolääkkeitä ja tämä käyttötarkoitus lisääntyy muistisairauksia sairastavien

määrän lisääntyessä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

25

Kuvio 29: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väes-

töstä

Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina

vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla

oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokas-

sa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista

lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus

voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa.

Kauniaisten matala sairastavuusindeksi näkyy keskimääräistä vähäisempänä erityskorvattaviin lääk-

keisiin oikeutettujen määränä.

0

10

20

30

40

50

60

70

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

26

6. Elinympäristö

Elinympäristöllä ja sen turvallisuudella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Kaupunkirakenne,

asumismuoto, kaupungin infrastruktuuri ja palvelurakenne ja -taso vaikuttavat viihtyvyyteen. Paitsi

liikenneyhteydet, joukkoliikenne, kevyen liikenteen väylät ja esteettömyys niin myös melu ja ilmanlaatu

vaikuttavat hyvinvointiin.

6.1. Kaupungin tilojen asianmukaisuus Tilojen teknisen asianmukaisuuden ja kunnon turvaamiseksi koulurakennuksien ja kaupungin muiden

toimitilojen kuntoa seurataan päivittämällä toistuvasti, liki viiden vuoden välein, rakennusten kuntoarvi-

ot sekä teettämällä niiden perusteella tarpeellisiksi osoittautuvat kuntotutkimukset ja –korjaukset. Li-

säksi vuosikorjauksia suunniteltaessa pyydetään käyttäjien edustajilta vuosittain esitykset tilojen toi-

mintojen kannalta heidän tarpeellisina pitämistään korjauksista. Sisäilmayhdistyksen sisäilmaohjeissa

määritellään laatuluokat, mihin luokitukseen ja sen paikalliseen soveltamiseen otetaan kantaa kau-

pungin hankkeiden suunnitteluohjeissa. Kaupungin tilojen mahdolliset sisäilmaongelmat käsitellään

myös säännöllisin välein kokoontuvassa sisäilmatyöryhmässä. Sisäilman voidaan laadullisesti katsoa

olevan hyvä, kun tilan käyttäjät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittoja.

6.2. Talousveden laatu Pääkaupunkiseudun juomavesi kulkee noin 120 kilometrin matkan Päijänteeltä tunnelia pitkin puhdis-

tettavaksi Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksiin Helsingissä. Vesijohtoverkkoon

pumpattiin HSY:n alueella vettä vuonna 2012 yhteensä 93 milj. m3. Asukasta kohden veden kulutus

Espoossa ja Kauniaisissa oli 160 litraa vuorokaudessa.

Talousveden laatua seurataan sekä viranomaisvalvontanäytteiden että vesilaitoksen oman käyttötark-

kailun avulla. HSY:n vesihuollon käyttölaboratorio tutkii myös itse raakavesi-, prosessi-, lähtevä vesi-,

verkostovesi- ja vesisäiliönäytteitä. Saatujen tulosten perusteella Kauniaisten talousvesi oli vuonna

2012 hyvän laaduista ja täytti Talousvesiasetuksen 461/2000 vaatimukset.

6.3. Melu Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulle valmistui EU- ympäristömeludirektiivin mukainen selvitys katujen,

maanteiden ja rautateiden liikennemelusta. Selvityksen mukaan Kauniaisissa rautatieliikenteen yli 55

dB melulle (Lden) altistuu 1050 asukasta ja katujen sekä maanteiden liikenteen yli 55 dB melulle (Lden)

3530 asukasta. Tämä luku kertoo kuitenkin vain meluvyöhykkeellä olevissa rakennuksissa asuvien

ihmisten määrän, eikä se ota huomioon kaavoituksessa ja rakennettaessa tehtyjä meluntorjuntatoimia.

Huomioimatta jää kokonaan rakennusten oman meluntorjunnan taso, jota yleensä voidaan pitää hy-

vänä.

Laskettaessa melutaso valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisilla kansallisilla suureilla, rauta-

teiden päivämelulle (LAeq(7-22)) altistuu 510 asukasta ja maanteiden yli 55 dB päivämelulle (LAeq(7-22))

2370 asukasta. Edellinen huomautus koskee myös tätä arviota.

Nyt tehtyjen selvitysten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien meluselvitysten tuloksiin.

Maanteitä ja rautateitä koskevat luvut osoittavat että direktiivin mukaiset melusuureet sekä niiden yh-

teydessä käytettävä laskentakorkeus poikkeavat valtioneuvoston päätöksen mukaisista, joten niillä

lasketut melutasot ovat kansallisilla suureilla laskettuja suurempia.

Selvityksen mukaan meluisimmat alueet sijoittuvat rantaradan, pääteiden ja -katujen varsille.

Lentoliikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa ei voida Kauniaisten kaupungin alueella pitää merkittävänä.

Asukkaat voivat kuitenkin hetkellisesti kokea lentomelun haitalliseksi niin hetkinä kun ns. laskeutumis-

lennot lentävät matalalla Kauniaisten yli erittäin tiheään (1-2 lentokone/min) tahtiin.

27

6.4. Roskaantuminen Kauniaisten kaupungin yleisilme on varsin siisti. Suurempia roskaamisongelmia, kuten yleisille alueille

läjitettyjä laittomia kaatopaikkoja, ei kaupungissa ole esiintynyt. Pahimmat roskaamisongelmat ovat

esiintyneet jätteiden aluekeräyspisteillä, mutta nämä ongelmakohdat ovat kuitenkin hetkelliset ja ovat

pienentyneet HSY:n uusien syväkeräysastioiden avulla.

6.5. Ilmanlaatu HSY seututieto ja sen edeltäjä YTV on jo monen kymmenen vuoden ajan seurannut ilmalaadun kehi-

tystä täällä pääkaupunkiseudulla. Ns. ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua ja pitoisuuksien

yhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin. Eri saasteiden pitoisuudet jaotellaan viiteen luokkaan, hy-

västä erittäin huonoon. Kun ilmanlaatu on huono, välittömät terveysvaikutukset ovat mahdollisia herkil-

lä ihmisillä, mutta muuten terveysvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ilmanlaatua seurataan joka vuosi myös Kauniaisissa kahdella ns. NO2 passiivikeräimien avulla. Pas-

siivikeräimien aikaisempien saatujen tulosten mukaan joidenkin vilkasliikenteisten alueiden, Tunneli-

tien ja Kauniaistentien sekä Asematien ilmanlaatua luokiteltiin tyydyttäväksi Helsingin keskustan Töö-

lön mittaustuloksiin verrattuna. Muualla Kauniaisissa ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi ja Gallträskin alu-

eella erittäin hyväksi.

Ilmanlaadun parantamiseksi sekä hiukkasten että typpidioksidin pitoisuuksien alentamiseksi on myös

laadittu pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmansuojeluohjelma. Ohjelmakokonaisuus koostuu nykyisen

HSY:n, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelmista sekä HSY:n ko-

koamasta tausta-aineistosta. Ohjelmat on laadittu vuosille 2008–2016. Tämän lisäksi vuonna 2012

valmistui pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen missä

esitetään yhteisiä linjauksia ilmanlaadun erityistilanteisiin varautumiseksi.

Vuonna 2013 ilmanlaatua mitataan Kauniaisissa HSY:n siirrettävän mittausaseman avulla. Mittaus-

asemalla mitataan typpimonoksidin (NO), typpidioksidin (NO2), pienhiukkasten (PM2,5) ja PAH-

yhdisteiden pitoisuuksia ja tulokset kuvaavat ilmanlaatua pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joissa

käytetään paljon puuta lämmönlähteenä.

6.6. Kadut, tiet ja viheralueet

Pitkäjänteisellä työllä varmistetaan katujen ja kaupungin yleisten alueiden huoliteltu ja vihreä ilme,

säilyttäen näin kaupungin luonne viihtyisänä huvilakaupunkina. Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään

erityistä huomiota, samoin kuin kevyen liikenteen väylien jatkuvuuteen ja ylläpitoon.

Läpiajoliikenne

Kauniaisissa on tehty läpiajoliikennettä koskeva tutkimus viimeksi vuonna 2008. Silloin läpiajaneiden

osuus oli 24%. Läpiajaneiden määrä on pysynyt vuodesta toiseen lähes samana mutta läpiajoliiken-

teen suuntautumisessa on tapahtunut muutoksia. Kauniaistentietä saapuvasta liikenteestä läpiajavien

osuus on vähentynyt kun taas Helsingintietä, Gresantietä ja Kauppalantietä saapuvasta liikenteestä

läpiajavien osuus on kasvanut. Kapeaksi suunniteltua Ersintietä käytetään vuonna 2012 suoritetun

liikennelaskennan mukaan vain vähäisessä määrin läpiajoon. Kauniaisten läpiajoliikenteen kysyntään

vaikuttaa ensisijaisesti ympäröivien suurten väylien Turunväylän, Kehä II:n ja jossain määrin Turuntien

palvelutaso.

Palvelulinja

Palvelulinjat ovat erityisesti ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltua liikennettä. Linjojen suunnit-

telussa on huomioitu erityisryhmien tarpeet. Aikataulu on rauhallisen hidas ja kuljettaja auttaa tarvitta-

essa matkustajia tavaroineen kyytiin ja kyydistä pois. Palvelulinjat vievät kodin läheltä oman alueen

palveluihin: kauppoihin, terveysasemalle, kirjastoon, uimahalliin jne. Palvelulinjojen reiteille on merkitty

niiden pysäkit, mutta kuljettajan kanssa voi tarpeen tullen sopia pienistä poikkeamisista linjalta, aika-

28

taulujen sallimissa rajoissa ja liikennesääntöjen puitteissa. Kauniaisten palvelulinjalla matkustaminen

muuttui maksulliseksi 1.1.2011.

Liikennekäyttäytyminen

Kauniaislaiset ovat yleisesti ottaen tiedostaneet hyvän käyttäytymiskulttuurin merkityksen liikennejär-

jestelmässä. Tahtotila, niin päättäjien kuin kuntalaistenkin keskuudessa, on vahvasti turvallisuusmyön-

teinen ja vuonna 2010 hyväksytty liikenneturvallisuusselvitys ohjaa katujen suunnittelua ja rakentamis-

ta. Eteenkin ajonopeuksiin ja kevyen liikenteen järjestelyihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Tästä huolimatta ylitetään Kauniaisissakin usein nopeusrajoitukset. Vaikka törkeät ylinopeudet ovatkin

harvinaisia, liittyy niihin aina potentiaalinen riski ja koetun turvallisuuden heikkeneminen.

Kuntalaisia harmittaa myös holtiton pysäköinti sekä nuorten motoristien liikennerikkomukset.

Liikenneonnettomuudet

Kauniaisten kaupungin liikenneonnettomuuksia seurataan Destian I-liitupalvelun avulla. Tuorein 5

vuoden raportti on vuosilta 2007–2011. Tarkastelujaksona on sattunut 21 henkilövahinkoihin johtanut-

ta onnettomuutta. Kehitystrendi on viime vuosina ollut myönteinen. Vuonna 2011 sattui 2 heva-

onnettomuutta, 2010 kolme ja 2009 yhdeksän. Pitkäaikainen keskiarvo on 4,5 henkilövahinko-

onnettomuutta vuodessa. Kuolemaan johtanut onnettomuus sattui Kauniaisissa viimeksi vuonna 1997.

Onnettomuudet sattuvat lähinnä vilkkaasti liikennöidyillä pääkaduilla. Onnettomuusriskejä pyritään

pienentämään pitämällä ajonopeudet alhaisina ja turvallisilla kevyen liikenteen järjestelyillä. Katuva-

laistus lisää osaltaan liikenneturvallisuutta ja erityisen suuri merkitys sillä on koetulle turvallisuudelle.

Kauniaisissa on valaistus kaikilla kaduilla ja pääosalla kevyen liikenteen väyliä.

Kuvio 30: Henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys 2007-2011

29

6.7. Asuntotoiminta Tuleva rakentaminen

Kaupungin asunto-ohjelman 2012 – 2016 tavoitteena on keskimäärin 60 asunnon tuotanto vuodessa.

Voimakas kerrostalorakentaminen ao. kaudella tulee selvästi näkymään asuntojen määrän lisäyksenä.

Kerrostalorakentamisen kohteita ovat asemien, Keskusta ja Koivuhovi, lisäksi myös Venevalkaman-

tien alue. Pientaloasuntojen tuotannon osalta on mahdollisuus Koivuhovin alueen asemakaavan vah-

vistuttua saada omatoimiseen rakentamiseen soveltuvia tontteja, joista Kauniaisissa on ollut puutetta.

Kaupunki pyrkii luomaan Kauniaisissa sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla olisi monipuolisesti

erilaisia asuntoja. Erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, erityistä apua ja

tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Kaupungin henkilökunnan asumi-

sen turvaaminen liittyy kaupungin tavoitteeseen varmistaa itselleen riittävä henkilöstön saanti kiristyvil-

lä työvoimamarkkinoilla.

Esteettömyys

Asuntoalueiden hissittömyys on varsinkin ikääntyvälle asukkaalle liikkumiseste, joka hankaloittaa ko-

tona asumista ja itsenäistä asioiden hoitamista. Kauniaisissa on vielä lähes 70 hissitöntä 1960-70–

luvuilla rakennettua kaksi –tai kolmikerroksista kerrostaloa. Yhteensä rappukäytäviä, joihin tulisi raken-

taa hissi on 200-250. Taloyhtiöissä on esiintynyt mielenkiintoa hissien rakentamiseen, mutta talojen

porraskäytävät ovat pääosin liian kapeita, eivätkä täten hissien rakentamisen jälkeen täyttäisi pelas-

tuslaitoksen edellyttämiä pelastusnormeja. Vaihtoehtona ovat ulkopuoliset hissit.

Valtio myöntää rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin rakennuksiin hissiä rakennettaessa 50 % kustan-

nuksista. Lisäksi Kauniainen myöntää 10 % hissiavustusta uuden hissin rakentamiseen vanhaan, vä-

hintään 3-kerroksiseen asuinkerrostaloon

Kauniaisten keskustan rakentaminen

Kauniaisten keskustan asuntorakentaminen on edennyt varsinaisen liikekeskuksen osalta loppuvai-

heeseen. Viimeisen asemakaavan mukaisen rakennuksen rakentaminen on aloittamatta, muuten

asunnot ovat valmiita. Yleisten tilojen toteuttaminen tehdään samassa tahdissa kuin asuntorakentami-

nen, joten toimivan kokonaisuuden valmistuminen edellyttää ensin kaikkien rakennusten valmistumis-

ta. Asuinrakennuksiin sisältyy myös liiketiloja, joten alueen palvelut lisääntyvät asuinrakentamisen

myötä. Laaksotien ja Tunnelitien väliseen kortteliin rakennetaan n. 50 asuntoa ja lisäksi maantasoon

liiketiloja. Radan pohjoispuolelle kaavoitetaan Ratapolun viereen n. 100 uuden asunnon tuotantoa.

Keskustan pysäköinti sijoittuu pääosin radan eteläpuolella rakennusten alle.

30

7. Osallistuminen ja demokratia

Kauniaisissa kuntalaisten osallistumisaktiivisuus on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Yleisistä osal-

listumisen mittareista mm. äänestysaktiivisuus on Kauniaisissa selvästi maan keskiarvon yläpuolella

(taulukko 4.)

Taulukko 4: Kunnallisvaalien äänestysprosentti vuosina 2004, 2008 ja 2012 *) uusintavaalit sähköisen järjestelmän pettämisen vuoksi Myös kuntalaisten suora osallistuminen päätöksentekoon on ensiarvoisen tärkeää. Kaupunki pyrkii

tiedottamisellaan entistä paremmin tavoittamaan kuntalaiset kaupungin päätöksentekoon liittyvissä

asioissa ja rohkaisemaan kuntalaisia osallistumaan eri vaikutusmahdollisuuksia käyttämällä

päätöksentekoon. Lisäksi Kauniaisissa toimii vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto,

joiden kautta kuullaan näitä kuntalaisryhmiä.

Yhtenä mittarina kuntalaisten aktiivisuudelle voidaan pitää kuntalaisaloitteiden ja kuntalaisilta saadun

palautteen määrää. Kuntalaisaloitteiden määrä tilastoidaan vuosittain. Lisäksi internetsivujen

palautekanavan kautta saadun palautteen ja toimenpide-ehdotusten osalta kaupunki ryhtyy pitämään

tilastoa vuodesta 2013 alkaen.

Kuvio 31: Kuntalaisaloitteiden määrä vuosina 2009-2012

vuosi 2009

Vuosi 2010

vuosi 2011

vuosi 2012

aloitteiden määrä 2 6 6 6

0

1

2

3

4

5

6

7

aloitteiden määrä

Kunnallisvaalien äänestysprosentti Vaalit 2004 Vaalit 2008 Vaalit 2012

Kauniainen 74,9 64,1*) 76

Helsinki 57,1 58,9 57,4

Espoo 59,2 62,6 59,3

Kirkkonummi 61,6 63 61,1

Mustasaari 67,2 69,7 67,3

Uusimaa 57,7 59,4 57,1

Koko maa 58,6 61,2 58,3

31

8. Hyvinvointia tukevat palvelut

8.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen

persoonallisuuden kehitystä. Kauniaisissa oli vuonna 2012 koko- ja osapäivähoidossa yhteensä noin

440 lasta, mikä on noin 74,7 % 1–6 -vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatuksella on siksi hyvät mahdolli-

suudet tarjota ehkäisevää ja varhaista tukea valtaosalle alle kouluikäisestä väestöstä sekä heidän

perheistä.

Kuvio 32: Lasten päivähoidossa olleet 3-5 –vuotiaat % vuosina 2002-2011

Avoin perhetoiminta

Uutena toimintamuotona Kauniaisissa on vuonna 2010 käynnistynyt avoin perhetoiminta, joka tarjoaa

lapsiaan kotona hoitaville vanhemmille mahdollisuuden viettää aikaa oman lapsensa kanssa muiden

samassa tilanteessa olevien aikuisten seurassa. Halutessaan vanhemmilla on mahdollisuus tavata

myös muita kaupungin lapsiperheiden kanssa työskenteleviä henkilöitä kuten konsultoivaa erityislas-

tentarhanopettajaa ja perheohjaajaa sekä keskustella heidän kanssaan luottamuksellisesti lapsen

hoitoon, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista.

Kauniainen aloitti uuden, lapsiperheille suunnatun toimintamuodon syksyllä 2010. Tällä kunta haluaa

tukea alle kolmevuotiaiden kotihoitoa. Toiminta on perheille ilmaista eikä vaikuta kotihoidontuen mää-

rään. Lapsi osallistuu toimintaan aina vanhempansa tai muun hänelle läheisen aikuisen kanssa. Syk-

systä 2010 kaupunki lainasi tilat seurakunnalta ja syksystä 2012 toiminta jatkui Puistokujan päiväko-

dissa.

Tavoitteena on tukea vanhemman ja lapsen kiintymyssuhdetta ja lisätä perheiden hyvinvointia ja voi-

mavaroja ennaltaehkäisevästi. Ohjaajilla (lastentarhanopettaja ja perheohjaaja) on asiantuntemusta

varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus- ja hoitomenetelmistä ja he tekevät yhteistyötä kaupungin mui-

den lapsiperhetyöntekijöiden kanssa. Ongelmien ilmetessä he pystyvät tukemaan perhettä ja tarvitta-

essa ohjaamaan heidät tarvittavan avun piiriin.

Toiminta tarjoaa myös perheille vertaistukea. Samassa elämäntilanteessa olevat perheet tapaavat

toisiaan ja jakavat arkeaan. Vuonna 2011 toimintaan osallistui 96 kauniaislaista perhettä ja lapsia 114.

Vuonna 2012 perheitä osallistui sama määrä, mutta lapsia oli 136. Kotihoidon tukea saavien perhei-

den osuus on vuonna 2009 ollut 45,6 % ja vuonna 2012 54,9 % kaikista tukeen oikeutetuista perheis-

tä.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Kirkkonummi

Mustasaari

32

Kauniaislaiset ensisynnyttäjät tutustuvat avoimeen perhetoimintaan osallistuessaan laajennettuun

perhevalmennukseen, jonka syntymän jälkeiset neljä kertaa pidetään avoimessa perhetoiminnassa.

Moniammatillinen pienten lasten hyvinvointiryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmän tehtävänä on

edistää alle kouluikäisten lasten ja perheiden hyvinvointia ja kehittää uusia tuen muotoja. Ryhmän

puheenjohtajana on toiminut varhaiskasvatuspäällikkö. V. 2012 puheenjohtajaksi vaihtui sosiaalipalve-

lupäällikkö.

8.2. Koulut Kauniaisten perusopetuksen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu tarjota oppilaalle eväät hyvään elämään.

Perusopetuksen tehtävä on kasvun ja oppimisen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.

Kauniaisten perusopetuksessa oppija on pedagogiikan keskiössä ja toiminnan keskeisiä periaatteita

ovat ihmisyys, oppimisen eheyttäminen, oikeus kiireettömyyteen ja oppimisen iloon sekä kannustava

ja turvallinen oppimisilmapiiri. Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen yhteiset toimintamallit on

kuvattu vuonna 2012 päivitetyssä Tulevaisuusohjelmassa lukuvuosille 2013-2017. Ruotsinkielisessä

perusopetuksessa korostetaan oppilaitten ja opiskelijoiden hyvinvointia eri muodoissa seuraavien

vuosien aikana.

Kauniaisten kouluissa hyvinvointipalveluiden saatavuus on erittäin hyvä. Kaikilla kouluilla on käytös-

sään kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Kouluissa on erinomainen erityisopetus

ja käytössään myös koulunkäynnin ohjaajia sekä pedagogisia tukihenkilöitä. Kaikille 1. -2. luokkien

oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua iltapäiväkerhoon. Kouluissa on vireää kerhotoimintaa, jota

rahoitetaan opetushallituksen erityisavustuksella ja kaupungin omalla rahoitusosuudella. Oppilaiden

osallisuutta ja vaikuttamistaitoja kehitetään oppilasparlamenttien ja oppilaskuntien kautta.

Mukava ruokailuhetki vaikuttaa osaltaan hyvinvointiin. Päiväkodit ja koulut tarjoavat lapsille ja nuorille

maistuvaa, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Kouluissa on saatavilla myös välipaloja.

Kuluneen nelivuotiskauden aikana Kauniaisten kouluissa on panostettu oppilashuollon laadun ja ra-

kenteiden kehittämiseen opetushallituksen tukeman hankkeen avulla. Kehityksen painopiste on ollut

suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen yhteistyön tiivistämisessä, hallintokuntien kanssa tehtävän

yhteistyön kehittämisessä ja ennaltaehkäisevän oppilashuollon vahvistamisessa.

Koulutoimien keskinäinen vuoropuhelu on lisääntynyt säännöllisten tapaamisten kautta. Tulos näkyi

konkreettisesti Kelpo-hankkeessa, jossa kuntakohtainen opetussuunnitelma päivitettiin yhteistyönä.

Tällöin painopisteinä olivat erityisesti kolmiportaisen tuen järjestäminen ja salassapitosäännökset sekä

tiedonsiirto. Samoin Kelpo-hankkeessa on yhteistyönä kehitetty Wilma-järjestelmän käyttöä. Wilma-

järjestelmässä on keskeistä oppilaan saaman tuen kirjaaminen ja yhteydenpito huoltajiin.

Koulut ovat myös järjestäneet yhteistä pedagogista koulutusta kolmiportaisen tuen toteuttamisesta.

Yhteistyö jatkuu yhtenevän oppilashuollon oppaan rakentamisen kautta.

Uutena rakenteena Kauniaisiin perustettiin lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on

seurata lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä omassa kunnassamme että valtakun-

nallisesti ja koordinoida yhteisiä ponnistuksia hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tämä ryhmä on hallintokunti-

en yhteinen ja laajentunut kokoonpanoltaan nuorisotakuun voimaantulon myötä.

8.3. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen tehtävänä on kauniaislaisten liikuntatottumusten ja liikuntamyönteisten asenteiden

herättäminen järjestämällä riittävät ja tarkoituksenmukaiset harrastusmahdollisuudet kaikille kuntalai-

sille. Liikunnan ohjaus-, tiedotus- ja yhteistyöprojekteja toteutettiin yhteistyössä kaupungin muiden

toimialojen ja paikallisten liikuntajärjestöjen kanssa.

33

Liikunnanohjausyksikön tavoitteena on tarjota laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavia

liikuntaryhmiä niille kohderyhmille, joita muut liikuntapalveluja tarjoavat tahot eivät tavoita. Liikunnan

ohjausta järjestettiin omana toimintana ja ostopalveluna. Ohjattu liikunta painottui ikääntyvien voimis-

teluun, kuntosali- ja vesiliikuntaan. Lasten ohjattu liikunta painottui uimakoulutoimintaan ja lasten ke-

sätoimintaan. Aikuisten toiminnan tavoitteena olivat terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien

aktivointi.

VUOSI Uimakouluun osallistuneet Uimahallin kävijämäärät

2009 421 120536

2010 447 110756

2011 623 112932

2012 600 Taulukko 5: Lasten uimakoulutoimintaan osallistuneet lapset 2009–2012 ja uimahallin kävijämäärät

2009–2011

Liikuntapalvelut järjesti vuonna 2011 ohjattua liikuntatoimintaa kausiluonteisesti yhteensä 33 ohjattua

ryhmää viikossa. Kaikki ryhmät olivat pääsääntöisesti täynnä. Liikuntaryhmiin osallistui vuoden 2011

aikana yhteensä 1457 henkilöä, miesten osuus 41 % ja naisten 59 %. Vuonna 2010 liikuntaryhmiin

osallistui yhteensä 1266 henkilö (miehet 41 % ja naiset 59 %).

Vuosi Naiset Naiset % Miehet Miehet % Yhteensä

2009 883 65 % 443 35 % 1266

2010 772 61 % 494 39 % 1266

2011 860 59 % 597 41 % 1457

2012 953 58 % 690 42 % 1643

Taulukko 6: Yhteenveto ohjattujen liikuntaryhmien osallistujista

Kauniaisten liikuntapaikat ja alueet ovat aktiivisessa kuntalaisten käytössä. Liikuntapaikkojen käynti-

kerrat pysyivät edellisvuoden tasolla. Poikkeuksellisen kylmä ja luminen talvi vuonna 2011 mahdollisti

pitkän hiihto- ja luistelukauden. Hiihdon suosio Gallträskillä lisääntyi merkittävästi erityisesti koululais-

ten ja ikääntyvien keskuudessa. Liikuntapaikkojen kehittämistä jatkettiin eri käyttäjäryhmien ja liikunta-

seurojen kanssa liikuntapaikkojen kehittämisohjelman vuosien 2010-2020 mukaisesti. Liikuntajärjes-

töillä oli keskeinen rooli liikunnan kehittämisessä. Yhteistyö järjestöjen kanssa korostui entisestään.

34

LIIKUNTASEURA 2009 2010 2011 2012

Simmis Grani 276 255 245 245

Kauniaisten ampumaseura ei tilas-toitu ei tilastoitu ei tilastoitu

ei tilastoitu

Gallträsk Segelsällskap ei tilas-toitu 36 ei tilastoitu

ei tilastoitu

OK-77 355 377 398 386

Kauniaisten Taitoluisteluklubi 153 200 195 195

Kauniaisten Ratsastajat ei tilas-toitu 334 334

334

Kasavuoren urheilijat ei tilas-toitu ei tilastoitu ei tilastoitu

ei tilastoitu

GrIFK (jalkapallo, käsipallo, salibandy, pujottelu, jääkiekko 3 000 3 043 3 028

3026

Grankulla Gymnastikförening 285 320 325 325

Grani Latu 171 169 183 183

Grani Tennis 629 657 701 701

Taulukko 7: Kauniaisten liikuntaseurojen jäsenmäärät vuosina 2009-2012

8.4. Kansalaisopisto Kansalaisopiston tehtävänä on edistää jatkuvaa, koko elämän kestävää omaehtoista oppimista, har-

rastamista, itsensä kehittämistä ja henkistä kasvua. Opisto järjestää eri alojen koulutusta tavoittee-

naan aktiivinen kuntalainen. Opisto on kilpailukykyinen, kaksikielinen, aikaansa edellä oleva ja moni-

puolinen oppilaitos. Kansalaisopisto on suomalainen design-tuote, joka parantaa kuntalaisten psyyk-

kistä ja fyysistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja tarjoaa osallistuvaa sivistystoimintaa.

2009 2010 2011 2012

Opetustunteja yhteensä 6874 5589 5633 5563

normaalitunnit 5279 5165 5256 5269

maksupalvelutunnit 1595 424 377 294

Opiskelijat kertaalleen laskettuna 1760 1771 1753 1751

Kurssilaisia 3371 3461 3490 3563

miehiä 574 586 586 646

naisia 2797 2875 2904 2917

Opintopiirejä 263 266 291 268

Taulukko 8: Toiminta kansalaisopistossa vuosina 2009-2012

8.5. Kirjasto

Kirjastopalvelut sisältyvät peruspalveluna kunnan hyvinvointipolitiikkaan. Kirjaston kävijämäärä on

lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna 8,5 % ja lainausluvut ovat nousseet 3,7 % (kuvio 35). Las-

ten- ja nuortenosastolla lainausluvut kasvoivat 12 %. Asiakaspalvelussa neuvonta- ja opastustehtävi-

en määrä yli kaksinkertaistui vuoteen 2010 verrattuna. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palvelujen pa-

rantamiseksi. Vuonna 2011 kirjastossa aloittivat toimintansa suomen- ja ruotsinkieliset lukupiirit. Kir-

jastossa toimii myös suomen- ja ruotsinkieliset novellikahvilat, jotka ovat aloittaneet toimintansa 2010

keväällä. Kuviossa 36 on esitelty erilaisia tapahtumia kirjaston aikuisille asiakkaille.

35

Kuvio 33: Kirjaston käyntimäärät ja lainamäärät vuosina 2002-2012

Kuvio 34: Kirjastossa järjestetyt aikuisten aktiviteetit vuosina 2009–2012

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kirjaston kävijä- ja lainamäärät 2002-2012

0 5 10 15 20 25

2009

2010

2011

2012

Yhteiset tilaisuudet kulttuuritoimen kanssa, lkm

Muita tapahtumia, lkm

Novellikahvila, krt

Lukupiiri, kokoontumiskertoja

36

8.6. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluilla tuetaan kuntalaisten henkistä hyvinvointia. Kulttuuritoimi on järjestänyt ohjelmaa eri

ikäryhmille yhteistyössä päiväkotien, koulujen, kirjaston ja laitoshoidon kanssa. Kirjasto tukee kunta-

laisten mahdollisuuksia sivistykseen ja virkistykseen. Erilaisia taidenäyttelyitä on pidetty kaupunginta-

lon ala-aulassa. Kauniainen oli osa World Design Capital 2012 -tapahtumaa, joka näkyi myös kaupun-

kikuvassa ja kulttuuritapahtumien määrässä.

Kulttuuripalveluiden toimipaikat

Kulttuuripalveluiden toimintaan kuuluu erilaisten konserttien ja tapahtumien järjestäminen kaupungin

tiloissa. Kulttuuripalveluiden käytössä olevissa kiinteistöissä, Uudessa Paviljongissa ja Vallmogårdissa

järjestettiin musiikki-, tanssi-, teatteri- ja kirjallisuusaiheisia esityksiä pitkin vuotta 2011. Esityksiä jär-

jestettiin itsenäisesti sekä yhteistyössä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa.

Uusi Paviljonki on vuonna 2002 valmistunut ruotsalaisen koulukeskuksen yhteyteen rakennettu kon-

serttitalo. Siellä järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 62 yleisötilaisuutta, joissa kävijöitä oli yhteensä

noin 8500. Yksityistilaisuuksia varten tilaa vuokrattiin vuoden aikana 22 kertaa. Kaiken kaikkiaan Uu-

dessa Paviljongissa vuonna 2011 oli 97 erilaista kulttuuripalveluiden koordinoimaa tapahtumaa.

Kuvio 35: Yleisötilaisuudet Uudessa Paviljongissa ja Vallmogårdissa vuosina 2008-2012

Vallmogård on vuonna 1906 rakennettu kaupungin edustustilana toimiva jugend-huvila. Kulttuuripalve-

lut järjestää Vallmogårdissa pienempiä konsertteja, kirjallisuusiltoja sekä lukudraamaesityksiä. Vall-

mogårdia vuokrataan paljon yksityistilaisuuksia varten. Vallmogårdissa järjestettiin vuonna 2011 erilai-

sia tilaisuuksia 31 kappaletta ja yhteensä kävijöitä oli 588. Tilaisuuksien määrä on noussut edellisestä

vuodesta 158 %.

Villa Junghans on kauniaislaisten yhdistysten käytössä oleva jugend-huvila. Jughansin tilat jakaantu-

vat vuonna 1907 valmistuneeseen vanhaan puoleen ja 1980-luvulla rakennettuun laajennusosaan

uuteen puoleen. Paikalliset yhdistykset toimivat talossa viikoittain ja tiloja vuokrataan muuhun käyttöön

arkisin ja viikonloppuisin. Vuonna 2011 tiloja vuokrattiin muuhun käyttöön yhteensä 110 kertaa erilai-

sia tilaisuuksia varten.

0

10

20

30

40

50

60

70

2008 2009 2010 2011 2012

Uusi Paviljonki

Vallmogård

37

8.7. Nuorisopalvelut

Nuorisolautakunnan alaisen toiminnan erityisinä painopistealueina on ollut vuonna 2011 nuorisoneu-

voston toiminnan tukeminen, yhteistyön kehittäminen koulujen ja yhdistysten kanssa sekä avustusjär-

jestelmän päivittäminen. Lisäksi tavoitteena on ollut nuorisotalossa tapahtuvan toiminnan kehittäminen

mm. lisäämällä pienryhmätoimintaa. Myös asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteinen viestintä ovat ol-

leet yhtenä painopisteenä.

Avoin toiminta 2010 2011 2012

Kävijöitä / vko 250 250 200

myytyjä klubikortteja / vuosi 172 150 120

Disco / kerta 70 70 100

Bändi-ilta / kerta 20 30

Kouluyhteistyö 2010 2011 2012

Seiskapäivät (7.lk) 107 125 200

Kutospäivät (6.lk) 57 62 60

Leirikoulu 70 70 70

Toimintakokemuspäivät (4. ja 5. lk) 101 111 120

Erityisnuorisotyö 2010 2011 2012

Leirit / kerta 7 7 4

Lauantaiklubi / kerta 7 7 8

Kerhotoiminta 2010 2011 2012

Tyttökerho / kerta 7 0

Kokkikerho / kerta 8 8

Bändikerho / kerta 3 4

Bändivuoroja / vko 6 8

Nuorisovaltuusto (perustettu v. 2011) 2010 2011 2012

Kokouksia / vuosi 6 8

Järjestettyjä tapahtumia / vuosi 2 1

Taulukko 9: Osallistujia eri nuorisopalveluiden tapahtumiin vuosina 2010-2012

Nuorisopalveluiden toimialaan kuuluvat nuorisotoiminnan järjestäminen, erityisissä tilanteissa olevien

nuorten tukeminen ja aktivointi, sekä moniammatillinen yhteistyö nuorten elämään liittyvien kysymys-

ten parissa.

Nuorisotalo on avoinna arkisin ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia kuten esimerkiksi bändi-iltoja

ja diskoja. Siellä on toiminut myös vuodesta 1991 klubitoimikunta, joka koostuu yläkoulun oppilaista.

Klubitoimikuntalaiset toimivat henkilökunnan apuna ja suunnittelevat ja markkinoivat tapahtumia yh-

dessä ohjaajien kanssa. Tämän toiminnan tavoitteena on toteuttaa yhtenä muotona nuorisotyötä yh-

teistyössä nuorten kanssa.

Erityisnuorisotyön tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Työmuotoina käytetään lähinnä pien-

ryhmiä, reissu-/leiritoimintaa ja verkostoitumista sekä kiinteää yhteistyötä koulujen oppilashuollon

kanssa. Tavoitteena on tehdä laadukasta työtä niiden nuorten kanssa, joista ollaan huolissaan. Leirejä

on järjestetty vuoden 2011 aikana 5 kappaletta. Näistä kaksi olivat kesäleirejä ja kolme muuta viikon-

loppuleirejä yläkouluikäisille yhteistyössä Espoon ja Vantaan kanssa.

38

Liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kulttuuritoimi järjestävät yhdessä kesäkursseja lapsille. Kursseja on lii-

kuntapainotteinen Sporttikurssi, musiikkipainotteinen Musakesä ja Kesäpuisto, jossa toiminta on va-

paampaa leikkimistä.

2009 2010 2011

Sporttikurssi 134 165 155

Musakesä (aloitti 2010) - 35 49

Kesäpuisto 97 97 97

Yhteensä 231 297 301

Taulukko 10: Osallistujat Lasten kesään

8.8. Kauniainen työnantajana Kauniaisten palveluksessa työskenteli 31.12.2012 724 henkilöä. Lukuun sisältyvät kaikki joulukuussa

voimassa olleet päätoimiset vakituiset (73 %) ja määräaikaiset palvelussuhteet (27 %). Henkilöstössä

naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Henkilökunnan keski-ikä oli 46,5 vuotta ja suurin ikäryhmä oli 55-59-

vuotiaat.

Kauniaisten tilanne näyttää samalta kuin muissakin kaupungeissa ja seuraavan kymmenen vuoden

aikana eläköityjien määrä kasvaa huomattavasti. Tulevaisuudessa harjoittelijoiden ja opiskelijoiden

merkitys tuleekin olemaan huomattava. Kaupunki on myös laatinut yhteistyössä työterveyshuollon

kanssa ikäohjelman, jonka tarkoituksena on pidentää ikääntyvän henkilökunnan työuria edistämällä

jaksamista töissä sekä lisäämällä työhyvinvointia.

Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2012 aikana. Asiakirjan tavoitteena on

koota ja määritellä kaupungin henkilöstöpoliittiset linjaukset ja toimenpiteet organisaation tasa-arvon,

yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi ja varmistamiseksi. Kaupungin strategisena

linjauksena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja ehkäistä syrjintää. Tavoitteena on myös kannusta-

van, arvostavan ja erilaisuutta hyväksyvän työkulttuurin kehittäminen.

8.9. Savuton Kauniainen Kauniaisten kaupunginhallitus julisti Kauniaisten kaupungin savuttomaksi kokouksessaan 12.9.2011.

Kauniaisten kaupungin keskeinen strateginen linjaus on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Savut-

tomaksi kaupungiksi julistautumisessa on yhtenä tavoitteena se, että kauniaislaiset lapset ja nuoret

voivat kasvaa savuttomassa ympäristössä. Kauniaisissa halutaan ehkäistä tupakoinnin ja nuuskaami-

sen aloittamista, tukea lopettamista ja aikaansaada hyvä asenneilmapiiri asiaa edistämään.

Kauniainen on muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa mukana Soccan (Pääkaupunkiseudun

sosiaalialan osaamiskeskus) hallinnoimassa Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeessa.

Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeessa tuotettiin ja jaettiin tietoa nuuskasta yläkouluikäisille. Aurera

oy:n tutkija Sanna-Mari Salomäki toteutti ”Nuuska nuorten arjessa ja mielikuvissa” -tutkimuksen Savu-

ton pääkaupunkiseutuhankkeen toimesta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa selvitettiin nuorten mieliku-

via, käsityksiä ja kokemuksia nuuskasta ja nuuskan käytöstä. Tutkimukseen haastateltiin pääkaupun-

kiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteensä 26 poikaa, joista 13 opiskeli ammatillisessa

oppilaitoksessa ja 13 lukiossa. Pojat olivat iältään 16-19-vuotiaita. Haastatellut käyttivät nuuskaa

säännöllisesti tai nuuskan käyttö oli satunnaista tai kokeiluluontoista.

Tutkimuksen mukaan nuuskan käyttöön liittyvät positiiviset mielikuvat, epätietoisuus nuuskan haitta-

vaikutuksista sekä aikuisten hyväksyvä suhtautuminen, lisäävät nuorten nuuskan käyttöä. Nuuskan

käyttöä rajoittaa sen hankala saatavuus verrattuna tupakkaan. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus jär-

jestää koulutustilaisuuksia pääkaupunkiseudulla, joissa tutkimuksen tuloksia esitellään yläkouluikäis-

ten kanssa toimiville työntekijöille. Lisäksi on tarkoitus tuottaa lisää materiaalia nuuskasta.

39

Toisena tavoitteena on luoda Savuton työympäristö Kauniaisiin. Asiaan kiinnitetään huomioita jo rekry-

toitaessa. Työpaikoille pyritään viemään positiivista viestiä tupakoimattomuuden hyödyistä. Työterve-

yshuolto tukee tupakoinnin vähentämistä ja lopettamisesta työntekijän niin halutessa.

8.10. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on ylläpitää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toiminta-

kykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Sosiaali- ja terve-

ystoimi koordinoi useita koko kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä kehittämistoi-

mia .

Toinen sosiaali- ja terveystoimen tehtävä on järjestää palveluita kuntalaisille heidän tarpeidensa mu-

kaisesti sekä huolehtia niiden saatavuudesta ja laadusta. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen tulee

huolehtia heikompiosaisista kuntalaisista, viimesijaisesta toimeentuloturvasta, hoivasta ja huolenpi-

dosta elämän kaikissa vaiheissa.

Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta

Terveysaseman vastaanotto vastaa sekä Kauniaislaisten kiireellisestä että kiireettömästä sairaanhoi-

dosta virka-aikana. Kaikki 40-vuotiaat kutsutaan terveystarkastukseen ja seniorineuvolaan kutsutaan

kaikki 65 vuotta täyttäneet. Tarpeen mukaan tehdään myös lisätarkastuksia ja muistitestejä. Tarvitta-

essa potilas ohjataan oman geriatrin vastaanotolle. Terveysasema järjestää myös erilliset hoitajavas-

taanotot esimerkiksi diabetes-, sydän- ja astmapotilaille, matkailijoiden terveysneuvontaa, rokotukset

ja hyposensibilisaation. Lisäksi terveysasemalla käy säännöllisesti konsultoiva psykiatri ja lasten-

neurologi. Gynekologiset ultraäänitutkimukset ja suolistotähystykset ostetaan Mehiläisestä. Laborato-

riopalveluista vastaa HUSLAB ja kuvantamispalveluista HUSkuvantaminen.

Äitiys- ja ehkäisyneuvola, Lastenneuvola ja koulu- ja opiskeluterveydenhoito

Kauniaisten terveydenhoitaja ja lääkäriresursointi on pääosin suositusten mukaista. Henkilökunta on

kokenutta ja myös laajat tarkastukset kyetään suorittamaan suositusten mukaisesti. Toisen asteen

opiskelijoille suoritettavan lääkärintarkastuksen yhteydessä kirjoitetaan ajokykylausunto ja suoritetaan

asevelvollisten terveystarkastukset. Äitiysneuvolaan ostetaan gynekologipalelut. Silmälääkäripalvelut

ostetaan Mehiläisestä.

Fysioterapia

Terveydenhuollon kuusi fysioterapeuttia huolehtivat avokuntoutuksesta, laitos- ja kotikuntoutuksesta,

apuvälineistä ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Resurssit ovat hyvät ja Kauniaisten järjestämä fy-

sioterapia tukeekin kuntalaisten terveyttä sekä toimintakykyä monipuolisesti.

Suun terveydenhoito

Alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuollon palvelujen peittävyys, eli se kuinka monta prosenttia koko

väestöstä käyttää palveluita, on samalla tasolla kuin Suomessa keskimäärinkin, eli hieman yli 70 %.

Aikuisväestössä palvelun peittävyys on 31 %, kun se koko maassa on keskimäärin 25 %.

Hoitotakuu toteutui vuonna 2012. Kiireellisen hoidon ajan sai samana päivänä ja oireeton potilas sai

ajan tarkastukseen kuuden kuukauden kuluessa. Suun terveydenhuollon henkilökunta on ollut yhtä

hammaslääkäriä lukuun ottamatta vakituista henkilökuntaa. Vuokratyövoimaa on jouduttu käyttämään

täydentävänä työvoimana hoitotakuun toteutumiseksi. Samoin kesällä 2010 käyttöön otettua mak-

susitoumusmenettelyä on käytetty tarvittaessa apukeinona hoitotakuun toteutumisessa äkillisissä

ruuhkautumistilanteissa.

Vuonna 2012 oikomishoidossa oli noin 8 % alle 18-vuotiaista. Alle 18-vuotiaiden käyntien osuus kai-

kista käynneistä oli noin 40 %. Suuhygienistikäyntien osuus kaikista käynneistä oli 23 %.

40

Laitospotilaiden suun terveydentilan parantamiseen ja suun päivittäisen puhdistuksen toteutumiseen

on panostettu edelleen. Suuhygienisti käy kerran kuukaudessa kaikissa laitoksissa tekemässä ennal-

taehkäiseviä toimenpiteitä potilaille ja antamassa tarvittavaa ohjausta laitosten hoitohenkilökunnalle

potilaiden suun puhdistukseen ja hoitoon. Hammaslääkäri käy säännöllisesti ja tarvittaessa vuode-

osastolla, muutoin suuhygienisti ohjaa laitosten potilaat hammashoitolaan tarvittavaan hoitoon.

Vuonna 2010 otettiin käyttöön suun terveydenhuollon ja kotihoidon yhteinen toimintamalli koskien

kotihoidon asiakkaiden suun terveydenhoitoa. Suuhygienisti toteuttaa kaikille kotihoidon asiakkaille

suun terveystarkastukset, tekee kirjalliset ohjeet asiakkaiden päivittäiseen suunhoitoon ja kotihoidon

työntekijät tukevat asiakkaita niiden toteuttamisessa. Suun terveydenhuollon henkilökunta kouluttaa ja

ohjaa tarpeen mukaan kotihoidon työntekijöitä.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalityöllä edistetään ja ylläpidetään kunnan asukkaiden hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta.

Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden omatoimisen selviytymisen tukeminen, sosiaalisten ongelmien

ehkäiseminen sekä voimavarojen vahvistaminen.

Kauniaisten sosiaalipalvelut toimivat peruspalveluiden kuten varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja

neuvolatoiminnan tukena moniammatilllisessa yhteistyössä. Tuki on konsultoivaa tai yksilö- ja perhe-

kohtaista työskentelyä. Tukea tarjotaan mahdollisimman varhain, mieluiten heti, kun tuen tarve on

huomattu.

Kauniaisissa välimatkat ovat lyhyet, eri toimijat tuntevat toisensa ja palvelurakenne joustaa asiakkai-

den tarpeiden mukaan. Asiakasmäärät eivät ole oleellisesti muuttuneet viime vuosina. Yhteistyötä

vahvistetaan mm. järjestämällä kaikille perheiden kanssa työtä tekeville kohdennettua koulutusta

säännöllisesti. Yhteistä koulutusta on ollut säännöllisesti tarjolla lähes vuosittain. Vuonna 2013 käyn-

nistyy laaja moniammatillinen koulutus, jolla pyritään vahvistamaan vanhemmuutta ja lapsen huomi-

oimista kaikissa aikuisten palveluissa. Kauniaisten peruspalvelut pystyvät hyvin vastaamaan perhei-

den tuen tarpeisiin.

Sosiaalipalveluissa sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat vastaavat toimeentulotuen, lastensuojelun,

vammais- ja kehitysvammapalvelujen, lastenvalvojan, päihde- ja mielenterveystyön ja maahanmuutta-

jien asiakastyöstä. Perheneuvolaan voi hakeutua itse tai tulla jonkun toisen toimijan ohjaamana, kun

perheessä on tuen tarvetta. Moniin erityistä osaamista vaativiin tilanteisiin hankitaan myös paljon os-

topalveluina erilaisilta sosiaalipalveluita tuottavilta tahoilta, kuten toisilta kunnilta, yrityksiltä ja yhdis-

tyksiltä.

Toimeentulotuen asiak-kaat 164

Lastensuojeluilmoituksia 95

Päihdehuollon asiakkaat 102

Perheneuvolan asiakkaat 170 Taulukko 11: Sosiaalipalveluiden asiakkaiden määriä vuonna 2012

Vanhuspalvelut

Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategian 2011-2016 tavoitteena on parantaa kauniaislaisten ikäih-

misten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehittää palvelurakennetta vastaamaan ikäihmis-

ten yksilöllisiin tarpeisiin. Pitkäaikaisen laitoshoidon peittävyys on edelleen yli valtakunnallisten suosi-

tusten 75 täyttäneiden osalta, mutta tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yhteenlaskettu osuus

on suositusten mukaisella tasolla. Säännöllisen kotihoidon sekä erityisesti omaishoidon tuen saajien

osuus on vastaavasti alle suositusten. Kauniaisissa kotihoidon palveluiden piirissä ml. erilaiset tukipal-

velut on kuitenkin lähes joka viides 75 vuotta täyttäneistä asukkaista. Lisäksi kotihoidon kautta tavoite-

41

taan lähes kaikki kuluvana vuonna 80 vuotta täyttävät ikääntyneet `Hyvinvointia tukevan kotikäynnin´

yhteydessä. Yli 65-vuotiaita omaishoidettavia oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 35 henkilöä.

Villa Bredan palvelukeskus toimii alueen asukkaiden aktiivisena kokoontumispaikkana. Päivittäin lou-

nasruokailuun osallistuu keskimäärin 90 henkilöä. Vuonna 2012 perustettiin palvelukeskuksen alaker-

taan lääkinnällinen harjoitussali senioreille, jossa toimii ohjattuja kuntosaliryhmiä ja myös vertaisohjaa-

jat ohjaavat harjoittelua. Ikäihmisten palveluopas päivitettiin vuoden 2012 aikana.

Tammikummun terveyskeskussairaalassa pitkäaikaispotilaiden määrä on vähentynyt vuoden 2009

jälkeen. Tämä on lisännyt mahdollisuutta tarjota intervalli- sekä selvitys- ja arviointijaksoja useammalle

ikäihmiselle. Hoivakoti Anemonessa uutena toimintana aloitetaan päivätoiminta vuoden 2013 alussa.

Tämä toiminta tarjoaa muistisairaille ja muille virkistys- ja ryhmätoiminnasta hyötyville henkilöille virik-

keellistä toimintaa ja heidän omaisilleen tauon hoitotyöstä. Päivätoiminta on tavoitteiltaan ennaltaeh-

käisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään ikääntyneiden toimintakykyä, henkistä

vireyttä ja sosiaalisia suhteita. HUS-alueen yhtenäinen saattohoitosuunnitelma on otettu käyttöön

myös Kauniaisten vanhuspalveluissa. Kotona tapahtuvaa saattohoitoa annetaan yhteistyössä kotihoi-

don ja Tammikummun vuodeosaston kanssa.

Kauniaisten kaupungilla ei ole tällä hetkellä tehostettua palveluasumista omana palvelutuotantona

lainkaan, ostopalvelua hankittiin vuoden 2012 lopussa 21 paikkaa. Tehostetun palveluasumisen yksi-

köiden rakentamisen valmistelu aloitettiin kuluneen nelivuotiskauden loppupuolella osana palvelukes-

kusaluehanketta. Villa Bredan aluetta kehitetään vanhuspalvelujen keskuksena, jonne keskitetään

neuvontapalvelut sekä nykyistä laajempi päiväkeskustoiminta sekä ympärivuorokautisen hoidon ja

hoivan yksiköitä. Hankkeen tavoitteena on keventää kaupungin laitospainotteista palvelurakennetta,

täydentää olemassa olevia palveluita ja mahdollistaa nykyistä suuremman käyttäjäryhmän palvelemi-

sen entistä monipuolisemmalla palveluntarjonnalla. Prosessin alkuvaiheen ideointityöhön osallistui

myös Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita liittyen WDC 2012 -vuoden 365|Well-

Being-hankekokonaisuuteen. Myös kaupungin asukkaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua aihetta

käsitteleviin työpajoihin.

Vanhuspalveluiden kehittämiseksi tarvitaan toiminnasta kertyvän tiedon systemaattista analysointia.

Puolivuosittain tehtävien asukaskohtaisten RAI Resident Assesment Instrument- järjestelmän avulla

voidaan tuottaa tietoa Kauniaisten ikääntyvien palveluista ja asiakkaista. Keväällä 2012 lähetettiin

omaisille kysely koskien heidän läheistensä hoitoa vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon

yksiköissä. Suurimmat esiin nousseet kehittämistarpeet liittyvät hoidettavien henkiseen hyvinvointiin,

yksiköiden järjestämään virikkeelliseen toimintaan sisältäen ulkoilun sekä ulkoiluympäristöjen kunnos-

tamiseen ja tilojen lämpötiloihin.

Väestön ikääntyminen on koko yhteisön haaste ja vaatii kaikkien sektoreiden osallistumista ja yhteis-

työtä. Tulevaisuuden entistä tärkeämpi painopiste on ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen kehit-

tämällä palveluketjujen eheyttä ja palveluvalikkoa. Tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen neu-

vonta- ja palvelumalli, joka palvelee ikäihmisten turvallista asumista omassa kodissaan mahdollisim-

man pitkään.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset

Kauniaisissa on tehty Kuntamaisema Oy:n Maisemaraportti vuosien 2009 ja 2011 tilinpäätös-

ten perusteella. Raportissa pyritään laskemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten

kehitystä ja vertaamaan sitä toisiin kuntiin. Tarkastelu ei huomioi väestön ikärakennetta eikä

sairastavuutta ja on siten suuntaa antava. Tarkastelussa ei ole mukana päivähoiton tulos-

aluetta vertailtavuuden vuoksi. Yleisesti ottaen kustannuskehitys on ollut pääsääntöisesti

hillittyä ja kokonaiskustannukset ovat vertailukuntiin nähden kohtuulliset. Kauniaisten palve-

lumäärät ovat monissa seurantakohdissa niin pieniä, ettei niistä voi vetää kovin pitkälle me-

neviä johtopäätöksiä.

42

Kuvio 36: Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas

824

951 1005

1078 1162

1300

1428 1427 1414 1410 1399

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas

Espoo

Kauniainen

Helsinki

Kirkkonummi

Mustasaari

43

9. Yhteenveto ja konkreettiset kehittämislinjaukset

Kauniaislaiset ovat Suomen koulutetuinta väkeä, reilulla puolella väestöstä on korkeakoulututkinto.

Tästä johtuen kauniaislaiset ovat myös keskimäärin hyvin toimeentulevia. He ovat aktiivisia ja huoleh-

tivat omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kauniaisissa on palvelut lähellä kuntalaista ja kauniaislaiset

kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Kauniaisissa halutaan pitää huolta itsestä ja välitetään myös yh-

teisistä asioista. Kauniaislaiset käyttävät ahkerasti oman kaupungin tarjoamia hyvinvointia edistäviä ja

korjaavia palveluita. Kauniaislaiset arvostavat sitä, että palvelut järjestetään lähellä kotia, jolloin ne

ovat helposti saatavilla.

Kauniaislaiset lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin. Lapset ja nuoret arvostavat osallisuus-

kyselyn mukaan pikkukaupunkinsa lyhyitä välimatkoja, harrastusmahdollisuuksien monipuolisuutta ja

yhteisöllisyyttä. Vuoden 2010 Kouluterveyskyselyn mukaan huolta on kuitenkin vanhemmuudessa ja

nuorten yksinäisyyden kokemuksissa. Päihteiden käyttö on lisääntynyt. Hyvän toimeentulon kääntö-

puolena voi perheissä olla pitkät työpäivät, kiire ja yhteisen ajan vähyys. Lapsiköyhyys ei ainakaan

laajasti ole Kauniaisissa absoluuttista, mutta suhteellisen köyhyyden kokemus voi rajata lapsilta mah-

dollisuuksia harrastaa tai osallistua haluamallaan tavalla. Nuorisotakuun tavoitteena on, ettei yksikään

kauniaislainen nuori jää ilman jatko-opiskelupaikkaa tai työtä.

Työikäinen väestö voi Kauniaisissa hyvin ja työllisyys on hyvällä tasolla. Kauniaislaiset työikäiset ovat

suhteessa terveempiä kuin koko väestön työikäiset keskimääräisesti. Huoltosuhde on epäedullinen, yli

60 %.

Väestön ikääntyminen tuo lisähaastetta tuleville vuosille, sillä vaikka vanhuus ei itsessään olekaan

sairaus, lisää se väistämättä avun tarvetta. Kauniaisissa yli 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä yli 94 %

asuu kotona, mikä on todella iso määrä ja kuvastaa osaltaan hyvää itsestään huolta pitämisen kulttuu-

ria. Muistisairauksien määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina ja uusien palveluiden tarve

tulee kasvamaan. Erilaisia tuetun asumisen muotoja tulee kehittää laitospainotteisen palvelurakenteen

keventämiseksi.

Kaikissa ikäryhmissä kauniaislaisilla, niin kuin kaikilla muillakin, on riski joutua johonkin elämänkriisiin,

sairastua tai muuten tarvita apua. Se kuuluu inhimilliseen elämään ja sitä varten yhteisiä palveluita ja

tukimuotoja järjestään.

Työntekijöiden saatavuudesta käydään tulevaisuudessa nykyistä enemmän kilpailua. Kauniaisten

tulee huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kehittää palveluitaan yhdessä asiakkaiden, kuntalais-

ten ja henkilökunnan kanssa.

Kauniaisten valtuusto on hyväksynyt 10.6.2013 valtuustokauden painopistealueet, joilla vastataan

hyvinvoinnin haasteisiin kuluvalla nelivuotiskaudella. Nämä painopistealueet ovat:

1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen

Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia

asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään

asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan

tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan

2012 – 2016 (2020).

2. Panostetaan ikääntyvien toimintakykyyn

Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehite-

tään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voi-

vat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievenne-

44

tään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa 2011–

2016.

3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen

Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympäristöarvot ja

perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään

sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman

henkilöautoa. Toteutetaan elinkeinopoliittista ohjelmaa 2013–2017.

4. Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tulevaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulujen edellytyk-siä parantaa lasten ja nuorten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Suomenkielistä perus-opetusta kehitetään edelleen tulevaisuusohjelman 2013-2017 mukaisesti.

5. Panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuosille 2011 - 2016.

6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestinnäs-sä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edelleen.

7. Talouden ja hallinnon kehittäminen

Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen so-peutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it-strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa.

Tämä hyvinvointikertomus hyväksytään osana kaupungin taloussuunnitelmaa ja kehittämissuunnitel-

maa syksyllä 2013.

45

Liite 1. Hyvinvointikertomuksen kuviot ja taulukot

Kuvio 1. Väestömäärän ennuste vuosille 2010–2040 (Lähde: Tilaskokeskus/kaupunkitutkimus)

Kuvio 2: Yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen osuus väestöstä vuosina 2012–2025 (Lähde: TIlastokes-

kus/kaupunkitutkimus)

Kuvio 3: Lapsiperheet, % perheistä vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 4: Nettomuutto/1000 asukasta vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 5: Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointiker-

tomus)

Kuvio 6: Demografinen huoltosuhde vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 7: Koulutustasomittain 2001–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 8: Verotulot, €/asukas vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 9: Gini-kerroin vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 10: Lasten pienituloisuusaste vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 11: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosi-

na 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 12: Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen

hyvinvointikertomus)

Kuvio 13: Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 14: Työttömät, % työvoimasta vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 15: Nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen

hyvinvointikertomus)

Kuvio 16: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina

2002-2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 17: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.-9.luokkalaisista vuosina 2002–

2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/kouluterveyskysely)

Kuvio 18: Vanhemmuuden puutetta, % 8.-9. luokan oppilaista vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen

hyvinvointikertomus/kouluterveyskysely)

Kuvio 19: Tupakoi päivittäin, % 8.-9. luokan oppilaista vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvin-

vointikertomus/kouluterveyskysely)

Kuvio 20: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.-9.luokan oppilaista vuosina 2002–

2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/kouluterveyskysely)

Kuvio 21: Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2002–2011 (Lähde: Säh-

köinen hyvinvointikertomus/kouluterveyskysely)

Kuvio 22: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuo-

sina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/kouluterveyskysely)

46

Kuvio 23: Sairastavuusindeksi, ikävakioitu vuosina 2002-2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-

mus)

Kuvio 24: Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

vuosina 2002-2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 25: Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta vuosina 2002-2011 (Lähde: Säh-

köinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 26: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2002-2011

(Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 27: Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2002-2011 (Läh-de: Sähköinen hyvinvointikertomus) Kuvio 28: Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestös-

tä vuosina 2002-2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 29: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väes-

töstä (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Kuvio 30: Henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys 2007-2011 (Lähde: Kaupungin tilastot, Destia iLiitu

-palvelu)

Kuvio 31: Kuntalaisaloitteiden määrä vuosina 2009-2012 (Lähde: Kaupungin tilastot)

Kuvio 32: Lasten päivähoidossa olleet 3–5-vuotiaat % vuosina 2002-2011 (Lähde: Sähköinen hyvin-

vointikertomus)

Kuvio 33: Kirjaston käyntimäärät ja lainamäärät vuosina 2000-2012 (Lähde: Kaupungin omat tilastot)

Kuvio 34: Kirjastossa järjestetyt aikuisten aktiviteetit vuosina 2009–2012 (Lähde: Kaupungin omat

tilastot)

Kuvio 35: Yleisötilaisuudet Uudessa Paviljongissa ja Vallmogårdissa vuosina 2008-2012 (Lähde: Kau-

pungin omat tilastot)

Kuvio 36: Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas (Lähde: Sähköinen hyvinvointi-

kertomus)

Taulukko 1: Väestömäärän kehitys ja % -osuudet ikäluokittain vuosina 2009–2012 (Lähde: Tilastokes-

kus)

Taulukko 2: Työttömät, % työvoimasta vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 3: Nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta vuosina 2002–2011 (Lähde: Sähköi-

nen hyvinvointikertomus)

Taulukko 4: Kunnallisvaalien äänestysprosentti vuosina 2004, 2008 ja 2012 (Lähde: Kaupungin omat tilastot) Taulukko 5: Lasten uimakoulutoimintaan osallistuneet lapset 2009–2012 ja uimahallin kävijämäärät

2009–2012 (Lähde: Kaupungin omat tilastot)

Taulukko 6: Yhteenveto ohjattujen liikuntaryhmien osallistujista (Lähde: Kaupungin omat ti-

lastot)

47

Taulukko 7: Kauniaisten liikuntaseurojen jäsenmäärät vuosina 2009-2012 (Lähde: Kaupungin omat

tilastot)

Taulukko 8: Toiminta kansalaisopistossa vuosina 2009-2012 (Lähde: Kaupungin omat tilas-

tot)

Taulukko 9: Osallistujia eri nuorisopalveluiden tapahtumiin vuosina 2010-2012 (Lähde: Kaupungin

omat tilastot)

Taulukko 10: Osallistujat Lasten kesään (Lähde: Kaupungin omat tilastot)

Taulukko 11: Sosiaalipalveluiden asiakkaiden määriä vuonna 2012 (Lähde: Kaupungin omat tilastot)

48