teksti Annikki Oikkonenkuvat Hanna Marttinen

Kaupunkipihan kahdet kasvot

Kaupunkipihaan, vanhojen puiden katveeseen syntyi japanilainen henki kuin luonnostaan. Muurin ulkopuolella

odottaa erikoisuus, kadunvarsipuutarha, josta on iloa myös ohikulkijoille.

Taajamapuutarha PorvoossaOmistajat Merja Aatola ja Markku Silander sekä Victor 14 v. Puutarhan ikä Nykyisillä omistajilla vuodesta 1997, perustettu vuonna 1949.Puutarhan koko 1 247 neliö-metriä.Maaperä HiekkamaaMenestymisvyöhyke II

Talon länsipää-dyssä vallitsee suotuisa pienil-masto, jossa vii-niköynnöskin tuottaa runsaan sadon. Myös arat laakakatajat ja muut vaateliaat havut talvehtivat suojaisassa pai-kassa hyvin.

48 Kotipuutarha 1/2017 Kotipuutarha 1/2017 49

Neitoperhoset lepattavat ja hyönteiset vaihtavat suristen kukkaa porvoolais-puutarhan keskipäivän raukeudessa. Saskatoon-marjatuomipihlajat kypsyt-tävät italialaiselle Amaretto-liköörille

tuoksuvia marjojaan, ja vanhojen omenapuiden alla levittäytyvä samettinen nurmikko on kuin nukka-matto jalkojen alla.

Merja Aatola kipaisee puutarhan itäpäädyssä olevia liuskekiviportaita pitkin tasanteelle, joka kylpee täydessä auringossa. Kookkaan japaninmar-jakuusen ja vanhan sembramännyn varjot eivät ulotu oleskelutasanteelle asti vaan jättävät liuskeki-vellä päällystetyn tilan valoisaksi keitaaksi, josta käsin on nautinnollista havainnoida ympäröivää puutarhaa. Matalassa vesialtaassa solisee suihku-lähde ja pihapuissa jutustelevat äänekkäät naakat.

”Täällä rauhoitun työpäivän jälkeen, sillä tässä paikassa on hyvä olla”, sanoo Merja ja nappaa

samalla seinustalla kasvavasta viiniköynnöksestä pienen kypsyvän rypäletertun maistiaisiksi.

”Saimme muutama vuosi sitten 19 kiloa rypäle-satoa tästä köynnöksestä. Olemme iloisia sen menestymisestä ja satoisuudesta, sillä en juuri kas-tele ja lannoita sitä vaan leikkelen vain vähän kas-vustoa ilmavammaksi. ”

Rypäleet kiinnostavat nyt aivan uudella tavalla, sillä Merja ja hänen puolisonsa Markku Silander tekivät hiljattain samppanjamatkan Reimsin alu-eelle Ranskaan ja ihastuivat rypäleiden monivivah-teisuudesta. Eteläisen Euroopan tunnelmaa tuovat myös ruukuissa kasvavat oliivipuut sekä sitrukset, jotka sijoitettiin toisen oleskelupaikan läheisyyteen muualle puutarhaan.

Japania suomalaisittain ”Sanomme tätä osaa puutarhasta japanilaisvaikut-teiseksi, vaikka täällä on kyllä elementtejä muualta-

Solisevan veden ääni rauhoittaa. Kirsikkapuu, run-gollinen herne-pensas ja taustan korallikanukka suojaavat mata-lampia lajeja.

Merjan suosikkeja

1 Sulkaneilikka (Diant-hus plumarius) sietää kuivuutta mutta ei talvi-märkyyttä. Merja on is-tuttanut neilikkaa koho-penkkiin.2 Oranssikukkainen atsalea (Rhododendron) kukkii edelleen keskike-sällä. Leveät lehdet kuu-luvat syysmyrkkyliljalle eli ”alastonimmelle” (Colchicum autumnale).3 Akileijat (Aquilegia) ovat Merjan suojelukses-sa. Ne kylväytyvät minne tahtovat ja saavat jäädä niille sijoilleen.4 Ketoneilikka (Diant-hus deltoides) on kuivan kasvupaikan sitkeä sel-viytyjä, jonka luonnonva-raiset esiintymät ovat harvinaistuneet. Kasvin kirkkaan aniliinit kukat näkyvät kauas. 5 Ukkolaukka ’Purple Sensation’ (Allium hol-landicum) saa kypsyttää siemeniään rauhassa. Laukat ovat koristeellisia vielä kukittuaankin.6 Valkokukkainen lyy-dianmaksaruoho (Sedum lydium) leviää liuskekivi-laattojen välissä.7 Japaninvaahtera ’Atro-purpureum’ (Acer pal-matum) on talvehtinut suotuisassa puutarhassa menestyksekkäästi jo useamman vuoden ajan.8 Köynnöshortensia (Hydrangea anomala supsp. petiolaris) kasvaa muurin kupeessa. Se viihtyy varjossa, mutta kukkii runsaammin saa-dessaan valoa.9 Ilmasipulit ovat peren-nojen tavoin koristeelli-sia. Merja pitää niiden selkeästä muodosta.

50 Kotipuutarha 1/2017 Kotipuutarha 1/2017 51

kin. Veden, kiviasetelmat ja japaninvaahterat sekä japaninlehtikuuset olemme lainanneet japanilai-sesta puutarhasta”, Merja kertoo.

Myös rungollinen vuorimänty, atsaleat ja hor-tensiat viittaavat kauas itään. Pelkistettyä vaiku-telmaa tukevat lehtevät saniaiset, kuunliljat ja muo-toon leikatut tuijat. Altaan äärellä kasvaa valkotäpläimikän ja palloesikoiden lisäksi myös runsaasti ilmasipulia.

”Graafiset sipulit sopivat mielestäni juuri tänne, missä myös muu kasvillisuus on vähäeleistä.”

Aniliinikukkainen ketoneilikka ja oranssi atsalea poikkeuksellisilla jälkikukillaan värittävät muuten lähes vihreää näkymää. Ryömivät katajat ja maanmyö-täinen ajuruoho peittävät maata. Kultatyräkki on jo kukkinut, mutta kelta-kukkaista siperianmaksa-ruohoa työntyy portaikon liuskekivien välistä.

”Pidän keltaisesta, ja auringonkukka ja lyhty-kukka pitävät väriä yllä pitkään. Keväisin täällä kuk-kivat sadat liilat krookukset ja keltaiset vuokot. Syk-syllä näkymän kultaa köynnöshortensia.”

Peruslajit ja täydentäjätPuutarhan peruskasveiksi istutetut lajit nousevat ajan kuluessa arvoonsa. Ne suojaavat tuulilta ja kat-seilta, rajaavat tiloja ja muodostavat rungon muulle kasvillisuudelle. Merjan ja Markun puutarhassa näitä peruskasveja ovat vanhat omenapuut, kook-kaat havut ja hortensiat. Japanilaista seesteistä tun-nelmaa tavoitellessa on unohdettava monilajiset kukkaistutukset ja kukinnan runsaus. Sen sijaan on etsittävä lajeja, joiden kauniit lehtimuodot ja kasvu-tapa tuovat tarvittavan vaihtelun. Ilmeikkäät tarha-kalliokielot, monitoimiset kirsikkapuut ja tumma-lehtiset kallionauhukset tuovat lehtevyyttä ja luovat varjoa matalammille lajeille.

Merja ja Markku ovat sijoittaneet koristekasvien lomaan hyötykasveja perennojen tavoin. Yksivuo-tiset oliiviyrtti ja pensasbasilika sekä suuri raparperi saavat tilansa istutuksissa, ja itsekylväytyneet orvokit, rohtosormustinkukat ja varsankellot saavat jäädä sinne, minne ne ilmestyvät.

”Kitkemme rikkaruohot tarkkaan ja ajamme nurmikon huolellisesti, mutta muuten annamme kasvien levitä melko rauhassa. Lintujen ja hyön-teisten viihtyminen ja luonnonmukainen monilaji-suus ovat meille tärkeitä asioita. Hyönteishotelli ja linnunpöntöt kuuluvat kalustoomme.”

Rungollinen vuorimänty, atsaleat ja hortensiat viittaavat kauas itään.”

Kadunpuoli kauniiksi

Iloa ohikulkijoiden silmille

K eski-Euroopassa ja Brittein saarilla niin sanottu front garden, talon edustan puutarha tai etupuutarha, on oma

suunnittelukohteensa. Puutarhanäyttelyissä näkyy toinen toistaan persoonallisempia front garden -suunnitelmia. Suomessa on vähem-män ketjutettuja kaupunkitaloja pienine etu-pihoineen, mutta kutsuvan ja siistin etupuu-tarhan voi tehdä myös tavalliselle kadunvar-sitontille.

Merja Aatolan ja Markku Silanderin talon kadunpuoleinen sisääntulo on malliesimerkki tasapainoisesta kadunvarsipuutarhasta ja si-

sääntulosta. Varjoisalle puolelle sopivat aina-vihannat maanpeittäjät ja havukasvit. Muodol-taan ja sävyltään erilaiset tarhakatajat, pallo-hopeakuuset sekä riippaserbiankuusi tuovat istutukseen vaihtelevuutta. Varjoliljojen ja konnanliljojen alla kasvaa talvellakin vihreä taponlehti, joka peittää maata tehokkaasti. Isomaksaruoho värittää istutusta myöhään syksyllä ja sen lehdistö on aina edustava.

Toiselle puolelle porrasta, paahteiselle pai-kalle, Merja Aatola on valinnut keltaisen ja lii-lan värisinä kukkivia lajeja. Parhaillaan yhdes-sä hehkuvat kultatyräkki, keltamaksaruoho ja

keltainen vuokko. Liilakukkainen pähkämö, si-nineulasinen kartiovalkokuusi ’Sanders Blue’, liila syysleimu ja isomaksaruoho tasapainotta-vat vastavärisinä keltakukkaista ryhmää.

Sisääntulon istutusryhmä jatkuu pitkin muurin kuvetta. Seinustalla kasvavat vanha köynnöshortensia, hopeakuusi sekä epäsym-metrinen sinikuusi ’Koster’. Kookkaiksi kasva-neet yksilöt tekevät kapeasta istutusalueesta täyteläisen ja edustuskelpoisen kaikkina vuo-denaikoina. Upea, yli 60-vuotias syyshorten-sia sai uutta voimaa kasvuun, kun vierestä kaadettiin suuri mänty.

Yhteiseksi hyväksi Kadunvarren istutus ilahduttaa sekä taloon tulijoita että ohikulkijoita. Tontin ja kadun väliin jäävä kapea alue kuuluu asukkaan hoitoon. Jos kaistale on leveämpi ja haluat istuttaa siihen kasveja, selvitä kunnan rakennusvalvonnasta, saako kadunvierustaan istuttaa. Käytäntö vaihtelee kunnittain, ja kasvit eivät luonnollisesti saa haitata aurausta tai muodostaa näköestettä liikenteelle.

Ainavihanta lehtotaponlehti eli peittolehti (Asarum europaeum) peittää sisäänkäynnin varjoisaa puolta. Riippaserbiankuusi, pallohopeakuusi ja kultatuija jäsentävät tilaa. Taustalla kasvaa varjoliljoja.

Kivi ja kuorikekate viimeistelevät istutusryhmän. Etualalla kasvaa val-kotäpläimikkää.

Merja Aatola viih-tyy työpäivän jälkeen puutar-han suojassa.Japaninmarja-kuusi, kuunliljat, atsalea ja alppi-ruusu ympäröivät Merjan.

Kadunpuoleinen puutarha on veh-mas ja täyteläi-nen. Edessä oi-kealla kasvaa vanha syyshor-tensia. Köynnös-hortensia peittää muuria.

52 Kotipuutarha 1/2017 Kotipuutarha 1/2017 53