Kehy ja julkinen talousTeppo Eskelinen

Kehy – suurta vai pientä?

• Kerrotaan usein toiminnan ”sisältä käsin”, tai laajoista tavoitteista lähtien

• Yksittäisen lahjoittajamaan summat voivat vaikuttaa suurilta

• Kuitenkin: pääosin kehy varsin pientä

• Yksittäisiä projekteja, yksittäisiä maita…

Kehitysvaikutukset

• Mietittävä tarkkaan, missä rahalla on eniten vaikutusta (impulssi, mahdollistaa vetäytymisen)

• Kuitenkin ”kehitysvaikutukset” erittäin mutkikas kysymys

• Kehitys on ”kaikkea”: talouskasvu, terveys ja koulutus, naisten asema, ympäristö, vähemmistöjen asema, rauha…

• Vaikea sanoa, mikä on yhteiskunnassa ”ensimmäinen liikkeellepaneva syy”.

Kehitysteorioita

• Erilaisista suunnista lähteviä, hyvin karkeasti:

• Taloudellinen kehitys vs inhimillinen kehitys

• Eri mittarit, mutta myös eri ideat keinoista samoihin päämääriin

• Näyttääkö kehitys kaikkialla samalta?

Kehy toiminnallisesti

• Henkilöavusta laajempaan tukeen

• Usein vaivannut hankkeiden päällekkäisyys, jopa ristiriitaisuus

• Koordinaatio, budjettituki

Kehy ja valtio

• Kehyn kritiikki pitkään: hankkeet palauttavat pienen osan siitä, mitä Pohjoisen toinen käsi vie

• Järjestöt vs valtionhallinto -> minne osaavimmat ihmiset päätyvät?

• Kehitysmaiden ongelmana usein aliresurssoitu, tehoton ja korruptoitunut valtionhallinto

• Kuitenkin valtio voi parhaiten systemaattisesti edistää esimerkiksi julkisia palveluja

Julkisen talouden demokratisointi

• Kehy on siis rakennettava niin, että se ei syrjäytä demokraattisen valtion rakenteita

• Poistuuko köyhyys ilman, että ihmiset pääsevät itse määrittelemään poliittista agendaa?

• Esim Sen: nälänhädät ja demokratia

• Päteekö sama tänä päivänä lääkkeisiin?

• Instituutioiden merkitys

Universaalit palvelut

• Universalismi toimii paremmin kuin ”kohdennetut” köyhien palvelut

• Kysymys: onko kaikilla kiinnostus ylläpitää palvelun laatua?

• Haaste kehylle: miten tukea universalismia?

• Toisaalta: peruspalvelut ja kehittäminen

Veropohja

• Kehitysmailla vaikeuksia kerätä veroja jo 15 prosenttia suhteessa BKT:hen

• Suurin ongelma: välittömät verot (verovelvollinen maksaa itse). Rikkaat maat 12-18%, köyhät 2-6%

• Kehitysmaat menettävät veroparatiisien kautta harjoitetut verojen välttelyn (yksityiset ja yritykset) vuoksi moninkertaisesti kv kehyn summan.

Demokratian dilemma

• Julkisella taloudella oltava liikkumatilaa ja vaalitulosten on todella vaikutettava maan politiikan suuntaan

• MUTTA: Entä jos tulokset ovat kehy-tavoitteiden vastaisia?

Politiikka voi siis olla kehyä tärkeämpää!

• Verojen välttelyn mekanismien purkaminen

• Kansainväliset sopimukset, esimerkiksi lääkepatentit

…mutta kehyllä on silti merkityksensä

• Tuki kehitysmaiden omille hallinnoille

• Uudenlaiset rahoitustarpeet, esim mitä ilmastonmuutoksesta seuraa ->myös varautumisen merkitys

• Olennaista: demokratian merkitys ja ”yhdellä kädellä ottamisen ja toisella antamisen” välttäminen

• Objektiivista totuutta siitä, mihin rahat kannattaa sijoittaa, ei edellenkään ole