kava vuosikertomus 2012

KANSALLINEN

AUDIOVISUAALINEN

ARKISTO

NATIONELLA

AUDIOVISUELLA

ARKIVET

NATIONAL

AUDIOVISUAL

ARCHIVE

www.kava.fi

VUOSIKERTOMUS2012

SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKERTOMUS 2012 • TOIMITUS: Outi Heiskanen TAITTO: Samppa Ranta • KUVAT: Markku Marttila, Kai Vase • KANSIKUVA: Kai Vase • Yhteys tiedot: Kansallinen audio visuaalinen arkisto POSTI-OSOITE: PL 16, 00501 Helsinki • KÄYNTIOSOITE: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. krs • PUH. 09 6154 00 (vaihde) • FAX 09 6154 0242 • E-MAIL: [email protected] • www.kava.fi

Vuosikertomuksen mustavalkoiset still-kuvat ovat peräisin Kai Vasen suunnittelemasta ja toteuttamasta Kohtalokas katse. Kokoelma suo-malaisen mykkäkauden elokuvanäyttelijöitä -valokuvanäyttelystä.

4 | MURROSTEN VUOSI

8 | KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ 8 Kotimainen elokuvakokoelma

9 Digitaaliset palvelut

10 Ulkomainen elokuvakokoelma

14 Videokokoelmat

15 Valokuva- ja oheisaineistokokoelmat

15 Luettelointi

16 Elonet

18 | RADIO- JA TELEVISIOARKISTOINTI 19 Käyttöliittymän kehitystyö ja luettelointi

22 | ELÄVÄN KUVAN MUSEO

24 | AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN

EDISTÄMINEN JA VIESTINTÄ 26 Orionin teemat 2012

26 Kulttuurivaihto ja yhteistyö

27 Näyttelytoiminta

30 Viestintä

30 Kirjasto

29 | KAVAN JOHTOKUNTA KAUDELLA 2011–2014

32 | KAVAN TOIMINNAN MENOT JA TULOT VUONNA 2011

34 | KANSALLISEN AUDIOVISUAALISEN ARKISTON

TULOSALUEIDEN KOKONAISKUSTANNUKSET 2010–2012

38 | 2012, ETT ÅR AV OMVÄLVNINGAR

41 | 2012 – A YEAR OF CHANGES

Alli Riks elokuvassa Mustalaishurmaaja (1929)

KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 20124 KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012 5

Murrosten vuosi 2012

Euroopan talouskriisi ja kotimaisen talou-den kestävyysongelmat heijastuvat vääjäämättä valtion laitoksiin. Mitään nurkkaa ei jätetä kat-somatta, kun joudutaan sopeutumaan vähene-

viin määrärahoihin ja henkilöresursseihin. Valtiovarainmi-nisteriön johtama vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma VATU koskettaa kaikkia hallinnonaloja. Opetus- ja kult-tuuriministeriön osalta lähes kaikki kulttuuripuolen alais-virastot ovat murroksen kourissa: lakkautetaan, yhdiste-tään, säätiöidään. Virastojen sisällä muutos ulottuu jopa pienimpiin toimintoihin – etsitään kehittämisen koh-teita, jolloin toiminto voidaan rationalisoida, ulkoistaa tai jopa lakkauttaa. Tämä kaikki kohdistuu myös Kansalli-seen audiovisuaaliseen arkistoon, jota koskeva lainsäädäntö uudistettiin viimeksi vuoden 2008 alussa. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasva-tus- ja kuvaohjelmakeskuksen yhdistämisvalmistelut aloi-tettiin virallisesti vuoden 2012 maaliskuussa, ja laitokset yhdistetään vuoden 2014 alusta. Pian eduskuntakäsitte-lyyn menevän uuden lakiesityksen johdannossa perustel-

laan fuusiota: »tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministe-riön hallinnonalan ja virastokentän tiivistäminen». MEKU on hallinnonalan pienin virasto ja siksi myös »varsin haa-voittuvainen». Nämä ovat yhdistymisen perussyyt, vaikka ydintehtäviltään virastot ovat erilaisia: KAVA on muisti- ja kulttuuriorganisaatio, MEKU on lastensuojeluperustalla toimiva kasvatus- ja valvontaviranomainen. Yhdistämiseen liittyvä suunnittelutyö vei huomattavan osan johdon ja hallinnon ajasta. Yhteistyö henkilöstöjär-jestöjen kanssa oli saumatonta ja henkilöstöä informoitiin prosessin kulusta. KAVAn yleinen toiminnallinen painopiste on digi-tointi, digitaalisuus ja niiden seurauksena palvelun/accessin muutokset. Elokuva-arkistoinnin tulosalueella digitaali-suus läpäisi kaikki toiminnot. Kotimaisen elokuvakokoel-man puolella siirtyminen oli nopeaa ja lähes täydellistä: vanhojen elokuvien uudet kopiot ovat digitaalisia, asiakas-palvelu oli lähes yksinomaan digitaalista, filmikonservaat-torit omaksuivat uusia työtapoja. Digitaalisten palveluiden yksikön toimintaketjun hiominen tehosti tuottavuutta.

Ellen Sylvin ja Paavo Costiander elokuvassa Nuori luotsi (1927)


valmistui, Tuusulan nitraattivaraston kohentaminen saa-tiin päätökseen ja Pasilan pitkäksi venynyt muutosoperaa-tio päättyi. Kokonaisuudessaan varastojen yhtäaikainen parannustyö aiheutti kokoelmien valtavan siirtourakan väliaikaistiloihin, mikä ajoittain hidasti tai viivästi merkit-tävästi asiakkaiden palvelua. Radio- ja tv-arkistoinnin tulosalueella painopisteeksi oli asetettu kulttuurityön aloittaminen ja yleisösuhteeseen panostaminen. Tässä päästiin hyvään alkuun radio- ja tv-historiaa esittelevien avoimien yleisötilaisuuksien kautta. Lähinnä oppilaitoksien vierailuryhmiä kävi noin joka toi-nen viikko. AV-kulttuurin edistämisen ja viestinnän tulos alueella World Design Capital -hanke näkyi sekä esitystoimin-nassa että museoyhteistyössä. Helsingin kaupunginmu-seon kanssa toteutettu Minna Santakarin »Enemmän Funkista, Reino!»-näyttely saavutti museon tähänastisen kävijäennätyksen, yli 50 000. Orionin katsojamäärät pysyi-vät kutakuinkin tasoissa edeltävän vuoden lukujen kanssa, alueellisissa sarjoissa koettiin selvää nousua myös sikäli että Hämeenlinnassa aloitettiin yhdeksäntenä paikkakuntana

aluesarjaesitykset. Elokuvakasvatuksessa yhteistyössä usei-den tahojen kanssa toteutetut erikoisnäytännöt ja työpajat olivat erittäin suosittuja. Kiitän lukuisia yhteistyötahoja, joiden ansiosta kokoel mat jälleen kasvoivat kaikilla sektoreilla, samoin kiitän kulttuuritoimintaamme monin tavoin vaikuttaneita aktiiveja, ja edelleen lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme hyvästä vuodesta!

Matti Lukkarila Johtaja

Ulkomaisen elokuvakokoelman hoidossa muutos oli dramaattinen: maahan ei tuoda enää juuri lainkaan uusia ulkomaisia elokuvia filmillä, ja vielä odotettavat ulkomai-set filmitalletukset ovat vanhojen varastojen tyhjennystä. Myöskään uusia ulkomaisia digielokuvia ei talleteta käy-tännössä lainkaan. Suomessa esitetyt ulkomaisetkin eloku-vat ovat tekstityksineen tai jälkiäänityksineen osa elokuva-kulttuuriamme. Niiden arkistoiminen KAVAan edellyttäisi kuitenkin lakimuutoksia. Ulkomaisen filmikokoelman käyttö oli edelleen vil-kasta ja arvokkaan kokoelman hoito ja kunnossapito oli ja on merkityksellistä erityisesti KAVAn oman esitystoimin-nan sekä vakiintuneiden festivaalitoimijoiden kannalta. Valokuvakokoelmien ja oheisaineistojen hoidossa digi-tointi näkyy suurina lukuina – kotimaisia valokuvia, nega-tiiveja ja diapositiiveja digitoitiin yli 21 000 kpl, jota on pidettävä merkittävänä saavutuksena. Kokoelmien hoidossa ja pitkäaikaistallettamisen edel-lytyksien luomisessa merkittävää oli KAVAn kaikkiin varas-toihin kohdistunut kunnostustyö: Otaniemi I:n laajamit-tainen peruskorjaus ja muuttaminen pakkasvarastoksi

Anielka Elter elokuvassa Kajastus (1930)


Kokoelma- ja arkistotyö

K Yhdessä digitaalisten palveluiden yksikön kanssa kokoelma yksikkö julkaisi kaksi dokumenttifilmejä sisältä-vää dvd-kompilaatiota Autoillen ja Ståhlbergista Kekkoseen. Pitkien elokuvien julkaiseminen siirtyi seuraavan vuoden alkuun, mutta niiden valmistelu työllisti yksikköä varsin-kin loppuvuodesta. Filmivarastot remontoitiin vuoden 2012 aikana. Suurin muutos tehtiin Otaniemen maanalaisissa varastoissa, minne rakennettiin pakkasvarastot elokuvien originaalimateriaa-leille. Nitraattivarastoon Tuusulaan vaihdettiin uudet hyllyt ja hyllyjen päälle rakennettiin suojakatokset. Filmien siir-toihin osallistui kiitettävässä määrin huolintapuolen henki-lökunta.

Digitaaliset palvelutVuosi 2012 oli ensimmäinen kokonainen vuosi digitaalis-ten palveluiden yksikölle. Vuoden loppuun mennessä oli arkistointia varten yksikön tuottamana digitoitu 87 nimi-kettä, joista 20 on pitkää elokuvaa. 48 nimikkeestä on digi-

taalinen esityskopio, joista kymmenen on pitkiä elokuvia. Lisäksi 60 nimikkeestä on HD-tasoinen käyttökopio. Suo-ratoistettavat SD-tasoiset mpeg4-videot on vuoden lop-puun mennessä tehtynä 2 611 materiaalista, jotka koskevat 2 466 elokuvaa, joista 83 on pitkiä elokuvia. Ääniteknikon viran täyttämisen myötä digitaalis-ten palveluiden yksikkö kasvoi täyteen miehitykseensä. Keväällä yksikkö kävi Hollannissa tutustumassa paikallis-ten arkistojen Beeld en Geluidin ja Eye Instituten digiyk-siköiden toimintaan. KAVAsta osallistuttiin ensimmäistä kertaa myös Hollannissa järjestettäville IBC-messuille. IBC on Euroopan suurin media-alan näyttely, joka jär-jestetään vuosittain Amsterdamissa. Digitaalisten palvelui-den yksikkö myös isännöi useita vierailijaryhmiä vuoden aikana. Vierailijoita kävi mm. YLEstä, Digiwikistä, sekä KAVAssa järjestetyn BAAC-konferenssin yhteydessä.

avan päätehtävä kotimaisen audiovi-suaalisen kulttuuriperinnön pelastaminen ja säilyttäminen jälkipolville. Kokoelma- ja arkistotyössä huolehditaan siitä, että arkis-

toon talletettu kotimainen ja ulkomainen elokuva ja muu av-aineisto oheismateriaaleineen säilyvät asianmukaisesti järjestettyinä ja luetteloituina.

Kotimainen elokuvakokoelma Vuoden 2012 keskeisin teema kotimaiselle elokuvakokoel-malle oli digitaalisuus. Elokuva-ala oli siirtynyt lähes täy-sin digitaaliseen maailmaan, mikä aiheutti paljon muutok-sia yksikön toiminnassa. Vaikka toimintaa varjostivat useat tekniset ongelmat, niin yhteistyö uuden digitaalisten pal-veluiden yksikön kanssa sujui hyvin. Filmikonservaatto-rien osalta vuosi oli suurelta osin uusien työtapojen omak-sumista. Esivalmisteluihin pystyttiin ottamaan enemmän elokuvia kuin mikä varsinaisen digitoinnin kohdalla oli mahdollista.

Vanhojen elokuvien uudet digitaaliset esityskopiot val-mistettiin lähes yksinomaan talon sisäisinä töinä. Merkittä-vimpinä nimikkeinä olivat Valentin Vaalan ja Teuvo Tulion mykkäelokuvat Mustalaishurmaaja ja Laveata tietä, joista molemmista valmistettiin alkuperäisten värimallien mukai-set kopiot musiikkiääniraidoilla. Filmipelastaminen tehtiin myös 2K- tai 4K-skannauksina talon sisäisinä töinä. Filmitalletuksia tuli normaalia enemmän vuoden aikana. Laboratoriotoiminnan loppuminen toi arkistoon runsaasti elokuvien alkuperäismateriaaleja. Myös Yleis radion elokuva-teatterielokuvien siirto arkistoon kasvatti kokoelmia. Vanhaa nitraattipohjaista filmiäkin löytyi yksityishenkilöiltä, mutta valitettavasti aivan liian huonossa kunnossa edes kunnollista tunnistamista varten. Vuoden aikana vastaanotettiin myös ensimmäiset digitaaliset talletukset. Asiakaspalvelu oli lähes sataprosenttisesti digitaalista. Palvelimien kautta toimitettu materiaali oli entistä useam-min oman yksikön siirtämää. Asiakaskunta ei poikennut aiemmista vuosista. Filmikopioita lainattiin entistä vuosia enemmän koti- ja ulkomaisiin esityksiin.


Ulkomainen elokuvakokoelmaUlkomainen filmiyksikkö vastaanotti vuoden aikana 37 talletusta. Talletukset sisälsivät 197 ulkomaista pitkää elo-kuvakopiota, viisi lyhytfilmikopiota ja 44 DTS-äänital-lennetta. Talletuksien sisältämät trailerit siirtyivät kerralla luetteloitaviksi vuonna 2013. Pitkien elokuvakopioitten merkittävät tallettajat olivat FS Film Oy (7 talletusta, 64 kopiota), Nordisk Film Theat-rical Distribution Oy (4 talletusta, 32 kopiota), Finnkino Oy (4 talletusta, 31 kopiota) Walt Disney Studios Motion Pictures Finland (3 talletusta, 21 kopiota), Future Film Oy (4 talletusta, 20 kopiota), Metropol Cinema (1 talletus, 14 kopiota), Scanbox Entertainment Finland Oy (2 talle-tusta, 13 kopiota), KinoScreen Illusion Ltd. Oy (1 talletus, 1 kopio) ja Atlantic Film Oy (1 talletus, 1 kopio). Digitaaliseen esittämiseen siirryttäessä ovat keskeiset maahantuojat luopuneet ulkomaisten elokuvien tallettami-sesta: studioiden tarve kryptata tuotantonsa ja hallinnoida elokuviaan estää niiden tallettamisen KAVAan. Analogisten kopioiden maahantuonnin katkeaminen kävi lopulta kuin leikaten: vuoden alussa elokuvien tuonti analogisena vaih-

toehtona väheni siten, että viimeinen talletettu kopio maa-hantuotiin maaliskuussa. Vuoden loppuun mennessä levit-täjät luopuivat filmikopioitten vuokraamisesta käytännössä kokonaan. Luopumista vauhditti Finnkinon varaston sul-keutuminen vuodenvaihteessa: tällöin firmat sijoittivat fil-mejään arkistoon vauhdilla, jota ei voi enää luonnehtia sys-temaattiseksi tallettamiseksi. Jatkossa analogiset talletukset tulevat olemaan lähinnä firmoille kirjattavia lopputalletuk-sia. Valkokangasprojisointeihin satsattu ulkomaisen filmi-yksikön palveluvolyymi oli 543 kopiolla jälleen moninker-tainen verrattuna kotimaisten elokuvaesitysten tilauskan-taan. Yksikkö vastasi ulkomaisilla filmikopioilla hoidetuista elokuvaesityksistä, kärjessä Orion (309 kopiota) ja KAVAn omat aluesarjat (144 kopiota). Omien esitystemme yhteensä 453 kopiosta oli 39 kpl lyhytfilmejä. Ulkomailla FIAF-arkistojen piirissä tapahtuneet esi-tykset (18 kopiota) hoidettiin ilmaispalveluna. Viralli-siksi yhteistyökumppaneiksi laskettavista tahoista suurin oli Sodankylän Midnight Sun Film Festival, jota palvel-tiin maksullisesti kahdellatoista kopiolla. Muiden virallis-

Sven Hildén ja Maire Teide (Suvinen satu, 1925)

Arkistopalvelut

Arkistopalvelut jakautuvat ja verkottuvat KAVAn eri yksiköiden välille. Maksuttomia ovat esim. talletta-japalvelut ja kulttuurivaihtoon liittyvät palvelut, jos ne aiheuttavat vain vähäisiä kustannuksia. Maksul-lista palvelutoimintaa säätelevät valtion maksuperus-telaki vuodelta 1992 (150/92) ja opetusministeriön vuonna 2008 maksullisista suoritteista antama ase-tus (1056/2008). Palvelutoiminta, johon kuuluvat mm. digitointityöt, kuvapalvelu ja oheisaineistolai-nat, tapahtuu tekijänoikeus- ja arkistonhoitoseikko-jen antamissa rajoissa.

Otaniemen varasto (kuva: Markku Marttila)KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012 13


ten yhteistyötahojen (Tampereen lyhytelokuvafestivaali, Espoo Ciné) lisäksi yksikkö palveli maksullisena palvelu-toimintana erikseen sovittuja elokuvafestivaaleja ja tapah-tumia (Aave, Sulatto, Forssan mykkäelokuva- ja R&A-fes-tivaalit) kotimaassa siten, että talon ulkopuolisia asiakkaita oli kaikkiaan 25 tilaajan verran, joita palveltiin yhteensä 72 kopiol la. Talon ulkopuolisista tilaajista suurasiakkuuteen ylsi edelleen Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustai-teen laitos ELO (14 kopiota). Syyskuun puoliväliin asti leimanneen varastoremon-tin takia keskeinen osa ulkomaista kokoelmaa oli poissa käytöstä, mikä näkyy etenkin FIAF-arkistoihin lainattujen kopioiden ja asiakaskatselujen määrässä. Filmiltä hoidetta-vien asiakaskatselujen – tarkoituksena tutkimus tai uuden filmituotannon insert-käyttö – on tekijänoikeussyistä ollut ulkomaisessa filmiyksikössä perinteisesti vähäinen. Yksikkö pelastekopioi kaksi ulkomaista filmiä 1900-luvun alusta.

Videokokoelmat

Videokokoelmiin vastaanotetaan talletuksina videolle teh-tyjä elokuvia ja ohjelmia sekä vapaakappaleina Suomessa levitettäväksi tarkoitettuja videotallenteita. Nämä vapaa-kappaleet ovat nykyään DVD- ja Blu-ray-levyjä. Levitysyhtiöt hoitivat talletusvelvollisuutensa lain mukaisesti. Päätearkiston remontin valmistuttua pys-tyimme vastaanottamaan taas suurempia originaalivideo-talletuksia. Tärkeitä tallettajia olivat Generator Post Oy ja Pohjantähti-Elokuva Oy. Talletukset saatiin vielä täysin nauhamuotoisina. Vapaakappaleluetteloinnin lisäksi vuonna 2012 työl-listi Otaniemen päätearkiston remonttiin liittyvä järjes-telytyö. Tämä työ kattoi niin kirjaimellisesti aineistojen uudelleen hyllytyksen kuin takautuvien talletusten seulon-nan tarkempaa luettelointia varten. Originaalivideoiden selvittelyllä pyrittiin identifioimaan digitoitavaksi harkit-tavat nauhat. Työ jatkuu vuonna 2013.

Valokuva- ja oheisaineistokokoelmat

Valokuva- ja oheisaineistoyksiköissä toiminta painottui vuonna 2012 kokoelmien digitointiin ja toimitilojen sekä varastojen järjestelyihin. Vuoden 2012 aikana kotimaisia valokuvia, negatiiveja ja diapositiiveja digitoitiin arkiston Tenho-tietokantaan yli 21 000 kappaletta, ja sen lisäksi lähes 2 000 ulkomaista valokuvaa. Kotimaisen valokuva-kokoelman digitointia jatkettiin vielä käsittelemättömän aineiston osalta. Pääosin nitraattipohjaisten originaali-negatiivien pelastedigitointia jatkettiin 3 789 tiedostolla (535 GB). Varastoremonttien jälkitöinä seurasi merkittävää jär-jestelytyötä siirryttäessä Pasilassa väliaikaistiloista takaisin. Oheisaineistoyksikön asiakaspalvelutapahtumien määrä pysyi edellisvuoden tasolla: valokuvia toimitettiin asiak-kaille noin 1 100. Paikan päällä, dokumenttiyksikössä ja kirjastossa asiakkaat kävivät tutustumassa noin 150 elo-kuvan käsikirjoituksiin ja tekstilistoihin. Loppuvuonna saatiin alulle kotimaisten elokuvien digitaalisten juliste-originaalien talletustoiminta.

Valokuvayksikössä aloitettiin myös Ilkka Kippolan ja Jari Sedergrenin Dokumentin utopiat kirjan kuvatoimi-tus.

LuettelointiTenho-tietokantaan luotiin vuonna 2012 noin 2 300 elo-kuvatietuetta, joista vajaa puolet vietiin Elonet-verkko-sivuston tarjontaan. Elokuvista pitkiä kotimaisia, kaupal-lisissa elokuvateattereissa ensi-iltansa saaneita oli 23. Tenhon tiedonlähteenä pitkään käytetty Valtion elo-kuvatarkastamon VET-tietokanta lopetti toimintansa orga-nisaation muututtua Media- ja kuvaohjelmakeskukseksi. Kotimaisen pitkän elokuvan tuotannot 2004–2006 sekä 1996–2000 tallennettiin täydennetyin tiedoin Elo-netiin. Filmografiaryhmä dokumentoi Tenhoon kauden aikana vuoden 2007 kotimaiset pitkät elokuvat. Suoma-laisen elokuvan tiedonkeruu jatkui laajentamalla yhteis-työtä tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kanssa. Tenhoon päätettiin vuonna 2012 luoda digitaalisten aineistojen selaamiseen tarkoitettu käyttöliittymä sekä

KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 201216

entistä selkeämpi SQL-taulurakenne. Muutostyö aloitet-tiin toteuttamalla Tenhon kuvapuolelle digitaalisten kuva-massojen käsittelyä helpottava työkalu, joka vuoden lopulla oli loppusuoralla.

ElonetAV-kulttuurin edistämisen ja viestinnän yksikkö otti vetovastuun Elonet-sivustouudistuksessa, joka valmistuu vuonna 2013. Elonetin teknisestä toteuttajasta järjestettiin avoin kilpailutus, jonka voitti Zeeland Solutions Oyj. Kes-keinen muutos edelliseen versioon liittyy Suomen kansal-lisfilmografiaan kuuluvien elokuvien profiilin nostamiseen ja SKF-verkkojulkaisun kehittämiseen.

Lillan Järnefelt elokuvassa Nuori luotsi (1927)


Radio- ja televisioarkistointi

Radio- ja tv-ohjelmavirtaa tallennettiin vuonna 2012 vajaat 57 teratavua, mikä tar-koittaa ajaksi muutettuna noin 266 000 tun-tia. 50 teratavun lisäys edellisvuoteen verrat-

tuna johtui pääosin Liv- ja AVA-kanavien siirtymisestä kokoaikaisesti tallennettaviksi kanaviksi. Tallennusvuoden aikana SuomiTV lopetti toimintansa. Sen tilalla aloittanut FOX lisäsi ohjelmistoaan ja siirtyi kokoaikaisesti tallen-nettavaksi kanavaksi. Tallennuspalvelusta huolehtii edel-leen Digita Oy. Loppuvuoden aikana lähes kaikissa kokoaikaisesti tal-lennettavien tv-kanavien tallennuksissa oli syyskuun aikana viikon mittainen katkos sekä marraskuussa puolen päivän mittainen katkos. Molemmat katkot johtuivat Digitan huoltotoimenpiteistä. Katkoista huolimatta radio- ja tv-kanavien kokoaikaisesti tallennettavasta ohjelmavirrasta yli 98 % oli onnistunutta tallennusta. Poikkeuksen tallennus-suunnitelmaan muodostivat Liv ja AVA, joiden tallennus saatiin käynnistettyä vasta vuoden puolivälissä.

Kokonaan tallentamatta jääneiden näyteviikkojen määrä laski viimevuotiseen verrattuna. Noin sadasta näy-teviikosta jäi puuttumaan kaksi radiokanavaa ja kaksi tv-kanavaa. Uusintanäytteiden johdosta näyteviikkojen kokonaismäärä ylittyi kuitenkin selvästi. Näytekanavilla todettujen laatuvirheiden määrä laski edellisvuoteen ver-rattuna. Vuoden aikana kaksi tallennussuunnitelmaan kuu-lunutta tv-kanavaa lopetti toimintansa. Yksi radiokanava ja yksi tv-kanava ei aloittanut toimintaansa ollenkaan. Vuoden kuluessa radio- ja tv-arkistoon rekrytoitiin tekninen suunnittelija, tutkija ja tietopalvelusihteeri. Yksi-kössä oli vuoden 2012 lopulla 14 vakituista virkaa sekä yksi määräaikainen työntekijä. Täyteen mittaansa kasvaneessa yksikössä henkilöstön vastuualueet ovat vakiintuneet, myös kouluttautumiseen on vuoden aikana panostettu. Radio- ja tv-arkiston henkilöstöä osallistui FIAT/IFTA-konferenssiin Lontoossa. Tekninen suunnittelija ja vastaava luetteloija osallistuivat INA:ssa Ranskassa audio-visuaalista arkistointia käsitelleeseen koulutukseen.

Käyttöliittymän kehitystyö ja luettelointi

Radio- ja tv-arkiston käyttöliittymän jatkokehitystyö alkoi yhteistyössä W3 Groupin kanssa. Ritva-tietokantaan teh-tiin runsaasti muutostöitä vuoden 2012 aikana. Muun muassa järjestelmän suorituskyvyn parantaminen on edel-lytyksenä esimerkiksi metatietojen avaamisessa internetiin. Myös rajapintaa Tenhon ja Ritvan välillä kehitettiin. Joulukuun alkuun mennessä kaikkien kokovuotisesti tallennettavien kanavien luettelointi oli vuoden 2011 tai 2012 puolella. Takautuva luettelointi käynnistettiin keväällä 2012. Vuoden aikana luetteloitiin 42 kpl takau-tuvia viikon näytteitä (kokonaislukumäärä 103) sekä koko-naisuudessaan JIM, Nelonen ja SubTV -kanavien takau-tuva kaapattu ohjelmavirta. Kuopion (Itä-Suomen yliopiston sivupiste) katselu- ja kuuntelupiste avattiin ja otettiin käyttöön. Myös Tampe-reen piste todettiin KAVAn puolesta teknisesti toimivaksi, mutta paikallisista syistä johtuen palvelua ei ole otettu aktiivisesti käyttöön.

Elsa Segerberg elokuvassa Kajastus (1930)


RTVA:n toimintaa esiteltiin vuoden aikana 24 KAVAssa vierailleelle ryhmälle sekä useille yksityishenki-löille ja paikallisasiakkaille. Lisäksi RTVA:n palveluja esitel-tiin vierailukäynneillä Joensuun yliopiston kirjastossa sekä vapaakappalekirjastojen seminaarissa Kansalliskirjastossa. RTVA:n yleisötoiminta käynnistyi keväällä 2012. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä kuusi avointa yleisö-tilaisuutta, joissa asiantuntevat vieraat käsittelivät kotimai-sen radio- ja tv-toiminnan menneisyyttä ja nykytilaa. Vuoden lopulla pidettiin tutkijatapaaminen, johon osallistui noin 50 henkilöä. Oman tutkijan rekrytoinnin myötä aloitettiin radio- ja tv-arkiston oma tutkimustoi-minta. Vuoden loppupuolella käytiin neuvotteluja Yleisra-dion kanssa ja käynnistettiin selvitys Yleisradion digitoi-tujen aineistojen katselumahdollisuudesta ja tietopalvelusta KAVAssa. Selvityksen laatii KAVAlle CSC – Tieteen tieto-tekniikan keskus. Vuoden 2012 aikana vanhaa Mainos-TV:n aineistoa luetteloitiin ja numeroitiin Tenho-tietokantaan noin 1400 filmiä ja 1000 cordia. Vuoden lopussa Mainos-TV:n aineis-

toa (vuodet 1962–1980) oli luetteloitu tietokantaan kaik-kiaan noin 3440 tietuetta. Lisäksi vuoden aikana luetteloi-tiin ja numeroitiin mm. koko MoonTV:n vanha arkisto (n. 1500 ohjelmaa), yli 2000 Provideon mainosmasteria, n. 600 Radio Cityn ohjelmaa ja n. 500 Jyrki-tv-ohjelmaa. Mastertasoisten aineistojen tallettaminen jatkui edel-lisvuosien tapaan. Vuoden aikana arkistoinnissa keskityttiin aiemmin saapuneiden talletusten käsittelyyn, lakisääteis-ten ohjelmien määritelmän tarkentamiseen, luettelointi-käytänteiden luomiseen ja numerointiin. Tiedostomuotoisten radio- ja tv-ohjelmien arkistointi- ja suoratoistokäytäntöjä suunniteltiin ja aloitettiin. Ohjel-mia vastaanotettiin vuoden aikana tiedostomuodossa 359 kappaletta. Arkiston koko oli vuoden lopussa hieman yli 6 teratavua.

Heidi Blåfield-Korhonen ja Einar Rinne elokuvassa Noidan kirot (1927)


Elävän kuvan museo

Vuosi 2012 ei ollut Elävän kuvan museon kannalta paras mahdollinen. Museoama-nuenssi Riitta Paavonen jäi keväällä eläk-keelle, eikä hänen paikalleen palkattu uutta

työntekijää. Kokoelmien hallinta ja erityisesti aineisto-jen takautuva dokumentointi kärsivät. Kokoelmatilojen kunnostustyöt Pasilassa ja siellä loppusyksystä ilmenneet radonlöydöt heikensivät myös osaltaan asetettuun tavoit-teeseen pääsyä. Vuoden ilonaiheista suurin oli Vanhan Tal-vitien museotilojen vuokrasopimuksen jatkaminen vuoden 2014 loppuun.

Myös lahjoitusaktiivisuus oli hyvä. Siihen vaikutti mer-kittävimmin elokuva-alan useiden toimintojen siirtyminen digitaalisiin menetelmiin. Esineistöä vastaanotettiin kaikilta vakiintuneilta suurilta toimijoilta kuten mm. Finnkinosta, Finnlabista, Eurolabista ja Generator Postista. 2012 otettiin vastaan 26 lahjoituserää ja kokoelmat karttuvat n. 300 esineen verran. Muutamat lahjoitustapah-tumat jouduttiin työvoimapulasta johtuen siirtämään vuo-den 2013 puolelle. Vuoden 2012 lopulla tenhossa oli 9045 luetteloituna esinettä, joista digikuvattuina 4486 kohdetta. Yhteensä kokoelmassa arvioidaan olevan n. 16 300 esinettä.

Enemmän funkista, Reino! -näyttely (kuva: Kai Vase)


Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja viestintä

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämi-sellä tarkoitetaan elokuvien, tv- ja radio-ohjel-mien esittämistä, niihin liittyvää tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja elokuvien kansainväli-

seen kulttuurivaihtoon liittyvää toimintaa, osallistumista näyttelyiden ja festivaalien järjestämiseen sekä toimintaa arkiston kirjastossa, jonka palvelualue erikoiskirjastona on hyvin laaja. World Design Capital oli vuoden johtolankoja esi-tystoiminnassa. Minna Santakarin »Enemmän funkista, Reino!»-näyttelyyn liittyen esitettiin laaja elokuvasarja Helsinki-elokuvien arkkitehtuurista ja muotoilusta. HYY:n Elokuvaryhmä ja Suomen Akatemia järjestivät kunnianhi-moisen luentosarjan Elokuva ja arkkitehtuuri. Elokuussa oltiin lisäksi mukana Fashion Film Festivalissa. Orion siirtyi lopullisesti 3D-aikakauteen keväällä, jol-loin Stefan Drössler avasi 3D-retrospektiivin historiallisella katsauksellaan. Sarja sai suuren suosion, kuten myös Bio Rexissä vuoden mittaan toteutetut 70 mm:n elokuvien esi-

tykset. Suuren yleisön keräsi KAVAn panos Helsingin juh-laviikkojen Leffapiknik-ulkoilmanäytökseen, jossa esitettiin Calamari Union. Myös kunnianhimoisia kinokonsertteja järjestettiin. Elokuvakasvatuksessa aloitettiin uusi hanke »ääni + kuva = audiovisuaalinen kerronta», jossa koululaiset valmistelevat oman kinokonsertin vuoden 2013 Helsingin Juhlaviikoille. Näytöksiin liittyi Koulukinon oppimate riaaleja ja Mediakas-vatuskeskus Metkan järjestämiä työpajoja sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun Elokuvan ja television koulutusoh-jelman järjestämiä Kinopajoja. Elokuvakasvatusta toteu-tettiin yhteistyössä festivaalien kanssa, liittyen »Enemmän funkista, Reino!»-näyttelyyn sekä Taidemuseo Tennispalat-sin Iron Sky -näyttelyyn. Koululaisnäytökset tulivat vuonna 2012 ilmaisiksi. Näytöksiä järjestettiin Orionissa ja aluesar-joissa. Festivaaliyhteistyö laajeni ja syveni yleensäkin Orionissa varsinkin DocPointin ja Rakkautta & Anarkiaa festivaalin aikana. Orion kuului kummankin varsinaisiin esityssaleihin.

Merkittävä avaus oli lokakuussa käynnistynyt Kuu-kauden elokuva -sarja, jossa levitystä vaille jäävä uusi huo-mattava elokuva esitetään Orionissa joka viikko kuukau-den ajan. Aluesarjojen kävijämäärissä tapahtui nousua, ja Hämeenlinnasta tuli KAVAn kymmenes esityskaupunki. Varsinkin Kuopiossa elokuvakasvatusnäytökset saivat laa-jan yleisön.

Joel Rinne elokuvassa Nuori luotsi (1927)


Orionin teemat 2012

Kevät 2012: René Clair, Carte blanche à Matti Kassila, David Lynch, Nuorten sävellahja, Enemmän funkista, Reino! – design Helsinki-elokuvissa, Lapsille, Elokuva ja arkkitehtuuri, Mediakasvatus, Elokuvan historia, Doc-Point, Terrence Malick, Black History Month, Kinokon-sertti Pelléas et Mélisande, Paha Pohjola, Aki Kaurismäki: Ranskalaistoiveita, Elokuva ja psyyke, Dokumentin yti-messä, Robert Siodmak, Sota ja rauha 70 mm, Vanki-leirien saaristo, 3D – kolmas ulottuvuus, Kinokonsertti Ma-a: Onni.

Kesä 2012: Kesän ranskalaiset, Darren Aronofsky, Myytti-nen Hongkong, Pohjanmaa, Rautainen 1980-luku, Woody Allen II, Studio Ghibli, Kesän tähdet: Rakastan sinua, fil-maan sinua, 50 vuotta sitten: Elokuvavuosi 1962, Kino-konsertti Metropolis, Espanja, Fashion Film Festival.

Syksy 2012: Olivier Assayas, Kinokonsertti Äänekkäät mykät, Alfred Hitchcock, Neuvostoelokuvan salainen his-

toria II, Carte blanche à Lasse Naukkarinen, Propaganda in Soviet Estonian Cinema, Celluloid Curtain, Vankileirien saaristo, Lasten Pariisi, Lapsille, Elokuvakasvatus, Design Helsinki-elokuvissa, Teuvo Tulio 100 v, Kinokonsertti Sotapolulla (Teuvo Pakkala 100 v), Rakkautta & Anar-kiaa, Kuukauden elokuva, Ilmo Launis, Iron Sky, Puola, Virolainen elokuva 100 v, Theo Angelopoulos, Jiří Trnka, Junaelokuvat, Arnold Schwarzenegger: The Terminator II 70 mm, Dokumentin ytimessä, Helsingin Lyhytelokuva-festivaali: Kiti Luostarinen, Heikki Partanen, Elokuvan his-toria, KAVAn varhaiset aarteet; Italiassa, Italiasta, Italiaan; Suomifilmin klassikoita, Ken Loach.

Kulttuurivaihto ja yhteistyöVuoden 2012 kulttuurivaihdon kärkitapahtumiin kuului-vat Pariisin Musée d’Orsayn kaksi suomalaisen elokuvan viikonloppua, jotka liittyivät Gallen-Kallelan retrospektii-viseen näyttelyyn, sekä Teuvo Tulion satavuotisretrospek-

tiivit La Rochellen kansainvälisten elokuvajuhlien 40-vuotis-sarjassa Ranskassa ja Tulion synnyinmaassa Latviassa (Riian Splendid Palace). Kevään FIAF-kokoukseen Pekingissä osallistuivat joh-taja Matti Lukkarila ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen.

NäyttelytoimintaHelsingin kaupunginmuseon kanssa yhteistyössä toteutettu »Enemmän funkista, Reino» -näyttely onnistui yli odotusten, museo teki tähänastisen kävijäennätyksensä (yli 50 000). Kai Vasen suunnittelema Kohtalokas katse. Kokoelma suomalai-sen mykkäkauden elokuvanäyttelijöitä osoittautui sekin huo-mattavaksi menestykseksi myös kansainvälisesti. Näyttely saa vuonna 2013 jatkoa sekä Pietarissa että Moskovassa. KAVAn aulagalleriaan suunniteltiin uutta aulanäyttelyä Kun ilta oli vielä nuori. Mainostelevision vuoden 1965 ohjelmat Studio Kiven kuvaamana keväälle 2013. Yhteistyötä tehtiin myös Poliisimuseon Poliisi fiktiossa -näyttelyn kanssa.


KAVAn johtokunta vuonna 2012

Ylijohtaja Håkan Mattlin (puheenjohtaja, opetus- ja kult-tuuriministeriö), johtaja Matti Lukkarila (KAVA), elo-kuvatuottaja Lasse Saarinen (Suomen elokuvatuottajien keskusliitto), elokuvalevityksen johtaja Katarina Nyman (Suomen filmikamari), projektipäällikkö Mikko Teräsvirta (Museovirasto), toimitusjohtaja, tuottaja Tertta Saarikko (Suomen AV-alan tuottajat ry), TV1:n ohjelmapäällikkö Airi Vilhunen (varapuheenjohtaja, YLE), arkistonhoitaja Olavi Similä (KAVAn henkilökunnan edustaja)

Kajastus (1930)KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012 29


Viestintä

Viestinnässä vietiin eteenpäin kahta suurta projektia: KAVAn kotisivu-uudistusta ja Elonet-uudistusta (ks. sivu 16). Molemmat hankkeet toteutuvat vuonna 2013. Myös tulevaan KAVA-MEKU (Mediakasvatus- ja kuvaohjelma-keskus) -integraatioon valmistauduttiin alustavasti. Kiinnostus KAVAa kohtaan oli edelleen huomattavaa, jos kohta ensimmäinen »innostuspiikki» vaikuttaa olevan ohitettu. Vierailuja (opiskelijat, sidosryhmät, yhdistyk-set, kollegaorganisaatiot) ja viestintäpäällikön talon ulko-puolisia KAVA-esittelyjä oli vuoden aikana yhteensä 18. Viestintäpäällikkö kuului KDK:n käyttöliittymäryhmään, Keskustakirjastohankkeeseen ja OKM:n hallinnonalan tie-dottajiin KAVAn edustajana.

KirjastoKirjallisuuden hankinta säilyi ennallaan (noin 1100 nidettä ja 260 lehtivuosikertaa, joista sähköisiä lehtiä on 130). Kokoelmat karttuivat lisäksi lahjoituksin ja vaihdoin,

yhteensä 330 niteen verran. Kirjaston kokonaismäärät olivat vuoden lopulla 32 800 kirjaa ja 980 kausijulkaisua. Lainauspalvelun lisäksi kirjaston palveluja olivat puhe-linpalvelu, tietopalvelu ja kaukopalvelu sekä tiedon han-kinnan ohjaus (»vierihoito» ja kirjaston esittelyt). Kirjasto osallistuu Kysy kirjastohoitajalta -palveluun ja Tietopalve-lulistaan. Kirjaston palvelutoimintaan kuului myös arkis-tomateriaalin saattaminen asiakkaiden käyttöön. Asia-kaskäyntejä oli noin 6 100, tietopalvelutapahtumia noin 8 000 ja lainoja 21 560 kpl. Leikearkiston käytetyimmän aineiston digitointi jat-kui. Tenho-tietokantaan liitettiin ja luetteloitiin 757 yksit-täistä digileikettä ja 12 digitoitua leikekirjaa. Leikearkisto käsittää noin 45 025 leikekansiota. Elokuvakansioita on 31 485 elokuvasta 31 780 kappaletta ja henkilökansioita 11 185 henkilöstä 11 515 kappaletta. Aiheenmukaisia lei-kekansioita on 890 aiheesta yhteensä 1 730 kappaletta. Leikekirjoja kokoelmissa on 510 kappaletta.

Wilho Ilmari ja Irja Lindström elokuvassa Myrskyluodon kalastaja (1924)

Tulot

ESITYSTOIMINTA 61 %ARKISTOPALVELUT 19 %

YHTEISTOIMINTA 18 %

MUUT 1 %

JULKAISUT 1 %

TULOT 415 000 €Esitystoiminta 61 %Arkistopalvelut 19 %Yhteistoiminta 18 %Julkaisut 1 %Muut 1 %

Menot

HENKILÖSTÖMENOT 43 %

OSTOPALVELUT 27 %

VUOKRAT 18 %

MUUT MENOT 12 %

MENOT 7 506 000 €Henkilöstömenot 3 206 000 (43 %)Ostopalvelut 2 045 000 (27 %)Vuokrat 1 341 000 (18 %)Muut menot 914 000 (12 %)

KAVAn toiminnan menot ja tulot vuonna 2012


Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tulosalueiden kokonaiskustannukset 2010–2012

2010 2011 2012

Elokuva-arkistointi 2 601 000 4 209 000 3 357 000 Radio- ja tv-arkistointi 1 293 000 1 459 000 1 593 000Elävän kuvan museo 368 000 453 000 520 000AV-kulttuurin edist. ja viestintä 1 465 000 1 586 000 1 518 000Arkistopalvelut 86 000 48 000 103 000

ELO

KU

VA-A

RK

ISTO

INTI

RA

DIO

- JA

TV-

AR

KIS

TOIN

TI

ELÄV

ÄN

KU

VAN

MU

SEO

AV-

KU

LTTU

UR

IN

EDIS

T. J

A V

IEST

INTÄ

AR

KIS

TOPA

LVEL

UT

1 500 000

500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

4 000 000

1 000 000

Urho Somersalmi elokuvassa Työn sankarilaulu (1929)KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 201234

Kokoelmien tunnuslukuja vuoden 2012 lopussa

YKSIKKÖ Kotimainen filmikokoelma

talletukset 2012: 84 kpl

pitkät elokuvat: 22 ➤ yhteensä 1 227 elokuvaa

lyhytelokuvat: 220 ➤18 178 elokuvaa

arkistoitu kotim. elokuvia yhteensä: 28 090 elokuvaa

kokonaismenot: 1 181 827 €

kustannus/arkistoitu kotim. elokuva: 42,07 €

Ulkomainen filmikokoelma talletukset 2012: 37 kpl

pitkät elokuvat: 197

lyhytelokuvat: 5

pitkiä elokuvia yhteensä: 10 092

lyhytelokuvia yhteensä: 14 172

arkistoidut elokuvat yhteensä: 24 264

kokonaismenot: 396 665 €

kustannus/arkistoitu ulkom. elokuva: 16,35 €

Videokokoelma eri formaateissa (VHS, DVD, Blu-ray,

muut digitaaliset tallenteet) yhteensä: 103 779


Dokumentti- ja valokuvakokoelma

kotimaisten elokuvien orig. negatiivit: 420 224

kotimaisia digitoituja valokuvia yhteensä: 147 575


LuettelointiElonet-tietokanta

➤käyntimäärä: 945 580

➤sivulatauksien määrä: 7 378 000

Radio- ja tv-arkistointi digitaalisesti tallennettu ohjelmavirta teratavuina

(kumulatiivinen): 203

vuodessa tallennettu ohjelmavirta teratavuina: 56,93

kustannus/arkistoitu teratavu: 7 845,66 €

kokonaismenot: 1 592 669 €

Museokokoelma talletukset 2010: 26

esineitä kokoelmassa yhteensä: 16 300

kokonaismenot yhteensä: 520 362 €

kustannus/esine: 31,92 €

Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja viestintä

Esitystoiminta

elokuvateatteri Orion

esitykset: 855

katsojat: 42 361

katsojakeskiarvo/esitys: 50

subventio/esitys: 211,05 €

subventio/katsoja: 4,26 €

aluesarjat (muu Suomi)

myydyt pääsyliput: 4 455

kausikortit: 561

esitykset: 165

subventio/esitys: 249,43 €

subventio/katsoja: 5,66 €

koululaisnäytökset

Orion: 22

katsojia: 3 673

katsojakeskiarvo: 167

aluesarjat: 12

katsojia: 2 384

katsojakeskiarvo: 197

Kino Tulio

esitykset: 5

kävijämäärä: 134

Tuusulan varasto (kuva: Markku Marttila)KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 201236

KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012 39KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 201238

Dmernas nya kopior är digitala, kundtjänsten är nästan uteslutande digital och filmkonservatorerna lärde sig nya arbetsmetoder. Finslipningen av arbetsförloppet vid enhe-ten för digitala tjänster gav mer effektiva resultat. I hanteringen av den utländska filmsamlingen var för-ändringen dramatisk: nu importeras nästan inga nya fil-mer på film längre och de utländska filmupptagningar som ännu är att vänta kommer från gamla lager som ska töm-mas. I praktiken arkiveras inte heller nya utländska digitala filmer. Även de utländska filmer som visas i Finland med undertexter eller dubbning är en del av vår filmkultur. En deponering av dem i Nationella audiovisuella arki-vet skulle dock kräva lagändringar. Den utländska filmsamlingen användes fortfarande fli-tigt och skötseln och underhållet av den värdefulla sam-lingen var och är viktig särskilt för arkivets egen visnings-verksamhet och för etablerade festivalarrangörer. I hanteringen av fotosamlingarna och kompletterande material tar sig digitaliseringen uttryck i stora tal – man digitaliserade över 21 000 inhemska fotografier, negativ

en ekonomiska krisen i Europa och hållbarhetsproblemen i Finlands ekonomi återspeglas ohjälpligen på de statliga verken. Varje vrå ses över när vi tvingas anpassa oss

till krympande anslag och personalresurser. Finansminis-teriets effektivitets- och resultatprogram rör alla förvalt-ningsområden. Det pågår omvälvningar i nästan samtliga verk som sorterar under undervisnings- och kulturministe-riet på kultursektorn: de läggs ner, slås samman, omvand-las till stiftelser. Inom verken sträcker sig förändringen till minsta lilla verksamhet – man söker utvecklingsobjekt för att kunna rationalisera, lägga ut eller rentav lägga ner verk-samheten. Allt det här drabbar även Nationella audiovisu-ella arkivet, för vilket lagstiftningen reformerades senast i början av 2008. Förberedelserna av sammanslagningen av Nationella audiovisuella arkivet och Centralen för mediefostran och bildprogram inleddes officiellt i mars 2012, och verken ska slås ihop vid övergången till 2014. I inledningen till det nya lagförlag som snart ska behandlas av riksdagen moti-

veras fusionen med att målet är att koncentrera under-visnings- och kulturministeriets förvaltningsområde och ämbetsverksfält. Centralen för mediefostran och bildpro-gram är förvaltningsområdets minsta verk och därmed också »ytterst sårbart». De här är de grundläggande skälen till sammanslagningen, trots att verken är olika till sina kärnuppgifter: Nationella audiovisuella arkivet är en min-nes- och kulturorganisation medan Centralen för medie-fostran och bildprogram är en myndighet för pedagogik och tillsyn med barnskydd som utgångspunkt. En betydande del av ledningens och administrationens tid gick åt till planeringsarbetet inför fusionen. Samarbetet med personalorganisationernas förlöpte friktionsfritt och de anställda informerades om processens gång. Den allmänna betoningen i Nationella audiovisuella arkivets verksamhet är digitalisering, det digitala och som en följd av dem förändringarna i tjänster/access. På resul-tatområdet för filmarkivering genomsyrade det digitala alla verksamheter. Inom den inhemska filmsamlingen skedde övergången snabbt och nästan fullständigt: de gamla fil-

2012, ett år av omvälvningaroch diapositiv, vilket måste ses som en anmärkningsvärd prestation. Renoveringen av arkivets alla lager var viktig med tanke på hanteringen av samlingarna och för att skapa förutsättningar för långtidsdepositioner: Den omfattande grundliga reparationen och omvandlingen till köldlager av Otaniemi I blev klar, upprustningen av nitratlagret i Tusby slutfördes och den utdragna ändringsoperationen i Böle slutfördes. Som helhet orsakade det samtidiga arbetet med att förbättra lagren en massiv flyttoperation av samlingarna till tillfälliga lokaler, vilket tidvis avsevärt fördröjde eller sköt upp betjäningen av kunder. På resultatområdet för radio- och tv-arkivering låg fokus på att inleda kulturarbetet och satsa på publikre-lationen. Här fick vi en god start med de öppna publik-tillställningarna som presenterade radio- och tv-historia. Cirka varannan vecka hade arkivet besök av grupper från främst olika läroanstalter. På resultatområdet för främjande av och information om audiovisuell kultur syntes projektet World Design


he economic crisis in Europe and the poor state of the Finnish national economy inevi-ational economy inevi-tably affect government institutions. No stone is left unturned when adjusting to diminish-

ing budgets and human resources. Led by the Ministry of Finance, the Central Government Effectiveness and Pro-ductivity Programme touches all branches of government. Almost all cultural institutions under the Ministry of Edu-cation and Culture are affected by the changes: they are to be terminated, merged or organised in the form of a foun-dation. Within the agencies, the changes extend to the smallest functions – development areas are sought in order to rationalise, outsource or even terminate operations. Also targeted will be the National Audiovisual Archive (KAVA), for which legislation was last reformed at the start of 2008. The preparations for the merger of the National Audi-ovisual Archive and the Finnish Centre of Media Educa-tion (MEKU) started officially in March 2012, and the institutions will be merged as of the beginning of 2014. The preamble to a new bill, soon to be presented to par-

liament, describes the justification of the merger: «the aim is to consolidate the branch of the Ministry of Education and Culture, including the number of agencies within it.» MEKU is the smallest agency within the branch, which makes it «very vulnerable». These are the main reasons for the merger, even though the key tasks of the agencies are different: KAVA is a cultural memory organisation, whereas MEKU is an educational and supervisory author-ity with a child welfare focus. The management and administration personnel spent a considerable amount of time planning the merger. There was good cooperation with the employee organisations, and the personnel were kept informed throughout the pro-cess. KAVA’s operational focus is on digitisation, the digi-tal era, and their effect on KAVA’s services and access. In the area of film archiving, going digital was the underlying thread in all activities.With the collection of Finnish films, digitisation proceeded quickly, to the point of being nearly complete: new screening copies of films are made in a digi-

T2012 – A Year of Changes

Capital både i visningsverksamheten och i museisamar-betet. Minna Santakaris utställning »Mer funkis, Reino!» i samarbete med Helsingfors stadsmuseum satte nytt publik-rekord för museet: över 50 000 besökare. Orions publik-siffror var ungefär lika som året innan och regionserierna noterade ett uppsving, delvis för att regionserievisningar inleddes i Tavastehus som nionde ort. De specialföreställ-ningar och verkstäder som ordnades i samarbete med olika instanser i filmfostran var väldigt populära. Jag tackar våra talrika samarbetspartner som bidrog till att åter en gång utöka våra samlingar på alla sektorer. Jag vill också tacka alla aktiva som på många olika sätt påver-kat vår kulturverksamhet samt likaledes rikta ett varmt tack till alla våra kunder för ett gott år!

Matti Lukkarila Direktör

Svensk översättning: Ditte Kronström

Theodor Tugai elokuvassa Mustalaishurmaaja (1929)


tal format, customer service is almost exclusively digital, and film conservators have adopted new working methods.The sharpening up of the operations of the digital services unit increased productivity. In the management of the collection of foreign films, the change was dramatic: hardly any new foreign titles are imported on film, and the ones still waiting to be imported are just stock clearance.There is also practically no archiv-ing of new foreign digital films done by KAVA. With their subtitles and dubbing, the foreign films shown in Finland are part of our cinematic culture as well.Their archiving at KAVA, however, would require changes in legislation. The collection of foreign films continued to be actively used, and the management and maintenance of this valuable collection was, and is, important particularly for KAVA’s own screenings and for organisers of established film festivals. In the management of the collections of photographs and film-related materials, digitisation produced big figures: more than 21,000 photographs, negatives and diapositives related to Finnish films were digitised, which can be seen as a major achievement.

In the management of collections and in the creation of prerequisites for long-term storage, a significant meas-ure was the renovation of all KAVA storage facilities: the major renovation of Otaniemi I and its conversion into a sub-zero cold store; the refurbishment of the Tuusula store of nitrate films; and the overhaul of the facility in Pasila, which turned out to be a long project. In all, the concur-rent renovations of the storage facilities resulted in massive relocations of collections to temporary facilities, which, at times, caused significant delays in customer service. In the area of radio and television archiving, the focus was on starting cultural initiatives and strengthening the relationship with the audience. KAVA got off to a good start in this, through offering public presentations on radio and television history. These events were held on a roughly biweekly basis and were mainly attended by groups from educational establishments. In the area of promotion and communications of audiovisual culture, the World Design Capital project made itself felt in both screenings and cooperation with museums. Co-organised with the Helsinki City Museum,

Minna Santakari’s exhibition »Enemmän funkista, Reino!» attracted more than 50,000 visitors, the museum’s highest ever attendance for one show. The audience figures for the Orion cinema were similar to those of the previous year, while figures were up considerably for the regional screen-ings. This is partly due to the start of a series of regional screenings in Hämeenlinna, which is the ninth location for these screenings. In the area of film education, the special screenings and workshops, put together as a joint effort between various organisations, were extremely popular. I would like to thank our many partners, whose involvement enabled our collections to, once again, grow in all sectors, and the active people who in many ways con-tributed to our cultural activities. Furthermore, I would like to extend a warm thank you to all our customers for making this such a great year! Matti Lukkarila Director

English translation: Esa Lehtinen

Oiva Soini elokuvassa Pohjalaisia (1925)

www.kava.fi

kava vuosikertomus 2012

Documents