kaupunkisuunnitteluvirasto - hel.fi · pdf filevisuaalinen ilme ... heena kaupunkisuunnittelu...

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto

Toimintakertomus 2004

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005 SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JA KAUPUNKISUUN- NITTELUVIRASTON TOIMINNASTA 2004 ................................................................................................................... 3 Lautakunnan yhteiskokoukset ja tutustumismatkat...................................................................... 3 YLEISSUUNNITTELUOSASTO................................................................................................... 4 Yleiskaavatoimisto ....................................................................................................................... 4 Teknistaloudellinen toimisto......................................................................................................... 6 Tutkimustoimisto.......................................................................................................................... 8 Kirjasto......................................................................................................................................... 9 ASEMAKAAVAOSASTO ........................................................................................................... 11 Yleispiirteinen suunnittelu ja osayleiskaavoitus ......................................................................... 12 Asemakaavoitus ja rakentamistapaohjeet / lähiympäristön suunnitteluohjeet............................ 13

Kantakaupunki ............................................................................................................ 13 Läntiset ja pohjoiset alueet.......................................................................................... 16 Koilliset alueet............................................................................................................. 17 Kaakkoiset ja itäiset alueet.......................................................................................... 18

Virkistys- ja viheraluesuunnittelu ja maisemasuunnittelu ........................................................... 20 Rakennussuojelu ....................................................................................................................... 21 Lähiöprojekti .............................................................................................................................. 22 Vuorovaikutus ja asukasyhteistyö.............................................................................................. 23 Ympäristökasvatus / Lasten ja nuorten vuoro vaikuttaa – teemavuosi 2004.............................. 23 Asiakaspalvelu........................................................................................................................... 24 Hallintokuntien välinen yhteistyö................................................................................................ 24 Kansainvälinen yhteistyö ........................................................................................................... 24 Suoritteita................................................................................................................................... 25 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO .......................................................................................... 26 Liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja seudullinen yhteistyö .......................................... 26 Liikenteen seuranta ja tutkimus ................................................................................................. 26 Joukkoliikenteen suunnittelu ...................................................................................................... 27

Metro ja rautatiet ......................................................................................................... 27 Raitio- ja bussiliikenne ................................................................................................ 28

Tie- ja katuverkon suunnittelu .................................................................................................... 28 Yleiset tiet ................................................................................................................... 28 Pääkadut..................................................................................................................... 28 Kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu ................................................................... 29 Alueellisia suunnittelukohteita, meluselvityksiä ja liikenteen ohjausta......................... 29 Liikenneturvallisuuden parantaminen.......................................................................... 30 Mielipidetutkimus Helsingin liikenteestä ...................................................................... 30 Kansainvälinen autoton päivä 2004 ............................................................................ 31

Liikennevalot ja liikennetelematiikka .......................................................................................... 31 Hallintopalvelut .......................................................................................................................... 32

Hallintopalveluyksikön/hallintotiimin suoritteita............................................................ 32 Kansainvälinen yhteistyö ........................................................................................................... 32 Liikennesuunnitteluosaston suoritteita ....................................................................................... 33

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005 HALLINTO-OSASTO ................................................................................................................. 34 Kehittämisyksikkö ...................................................................................................................... 34

Ympäristötilinpäätös.................................................................................................... 35 Informaatiotekniikka................................................................................................................... 35 Koulutus..................................................................................................................................... 36 Viestintä ..................................................................................................................................... 37

Päivittäisviestintä ........................................................................................................ 37 Tiedotus- ja muut tilaisuudet ....................................................................................... 37 Verkkoviestintä............................................................................................................ 37 Sisäinen viestintä ja Planet- intranet ........................................................................... 38

Julkaisutoiminta ......................................................................................................................... 38 Julkaisut ...................................................................................................................... 38 Ilmoitukset................................................................................................................... 39 Visuaalinen ilme.......................................................................................................... 39 Julkaisutyön kehittäminen ja resurssit......................................................................... 39 Julkaisutarpeet-tietokanta ........................................................................................... 39

YLEISTÄ TOIMINNASTA........................................................................................................... 40 Viraston talous ........................................................................................................................... 40 Henkilökunta .............................................................................................................................. 40 Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2004, toteutuminen ................................................................... 41 Suoritetiedot............................................................................................................................... 43 Tulosbudjetin seuranta 1.1.–31.12.2004.................................................................................... 44 Tilanne 31.12.2004 kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston diaarista vuosina 1995–200445 Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja ...................................................................................... 46 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä ................................................... 47 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä L....................................... 47 Kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä............................................... 47 Kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston selvityksiä........................................................... 48 Helsinki suunnittelee (esitesarja) ............................................................................................... 48

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 3 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JA KAUPUNKISUUN- NITTELUVIRASTON TOIMINNASTA 2004

Kertomusvuonna toimi kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja-na Maija Anttila, SDP (Eija Esko) ja varapuheenjohtajana Risto Rauta-va, sit.Kok. (Ossi Peltomaa Kok.). Varsinaiset jäsenet olivat (suluissa henkilökohtainen varajäsen) Matti Hirvikallio, Kok. 2.2.2004 alkaen Michael Sandbacka, Kok. (Kauko Salmi), Eija Loukoila, Vas. (Jorma Hentilä), Osku Pajamäki, SDP (Ilkka Sumu), Tuomas Rantanen, Vihr. (Jussi Tarkkanen), Michael Sand-backa, SFP, 2.2.2004 alkaen Stefan Johansson, SFP (Maria Parker, 4.10.2004 alkaen Barbara Sorsa) Irmeli Wallden-Paulig, Kok. (Jaana Närö) ja Satu Väkiparta, vihr. (Tuula Palaste-Eerola). Kaupunginhallituksen edustajana toimi Jan Vapaavuori, Kok. (Sari Sar-komaa), 2.2.2004 alkaen Matti Hirvikallio (Jan Vapaavuori). Kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontui 38 kertaa ja päätöspykäliä kertyi 613.

Lautakunnan yhteiskokoukset ja tutustumismatkat 15.1.2004 Yhteiskokous kaupunkikuvaneuvottelukunnan kanssa, ai-

heena kaupunkisuunnittelu ja kaupunkikuva. 11.8.2004 Tutustumismatka Heinolan Asuntomessuille.


YLEISSUUNNITTELUOSASTO

Yleissuunnitteluosaston tehtäviä, yleiskaavoitusta, yleispiirteistä maan-käytön suunnittelua, yhdyskuntatekniikan ja geotekniikan suunnittelua, ympäristöterveydellistä suunnittelua, kaavataloussuunnittelua sekä tut-kimusten ja selvitysten laadintaa sekä kansainvälistä ja seudullista yh-teistyötä vuonna 2004 hoidettiin 37 henkilön voimavaroilla. Yleissuun-nitteluosastoa johtaa yleiskaavapäällikkö ja osastolla on yleiskaavatoi-misto, teknistaloudellinen toimisto ja tutkimustoimisto. Osasto osallistui useaan kansainväliseen yhteistyöprojektiin vuoden 2004 aikana. Näitä ovat mm. EU:n Metrex-projektit, Baltic Palette- ja Baltic Cruising-projektit ja SEAREG-projekti. Yleissuunnitteluosaston seudullisista yhteistyötehtävistä tärkeimmät liit-tyivät Uudenmaan maakuntakaavan valmisteluun ja Pääkaupunkiseu-dun neuvottelukunnan maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linja-uksia valmistelevan maankäyttö ja asuntotoimen kaupunginjohtajien työryhmän työskentelyyn. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työs-kentelyyn liittyen yleissuunnitteluosasto vastasi ja valmisteli pääkau-punkiseudun kaupunkien yleiskaavojen yhdistelmän yhteistyössä Es-poon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Kaupunginvaltuuston 26.11.2003 oikeusvaikutteisena hyväksytystä Yleiskaava 2002 tehtyihin valituksiin valmisteltiin vastineet. Kaupungin-hallitus asetti 3.5.2004 Yleiskaava 2002 voimaan MRL 210 §:n mukai-sesti lukuun ottamatta valituksen alaisia kohteita. Voimaantulopäätök-sestä tehtyyn valitukseen valmisteltiin vastine ja voimaantulopäätöstä koskevan valituksen Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 4.11.2004. Yleis-kaava 2002 kuulutettiin tulevan voimaan 23.12.2004 muilta kuin vali-tuksenalaisilta osin. Osayleiskaavatehtävistä Sörnäistenrannan–Hermanninrannan (Kalasa-tama) osayleiskaavan ja Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnitte-luohjelma ja jatkosuunnittelueriaatteet valmistuivat keväällä. Maanalais-ten toimintojen osayleiskaavan suunnitteluohjelma ja jatkosuunnittelu-periaatteet valmistuivat loppuvuodesta. Osasto valmisteli kertomusvuonna useita lausuntoja, joista merkittä-vimmät olivat Uudenmaan maakuntakaavaa ja Espoon eteläosien yleiskaavaa koskevat lausunnot.

Yleiskaavatoimisto Yleiskaavatoimistossa jatkettiin osaltaan Kuninkaantammen (ent, Ha-kuninmaan) maankäytön suunnittelua lähtökohtien valmistelulla ja osayleiskaavan suunnitteluohjelma valmistui (2004:7 Kuninkaantam-


men osayleiskaavan suunnitteluohjelma). Maankäytön periaatemalleja kehitettiin toimiston ja konsultin voimin. Sörnäisten- ja Hermanninrannan (ent. Sörnäisten–Kalasataman) alu-een osayleiskaavan valmistelu jatkui mm. tarvittavien esiselvitysten valmistelulla. Osayleiskaavan suunnitteluohjelma valmistui (2004:2 Ka-lasataman osayleiskaavan suunnitteluohjelma, Helsingin kaupunki-suunnitteluviraston julkaisuja). Yleiskaavatoimisto valmisteli Osaamisen kehityskuvaa ja siihen liittyvän avaruustoiminnan mahdollisuuksia koskevan selvityksen. Osaamisen kehityskuvassa eritellään käsitettä ja sen merkitystä kaupunkisuunnitte-lussa ja tarkastellaan opetuksen, tutkimuksen ja elinkeinotoimintojen yhdistämisen maakäytöllisiä ja liikenteellisiä kehittämismahdollisuuksia. Osaamisen kehityskuvaan liittyen tuotettiin kaksi julkaisua: Terhi Kuusisto: Avaruus Helsinkiin? Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista Helsingissä (2004: 5) ja Markku Lahti: Osaamisen kehityskuva. Teemoja maankäytön ja liiken-teen suunnitteluun (2004: 9). Täydennysrakentamisen selvitystyö jatkui valmistelemalla jatkoa ja osaprojektien sisältöjä yhteistyössä tutkimustoimiston kanssa. Kaksi selvitystä julkaistiin yleissuunnitteluosaston julkaisusarjassa: Tero Santaoja: Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä (2004:2) ja Sirkka Sädevirta: Helsingin esikaupunkien rakentamisen vuosikymme-net ja täydennysrakentaminen (2004: 7). Laadittiin erillisselvitys venealan vähittäiskaupasta. (Elina Tuominen: Selvitys venealan vähittäiskaupan sijoittamisesta Helsinkiin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2004:1). Yleiskaavatoimisto valmisteli osaltaan vastineet Yleiskaava 2002 teh-tyihin valituksiin. Kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa edustaa Helsinkiä eurooppalaisten metropoliseutujen yhteistyö-verkostossa (METREX). Verkosto on käynnistänyt kaksi EU-projektia, joissa Helsinki on mukana. Yleiskaavatoimisto toimi isäntänä toisen EU-projektin, PolyMETREXplus-työryhmäkokouksen isäntänä Helsin-gissä syyskuussa 2004. Osallistujia oli Baltia–Tonava-alueelta yhteen-sä 20 henkeä.


Toimisto tutustui huhtikuussa Tukholman yleiskaavasuunnittelijoiden johdolla kaupungin uusiin kehityskohteisiin erityisesti täydennysraken-tamisen kannalta. Toimisto osallistui myös eräisiin seutua ja maakuntaa koskevien suun-nitelmien laatimiseen ja työryhmien työskentelyyn. Yleiskaavatoimisto valmisteli lukuisia lausuntoja. Toimisto osallistui seudullisiin ja kansainvälisiin työryhmiin. Toimisto valmisteli maalis-huhtikuussa kaupungintalolla barcelonalaisten kaupunkisuunnittelijoi-den laatiman ”CERDÀ-Barcelonan laajennus”-näyttelyn.

Teknistaloudellinen toimisto Teknistaloudellisen toimiston perustyötä oli muun muassa yhdyskunta- ja geotekniikan yleissuunnitelmien laatiminen, melulaskentojen tekemi-nen, pilaantuneen maaperän ja ympäristöhäiriöiden selvittäminen sekä kaavojen taloudellisuustarkastelut. Työn tarkoituksena oli varmistaa yleiskaavojen ja asemakaavojen tekninen, taloudellinen ja ympäristö-terveydellinen rakennettavuus. Edellä mainitut työt toimisto laati lähes kaikkiin vuoden aikana tehtyihin kaavatöihin. Toimisto osallistui monipuolisesti erilaiseen viranomais- ja ohjelma-työskentelyyn. Aihepiireistä voidaan mainita tärkeimpinä likaantuneet maa-ainekset, ylijäämämaat, kaupunkialueen ilmansuojelu, pienvedet, maanalaisten tilojen turvallisuus, melu- ja tärinäasiat sekä infrahank-keiden kustannustenhallintajärjestelmän kehittäminen. Useiden kaava-alueiden kehittämistä ohjattiin viranomaisyhteistyöllä ja työryhmissä. Toimisto vastaa kaupungin maanalaisten toimintojen tilavaraussuunnit-telusta. Maanalaisten toimintojen osayleiskaavan laatiminen käynnistyi työn ohjelmoinnilla ja ensimmäisessä vaiheessa laadittiin suunnitte-luohjelma ja kaavan laatimiseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunni-telma. Kaupunginjohtajan asettama ylijäämämassatyöryhmä, jonka puheen-johtajuudesta toimisto vastasi, teki esityksen asian hoitamisesta. Esitys käsitellään johtajistotoimikunnassa vuoden 2005 alkupuolella. Toimisto vastasi länsiraiteen ympäristövaikutusten arvioinnista, joka to-teutettiin lainmukaisena menettelynä. Arviointia palvelevien liikenne-vaihtoehtojen alustavien yleissuunnitelmien laadintaan toimisto panosti voimakkaasti. Hankevastaavia ovat Helsingin ja Espoon kaupungit. Rakennusviraston hankevastuulla tehtävään Malminkartanonhuipun täytemaa-alueen laajentamisen ympäristövaikutusten arviointimenette-lyyn osallistuttiin ohjausryhmän kautta.


Keskusta-alueen kehittämiseen tähtäävä suunnittelu jatkui aktiivisesti. Asemakaavojen muutoksiin liittyvää huolto- ja pysäköintiliikenteen tun-nelisuunnittelua jatkettiin rakennetekniikan, riskitarkastelujen ja päästö-jen leviämistarkastelujen osalta. Keskustan maanalaisten tilojen, tule-vaisuuden raideliikenneväylien ja keskustatunnelin yhteensovittamisen varmistamiseksi tehtiin kalliomekaanisia selvityksiä. Lisäksi osallistuttiin keskustan liikekortteleiden maanpinnan yläpuolisten osien suunnitte-luun teknisten, taloudellisten ja vaikutusten arviointiin liittyvien tehtävien osalta. Toimisto osallistui useiden maanalaisten asemakaavojen valmisteluun. Näistä merkittävin oli Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutos. Katajanokan ja Laajasalon välisen kiinteän joukkoliikenneyhteyden to-teuttamiskelpoisuuden selvittämistä jatkettiin laatimalla metrotunnelin rakennettavuustarkastelu. Sekä silta- että tunnelivaihtoehdon toteutta-misen kustannuksia arvioitiin. Kruunuvuorenrannan tulevalla asuinalu-eella sijaitsevien nykyisten rakenteiden käyttökelpoisuutta selvitettiin myöhempää käyttöä ajatellen. Jätkäsaaren osayleiskaava-alueella jatkettiin maaperän, pohjaveden, huokoskaasujen ja sedimenttien sisältämien haitta-aineiden selvittelyä. Meluselvitys, yleistasaussuunnitelma ja tekniset suunnitelmat päivitet-tiin osayleiskaavan kaupunkirakennemallin mukaisiksi. Keski-Pasilan osayleiskaava-alueelle ja Pohjois-Pasilan ratapiha-alueelle laadittiin meluselvitys viitesuunnitelmiin pohjautuen. Lisäksi selvitettiin raideliikenteen tärinän ja runkomelun ulottumista uusille alu-eille. Teknisistä verkostoista tehtiin alustavat suunnitelmat. Kalasataman alueella jatkettiin pilaantuneen maan tutkimuksia. Osayleiskaava-alueelle tehtiin geotekninen rakennettavuusselvitys se-kä järjestettiin pitkäaikaisia seurantamittausjärjestelmiä. Lisäksi selvitet-tiin voimalaitosalueen vaatimaa turvallisuusetäisyyttä. Viikinmäessä tehtiin Viikinmäen länsiosan teknistaloudellinen selvitys ja tutkittiin pysäköintilaitosten toimivuutta. Malmi-projektissa jatkettiin Alppikylän asemakaava-alueen suunnitte-lua. Kohteeseen tehtiin geotekninen rakennettavuusselvitys, laadittiin teknisen huollon yleissuunnitelma ja aloitettiin pohjavesien alueellisen hallintasuunnitelman laatiminen. Myllypuron keskuksen, voimalaitosalueen ja ympäristön alueella selvi-tettiin maaperän haitta-aineiden tutkimustarpeet ja tehtiin geotekninen rakennettavuusselvitys. Alueellista käyttöhistoriaa ja maaperän pilaan-tuneisuuden tutkimustarvetta selvitettiin myös Roihupellon osayleis-kaava-alueella.


Maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia tehtiin useissa kohteissa. Joiltakin maanomistajilta edellytettiin maaperän pilaantumiseen liittyviä tutkimuksia kaavamuutosten edellytyksenä ja toimisto antoi näissä ta-pauksissa asiantuntija-apua tutkimuksen ohjauksessa. Melulaskelmia tehtiin kymmeniin kohteisiin, jotka sijaitsevat vilkasliiken-teisten väylien tai muiden melulähteiden lähettyvillä. Paikan päällä maastossa tehtiin melumittauksia. Tärinän ja runkoäänen esiintymistä selvitettiin muutamissa paikallisissa kohteissa.

Tutkimustoimisto

Työryhmä on selvittänyt Kruunuvuorenrannan suunnittelun sosiaalisia lähtökohtia. Ryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja siitä on laadittu julkai-su. Sosiaalisia kysymyksiä on selvitetty myös Pasilan osayleiskaavaan liittyen. Tutkimustoimiston työryhmä on selvittänyt pääkaupunkiseudun toimiti-la-alueiden nykyisen kaupan palvelujen tarjonnan, minkä perusteella on laadittu selvitys ”Teollisuusalueet kauppapalvelujen täydentäjänä”. Helsingin alueella on useita vanhojen ostoskeskusten kehittämishank-keita ja muita keskuksia koskevia suunnitelmia. Keskuksien ja vähit-täiskauppa-hankkeiden arviointia on tehty seuraavilla alueilla: Kontula, Mellunmäki, Laajasalo, Munkkivuori, Maunula, Pakila, Vuosaari, Konala ja Lautasaari. Itäisessä Helsingissä on tehty päivittäistavarakaupan päiväkirjatutkimus, missä selvitetään ostovoiman suuntautumista. Päi-vittäistavarakaupan ostovoiman siirtymiä koskeva laskentamalli on ke-hitetty. Laajasalosta on teetetty kaupallinen selvitys Yliskylän kaupallis-ten palvelujen kehittämiseksi Kruunuvuorenrannan suunnitteluun liitty-en. Yhteistoiminnassa ympäristöministeriön asunto-osaston kanssa on käynnistetty tutkimus, missä selvitetään asuntoloiden sijoittamisen vai-kutuksia, asuntolahankkeiden vaikeuksia ja hankkeisiin liittyvää vastus-tusta. Suomenlinnan asemakaavan laatimisen pohjatyönä on tehty Suomen-linnan asukastutkimus, missä on selvitetty tavanomaisesta kaupunkiyh-teisöstä poikkeavan asuinalueen asumisen luonnetta. Toimitila-alueisiin liittyviä selvityksiä elinkeinorakenteesta on laadittu kaikilla tärkeimmillä kaavoitettavilla toimitila-alueilla. Asuntokunta-aineistoon on saatu käyttöoikeus ja aineiston pohjalta on käynnistetty tutkimus, missä selvitetään erilaisien asuntokuntien esiin-


tymistä eri alueilla ja kaupunkirakenteen eri tekijöiden suhteen. HITAS-asuntoyhtiöistä on muodostettu paikkatietoaineisto tässä yhteydessä. Kaupunkituottavuus-selvityksessä on vertailtu Helsingin aluetaloudelli-sia tunnuslukuja Tukholmaan ja Lontooseen. Selvitystä varten on han-kittu käyttöön aineistoa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitojärjes-telmästä. Tietopalvelutehtäviä etenkin paikkatietoaineistoista, mutta myös perin-teisistä tietoaineistoista etenkin väestöstä ja rakennuskannasta. Ra-kennusvalvonnan tiedot on saatu toimivaksi osaksi käytössä olevia paikkatietoaineistoja. Viraston paikkatietojärjestelmä on esitelty kau-punkisuunnittelulautakunnalle. Rinnerakentamista koskeva selvitys on käynnistynyt yhteistoiminnassa ympäristöministeriön kanssa. Ympäristöklusterin hanke, jossa virasto on ollut työryhmän jäsenenä ja hankkeen osarahoittajana mukana, on saatu päätökseen. Edellisenä vuotena valmistunut seutuistumisselvitys on jatkunut Hel-singin keskeisiä alueita koskevana selvityksenä ”Sisäkaupungin kehi-tysnäkymät”, missä tietoaineistojen pohjalta muodostetaan kuva Hel-singin keskustan ja sitä ympäröivien alueiden ajankohtaisista kehitys-piirteistä. Helsingin seutu–Porvoo aluerakenneselvitys on Itä-Uudenmaan liiton johdolla tehtävä selvitys, jonka työskentelyyn osallistuttu. Selvitys on valmistunut ja se on ollut lausuntokierroksella ja siitä on järjestetty jul-kistamistilaisuus.

Kirjasto Kirjastossa toteutettiin vuosien 2003–2004 taitteessa remontti, minkä yhteydessä hankittiin uudet kirjahyllyt, lukusalipöydät ja -tuolit. Remon-tin yhteydessä tehtiin jonkin verran tilanjaollisia muutoksia. Tässä yh-teydessä esillä olevaa aineistoa karsittiin ja pystyttiin tekemään siten ti-laa jatkuvasti karttuvalle aineistolle. Viraston kirjasto on toiminut Helsingin kaupungin virastokirjastojen työ-ryhmässä sekä ollut yhteyksissä Tietopalveluseuran julkishallinnon työ-ryhmään sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran yhteydessä toimi-vaan erikoiskirjastojen neuvostoon. Virastokirjastojen työryhmän puit-teissa ollaan selvitetty kaupunkisuunnitteluvirastoon hankittuja digitaali-sia aineistoja ja mahdollisuuksia tehdä yhteishankintoja muiden viras-tokirjastojen kanssa. Kirjaston henkilökunnalla on yleisesti hyvät kirjas-to- ja tietopalvelu- sekä viraston toimialaa edustavat verkostot. Virastol-la on mm. julkaisuvaihtoa eri yhteistyöorganisaatioiden kanssa ja lahjoi-


tuksina saadut niteet toimitetaan kaupunkisuunnitteluviraston kirjas-toon. Kirjasto vastasi kuluneen vuoden aikana viraston kirjastohankinnoista (314 nidettä), luetteloinnista (741 nidettä), lainauspalvelusta (lainoja 2400, uusimisia 735 ja palautuksia 1200) sekä kaukolainoista (73 kpl). Lisäksi kirjasto palvelee viraston henkilökunnan lehtilainoissa sekä kir-jaston ns. sisäkäytössä eli aineistoon tutustumisessa kirjastossa tai ni-teen lainauksessa kollegalta. Myös tiedonhaku asiakkaille kuuluu kir-jaston palvelutehtäviin. Poistojen määrä (845 nidettä) oli hankittujen ja luetteloitujen määrään nähden runsasta. Käsittelyn alla ovat myös mm. henkilökunnan eläkkeelle tai toisiin työtehtäviin siirtymisen yhteydessä kertynyt aineisto. Lisäksi kirjaston määrärahoja käytettiin pysyviin han-kintoihin, kuten talossa kierrätettäviin lehtiin sekä lukuisiin hakuteoksiin. Henkilökunnalle toimitetaan tarvittaessa nykyistä useammin uutuusluet-telo omaan sähköpostiin tai kohdennetaan muuta erikseen sovittavaa palvelua. Henkilökunnan tiedontarpeita pyrittiin selvittämään kuluneen vuoden aikana mm. tekemällä 11 haastattelua eri toimenkuvia edusta-vien keskuudessa.


ASEMAKAAVAOSASTO Asemakaavaosasto huolehtii kaupungin rakenteellisesta ja kaupunki-kuvallisesta kehittämisestä sekä eriasteisesta kaavoituksesta. Asema-kaavaosastolla laaditaan asemakaavat ja niiden muutokset, maisema- ja ympäristösuunnitelmat, lähiympäristön suunnitteluohjeet, rakenta-mistapaohjeet sekä valmistellaan lausunnot, jota koskevat rakennuslu-pahakemuksia ja poikkeamista asemakaavasta. Osastolla laaditaan li-säksi osayleiskaavoja sekä muita asemakaavoitusvaihetta edeltäviä yleispiirteisiä suunnitelmia. Asemakaavaosaston keskeisenä tehtävänä on ollut asuntotuotannon edellytysten ja keskustan elinvoimaisuuden sekä elinkeinoelämän toi-mintakyvyn turvaaminen. Kaupunkirakenteen tiivistyminen on edellyttä-nyt myös lisääntyvää panostusta virkistys- ja viheralueiden suunnitte-luun sekä rakennussuojelukysymysten selvittämiseen ja suojelun ta-voitteiden määrittelyyn. Asemakaavaehdotuksia valmistui 321 000 k-m2 asuntojen rakentamista varten ja runsaat 221 000 k-m2 liike-, toimisto- ja muuta toimitilaraken-tamista varten. Osastolla laadittiin 84 asemakaavaa, 14 muuta suunni-telmaa sekä annettiin 353 suunnittelulausuntoa. Lausuntomenettelystä on muodostunut asemakaavoituksen rinnalle merkittävä tapa ohjata ympäristön kehittymistä. Uusien laajojen projektialueiden (Jätkäsaari, Hermanninranta–Sör-näistenranta, Malmi ja Kruunuvuorenranta) osayleiskaavoitus on eden-nyt. Asemakaavoitus on keskittynyt suurille projektialueille mm. Viikkiin ja Vuosaareen ja rakennettujen alueiden täydennysrakentamiseen. Tiivis-tyvä rakentaminen edellyttää entistä tarkempia ympäristövaikutus- ja rakennettavuusselvityksiä sekä aktiivista vuorovaikutusta osapuolten kesken. Kaavoitusprosessien monimutkaistuessa on kaupungin eri hallintokun-tien ja pääkaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö noussut aiempaa tärkeämmäksi. Tämä yhteistyö on vaatinut osaston edustajilta entistä enemmän panostusta. Lisäksi aluetoimistot ja projektit jatkoivat viranomais- ja muuta yhteis-työtä suunnittelun ohjaamiseksi ja rakennushankkeiden toteuttamisen edellytysten turvaamiseksi. Osastolla kehitettiin myös menettelytapoja yksittäisten pientalotonttien kaavamuutosten valmistelun nopeuttami-seksi.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 12 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005 Yleispiirteinen suunnittelu ja osayleiskaavoitus

Jätkäsaaren osayleiskaavatyö eteni. Lautakunta hyväksyi osayleiskaa-valuonnoksen huhtikuussa ja ehdotuksen marraskuussa. Osayleiskaa-vaehdotuksen pinta-ala on n. 130 ha. Asumisen kerrosala on n. 600 000 k-m2, mikä vastaa n. 14 500 asukasta. Työpaikka- ja palvelu-kerrosalaa on yhteensä n. 300 000 k-m2, eli n. 6 000 työpaikkaa. Jät-käsaaren suunnittelussa on yhtenä tavoitteena luoda edellytyksiä au-tonkäyttöä minimoivalle elämäntavalle. Liikkuminen perustuisi mahdol-lisimman paljon joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Liikku-misen ohjausmahdollisuuksista käynnistettiin selvitystyö yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa. Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotus valmistui vaikutusarviointeineen ja lautakunta päätti puoltaa sen hyväksymistä oikeusvaikutteisena yleis-kaavana. Osayleiskaavan pohjaksi valmistui keväällä kaksi viitesuunni-telmaa. Toisen suunnitelman laati arkkitehtitoimisto Cino Zucchi Archi-tetti Milanosta ja toisen Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Helsingistä. Osayleiskaavaehdotuksen pinta-ala on 59,3 ha. Alueelle tulee uutta ra-kentamista yhteensä n. 345 000–480 000 k-m2. Asukasmäärä tulee olemaan n. 2 000, työpaikkoja on n. 10 000. Hermanninrannan ja Sörnäistenrannan (Kalasatama) alueelle organi-soitiin ja käynnistettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Malmin lehtokenttäalueen osayleiskaavan laadinta on odottanut kentän tulevaisuuden selkiytymistä. Kertomusvuoden aikana on selvitetty Hel-sinkiin ja erityisesti Malmille soveltuvan kaupunkipientalon ominaisuuk-sia. Kruunuvuorenrantaan laadittiin osayleiskaavan suunnitteluohjelma-luonnos ja maankäyttökaavio osayleiskaavan pohjaksi. Selvitys Kruu-nuvuorenrannan sosiaalisista ulottuvuuksista valmistui. Lisäksi tutkittiin vaihtoehtoisia joukkoliikenneratkaisuja. Roihupellon osayleiskaavatyön pohjaksi on selvitetty maankäyttövaih-toehtoja sekä laadittu kustannus- ja ympäristöselvityksiä. Lehtisaarelle laadittiin kehittämisperiaatteet asemakaavan muutostyön pohjaksi. Niiden tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen siten, että saaren merkittävät maisemalliset ja rakennustaiteelliset arvot sekä virkistyskäytön edellytykset voidaan turvata. Tapaninkyläntie–Tapanilankaari–Suurmetsäntien alueelle laadittiin yleissuunnitelma ja suunnitteluperiaatteet. Tiet muodostavat koillisen Helsingin keskeisen itä-länsisuuntaisen pääkadun. Yleissuunnitelmas-sa ja suunnitteluperiaatteissa muutettiin maantiemäistä miljöötä katu-maisemmaksi esittämällä täydennysrakentamista katualueen varrelle.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 13 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005 Asemakaavoitus ja rakentamistapaohjeet / lähiympäristön suunnitteluohjeet

Kantakaupunki

Töölönlahden asemakaavan muutos tuli lainvoimaiseksi maaliskuussa, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi asiasta tehdyt valitukset. Asema-kaavan mukaisen rakentamisen valmistelu käynnistyi Musiikkitalon ja sen ympäristön sekä Makasiinipuiston suunnittelun osalta. Lautakunta hyväksyi Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden suunnit-teluperiaatteet, joiden mukaan alueelle suunnitellaan uudet venelaiturit sekä uusi ravintolapaviljonki. Kaisaniemenrantaan on tarkoitus sijoittaa asuntolaivoja. Kampin keskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laadittiin vastineet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen huhtikuussa. Kampin keskuksen suunnittelua on jatkettu edelleen. Keskuksen työmaa eteni harjannosta-jaisvaiheeseen. Sähkötalon korttelin sekä Voimatalon kolmen tontin asemakaavan muutokset hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Alvar Aallon suunnittelema sähkötalo suojellaan ja sen käyttötarkoitus muuttuu liike- ja toimistorakennukseksi. Sen uudet liiketilat liittyvät Fredrikinkadun ali Kampin keskukseen. Voimatalon kiinteistöjä täydennysrakennetaan ja niiden huoltotiloja kehitetään. Uudet myymälä- ja asiakaspalvelutilat liit-tyvät suoraan Kampin keskukseen. Helsingin seurakuntayhtymän hiljentymiskappelin arkkitehtikilpailu käy-tiin huhti - syyskuussa. Kilpailun ratkaisu siirtyi vuoden 2005 alkuun. Kappeliin sijoittuu myös kaikkien pääkaupunkiseudun seurakuntien tie-dotus- ja palvelupiste. SAS Radisson hotellin laajennuksen suunnittelu käynnistyi. Maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavat hyväksyttiin kahdessa osassa: maaliskuussa lautakunta hyväksyi Kampin keskusta palvelevan Kamppi-parkin laajennuksen sekä huolto- ja pysäköintilii-kenteen tunnelin länsiosan (Kampintunneli) asemakaavan muutoseh-dotuksen. Toukokuussa hyväksyttiin puolestaan Kluuvintunnelin ase-makaavan muutosehdotus. Siihen liittyy Mannerheimintien alla oleva pysäköintilaitos, Kluuvin sähköasema, korttelikohtaiset huoltotilat ja Pi-sararautatien keskustan asema. Stockmannin ja Akateemisen kirjakaupan ja Keskuskatu 1 B:n tonttien sekä Keskuskadun eteläosan asemakaavanmuutos hyväksyttiin kau-punkisuunnittelulautakunnassa joulukuussa. City-korttelin makkaratalon ja Hermeksen sekä Keskuskadun pohjoisosan suunnittelua jatkettiin.


Makkaratalon liittymisestä Keskuskadun kävelykatuun laadittiin kau-punkikuvallinen selvitys. Keskustayliopiston kortteleiden kehittämistä ja saneerausta ohjattiin ra-kennuslupalausunnoilla. Keskustan julkisen tilan suunnittelua jatkettiin käynnistämällä Keskus-kadun ja Kalevankadun kävelykatujen ympäristösuunnittelu. Ruoholahden Saukonpaaden asemakaavatyö saatettiin loppuun. Kau-punginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 13.10.2004. Salmisaaren hiilivarastoalueen muuttamisessa toimitila-alueeksi tar-kennettiin suunnitelmia ja selvitettiin alueen toteuttamisjärjestelyjä yh-teistyössä tontteja varanneiden yritysten ja kiinteistöviraston kanssa. Arabianrantaan laadittiin asemakaavan muutos, jolla teollisuuskortteli muutettiin asuinkortteliksi. Lisäksi laadittiin asemakaavan muutos yh-den suurkorttelin totinmuodostusta varten sekä opiskelija-asuntojen ra-kentamista mahdollistava asemakaavan muutos. Arabianrannan eteläosan asemakaavan tarkistaminen käynnistettiin geoteknisten selvitysten tulosten perusteella. Pohjois-Sörnäisiin laadittiin asemakaavan muutos, joka mahdollistaa monipuolisen toimitilarakentamisen entiselle teollisuusalueelle. Etelä-Hermanniin laadittiin asemakaavaa täydentävät lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ilmalan työpaikka- ja asuinalueen suunnittelua jatkettiin Yleisradion ja Helsingin Veden tonttien ja Ilmalanrinteen alueen osalta. Yleisradion alueelle kehitetään mediakeskusta, Helsingin Veden tontin maankäyt-töä tehostetaan ja Ilmalanrinteeseen rakennetaan työpaikka-alue. Lau-takunta hyväksyi Ilmalan alueen asemakaava- ja asemakaavan muu-tosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. MTV Oy:n tontille Ilmalaan laadittiin asemakaavaehdotus. Tontin reu-noille rakennetaan asemakaavan muutosehdotuksen mukaan Keskus-puiston suuntaan avautuvia asuinkortteleita. Mainos-TV:n vanhat toimi-tilat on vähitellen tarkoitus korvata uusilla tiloilla Ilmalankadun ja Radio-kadun varressa. Pohjois-Pasilassa, Keskuspuiston ja Pohjois-Pasilan ratapihan välistä aluetta Metsäläntielle asti suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti työ-paikka- ja asuntoalueeksi, joka toteutuu vähitellen pitkällä aikavälillä alueen nykyisten toimintojen siirtyessä muualle. Lautakunta hyväksyi


alueen eteläosaa koskevan asemakaavan muutosluonnoksen jatko-suunnittelun pohjaksi. Etelä-Esplanadi 14:n toimistorakennukselle laadittiin asemakaavan muutos, jolla rakennus sisätiloineen mm. Savoy -ravintola ja -teatteri suojellaan ja rakennusta korotetaan kerroksella. Ilmarisen toimistotontille Ruoholahdenkadulla laadittiin asemakaavan muutos, jolla rakennus muutetaan asuinkäyttöön. Leppäsuon rakentamattomista asuintonteista laadittiin kaupunkikuvalli-nen ja toiminnallinen selvitys rakentamisen ja asemakaavan muuttami-sen pohjaksi. Suomenlinna maailmanperintökohteen asemakaavan valmistelu käyn-nistettiin. Katajanokan pysäköintiluolan asemakaavalliset periaatteet selviteltiin. Töölön torin laidalle laadittiin asemakaavan muutos, joka mahdollistaa tontilla sijaitsevan Lönkanin koulun laajennuksen. Uudisrakennuksen (Sandels) suunnittelusta käydyn arkkitehtikutsukilpailun voitti akatee-mikko Juha Leiviskä. Taivallahden kylpylähotellin asemakaavan muutos valmistui. Kaupunki-suunnittelulautakunta puolsi ehdotuksen hyväksymistä ja käsitteli siitä annetut lausunnot ja muistutukset. Keskustan huolto- ja pysäköintiliikennetunnelin läntisen suuaukon kau-punkikuvalliset lähtökohdat selvitettiin järjestettävän kilpailun pohjaksi. Lauttasaaren Vattuniemen teollisuusalueella muutettiin teollisuus- ja varastotontti asuin- ja toimistokäyttöön Heikkiläntie 4:ssä. Luoteis-väylän varressa sijaitseva taiteilija Unto Pusan ateljeerakennus suojel-tiin asemakaavalla. Hakaniemen torin alueelle laadittiin asemakaavan muutos, jolla torialu-etta kohennetaan kaupunkikuvan ja liikennejärjestelyjen osalta ja salli-taan pysäköintilaitoksen rakentaminen torin alle. Hakaniemen sillan ja sen ympäristön osalta tutkittiin keskustatunnelin vaikutuksia sillan tulevaan käyttöön ja ympäristön maankäyttömahdolli-suuksiin. Kokoksen ja Helsingin myllyn rakennusten suojelun ja lisärakentamisen mahdollistavaa asemakaavaa valmisteltiin.


Pasilan konepajan alueen asemakaavoitus käynnistyi alueen ensim-mäisellä osa-alueella. Helsingin kaupunki, VR-Yhtymä Oy ja YIT Ra-kennus OY järjestivät arkkitehtuurikilpailun, jonka professori Jyrki Tasa voitti. Hänen ehdotuksensa pohjalta laadittiin viiden asuntokorttelin asemakaavan muutosehdotus Aleksis Kiven kadun varteen. Teollisuuskadulle laadittiin asemakaavan muutos, jolla katu muutetaan 2+2 -kaistaiseksi välillä Sturenkatu-Ratapihantie. Käpylän läntisen omakotialueen suojelevaa asemakaavan muutosta valmisteltiin.

Läntiset ja pohjoiset alueet Meilahden sairaalan asemakaavan muutostyötä jatkettiin kehittämis-suunnitelman pohjalta. Muutostyön tavoitteena on vastata HUS-yhtymän sekä lyhyen että pitkän aikavälin rakentamistarpeisiin kaupun-kikuvaa eheyttävällä tavalla. Suunnitelmassa uudet rakennusmassat muodostavat kaupunkimaista tilaa Meilahden sairaalan päärakennuk-sen pohjoispuolelle. Tukholmankadun varresta erotetaan tontti Biome-dicumin laajennusosaa varten. Paciuksenkadun vartta kehitetään puis-tomaisena vyöhykkeenä. Arvokkaat rakennukset säilyvät. Paciuksenkadun varteen laadittiin asemakaavan muutosluonnos, jossa Meilahden urheilupuiston toimintoja kehitetään mm. mahdollistamalla tennishallin rakentaminen. Paciuksenkadun varteen luonnoksessa sijoi-tettiin toimistotalorivistö mahdollisesti Biomedicumin toimintaan liittyville yrityksille. Ruskeasuon Koroistentien alueelle laadittiin asemakaavan muutoseh-dotus, joka mahdollistaa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Korois-tentien varteen Paraistentien päähän. Samalla 1950-luvulta peräisin oleva kortteli rakennuksineen ja ympäristöineen suojellaan kaavahisto-riallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävänä kokonaisuutena. Mannerheimintien varressa Ruskeasuon hallien tontille on tarkoitus jat-kaa toimistorakentamista Mannerheimintien ja Koroistentien kulmauk-sessa olevan korttelin tapaan. Varikkotontin käyttöä on selvitetty yhteis-työssä liikennelaitoksen, varikkoyhtiön ja uuden Helsingin Bussiliikenne Oy:n kanssa. Pitäjänmäen Valimotien teollisuusalueella on lisätty uudisrakennettavaa kerrosalaa ja käyttöjoustavuutta muuttamalla teollisuustonttien käyttö-tarkoitusta toimitilarakentamiseen. Autopaikkavaatimuksia on yhden-mukaistettu ja väljennetty sekä tehty mahdolliseksi autopaikkojen ra-kentaminen yleisten pysäköinti- ja katualueiden alle.


Kannelmäen Soittajapolun alueella 1970-luvulla rakennetun kerrosalu-een keskellä sijaitsevat päiväkoti- ja huoltorakennustontit sekä osa puistoaluetta muutettiin asuinrakennusten korttelialueiksi. Maunulan keskusta-alueelle, eli nykyiselle ostoskeskukselle ympäris-töineen laadittiin asemakaavan muutos. Nykyisen ostoskeskuksen pai-kalle tulee asumista ja Pakilantien vastakkaiselle puolelle sekä liike- et-tä julkista rakentamista. Maununnevan ja Hakuninmaan alueilla nostettiin lukuisilla korttelialueil-la rakennustehokkuus 0,25:een. Kaavamääräykset on laadittu niin, että uudet rakennukset sopivat kokonsa, muotonsa ja materiaalinsa puoles-ta vanhalle rintamamiestaloalueelle. Maununnevalla kunkin alueen parhaiten säilynyt rintamamiestalojen kokonaisuus on suojeltu. Ha-kuninmaalla jälleenrakennuskauden miljöö on säilynyt ehyempänä ja suojellut kokonaisuudet kattavat valtaosan vanhasta rakennuskannas-ta. Lisäksi tehtiin Munkkiniemen venesatamalle asemakaava sekä tehtiin yksittäisiä tontteja koskevia asemakaavan muutoksia rakennustehok-kuuden nostamiseksi ja muutamille tonteille rakennusten suojelemisek-si.

Koilliset alueet Pukinmäen ostoskeskuksen tontti muutettiin asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Nykyinen ostoskeskus puretaan ja paikalle rakenne-taan asuinkerrostalo, jonka pohjakerroksessa on liiketilaa. Tapanilassa Kuoppatien teollisuusalueen yksi tontti sekä Hiisikujan päiväkodille varattu tontti muutettiin asumiseen. Osa vanhasta teolli-suusrakennuksesta säilytetään ja täydennetään uudisrakennuksella. Alppikylän asemakaavaehdotus hyväksyttiin lautakunnassa joulukuus-sa. Alueelle on kaavoitettu kaupunkipientalokortteleita, joiden toteutuk-sesta saatavaa palautetta on tarkoitus myöhemmin käyttää myös Mal-min kenttäalueella. Ormuspellon teollisuusalueen lounais-länsiosan muuttamista asuin-käyttöön selvitettiin. Viikin Latokartanon tilakeskukselle ja Maaherranpuistolle laadittiin asemakaava. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan tilan rakennukset ja pi-hapiiri suojeltiin ja sen eteläpuolelle suunniteltiin uusi moderni puisto, jonka suunnitelma perustui kaupungin ja Helsingin yliopiston yhdessä järjestämän maisema-arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotuk-seen.


Viikin paikalliskeskukselle laadittiin rakentamistapaohjeet, jotka sisältä-vät sekä Viikin rakentamisen ekologiset kriteerit että julkisten ulkotilojen yleisohjeet. Eko-Viikin rakentamisesta ja siihen liittyvästä koerakentamisesta on laadittu seurantatutkimus, jonka koordinoinnista vastasivat kaupungin-kanslia ja virasto yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Seurantatutki-muksessa selvitettiin Eko-Viikin alueelle asetettujen tavoitteiden toteu-tumista, kerättiin tiedot alueen koerakentamishankkeista ja kysyttiin asukkaiden mielipiteitä uudesta asunnostaan ja alueestaan. Seuranta-tutkimuksen tuloksista laadittiin julkaisusarja. Viikinmäkeen Harjannetien itäpuolelle laadittiin asemakaava, joka käsit-tää pääosin jyrkkään rinnemaastoon sijoittuvaa matalaa ja tiivistä pien-talorakentamista. Kaava-alueeseen sisältyy myös Viikinmäen jäteve-denpuhdistamon alue. Kalastajanrannan asuinalueelle laadittiin asemakaava, joka perustui yhteistyössä Asuntotuotantotoimiston kanssa järjestetyn arkkitehtikut-sukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Alue sijaitsee Vantaanjoen var-ressa Viikintien pohjoispuolella ja se vapautuu asuntokäyttöön, kun Vantaanjoen maisemaa hallitseva voimajohtolinja siirretään kalliotunne-liin. Lisäksi koillisille alueille tehtiin lukuisia asemakaavan muutoksia mm. pientalotonttien rakennustehokkuuden nostamiseksi.

Kaakkoiset ja itäiset alueet Herttoniemenrantaan, Hitsaajankadun ja Niittaajankadun väliseen kort-teliin laadittiin asemakaavan muutosehdotus, jonka mukaan toimitila-kortteliin tulee kerrostaloasumista. Herttoniemen yritysalueen kolmelle tontille tehtiin asemakaavan muu-tos teollisuuskäytöstä monipuolisemmaksi toimitilakäytöksi. Laajasalon keskukseen laadittiin idealuonnoksia kaupallisten palvelujen kehittämiseksi ja asuntorakentamiseksi. Yliskylässä kaavoitettiin päiväkodille uusi tontti, jolle sijoitetaan myös leikkipuistorakennus sekä lisärakentamista asuntotontille. Jollaksen kappelin tontille ja viereiselle puistoalueelle laadittiin asema-kaavan muutosehdotus pientaloja varten. Kaupunkisuunnittelulautakun-ta palautti ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi antamiensa jatko-suunnitteluohjeitten pohjalta.


Roihuvuoren ostoskeskukseen laadittiin kehittämisperiaatteet. Työtä jatkettiin viitesuunnitelmien teolla. Roihuvuoren kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kerrostaloalueen muu-tostoimenpiteitä varten laadittiin rakentamistapaohjeet. Myllypuron puiselle kaupunkikylälle valmistettiin asemakaavan muutos-luonnos alkuvuodesta ratkenneen kansainvälisen suunnittelukilpailun pohjalta. Myllypuron liikuntapuistoon laadittiin asemakaavan muutosluonnos maiseman ja toimintojen kehittämiseksi. Itäkeskuksen kehittämiseksi ja merkittävien rakennushankkeiden oh-jaamiseksi käynnistettiin kaupunkirakennemallien laatiminen. Itäkeskuksen toisen pääaukion, Tallinnanaukion, perusparantamista varten laadittiin asemakaavan muutosehdotus. Kontulan keskuksen kehittämisperiaatteita valmisteltiin mm. laajalla las-ten ja nuorten osallistumisella. Fallpakan pohjoisosan uusille asuntokortteleille laadittiin rakentamista-paohjeet. Vartiokylänlahden suulla olevien Vasikka- ja Tervaluotojen virkistys-käyttömahdollisuuksien parantamiseksi laadittiin asemakaavan muu-tosehdotus. Matosaaren arvokasta miljöötä varten tehtiin puistohistoriallinen selvi-tys ja kehittämisperiaatteet. Pientaloalueiden rakennustehokkuuden nostamiseksi ja rakennussuo-jelukohteiden määrittelemiseksi laadittiin asemakaavaehdotukset Mel-lunmäen Uussillantien alueelle ja Puotinharjun Orvokkitien alueelle se-kä asemakaavan muutosluonnos Kontulan pientaloalueen eteläosaan. Asemakaavaehdotukset laadittiin tonttien. Vuosaaren keskustan pohjoisosaan laadittiin asemakaavan muutosten suunnitteluperiaatteet sekä asemakaavan muutokset kauppakeskuksen laajennusta ja nuorisoasuntojen rakentamista varten. Suunnitteluperi-aatteiden pohjalta käynnistettiin keskustan ideasuunnitelman laatimi-nen. Vuosaaren sataman ja siihen liittyvän yritysalueen suunnitteluun on osallistuttu aktiivisesti. Yritysalueelle valmisteltiin asemakaavan muu-tosta uutta kahvipaahtimoa varten.


Aurinkolahteen laadittiin asemakaavan muutos Solvikinkadun ja Aurin-kotuulenkadun ympäristöön. Lautakunnan jatkosuunnitteluohjeen pe-rusteella laadittiin asemakaavan muutos yhdelle tontille ja muun alueen kaavamuutosta on valmisteltu uudelleen. Keski-Vuosaareen valmisteltiin asemakaavan muutoksia täydennysra-kentamista varten Ulappasaarentien lämpökeskuksen ympäristössä ja Merikorttitien alueella. Lisäksi pohjoisen ostokeskuksen ympäristön suunnitteluperiaatteiden valmistelua on jatkettu. Meri-Rastilan ns. Ramsinranta II:n asemakaavan valmistelua on jatket-tu lausuntojen ja viitesuunnitelman pohjalta. Pohjois-Vuosaaren suunnitteluperiaatteiden valmistelua on jatkettu. Itäisille ja kaakkoisille alueille tehtiin myös 15 pienehköä asemakaavan muutosta lähinnä omakotitonttien rakennusoikeuden lisäämiseksi. Lisäksi hankkeita ohjattiin poikkeuslupalausunnoilla ja osallistuttiin ra-kennushankkeiden suunnittelun ohjaukseen.

Virkistys- ja viheraluesuunnittelu ja maisemasuunnittelu Ympäristösuunnittelun painopisteenä oli syventää yleiskaavan tavoit-teiden pohjalta kaupunkikulttuurin, viheraluesuunnittelun ja maisema-suunnittelun periaatteita asemakaavatasoisen suunnittelun pohjaksi ja osallistua tärkeimpiin kaavoitusprojekteihin asiantuntijana. Keskeisten viheraluekokonaisuuksien, ns. vihersormien, suunnittelua on jatkettu Helsinkipuiston alueella ja valmisteltu virkistysaluekaavoja asemakaavoittamattomien Keskuspuiston pohjoisten osien alueella. Tärkeiden kaupunginosapuistojen suunnittelusta ovat olennaisimpia ol-leet Myllypuron kaupunginosa- ja liikuntapuisto. Alueen asemakaavan pohjaksi valmistui Myllypuron laaksoalueen yleissuunnitelma. Yleiskaavan läntisimmän vihersormen, Länsipuiston, pohjoisosaan laa-dittiin Malminkartanon–Honkasuon–Kuninkaantammen alueen maise-mallinen ideasuunnitelma alueen kaavoituksen pohjaksi. Tällä alueella osallistuttiin myös HKR:n Malminkartanon täyttömäen suunnittelupro-sessiin. Seurasaaren kansanpuiston asemakaava vahvistui huhtikuussa. Kantakaupungin alueella olivat merkittävimmät työt Jätkäsaaren osayleiskaavaluonnokseen ja yleiskaavaehdotukseen liittyvät maise-ma- ja puistosuunnitelmat sekä Lapinlahden sairaalan puistoalueen suojelutavoitteiden ja jatkosuunnittelun periaatteidenlaadinta laadinta.


Lisäksi osallistuttiin Pasilan alueen asemakaavoitukseen ja Keski- Pa-silan osayleiskaavatyöhön. Koillisilla ja kaakkoisilla alueilla merkittävimmät panostukset olivat Kruunuvuorannan ja Malmin lentokenttäalueen osayleiskaavaprojektei-hin osallistumien sekä Viikinmäen asemakaavan maisemasuunnitelma. Savelan puiston alueelle suunniteltiin nuorisopuistoa yhteistyössä lä-hiöprojektin ja Hesan nuorten ääni projektin kanssa. Uutelan virkistysalueelle laadittiin asemakaavaluonnos. Helsingin maisemakulttuurin kannalta arvokkaiden puutarha- ja puisto-historiallinen kohteiden suojelu- ja kehittämisnäkökulma liittyi monen asemakaavan valmisteluun. Maisemakulttuurikohteiden tarkastelun tu-loksena esiin nousseelle Matosaarelle ja Kalastajatorpan ympäristölle laadittiin puistohistorialliset tarkastelut. Jälleenrakentamiskauden pien-taloalueiden miljöön ominaispiirteistä laadittiin selvitys, missä kartoitet-tiin alueiden ympäristösuunnittelun historiaa ja periaatteita. Ympäristötoimisto vastasi osaston ilmakuvapalvelusta.

Rakennussuojelu

Rakennussuojelun painopistealueita ovat olleet modernin arkkitehtuurin suojelu, ullakkorakentamisen ohjaus, sisätilojen suojelu, kouluraken-nusten suojelu, ostoskeskusten suojelutarpeen kartoitus ja puutarha-historiallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu. Pihlajamäen suojelukaavaa varten valmisteltiin betonijulkisivujen korja-ustapaohjeita. Lisäksi laadittiin suunnitelmat ostoskeskuksen lähiympä-ristön kehittämistä ja täydennysrakentamista varten. Maunulan suojelukaavatyössä osallistuttiin Vesakkotien (arkkitehti Viljo Revell) peruskorjaushankkeen suunnitteluun. Prosessin tuloksena Maunulan Kansanasunnot Oy korjaa kolme asuntoa alkuperäiseen 1950-luvun asuun alkuperäisine rakennusosineen. Yhteistyössä kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa valmistui ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen raken-nustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä koskevien ehtojen tulkintakartta. Koulurakennusten suojeluhankkeeseen liittyvä kartoitus- ja arviointityö tehtiin yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.


Ruskeasuon kerrostaloaluetta koskevan rakennetun ympäristön arvoja ja ominaispiirteitä koskevan selvityksen pohjalta laadittiin korjausraken-tamisohjeet yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa. Esikaupunkien ostoskeskuksista osallistuttiin mm. Munkkivuoren sekä Roihuvuoren ostoskeskusta ja keskustaa koskeviin kehittämishankkei-siin. Lisäksi osallistuttiin Makkaratalon suojeluvaihtoehtojen kehittämiseen asemakaavaluonnoksen pohjaksi, samoin oltiin mukana Vallilan Kone Oy:n tontin suojelu- ja uudisrakentamisprojektissa ja osallistuttiin mm. Sörnäisten teollisuusalueen, Meilahden sairaala-alueen, Lauttasaaren ja Ruskeasuon kortteleiden suojeluhankkeisiin sekä Etelä-Kontulan ja Orvokkitien pientaloalueiden suojelukaavahankkeisiin ja korjausraken-tamisohjeiden laadintaan.

Lähiöprojekti Helsingin lähiöprojektin toiminta jatkui kaupunginhallituksen 15.12.2003 päätöksen mukaisesti Myllypurossa, Kontulassa, Kivikossa, Vesalassa, Pihlajistossa ja Pihlajamäessä. Lähiöprojektin johtoryhmän puheenjoh-tajana toimi kaupunginpuutarhuri Eeva Kuuluvainen. Keskeinen sisältö vuoden 2004 toiminnassa oli uuden vuoden 2007 loppuun ulottuvan projektisuunnitelman valmistelu, mikä tehtiin laajasti hallintokuntien yhteistyönä. Valmistelutyöpajoissa oli osallistujia kol-mestatoista eri hallintokunnasta. Asuinrakennuskanta on projektialueilla pääosin julkisivujen osalta pe-ruskorjattu. Palvelutilojen peruskorjauksessa, julkisen kaupunkitilan ja viheralueiden parantamisessa hallintokuntien investoinnit olivat noin 6,6 M euroa eli yli 1 M euroa edellisvuotta suuremmat. Kustannuksil-taan suurimmat hankkeet olivat koulujen peruskorjauksia. Lisäksi Myllypurossa ja Kontulassa saatiin lähiörahaston turvin toteutet-tua hankkeita, joilla on suuri merkitys koko alueen kaupunkikuvalle tai jotka viimeistelevät ja liittävät yhdeksi kokonaisuudeksi aikaisempia pa-rannustoimia. Lähiörahaston tuki projektialueille oli noin 2,4 M euroa. Ostoskeskusten kehittäminen jatkui projektialueilla. Kontulassa käyn-nistyi ostoskeskusalueen suunnittelu, jossa tutkitaan täydennysraken-tamista. Paikalliset tahot osallistuivat aktiivisesti ideointiin. Myös Pihla-jamäessä ostoskeskusalueen suunnittelu edistyi. Asukastoiminnan aktivoituminen näkyi selvästi monella projektialueella. Urban II-ohjelman tuella on ollut suuri merkitys paikallisten tapahtumien aikaansaamisessa ja kaupunkikulttuurihankkeissa.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 23 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005 Vuorovaikutus ja asukasyhteistyö

Yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen kanssa toteutettiin lasten ja nuor-ten vuoro vaikuttaa -teemavuosi. Teemavuoden puitteissa kehitettiin käytäntöjä lasten ja nuorten näkemysten kartoittamiseen ja hyödyntä-miseen suunnittelussa. Vuoden lopuksi sovittiin yhteistyömenettelyistä nuorisoasiainkeskuksen kanssa erityisesti lapsia ja nuoria koskevissa hankkeissa. Luotiin käytäntöjä liikennesuunnittelun vuorovaikutukseen. Sähköistä viestintää kehitettiin erityisesti hankepalvelimen saralla, jon-ka toteuttamiselle luotiin pohjaa. Lehtisaaren pohjoisosan asemakaavoituksessa on aloitettu asukasyh-teistyöryhmäkokeilu. Lehti-ilmoituksia oli noin 50 kaavahankkeesta. Hankkeista järjestettiin 29 asukastilaisuutta, joiden lisäksi kaavojen valmistelijat ovat esitelleet suunnitelmia esimerkiksi kirjastoissa järjestetyissä näyttelyissä 38 kaa-vahankkeesta.

Ympäristökasvatus / Lasten ja nuorten vuoro vaikuttaa – teemavuosi 2004 Helsingin kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2001 hyväksymän lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman mukaisesti valtuustokauden 2001−2004 ai-kana järjestetään teemavuodet, joiden tavoitteena on herättää keskus-telua ja lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Vuoden 2004 teemana oli ”Terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä lasten ja nuor-ten osallistuminen”. Teemavuoden järjestelyvastuu oli kaupunkisuunnit-teluvirastolla ja nuorisoasiainkeskuksella. Teemavuoden aikana kaupunkisuunnitteluvirasto toteutti seuraavat hankkeet ja selvitykset: Rakennettu ympäristömme – opetusjakso, Torpparinmäen peruskoulu, Koululaiset ja koulurakennusten suojelu, Käpylän ja Vartiokylän yläaste Koululaisten osallistuminen Kontulan keskustan suunnitteluun Nuoret mukana Pihlajamäen nuortenpuiston suunnittelussa Lasten kulkumuotojakauma- ja saattoliikennetutkimus Lasten maailmaa kuvaava Map-Infokartta Lasten liikenneonnettomuuksia koskeva selvitys Hankkeiden lisäksi järjestettiin "Lapsi ympäristössä - ympäristö lapsen elämässä" -seminaari 21.9.2004 ja kaikille Helsingin kouluille lähetettiin haaste autottoman päivän viettoon 22.9.2004. Koulut jakoivat haasteet oppilaille.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAKERTOMUS 24 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA JA -VIRASTO 31.3.2005 Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu esittelee sekä nähtävillä että voimassa olevia kaavoja, huolehtii värikopio- ja kartastopalveluista sekä julkaisujen myynnistä. Vuonna 2004 kaavaesittelyssä palveltiin noin 8000 asiakasta. Kartta- ym. kopioita sekä julkaisuja myytiin runsaan 40 000 euron arvosta. Asiakaspalvelun vastuualueisiin kuuluu myös erilaisia toimistopalveluja, tekstituotantoa, yleishallintoa, hankintoja ja henkilöstöhallintoa. Yksi-kössä valmistellaan niin ikään kaavoihin liittyvien nimistöasiat ja vuoro-vaikutusmenettelyjä. Kertomusvuonna valmisteltiin liki 160 nimiesitystä. Asiakaspalvelu on lisäksi ylläpitänyt nimistörekisteriä, asemakaavare-kisteriä ja digitaalista kaava-arkistoa sekä työajantarkkailujärjestelmää. Lisäksi yksikkö on suorittanut tilastollisia ja kaavoituksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä sekä avustanut kaavojen laadinnassa ja tarkastami-sessa sekä vastannut toimintakertomuksen ja kaavoituskatsauksen ko-koamisesta.

Hallintokuntien välinen yhteistyö Töölönlahden alueen suunnittelua on ohjattu osallistumalla Töölölah-den toteuttamistyöryhmän sekä sen valtio yhteistyöryhmän työskente-lyyn. Kampin suunnittelua on ohjattu osallistumalla kortteleiden, julkisten ul-kotilojen, esteettömyyden ja terminaalien suunnittelun yhteistyöryhmiin sekä johtoryhmiin. Hanketta ohjattiin lisäksi lukuisilla rakennuslupalau-sunnoilla Osaston edustajat osallistuivat myös Musiikkitalon ja sen ympäristön suunnitteluryhmiin, julkisten ulkotilojen suunnitteluun sekä keskustan alueen katuympäristön suunnitteluun yhteistyössä rakennusviraston ja Helsingin energian kanssa Vuorikadun, Yliopistokadun ja Mikonkadun osalla. Osaston edustajia on osallistunut lisäksi mm. kaupunginjohtajan aset-tamaan Hankkeiden ohjausryhmään, Asunto-ohjelman 2004–2008 mu-kaisten selvitystehtävien työryhmiin, esteettömyystyöryhmän, kaupun-kikiertoliittymän sekä hissityöryhmän työhön. Asemakaava-arkkitehti kuuluu jäsenenä kaupunkikuvaneuvottelukuntaan ja toimii nimistötoimi-kunnan puheenjohtajana.

Kansainvälinen yhteistyö Asemakaavaosasto jatkoi aktiivista toimintaa Euroopan unionin piirissä toimivassa uuden liikkumiskulttuurin kaupunkien ACCESS-verkostossa. Osaston edustaja toimi Helsingin kaupungin edustajana verkoston halli-tuksessa. Hallitustyön painopisteenä on ollut Eurocitiesin suuri organi-


saatiomuutos, erilaiset linjavetokysymykset kuten EU:n kaupunkiympä-ristön teemastrategia, sekä kampanjat. Osaston edustaja osallistui myös EU:n Urban Design for Sustainability–työryhmään sekä EU:n Cost 11 ja Greencluster hankkeisiin, jotka sel-vittivät viheralueiden merkitystä kaupunkirakenteen kehityksessä useissa Eurooppalaisissa kaupungeissa. Rakennussuojeluasiantuntijat toimivat yhteyshenkilöinä kansainvälisten rakennussuojelun alan ICOMOS ja DOCOMOMO järjestöissä, joihin Helsingin kaupunki kuuluu yhteisöjäseneksi sekä Itämeren maisen kult-tuuriperintöryhmässä. ICOMOS ((International Council of Monuments and Sites) toimii yhdyssiteenä historiallisten rakennusten ja alueiden suojelua, tutkimusta ja restaurointia hoitavien yksityisten henkilöiden, hallintoviranomaisten ja laitosten välillä. DOCOMOMO- (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) järjestön tarkoituksena on edistää modernin rakennusperinnön kohteiden inventointia, do-kumentointia ja säilyttämistä. Itämeren maiden kulttuuriperintötyöryhmä on alueen maiden kulttuuriministeriöiden vuonna 1998 perustama ns. monitoring-ryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää, edistää ja seurata alueen kulttuuriperintöyhteistyötä.

Suoritteita Kaavoitus Vuoden aikana laadittujen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusten pinta-ala yhteensä 297 ha Niihin sisältyy uutta asemakaavoitettua aluetta yhteensä 63 ha Ehdotuksiin sisältyy kerrosalaa yhteensä 1 432 000 m2

Siitä on uutta asuntokerrosalaa yhteensä 321 000 m2

ja uutta toimitilakerrosalaa yhteensä 221 000 m2

Osayleiskaavat ja muut yleispiirteiset suunnitelmat 15 Asemakaavat 84 Muut suunnitelmat 14 Suunnittelulausunnot 353


LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO

Liikennesuunnitteluosaston tehtävänä on kehittää liikennejärjestelmää siten, että ihmisten liikkuminen ja tavaroiden kuljettaminen on turvallis-ta, taloudellista, sujuvaa ja mahdollisimman ympäristöystävällistä. Osasto seuraa kaupungin liikenneolojen kehitystä ja tekee ehdotuksia niiden parantamiseksi, osallistuu kaavojen valmisteluun liikenteen osal-ta sekä suunnittelee toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden lisäämisek-si. Osasto kerää tietoa liikenteen määristä ja ominaisuuksista sekä yl-läpitää näiden tietojen seurantaa. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muun muassa kaupungin ja valtion viranomaisten ja YTV:n kanssa. Liikennesuunnitteluosastoon kuuluu liikennejärjestelmätoimisto, projek-titoimisto, aluesuunnittelutoimisto, liikennevalotoimisto ja hallintopalve-luyksikkö.

Liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja seudullinen yhteistyö Liikennejärjestelmää kehitetään kaikki kulkumuodot huomioon ottaen siten, että tuetaan kaupunkirakenteen kehittämispyrkimyksiä ja ympä-ristöä säästävän liikkumiskulttuurin syntyä. Helsingin maankäyttö ja liikennejärjestelmä sovitetaan yhteen yleiskaa-voituksessa. Yleiskaava 2002 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.11.2003. Se sisältää merkittäviä uusia kaupunkirakenneratkaisuja, jotka perustuvat erityisesti raideverkon kehittämiseen. Tärkein liikenne-järjestelmää koskeva uusi ratkaisu yleiskaavassa onkin kantakaupun-gin raideverkkoratkaisu. Siinä on sovitettu yhteen seudullinen Pisara- rata ja toinen metrolinja Laajasalon suuntaa koskevine maankäyttörat-kaisuineen. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ) laaditaan neljän- kuuden vuoden välein. Osasto on mukana YTV:n johdolla teh-tävän PLJ:n laadinnassa yhdessä muiden kuntien, YTV:n ja valtion maankäytöstä ja liikennejärjestelmästä vastaavien viranomaisten kans-sa. Vuonna 2004 valmistuneen PLJ 2002:n jatkotyönä aloitettu ja jäljem-pänä mainittu Länsimetron ympäristövaikutusten arviointi jatkui. Seu-dun poikittaisen joukkoliikenteen visio 2030 ja kehittämissuunnitelma vuosille 2005–2010 valmistuivat.

Liikenteen seuranta ja tutkimus Liikenteen seuranta ja tutkimus antaa lähtötietoja liikenteen suunnitte-lulle.


Liikennemäärien kehitystä seurataan vuosittain pääosin koneellisesti yli 120 pisteessä, joista noin 30 on polkupyöräpisteitä. Nopeusmittauksia tehdään 14 konelaskentapisteessä. Lisäksi suunnittelukohteiden tar-peisiin tehdään liikennelaskentoja, nopeusmittauksia ja kyselyjä. Ker-tomusvuoden aikana tuotettiin vuosittainen liikennelaskentaraportti ja vuosittainen muistio pyörälaskennoista. Lisäksi kertomusvuonna tuo-tettiin muistio liikennesuoritteen kehittymisestä ja tehtiin tutkimus henki-löautojen kuormituksesta. Liikenneturvallisuuden kehitystä seurataan vuosittain. Pahimpia onnet-tomuusristeyksiä, muutoksia liikennöijä- ja ikäryhmien turvallisuudessa sekä yleistä liikenneturvallisuuden kehitystä seurataan liikenneonnet-tomuusrekisterin avulla. Rekisteriin viedään vuosittain tiedot noin 2400 poliisin tutkimasta liikenneonnettomuudesta paikkatietoineen. Kerto-musvuonna tuotettiin seurantaraportti liikenneturvallisuuden kehitykses-tä Helsingissä ja julkaistiin kartat Liikenneonnettomuudet Helsingissä vuonna 2003 ja Jalankulkijaonnettomuudet Helsingissä vuosina 1999–2003. Lisäksi tehtiin suppeampia suunnittelua palvelevia onnettomuus-selvityksiä onnettomuusrekisterin avulla. Liikennesuunnitteluosasto lähti mukaan pääosin TEKES:in ja VTT:n ra-hoittamaan kaksivuotiseen ENVIMON (Environment Monitoring Using Earth Observation) tutkimusprojektiin. Projektin yhdeksi sovellusalu-eeksi tuli näin digitaalisten ilmakuvien tietokonekäsittelyyn perustuvan liikenteen laskenta- ja analysointimenetelmän kehittäminen. Lasten ja nuorten teemavuoteen liittyen selvitettiin Helsingin ala-asteen oppilaiden koulumatkojen kulkutapajakauma.

Joukkoliikenteen suunnittelu

Metro ja rautatiet Länsimetro on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän tärkein strate-ginen kehittämishanke. Espoon ja Helsingin vuonna 2003 käynnistämä Länsimetron Ruoholahti–Matinkylä YVA -menettely jatkui. Sen yhtey-dessä selvitetään PLJ 2002-päätöksen ja aiesopimuksen mukaisesti myös metroa kevyempiä, Helsingin metron kanssa yhteensopivia rai-devaihtoehtoja. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui elokuussa, jonka yh-teydessä pidettiin useita yleisötilaisuuksia. Syksyn aikana laadittiin yleissuunnitelmat YVA-prosessissa mukana olevista vaihtoehdoista. Varsinaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen teko käynnistyi joulukuussa, kun Uudenmaan Ympäristökeskukselta oli saatu lausunto YVA-ohjelmasta.


Toisen metrolinjan suunnittelua ja siihen liittyvien järjestelmävertailuja jatkettiin Laajasalon suunnalla Kruunuvuorenrannan suunnittelun edel-lyttämässä laajuudessa. Helsingin omana työnä suunniteltiin Pisara-radan keskusta-asemaa sen varauksen sovittamiseksi ydinkeskustan kehittämissuunnitelmiin.

Raitio- ja bussiliikenne Kampin keskuksen ja sinne tulevan uuden Etelä-Espoon seutubussien ja kaukoliikenteen linja-autoaseman suunnittelu ja rakentaminen jatkui. Rakennustyöt ovat aiheuttaneet suuria muutoksia keskustan liikenne-järjestelyihin. Kampin keskustan valmistumista varten laadittiin Kampin liikennesuun-nitelma, johon kuuluu raitio- ja bussiliikenteen uudelleenjärjestelyjä se-kä uusia joukkoliikennekatuja. Suunnitelman mukaan keskustan raitio-liikenneverkkoa laajennetaan liittämällä Kamppi kantakaupungin raitio-tieverkkoon Simonkadun, Annankadun, Urho Kekkosen kadun ja Fred-rikinkadun uusien rataosien avulla. Samalla raitioliikenteen toiminta-edellytykset ydinkeskustassa paranevat.

Tie- ja katuverkon suunnittelu

Yleiset tiet Yhteistyössä Uudenmaan tiepiirin kanssa laadittiin Kehä I:n paranta-mistoimenpiteiden suunnitelmat välillä Kannelmäki Pakila sekä päivitet-tiin Hakamäentien tiesuunnitelma vuodelta 1999. Osallistuttiin Kehä I:n ja Kivikontien eritasoliittymän aluevaraussuunni-telman laadintaan. Laadittiin Lahdenväylän ja Koskelantien eritasoliittymän eteläsuuntais-ten ramppien liikennesuunnitelma. Osallistuttiin Turunväylän meluesteiden yleissuunnitelman laadintaan.

Pääkadut Laadittiin Kehä I:n ja Itäväylän välisen uuden pääkatuyhteyden alusta-va periaatesuunnitelma sekä suunniteltiin Itäväylän ja Risto Rytin tien tilapäiset liikennejärjestelyt. Laadittiin Kalasataman metroaseman ensimmäisen rakennusvaiheen liikennesuunnitelma sekä suunniteltiin Hermannin rantatien ja Sörnäis-tenkadun liittymän liikennejärjestelyt.


Teollisuuskadulle laadittiin liikennesuunnitelma välille Sturenkatu Rata-pihantie. Mechelininkadulle laadittiin suunnitelmat välille Sibeliuksenka-tu Kesäkatu sekä Hietaniemenkatu Lapinlahdentie.

Kaavoitukseen liittyvä liikennesuunnittelu Jatkettiin Keskustatunnelin liikennesuunnittelua asemakaavan laatimi-seksi. Osayleiskaavojen liikennesuunnittelua tehtiin Keski-Pasilassa, Jätkä-saaressa, Malmilla ja Kruunuvuorenrannassa. Osayleiskaavojen liiken-nesuunnittelua tehtiin Hakuninmaalla ja Roihupelto–Siilitiellä. Tärkeitä asemakaavoitukseen liittyviä suunnittelukohteita olivat Kes-kusta, Ilmalan aseman seutu, Keski-Pasila, Viikinmäki, Ruoholahti, Sörnäistenranta, Hermanninranta, Arabianranta, Alppikylä, Vuosaaren keskusta, Vuosaaren satama ja Uutela. Tärkeitä asemakaavoitukseen liittyviä suunnittelukohteita olivat Pasilan konepaja-alue, Lehtisaari, Konala, Myllypuro ja Itäkeskus.

Alueellisia suunnittelukohteita, meluselvityksiä ja liikenteen ohjausta Kampin alueelle laadittiin liikennesuunnitelma liittyen uuteen Kampin keskukseen. Liikennesuunnitelmassa esitetään eräiden katujen muut-tamista joukkoliikennekaduiksi tai kaksisuuntaisiksi kaduiksi. Suunni-telmaan sisältyy myös neljä uutta kiertoliittymää ja pyöräliikenteen pa-rannusehdotuksia. Uusi raitiotie esitetään rakennettavaksi Kampin alu-een kautta. Keskustan maanalaisen huolto- ja pysäköintitunnelin liikennesuunni-telma laadittiin asemakaavoituksen pohjaksi. Keskustassa tarkistettiin Rautatiekatujen ja Arkadiankadun liikenne-suunnitelmaa välillä Fredrikinkatu Mannerheimintie sekä tehtiin suunni-telma Mikonkadun tilapäisistä liikennejärjestelyistä Rautatientorin koh-dalla. Laadittiin meluselvityksiä Alppikylään ja Maunulan keskustaan Laadittiin Itä-Pasilan jalankulkutason ajoesteiden yleissuunnitelma. Vuosaaressa tehtiin Kallvikintien liikennejärjestelysuunnitelma välillä Itäväylä Fallpakankuja sekä Niinisaarentien liikenteen ohjaussuunni-telma. Uusia kiertoliittymiä suunniteltiin Malminkartanontien ja Ojamäentien liittymään, Konalantien ja Vanhan Hämeenkyläntien liitymään, Siilitien


ja Viikintien liittymään, Meripuistotien ja Tallbergin puistotien liittymään, Oulunkyläntien ja Käpyläntien liittymään sekä Kantelettarentien ja Kehä I:n rampin liittymään. Muita liikennesuunnitelmia tehtiin Vanhalle Hä-meenkyläntielle, Siilitielle, Laajasalontien keskiosalle, Marjaniementie-Kissankellontie–Kunnallisneuvoksentielle sekä Takalantielle. Alueellinen liikenteenohjaussuunnitelma laadittiin Punavuoreen ja Ei-raan. Vartioharjun kokoojakatujen väistämisvelvollisuusjärjestelyt tar-kistettiin. Kuorma-autojen pysäköintijärjestelyt selvitettiin Laajasalossa.

Liikenneturvallisuuden parantaminen Kesällä toimeenpannun katuverkon nopeusrajoitusten alentamisen vai-kutuksia seurattiin ennen/jälkeen - mittauksilla. Mittausten perusteella arvioidut turvallisuushyödyt osoittautuivat moninkertaiseksi verrattuna toimenpiteen kustannuksiin. Toimenpide ei lisännyt liikenteen ruuhkau-tumista eikä pakokaasupäästöjä. Otantatutkimus Oy:n osaston liikennebarometriin haastattelemien hel-sinkiläisten selvä enemmistö oli tyytyväinen nopeusrajoituspäätökseen. Yritysjohtajat suhtautuivat rajoitusten alentamiseen kriittisemmin. Helsingin katuverkon nopeusrajoitusten alentamiseksi tehtiin toteutus-suunnitelmat, joissa nopeusrajoitusta osoittavia tiemerkintöjä lisättiin huomattavasti. Ajonopeuksien hillitsemiseksi laadittiin lukuisia hidaste-suunnitelmia asukkaiden aloitteiden pohjalta. Koillisen suurpiirin pää-kaduista tehtiin liikenneturvallisuusselvitys.

Mielipidetutkimus Helsingin liikenteestä Otantatutkimus Oy teki liikennesuunnitteluosaston toimeksiannosta mielipidetutkimuksen, joka koski asukkaiden ja yritysten edustajien kä-sityksiä siitä, miten Helsingin liikenteen eri osa-alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuttu. Yli puolet asukkaista oli tyytyväisiä joukkoliikenteen toimivuuteen, ja-lankulkuoloihin, liikennejärjestelyjen selkeyteen ja pysäköintioloihin keskustan ulkopuolella. Tyytymättömyyttä herättivät eniten keskustan pysäköintimahdollisuudet ja liikennesuunnittelijoiden sekä asukkaiden välisen tiedonvaihdon ja yhteydenpidon riittävyys. Yrityskyselyn tulok-set olivat melko samansuuntaiset kuin asukkaiden vastaukset. Verrat-tuna aiempiin vastaaviin tutkimuksiin vuodesta 1996 alkaen mielipiteet liikennejärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena eivät ole merkittä-västi muuttuneet. Vaikka keskustan pysäköintimahdollisuudet herättä-vät tyytymättömyyttä, mielipiteet ovat jatkuvasti hieman parantuneet.


Kansainvälinen autoton päivä 2004 Helsingissä vietettiin Kansainvälistä autotonta päivää viidettä kertaa keskiviikkona 22.9.2004. Tapahtumaan osallistui Suomessa 13 paikka-kuntaa. Maailmalla tapahtumaa vietettiin 1 550 kaupungissa. Päivän eurooppalainen yleisteema oli tänä vuonna ”Turvalliset kadut lapsille” lisäksi keskityttiin erityisesti työmatkaliikenteen ympäristövaikutuksiin. Autottomana päivänä tuotiin esiin vaihtoehtoisia tapoja arkiliikentee-seen ja -liikkumiseen. Kampanjan tavoitteena oli saada uusia käyttäjiä kokeilemaan joukkoliikennettä, pyöräilemään tai kävelemään henkilö-auton käytön sijasta työmatkalla ja/tai työpäivän aikana tehtävillä mat-koilla sekä asiointi- ja vapaa-ajanmatkoilla. Samalla korostettiin autot-toman liikkumisen myönteisistä vaikutuksista ympäristöön ja tervey-teen. Uusia käyttäjiä houkuteltiin kokeilemaan joukkoliikennettä tarjoa-malla tavanomaista edullisempia matkalippuja. Tukitoimena oli liiken-teeltä rauhoitettu pihakatualue Esplanadeilla. Autottoman päivän liikennemäärät olivat edelliseen keskiviikkoon ver-rattuna keskustaan johtavilla kaduilla 4 % pienemmät. Keskustan py-säköintilaitosten käyttäjämäärät olivat noin 8 % pienemmät kuin edelli-senä keskiviikkona. Keskustan kadunvarsipysäköinnin tulot pihakatu-alueen reunalla olivat 18 % pienemmät. Liityntäpysäköintialueilla oli 5 % enemmän käyttäjiä. Henkilöautomatkoja korvattiin ainakin jossain määrin joukkoliikennematkoilla, mitä osoittaa myös joukkoliikenteen, ainakin metroliikenteen matkustajamäärän kasvu.

Liikennevalot ja liikennetelematiikka Helsingissä oli vuoden 2004 lopussa 442 liikennevalot, joista liiken-teenohjauskeskuksen suorassa ohjauksessa 303. Vuoden aikana ra-kennettiin 7 uudet liikennevalot ja uusittiin 18 liikennevalot. Lisäksi teh-tiin 102 liikennevalomuutosta ja tarkistettiin valojen ajoitus 430 kertaa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia toteutettiin tai uusittiin 42 risteyk-sessä. Uusi liikennevalojen keskusohjausjärjestelmä Omnivue tuli käyttöön. Se korvasi vanhan vuonna 1983 hankitun FTC-tietokoneen, jonka oh-jaukseen jäi enää kaksi risteystä. Yöajan liikennevalo-ohjausta kehitet-tiin parantamalla liikennevalojen vihreitä aaltoja ja tarkistamalla ajoituk-sia noin 50 risteyksessä. Liikenteenohjauskeskuksen huoltohenkilöstön uusi työpaja valmistui. Uusissa tiloissa on entistä paremmat mahdolli-suudet liikennevalojen ohjauskojeiden ja tiedonsiirtoverkkojen toimin-nan testaukseen ja vikatilanteiden selvittämiseen. HELMI - Helsingin joukkoliikenteen liikennevalo- ja matkustajainfor-maatiojärjestelmä laajeni bussilinjoille 14 ja 18. Raitiolinjoilla otettiin käyttöön pysäkki-ilmaisin, jonka avulla pysäkin jälkeiset liikenneva-


loetuudet saatiin toimiman aiempaa joustavammin. Jokerivaloihin vaih-dettiin liikenne- ja viestintäministeriön poikkeusluvalla vilkkuvan punai-sen valon tilalle kiinteä punainen valo. Aiheen muutokseen antoi edelli-senä vuonna tehty selvitys, joka osoitti, että osa autoilijoista ei ymmär-tänyt punaisen vilkkuvalon merkitystä. Näkövammaisten linnunlauluääniopasteet tulivat käyttöön kesällä Itä-keskuksen metroaseman ja Iiris-talon välisillä valo-ohjatuilla suojatiellä. Joulukuussa niiden tilalle asennettiin perinteiset ääniopasteet, jotka nä-kövammaisten mielestä olivat turvallisempia. Taivallahden koulun lii-kennevaloissa Mechelininkadulla otettiin käyttöön lasten pitkä vihreä.

Hallintopalvelut Liikennesuunnitteluosaston hallintotehtävät hoidettiin edelleen tiimityö-nä. Osaston hallintotiimi huolehti lautakunnan esityslistojen liikenneasi-oista, osaston päätösluetteloista ja kirjeistä, sopimuksista ja tilauksista, henkilöasioista, laskentatoimesta, koulutusasioista, katukortistosta, sih-teeritoiminnasta ja piirustusarkistosta. Tehtäviin kuului myös asiakas-palvelua ja muita toimistotehtäviä.

Hallintopalveluyksikön/hallintotiimin suoritteita Vuosi 2003 2004 Laskuja 1539 1503 Kirjeitä ja sähköposteja 779 708 Päätösluetteloiden asioita 430 432 Lomakepäätöksiä 341 347 Päätösluetteloiden otteita noin 1700 2000 Virallisia piirustuksia 100 76 Erityislupia 195 274

Kansainvälinen yhteistyö Osaston edustajat olivat mukana Pohjoismaiden tieteknillisen liiton (PTL) kaupunkien liikennettä, teiden ja katujen suunnittelua, liikenne-turvallisuutta ja liikenteen informaatiojärjestelmää käsittelevissä jaos-toissa. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiden suurten kaupunkien katu-päälliköiden, liikenneinsinöörien ja liikennetutkijoiden (Nordiska Data-gruppen) vuosittaisille yhteistyöpäiville sekä liikennevalojärjestelmien kehittämisyhteistyöhön (NEXT). PROGRESS -niminen EU-hanke, jossa osasto edusti Helsinkiä yhdes-sä YTV:n ja Tiehallinnon kanssa, päättyi keväällä. PROGRESS oli lii-kenteen hinnoittelun tutkimus- ja kehityshanke, jossa oli mukana Hel-singin lisäksi 7 muuta Euroopan kaupunkia. Helsingin seudulla selvitet-tiin hinnoittelun vaikutuksia liikennemallien avulla sekä päätöksenteki-


jöiden ja seudulla liikkujien mielipiteitä liikenteen hinnoittelusta haastat-teluin. Osaston valmistelun perusteella Helsingin kaupunki allekirjoitti Lon-toossa 7.4.2004 yhdessä 30 muun kaupungin kanssa Euroopan liiken-neturvallisuuden peruskirjan

Liikennesuunnitteluosaston suoritteita Vuosi 2004 Suuret liikennesuunnitelmat ja -tutkimukset 29 Liikennesuunnitelmat ja tutkimukset 22 Liikennesuunnittelupäällikön suunnittelupäätökset 203 Liikennevalot ja liikennetelematiikka, ylläpitokohteet 474 Liikennevalot ja liikennetelematiikka, toteutuskohteet 127 Lausunnot 36 Muut valmistellut aloitteet 708


HALLINTO-OSASTO

Hallinto-osasto huolehti kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjanpi-dosta ja kirjeenvaihdosta, virastopäällikön päätösluettelosta, asiakas-palvelusta, kirjaamisesta, perinteisestä arkistoinnista, sähköisten viras-ton päätösasiakirjojen arkistoinnista, toimistotöistä sekä verkkopäivityk-sistä. Palkanlaskenta ja henkilöstötoimeen liittyvät monet tehtävät, koulutuk-sen sihteeristötyöt, työsuojelu ja laskentatoimi sekä vahtimestaritoimin-ta hoidettiin hallinto-osastolla. Kertomusvuonna virastossa suoritettiin ilmapiirikysely, johon vastasi 200 virastolaista. Tuloksia on käsitelty johtoryhmässä, osasto- ja toi-mistokokouksissa ja sovittu jatkotoimenpiteistä. Viraston työsuojeluryhmä suoritti työturvallisuuslain 10 §:n mukaisen työn vaarojen (haitat, vaarat, kuormitustekijät) arvioinnin peruskartoi-tuksen yhteistyössä henkilöstön kanssa yhteensä 20 työpaikkakokouk-sessa. Työpaikkakokouksiin osallistui toimistojen, projektien ja työyk-sikköjen henkilöstö. Jatkotoimenpiteistä päätetään vuoden 2005 aika-na. Viraston tyhy-ryhmä on järjestänyt terveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä tietoiskuja, verenpainemittausta sekä urheilullisen virkistyspäivän Vie-rumäellä. Lisäksi tyhy-ryhmän jäsenet ovat olleet järjestämässä omien osastojensa yhteisiä tapahtumia. Hallinto-osaston tehtäviin kuului toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan koordinointi sekä kehittäminen. Myös hallinnon tietojärjes-telmien sekä sisäisen että ulkoisen tietoverkon (intranet, internet) tek-ninen kehittäminen kuuluivat hallinto-osaston keskeisiin tehtäviin. Kehittämällä näitä tehtäviä pyrki hallinto-osasto luomaan suunnittelevil-le osastoille entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä varsinaisiin avaintehtäviin.

Kehittämisyksikkö Viraston strategiaprosessia jatkettiin edellisvuosien tapaan ja toteutet-tiin osastokohtaisia tuloskortteja. Lisäksi viraston toiminnasta tehtiin it-searviointi.


Ympäristötilinpäätös Viraston sitova ympäristötavoite vuodelle 2004 oli: Joukkoliikenteenkul-jetus osuus aamuliikenteessä keskustaan on yli 71 %, mutta tavoite ei toteutunut. Muut ympäristötavoitteet: o Suunnittelun tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentami-

nen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä

o Asemakaavaa laadittaessa selvitetään aina ympäristövaikutukset

o Suunnittelussa lähtökohtana on ympäristöriskien vähentäminen

o Kaavoitus ja suunnittelu tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa

o Yleiskaavassa 2002:n ratkaisut edistävät kasvihuonekaasupäästö-jen vähentämistä ja turvaavat luonnon monimuotoisuuden säilymi-sen. Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty lukuisia vaikutusten arvioinnin erillisselvityksiä

Lisäksi o Eko-Viikki on ollut ympäristöystävällisen ja ekologisen rakentami-

sen koealueena, jonka tuloksia on käytelty hyväksi muilla Viikin osa-alueilla. Hanketta on toteutettu yhteistyössä ympäristöministe-riön kanssa

o Järjestettiin autoton päivä 22.9.2004 yhdessä muiden hallintokun-tien kanssa

o Toteutettiin rakennetun ympäristön ympäristökasvatusprojekti Torpparimäen ala-asteen kanssa.

Informaatiotekniikka Tietohallinon toiminnan peruslinjaukset on kirjattu viraston IT-strate-giaan. Keskeisin strateginen tavoite on hyödyntää tietotekniikkaa entis-tä tehokkaammin viraston toiminnassa ja palveluissa.


Vuoden 2004 merkittävimmät tehtäväkokonaisuudet olivat: - Suunnitelmatuotantojärjestelmien ylläpito ja käytön tuki - IT-osaamiskartoitusjärjestelmän kehittäminen ja käyttöön-

otto yhdessä Heke:n kanssa - Verkko-oppituntien tuottaminen ja käyttöönotto CAD-

perusteista ja kuvankäsittelystä - Helpdesk-tukipalvelupäivystyksen organisointi ja yli 3000

tukipalvelutehtävän käsittely - Kokoustilojen AV-varustelu - Työasemahankinnat 143 kpl - Tietoverkon, palvelimien, työasemien (320 kpl) ja oheislait-

teiden ylläpito - Tiedostopalvelin- ja varmistusjärjestelmän uusinta - Puhelinasioiden hoito - Liikennevalojärjestelmien kehitysprojektit - Osallistuminen uuden www-Helsinkiportaalin kehittämiseen - Paikkatietoteknologiaan perustuvan www-hankepalvelun

määrittely - Ohjelmistohankinnat ja kehitystyö:

- liikenne-ennusteisiin - tietoturvaan - kuvankäsittelyyn - julkaisujen taittoon - reaaliaikaiseen simulaatioon - liikenteenohjaukseen

Kaupunkisuunnitteluviraston tietotekniset järjestelmät edustavat kau-pungin kärkitasoa ja virasto osallistuu yhteistyökumppanina useisiin kaupunkitason tietotekniikan kehitys- ja pilottihankkeisiin.

Koulutus Koulutuksella ylläpidettiin ja lisättiin henkilöstön ammattitaitoa. Henkilö-kunta osallistui koulutustilaisuuksiin, jotka käsittelivät mm. tietotekniik-


kaa, kaupunkisuunnittelua, kuntatekniikkaa, liikennesuunnittelua, yh-dyskuntasuunnittelua, henkilöstöhallintoa, johtamista ja työhyvinvointia. Henkilökunta tutustui kaupunkien kaavoitussuunnitelmiin ja suunnitte-lukohteisiin sekä toteutettuihin rakentamisratkaisuihin sekä ulkomailla että kotimaassa. Viraston tiloissa järjestettiin laatuseminaareja, audi-tointiseminaareja, ajankäyttökoulutusta, luentoja, ensiapukurssi ja ruot-sin kielen kursseja. Ulkomaille tehtiin 138 virka- ja kulukorvausmatkaa. Matkoilla tutustuttiin uusiin suunnittelun ratkaisumalleihin ja osallistuttiin konferensseihin, seminaareihin ja kokouksiin osanottajina, esitelmien pitäjinä ja asian-tuntijoina. Viraston edustus erilaisissa EU-työryhmissä ja lähialuepro-jekteissa jatkui kuluvan vuoden aikana.

Viestintä

Päivittäisviestintä Kaupunkisuunnitteluviraston tiedotteet jaetaan sähköisesti; sähköpos-titse ja Internetsivujen kautta. Tiedotusvälineille lähetettiin yhteensä 106 sähköistä uutiskirjettä (86 kpl vuonna 2003). Niistä 75 tiedotti kau-punkisuunnittelulautakunnan kokouksista ja 31 muista viraston asioista kuten liikennejärjestelyistä, arkkitehtuurikilpailujen tulosten julkaisemi-sesta, asukastilaisuuksista ja seminaareista. Kaikki tiedotteet läpäisivät julkaisukynnyksen useissakin medioissa. Tiedotteiden jakelujärjestel-mään kuului lähes 500 kontaktia ja sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin tie-dotusvälineiden lisäksi kaupunginosayhdistyksille, kaupungin tiedottajil-le sekä muille yhteistyötahoille. Lehtien mielipidepalstoilla julkaistuihin kirjoituksiin lähetettiin 16 vastausta. Tiedottajien määrä väheni vuoden aikana viidestä kahteen.

Tiedotus- ja muut tilaisuudet Viraston viestintä järjesti tai oli mukana järjestämässä 14 tiedotus-, jul-kistamis- ja keskustelutilaisuutta. Viestintä osallistui myös noin 40 vie-railun ja kolmen seminaarin järjestelyihin.

Verkkoviestintä Kaikista lautakuntatiedotteista tehtiin viraston etusivuille suomeksi ja ruotsiksi lyhyet tekstit kuvineen ja linkkeineen kokousten esityslistoille. Lautakunnan kokousten päätöksistä kertova tiedote julkaistiin netissä heti kokouksen päätyttyä. Myös muista tiedotteista julkaistiin tietoa etu-sivuilla asiaan liittyvän kuvan kanssa. Osallistuttiin Helsingin uuden portaalin konseptin ja sivuston suunnitteluun yhteistyössä kaupungin-kanslian ja muiden pilottivirastojen kanssa. Tavoitteena on mm. valmis-tautuminen sähköiseen asiointiin ja monikanavajulkaisemiseen. Sivus-


ton loogista rakennetta kehitettiin. Työ jatkui sivustojen rakentamisella. Kävijämäärät viraston nettisivuilla ovat tasaisesti kasvaneet.

www.hel.fi/ksv kävijämäärät vuonna 2004

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

Kävijät kpl 26 485 27 231 33 206 30 692 28 707 27 947 15 609 32 197 32 441 27 282 36 081 36 748

tammi.04 helmi.04 maalis.04 huhti.04 touko.04 kesä.04 heinä.04 elo.04 syys.04 loka.04 marras.04 joulu.04

Sisäinen viestintä ja Planet- intranet Viraston sisäisen viestinnän välineenä toimi pääasiassa Planet-Intranet. Planetin etusivulla kerrottiin viraston ja sidosryhmien ajankoh-taisista asioista ja se on korvannut entisen henkilöstölehden. Planetin pääotsikoitten takaa löytyy iso osa viraston tietoaineistoa ja se on va-kiinnuttanut asemansa keskeisenä työvälineenä ajankohtaisviestinnän lisänä.

Julkaisutoiminta

Julkaisut Kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi kertomusvuonna yhteensä 54 eri painotuotetta. Kirjoja julkaistiin 38. Osasta kirjoista julkaistiin myös rin-nakkaiset sähköiset versiot (pdf-tiedostot). Esitteitä julkaistiin 7, esitteiden kieliversiot mukaan lukien 11 kappalet-ta. Julisteita julkaistiin 3. Liikenneonnettomuuskarttoja julkaistiin 2. Li-säksi uusintapainoksia tai uudistettuja painoksia tilattiin kertomusvuon-na 20 kirjasta ja kolmesta esitteestä.


Vuosittain julkaistava Helsingin kaavoituskatsaus 2004 ilmestyi 11.3. ja se jaettiin postin päiväjakeluna Helsingissä kaikille kotitalouksille, yhtei-söille ja yrityksille 17.–23.3.2004. Katsauksen painosmäärä oli 340 000 kappaletta. Katsauksesta valmistettiin myös verkkojulkaisu, joka jul-kaistiin viraston nettisivuilla.

Ilmoitukset Rekrytointi-ilmoituksia julkaistiin lehdissä 26 kappaletta, 10 avoinna olevasta toimesta tai virasta. Ilmoituksista 14 kappaletta oli ryhmäilmoi-tuksia (samassa ilmoituksessa kolme tai neljä avointa työpaikkaa). Rekrytointi-ilmoitukset julkaistiin myös kaupungin rekrytointiportaalissa. Kuulutus- ja asukastilaisuusilmoituksia julkaistiin lehdissä 127 kappalet-ta, 69 eri hankkeesta tai tilaisuudesta. Lehti-ilmoittelussa käytettiin Hel-singin kaupungin viittä virallista lehteä sekä 14 paikallis- tai ilmaisjake-lulehteä ja kolmea ammattilehteä.

Visuaalinen ilme Kaupunkisuunnitteluvirastossa otettiin käyttöön kertomusvuonna viras-ton uusi visuaalinen ilme, joka suunniteltiin viraston sisäisenä työnä.

Julkaisutyön kehittäminen ja resurssit Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisutuotannosta laadittiin vuosisuunni-telma. Viraston johtoryhmän nimeämä julkaisutyöryhmä työsti esityksen viraston julkaisutoiminnan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi. Esityksen pohjalta johtoryhmä päätti, että julkaisutuotannon koordinointi, tilausten kilpailutus, painotilaukset ja painotöihin liittyvät alihankintatilaukset hoi-detaan keskitetysti viestinnässä, vastuuhenkilönä graafinen suunnitteli-ja. Lisäksi johtoryhmä päätti, että julkaisutuotannon resursseja paran-netaan julkaisutuotannon osittaisella hajauttamisella osastoille. Tätä varten päätettiin perustaa eri osastoilta koostuva 4–6 työntekijän paino-työverkosto. Verkoston työntekijät toteuttavat ja suunnittelevat paino-tuotteita oman työnsä ohessa. Verkoston työntekijöiden vuosittainen työpanos julkaisutuotantoon on 6–8 työviikkoa. Painotyöverkoston ko-koaminen, toiminta ja koulutus aloitettiin kesäkuussa 2004 ja sitä jatket-tiin syksyllä 2004. Viestinnän uudelleen organisoinnin yhteydessä vi-rastopäällikkö päätti 28.10., että viestinnän julkaisutuotannon resurs-seihin varataan kaksi täyttä työaikaa tekevää vakanssia, graafinen suunnittelija ja graafinen avustaja.

Julkaisutarpeet-tietokanta Vuoden 2005 julkaisusuunnitelman tietojen keräämiseksi syksyllä 2004 suunniteltiin ja toteutettiin Julkaisutarpeet-tietokanta ja -selainlomake.


YLEISTÄ TOIMINNASTA

Viraston talous Kaupunkisuunnitteluvirastolla oli vuoden 2004 talousarviossa varattu käyttömenoihin 18 427 000 euroa. Määrärahoja käytettiin vuonna 2004 yhteensä 18 395 275 euroa eli 96,9 % kokonaiskäyttömenoista. Virastolle oli varattu vuoden 2004 talousarviossa määrärahaa irtaimen omaisuuden perushankintaan ylitysoikeuksineen 788 000 euroa, josta käytettiin 620 273 euroa eli 78,7 % käytettävissä olevista määrärahois-ta. Viraston toimintatuotot vuonna 2004 olivat 414 680 euroa. Talousarvi-ossa vuoden 2004 tuotoiksi oli arvioitu 292 000 euroa.

Henkilökunta Kaupunkisuunnitteluvirastolla oli 31.12.2004 yhteensä 280 vakanssia, joista oli täyttämättä 5 vakanssia (hallinto-osastolla 2 vakanssia, yleis-suunnitteluosastolla 2 vakanssia ja asemakaavaosastolla 1 vakanssi). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden 2004 lopussa 18 henkilöä ja eläkkeelle jäi vuoden 2004 aikana 9 työntekijää.


Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2004, toteutuminen o Laaditaan Jätkäsaaren ja Keski-Pasilan osayleiskaavaehdotukset.

Toteutuminen: Tavoite toteutui eli sekä Jätkäsaaren että Keski-Pasilan osayleis-kaavaehdotukset esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuo-den 2004 aikana.

o Laaditaan asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentamisen mah-

dollistamiseksi asemakaavaehdotuksia kustannustietoisesti ja laa-dusta tinkimättä. Toteutuminen: Asuntotuotantokaavoja toteutui 321 000 k-m2. Laatukysymykset arvioidaan kaupunkisuunnitteluviraston kollegi-ossa, mittarina tärkeiden kaavahankkeiden kollegiokäsittely. Kus-tannusten osalta asiantuntijana on yleissuunnitteluosaston teknis-taloudellinen toimisto ja tarvittaessa muut hallintokunnat (erityisesti HKR). Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset sisältyvät kaavan to-teuttamisen ympäristövaikutusten arviointiin.

o Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopolitiikan to-

teuttaminen laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkiraken-teellisesti tarkoituksenmukaisille paikoille. Toteutuminen: Toimitilakaavoja toteutui 221 000 k-m2. Toimitilakaavojen määrä riippuu yritysten ja maanomistajien hank-keista, niitä ei kaavoiteta 'varastoon' (toteutumattomia kaavoja on runsaasti). Kaupunkirakenteelliset vaikutukset sisältyvät kaavan toteuttamisen ympäristövaikutusten arviointiin.

o Joukkoliikenteen osuus aamuliikenteessä keskustaan syksyllä

2004 on > 71 %. Toteutuminen: 70 % Käsityksemme on, että osuuden lasku ja tavoitteen > 71 % saavut-tamattomuus johtui joukkoliikennetalouden tiukentumisesta ja sii-hen liittyneistä joukkoliikenteen tarjonnan vähentämisestä sekä li-punhintojen korottamisesta. Joukkoliikenteen käyttöä edistävät toimenpiteet eivät riittäneet edellä mainittujen vastatoimenpiteiden vaikutusten eliminoimiseen.


o Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonais-määrän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa. Toteutuminen: Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden yhteis-määrä vuonna 2004 ja sen perusteella laskettava kehitystrendi selviää vasta kevään kuluessa. Poliisin ennakkotietojen valossa näyttäisi siltä, että yhteismäärä vuonna 2004 on ollut vuoden 2003 luokkaa, ehkä vähän pienempi. Näin ollen kehitystrendi -2% näyttäisi toteutuvan, mutta varmistus tulee kevään 2005 aikana.


Suoritetiedot TILINPÄÄTÖS 2004

Talousarvio

2004 Toteutunut 2004

Tunnusluvut

Osayleiskaavat, kpl 6 6Muut yleispiirteiset suunnitelmat, kpl 6 9Asemakaavat, kpl 85 84Muut suunnitelmat, kpl 12 14Suunnittelulausunnot, kpl 250 353Selvitykset, kpl 8 12

Teknistaloudelliset ja ympäristö- tekniset konsulttityöt, kpl 55 47Asemakaavaan tulevat suunnitelmat, kpl 90 74

Osayleiskaavan teknistaloudelliset ja ympäristötekniset suunnitelmat, kpl 6 5

Yleissuunnitteluosaston julkaisut, kpl 6 9Seminaarit, kpl 2 5Asukastilaisuudet ja esittelyt asukkail-le, kpl 20 23Tietopalvelu (kartta, luettelo, tauluk-ko), kpl 30 30Lausunnot, kpl 30 36

Suuret liikennesuunnitelmat ja tutkimukset, kpl 40 29

Liikennesuunnitelmat, kpl 35 22

Liikennesuunnittelupäällikön suunnittelupäätökset, kpl 200 203

Liikennevalot ja -telematiikka, ylläpitokohteet , kpl 470 474

Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan 71 70

Tuottavuus (2001=100) TA 2004 2004 Koko virasto 105 104


Tulosbudjetin seuranta 1.1.–31.12.2004

Tulos- Toteutunut Tot. -% Jäännös-/ KOKO VIRASTO budjetti TA:sta ylitys+

(TA) 31.12.2004 1000 euroa 1000 euroa TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 39 41 105,1 % 2 Maksutuotot 246 299 121,5 % 53 Tuet ja avustukset 4 3 75,0 % -1 Vuokratuotot 2 4 200,0 % 2 Muut tuotot 1 68 67YHTEENSÄ 292 415 142,1 % 123TOIMINTAKULUT

Palkat 9 594 9 615 100,2 % 21 Muut henkilöstökulut 3 199 3 225 100,8 % 26 Palvelujen ostot 3 074 2 584 84,1 % -490

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 631 617 97,8 % -14

Avustukset 11 11 100,0 % 0 Vuokrakulut 2 433 2 305 94,7 % -128 Muut kulut 40 38 95,0 % -2

YHTEENSÄ 18 982 18 395 96,9 % -587TOIMINTAKATE -18 690 -17 980 96,2 % -710POISTOT 515 508 98,6 % -7TULOS -19 205 -18 488 96,3 % -717 IRTAIMEN OMAISUUDEN PE-RUSHANKINTA: Atk-laitteet 300 299 99,7 % -1 Autot 38 37 97,4 % -1 Muu kalusto 450 284 63,1 % -166 Yhteensä 788 620 78,7 % -168KHN MYÖN-TÄMÄT RA-HAT: Alueiden käytt.ottoselv. 460 258 56,1 % -202


Tilanne 31.12.2004 kaupunkisuunnittelulautakunnan ja -viraston diaarista vuosina 1995–2004

Vuosi Käsiteltävinä olleet asiat Käsitellyt asiat Käsittelemättömät asiat

1995 4 532 2 998 66,2 1 534 33,8

1996 4 845 3 418 70,5 1 427 29,5

1997 4 750 3 288 69,2 1 462 30,8

1998 5 554 3 857 69,4 1 697 30,6

1999 5 637 3 971 70,4 1 666 29,6

2000 6 124 3 633 59,3 2 491 40,7

2001 6 643 4 516 68,0 2 127 32,0

2002 6 745 4 232 62,7 2 513 37,3

2003 6 504 5 259 80,9 1 245 19,1

2004 6 002 4 545 75,7 1 457 24,3

Uusia asioita v. 2004 2000 2001 2002 2003 2004 uusia asioita

4 458

4 152

x) 4 618

3 991

4 757

joista käsitelty

3 131

3 298

3 252

3 028

3 539

Vuoden 2004 uusien asioiden jakautuminen osastoittain Uudet Päätetyt Rästit Virastopäällikkö ja hallinto-osasto

1 066

771

295

Asemakaavaosasto ja nimistötoimikunta

2 112

1 332

780

Yleissuunnitteluosasto

184

159

25

Liikennesuunnitteluosasto

1 395

1 277

118

x) Asioitten määrää nostaa Töölönlahden asemakaavasta, Yleiskaavaluonnos 2002:ta ja Yleiskaavaehdotus 2002:ta sekä Pa-jamäen maankäyttösuunnitelmasta lähetetyt mielipiteet.


Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja ISSN 0787-9024

2004:1 Kadunvarsiliiketilat Kalasatamassa. 2004:2 Kalasataman osayleiskaavan suunnitteluohjelma. 2004:3 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille

2004–2006, osa I: Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät 2004:4 Lähiöprojektin toimintakertomus vuodelta 2003 2004:5 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2003 2004:6 Roihuvuori, alueen arvot ja ominaispiirteet, rakennustapaohje 2004:7 Kuninkaantammen osayleiskaavan suunnitteluohjelma 2004:8 Matosaaren puutarhahistoriallinen selvitys ja alueen kehittämistavoit-

teet 2004:9 Eko-Viikki, tonttiekologiaselvitys 2004:10 Eko-Viikki, seurantatutkimuksen loppuraportti 2004:11 Helsinki Eastern Harbour Sörnäistenranta and Hermanninranta, Invited

architectural ideas competition 22.10.2004–8.4.2005, Competition brief 2004:12 Opintiellä – Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880–1980 2004:13 Keski-Pasila, Osayleiskaava; osayleiskaavaehdotuksen selostus 2004:14 Keski-Pasila, Osayleiskaava; vaikutusselvitykset 2004:15 Viikin Latokartanon tilan historia 2004:16 Kaupunkirakentamisen sosiaalisia lähtökohtia Kruunuvuorenrannassa 2004:17 Liikenneonnettomuudet Helsingissä vuonna 2003 2004:18 Jätkäsaari osayleiskaavaehdotuksen selostus


Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä ISSN 1235-4104

2004:1 Myllynpuron laaksoalueen yleissuunnitelma 2004:2 Ruskeasuo – rakennetun ympäristön arvot ja ominaispiirteet 2004:3 Roihuvuoren ostoskeskus ja ympäristön kehittäminen 2004:4 Lapinlahden sairaalan puistoalue, suojelutavoitteet ja jatkosuunnittelun

ohjeistus 2004:5 Etelä-Hermanni; Asuinkortteleiden ja julkisten alueiden lähiympäristön

suunnitteluohje 2004:6 Viikki, paikalliskeskus: rakentamistapaohjeet ja julkisten ulkotilojen

yleisohjeet 2004:7 Kallahdenniemi, osa I: Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja vir-

kistysalueiden yleissuunnitelma 2004:8 Kallahdenniemi, osa 2: Rakennetun ympäristön arvot

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä L ISSN 0787-9067

2004:1 Itäväylän seuturaitin parantaminen – pyöräilyn pääväylän kehittäminen

pienillä toimenpiteillä

Kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä ISSN 1458-9664

2004:1 Selvitys venealan vähittäiskaupan sijoittamisesta Helsinkiin 2004:2 Äänimaisemaselvitys 2004:3 Täydennysrakentaminen kaupungin ja asuinympäristön kehittämisessä 2004:4 Kaupunkituottavuus; Lontoon, Tukholman ja Helsingin vertailu 2004:5 Avaruus Helsinkiin? Selvitys avaruustoiminnasta ja sen mahdollisuuk-

sista Helsingille 2004:6 Maanalaisen rakentamisen yleissuunnittelu kaavoitusta varten


2004:7 Helsingin esikaupunkien rakentamisen vuosikymmenet ja täydennysra-

kentaminen 2004:8 Helsingin maanalaisten toimintojen osayleiskaava, suunnitteluohjelma 2004:9 Osaamisen kehityskuva teemoja maankäytön ja liikenteen suunnitte-

luun 2004:10 Yritysalueet kauppapalvelujen täydentäjänä

Kaupunkisuunnitteluviraston hallinto-osaston selvityksiä ISSN 0787-9032

2004:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille

2004–2006, osa II: tehtäväluettelo

Helsinki suunnittelee (esitesarja) ISSN 0787-9075

2004:1 Viikki, Tiedepuiston ja Latokartanon opas 2004:2 Myllypuro – kasvava kaupunginosa metron äärellä

kaupunkisuunnitteluvirasto - hel.fi · pdf filevisuaalinen ilme ... heena kaupunkisuunnittelu...

Documents