kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät

KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT

VETOVOIMATEKIJÄT

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

Kaupunkisuunnitteluseminaari X

12.10.2016, Oulu

http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/

Hyvä vai huono

mainekuva Porin

kannalta?

Hyvä vai huono

erottautumis-

tekijä?

Jättääkö positii-

visen vai nega-

tiivisen jäljen?

Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa?










Aluetalous-dynamiikka

Työllisyys-dynamiikka

Osaamis-dynamiikka

Yritys-dynamiikka

Vetovoima-dynamiikka

Muu

dynamiikka

Alueen mainekuva

Alueen ulkoinen elinvoima

Alueen sisäinen

elinvoima

Elinvoiman ja vetovoiman kehyksestä…

Alueen ulkoisen elinvoiman osatekijät

Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen

vetovoimasta?

Alue voi olla vetovoimainen, houkutte-leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti-aalinen jne. useasta eri näkökulmasta

Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella koko-naisuutena tai yksittäisten osate-kijöiden näkökulmasta:

muuttajien,

potentiaalisten muuttajien,

paluumuuttajien,

matkailijoiden ja kävijöiden,

yrittäjien ja yritysten,

sijaintipäätösten

pääoman ja

investointien näkökulmasta

Alueen vetovoimatekijät

1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT

2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT

5. IDENTITEETTITEKIJÄT

6. VILLIT KORTIT?

1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT

Jokaisen alueen menestyminen tai menes-tymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on mitattavissa.

Kovat vetovoimatekijät liittyvät:

Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yri-tysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkei-nopolitiikan ilmastoon jne.

Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden työpaikkamahdolli-suuksiin

Alueen koulutustarjontaan, erityisesti kor-keakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimi-ala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen perustuvat keskittymät

Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot

Alueelle kohdistuviin investointeihin

Kaupungin kokoon.

Maakuntaraja

18 985 - 25 000

25 001 - 30 000

30 001 - 35 000

35 001 - 72 443

Euroa/asukas käyvin hinnoin

BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2013

72443

50550

42895

41600

38961

37484

37464

37053

36206

35995

35990

35704

35480

35390

35071

30000 40000 50000 60000 70000 80000

1. Mariehamns

2. Helsingin

3. Rauman

4. Vaasan

5. Tunturi-Lapin

6. Turun

7. Tampereen

8. Pietarsaaren

9. Porvoon

10. Oulun

11. Lappeenrannan

12. Pohjois-Lapin

13. Kokkolan

14. Kemi-Tornion

15. Jämsän

Lähde: Tilastokeskus, kansantalous

Koko maassa katosi noin 68 400 työ-paikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana

Yksityinen sektori menetti noin -41 000 työpaikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana

Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla kolmen vuoden ajanjakson aikana

Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi vain 10 seudulla 70:stä

Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582), Oulun (+344), Ålands landbygds (+219) ja Pietarsaaren seuduilla (+209)

Yksityisen sektorin työ- paikkakehitys (muutos%) 2012-2014

Kasvua 10 seutua

Laskua 60 seutua

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK-KAKEHITYS VUOSINA 2012-2014

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖN MUUTOS (%) KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015

Muutos (%)

-30,5 - -15,0

-14,9 - 0,0

0,1 - 10,0

10,1 - 73,5

Maakuntaraja

73,3

48,5

39,7

38

36

34,9

31,2

30,2

29,4

28,7

27,4

26,6

26,5

25,6

25,2

25

24,4

24,1

23,4

23,3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

1. Liminka

2. Pirkkala

3. Jomala

4. Lempäälä

5. Kempele

6. Tyrnävä

7. Vesilahti

8. Kirkkonummi

9. Ylöjärvi

10. Kontiolahti

11. Siuntio

12. Nurmijärvi

13. Espoo

14. Lemland

15. Luoto

16. Masku

17. Mäntsälä

18. Pornainen

19. Oulu

20. Nokia

Lähde: Tilastokeskus, väestö

MUUTTOVETOVOIMA 2010-LUVULLA

Analyysi muodostettiin 11 kuntien muut-tovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väes-tökehitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin

Positiiviset muuttovetovoimatekijät ka-sautuivat sinisellä värillä olevaan vii-dennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa

Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hy-vää noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa

Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun-taa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa

Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa)

9-11 positiivista arvoa ( 57)

6-8 positiivista arvoa (75)

1-5 positiivista arvoa (181)

Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

10,3 - 17,0

17,1 - 21,0

21,1 - 25,0

25,1 - 57,1

Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)

Maakuntaraja

KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET KUNNITTAIN 2014

57,1

45,2

40,1

39,7

38,8

35,8

35,7

35,2

35,2

34,9

34,8

34,8

34,6

34,5

34,2

33,9

33,7

33,4

32,9

32,9

20 25 30 35 40 45 50 55 60

1. Kauniainen

2. Espoo

3. Helsinki

4. Pirkkala

5. Kirkkonummi

6. Muurame

7. Kaarina

8. Lempäälä

9. Oulu

10. Tampere

11. Sipoo

11. Jyväskylä

13. Mustasaari

14. Kempele

15. Siuntio

16. Vaasa

17. Liminka

18. Kangasala

19. Naantali

19. Tuusula

Lähde: Tilastokeskus, koulutus

2. SIJAINTITEKIJÄT

Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon sol-mupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai –haitta korostuvat.

Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liiken-nepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-lii-kenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku-tuksille

Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutetta-vuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät.

Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamis-paikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehi-tystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa

Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kau-pungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kan-takaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle

Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman

hallinnollisia rajoja?

Pohjoisen suuralue (Oulu):

30 minuuttia: 224.000 hlöä



Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet

(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):



Pohjanmaiden suuralue

(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):



Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue

(Helsinki-Turku-Tampere):

30 minuuttia: 1.896.000 hlöä



30 min

60 min

90 min

Moottoritie Rataverkko

3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT

Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin veto-voimatekijöitä Suomessa: pehmeiden veto-voimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena .

Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:

Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tun-nelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuu-teen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.

Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kau-punkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkei-hin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin

Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallis-puistot jne.

Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma-ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoima-kohteet tai maamerkit

Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravinto-lat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.

Case Pori ja tapahtumat

keihäänkärkenä

Lähde: Kysely Poriin ensisijaisesti liitetyistä mielikuvista N=577

Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät

1.

Asenteet ja ennakkoluulot

2.

Arvot ja arvostukset

3.

Uskomukset ja legendat

4.

Tiedot

5.

Havainnot

6.

Kokemukset

1-3

Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa

4-6

Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita

Lähde: mukaillen Vuokko 2004

Poriin liitetyt mieli- tai maine-

kuvat

Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät

1.

Kokemukset

2.

Havainnot

3.

Tiedot

4.

Asenteet ja ennakkoluulot

5.

Arvot ja arvostukset

6.

Uskomukset ja legendat

4-6

Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa

1-3

Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita

Lähde: mukaillen Vuokko 2004

Poriin liitetyt mieli- tai maine-

kuvat

TAPAHTUMIEN PORI 2025!

Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja mahdollisuuksia.

Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita (rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen, koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien mahdollistaja.

Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta.

Noin

60 000 lippua vuodessa

Noin

10 000- 15 000 lasta vuodessa

K.E. Klint / Satakunnan Museo

Noin

63 000 kävijää vuodessa

Kuva: Joonas Salli, Satakunnan Kansa

4. MAINETEKIJÄT

Identiteetti

Imago

Mieli- tai mainekuva

Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)

35

28 26

25 23 23

19 18 18 18

17 17

13 13 13 12 12 12

11

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016

N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia

Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)

20

25 26

31 31 32 32 32 33 33 33 35

38 38 38 38 39 39

47

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50


N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia

Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina

8,07

7,73

7,64

7,5

7,42

7,4

7,3

7,25

7,22

7,22

7,03

7

6,96

6,92

6,9

6,85

6,76

6,71

4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10

Tampere

Turku

Jyväskylä

Kuopio

Helsinki

Oulu

Naantali

Espoo

Hämeenlinna

Porvoo

Lahti

Lappeenranta

Vantaa

Rovaniemi

Vaasa

Savonlinna

Joensuu

Mikkeli

Kaupunkien keskiarvo

7,00

(37 kaupunkia)


Jokaisella paikalla pitää olla jokin

vastavoima…

5. IDENTITEETTITEKIJÄT

Henkilökohtaiset siteet, syyt ja kytkökset joko seutuun tai ihmi-siin

Kotiseutu tai lähellä kotiseutua, syntymäpaikka, henkinen koti-paikka, opiskelupaikka

Perhe, ystävät, sukulaiset, tutta-vat lähellä, puolison asuinpaikka

Muut alueeseen sitovat verkostot

Vahva yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne

6. Villit kortit?

1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa ja perusta vahva

2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat, saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa

3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä tärkeämpään asemaan

4. Mainetekijät mainekuva on oltava…hyvä tai huono, kunhan se herättää jotain tunteita

5. Identiteettitekijät korostuvat

6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä

Summa summarum

vetovoimaisen alueen

tunnusmerkit

Timo Aro @timoaro [email protected] 045 657 7890

Kiitos!

Lisätietoja

mailto:[email protected]

kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät

Data & Analytics