Keski‐Satakunnan terveydenhuollon KY 

Aikuisneuvola toimintaohjelma 

 

 

 

    1.11.2016 

        Päivitetty 20.09.2019 

        Elina Konstari 

        Vappu Jokela 

        Minna Multisilta 

        Elina Saarenmaa 

        Liisa Tarkkanen 

        Carita Nordlund 

        

2  

2  

Sisällys 1.  JOHDANTO ................................................................................................................................................. 4 

2.  AIKUISNEUVOLA ........................................................................................................................................ 5 

2.1.  Tavoitteet ja tehtävät ........................................................................................................................ 5 

2.2.  Terveystarkastukset ........................................................................................................................... 7 

2.2.1.  Kohdunkaulasyövän seulonnat ja naisten terveystarkastukset .................................................... 7 

2.2.2.  Miesten 40‐v seulontaperusteiset terveystarkastukset .............................................................. 18 

2.2.3.  Työttömien terveystarkastukset ................................................................................................. 21 

2.2.4.  Omaishoitajien terveystarkastukset ............................................................................................ 24 

2.2.5.  75‐ ja 80‐ vuotiaiden terveystarkastukset ................................................................................... 30 

2.2.6.  Yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset ..................................................................... 32 

3.  YHTEISTYÖTAHOT JA PALVELUIHIN OHJAUTUMINEN ............................................................................. 32 

3.1.  Psyykkisen tuen ryhmä .................................................................................................................... 32 

3.2.  Peruserikoissairaanhoito ................................................................................................................. 33 

3.3.  Päihdepalvelut ................................................................................................................................. 35 

3.4.  Työpajat ........................................................................................................................................... 36 

3.5.  Sosiaalitoimi ..................................................................................................................................... 37 

3.6.  Kela .................................................................................................................................................. 38 

3.7.  Palvelukodit ..................................................................................................................................... 38 

4.  TOIMINTAOHJEITA ................................................................................................................................... 39 

4.1.  Kohonnut verenpaine ...................................................................................................................... 39 

4.2.  Rokottaminen .................................................................................................................................. 41 

5.2.1 Rokotukset kotimaassa ................................................................................................................... 45 

5.2.2 Matkailijan rokotukset .................................................................................................................... 45 

4.3.  Näön tarkastus ................................................................................................................................. 46 

4.4.  Kuulontutkimus ............................................................................................................................... 47 

4.5.  Liikkumiskyvyn, tasapainon ja kaatumisalttiuden arviointi ............................................................. 49 

4.6.  Painonhallinta .................................................................................................................................. 51 

5.5.1 Painonhallinta ohjaus yksilövastaanotolla ..................................................................................... 51 

5.5.2 Painonhallinta ohjaus ryhmissä ...................................................................................................... 52 

5.5.3 ENED ............................................................................................................................................... 53 

5.5.4 Lihavuusleikkaus ............................................................................................................................. 56 

4.7.  Tupakasta vieroitus ......................................................................................................................... 57 

4.8.  Hoitotarvikejakelu ........................................................................................................................... 61 

3  

3  

4.9.  Sukupuolitauti tutkimukset ja hoito ................................................................................................ 61 

4.10.  Ylisukupolvisten ongelmien ennaltaehkäisy – Lapset puheeksi menetelmä .............................. 65 

5.  AIKUISNEUVOLAN TAUSTALLA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ .......................................................................... 67 

5.2 TOIMINTAA OHJAAVIA SUOSITUKSIA JA OHJEITA ................................................................................. 68 

1.  AIKUISNEUVOLAN HENKILÖSTÖ .............................................................................................................. 70 

1.1.  Keski‐Satakunnan terveydenhuollon KY aikuisneuvolahenkilöstö .................................................. 70 

1.2.  Henkilöstön riittävyys ja osaaminen ................................................................................................ 70 

2.  TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN ................................................................................................................. 75 

LIITTEET ............................................................................................................................................................ 78 

1. JOHDANTO  

Terveys on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä, joten terveyden edistäminen on kannatta‐

va investointi kaikkien kannalta. Terveyden edistäminen on laaja‐alaista ja suunnitelmallista toi‐

mintaa, jossa yhteistyö eri hallinnonalojen ja muiden sidosryhmien kanssa on keskeistä. Aikuisneu‐

vola osaltaan edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa väestöryhmien välisiä 

terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua sekä 

vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä. 

Sosiaali‐ ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on hallitusohjelmaan perustu‐

va ja valtio‐neuvoston vahvistama kansallisen sosiaali‐ ja terveyspolitiikan strateginen ohjausväli‐

ne. Ohjelman tavoitteet ovat: 1. ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee; 2. ihmis‐

ten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi‐ ja terveyserot kaventuvat; 3. palvelujen laatu, 

vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Tavoitteisiin pyritään ehkäi‐

semällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali‐ ja ter‐

veydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. 

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman (2007), Hyvinvointi 2015 –ohjelman, Tie hyvään van‐

huuteen – vanhusten hoidon ja palvelujen linjat (2007), Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja pal‐

velujen parantamiseksi laatusuosituksen (2013) keskeisimmät sisällöt ovat iäkkään ihmisen ter‐

veyden edistäminen kehittämällä terveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, tukemalla terveellistä 

ympäristöä ja yhteisöjen toimintaa, kehittämällä yksilöiden taitoja sekä suuntaamalla ja kehittä‐

mällä palveluja. Tavoite on, että ikääntyneiden ihmisten terveys, toimintakyky ja kyky itsenäiseen 

elämään säilyisivät ja he voisivat elää mahdollisimman täysipainoista elämää. Sosiaalisten verkos‐

tojen merkitystä, osallistumisen edistämistä ja yhteisöllisyyden hyödyntämistä pidetään tärkeinä 

asioina. Toimintakyvyn heikentyessä tulisi välittömästi panostaa korjaaviin toimiin palveluihin, 

ohjaukseen, neuvontaan ja ehkäisevään työhön. (Pohjolainen ja Heimonen 2009, 8–9.) 

Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Toi‐

minnan on perustuttava terveydenhuoltolain 8§ mukaisesti näyttöön ja hyviin hoito‐ ja toiminta‐

käytäntöihin. Asetuksen tavoitteena ovat riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasa‐arvoiset palvelut, 

vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. (Sosiaali‐ 

ja terveysministeriö 2009:20,19–20.)  

5  

5  

 

Tavoite on, että ihmisten terveys, toimintakyky ja kyky itsenäiseen elämään säilyisivät ja he voisi‐

vat elää mahdollisimman täysipainoista elämää. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tehtä‐

vänä on seurata ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, tukea työ‐ ja toimintakykyä ja 

sairauksien ehkäisyä sekä edistää mielenterveyttä ja elämänhallintaa, tukea terveyttä edistäviä ja 

sairauksia ehkäiseviä valintoja, tarjota ravitsemus‐ ja liikuntaneuvontaa sekä tukea tupakoinnista 

vieroitukseen ja alkoholinkäytön vähentämiseen keskeisten kansansairauksien ehkäisemiseksi. 

Neuvoloiden sairauksia ehkäisevä terveydenhuolto on taloudellisesti pitkällä aikavälillä yhteiskun‐

nan kannattavimpia toiminta‐alueita.  

Keski‐Satakunnan  terveydenhuollon  kuntayhtymään  kuuluvat  seuraavat  jäsenkunnat; Harjavalta, 

Kokemäki, Nakkila, Eurajoki sekä Luvia. Neuvolatyötä ohjaavat monet lait ja asetukset. Tämän toi‐

mintaoppaan tarkoitus on yhtenäistää  ja selkiyttää aikuisneuvolatyön tavoitteita  ja tehtäviä sekä 

asetuksen tuomia velvoitteita. 

 

2. AIKUISNEUVOLA 

2.1. Tavoitteet ja tehtävät  

Aikuisneuvola vastaa aikuisväestön neuvolapalveluista. Aikuisneuvolassa terveydenhoitaja antaa 

henkilökohtaista terveysneuvontaa, mielenterveyttä tukevaa keskusteluapua, seuraa terveydenti‐

laa, tarkkailee verenpainetta, antaa rokotuksia ja toimii kansansairauksien ja tartuntatautien en‐

naltaehkäisemiseksi. Terveydenhoitajat tekevät maksuttomien hoitotarvikkeiden tarpeen arvioita 

yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa, opastavat hoitotarvikkeiden käyttöön liittyvissä asioissa, 

antavat palveluja ja sosiaalietuuksia koskevaa neuvontaa sekä tiedottavat erilaisesta ryhmätoi‐

minnasta, esim. painonhallintaryhmistä. Terveydenhoitajat tekevät eri‐ikäisten aikuisten terveys‐

tarkastuksia. Vastaanotto toimii matalan kynnyksen periaatteella. Tarjoaa apua, tukea ja ohjausta 

mieltä askarruttavissa asioissa. 

 

 

 

6  

6  

Jaettava materiaali 

Ravitsemus: Syö hyvää, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Maito&Terveys: Repäisylehtiö: Syö 

hyvin voi hyvin. Ikääntyneen kalsiumin ja proteiinin saanti. Oikeat valinnat, Sydänliitto. 

 

Liikunta: Liikuntapiirakka, UUK‐instituutti 

Kolesteroli : Kolesterolit kohdalleen, Sydänliitto 

Painonhallinta: KKI: Pysyvästi Paino Hallintaan, ruokapäiväkirja (G‐asema) 

Uni, lepo, nukkuminen; G‐asema: Neuvola kansio: Naisten tarkastukset kansio: Uni ja Lepo 

Mitä väsymys on; Orion. Uniopas, Orion. Ikäihmisten hyvä uni, Orion. 

Stressi; G‐asema, neuvolan kansio; Naisten tarkastukset: Stressin hallinta, vinkkejä stressin hallin‐

taan. 

Testit Testaa rasvan laatusi, Testaa suolansaantisi, Testaa liikuntatottumuksesi, Testaa syömistot‐

tumuksesi, Sydänliitto, T2D‐riskitesti, diabetesliitto. 

Päihteet: Otetaan Selvää! Ikääntyneet, alkoholi ja lääkkeet. STM 2006:6. 

Käypähoito: ohjeita potilaille 

‐ Verenpaine, alkoholi… 

 

Suositeltavia linkkejä mm.: 

terveysportti.fi 

kaypa.fi 

thl.fi 

julkari.fi 

finlex.fi 

kela.fi 

terveyskirjasto.fi 

terveyskylä.fi 

ukkinstituutti.fi 

diabetes.fi 

cancer.fi 

syohyvaa.fi 

maitojaterveys.fi  

 

 

 

7  

7  

Ajanvaraus: 

Kuulontutkimus 30min 

Korvan tutkiminen ja huuhtelu 20min 

Näöntutkimus 15min 

Lääkeinjektiot, tehosterokotus 15min 

Matkailuneuvonta 30min 

Alkukartoitus, Vuosikontrolli, kattava 60min 

Väli kontrolli esim. RR, paino, tupakasta vieroitus 30min 

Hoitotarvikejakelun vaippalupa 60min 

Terveystarkastus 60‐120min 

Naisten joukkotarkastus käynti 30min 

Mielenterveyttä tukevat vastaanotot 30‐45min. 

 

2.2. Terveystarkastukset 

 

2.2.1. Kohdunkaulasyövän seulonnat ja naisten terveystarkastukset  

Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpätauti – vain rintasyöpä 

on sitä yleisempi. Monet tautiin sairastuneista ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Suomessa 

kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta aloitettiin jo 1960‐luvulla. Sen ansiosta kymmenet tu‐

hannet naiset ovat säilyttäneet terveytensä ja hedelmällisyytensä. Seulonnan avulla maassamme 

estetään yli 80 % kohdunkaulan syöpätapauksista ja ‐kuolemista. 

Ihmisen papilloomavirus (HPV) ‐infektio on kohdunkaulan syövän keskeisin ja tärkein taustatekijä: 

HPV:tä löytyy syöpäkudoksesta lähes aina. HPV‐tyyppejä on löydetty yli 80, ja osalla niistä on to‐

dettu olevan vahva yhteys kohdunkaulan syöpään ja sen esiasteisiin. HPV löydetään HPV‐testillä. 

 

Syövän esiasteiden kehittymiseen ja syöpäriskiin vaikuttavat HPV‐infektion ohella myös monet 

muut tekijät, kuten yhdyntöjen varhainen alkamisikä ja kumppaneiden runsaus. Myös tupakointi, 

8  

8  

immuunipuolustusta heikentävä lääkitys, HIV‐infektio ja muut gynekologiset infektiot, kuten kla‐

mydia, lisäävät syöpäriskiä. 

 

Valtaosa HPV‐infektioista paranee itsestään. Eritoten nuorilla naisilla jopa 90 % todetuista HPV‐

infektioista paranee itsestään parissa vuodessa. Pitkittynyt HPV‐infektio lisää syövän esiastemuu‐

tosten kehittymisen riskiä. Kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 140–170 

naista, syövän esiasteita löytyy kuitenkin useilta tuhansilta. Suurin osa naisista (80 %) on jossakin 

elämänsä vaiheessa HPV:n kantajia. HPV ei yleensä aiheuta oireita, joten nainen ei voi tietää, kan‐

taako hän virusta vai ei. 

Virustyypit jaetaan kahteen pääryhmään; korkean‐ ja matalanriskin viruksiin. Matalanriskin viruk‐

set voivat aiheuttaa hyvänlaatuisia muutoksia, kuten kondyloomia. Korkeanriskin virustulehdus voi 

johtaa syövän esiastemuutoksiin, jotka hoitamattomana voivat kehittyä syöväksi. 

Vasta pitkittynyt korkeanriskin HPV‐tulehdus voi olla vaarallinen, sillä kohdunkaulasyövän kehit‐

tyminen vaatii nimenomaan pitkittyneen, keskimäärin 10 vuotta kestävän HPV‐tartunnan. 

Keski‐Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen 25–65‐vuotiaat naiset kutsutaan koh‐

dunkaulasyövän seulonta viiden vuoden välein. 25‐ vuotiailta seulotaan perinteinen irtosolututki‐

mus. 30‐65 vuotiailta irtosolunäyteestä tehdään ns. korkean riskin HPV‐virustutkimus ja sen ollessa 

positiivinen tutkitaan myös perinteinen irtosolututkimus. Tämän avulla voidaan havaita mahdolli‐

sen kohdunkaulansyövän esiasteet ja antamaan hoito ajoissa. 

Lisäksi 30–50 vuotiaille on terveyttä tukevia teemavuosia. 30‐vuotiaille teemana on liikunta, 35‐

vuotiaille päihde ja tupakka, 40‐vuotiaille ravitsemus ja ruokavalio, 45‐vuotiaille uni, lepo ja oma 

jaksaminen sekä 50‐vuotiaille naisille valtimotautien riskiseula. Pyydämme teitä täyttämään tämän 

lomakkeen kysymykset sekä mahdollisesti teemaan liittyvät kyselylomakkeet ja ottamaan mukaan 

vastaanotolle. Tutkimus on sinulle maksuton.  

 

Seulontanäyte 

 

Terveystarkastuskäynnillä otetaan sekä papa‐näyte että HPV‐testi (Poikkeuksena 25 vuotiaat, joilta 

otetaan vain papa. HPV‐infektion esiintyvyys on suuri (25–15 %) ja itsestään parantuvia (regressoi‐

9  

9  

tuvia) esiasteita paljon tätä vanhempiin ikäryhmiin verrattuna). HPV‐seulatestillä tutkitaan, onko 

näitä korkeanriskin papilloomaviruksia emättimessä tai kohdunkaulassa. Testi otetaan harjalla 

kohdunkaulasta samalla kertaa, kun otetaan papa‐näytekin. Mikäli testi on negatiivinen, kohdun‐

kaulan syöpäriski on olemattoman pieni, joten papa‐näytettä ei tarvitse tutkia. 

 

Jos HPV‐testi on positiivinen, papa‐näyte tutkitaan myös. Positiivinen HPV‐testi ei tarkoita vielä 

syöpään sairastumista, sillä suurin osa viruksista (80 ‐90 %) paranee itsestään kahden vuoden sisäl‐

lä. Positiivinen HPV‐testi tarkoittaa, että lähivuosina seurataan sitä, häviääkö virus itsekseen vai 

aiheuttaako se PAPA‐kokeessa näkyviä muutoksia. 

 

Papilloomavirustulehdus tarttuu lähinnä sukupuolisessa kanssakäymisessä, joten kaikki naiset, 

joilla on tai on ollut aktiivinen sukupuolielämä voivat saada virustartunnan ja myöhemmin syövän 

esiastemuutoksia tai syövän. Kuitenkin on mahdollista, että syöpä syntyy myös ilman virustartun‐

taa. Tämän vuoksi kaikkien seulontaan kutsuttujen naisten kannattaa osallistua riippumatta siitä, 

millainen sukupuolielämä heillä on ollut. 

Tarkastuksen yhteydessä naiselle tarjotaan rintojen palpaatiotutkimus ja ohjaus omatutkintaan. 

Lisäksi 30–50 vuotiaille on terveyttä tukevia teemavuosia tarkastuksen yhteydessä.  

 

Irtosolunäytteenotto 

Syöpäjärjestö poimii väestörekisteritiedot ja toimittaa listat Satadiagille, joka toimittaa ne edelleen 

turvapostilla terveysasemille näytteenotosta vastaaville. Kutsut ja lomakkeet tulostetaan ja posti‐

tetaan kirjekuoressa. Satadiag toimittaa kutsuttavien yhteystiedot tarralla. Otetut näytteet palau‐

tetaan sisäisellä postilla Satadiagiin. Näytteet toimitetaan terveysaseman laboratorioon, joka toi‐

mittaa näytteet käsiteltäväksi eteenpäin. 

 

Asiakkaalle lähetetään kutsu ja esitietolomake (G‐asema)  sekä mahdollinen teemavuoden mukai‐

nen materiaali. Jos kutsuttu ei tule seulontaan ensimmäisen kirjallisen kutsun saatuaan, hänelle 

lähetetään uusinta kutsu. 

 

10  

10  

Papa‐näytteen voi ottaa joko lääkäri tai näytteenottoon koulutettu hoitaja. Papa‐näytettä otetta‐

essa nainen on gynekologisella tutkimuspöydällä ja tähystimen (spekulan) avulla kohdunnapukka 

täytyy saada hyvin näkyviin. Ensimmäinen näyte otetaan lastalla emättimen pohjukasta, toinen 

näyte otetaan lastalla kohdunnapukan pinnasta ja kolmas näyte pienellä harjalla kohdun kaulaka‐

navasta harjaa hiukan pyöräyttäen. Näytteenotto ei ole kivulias, pientä nipistystä voi tuntua. Tut‐

kimuksen jälkeen voi olla niukkaa rusehtavaa vuotoa.  

Rutiinipapanäytettä ei mielellään oteta kuukautisten aikana, koska veri haittaa tulkintaa. Näyte 

voidaan ottaa myös raskauden aikana. 

Kohdunpoiston jälkeen näyte voidaan ottaa emättimen limakalvolta, mutta se on harvoin tarpeel‐

linen. Jos kohtu on poistettu niin, että kohdunnapukka on jäljellä, näyte otetaan tavanomaisesti. 

Kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden riskitekijöitä ovat  

yhdyntöjen varhainen alkamisikä 

partnereiden runsaus partnereiden riskejä sisältävä sukupuolikäyttäytyminen 

tupakointi ks. sähköinen tausta‐aineisto  

yhdistelmäehkäisypillereiden pitkäaikainen käyttö  

immunosuppressio tai HIV‐infektio 

muut gynekologiset infektiot, erityisesti klamydia  

Levyepiteeli‐ ja adenokarsinooman riskitekijät näyttäisivät olevan samoja lukuun ottamatta 

tupakointia  

 

Näyte otetaan emättimestä, portiolta sekä kohdunkaulakanavasta. Ennen näytteen ottamista 

tulee poistaa kohdunkaulasta limatulppa (runsas lima vaikeuttaa koenäytteen arviointia).  

Näytteenottovälineinä käytetään esim pumpulitikkua tai lastaa ja soluharjaa. 

Pumpulitikulla tai lastan pyöreällä päällä otetaan näyte vaginan pohjukasta. 

Pumpulitikulla tai lastan lovetulla päällä näyte portion pinnasta, muuntumisalueelta ja junktiosta. 

Endocerviksistä otettu harjanäyte (pyöritys 180–360 astetta) levitetään lasille kevyesti pyörittä‐

mällä. 

 

11  

11  

Artikkelin tunnus: ima01804 (501.117) © 2012 Kustannus Oy Duodecim  Näytteet siirretään yhdelle aluslasille (Kuva 7):   Pumpulitikun / spaattelinäytteen materiaali siirretään lasille ohuena kerroksena yhdellä liikkeellä.  Soluharjassa oleva endocervix‐materiaali tulee siirtää aluslasille soluharjaa kevyesti pyörittäen.  Materiaali kiinnitetään välittömästi 96% etanolilla tai erityisellä suihkeella. Optimaalinen kiinni‐

tysaika on 30 min (Kuva 8). 

Kuva 7. Näytteen siirtäminen aluslasille 

 

Naisen erilaiset fysiologiset tilat voivat vaikuttaa Papa‐kokeen ottamisen tulokseen, esimerkiksi raskauden aikana soluharjalla näytteen otton yhteydessä naisen cervix on taipuvainen helposti vuotamaan verta, joka aiheuttaa epäluotettavan näytteen saamisen. 

Kun solumateriaali on siirretty aluslasille, tulee preparaatti välittömästi kiinnittää joko 95–96% etanolissa vähintään 30 min. tai käyttämällä aerosolia (esim. CytoFixx, Heinz Herenz). Sitä suihku‐tetaan 20– 30 cm etäisyydeltä aluslasista (Kuva 8). 

Kuva 8. Näyte kiinnitetään aerosolilla 

 

 

Näytteen luotettavuuteen vaikuttavat: 

Kuukautiskierto – näyte otetaan kuukautiskierron 7.–15. päivänä, silloin on vähemmän verta ja 

levyepiteelisolujen sytolyysiä, jotka häiritsevät näytteen arvioimista. 

Tulehdus – jos naisella on tulehdus, suositeltavaa on ensin hoitaa ja ottaa näyte kolme kuukautta 

hoidon päättymisestä, sillä tulehdukselliset elementit häiritsevät näytteen arviointia ja samoin 

reaktiiviset solumuutokset saattavat antaa väärän negatiivisen tai väärän positiivisen tuloksen. 

Atrofia 

12  

12  

Postpartum – Papa‐koe suositellaan otettavaksi vasta kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, 

jotta vältettäisiin vääriä negatiivisia ja – positiivisia tuloksia. 

Cervixin mekaaninen tai kemiallinen ärsytys – näytettä ei suositella otettavaksi 48 tunnin sisällä 

vaginaalisten lääkkeiden käytöstä. Välittömästi kolposkopian jälkeen Papa‐koetta ei tehdä. 

Radioterapia – aiheuttaa erilaisia solumuutoksia. 

HUOM! Jos sytologisia laseja lähetetään samassa pakkauksessa histologisten formaliiniin otettujen 

näytteiden kanssa, sytologiset lasit tulee suojata formaliinihöyryltä panemalla näytelasikotelo tiivi‐

seen muovipussiin. 

 

Näyte laitetaan muovikoteloon ja Papa‐Centerin pussiin/kuoreen ja toimitetaan sisäisellä postilla 

Poriin lähtevään postiin.Irtosolunäytevastaus toimitetaan Papa‐Centeristä suoraan asiakkaan koti‐

osoitteeseen, n. 6‐8 vkon kuluttua. Mikäli vastausta ei ole kuulunut yli 2kk suositellaan ottamaan 

yhteys neuvolaan. 

Niille, joilla seulontatestin tulokset ovat normaalit, suositellaan ikäryhmäseulontaa viiden vuoden 

välein. 

Riskiryhmäseulontaan 1–2 vuoden kuluttua kutsutaan, jos  

Papa‐kokeessa todetaan lieviä epiteelisolumuutoksia (ASC‐US ja AGC‐NOS) 

HPV‐testin tulos on positiivinen  

Riskiryhmäseulonta tehdään, vaikka HPV‐testin jatkotutkimuksena tehdyn Papa‐kokeen tulos olisi 

normaali tai ASC‐US tai AGC‐NOS. 

Seulontayksikkö huolehtii riskiryhmäseulontaan kutsumisesta, ja sitä koskevan sopimuksen tulisi 

sisältyä laboratorion kanssa tehtävään seulontasopimukseen. 

Jos potilas on saanut lähetteen jatkotutkimuksiin (yleensä kolposkopiaan), vastuu jatkoseurannas‐

ta on kyseisellä jatkotutkimusyksiköllä. 

Mikäli asiakas saa uusintanäyte kutsun 6kk kuluttua, otetaan tämä näyte neuvolassa jatkokäynti‐

nä. Muut kuin joukkoselontanäytteet otetaan laboratoriossa lääkärin lähetteellä. 

Papa‐luokka (Papanicolaun luokka) 

Aiemmin papa‐vastauksessa käytettiin numeroluokitusta, jolloin solulöydöstä kuvattiin luokilla I‐V. 

Luokka I on normaali ja luokka V pahanlaatuinen (syöpä) löydös. Tästä luokituksesta on luovuttu, 

13  

13  

ja nykyään käytetään ns. Bethesda‐järjestelmää. Jotkut laboratoriot antavat rinnakkaiset vastauk‐

set, eli luokka on merkitty vastauskaavakkeeseen. Jos solumuutoksia todetaan, vastauksessa on 

usein ehdotus jatkotoimenpiteistä tai seurantavälistä. 

Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.  

Suomessa kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solu‐ ja kudosmuutosten diagnos‐

tiikka perustuu pääasiassa 30–60‐vuotiaille viiden vuoden välein tehtävään valtakunnalli‐

seen, organisoituun seulontaan ja sen jatkotutkimuksiin. 

Seulontaa tukevat muista syistä otetut näytteet. 

Diagnoosi ja hoito perustuvat sytologiaan, kolposkopiaan ja sen yhteydessä otettujen ku‐

dosnäytteiden histopatologiseen tutkimukseen. 

Varmistettujen muutosten hoito tai seuranta tai molemmat ovat tärkeitä, koska syövän ris‐

ki on muutosten yhteydessä selvästi suurentunut, myös hoidon jälkeen. 

Lievistä muutoksista suurin osa paranee itsestään, erityisesti nuorilla naisilla. 

CIN 1 ‐muutoksia (cervical intraepithelial neoplasia 1; suosituksessa käytetyt termit ja ly‐

henteet on selitetty taulukossa «Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä.»1) ja sitä 

lievempiä muutoksia seurataan yleensä ilman hoitoa. 

CIN 2 ja sitä vahvemmat muutokset hoidetaan. 

Hoito tulee toteuttaa kolposkopiaohjauksessa. 

Seurannan pitää olla varmistettu, ja ainakin ensimmäinen seurantakäynti tulee järjestää 

hoidosta vastanneessa yksikössä. 

Koko seulonta‐, diagnostiikka‐, hoito‐ ja seurantaketjua on jatkuvasti seurattava ja laatua 

valvottava huolellisesti. 

Taulukko 1. Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä.   

Termi tai lyhenne  Selite 

Papa‐näyte  gynekologinen irtosolunäyte 

Papa‐koe  sytologin arvio gynekologisesta irtosolunäytteestä 

Sytologia: 

ASC‐H  atypical squamous cells, cannot exclude HSIL 

ASC‐US  atypical squamous cells of undetermined significance 

AGC‐FN  atypical glandular cells, favor neoplasia 

AGC‐ NOS  atypical glandular cells not otherwise specified 

14  

14  

Taulukko 1. Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä.   

Termi tai lyhenne  Selite 

HSIL  high‐grade squamous intraepithelial lesion 

LSIL  low‐grade squamous intraepithelial lesion 

Histologia: 

AIS  adenocarcinoma in situ 

CIN 

cervical intraepithelial neoplasia CIN 1 = lievä dysplasia CIN 2 = dysplasia moderata CIN 3 = dysplasia gravis, carcinoma in situ 

VAIN 

vaginal intraepithelial neoplasia VAIN 1 = dysplasia levis VAIN 2 = dysplasia moderata VAIN 3 = dysplasia gravis, carcinoma in situ 

VIN 

vulvar intraepithelial neoplasia VIN 1 = dysplasia levis VIN 2 = dysplasia moderata VIN 3 = dysplasia gravis, carcinoma in situ 

Muita sytologiaan ja histologiaan liittyviä lyhenteitä: 

HPV  Human Papilloma Virus, ihmisen papilloomavirus 

IFCPC  International Federation of Cervical Pathology and Colposcopy 

RCI  Reidin kolposkopiaindeksi 

TBS  The Bethesda System 

Sähkösilmukka‐ eli LOOP‐hoito: 

LEEP  loop electro excision procedure 

LLETZ  large loop excision of the transformation zone 

 

Epiteelisoluatypia 

Atypialla tarkoitetaan kohdunkaulan pintasolukon (epiteelin) poikkeavuutta, joka saattaa liittyä 

kohdunkaulan esiastemuutokseen tai jopa syöpään. Atypian voimakkuus ratkaisee, suositellaanko 

jatkossa vain papaseurantaa vai tarvitaanko lisätutkimuksia ja koepalan ottoa. Epiteelisoluatypia 

jaetaan kahteen päätyyppiin, levy‐ ja lieriöepiteeliperäinen. Levyepiteelisolukkoa on kohdun napu‐

kan limakalvopinnalla ja lieriöepiteeliä kohdunkaulan rauhasissa. 

Metaplasia 

Kypsymismuutos, epäkypsä metaplasia on hyvänlaatuinen löydös, joka liittyy kohdunkaulan solu‐

kon uusiutumiseen, ja muutos menee yleensä ohi itsestään. Koska uusiutuva solukko on tavallista 

alttiimpi esimerkiksi papilloomavirustulehdukselle, solukon normaali kypsyminen varmistetaan 

papa‐kontrollilla vuoden kuluttua. 

15  

15  

Reaktiiviset muutokset 

Reaktiivisia muutoksia ovat regeneraatio eli kudosten korjautuminen, sädevaurio, tulehdus ja kie‐

rukan aiheuttama muutos. 

Tulehdukset 

Monet tulehdukset näkyvät papa‐kokeessa. Papa‐lausunnon kuvailevassa osassa ilmoitetaan, mi‐

käli näytteessä on poikkeavia bakteereita ja muita mikrobeja. Tällaisia muutoksia ovat mm. bak‐

teerivaginoosi, sekafloora, sieni ja Actinomyces, Trichomonas ja herpes. Oireettomalla potilaalla 

nämä eivät välttämättä edellytä lääkehoitoa. 

Atrofia 

Estrogeeni‐hormonin puutos limakalvoilla aiheuttaa limakalvon ohenemisen eli atrofian jossa li‐

makalvon ylimmän kerroksen soluja ei ole yhtään nähtävissä. Löydökseen voi liittyä tulehdusmuu‐

toksia. 

Sytolyysi 

Emättimen normaali maitohappobakteerikanta hajottaa emättimen pintasolukkoa. Tällöin muo‐

dostuu hapanta valkovuotoa, joka voi aiheuttaa lievää kutinaa ja kirvelyä. Kyseessä on normaaliti‐

lanne eikä tulehdus. 

 

NÄYTTEENOTTO‐OHJE HPV, joukkoseulonta 

(Ohje perustuu Fimlab laboratoriot Oy:n laatimaan ohjeeseen) 

Menetelmä tunnistaa 14 korkean riskin papillomaviruksen (HPV) genotyyppiä, joista tyypit 16 ja 18 

ilmoitetaan erikseen. 

Näytteenotto 

1. Näyte otetaan PAPA näytteen jälkeen, mutta ENNEN mahdollista etikkahappo‐ tai jodipenslaus‐

ta 

2. Naisilta otetaan solunäyte vaginasta ja/tai kohdunnapukasta pakkauksen harjallisella näytteen‐

ottotikulla. Näytteenotto tapahtuu aivan samoin kuin PAPA näytteenoton yhteydessä otetussa 

cytobrush näytteessä.  

16  

16  

 

 

3. Näytteenoton jälkeen upota tikku Abbott näytekuljetusputkeen ja pyörittele sitä putkessa pai‐

naen sitä välillä putkeen reunaa vasten, jotta näytemateriaali irtoaa harjasta 

4. Lopuksi poista tikku putkesta ja hävitä se asianmukaisesti 

5. Liimaa asiakkaan nimitarra HPV‐putkeen viivakoodi putken suuntaisesti 

6. Näyte säilyy kuljetusputkessa huoneenlämmössä 2 viikkoa. Näyte tulee kuitenkin lähettää labo‐

ratorioon mahdollisimman pian. 

7. HPV‐näyte voidaan ottaa myös asiakkailta, joilta kohtu on poistettu. Jos asiakkaalta on kohtu 

poistettu kokonaan, näyte otetaan vaginan limakalvolta. 

 

Joukkoseulontaan kuuluva HPV‐näyte lähetetään yhdessä samaan aikaan otetun Papa‐näytteen 

kanssa. Asiakkaan nimitarra liimataan HPV‐putkeen viivakoodi putken suuntaisesti ja Papa‐lasin ja 

lasin tarra laitetaan pussin sisälle (älä liimaa tätä tarraa koteloon tai lasiin). Näytteet (Papa‐lasi 

kotelo ja HPVnäyte) pakataan samaan minigrip pussiin. Ks. erillinen SEULONTANÄYTTEIDEN PAK‐

KAUS‐OHJE 

 

Lisätietoa ja ohjeita: 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50049 

 

 

17  

17  

Seulontojen yhteydessä tuetaan ja kannustetaan terveisiin elämäntapoihin. 30‐50‐ vuotiaille suun‐

natut teemat: 

 

30‐v LIIKUNTA 

KKI‐kuntokortti, takana liikuntapiirakka (tilaukset@likes.fi) 

Sydänliiton testaa liikuntatottumuksesi lomake (sydänpiiri) 

Ohjattu rintojen tutkimuksen opastus  

 

35‐v PÄIHTEET JA TUPAKKA 

Audit (tuloste), selvitetään onko muuta neutraalia materiaalia. Vastaanotolla tarvittaessa fager‐

strömin testi tai nuuskan käyttäjien testi ja tupakasta vieroittautumiseen ohjaus mikäli asiakas 

motivoitunut. 

ota mittari (sydänpiiri/‐liitto)  

 

40‐V RAVITSEMUS JA RUOKAVALIO 

Sydänliiton testaa syömistottumuksesi   

 

45‐V UNI LEPO, OMAT VOIMAVARAT   

G‐asema kansiossa tulostettava lehtinen (Nukkuminen, uni ja lepo) 

ota mittari (sydänpiiri/‐liitto) 

 

50‐V VALTIMORISKI 

Seulontakysely sekä T2D riskitesti lähetetään Papa kutsun mukana ja palautetaan näytteeseen 

tullessa 

‐  kutsu erilliseen tarkastukseen mikäli: 

o T2D riski ≥12p . Huom! Sokeriseurantojen jatkuvuus raskausdiabeetikoilla. 

o Perimärasite (äiti/sisar sairastunut valtimotautiin ≤ 65v tai isä/veli ≤55) 

o Jos VY >80cm + tupakoi 

o edellisestä tarkastuksesta aikaa ≥3‐5v 

Tarkastuksen kulku ja Tilastointi kuten 40‐v miesten ks. s.12‐14 

18  

18  

 

2.2.2. Miesten 40‐v seulontaperusteiset terveystarkastukset 

 

Valtimotaudit ovat suomalaisten suurin terveysuhka, jolle altistavia riskitekijöitä ovat korkea ve‐

renpaine, korkea kolesteroli, tupakointi ja sukurasite. Näiden lisäksi viime vuosina räjähdysmäises‐

ti yleistyneet ylipaino, diabetes ja metabolinen oireyhtymä eli riskitekijäkasauma uhkaavat lisätä 

valtimotautien määrää entisestään.  

Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy on ainoa keino estää ongelman kasvaminen yhteis‐

kunnalle kestämättömäksi. Lisäämällä miesten tietoisuutta valtimotautien vaaratekijöistä, löytä‐

mällä suurentuneen riskin omaavat oireettomat miehet, diagnosoimalla ja hoitamalla tyypin 2 dia‐

betes sekä valtimotaudit ajoissa, voimme vaikuttaa väestön pysymiseen terveempänä, parantaa 

heidän elämänlaatuaan ja vähentää tarvetta terveydenhuollon kalliisiin korjaaviin palveluihin. 

Valtimoterveyttä kaikille ‐työryhmä suosittaa, että kaikkien 40‐vuotiaiden diabetes‐ ja valtimotau‐

tiriski tulisi arvioida, ja seurata tätä säännöllisin väliajoin, saman toteaa Lancetissa 2010 julkaistu 

amerikkalainen tutkimus. Keski‐Satakunnan terveydenhuollon kyntayhtymässä toiminnan päämää‐

ränä on edistää alueen miesten sydänterveyttä ja vähentää heidän terveydellistä eriarvoisuuttaan. 

Aikuisneuvolan terveydenhoitajat kutsuvat vuosittain kaikki 40 vuotta täyttävät alueensa miehet 

terveystarkastukseen. 

 

Miesten valtimotautiseulontakyselyn sisällöt ja tarkastuksen sisällöt ja etenemi‐

nen 

- Tilataan syntymävuoden, miessukupuolen ja asuinkunnan mukaan effica pääkäyttäjältä 

nimi/osoite tiedot 

 

- Kaikille lähetetään 

o Saatekirje ja seulontakysely 

o T2D riskinarviointi lomake (diabetesliitto) 

o Palautuskuori 

o Mies 40+ opas (Sydänliitto), jonka väliin liitetään erektiohäiriökysely (IIEF‐5) 

19  

19  

- Seulontakysely palauduttua: 

o Kutsu terveystarkastukseen 

mikäli T2D‐pisteet ≥12p. 

VY > 94cm ja tupakoi, 

sukurasite valtimotautiin, todettu isällä/veljellä ≤55‐vuotiaana,  äidil‐

lä/sisarella ≤65‐vuotiaana 

edellisestä tark. > 3v. 

FINRISKI > 10% 

o Mikäli valtimotautiriski ei ole kohonnut, lähetettään Ei kutsua kirje, jossa kiitetään 

osallistumisesta ja kannustetaan jatkossakin suosimaan terveitä elämäntapoja 

 

- Tarkastukseen tuleville varataan ajat vastaanotolle ja laboratorioon sekä tehdään laborato‐

riolähetteet:  

o Lab.lähete: PVK, TSH, ALAT, LIPIDIT, fP‐gluk, Krea. Mikäli T2D riski kohonnut ≥15p 

riskitesti tai MBO, tehdään OGTT (2t sokerirasituskoe)  

o Vastaanotto 90min (sis. kirjauksen 30min) 

RR, Lab. tulokset, Finriski, Tupakoitsijoilta FeV1, Paino, Pituus, BMI, Vyötä‐

rönympärys, MBO‐kriteerit, Alkoholin käyttö (AUDIT 10), sekä tarvittaessa 

masennusseula (BDI). 

Haastatellaan ravitsemus ja liikuntatottumukset, muut elämäntilanteeseen 

vaikuttavat tekijät (työ, perhetilanne, voimavarat) 

Annetaan valtimoterveyttä tukevaa ohjausta 

Arvioidaan jakoseurantojen tarve, 

o Mikäli RR >135/85 aloitetaan viikon RR‐kotiseuranta ja ohjataan RR‐

hoitajalle. 

o Lääkäriin mikäli RR kotiseurannan jälkeenkin koholla (>140/90), Finriski ≥ 

10% nyt tai 60‐vuotiaana, DM epäily (2 diabeettista lukemaa). 

o Motivoitunut tupakoinnin lopettamiseen ja halukas aloittamaan lääkkeel‐

lisen vieroitushoidon. Hoitajan arvion perusteella voidaan vaihtoehtoisesti 

tehdä reseptipyyntö lääkärille. 

o Mikäli heikentynyt FeV1 arvo (≤ 80%), ohjaus astmahoitajalle. 

o Päihdehoitoon (A‐klinikka) mikäli audit ≥15p. 

20  

20  

o Ohjataan tarvittaessa seurantoihin, muille asiantuntijoille, ryhmiin. 

o Mikäli riski ei ole kohonnut, suositellaan 5‐vuoden kuluttua terveystarkas‐

tusta tai yksilöllisen tarpeen mukaan arvioiden. 

 

- tulokset Excel‐ taulukolle 40‐v miesten tilastointi, tallennetaan vuosiluvuilla. Kirjataan lop‐

puun myös kutsuttujen määrä, vastanneiden määrä sekä näistä kutsutut/ei kutsua saaneet. 

Toimitetaan tulokset terveyden edistämisen yhdyshenkilölle. 

Materiaalit: 

Saatekirje, Seulontakysely, IIEF‐5 tulostettavissa G‐asema – neuvola – Mies 40‐v terveystarkastus 

kansiosta 

T2D – sairastumisriskin arviontilomake, Diabetesliitto 

http://www.diabetes.fi/d‐kauppa/oppaat/diabeteksen_ehkaisy 

 

Tarvittaessa oppaat: 

Ravitsemus 

Liikunta 

Kolesteroli 

Verenpaine 

Verenpaineen kotiseuranta lomake 

 

Tilastointi 

ICP10 Z10 määritetty väestön rutiininomainen tutkimus 

SPAT1370 Muu terveystarkastus 

SPAT1273 Audit 

SPAT1246 Depression tm. psyykkisen ongelman seulonta, BDI  

 

Näyttöön perustuvaa tutkimustietoa mm. 

- From S, Liira H, Leppävuori J, Remes‐Lyly T, Tikkanen H, Pitkälä K. 2013. Effective‐ness of 

exercise intervention and health promotion on cardiovascular risk fac‐tors in middle‐aged 

21  

21  

men. A protocol of a randomized controlled trial. BMJ Pub‐lic Health.2013 Fed 11;13 

(1):125. Viitattu 9.12.2014. 

http://www.biomedcentral.com/1471‐2458/13/125 

- Linmans JJ, Spigt MG, Deneer L, Lucas AE, de Bakker M, Gidding LG, Linssen R, Knottnerus 

JA: Effect of lifestyle intervention for people with diabetes or prediabetes in real‐world 

primary care: propensity score analysis. BMC Fam Pract 2001. N Engl J Med 3/2001; 

344:1343‐1350 

http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM200105033441801 

 

 

2.2.3. Työttömien terveystarkastukset 

 

Työtön työnhakija ilmoittautuu työttömyyden alkaessa tai uhatessa työnhakijaksi. Nykyään haku 

tapahtuu internet välitteisesti ja varsinaisia käyntejä työvoimatoimistossa on erittäin vähän. Tie‐

dottaminen työttömille suunnatuista palveluista on tärkeää ja kaikkien tehtävä. 

Työvoimatoimisto jakaa asiakkaat tarpeiden mukaan kolmelle palvelulinjalle. Työnhakija‐

yrityslinjalla asiakkaat toimivat omatoimisina työnhakijoina pääasiassa sähköisten palvelujen tur‐

vin. Osaamisen kehittämislinjalla olevat työnhakijat hakeutuvat koulutuksen kautta työelämään. 

Tuetun työllistämisen linjan palveluita tarjotaan pitkäaikaistyöttömyydessä (>12kk) sekä kuntou‐

tus‐ ja aktivointitukitoimia tarvittaessa. Mikäli työtön työnhakija on työkyvytön (esim. Tules‐

ongelmat estävät työnteon), tulee työttömyysaikana myöntää asianmukainen sairasloma. Työky‐

vyttömyyseläkettä voi hakea vasta oltuaan 300vrk sairaslomalla samasta työkykyyn vaikuttavasta 

sairaudesta. 

Työttömillä on työssäkäyviä enemmän terveydellisiä ongelmia ja monet terveydelliset riskit lisään‐

tyvät työttömyyden pitkittymisen myötä. Heillä on lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistä‐

viin ja palauttaviin palveluihin. Mikäli sairaudet ja kuntoutustarve työttömillä jää tunnistamatta, 

syrjäytymisen riski työmarkkinoilta kasvaa. 

Työttömien terveystarkastusten toiminta‐ajatuksena on edistää työttömien terveydentilaa, hyvin‐

vointia sekä työ‐ ja toimintakykyä. Omasta työkyvystä huolehtiminen helpottaa uudelleen työllis‐

tymistä ja työhön palaamista sekä ylläpitää työnhakijan henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Terveys‐

tarkastusten ajatuksena on ennaltaehkäistä mahdollisten terveysongelmien syntymistä, sekä oi‐

22  

22  

reettomien sairauksien varhainen diagnosointi, aikainen hoito ja mahdollisten lisäsairauksien es‐

täminen. Toiminta on järjestettävä terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti. 

TE‐toimisto, kuntien työpajat sekä sosiaalitoimet informoivat työnhakijaa terveystarkastuksista ja 

ohjaa työnhakijan hänen oman kuntansa järjestämään terveystarkastukseen. Tiedote löytyy myös 

kuntayhtymän omilta internet sivuilta, ja tätäkin kautta on mahdollista ohjautua terveydenhoita‐

jan maksuttomalle vastaanotolle.  

Työtön henkilö siirtyy monialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakkaaksi viimeistään silloin, kun työ‐

markkinatukea on maksettu vähintään 300 päivää ja hänellä arvioidaan olevan monialaisen yhteis‐

palvelun tarve. TE‐toimi tai kaupungin perusturva kirjaavat asiakkaan TYP järjestelmään, joka on 

eri viranomaisten yhteinen alusta asiakkaan monialaisen tuen järjestämiseksi ja tiedon siirtämisek‐

si. Terveydenhuollossa rekisteriin merkitään vain sellaiset työttömän terveydentilaa ja työ‐ ja toi‐

mintakykyä koskevat tiedot, joilla olisi vaikutusta työttömän työllistymiseen ja jotka olisivat vält‐

tämättömiä julkisten työvoimapalveluiden sekä sosiaali‐, terveys‐ ja kuntoutuspalveluiden tarjoa‐

miseksi työttömälle.  

Lähtökohtana on, että rekisteriin merkityt terveydentilaa ja työkykyä koskevat tiedot perusturvat 

terveydenhuollon ammattihenkilöstön tekemään arvioon. Työkykyä koskeva tieto voi perustua 

myös esim. kuntoutuspalvelun tuottajalta saatuun palautteeseen. 

 Terveystarkastuksen eteneminen 

Työnhakija varaa itse ajan terveydenhoitajalta tai ohjaava taho voi varata ajan asiakkaan puolesta. 

Hän saa mukaansa tiedotteen terveystarkastuksen sisällöstä, esitietokaavakkeen jossa kartoite‐

taan kattavasti fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, elämäntapoja ja muita tarpeellisia 

terveystietoja tai hoitaja lähettää lomakkeen edeltävästi asiakkaalle. 

Terveydenhoitajan vastaanottoajaksi varataan 120min (sisältäen kirjaamisajan) 

Vastaanotolla kartoitetaan perustiedot, sairaudet, hoidot sekä lääkitykset. RR, pituus, paino, BMI, 

Vyötärönympärys, alkoholinkäyttö (audit 10), rahapelaaminen (2 kysymyksen malli) T2D‐riski sekä 

esitietolomakkeen pohjalta nousevia asioita. Ravitsemus, liikunta, sosiaaliset suhteet, taloudelli‐

nen pärjääminen, oma arvio työkyvystä, mieliala. Tarvittaessa BDI, mikäli esitietokaavake nostaa 

23  

23  

huolen. Tupakkatuotteita käyttäviltä mikrospirometria (FeV1) sekä fagerströmin testi. Laboratorio 

näytteet otetaan tarveharkintaisesti. Mikäli edellisestä näytteistä >1v otetaan PVK, GLUK, KOL, 

ALAT sekä tarvittavat käypä hoito‐ suosituksen mukaiset näytteet (verenpaineenhoito, hypotyre‐

oosinhoito ym). 

 Arvioidaan jakoseurantojen tarve, 

o Mikäli RR >135/85 aloitetaan viikon RR‐kotiseuranta ja ohjataan verenpainehoitajan 

vastaanotolle. 

o Lääkäriin mikäli RR kotiseurannan jälkeenkin koholla (>140/90), Finriski ≥ 10% nyt 

tai 60‐vuotiaana, DM epäily (2 diabeettista lukemaa), muu lisätutkimuksia tai hoitoa 

vaativa sairaus tai vaiva. 

o Motivoitunut tupakoinnin lopettamiseen ja halukas aloittamaan lääkkeellisen vie‐

roitushoidon. Hoitajan arvion perusteella voidaan vaihtoehtoisesti tehdä resepti‐

pyyntö lääkärille. 

o Mikäli heikentynyt FeV1 arvo (≤ 80%), ohjaus astmahoitajalle. 

o Päihdehoitoon (A‐klinikka) mikäli audit ≥15p. 

o Psykiatriseen työryhmään mikäli BDI ≥ 10,  

o Ohjataan tarvittaessa seurantoihin, muille asiantuntijoille. 

o Seuraavan terveystarkastuksen mahdollinen ajankohta. 

 

 

Työttömien terveydentilan, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnista vastaavat lääkärit: 

Anni Järvistö, Nakkilan terveysasema 

Teemu Korkiavuori, Kokemäen terveysasema 

 

Ajanvaraus aikuisneuvolan terveydenhoitajan kautta. 

 

Täytetään palautelomake työvoimatoimistolle työttömän terveystarkastuksesta. Voidaan antaa 

asiakkaan toimitettavaksi tai postitse: 

Harjavalta, Nakkila, Kokemäki: Kaakkois‐satakunnan työ‐ ja  elinkeinotoimisto, PL 20, 29200 Harja‐

valta. 

Eurajoki: Kaakkois‐Satakunnan työ‐ ja elinkeinotoimisto, PL 650 , 26101 Rauma 

 

24  

24  

Tilastointi 

ICP10 Z10 määritetty väestön rutiininomainen tutkimus 

SPAT1395 Työelämän ulkopuolella olevien terveystarkastus 

SPAT1273 Audit 

SPAT1246 Depression tm. psyykkisen ongelman seulonta, BDI  

  

2.2.4. Omaishoitajien terveystarkastukset  

Hyvin  tuetulla  omaishoidolla,  riittävällä,  oikea‐aikaisella,  joustavalla  ja  tarpeen  mukaan  räätä‐

löidyillä palveluilla turvataan omaishoitajan, kuin myös hänen hoidettavansa hyvinvointi. Iäkkäiden 

omaishoitajien hyvinvointi‐ ja terveystarkastukset perustuvat sosiaali‐ ja terveyspalveluista annet‐

tuun lakiin (980/2012). Terveystarkastuksien tulee kattaa hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja 

toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtää‐

vä ohjausta, terveyden  ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten  ja terveydellis‐

ten ongelmien tunnistamisen ja niihin liittyvän varhaisen tuen. Sen tulee sisältää sosiaalihuoltoa ja 

sosiaaliturvaa koskeva ohjausta, sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta  ja turvallista  lääkehoitoa 

koskevaa  ohjausta  sekä  ohjausta  kunnassa  tarjolla  olevista  hyvinvointia  edistävistä  palvelujen 

käyttöön. 25§ asettaa  ilmoitusvelvollisuuden  sosiaalihuollolle  iäkkään henkilön palvelutarpeesta. 

Hyvinvointi‐ ja terveystarkastukset ovat asiakasmaksuista annetun lain (734/1992 5§) mukaan asi‐

akkaalle maksuttomia. Omaishoitosopimuksen  laatimisen  yhteydessä  tiedotetaan  terveystarkas‐

tuksista. (STM, Kuntainfo 12.2.2015.)  

 

Omaishoitajuudessa vaikutukset ovat osaksi yksilöllisiä. Hyvinvointiin liittyviä yhteisiä asioita ovat 

ergonomia ja unen riittävyys ja laatu. Iäkkäiden omaishoitajien terveyttä uhkaavat oma heikenty‐

nyt toimintakyky, huono fyysinen kunto ja pitkäaikaissairaudet. Näissä tilanteissa omaishoitaja 

tarvitsee jaksaakseen enemmän tukea sekä palveluita. Tilanteet muuttuvat myös aina, kun omais‐

hoitajan tai hoidettavan elämäntilanteeseen tai toimintakykyyn tulee muutoksia. (STM, Kuntainfo 

12.2.2015, Näslindh‐Ylispangar 2012, 179.) 

 

 

25  

25  

Taulukko 1. Ikääntyneen omaishoitajan terveysriskit   

Fyysinen toimintakyky   

Heikentynyt  toimintakyky,  fyysiset  sai‐raudet, tuki ja liikuntaelin sairaudet, kipu 

Huono fyysinen kunto, huono lihaskunto 

Pitkäaikaissairaudet 

Sydän‐  ja  verisuonisairaudet,  kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli 

Tasapainon ongelmat 

Diabetes 

aiempi kuoleman riski 

monilääkitys, lääkityksen tuomat haitat 

STM, Kuntainfo 12.2.2015 ‐ Näslindh‐Ylispangar 2012, 179 – Schulz ja Beach 1999 ‐ Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007 – Lin ja Zebrack 2004 – Von Känel ym. 2008 – Jun‐tunen ja Salminen 2011,6 ‐ Hiekkanen ym. 3 ‐ Hämäläinen ym. 2010, Alhqvist 2013, Ke‐husmaa 2014, Rikkonen ym. 2014 ‐ Heino‐nen ym. 2011 

Psyykkinen toimintakyky   

Kuormittuneisuus,  stressaantuminen, loppuun palaminen 

Mielialan muutokset 

Elämän mielekkyyden, ilon katoaminen 

heikentynyt itsetunto 

Masennus, ahdistuneisuus 

Väsymys, jaksamisen ongelmat 

Psyykkiset sairaudet 

Morris 2015, 487–490 – E‐mielenterveys 2013 ‐ Schulz ja Beach 1999 ‐ Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007 – Lin ja Zebrack 2004 – Von Känel ym. 2008 – Juntunen ja Salmi‐nen 2011,6 – Vitaliano ym. 2003 – Hiekka‐nen ym. 3 ‐ Kelo ym. 2015, 101–102 ‐ Ta‐mayo ym. 2010, Lehtisalo 2015, Husu 2008, Horel ym. 2015, Heikkinen ym. 2013, Väli‐mäki 2012 

Kognitiivinen toimintakyky   

Muistiongelmat  Schulz ja Beach 1999 ‐ Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007 – Lin ja Zebrack 2004 – Von Känel ym. 2008 – Juntunen ja Salminen 2011,6 

Sosiaalinen toimintakyky   

Sosiaalinen  eristyneisyys,  osattomuus yhteiskunnassa, tukiverkoston puute 

Eurocarers 2013, 1‐3 – Kelo ym. 2015, 101–102 – Ryan ym. 2014 

Elintavat, ympäristötekijät   

Vajaa ravitsemus 

Lihavuus 

Tapaturma ja kaatumisen riski 

Unen puute, unihäiriöt 

Taloudelliset vaikeudet, köyhyys 

Tupakoinnin ja päihteiden haitat 

Päivittäistoiminnoista selviytymättömyys 

Morris 2015, 487–490 ‐ Eurocarers 2013, 1‐3 ‐ Hiekkanen ym. 3 ‐ Kelo ym. 2015, 101–102 – Hämäläinen 

 

Kunnan kaikille omaishoidon sopimuksen tehneille 65 vuotta täyttäneille omaishoitajille tarjotaan 

säännöllisin väliajoin mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen. Tarkoituksena on edistää 

omaishoitajan terveyttä ja hyvinvointia ja järjestää tarvittaessa palvelutarpeen kartoitusta. Kutsut 

lähetetään terveysasemilta kunnan palveluohjaajien välityksellä omaishoitajille. Kaikki 65,70,85‐ 

vuotta täyttäneet omaishoitajat kutsutaan terveydenhoitajan vastaanotolle. 75‐ ja 80‐vuotiaille 

omaishoitajille terveystarkastus toteutetaan osana kaikille kuntalaisille tarjottavien terveystarkas‐

26  

26  

tusten yhteydessä. Lisäksi 2‐3 vuoden välein omaishoitajille lähetetään kyselylomakkeet. Vastaan‐

otolle kutsutaan, mikäli vastausten perusteella arvioidaan tarvetta tarkemmille tutkimuksille tai 

palvelutarpeen arvioon.  

Kuvio 1. Terveystarkastuspolku 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

         

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   

   

   

KUTSU TERVEYSTARKASTUKSEEN 

‐alkutarkastus omaishoitosopimuksen solmimisen yhteydessä, 65‐v, 70‐v, 85‐v 

SAATEKIRJE, COPE INDEKSI, ESITIEDOT 

 

‐ ikääntyvien terveystarkastusten yhteydessä: 

 75‐v, 80‐v 

SAATEKIRJE, COPE INDEKSI, ESITIEDOT 

 

‐ Seulontaperusteiset terveystarkastukset 

68‐v, 73‐v, 78‐v, 83‐v, 87‐v. 

COPE INDEKSI 

TERVEYSTARKASTUS 5‐V VÄLEIN SEKÄ SEULON‐

TAPERUSTEISET: HUOLI 

PERUSTIEDOT, henkilötiedot, sairaudet, 

lääkitykset, apuvälineet ym. 

FYYSINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi, 

kaatumisriski 

PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi 

ja COPE‐indeksi 

KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY ja hyvin‐

vointi 

SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY 

ja hyvinvointi 

ELINYMPÄRISTÖ, ELÄMÄNTAVAT 

MUUT YKSILÖLLISEN TARPEEN MUKAISET 

ASIAT 

SEULONTAPERUSTEISET: EI HUOLTA 

Kiitos kirje, kehotus ottaa yhteyttä 

tarvittaessa aiemmin, seuraava kutsu 

/tai puh.soitto 

PALVELUTARVE 

‐ JATKOTUTKIMUKSET (esim. lää‐

käri, muistihoitaja…) 

‐ KOTIKÄYNTI, Palveluohjaaja ja 

terveydenhoitaja 

EI PALVELUTARVETTA 

Sovitaan seuraava käynti yksilöllisen 

tarpeen mukaan, vähintään 5‐v ku‐

luttua/seulontakirje 3v kuluttua. 

 

PALVELUISTA SOPIMINEN, YKSILÖLLI‐

SEN TARPEEN MUKAINEN POLKU 

27  

27  

Esitietolomake löytyy liitteestä x. COPE‐lomake ja käyttöohje ovat saatavissa ja vapaasti tulostet‐

tavissa internetistä (www.kela.fi/tutkimus > Julkaisuhaku). Esitietolomakkeen loppuun on liitetty 

Cope indeksin sivut 2 ja 3. 

Omaishoitaja kutsutaan seulonta vuosina terveystarkastukseen mikäli esitietolomakkeissa nousee 

seuraavat kohdat: 

1. Terveydentila kohtalainen/Melko huono/huono 

2. Terveydentila on huonontunut viimeisen vuoden aikana 

9. Näkemisessä vaikeuksia 

10. Kuulemisessa vaikeuksia 

11. Ei nuku riittävästi tai <6 tuntia 

13.‐14. Alkoholinkäyttö usein/>6 annosta 

15. Ei syö lämmintä ateriaa 

16. Ruokahalu huono 

18. Laihtunut tahattomasti 3kg tai enemmän 

20. On kaatunut 6kk aikana 

21. Tarvitaan muutostöitä 

23. Tarvitaan apua 

24. Ei yhtään läheistä/ystävää johon tukeutua 

26. Kyllä Vastaus 

27. Kyllä vastaus 

28. Kyllä vastaus 

 

COPE indeksi kohonnut. Jos ≥17 pistettä Kielteinen vaikutus ‐osa‐alueella,  

≤11 pistettä Myönteinen merkitys ‐osa‐alueella  

ja näiden lisäksi vielä ≤8 pistettä Tuen laatu ‐osa‐alueella, 

 pitää omaishoitajan ja hoidettavan läheisen tilanne arvioida pikaisesti tarkemmin. 

 

 

 

 

28  

28  

Taulukko 2. Terveystarkastuksen sisältö 

 

 

Terveystarkastus painottuu osaltaan myös omaishoitajan toiveisiin ja tarpeisiin. Mitä omaishoitaja 

kokee merkitykselliseksi terveytensä kannalta ja mihin haluaa ja minkä eteen on valmis tekemään 

muutoksia. Aroistakin aiheista tarjotaan mahdollisuutta keskustella. Mittareilla, seulonnoilla, lisä‐

kysymyksillä ja tarkempien tutkimuksien perusteella pohditaan jatkotutkimuksen ja palvelutar‐

peen arviota yhdessä omaishoitajan kanssa.  Omaishoitaja voidaan ohjata yksilö‐ tai ryhmätapaa‐

miselle ravitsemusneuvontaan, lääkärinvastaanotolle jatkotutkimuksiin, päihdehoitajal‐

la/psykiatriselle sairaanhoitajalle, fysioterapiaan tasapaino‐, diagnoosipohjaisiin ryhmiin, Tulppa‐

ryhmiin tai yksilöneuvontaan, sosiaalitoimeen, Kelaan tms. 

 

 

•Perussairaudet, lääkitykset, toimenpiteet

•tapaturmat, oma kokemus terveydestäPerustiedot

•SPPB (tasapaino, kaatumisriski)

•RR, PULSSI, PITUUS, PAINO, BMI, VYÖTÄRÖNYMPÄRYS

•IADL, Virtsankarkailu, Näkö, Kuulo, Tarvit. Lab.kokeet, DXA, Uniapnea.

Fyysinen toimintakyky

•COPE ja Kartoittavat kysymykset (esitietolomakkeessa)

•Huolen herättessä GDS‐15

Psyykkinen toimintakyky ja kuormittuminen

•Esitietolomakkeen kartoittava kysymys, uuden oppimisen vaikeudet

•MMSE ja tarv. kellotaulu

Kognitiivinen toimintakyky

•Kartoittavat kysymykset: Yhteydenpito sukulaisiin/tuttaviin, harrastukset, verkostot, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteet

Sosiaalinen toimintakyky

•Kartoittavat kysymykset: tyytyväisyys asuntoon, turvallisuus, apuvälineet, palvelujen sijainti ja tyytyväisyys niihin, valaistus ym. kaatumista lisäävät riskit, taloudellinen pärjääminen

Ympäristötekijät

•Ravitsemus: tarvit. MNA, ruokapäiväkirja, Liikunta,  AUDIT, tupakointi: tarv. Fev1 + fagerström, Nukkuminen, lepotauot

Elämäntavat

29  

29  

Jatkotutkimuksiin ohjataan mikäli terveystarkastuksessa nousee seuraavia asioita: 

Kognitiiviset heikentymät, MMSE pisteet+ kellotaulu <6/6,  ≤ 24 –> muistihoitajalle 

Sosiaaliset verkostot puuttuu/vähäiset  Palveluohjaus, järjestöt, seurat 

Fyysinen toimintakyky: 

Kaatumisriski  kaatumishoitaja, fysioterapeutti, palveluohjaaja +th kotikäynti 

SPPB tai kokemus tasapainon heikkenemisestä  tasapainoryhmät, liikuntaryhmät 

Vähäinen liikunta  liikuntaryhmät, kunnan liikuntamahdollisuudet 

Ravitsemuksen ongelmat (hammashuolto, lääkäri, aikuisneuvolan vastaanotto) 

Painon nopeat muutokset. Kontrolli MNA, ruokapäiväkirja – lääkäri/hoitaja kontrolli 

Pituuden alenema >4cm osteoporoosikartoitus, lääkäri DXA 

Päihteet  päihdehoitaja 

Monilääkitys tarv. lääkärinarvio 

Valtimotauti, diabetes perimä. T2D riskitesti  lab lähete gluk, kol 

RR koholla  verenpainehoitaja 

Pulssi epätas/rytmihäiriöitä. Pulssin tunnustelun opastus ja EKG+lääkärille 

Rokotukset, tehoste+ inf. rokote kehotus 

Näön heikkeneminen (<0,8) ‐>optikko 

Kuulo, audiometri‐ uusinta kontrolli/audionomi kontrolli/lääkäri selvät alenemat 

Suunongelmat, hammashuolto 

Uniapnea epäily ‐> testi ‐> Nakkila RR hoitaja/aik.nla hoitaja 

Inkontinenssi  aikuisneuvola haitta‐aste ja arvioFysioterapia/tena sopimus 

IADL toiminnot tai palvelun tarve, apuvälineet + kotikäynti palveluohjaajan kanssa 

COPE, tai GDS15 ≥6pistettä, tai masentuneisuuden kokemus‐‐> psyk.tiimi/lääkäri 

Taloudellinen pärjääminen  palveluneuvoja/sos.toimi/kela 

Muu hoidollinen tarve 

 

 

 

30  

30  

Jatkuvuuden, palvelutarpeen arvioinnin tai resurssien riittävyyden ja toiminnan kehittämisen 

vuoksi tilastointi ja kirjaaminen on suoritettava huolellisesti. Terveystapaaminen kirjataan potilas‐

tietojärjestelmän hoitotyön lehdelle. Ja tilastoidaan Avohimon ohjeiden mukaisesti: 

käynnin syy A98 terveyden ylläpito/sairauden ehkäisy 

palvelumuoto T24 (muut neuvolapalvelut) 

 

SPAT 1395 opiskelun ja työterveyshuollon ulkopuolelle 

jäävien terveystarkastus JA 

SPAT 1273 Audit 

SPAT 1246 GDS‐15 

 

SPAT 1341 ohjaus lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle 

SPAT 1340 ohjaus muulle ammattiryhmälle kuin lääkärille 

SPAT 1339 uusi vastaanottoaika, esim. seurantakäynti th:lle 

 

 

2.2.5. 75‐ ja 80‐ vuotiaiden terveystarkastukset  

Tavoitteena on mm. 

o Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen ja säilyttäminen mahdollisimman pitkään  

o Kotona asumisen pitkittäminen ja laitoshoidon lykkääminen  

o Elämänlaadun takaaminen ja turvallisuuden lisääminen  

o Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen  

o Palveluista ja normaalista vanhenemisesta tiedottaminen  

o Kuolleisuuden vähentäminen  

 

75‐ ja 80 vuotiaiden terveystarkastukset toteutetaan samaan tapaan kuin ikääntyvien omaishoita‐

jien terveystarkastukset.  

 

31  

31  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

         

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   

   

   

Terveystarkastukseen kutsuttaessa pyydetään Effica pääkäyttäjältä tiedot kyseisenä vuonna 75‐ ja 

80 vuotta täyttävistä. Kutsuttaville lähetetään kirjallinen kutsu terveystarkastukseen sekä esitieto‐

lomake jonka terveystarkastukseen tuleva täyttää ennen ja tuo tullessaan terveyenhoitajan vas‐

taanotolle. Toimintakyvyn mittaamisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa käytetään samaa terveys‐

tarkastusrunkoa kuin omaishoitajilla. Erotuksena on Cope‐indeksin jääminen pois.  Kaikki toiminta‐

TERVEYSTARKASTUS  

PERUSTIEDOT, henkilötiedot, sairaudet, lääkitykset, apuvälineet ym. 

FYYSINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi, kaatumisriski 

PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi (omaishoitaja COPE‐indeksi) 

KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi 

SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY 

ja hyvinvointi 

ELINYMPÄRISTÖ, ELÄMÄNTAVAT 

MUUT YKSILÖLLISEN TARPEEN MUKAISET ASIAT 

 

PALVELUTARVE 

‐ JATKOTUTKIMUKSET (esim. lääkäri, 

muistihoitaja…) 

‐ KOTIKÄYNTI, Palveluohjaaja, th 

EI PALVELUTARVETTA 

Sovitaan seuraava käynti yksilöllisen 

tarpeen mukaan, vähintään 5 vuoden 

kuluttua. 

PALVELUISTA SOPIMINEN, YKSILÖLLISEN 

TARPEEN MUKAINEN POLKU 

KUTSU IKÄÄNTYVIEN TERVEYSTARKASTUKSEEN 

‐75‐v, 80‐vuotiaille. Tilataan tiedot Effica pääkäyttäjiltä. 

SAATE/KUTSUKIRJE, ESITIEDOT 

‐ omaishoitajille lisäksi COPE indeksi 

 

32  

32  

kyvyn osa‐alueet sekä asiakkaan tarpeet huomioidaan terveystarkastuksissa. Erityistä huomiota 

kiinnitetään toimintakyvyn tukemiseen ja tapaturmien ennalta ehkäisyyn. 

Tilastointi sekä jatko‐ohjaus kuten omaishoitajien terveystarkastuksissa. 

 

2.2.6. Yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset 

 

Asiakas voi ilman erillistä kutsua varata ajan tervyestarkastukseen. Tarpeen mukainen tarkastus järjeste‐

tään mm., jos edellisestä tarkastuksesta on pitkä aika, tarkastuksen tarve perustuu aiempaan anamneesiin, 

sairaudet, lääkitykset, terveydentila jne. tai asiakas kokee terveydentilan muuttuneen merkittävästi edelli‐

sestä arviosta. 

Käypähoitosuosituksen mukainen seuranta  mm. 

- RR kontrolli suositus 5v välein ihanteellisessa/normaalissa verenpaineessa. 

- Gestaatiodiabeetikoiden verensokeriseurannat. Raskauden jälkeen 6kk kuluttua OGTT. 

- Kohonnut kolesteroli, ruokavaliomuutosten/lääkityksen jälkeen 3 kk kuluttua.  

 

3. YHTEISTYÖTAHOT JA PALVELUIHIN OHJAUTUMINEN  

3.1. Psyykkisen tuen ryhmä 

 

Psyykkisentuen työryhmän palvelut tarkoittavat psykiatrin, terveyskeskuspsykologien ja psykiatris‐

ten sairaanhoitajien tarjoamaa hoitoa ja arviointia aikuisille ja yli 16‐vuotiaille nuorille. Vastaan‐

otoille hakeudutaan useimmiten lääkärin tai terveydenhoitajan suosituksesta, esimerkiksi silloin, 

kun ilmenee masennusta, ahdistuneisuutta, jännitystä, pelkoja tai muita psyykkisiä ongelmia. 

Psyykkisentuen työryhmän vastaanotoille ei tarvita varsinaista lähetettä. YLE/HOI lehdelle voi teks‐

tiin kirjata ohjaamisen syyn. Potilas voi itse ottaa yhteyttä. Tarvittaessa neuvolan työntekijä voi 

potilaan luvalla olla yhteydessä työryhmään.  

Psykiatriseen työryhmään voidaan ohjata, mikäli neuvolassa käytettävät itsearviointikyselyt BDI ja 

EPDS ylittävät lievän masennuksen rajan, tai mikäli potilaalla esiintyy itsetuhoajatuksia. 

33  

33  

 

Psykiatrinen työryhmä käsittelee yhdessä saapuneet yhteydenotot ja tämän pohjalta arvioidaan, 

millainen ja kenen työntekijän toteuttama työskentely tilanteeseen parhaiten sopii. Tämän jälkeen 

potilaaseen ollaan uudelleen yhteydessä ja sovitaan vastaanottoaika. Yleensä aluksi potilaan kans‐

sa toteutetaan arviointityyppisiä käyntejä, joiden jälkeen suunnitellaan varsinaiset hoitokäynnit. 

Palvelut ovat vapaaehtoisia, maksuttomia ja luottamuksellisia. 

Yhteydenotot puhelimitse: 

Riikka Hiljanen, sairaanhoitaja: p. 044 450 3243, puhelinaika ma‐pe klo 14.00–14.30. 

Johann Ruusuluoto, sairaanhoitaja: p. 044 450 3638, puhelinaika ma‐pe klo 12.00 ‐ 12.30, 

Janne Sihvonen, psykologi: p. 044 450 3233, puhelinaika ma‐pe klo 11.45 ‐ 12.45, 

Anna‐Liisa Häkkinen, psykologi: p. 044 450 3231, puhelinaika ma‐pe klo 13.00 ‐14.00, 

Anne Viinamäki, sairaanhoitaja: p. 044 450 3242, puhelinaika ma‐pe klo 12.30 ‐ 13.00, 

 

Sisko Maantila, sairaanhoitaja: p. 044 450 3913 Eurajoki 

Kirsi Lummes, sairaanhoitaja: p. 044 450 3518 Luvia 

   

 

3.2. Peruserikoissairaanhoito 

 

4.2.1 Verenpainehoitajat 

Harjavalta 

Männistö, Kirsti 

Puhelin: 044 906 7524 

Lisätietoja: puhelinaika ma‐to klo 14‐15 ja pe 13‐

14  

 

Kokemäki 

Mäkitalo, Kirsi 

Puhelin: 044 450 3746 

Lisätietoja: soittoaika ma‐to klo 14‐15 ja pe 13‐14  

 

Nakkila 

Tarkkanen, Liisa 

Puhelin: 044 450 3633 

Lisätietoja: puhelinaika klo 12‐13  

 

Eurajoki 

Saarenmaa Elina 

Puhelin: 044 450 39 52 

Lisätietoja: puhelinaika klo 12.30‐13.30 

 

 

 

 

34  

34  

4.2.2 Kuulon huolto 

Kulkki Irma 

Puhelin: 0400 675 719 

Lisätietoja: puhelinaika klo 8‐9: kuulontutkimukset, kojesovitukset 

 

4.2.3 Diabeteshoitaja 

Harjavalta, Luvia 

Seppä, Laila 

Puhelin: 044 906 7542 

Lisätietoja: puhelinaika klo 12‐13 

 

Kokemäki 

Salomäki, Maija 

Puhelin: 044 450 3139 

Lisätietoja: töissä ma‐to, puhelinaika klo 12‐13 

Nakkila 

Mäntyvaara, Terhi 

Puhelin: 044 450 3632 

Lisätietoja: töissä ti‐to, puhelinaika klo 12‐13 

 

Eurajoki 

Nurmi, Aila 

Puhelin: 044 450 3957 

Lisätietoja: puhelinaika klo 12‐13 

 

4.2.4 Astmahoitaja 

Eurajoki 

Vähäsalo, Mirva 

erikoissairaanhoidon asiakasohjaaja, astmavas‐

tuuhoitaja 

Puhelin: 044 494 4273 

 

Harjavalta, Nakkila, Kokemäki 

Karppinen Pirjo 

Astmahoitaja 

Puhelin: 

 

4.2.5 Muistihoitaja 

Harjavalta, Nakkila 

Järri, Elina 

Puhelin: 044 906 7564 

Lisätietoja: puhelinaika ma‐to klo 8‐8.30 ja 13‐13.30, pe klo 8‐8.30, muina aikoina ajanvaraukset (02) 677 

3922 

 

Kokemäki, Luvia, Harjavalta 

Ranki, Eeva 

Puhelin: 044 450 3209 

Lisätietoja: puhelinaika ma‐to klo 8‐8.30 ja 13‐13.30, pe klo 8‐8.30, muina aikoina ajanvaraukset (02) 677 

3922 

 

Eurajoki 

Vihantila, Marja 

Puhelin: 044 312 4937 

 

35  

35  

Tulpparyhmät 

Tulppa‐ohjelma on osa valtimotautipotilaan hoitoa. Kuntoutusryhmissä käsitellään valtimosairautta, 

sairauden riskitekijöitä ja itsehoitoa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Sen 

jälkeen järjestetään seurantatapaamiset puolen vuoden ja vuoden kuluttua.  

Suurin osa tunnetuista valtimotaudin riskitekijöistä vaatii potilaan motivoitumista elämäntapamuutok‐

siin. Muutoksien tekeminen ei ole yksinkertaista. Tieto muutoksien tarpeellisuudesta ja hyödyistä ei 

aina motivoi riittävästi potilaita. Tarvitaan ryhmän tukea ja vertaisoppimista. Jatko‐ohjauksella ja sy‐

dänkuntoutuksella voidaan ehkäistä sairauden pahenemista ja uusia sairauskohtauksia.  

Tulppa‐ryhmässä saa elintapaohjausta, tietoa itsensä hoitamisesta, ravitsemuksesta ja ohjausta liikun‐

nan harrastamiseen. Jokainen osallistuja määrittää oman avaintekijänsä, jota muuttamalla pyrkii oman 

terveyden edistämiseen ja sairauden pahenemisen estämiseen. Ryhmässä tuetaan toisia ja vaihdetaan 

kokemuksia valtimosairaudesta ja sen hoidosta. 

 

Tulppa‐ryhmä on tarkoitettu: 

* sepelvaltimotautipotilaille  

* lieviä aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville  

* potilaille, joilla on tyypin 2 diabetes tai muita hoitoa vaativia valtimotaudin riskitekijöitä  

 

Tulpparyhmään soveltuvuuden arvioi aina sisätautitiimin hoitaja ja lääkäri. 

Eurajoki ja Luvia                            044 450 3972 (Elina Saarenmaa) 

Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila    044 906 7650 (Mari Jalava) 

 

3.3. Päihdepalvelut 

 

Keski‐Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän psyykkisentuen ryhmä sekä Kokemäen perhe‐ ja 

päihdeklinikka. (Psyykkisen tuen ryhmän yhteystiedot kpl 4.1) 

 

Kokemäen perhe‐ ja päihdeklinikka 

Siltakatu 4, 32800 Kokemäki 

puh 040 136 8087 

36  

36  

PÄIHDEPALVELUT, VASTAANOTOT 

Harjavalta 

Sosiaalikeskus 

Koulukatu 7, 29200 Harjavalta 

Kokemäki 

Kokemäen perhe‐ ja päihdeklinikka 

Siltakatu 4, 32800 Kokemäki 

Nakkila 

Nakkilan sosiaalitoimisto 

Porintie 11, 29250 Nakkila 

 

3.4. Työpajat 

 

Työpajatoiminnan keskeinen tavoite on tarjota moniammatillisen verkoston palvelut, jossa eri 

sektoreiden osaaminen ja toimivalta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla on jatkumo 

myös työpajajakson jälkeen. Työpajalta edellytetään ja odotetaan osaamista asiakkaiden tarpeiden 

määrittelyssä, palveluohjauksessa ja saatujen palveluiden koordinoinnissa.  

Työpajatoimintaan ohjautuu nuori työnhakija, joka ei työ‐ ja toimintakykynsä asettamien rajoitus‐

ten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin. Työpajalla pyritään huolehtimaan siitä, että 

nuori saa palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan myöhemmin osallistua työvoima‐

palveluihin. Kyseeseen voisi silloin tulla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta työpajalla tai hallinto‐

kunnissa. 

Eurajoki 

Kuntouttava työtoiminta: Virpi Kallio 

Eurajoen sosiaalitoimisto 

Puhelin: 

 

Harjavalta 

Vinnare, Annalankatu 8, 29200 Harjavalta 

Mari Lönnberg 

vastaava työpajaohjaaja 

p. 044 4325 252 

os. Annalankatu 8 (Vinnarin vanha koulu) 

 

 

 

ma. yksilövalmentaja 

p. 044 4325 448 

os. Annalankatu 8 (Vinnarin vanha koulu) 

 

 

Kokemäki: 

Osoite: Kilkunkatu 11, 32800 Kokemäki 

vastaava pajaohjaaja Jaakko Kyläkoski puh. 040 488 3964 

pajaohjaaja Kari Ylinen puh. 040 488 3965 

pajaohjaaja Jorma Paavisto puh. 040 488 6222 

yksilövalmentaja Päivi Kuusela puh. 040 488 6234 

 

Työllisyyskoordinaattori Kirsi Kujansuu 

 

Luvia: 

 

Nakkila: 

Marja Uusi‐Kraapo 

Johanna Syysmäki 

 

3.5. Sosiaalitoimi 

 

Eurajoki: 

vanhustyön päälliköt Jaana Tuokkola, Kaisu Korpela 

palveluvastaava   Minna Kuusisto 

 

Harjavalta: 

Sosiaalikeskus on avoinna 

ma ‐ pe klo 9.00 ‐ 12.00 ja 13.00 ‐ 14.00 

 

Aikuissosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän puhelinaika ja ajanvaraus 

ma ‐ pe klo 9.00‐10.00. 

 

Perusturvapalveluiden sähköposti: sosiaalikeskus(at)harjavalta.fi 

 

 

38  

38  

 

Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi(at)harjavalta.fi 

vanhustyön johtaja  Leila Saarela  044 4325 277 

osastonhoitaja  Kaisa Viitanen  044 4325 278 

palveluohjaaja  Sonja Paavola  044 4325 269 

  

Nakkila: 

vanhustyön johtaja    Taina Juvonen 

Palveluohjaaja    Eliisa Mannila 

 

Kokemäki: 

vanhustyön johtaja    Kirsi‐Marja Polo 

Palveluohjaaja    Tarja Mäntyniemi 

 

Luvia: 

vanhustyön johtaja 

Palveluohjaaja 

 

3.6. Kela 

3.7. Palvelukodit  

Eurajoki: 

Tyrnikari 

Karpalo 

Suvanto 

 

Harjavalta: 

Kuparikaari 

Jokikoto 

Tyllintupa 

Hopeanuoli 

39  

39  

 

Nakkila: 

Arantilankoto 

Keinustooli 

Ruskilankoto 

Hyppingin vanhainkodinyhteydessä, palvelukodit Korte AJ ja Korte YJ 

Attendo Keinula 

 

Kokemäki: 

Kajastus 

Kirsikkakoti 

Vuollekoti  

 

Luvia: 

Käenpesä 

4. TOIMINTAOHJEITA  

4.1. Kohonnut verenpaine 

 

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä 

ja aiheuttaa vuosittain noin 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. 

VERENPAINE ASIAKKAAN HOITO AIKUISVASTAANOTOLLA 

Lääkehoitoiset asiakkaat ohjataan verenpaine‐ hoitajien vastaanotoille. 

Uuden verenpainepotilaan hoitopolku LIITE 5. 

 

Verenpaineen mittaaminen vastaanotolla 

 Tärkeimmät huomioitavat seikat  Huomioitava myös 

Mittari Käytetään kliinisissä testeissä hyväksyttyä mallia. 

 

Mittaustarkkuuden tarkistus teh‐

dään joka toinen vuosi.  

Mansetin ku‐

mipussi 

Koko on ohjeen mukainen:  

leveys vähintään 40 % 

12 cm:n ja 15 cm:n levyiset mansetit 

yleensä riittävät. 

40  

40  

pituus vähintään 80 % olkavarren ympärysmitas‐

ta. 

Mittauspaikka  Mittaus tehdään olkavarresta. 

Mittauksen aikana tutkittava istuu 

kyynärvarsi tuettuna mansetin ala‐

reuna sydämen alareunan tasolla. 

Mittausolot Tutkittava lepää 5 minuuttia istuallaan ennen 

mittausta, mansetti paikalleen asetettuna. 

Ympäristön tulee olla rauhallinen. 

Tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysi‐

sesti eikä henkisesti. Keskustelua on 

vältettävä.  

Mittaustapa 

Auskultaatiomittauksessa painetta nostetaan 

värttinävaltimon sykettä tunnustellen aluksi 30 

mmHg yli systolisen paineen ja sitten lasketaan 

2–3 mmHg/s. 

Systolinen paine = Korotkoffin ää‐

nien vaihe I, diastolinen paine = vai‐

he V (tai vaihe IV, jos vaihe V ei ole 

todettavissa) 

Mittaustulos 

Painelukemat kirjataan 2 mmHg:n tarkkuudella 

tai automaattimittaria käytettäessä 1 mmHg:n 

tarkkuudella. 

Paine mitataan kahdesti 1–2 minuu‐

tin välein ja molemmat tulokset kir‐

jataan. 

 

Jos verenpaine on >200/130 = hypertensiivinen kriisi‐> ohjaus päivystävälle lääkärille. Optimaaliset 

verenpaine asiakkaat RR <120/80 ‐> kontrolli 5 v. Muut ohjataan hoitokaavion mukaisesti (liite …) 

Vastaanotolla käydään läpi elämäntapaohjaus.  Ruokavalio‐  suola‐ painonhallinta‐ alkoholin käyt‐

tö‐ tupakointi‐ liikunta‐ lääkkeiden käyttö. 

Vastaanotolla mitataan verenpaine, paino, pituus, vyötärön ympärys. Tehdään tarvittaessa labora‐

toriolähete,  jos viimeisen vuoden aikana ei otettu kokeita.  Otettavat laboratoriokokeet:  pvk, K, 

Na, Krea, fP‐Gluk, HBA1c, PLV, U‐AlbKrea, lipidit, alat, EKG. 

Ohjataan aina myös kotimittausten teko. Jos ei ole omaa luotettavaa olkavarsimittaria, lainataan 

mittari terveyskeskuksesta.  Kotona  tehdään  4‐7 vuorokauden kotimittaukset. 

Ohje hyvään kotimittaukseen: 

‐Vältä mittausta edeltävän puolen tunnin aikana fyysistä ponnistelua, tupakointia, kahvin, teen ja 

kolajuomien juomista tai saunomista. 

‐Aseta mansetti vasemman olkavarren ympärille niin, että reunamerkki tulee kyynärtaipeen ylä‐

puolelle.  Tue käsivarsi rennosti pöytää vasten. Istu vielä 5 min. paikoillasi. 

41  

41  

‐Suorita mittaus. Merkitse verenpaine‐ ja pulssilukema kaavakkeeseen. Toista mittaus 2 min. ku‐

luttua. Mikäli kahden mittauksen tulos poikkeaa toisistaan yli 5 yksikköä, mittaa vielä kolmannen 

kerran, tarvittaessa neljäskin kerta. Kunnes tulos vakiintuu. 

‐Suorita mittaukset aamupäivällä klo 6‐9 ja iltapäivällä/illalla klo 18‐21. 

‐Tuo tulokset mukanasi, kun tulet lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, jotta hoitosi voidaan suunni‐

tella parhaalla mahdollisella tavalla. 

Asiakkaalle varataan aika mittarin ja tulosten palautukseen. Samalla tarkistetaan laboratoriotulok‐

set.  Mikäli kotimittausten keskiarvo ylittää 135/85, on kyseessä kohonnut verenpaine. Annetaan 

lääkärille aika. Jatkoseuranta lääkityksen alettua on verenpainehoitajalla. 

 

4.2. Rokottaminen 

 

Hyvä muistaa rokotuksissa 

1. Jos rokotusaikataulu keskeytyy ja rokotusväli pitenee, jatketaan siitä, mihin on edellisellä ker‐

ralla jääty. Elimistö ei unohda aiemmin saamiaan rokotuksia. - Ylimääräisiä annoksia ei tarvita eikä rokotussarjaa ei tarvitse koskaan aloittaa alusta 

Minimivälit rokoteannosten välillä 

2. Kaikkia rokotteita voi antaa samanaikaisesti. 

- Rokotteen, joka ei sisällä eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, voi antaa millä aikavälillä 

tahansa muiden rokotteiden kanssa. 

- Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävää rokotetta voi antaa millä aikavälillä tahan‐

sa ei‐elävän rokotteen kanssa.  

 

3. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita tulee antaa keskenään joko saman‐

aikaisesti tai vähintään neljän viikon välein. 

- Poikkeuksena ovat suun kautta annettavat rotarokote ja lavantautirokote. Niiden kanssa 

saa antaa muita eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita millä aikataulul‐

la tahansa 

4. Rokotteilla ei ole yliannostuksen vaaraa samalla tavoin kuin lääkkeillä. Vahingossa tai tarkoi‐

tuksella annettu ylimääräinen annos ei lisää haittavaikutusten riskiä. 

- Jos on epävarma onko rokotetta annettu vai ei ‐ rokotetaan. Ei tarvitse ottaa esimerkiksi 

vasta‐ainemäärityksiä etukäteen. Tätä voi soveltaa myös tilanteisiin, jos ei ole varmaa, on‐

ko sairastettu tautia, jota vastaan rokotetaan. Jos on epävarmuutta suojasta ‐ rokotetaan. 

5. Elimistö kestää usean eri rokotteen antamisen samaan aikaan ‐ käytännössä kattoa ei ole. 

42  

42  

6. Jos rokotustilanteessa osa rokotteesta menee hukkaan, anna uusi annos saman tien, koska 

rokotteen antama suojavaikutus voi muuten jäädä riittämättömäksi. 

Poikkeuksena tästä on rotavirusrokote. Uutta annosta ei tarvita, vaikka lapsi pulauttaisi rokot‐

tamisen jälkeen. 

Rokotetyypit 

1. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet 

BCG BCG Vaccine,  

Rota Rotateq,  

MPR Priorix, M‐M‐RVAXPRO  

Vesirokko Varilrix  

Influenssa Fluenz  

Keltakuume Stamaril  

Lavantauti Vivotif 

 

2. Rokotteet, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia 

HAV Havrix  

HBV+HAV Twinrix  

HBV Engerix‐B 

IPV Imovax Polio ,Veropol  

TBE Ticovac 

Vesikauhu Rabies‐Imovax  

DTaP‐IPV‐Hib Infanrix‐Polio+Hib  

DTaP‐IPV Tetravac  

dT diTeBooster 

 

 

 

 

dtap Boostrix 

Hib Hiberix 

PPV Pneumovax 

PCV10 Synflorix 

PCV13 Prevenar 13 

Influenssa Fluarix , Vaxigrip 

HPV Cervarix, Gardasil 

MPV Mencevax ACWY Novum 

 

 

43  

43  

 

Yleiset rokotusten vasta‐aiheet 

 

1. Rokotettavalla on voimakas yliherkkyys jollekin rokotteen aineosalle.  

- Anafylaktisen reaktion aiheuttaneita aineosia sisältäviä rokotteita ei yleensä enää anneta. 

Poikkeuksena on kurkkumätä‐jäykkäkouristusrokote eli dT‐rokote. Seuraava tehosteroko‐

tus annetaan vasta silloin, kun tetanusvasta‐aineet alittavat suojaavan tason. Tarvittavista 

rokotuksen varotoimenpiteistä sovitaan hoitavan lääkärin kanssa. 

- Kananmunasta anafylaktisen reaktion saaneen henkilön rokotusta voidaan uusimman tut‐

kimustiedon valossa harkita, mikäli riski sairastua vakavaan tautiin on korkea. Esimerkiksi 

kausi‐influenssarokotetta suositellaan niille, joilla on riski saada vakava influenssa tai sen 

jälkitauti. 

 Lisätietoa: https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri‐ryhmien‐

rokotukset/laaketieteellisten‐riskiryhmien‐rokottaminen/allergisten‐

rokottaminen/kananmunalle‐allergisten‐rokottaminen 

 

2. Rokotettavalla on todettu vakava reaktio aiemman rokoteannoksen jälkeen. 

- Rokotuksesta pidättäytyminen voi olla aiheellista, jos sama rokote on aiheuttanut 

• enkefaliitin 

• enkefalopatian 

• kuumeettoman kouristuskohtauksen. 

 

3. Rokotettavalla on immuunijärjestelmän häiriö. 

‐ Eläviä heikennettyjä rokotteita ei anneta henkilölle, jolla on vakava sairauden tai sen hoi‐

don aiheuttama immuunipuutos. 

4. Rokotettava on raskaana. 

‐ Rokottamisen hyödyt ja haitat on aina punnittava huolellisesti. Tartunnan todennäköisyys 

ja sen seurausten vakavuus ennakoivat hyötyä. Haittojen arviointia vaikeuttaa tiedon vä‐

häisyys, mutta edes elävien rokotteiden ei tiedetä aiheuttaneen haittaa raskauden kululle 

tai sikiölle. Varovaisuussyistä eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei yleensä pidä 

antaa raskauden aikana. 

 

Kausi‐influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riip‐

pumatta. Rokotus voi suojata lasta sekä raskauden aikana että syntymän jälkeen. 

Kurkkumätä‐jäykkäkouristus‐ eli dT‐rokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloin‐

kin. Muitakin ei eläviä rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittä‐

vän haitat. 

 

 

Anafylaktinen reaktio 

 

44  

44  

Anafylaktinen reaktio rokotuksen jälkeen on hyvin harvinainen. Varaudu kuitenkin siihen 

kaikissa rokotustilanteissa. Anafylaksia ilmaantuu yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuk‐

sesta, harvoin enää tuntia myöhemmin. 

 

Oireet 

Anafylaksian alkuvaiheessa ilmenee sydämen tiheälyöntisyyttä. Mitä nopeammin oireet al‐

kavat ja etenevät, sitä vaikeammasta reaktiosta on kyse. Vakavimmissa tapauksissa on 

merkkejä verenkierron pettämisestä. 

 

 Iho‐ tai limakalvo‐oireet 

• koko kehon tai lähes koko kehon kutina, kihelmöinti tai punoitus 

• turvotus esimerkiksi silmäluomien, kasvojen tai kaulan alueella 

• yleistynyt nokkosihottuma 

• pahoinvointi, voimakas vatsakipu, oksentelu, ripuli. 

 

 Hengitystieoireet 

• käheys 

• huulien tai kielen turvotus 

• turvotuksen tunne nielussa 

• yskänpuuskat 

• astman kaltaiset oireet. 

 

 

Hengitysvaikeudet voivat ilmetä sekä sisään että uloshengityksessä. 

 

Hoitamattomana oireet etenevät ja tila on hengenvaarallinen. Kylmänhikisyys, kalpeus, ve‐

renpaineen lasku, pulssin ja hengitysfrekvenssin hidastuminen ja tajunnan heikkeneminen 

ovat merkkejä alkavasta shokista, verenkierron pettämisestä. 

 

Hoito 

Anna adrenaliiniliuosta tai käytä adrenaliinikynää mahdollisimman nopeasti.  Mikäli oireet 

eivät helpota tai ne etenevät, anna uusi annos 5‐15 minuutin kuluttua. Tilanteen vaatiessa 

adrenaliiniannos voidaan vielä uusia. 

 

Adrenaliini on pakattu kerta‐annoksena annettavaan injektiokynään. Pakkauksessa on 

käyttöohjeet, joihin kannattaa tutustua etukäteen. 

 

 

Aikuisten injektiokynässä 0,3 mg adrenaliinia. 

• Se on tarkoitettu yli 30 kg painaville, mutta yli 50kg painavalle annetaan harkitusti koon 

mukaan kahta 0,3mg annosta kerralla. 

45  

45  

 

Muu hoito ja seuranta 

1. Hälytä apua. 

2. Anna antihistamiinia suosituksen mukainen annos. 

3. Jos rokotettavalla on hengitysvaikeutta, aseta hänet tuettuun istuma‐asentoon. 

4. Jos rokotetulla on huimausta tai verenpaine on matala, aseta hänet makuuasentoon ja 

kohota alaraajoja. Seuraa sydämen toimintaa, verenpainetta ja hengitystä. 

 

Varsinaiset muut hoitotoimenpiteet kuten aukiolotippa, nesteytys ja suonensisäinen korti‐

kosteroidihoito aloitetaan hoitovalmiuden mukaan joko rokotuspaikassa, ensihoidossa tai 

päivystyksessä. Anafylaktinen reaktio vaatii aina riittävän pitkän jatkoseurannan, sillä oireet 

voivat uusia. 

 

5.2.1 Rokotukset kotimaassa 

 

Aikuisten rokotukset 

 

‐ Kurkkumätä‐jäykkäkouristusrokote, dT Perussarjan saaneille annetaan tehosterokotus 10 

vuoden välein  

‐ Muista rokotuksista riittää perussarja. 

o Kantasolusiirron jälkeen aloitetaan rokotusohjelma esh/thl ohjeen mukaan. 

‐ Riskiryhmille tarjotaan: 

o Kausi‐influenssarokote 

o Puutiaisaivotulehdus (TBE) rokote (KSTHKY ei kuulu riskialueeseen) 

o Hepatiitti (B) rokote 

o Pneumokokkirokote (pernapoisto, sisäkorvaistutteen saaneet) 

 

 

5.2.2 Matkailijan rokotukset 

 

Hyvät neuvot, riittävät ehkäisevät toimet ja ajantasaiset tiedot maan turvallisuustilanteesta ovat 

hyödyllisiä kaikille matkaan lähtijöille. Muistettava on myös matkavakuutus ja matkailijan suurim‐

mat terveysriskit: turistiripuli, alkoholi, liikenne ja seksitaudit. On tärkeää, että matkalle lähdettä‐

essä olemassa olevat sairaudet ovat hyvässä tasapainossa.  

Kaikkien matkailijoiden, matkanjärjestäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen tavoite 

on matkailu ilman terveyshaittoja. Hyvän yleiskunnon lisäksi perusrokotukset pitää olla kunnossa 

ennen matkaa. Kaukomaille pitkäksi aikaa lähtevien rokotusohjelman asiallinen toteutus saattaa 

46  

46  

kestää parikin kuukautta. Matkailijan perusrokotukset ovat jäykkäkouristus‐ ja kurkkumätäroko‐

tukset ja tarvittaessa MPR‐ ja poliorokotus. Aikuisen matkailijan perusrokotusten saanti selvite‐

tään sekä huolehditaan tarvittavista tehosteista. 

 

Matkailijan rokotuksin estettävät infektiotaudit: 

Tuberkuloosi (BCG) Hepatiitti A Hepatiitti B Kausi‐influenssa Japanin aivotulehdus Jäykkäkouristus ja kurkkumätä Keltakuume Kolera Lavantauti Meningokokkitaudit Polio 

Puutiaisaivotulehdus 

Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko 

Rabies eli vesikauhu 

 

Keltakuumerokotteesta voivat maat vaatia WHO:n suosituksen mukaisen rokotustodistuksen. Ro‐

kote tulee ottaa vähintään 10vrk ennen ky. maahan saapumista.  

Englanninkielisen (keltainen) rokote kirjanen kirjataan asianmukaisesti sekä leimataan keltakuu‐

metodistukseen tarkoitetulla leimalla. Todistuksen kirjoittamisesta peritään hoitajan todistusmak‐

su kuntayhtymän taksan mukaisesti. Lasku tulostetaan asiakkaalle. 

Rokotusten lisäksi tulee selvittää kohde maan ajantasaisia turvallisuustietoja mm. tartuntataudit, 

uhat, liikenne, palvelut ym. Matkavakuutus tulee olla kunnossa. Järkevä ruuan ja juoman valinta 

matkalla sekä hyvä käsi‐ ja wc‐hygienia ovat perusasioita kulkutautien välttämiseksi. Matkaan kan‐

nattaa pakata kipu‐ ja kuumelääkettä, ripuli‐ ja pahoinvointilääkettä, antihistamiinia aina aurinko‐

rasvaan saakka.  

 

4.3. Näön tarkastus 

 

Kaukonäkö: 

Normaalina näöntarkkuus visus‐arvo, joka 0,8 tai korkeampi. 

Kun visus laskee alle 0,3:n, on kyseessä näkövamma, joko heikkonäköisyys (visus 0,05–0,3) tai so‐

keus (visus alle 0,05). 

47  

47  

Näöntarkkuuden arvoa käytetään terveydentilan raportoinnissa, mm. potilastiedoissa. Sen perus‐

teella myös arvioidaan henkilön työkykyä, apuvälineiden tarvetta ja mm. kykyä kuljettaa moottori‐

ajoneuvoa. Nykyisten säädösten mukaan ajokorttiin vaaditaan vähintään näöntarkkuus 0,5 laseilla 

korjattuna 

 

Asiakkaat ohjataan optikolle tai silmälääkärille. Terveystarkastuksen ohella suoritettava näöntut‐

kimus on vain suuntaa antava. 

 

4.4. Kuulontutkimus 

 

Kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa ovat seulontaa, ehkäisyä ja kuulovammojen seuraa‐

mista varten. Kuulonseulontatutkimuksia tehdään aikuisille neuvolan aikuisvastaanotolla, työter‐

veyshuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa. 

Syynä vastaanotolla hakeutumisesta ovat usein, korvaoireet, henkilön oma epäily kuulon heikkenemi‐

sestä tai altistuminen melulle työpaikalla tai vapaa‐aikana. Kuulovikojen vaativampi diagnostiikka ja 

kuntoutus kuuluvat erikoissairaanhoitoon. 

 

Seulontatutkimuksen suorittaminen 

 

Kuulotutkimus suoritetaan äänieriössä (vähintään hiljainen, häiriötön tila) ilmajohteisella audio‐

metrillä. Korvakäytävistä tulee ennen tutkimusta poistaa tukkiva vaha. Samoin välikorva‐ tai kor‐

vakäytävätulehdukset tulee hoitaa ennen kuulontutkimusta. Silmälasit, kaikki korvakorut ja muut 

lävistyskoristeet otetaan pois ennen kuulokkeiden asettamista. Kuulokkeet asetetaan korville niin, 

että kuulokkeen keskiosa tulee korvakäytävän kohdalle, jolloin ääni suuntautuu suoraan korvaan. 

 

Äänen voimakkuuden aistiminen riippuu äänenpaineesta. Ihmisen korva on erittäin herkkä pai‐

neen vaihteluille. Kuulon mittauksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä (dB) merkitsee äänen‐

voimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee. Tällöin puhutaan kuulokynnyksestä. 

Kuulokynnys mitataan 125 ‐ 8000 Hz, mistä määritellään puhealueen kuulokynnys. Tämä tarkoittaa 

500, 1000, 2000 ja 4000 Hz:n kuulokynnysten keskiarvoa mitattuna paremmasta korvasta. 

 

Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. 

Normaalikuuloisuuden rajana pidetään 10 ‐ 20 dB:n kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso on 

laskenut n. 30 dB, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia seura‐

ta keskustelua ja osallistua siihen. Kuulotason ollessa 60 ‐ 65 dB henkilö kuulee ja ymmärtää pu‐

heen noin metrin etäisyydeltä. Tätä kutsutaan puhekuulon rajaksi. Kuurouden rajana voidaan pitää 

85 ‐ 90 dB.  

 

Ihmisten kuuntelutaidot ja ominaisuudet ovat erilaisia. Kuulokäyrän profiili kertoo usein enemmän 

kuin pelkkä keskiarvokynnys. Korkeille taajuuksille painottuvat kuulonvajaukset (mm. meluvammat 

48  

48  

ja vanhuuden huonokuuloisuus) vaikeuttavat konsonanttien kuulemista ja sitä kautta sanojen tun‐

nistamista. Henkilöllä on tällöin hankaluuksia seurata keskustelua. 

 

Audionomille voi ohjata: 

1. Kuulotutkimukseen, epäselvät, rajatapaukset, lievät puolierot 

2. Diagnosoitu huono‐kuuloisuus ja kuulolaite käytössä 

3. Kuulolaitteen säädöt 

 

Huom! Tarkista korvat ennen ohjausta. Mikäli vahaa, tulisi korvat olla huuhdottu vähintään 

viikko ennen kuulon tutkimusta. 

 

Ajanvaraus Pegasos: 

Resurssi KULKKIRM 

Suorituspaikka: KNK 

Aikatyyppi: KUULO 

 

Toimintahäiriöiset kuulolaitteet voi  

‐toimittaa sis. postissa saatekirjeen (yhteystiedot ja selvitys viasta) Irma Kulkille Kokemäen 

terveysasemalle.  

‐ ilman ajanvarausta vastaanotto keskiviikkoisin 12.30‐13.30 

‐ Tilaamalla puhelimitse ajanvastaanotolle p. 0400 675 719 (klo:8‐9) 

 

Muut ajat lääkärin lähetteen perusteella. 

Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen Korva‐, nenä‐ ja kurkkutautien poliklinikalle. Lähete oh‐

jautuu sairaanhoitopiirin kautta ja ajat lähetetään asiakkaille kotiin. Kuntayhtymän asukkaat hoi‐

detaan lähes 100%:sti Kokemäen terveysaseman KNK‐poliklinikalla. 

Lähete tulee tehdä aina jos kuulokäyrällä on selkeä puoliero (eri linjat).  

Yhteiskunnan kustantamaan kuulolaitteeseen ovat oikeutettuja: 

Työikäiset (16‐65v) joilla kuuloalueen dB paremmassa korvassa ≥30 

Ikäihmiset (>65v) joilla kuuloalueen dB paremmassa korvassa ≥35 

Lapsi (<16v) joilla kuuloalueen dB paremmassa korvassa ≥20 

 

Mikäli kuuloalueen tulokset ovat raja‐arvoiset, esim. ikäihmisellä dB 30, tarkistetaan kuulo vuoden 

kuluttua tai aiemmin, mikäli asiakas kokee kuulonsa edelleen alentuneen. 

 

49  

49  

4.5. Liikkumiskyvyn, tasapainon ja kaatumisalttiuden arviointi 

 

Liikkumiskyvyn kokonaisvaltaiseen arvioon kuuluu henkilön oma arvio. Liikkumiskyvyn ja kaatu‐

misalttiuden selvittäminen kannattaa aloittaa kysymällä ”Oletteko kaatunut viimeisen 12 kuukau‐

den aikana? ja ”Pelkäättekö kaatuvanne?” tai ”Oletteko vähentäneet liikkumista kaatumispelon 

vuoksi?” Kaatumisille altistavan liikkumiskyvyn heikkenemisen arviointiin soveltuu lyhyt fyysisen 

suorituskyvyn testi SPPB (4 metrin kävely, tasapaino ja tuolilta nousu).  Heikko tulos SPPB‐testistä 

ennustaa liikkumiskyvyn heikkenemistä tulevaisuudessa. (toimia www–sivut 2016, THL 2012, 108, 

Mäkelä ym. 2013, 7–8.) SPPB  testistä soveltuvan erittäin hyvin toimintakyvyn arviointiin iäkkään 

väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä. Alaraajojen suorituskyky määrittää iäk‐

kään toiminta‐ ja liikkumiskykyä. Testi auttaa tunnistamaan ne iäkkäät, joilla on kaatumisvaaraa 

lisäävä liikkumisvaikeus tai heikentynyt tasapaino. (toimia www–sivut 2016.) 

SPPB‐testistö koostuu kolmesta osiosta: tasapaino‐, kävelynopeus‐ ja tuoliltanousutesteistä. SPPB‐

testistön kokonaistulos lasketaan näiden erillisten osioiden yhteenlasketuista pisteistä. Mitä pie‐

nempi SPPB:n summapistemäärä (vaihteluväli 0–12 pistettä) on, sitä suurempi riski henkilöllä on 

tulevaan toimintakyvyn heikkenemiseen. 

50  

50  

SPPB:n summapisteen ollessa alle 10, henkilön alaraajojen suorituskyky on jo alkanut heikentyä ja 

siihen on syytä kiinnittää huomiota. Summapisteen tarkastelu ei yksin riitä, vaan on ehdottoman 

tärkeätä tarkastella kaikkien osatestien tuloksia erikseen, jotta harjoitteluohjelmaa voidaan suun‐

nata tarkoituksenmukaisesti. Riittävän varhaisessa vaiheessa (SPPB:n summapistemäärän ollessa 

vasta hieman alentunut) aloitettu kuntoutus voi estää tilanteen huonontumisen ja jopa ehkäistä 

liikkumisen vaikeuksien ilmaantumista. 

51  

51  

4.6. Painonhallinta 

 

Lihavuus aiheuttaa tai pahentaa monia sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoi‐taa laihduttamalla.  

Painoindeksi (BMI) merkitään potilasasiakirjoihin kaikista potilaista, joiden paino tulee pu‐heeksi vastaanotolla, ja ainakin niiden osalta, joiden BMI on yli 30 kg/m2 tai joilla on liha‐vuuden liitännäissairauksia. 

Terveydenhuollossa lihavuuden aktiivinen hoito kohdennetaan erityisesti potilaisiin, joilla on lihavuuden liitännäissairauksia tai niiden vaaratekijöitä, kuten  

tyypin 2 diabetes tai sen esiaste  kohonnut verenpaine  dyslipidemia  rasvamaksa  uniapnea  sepelvaltimotauti  kantavien nivelten nivelrikko  astma  munasarjojen monirakkulatauti (PCOS)  vaikea lihavuus (BMI yli 35 kg/m2). 

Hoidon tavoitteena on lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito ja ehkäisy, johon usein riit‐tää painon pysyvä pieneneminen vähintään 5 %:lla. Hoidon tavoitteena on myös toiminta‐kyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen ja paraneminen pysyvän laihtumisen myötä.  

Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla annettava elinta‐paohjaus (elintapahoito), joka sisältää ajatuksiin, asenteisiin, ruokavalioon ja liikuntaan painottuvaa ohjausta.  

Ohjaus toteutetaan ensisijaisesti yksilövastaanotoilla ja erilaisissa ryhmissä..  Elintapahoitoa tukevia menetelmiä ovat erittäin niukkaenergiainen (ENE) ruokavalio, lääki‐

tys ja leikkaushoito.  Sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa kirurgisesti, ellei asianmukainen konservatiivinen 

hoito tuota pysyvää laihtumistulosta.  Hoidon tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista ja siinä on pyrittävä mahdollisimman 

pitkäaikaiseen tulokseen.  

5.5.1 Painonhallinta ohjaus yksilövastaanotolla 

 

Yksilövastaanotolle ohjataan asiakkaat, jotka kaipaavat tukea painonpudotukseen, eivätkä sovellu 

tai ole halukkaita osallistumaan ryhmiin. Jokaisella käyntikerralla punnitaan ja mitataan vyötä‐

rönympärys. Käynnit ajoittuvat yleensä aluksi tiheämpiin, 1‐2vko:n tapaamisiin ja harvenevat edis‐

tymisen myötä. 

52  

52  

Aloitustapaamisella kartoitetaan taustatietoja; sairaudet ja lääkitykset, painon ja painonpudotuk‐

sen historiaa. Elämäntavat ja –rytmi. Keskustellaan motivaatiosta, kokonaistavoitteista ja asete‐

taan osa tavoitteet ja keinot. Asiakas saa painonseurantakortin sekä ruokapäiväkirjan ohjeineen.  

Seuraavilla tapaamisilla käydään yksilöllisellä tasolla läpi samoja asioita kuin ryhmässä, yksilöllisemmäl‐

lä ja konkreettisella tasolla. 

 

5.5.2 Painonhallinta ohjaus ryhmissä 

 

Viikottain kokoontuva ”tavallinen” painonhallintaryhmä 

 

Ryhmä sopii kaikille naisille ja miehille, jotka taistelevat kilojen ja huonon kunnon kanssa, joilla on 

tahtoa ja motivaatiota laihduttaa ryhmässä. Tavoitteena on pysyvien elämäntapamuutosten ai‐

kaansaaminen, painonpudotus ja yleiskunnon kohottaminen. 

Jokaisen kokoontumisen alussa on punnitus. Osallistuminen jokaiseen kokoontumiseen on tärke‐

ää, samoin aikataulun noudattaminen. Kotitehtävät ovat olennainen osa ryhmän toimintaa. Ryh‐

mässä jaetaan mappi kotitehtäviä ja muistiinpanoja varten. Mappi kulkee mukana joka kokoontu‐

miskerralla. 

Käsiteltävät asiat: 

Ensimmäisellä kerralla: 

Ryhmän esittely, Yhteiset säännöt, Painonpudotustavoite, Motivaatio 

Ruokapäiväkirja ja kirjanpito 3pv 

Seuraavilla kokoontumisilla: 

‐ Ateriarytmi. Säännölliset ruoka‐ajat. Annosasiaa. Ruoan määrä vrt. energiapitoisuus 

‐ Syömisen psykologiaa. Mieliteko vai nälkä? Syömisketju. Juhlapyhät ja muut erityistilan‐

teet. Ruokatarjouksesta kieltäytyminen 

‐ Liikunta 

‐ Rasvat, suola, sokeri ja kuitu. 

‐ Pakkausmerkit, lisäaineet, ostokset 

‐ Painonhallinta ja terveys 

‐ Ateriasuunnittelu 

‐ Alkoholi 

‐ Pysyvyyden merkitys, keinot pysyvyyden säilyttämiseksi 

 

 

53  

53  

Ryhmiin ilmoittautuminen 

Viikoittain kokoontuva painonhallintaryhmä: 

Harjavalta, Nakkila, Kokemäki 

Minna Multisilta p. 044 – 906 75 15  minna.multisilta@ksthky.fi 

Carita Nordlund p. 044 – 906 75 63  carita.nordlund@ksthky.fi 

 

Eurajoki, Luvia 

 

Aila Nurmi, p.044 – 450 35 97  aila.nurmi@attendo.fi 

 

Internetissä moodle pohjalla toimiva n verkkopuntari‐ryhmä 

 

Verkkopainonhallintaryhmä – Oma Napa 

Minna Multisilta p. 044‐9067515    minna.multisilta@ksthky.fi 

Mari Jalava p. 044‐9067650    mari.jalava@ksthky.fi 

Elina Saarenmaa p. 044 – 450 39 52  elina.saaremaa@attendo.fi  

 

 

5.5.3 ENED 

 

ENE(D) Erittäin niukkaenerginen dieetti ‐VLCD (Very Low Calorie Diet) on turvallinen ja tehokas 

terveydenhuoltoon kehitetty tukimuoto laihdutuksen tehostamiseen. Se toteutetaan lääkärin ja 

hoitajan seurannassa. Ruokavalio toteutetaan 1200‐1400kcal/vrk kevennyksestä siirtyen 

<800kcal/vrk sisältäviin ravintolisään.  Ravintolisiin voidaan siirtyä kun ateriarytmi ja 1200‐1400 

kcal on pystytty noudattamaan vähintään viikon ajan ja nesteytys (2L) turvattu. Siirtyminen teh‐

dään asteittain, ensin korvataan 1‐2 päivän ateriaa ja siirrytään täys ENEDiin, jolloin ravinto koos‐

tuu jauhepohjaisista juomista sekä 500g kasviksista ja kalorittomista neseteistä. Dieetin aikana 

seurataan painon, vyötärönympäryksen ja verenpaineen lisäksi tarvittaessa verensokerin, koleste‐

rolin tms. tasoa. 

Dieetti sopii 18‐65 vuotiaille, merkittävästi lihaville (BMI >30), terveydentila/sairaus vakaa. 

ENE‐dieetin vasta‐aiheita ovat mm. normaalipainoisuus, jokin vaikea perussairaus kuten hankala 

sepelvaltimotauti, verenkiertohäiriöt, huomattava munuais‐ tai maksasairaus, tyypin 1 diabetes, 

raskaus tai imetys, syömishäiriöt, mielenterveyden vaikeat häiriöt. 

54  

54  

Pysyvä lääkitys ei ole este ENE‐dieetin käytölle, mutta diabeteslääkitystä ja joskus verenpainelääki‐

tystä pitää vähentää dieetin ajaksi. Jos on kihtitaipumusta, niin siihen aloitetaan lääkehoito kihti‐

kohtauksen varalle ENE‐dieetin ajaksi. 

‐Mikäli diabetestasapaino on hyvä ENE‐dieetin alussa, oraalinen diabeteslääkitys voidaan lopettaa.  

o Mikäli tasapaino on huono, puolitetaan sulfonyyliurealääkkeiden annos ja jatkossa 

lääkityksen säätely tapahtuu tiheän veren glukoosipitoisuuden seurannan mukaan.  

o Metformiinia ei tarvitse lopettaa, sen hypoglykemiaa aiheuttava vaikutus on pieni.  

o Jos potilaalla on insuliinihoito, puolitetaan insuliiniannos ENE‐dieetin alussa ja sen 

jälkeen annosta säädellään veren glukoosipitoisuuden mukaan. 

‐Verenpainelääkkeistä diureetit lopetetaan ENE‐dieetin alussa, muita jatketaan.  

‐Oraalista antikoagulanttilääkitystä voidaan jatkaa, mutta hyytymisarvoja on hyvä seurata ti‐

heämmin hoidon alussa.  

‐Hyperlipidemialääkityksen voi lopettaa ENE‐dieetin ajaksi, poikkeuksena familiaarista hyperkole‐

sterolemiaa sairastavat.  

‐Muita lääkityksiä voidaan jatkaa entisillä annoksilla. 

‐Ruoan tilalla käytetään ravintovalmistetta, joka sisältää riittävän määrän tarpeellisia ravintoainei‐

ta. Energian saanti pystytään pudottamaan n. 800kcal päivässä. ENE‐tuotteet ovat yleensä veteen 

sekoitettavia jauheita. Niiden lisäksi saa nauttia vain vähäenergiaisia vihanneksia ja juureksia. 

Jotta toivottuihin tuloksiin päästään, ENE‐ ravintovalmisteita on käytettävä ohjeiden mukaan pää‐

asiallisena ravinnonlähteenä eräiden kasvisten ja nesteiden ohella. 

‐ Aloitetaan kevennytyllä ruokavaliolla 1vko, jonka jälkeen siirrytään ravintovalmisteisiin. 

Noudatetaan annettuja ohjeita, esim: 

‐ Naiset: 5pss päivä + 400‐500g kasviksia+ ≥2L kaloritonta juomaa 

‐ Miehet: 6pss päivä + 400‐500g kasviksia + ≥2L kaloritonta juomaa 

55  

55  

– ENE‐ tuotteita ovat Allevo, Naturdiet, Nutrilett Intensive ja Easy Diet (VHH) . Näitä saa apteekeis‐

ta sekä joistain valintamyymälöistä. Apteekkihenkilökunnalta, omalta hoitajalta, ravitsemustera‐

peutilta ja lääkäriltä voi kysyä tuotteista lisätietoa. Valmisteen asiakas valitseea ja hankkia itse. 

– Ravintovalmisteiden käyttö maksaa noin 7‐8e/vrk. Hinta saattaa aluksi hirvittää, mutta on syytä 

muistaa että tämä on ainoa ruokakulu dieetin aikana. Normaalisti tavallisella ruokavaliollakaan ei 

päivittäishinnoissa tuon alle päästä. 

‐Elimistö saavuttaa dieetin aikana nopeasti paastotilan (n.3‐5vrk), jolloin näläntunne häviää ja laih‐

tuminen on nopeaa. Dieetillä laihtuu 1,5‐2,5kg viikossa, 8‐16 viikon aikana keskimäärin 15‐20kg.  

‐ENE‐dieettiä käytetään turvallisesti yleensä 6‐12 viikkoa, korkeitaan 4kk ajan. 

 

‐ Mahdollisia sivuvaikutuksia 

‐ paleleminen (lämpimästi päälle) 

‐ ihon kuivuminen (iho uusiutuu ‐> rasvaus) 

‐ tilapäinen hiusten harveneminen (hiusaiheet menevät lepotilaan jonka jälkeen uusiutumi‐

nen) 

‐ pahan hajuinen hengitys (ketoosi ‐> suuvesi, purukumi, pastillit) 

‐ Vatsantoiminnan muutokset: 

‐ Ummetus (kuituvalmisteet, laksatiivit + runsas neste) 

‐ Löysät ulosteet (vatsa totuttelee kuituun, normalisoituu) 

 

‐ Usein kokemus on kuitenkin hyvä, moni kokee voivansa paremmin kuin koskaan. 

– Dieetti ei sovellu ainoaksi hoidoksi. Jotta tulokset ovat pysyvät, elämäntapojen pitää muuttua. 

ENE‐dieetillä haetaan alkusysäys painonpudotukselle. 

 

ENED‐Ryhmä 

Uusi ryhmä käynnistyy kun ilmoittautuneita 12. Kokoontumisia 10 kertaa, 1‐2 viikon välein iltaisin. 

Ryhmään tulevan tulee täyttää ENED‐dieetille asetetut kriteerit ja olla motivoitunut pudottamaan 

painoa ja työskentelemään ryhmässä. 

56  

56  

Ryhmäkokoontumisissa käsitelläänkin syömisen hallintaa, ruokaan liittyviä asioita ja liikuntaa. Jo‐

kaisella kerralla mitataan paino ja vyötärönympärys. Ryhmään ilmoittautuminen edellyttää sitou‐

tumista, jokainen tapaaminen on tärkeä ja kotitehtäviäkin tehdään. 

 

5.5.4 Lihavuusleikkaus  

 

Yleisimmät leikkaustyypit ovat  

‐ mahalaukun ohitus (gastric bypass) 

‐ ns. hihatypistys (sleeve gastrectomia) 

‐ pantaleikkaus (gastric banding). 

 

Ruokavalio ennen leikkausta 

 

Ennen leikkausta edellytetään, että leikkaukseen tuleva henkilö on osallistunut painonhal‐

lintaryhmään tai yksilöohjaukseen elintapamuutosten tueksi. Jo ennen leikkausta on hyö‐

dyllistä omaksua terveelliset ja monipuoliset ruokailutottumukset. 

 

Ennen leikkausta on tärkeää pudottaa painoa leikkausriskien vähentämiseksi. Tavoitteena 

on 4‐8 % painonpudotus. Yleensä laihduttaminen tapahtuu muutaman viikon kestävällä 

erittäin niukkaenergisellä ruokavaliolla (ENED). Jos laihduttaminen ei onnistu ennen leik‐

kausta, voi leikkaus peruuntua.  

 

Lihavuusleikkaukseen hakeutuessa asiakkaat ohjautuvat aluksi aikuisneuvolan yksilövastaanotolle. 

Kuten yksilövastaanotolla yleensäkin kartoitetaan taustatiedot ja pidetään 3‐7vrk ruokapäiväkirjaa. 

Ensimmäisellä kerralla käydään läpi normaaliin tapaan ruokavalio‐ohjeistus. Lasketaan painonpu‐

dotustavoite ennen leikkaukseen menoa. Kotiin annetaan ohjeet matala energisten tuotteiden 

käytöstä ja hankinnasta, 1200‐1400kcal/vrk kevennysohjeet.  

Kun 1200‐1400kcal ohjeistus ja rytmi sujuvat ja riittävä (2L) nesteensaanti on turvattu voidaan 

siirtyä ENED tuotteisiin ohjeiden mukaan. Laihdutusleikkaukseen mennään aina lääkärin lähetteel‐

lä. Erikoissairaanhoito huolehtii asiakkaan jatko‐ohjauksesta ja seurannasta. 

57  

57  

Leikkauksen jälkeen asiakas saataa tarvita vielä muutaman tukikäynnin. B12‐vitamiini injektiot 

aloitetaan n.2kk leikkauksesta, 2kk välein.  

 

4.7. Tupakasta vieroitus 

 

Tupakointi on Käypä hoito‐ suosituksen mukaan tärkein estettävissä oleva kuolleisuuden aiheutta‐

ja. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin  kuolee vuosittain 4000‐6000 henkilöä. 

Tilastojen mukaan v. 2013 Suomessa aikuisväestöstä säännöllisesti tupakoivia miehiä oli n. 19% ja 

naisia 13%. Luvut ovat laskeneet kyllä esim. 1980‐luvulta, mutta edelleen työtä riittää, erityisesti 

nuorten tupakoinnin ehkäisemiseen tähtäävä työ on tärkeää.  Lukiolaisista 11% tupakoi päivittäin 

ja ammattikoululaisista jopa 40% oppilaista tupakoi päivittäin. 

 

Tupakasta (sisältäen myös muut tuotteet kuten nuuskan ja sähkösavukkeen ) vieroitus‐ ja oh‐

jaus ovat olennainen osa aikuisneuvolan työtä. 

‐ Asiakkaan tupakointitottumuksia kysytään aina kun tehdään esim. terveystarkastus ja mie‐

lellään muidenkin käyntiaiheiden ohella. Tupakointivuosien lukumäärä sekä poltettujen sa‐

vukkeiden määrä per vuorokausi kirjataan potilaan tietoihin ylös. Myös satunnaisesta tupa‐

koinnista kysytään. 

Tupakoitsijoille tehdään terveystarkastuksen yhteydessä mikrospiro‐ mittaus, jossa selvite‐

tään FEV1‐ lukemaa. Tarpeen mukaan asiakas ohjataan astmahoitajan vo:lle tai lääkärille. 

 

‐ Käypä hoito – suositus on päivitetty v. 2015 tupakasta vieroituksen osalta ja sitä hyödynne‐

tään vieroitusohjauksessa. 

 

‐ Työmuotoina vieroituksessa voidaan käyttää yksilöohjausta, jossa voidaan antaa mini‐

interventiota tupakoinnin haitoista, lopettamisen hyödyistä ja keinoista sekä tietoa mm. eri 

nikotiinikorvaushoito‐tuotteista (laastarit, purkat, pastillit, suusumute jne). 

 

‐ Fagerströmin testiä käytetään määriteltäessä nikotiiniriippuvuuden voimakkuutta. kts. ter‐

veysportti. 

 

‐ Myös reseptillä saatavaa lääkehoitoa voidaan hyödyntää vieroituksessa voimakkaasti niko‐

tiiniriippuvaisilla henkilöillä. Tällöin terveydenhoitaja voi haastattelun pohjalta pyytää lää‐

käriltä reseptin ( esim. Champix, Zyban) ja ohjata lääkkeen käytössä, sopia kontrollikäyntejä 

tms.  

 

58  

58  

 

‐ Uutena ohjausmuotona on v. 2014 aloitetut ryhmätapaamiset, joissa vertaistuen avulla py‐

ritään lisäämään tupakoinnin lopettamisen onnistumista. Tapaamiset kulkevat nimellä 28 

päivää ilman, ja ne on aloitettu yhteistyössä terveysjärjestöjen alue‐organisaatioiden kuten 

Sydänliiton, FILHAN, Hengitysliiton kanssa v.2014. Pilottikursseja on pidetty eri puolella 

Suomea vuodesta hyvin tuloksin. Tapaamiskertoja on yhteensä 4 ja joka tapaamisella käsi‐

tellään omaa teemaa liittyen tupakointiin ja sen lopettamiseen. 

 

Mikrospirometri‐tutkimus 

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa spirometriaan liitetään aina bronkodilataatiokoe. 

Uloshengityksen sekuntikapasiteetin alentunut suhde nopeaan vitaalikapasiteettiin (FEV1/FVC)< 

0,7 bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa sopii keuhkoahtaumatautiin. 

Määritelmä aiheuttaa jonkin verran ylidiagnostiikkaa iäkkäillä ja mahdollisesti naisilla sekä alidiag‐

nostiikkaa alle 45‐vuotiailla mutta se on herkkä lääkärin kliinisesti varmistaman keuhkoahtauma‐

taudin toteamisessa. 

Tutkimusta edeltävästi, asiakkaan on hyvä olla  edeltävät kaksi tuntia: 

‐tupakoimatta, 

‐syömättä ja 

‐fyysistä rasitusta  

 

Asiakas vetää keuhkot täyteen ilmaa ja asettaa suukappaleen tiiviisti suuhunsa ennen puhaltamis‐

ta. 

Tämän jälkeen potilas puhaltaa keuhkot voimakkaasti tyhjiksi 

Puhallus toistetaan kolmesti ja niiden keskiarvo kirjataan 

 

Keuhkoahtaumatautiin liittyvän obstruktion vaikeusasteen ja taudin kliinisen vaikeusasteen mää‐rittäminen.  paras kolmesta tuloksesta on spirometriatulos. Tutkimuksen teknisen onnistumisen hyväksymiskri‐

teerinä pidetään eri puhalluskertojen riittävän samantasoista tulosta. Kahden parhaan välillä ei 

saisi olla yli neljän prosentin eroa. 

Spirometriatutkimuksessa tutkittava vetää keuhkoihinsa ilmaa niin paljon kuin mahdollista ja tyh‐

jentää sitten nopeasti ja voimakkaasti kaiken mahdollisen ulostulevan ilman spirometriin kiinnitty‐

59  

59  

vään putkeen. Puhallus toistetaan yleensä kolme kertaa ja paras kolmesta tuloksesta on spiromet‐

riatulos. Tutkimuksen teknisen onnistumisen hyväksymiskriteerinä pidetään eri puhalluskertojen 

riittävän samantasoista tulosta. Kahden parhaan välillä ei saisi olla yli neljän prosentin eroa. 

 

Jos potilas tupakoi, tee ��Jos FEV1 alle 80% tee lähete spirometriaan ►MIKROSPIROMETRIA 

Asiakas laitetaan pegasoksen spiro‐ hoitojonoon, yhteydenotto lomakkeen kautta. 

 

 

28 päivää ilman malli 

Nikotiinikorvaustuotteet 

Astmahoitajalle ohjataan seuraavissa tapauksissa: 

 

60  

60  

Varhaisen puuttumisen testi 

AUDIT  

Yli 65‐vuotiaan alkoholimittari 

BDI‐testit Beckin depressiokysely 21 ja 15 kysymystä 

 

BDI  on  kansainvälisesti  yleisesti  käytetty  perusterveydenhuollon  depressioseula.  Pelkkä  seulan 

käyttö  ilman palautekeskustelua kynnysarvon ylittäneiden kanssa ei kuitenkaan  lisää depression 

tunnistamista (Gilbody ym. 2005). 

BDI:n  kysymykset  kohdentuvat  depression  diagnostisiin  kriteerioireisiin  niiden  oireiden  osalta, jotka  sopivat  itseraportointiin  tai  haastattelulla  kysyttäväksi.  BDI:n  kysymyksiin  eivät  sen  sijaan kuulu objektiivisesti havainnoitava psykomotorinen kiihtymys tai hidastuminen eivätkä myöskään keskittymisvaikeudet. Vaikeassa muodossaan keskittymisvaikeudet ovat objektiivisesti havainnoi‐tavissa, mutta lievemmässä muodossa niistä saadaan tietoa vain subjektiivisen raportoinnin perus‐teella. 

Diagnostisiin  kriteereihin  (ICD‐10,  DSM‐V)  kuuluu myös  oireiden  aiheuttama  kärsimys  ja  haitta toimintakyvylle. BDI:n sisältämä kysymys työkyvystä (kysymys 15) perustuu subjektiiviseen rapor‐tointiin,  joka  on masennuspotilailla  vääristynyt  kielteiseen  suuntaan  (Heikman  ym.  2002).  Siten työkykyä mittaava  kysymys  saattaa  enemminkin mitata  depressiivisesti  vääristyneitä  tulkintoja omasta tilanteesta kuin objektiivista toimintakykyä (Beck ym. 1979). 

BDI  on  kansainvälisesti  yleisesti  käytetty  perusterveydenhuollon  depressioseula.  Pelkkä  seulan 

käyttö  ilman palautekeskustelua kynnysarvon ylittäneiden kanssa ei kuitenkaan  lisää depression 

tunnistamista (Gilbody ym. 2005). 

MMSE 

 

MMSE on  lyhyt muistin  ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti. MMSE on helppo‐

käyttöinen ja vakiintunut menetelmä, joka antaa tulokseksi helposti dokumentoitavan numeerisen 

arvon. Se  soveltuu parhaiten  ikääntyneiden kognitiivisen  toimintakyvyn arviointiin  ja  seulontaan 

jatkotutkimuksia varten. 

Kokonaispistemäärä on 30, poikkeavan suorituksen raja‐arvo 24 pistettä. 24–30 pistettä edustaa 

normaalia tai lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä, 18–23 pistettä lievää dementiaa, 

12–17 pistettä keskivaikeaa ja 0–11 vaikeaa dementiaa. 

 

 

61  

61  

4.8. Hoitotarvikejakelu 

 

Hoitotarvikejakelu TK‐siirron tehneille kuuluu palveluun. Mikäli asiakas siirtyy kotipalvelun piiriin, 

siirtyy hoitotarvikejakelut asuinkunnan kotipalvelulle. 

 

Hoitotarvikejakelu yhteystiedot 

Diabetesvälineet ensisijaisesti diabeteshoitajalta. 

Harjavalta: Teija Laaksonen, Maanantaisin klo 8‐9 ja klo 14–15, muuten sovitusti.  puh. 044 450 

3136 

Vaipat: aikuisneuvola: Carita Nordlund ajanvarauksella, puh.044 906 7563 

Nakkila: Liisa Tarkkanen, (myös vaipat) torstaisin klo klo 15–16, muuten sovitusti. puh. 044 450 

3633 

Kokemäki: Elina Konstari ajanvarauksella, puh.0444503750 

Luvia: Keskitetty jakelu torstaisin klo 13–15. Birgitta Holm/Marja Ruusujoki puh. 044 450 3528 

 

4.9. Sukupuolitauti tutkimukset ja hoito 

 

Ohje sukupuolitautien tutkimisesta  ja hoidosta: 

 

Haastattelu: 

‐mahdollisen tartunnan ajankohta 

‐mahdolliset oireet ja kesto 

‐kondomin käyttö 

‐onko lähiaikoina saanut antibioottia 

‐raskauden mahdollisuus 

‐onko kumppanilla todettu jokin sukupuolitauti  

‐onko sukupuolitauteja aiemmin testattu 

‐millaista seksiä on harrastanut: 

62  

62  

            ‐kumppanin sukupuoli 

            ‐emätinyhdyntä/anaaliyhdyntä/suuseksi/eritteet silmiin 

‐tartuntamaa‐Suomi ‐ulkomaat 

(haastattelukaavakkeen malli löytyy käypä hoito sivustolta) 

 

Tutkimukset: 

Alla luetelluissa tilanteissa tutkitaan klamydia, tippuri ,kuppa, HIV, HCV ja HBV 

 

‐huumeiden käyttö 

‐tatuoinnit  (likaiset välineet, festarit yms.) 

‐lävistykset (likaiset välineet, festarit yms.) 

‐ulkomaalainen kumppani 

‐maksullinen seksi 

‐miesten välinen seksi 

‐tilapäinen suojaamaton seksikontakti kotimaassa tai ulkomailla 

 

‐Jos ei ole edellä mainittuja riskitilanteita eikä oireita, tutkitaan klamydia ja HIV 

MUISTA kertoa asiakkaalle, mitä kokeita otetaan 

 

 

‐Jos äitiysneuvolassa on otettu HIV, B‐hepatiitti ja kuppakokeet, ei uusia tarvitse ottaa jos  

‐ ei ole uutta altistusta sen jälkeen  JA 

‐ ei ole oireita 

 

‐Kokeiden valmistumista odotellessa neuvotaan käyttämään kondomia. Potilas kysyy itse vastauk‐

set puhelimitse tai kuulee ne mieluiten vastaanottotilanteessa. 

63  

63  

‐Klamydia ja tippuri  tutkitaan anatomisen tartuntapaikan mukaan virtsasta, virtsaputkesta , koh‐

dunkaulasta, peräsuolesta, nielusta tai silmästä ja näytteenottokohta mainitaan lähetteessä 

*HUOM! näyte voidaan ottaa kun antibioottikuurista on kulunut vähintään viikko 

Taulukossa lueteltujen sukupuolitautien tutkimus ja hoito ovat potilaalle maksuttomia 

Tauti 

 

näyte  nro  tutkimus  näytteenotto 

aikaisintaan  

altistuksesta 

vastaus 

valmiina 

uusi näyte 

jos 

edell.negat. 

klamydia  ensivirtsa, 

myös tippu‐

ri tikkunäy‐

te, virtsa 

4206 

4807 

U‐

CtGcNhO 

ChtrNhO 

5 vrk 

5 vrk 

2‐3 työpv   

tippuri 

 

tippuri(ulkomailta 

saatu tartun‐

ta,hoitoresist. 

taudin kohdalla 

tulisi ensisijaisesti 

käyttää gonokokki‐

viljelyä *HUOM! 

ensivirtsa, 

myös kla‐

mydia vah‐

va epäily 

 

 

 

 

 

4816 

1506 

 

 

 

 

 

1509 

U‐

CtGcNhO 

GcVi 

 

 

 

 

GcVi 

5 vrk 

5 vrk 

2‐3 työpv 

2‐4 työpv 

 

kuppa  veri  4942  S‐Trpa‐Ab  3‐4 viikkoa  1 viikko  1,5kk 

HIV  veri  4814  S‐

HIVAgAb 

3‐4 viikkoa  1 viikko  3kk 

HBV  veri  1605  S‐HBsAg  3‐4 viikkoa  1 viikko  3kk‐4 kk 

HCV  veri  3815  S‐HCV‐Ab  3‐4 viikkoa  1 viikko  3kk‐6kk 

 

64  

64  

Kumppanit tutkitaan ja hoidetaan mielellään samassa hoitopaikassa. Vakituinen kumppani hoide‐

taan heti näytteiden ottamisen jälkeen, vaikka ei olisi oireita. Tämä tehdään eri kerralla, 

sillä kumppanin läsnä ollessa voi jotain jäädä sanomatta. 

 

Klamydia: 

‐kerta annos atsitromysiiniä 1 g (myös raskaana olevat) 

‐allergiset tai muu kuin sukupuolielinten klamydia : doksisykliini 100mg x2x10 vrk 

‐vakituinen kumppani näytteille ja lääkitys samaan aikaan 

‐ilmoittaako itse mahdollisille entisille kumppaneilleen vai ilmoitetaanko hoitopaikasta nimettö‐

mästi (vähintään viimeisen puolen vuoden aikaiset ) 

‐selibaatti viikon ajan 

‐kondomi ,kunnes kontrollivastaus negatiivinen 

‐kontrolli 1 kuukauden kuluttua 

‐tauti‐infoa, keskustelu turvaseksistä 

 

Tippuri: 

‐näyte otetaan ensivirtsasta tai tikkunäytteenä tartuntatavasta riippuen virtsaputkesta, emätti‐

mestä, kohdunkaulan kanavasta ,nielusta, peräsuolesta tai silmän sidekalvolta 

‐viljely on ainoa käyttökelpoinen menetelmä antibioottiresistenssitilanteen seuraamisessa 

 

Muut taudit lääkärin vastaanotolla: 

‐myös oireiset joilla ei labralöydöksiä 

‐maksuttomaan hoitoon oikeutetuille erikoisleimattu resepti 

‐KÄYPÄHOITO  SUOSITUS 

‐ tulostettavat potilasohjeet 

 

65  

65  

4.10. Ylisukupolvisten ongelmien ennaltaehkäisy – Lapset puheeksi menetelmä 

Lastensuojelulain (2.luku § 10) / Terveydenhuoltolaki (8.luku § 70) mukaan annettaessa aikuisille 

sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluja, kuten päihdehuolto‐ ja mielenterveyspalveluja, on selvitet‐

tävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. 

Keski‐Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä pyrimme Toimiva lapsi & perhe ‐työskentelyn 

(TL&P) kautta yhteistyössä eri sektoreiden kanssa tunnistamaan ja ehkäisemään mielenterveys‐ ja 

päihdeongelmien siirtymistä yli sukupolvien. 

Menetelmän tarkoitus on tukea vanhempia ja lasten kehitystä, arvioida lasten ja perheen tarve 

muiden palvelujen tukeen ja saattaa lapsi ja perhe tarvittaessa lisäpalvelujen äärelle. Tuetaan lap‐

sen ja perheen vahvuuksia ja suojaavia tekijöitä, ei niinkään etsitä ongelmia. Keskinäinen ymmär‐

rys vanhemman ongelmista ja avoin kommunikaatio perheessä ovat lapsia suojaavia tekijöitä. Ne 

tukevat perheen ihmissuhteita, joista lasten hyvinvointi on hyvin riippuvainen. Kun vaikeuksista 

voidaan puhua, voidaan niitä myös ratkaista. Toimiva sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella on toi‐

nen tärkeä suojaava tekijä lapsilla. Omat ystävät, tunne kuulumisesta omaan päivähoitoryhmään 

tai koululuokkaan ja harrastukset tuovat iloa lapsen elämään ja tukevat kehitystä monella tavalla. 

(Solantaus 2006) 

 

Kaavio 1. Lapset puheeksi palvelukaavio (Solantaus 2005) 

 

1. Porras: 

Lapset puheeksi ‐keskustelu 

Lapset puheeksi ‐keskustelun päämääränä on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä erityisesti 

silloin, kun vanhemmalla on vaikeuksia.  Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja 

Vanhempi tulee asiakkaaksi/potilaaksi 

Lapset puheeksi 

66  

66  

vaarantavat tekijät (vahvuudet/haavoittuvuudet) sekä sopia konkreettisista toimista lapsen kehi‐

tyksen tukemiseksi. 

Lapsen vanhempaa tai vanhempia tapaava työntekijä keskustelee heidän kanssaan lasten kehityk‐

sestä ja kehitysympäristöjen toimivuudesta lapsen arjessa. Yhdessä vanhempien kanssa arvioidaan 

lapsia suojaavista tekijöistä ja pyritään löytämään yhdessä vanhempien kanssa, mitä konkreettista 

lapsen arjessa voi tehdä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Menetelmä antaa vanhemmalle ja 

työntekijälle ymmärryksen lapsen pärjäämisestä ja mahdollisuuksista tukea lapsen kehitystä. 

Lapset puheeksi ‐keskusteluun tarvitaan 1–2 tapaamiskertaa. Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee tu‐

kea, on mahdollista järjestää Lapset puheeksi ‐neuvonpito. 

 

Lapset puheeksi ‐keskustelun toteuttamisessa käytetään tukena seuraavia aineistoja: 

o Lapset puheeksi manuaali  

o Oppaat:  

"Miten autan lastani? Opas vanhemmille joilla on mielenterveyden ongelmia" (So‐lantaus & Ringbom, 2005a ) 

"Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia" (Solantaus & Ringbom, 2005b) ”Miten huolehdin lapsistani? Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö as‐karruttaa” (Solantaus & Ringbom, 2012 ) 

Lapsi ja vanhemman syöpä. Opas vanhemmille lasten tukemiseen, kun toinen van‐

hemmista sairastaa syöpää (Väisänen & Solantaus, 2004) 

  

o Lapset puheeksi lokikirjat 

Raskauden aika 

Vauva ja taaperoikä (0‐3v) 

Leikki‐ikä (4‐6v) 

Kouluikä murrosikään asti (7‐12v) 

Murros‐ ja nuoruusikä (n.13‐18‐v) 

 

 

2.Porras: 

Lapset puheeksi ‐neuvonpito 

Lapset puheeksi ‐keskustelua seuraava Lapset puheeksi ‐neuvonpito järjestetään aina, kun on tar‐

ve vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston, kunnallisten palve‐

luiden ja/tai järjestötoimijoiden avulla. Neuvonpito on toiminnallista verkostotyötä, jonka tavoit‐

teena on saada aikaan perheen ja lapsen arjessa sellaisia konkreettisia tekoja, jotka tukevat lapsen 

pärjäämistä. 

67  

67  

Neuvonpito valmistellaan Lapset puheeksi kartoituksen pohjalta yhdessä vanhempien kanssa. 

Vanhempien kanssa valitaan aiheet, keitä osallistuu, kuka kertoo jne. Yhteistyössä suunnitellaan 

konkreettisesti, mitä kukin osallistuja voi tehdä lapsen ja/tai perheen tukemiseksi seuraavan neljän 

viikon aikana. Osallistujien esiin tuomat toimintamahdollisuudet kirjataan ylös kaikkien nähtäväksi 

(Esimerkki 1).  Noin neljän viikon kuluttua arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia 

perheen arkeen sekä tehdään uusi suunnitelma seuraavaksi ajanjaksoksi. 

 

 

 

5. AIKUISNEUVOLAN TAUSTALLA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ  

‐ Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex) 

Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ‐ ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilastur‐vallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimi‐joiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ter‐veyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali‐ ja terveydenhuollon järjestämisessä. 

 ‐ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) 

 

‐ Asetus potilasasiakirjoista 298/2009 (Finlex) 

 

‐ Henkilötietolaki 523/1999 (Finlex) 

 

‐ Asetus seulonnoista 339/2011 (Finlex) 

 

‐ Vanhuspalvelulaki 

 

 

 

 

68  

68  

5.2 TOIMINTAA OHJAAVIA SUOSITUKSIA JA OHJEITA 

 

Terveyden edistämisen laatusuositus (2006) Julkaisuja 19. Helsinki: Sosiaali‐ ja terveysministeriö. 

Kansallinen mielenterveys‐ ja päihdesuunnitelma 2009 – 2015. https://www.julkari.fi/handle/10024/114817 

Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008–2011.Sosiaali‐ ja terveysministeri‐ön julkaisuja 2008:16. https://www.julkari.fi/handle/10024/114049 

Koti‐ ja vapaa‐ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014 – 2020. Sosiaali‐ ja ter‐veysmi‐nisteriön julkaisuja 2013:16. https://www.julkari.fi/handle/10024/129899 

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikun‐taan 2020. Helsinki 2013. Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126219/JUL2013_10_Muutosta_liikkeella_verkko.pdf?sequence=1 

Lihavuus laskuun. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma 2012 – 2015. https://www.julkari.fi/handle/10024/110503 

Tupakkapolitiikan uusi aika. Savuton Suomi 2040 –verkoston tupakkapolitiikan kehittämistyöryh‐män ehdotukset.  https://www.julkari.fi/handle/10024/110861 

Turvallinen elämä ikääntyneille ‐ Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi. Sisä‐asiainministeriön julkaisuja 19/2011. http://www.intermin.fi/julkaisu/192011?docID=24903 

Yhteistä ponnistelua alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Alkoholiohjelman työ‐suunnitelma vuosille 2012 – 2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90921/THL_Raportti_73_2012.pdf?sequence=1 

 

Käypähoito suositukset: 

Lihavuus (aikuiset) 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010 

 

Liikunta 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075 

 

Unettomuus 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067 

 

Kohonnut verenpaine 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi04010 

69  

69  

 

Diabetes 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 

 

Dyslipidemiat 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50025 

 

Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien muutokset 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50049 

 

Uniapnea 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50088 

 

Virtsankarkailu (naiset) 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50050 

 

Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus 

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi40020 

 

Ravitsemussuositukset: 

 

Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.p

df 

Ravitsemussuositukset ikääntyneille 

http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attachments/vrn/ikaantyneet.suositus.pdf 

Terveysliikunnan suositukset (UKK) 

http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan‐suositukset 

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM:n oppaita 2004:6) 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72338/Opp200406.pdf?sequence=1 

 

 

 

 

 

 

 

 

70  

70  

1. AIKUISNEUVOLAN HENKILÖSTÖ  

1.1. Keski‐Satakunnan terveydenhuollon KY aikuisneuvolahenkilöstö 

 

Harjavalta terveysasema 

Koulukatu 2, 29200 Harjavalta 

Carita Nordlund p. 044‐ 906 75 36 (klo:12‐13) 

Kokemäki    

terveysasema  

Tulkkilantie 4, 32800 Kokemäki 

Elina Konstari p.044 450 37 50 (klo:12‐13) 

 

Kauvatsan terveysasema 

Yttiläntie 220, 32920 Kauvatsa 

Vappu Jokela p. 040 52 866 37 

 

Nakkila terveysasema 

Satakunnantie , 29250 Nakkila 

Liisa Tarkkanen p. 044 450 3633 (klo:12‐13) 

Luvia terveysasema: p. 

Eurajoki terveysasema 

Rantaperentie 1, 27100 Eurajoki 

Elina Saarenmaa p. 044 450 39 52 

 

1.2. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen 

 

Hyvin resursoidut ja jatkuvasti kehittyvät terveydenhoitajapalvelut ovat tärkeä osa kunnan ter‐

veyttä ja hyvinvointia tuottavia peruspalveluja. Terveydellinen eriarvoisuus, syrjäytyminen ja sosi‐

aali‐ ja terveysongelmien kasaantuminen samoille henkilöille asettavat entistä selkeämmät haas‐

teet terveyskeskusten henkilöstörakenteelle ja ‐mitoitukselle. Miesten ja naisten terveyserot ovat 

kasvaneet. Tulevaisuuden haasteina ovat mm. miesten mielenterveys‐ ja päihdeongelmat. Myös 

naisten terveydentila on heikentynyt mm. työttömyyden, alkoholinkäytön, tupakoinnin yleistymi‐

sen ja stressin seurauksena. Lasten ja nuorten lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat tuovat uusia 

paineita terveydenhoitajien työajan, toimintamuotojen ja työssä jaksamisen suhteen. Vanhusväes‐

tön terveyspalveluihin vastaaminen muodostuu entistä suuremmaksi haasteeksi myös terveyden‐

hoitajan työssä. 

71  

71  

 

Terveydenhoitajan työssä keskeistä on vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, asiakkaan yksilöllisten 

tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi, voimavarojen ja terveyttä tukevien tekijöiden tunnista‐

minen ja voimavarojen vahvistaminen. (Pietilä ym. 2009, 6) Terveyden edistämistyö vaatii näyt‐

töön perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta varhaiseen puuttumiseen. Terveydenhuollon 

henkilöstöllä on vastuu omasta ammatillisesta kehittymisestään sekä työnsä kehittämisestä ja laa‐

dusta. (Haarala ym. 2015, 15 ‐ 16) 

  

Ikäkausiterveystarkastukset (Esim. miesten ikäkausiterveystarkastukset, seulontatutkimukset) 

Terveystarkastus: 45–60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä, kontrollikäynti keskimäärin 30 minuuttia / asiakas 

Irtosolunäytteenotto ja Mama‐seula: 35–40 minuuttia / asiakas 

Ajokorttiterveystarkastus: 20–30 minuuttia / asiakas, kun terveydenhoitaja tuntee 

potilaan entuudestaan, esim. kouluterveydenhuollossa 

Kutsuntaikäisen terveystarkastus: 45–60 minuuttia / asiakas terveydenhoitajan vastaanotolla 

 

Ikääntyvien terveydenhoito  Terveystarkastus: 60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä  Kotikäynti: matka‐aika + 30–60 minuuttia / asiakas 

Työttömien terveydenhuolto  Terveystarkastus: 60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä  Seurantakäynti: 30 minuuttia / asiakas, 12 asiakasta / työpäivä  Kotikäynti: matka‐aika + 30–60 minuuttia / asiakas 

 Avosairaanhoidon vastaanotto / erityisvastaanotot 

Vastaanottokäynti: 10–15 asiakasta / työpäivä, ohjaus‐ ja neuvontakäynti 15 – 30 minuuttia / asiakas  Kotikäynti: matka‐aika + 30–60 minuuttia / asiakas 

 Erityisryhmien terveydenhoito, erityisvastaanotot: 

Yksi terveydenhoitaja 300–400 diabeetikkoa varten, 60–80 diabeetikkoa / yksi työpäivä (diabetes, metabolinen oireyhtymä, allergia, astma, sydänsairaiden yms. vastaanotto‐ tai poliklinikkatoiminta) 

Vastaanottokäynti: 30–60 minuuttia / asiakas, 10–15 asiakasta / työpäivä 

Kotikäynti: matka‐aika + 30–60 minuuttia / asiakas 

72  

72  

Maahanmuuttajien terveydenhuolto  Yksi terveydenhoitaja enintään 200‐400 maahanmuuttajaa 

kohti 

Rokotustoiminta ja tartuntatautityö  Rokotuskäynti 15–30 minuuttia / asiakas  Tarttuvien tautien ohjauskäynti 30–60 minuuttia / asiakas 

Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä  Ikäryhmä, sukupuoli  Terveydentila ja elämänolosuhteet  Asiasisältö ja laajuus  Palvelukokonaisuus 

Työmenetelmät  Yksilö‐ ja ryhmävastaanotto  Teemaryhmät  Kotikäynnit  Yleisö‐ ja suurryhmätilaisuudet  Esitietojen kartoitusmenetelmät: kyselylomakkeet, Internet‐ ja 

sähköpostikyselyt  Terveyspalvelujen ja muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien 

palveluiden käytön, hoito‐ ja tutkimustiedon koordinointi  Puhelinneuvonta 

 

Yhteistyötahot  Terveydenhuollon toimintayksiköt ja ammattihenkilöt: lääkärit, 

laboratorio, hammaslääkärit, eritystyöntekijät, järjestöt, puolustusvoimat, opettajat, koulun erityistyöntekijät, vapaaehtoistoimintaryhmittymät ja organisaatiot, kunnan muut hallintokunnat, mm. liikunta‐ ja sivistystoimi, kansalaisopistot Tavoite ja tarkoitus 

Asiakkaiden/väestön itsehoidon tukeminen, oman terveydentilan seurannan ohjaaminen 

Terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen kannustaminen eri elämänvaiheissa 

Sairauksien varhainen toteaminen  Potilasturvallisuuden näkökulmasta hyvin suoritettu tarkastus ja 

laatustandardien mukaisesti tehdyt seulontatutkimukset 

 

Ikääntyvien terveydenhoito (yli 65 v) 

Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä  Ikäkausitarkastusikä (alle / yli 75 v), sukupuoli 

73  

73  

Terveydentila, terveystottumukset, elintavat  Omatoimisuus ja avuntarve  Asiakkaan vastaanotto‐, omaksumis‐ ja muistikyky  Asiakkaan perhetilanne ja tukiverkko  Monisairaat asiakkaat  Seulontatutkimusten laajuus  Rokotusohjelma  Paikkakunnan palvelutarjonta: sosiaali‐ ja terveydenhuolto, järjestöjen 

toiminta, virkistys‐ ja vapaa‐ajan palvelut  Työmenetelmät 

Terveystarkastukset  Kotikäynnit  Toimintakykyarvio  Terveyskasvatus, terveysneuvonta, laihdutus‐, tupakka‐, verenpaine‐ 

yms ryhmät  Yhteistyö, hoidon ja palveluiden koordinointi  Verkostotyö   

Yhteistyötahot  Omaiset, ystävät ja muut läheiset, sosiaali‐ ja terveydenhuollon 

toimintayksiköt ja niiden henkilökunta, alueella toimivat järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät, seurakunnat  Tavoite ja tarkoitus 

Ikääntyvän/vanhenevan ihmisen terveyden edistäminen, omatoimisuuden ja toimintakyvyn sekä päivittäisissä toiminnoissa selviytymisen edistäminen ja säilyttäminen mahdollisimman myöhäiselle iälle saakka 

Raihnaisuuden ehkäiseminen ja iän tuomien rajoitteiden minimointi  Sopeutuminen muutoksiin: elämäntilanne, toimintakyky jne. 

  

Työttömien terveydenhuolto  Suositus 

Terveystarkastus: 60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä  Seurantakäynti: 30 minuuttia / asiakas, 12 asiakasta / työpäivä 

Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä  Työttömän elämäntilanne, perhe, taloudellinen tilanne  Työttömän terveystottumukset ja elämäntavat sekä tarve ja motivaatio 

muuttaa niitä  Työttömän terveys‐ ja sairausprofiili  Työttömyyden kesto, paikkakunnan työttömyysaste 

74  

74  

Työttömän tukiverkko, tukipalvelut, paikkakunnan palvelutarjonta  Työllistymismahdollisuudet  Yhteistyön laajuus ja yhteistyötahojen määrä 

Työmenetelmät  Vastaanotto‐ ja ryhmätoiminta  Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotoiminta  Työpaikka‐ ja kotikäynnit  Verkosto‐ ja projektityö 

Yhteistyötahot  Työttömän perhe ja muut läheiset, sosiaali‐, terveys‐ ja työvoimapalveluyksiköt 

ja niiden henkilökunta, paikkakunnan yritykset, vapaaehtoisjärjestöt, työttömien toimintapisteet Tavoite ja tarkoitus 

Työttömän terveyden, hyvinvoinnin, ihmisarvon ja itsetunnon edistäminen ja säilyttäminen 

Sairauksien varhainen toteaminen ja hoitaminen  Työttömyyden haittojen minimointi  Työhön sijoittumisen ja sopivan työn tai toiminnan löytämisen 

tukeminen 

4.12 Avosairaanhoidon vastaanotto Suositus 

10–15 asiakasta / päivä / terveydenhoitaja,  Ohjaus‐ ja neuvontakäynti 15–30 minuuttia / asiakas, 12–24 

asiakasta / työpäivä Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä 

Työmäärän vaikea päiväkohtainen ennustaminen, ajanvaraus‐ ja avovastaanoton määrä ja suhde 

Enemmän aikaa vaativat toimenpiteet, työtehtävät ja asiakkaat: haavanhoito, moniongelmainen potilas, mielenterveyspotilas, vammainen potilas, aistitoiminnan vaje, tukihenkilön mukanaolo jne. 

Nopeasti sujuvat työtehtävät: ompeleiden poisto, sairausloma, tuttu asiakas: verenpaine, hemoglobiini, verensokeri, rokotus 

Puhelinneuvonnan määrä, vaihtelevuus  Rokotustoiminta, riskiryhmien rokotusten järjestelyt, ulkomaille 

matkustavien rokotusjärjestelyt  Ensiavun ja kriisityön järjestelyt 

Työmenetelmät  Yksilöneuvonta, asiakkaan ja potilaan terveydentilan ja hoidon 

tarpeen mukainen ohjaaminen  Ryhmätoiminta, ohjaus ja motivointi erilaisiin ryhmiin, esim. 

laihdutus, tupakkavierotus  

75  

75  

Ohjaus ja ajanvaraus lääkärin vastaanotolle, erityistyöntekijöiden vastaanotolle, laboratorioon, röntgentutkimuksiin Yhteistyötahot 

Omaiset ja muut läheiset, lääkäri ja muut erityistyöntekijät, kotisairaanhoito, sairaalan poliklinikka, sosiaalitoimen työntekijät, seurakunta, järjestöt, Kela, mielenterveyspalveluyksiköt Tavoite ja tarkoitus 

Asiakkaan tarpeiden mukaisia, terveyttä edistäviä ja sairautta parantavia palveluja 

Itsehoidon tukeminen  Hoidon koordinointi  Asianmukaisen jatkohoidon järjestäminen 

STHL RY 2005 

 

2. TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN  

2.1. Käynnin syyt: 

 

ICP10 

Z10: ennalta määritelty terv.tarkastus ( työttömät, miehet 40v, naiset 50v.) 

Z00.8: Muu yleistarkastus  

 

ICPC 2 

A98: sair. ennaltaehk/ terv.ylläpito (rokotus, papa..) 

B81: B12 vit.puute/anemia 

K85: kohonnut RR 

K86: RR‐tauti komplisoitumaton 

K88: Asentoon liittyvä matala RR 

H81: vahatulppa 

A44: rokotus 

76  

76  

T90: T2D 

T83: lievä ylipaino 

T82: merkittävä ylipaino 

H02: kuulo‐oire 

H84: ikähuonokuuloisuus 

K05: poikkeava pulssi 

P06: unihäiriö 

P03: masennuksen tunne 

T27: huoli aineenvaihd.sairaudesta 

T86: hypotyreoosi 

T93: dyslipidemia 

N86: MS‐tauti 

 

2.2. Tilastointi koodit 

 

Yleisimmät SPAT koodit 

1307: psykososiaalinen neuvonta ja ohjaus ( ihmissuhteisiin ja mielenterv. liittyvä neuvonta/ohjaus) 

1235: mielenterveys, emotionaalinen tuki 

1370: työssäkäyvät miehet 40v.+ 50v. terv.tarkastukset 

1395: opiskelun tai työelämän ulkopuolella olevan asiakkaan terv.tark. 

1321: asevelvollisen terv.tark. 

1249: puheluneuvonta 

1304: ikääntymiseen liittyvä neuvonta 

1305: liikuntaneuvonta 

1306: ravitsemus‐ ja painonhallintaneuvonta 

1309: päihteisiin, tupakkaan liittyvä neuvonta 

1051: unihäiriöön liittyvä ohjaus 

77  

77  

1128: lantionpohjalihasten harj.ohjaus 

1138: suoliston toimintaan liittyvä ohjaus 

1260: konsultaatio 

1262: hoitotarvikkeiden luovutus 

 

1254: lääkkeen anto (myös jako dosettiin) 

1252: Kokonaislääkehoidon suunnitelma tai sen päivitys 

1256: lääkkeen anto im./sc 

 

1273: AUDIT tms testi 

1246: DEPS/ BDI‐testit 

1053: MMSE 

 

1193: papakoe 

1324: joukkopapa 

1043: AGR 

1033: korvien huuhtelu 

1016: näön tutkiminen 

 

1153: ompeleiden poisto 

1156: ihottuman/ ihon hoitoon liittyvä ohjaus 

1157; suun/limakalvojen hoito‐ohjaus 

1149: traum. haavan hoito 

 

 

 

 

78  

78  

2.3. Asiakasmaksut 

 

Terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhuollon käynnit ovat maksuttomia (esim. 

rokotusohjelman mukainen rokotus, terveystarkastus, terveysneuvonta, ehkäisyyn liittyvä 

käynti); maksua ei peritä tartuntatautilain mukaisesta hoidosta, päihteiden korvaushoidos‐

ta, eikä psykiatrisen hoidon käynneistä. 

Hoitajamaksu peritään sairaanhoidollisista käynneistä, esim. injektiot ja infuusiot, ompe‐

leiden poisto, päivystävä sairaanhoitaja (esim. vatsatauti, flunssa), haavan hoidot, rokotus‐

ohjelman ulkopuoliset rokotukset, kansansairauksien hoitoon liittyvät hoitajien vastaan‐

otot (esim. astma, reuma, sydänsairaudet, INR‐vastaanotto, diabetes), Doppler‐tutkimus, 

muistihoitajan vastaanotto, korvahuuhtelu, Pef‐seuranta. 

Terveydenhuollon ammattihenkilön sairaanhoidollinen vastaanottokäynnin maksu on 

11,50€ kolmelta ensimmäiseltä hoitajakäynniltä kalenterivuodessa (1.1.2016) 

Maksua ei peritä alle 18‐vuotiailta, veteraaneilta, kunnallisen vanhainkodin pitkäaikaispoti‐

lailta, maksukaton ylittymisen jälkeen eikä asiakkaan siirtyessä suoraan osastolle. Hoitaja‐

maksut kerryttävät maksukattoa. Jos asiakas käy saman vastaanottokäynnin aikana sekä 

hoitajalla että lääkärillä, ei hoitajakäyntimaksua peritä 

Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään käyttämättä jääneen ajan maksu (51,40€; ei 

alle 15‐vuotiailta). 

 

 

 

 

 

 

 

LIITTEET 

 

79  

79  

LIITE. 1 

 

 

80  

80  

LIITE 2. 

 

Päivitetty: 4.3.2015 

      Hyväksytty johtoryhmässä: 18.3.2015 

      Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.4.2015 

Ohjeet hoitotarvikejakelusta 

 

Terveydenhuoltolain  (1326/2010) 24 § mukaan kunnan  tehtävänä on  järjestää alueensa asukkai‐

den sairaanhoitopalvelut,  joihin sisältyy hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoi‐

toon tarvittavat hoitotarvikkeet. Hoitotarvikejakelun tarkoituksena on parantaa potilaan omahoi‐

don edellytyksiä sekä edistää potilaan sitoutumista hoitoon. Ensisijaista on tukea pitkäaikaissairai‐

den kotona asumista ja siellä selviytymistä. 

 

Hoitotarvikkeita  jaetaan ainoastaan kotona asuville asiakkaille. Kotona asumiseen rinnasteiseksi 

katsotaan myös kotihoitoa vastaavat puoliavoimet  laitokset. Näissä asuville hoitotarvikkeita  jae‐

taan vain asiakkaan henkilökohtaiseen tarpeeseen, ei  laitoksen muuhun käyttöön. Sairauden hoi‐

toon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen 

ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin  ja seurantaan. Hoitotarvikejakelun 

lähtökohtana on  lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus,  joka on kestänyt vähin‐

tään  kolme  kuukautta,  lukuun  ottamatta  tässä  ohjeessa myöhemmin  erikseen mainittuja  poik‐

keuksia. Tiloissa, joissa tarve on varmuudella pysyvä, sekä diabetes‐, dialyysi‐, avannetarvikkeiden 

ja  virtsaamisapuvälineiden  kohdalla  tarvikkeita  voidaan  jakaa  heti  tarpeen  ilmennyttyä. Muissa 

tiloissa asiakas otetaan hoitotarvikejakelun piiriin vasta  tarpeen kestettyä vähintään kolme kuu‐

kautta.  Päätöksen  hoitotarvikkeista  tekee  avoterveydenhuollon  ylilääkäri  tai  terveysaseman  ni‐

metty  apulaisylilääkäri  tai  riittävän  perehdytyksen  omaava  ja  KSTHKY:n  organisaatioon  kuuluva 

terveydenhuollon ammattihenkilö niissä tilanteissa, kun hoitotarvikejakelun osalta asetetut perus‐

teet  täyttyvät yksiselitteisesti. Hoitotarvikkeiden yksilöllinen  tarve  ja hoitotarvikejakelun voimas‐

saoloaika tulee kirjata potilaan tai asiakkaan hoitosuunnitelmaan tai terveyskertomukseen. 

 

Hoitotarvikejakelu on osa potilaan kokonaishoitoa ja sisältää sairaanhoidollista ohjausta ja yksilöl‐

listä neuvontaa sekä tarvittaessa kotikäynnin. Potilaan tulee tietää ja ymmärtää hoitoon liittyvien 

tarvikkeiden  käyttö  ja merkitys. Hoitotarvikejakelun  yhteydessä  tulee  tarvittaessa opastaa myös 

81  

81  

omaisia, läheisiä ja omaishoitajia, ja painottaa potilaan omaa vastuuta hoitotarvikkeiden asianmu‐

kaisessa käytössä. Hoitotarvikkeiden käyttö  ja kulutus tapahtuu KSTHKY:n henkilökunnan valvon‐

nassa. Kerrallaan luovutettujen hoitotarvikkeiden määrä ei saa ylittää kolmen kuukauden arvioitua 

kulutusta. Hoitotarvikkeita  jaetaan  vain  kuntayhtymän  alueen  kotikuntalaisille. Ulkokuntalaisten 

kohdalla  

 

edellytyksenä  hoitotarvikkeiden  saamiseen  on  oman  kunnan maksusitoumus.  Vakuutusten  kor‐

vaamat tarvikkeet asiakkaat tilaavat suoraan toimittajilta ja hakevat korvauksen vakuutuslaitoksel‐

ta. 

 

Jaettavat tarvikkeet ja välineet: 

Hoitotarvikejakelusta ei jaeta vuoteensuojia, poikkilakanoita, hygieniapukuja, esiliinoja, tuffereita, 

suojakäsineitä, pesunesteitä, voiteita, ruiskuja, injektioneuloja, liuoksia eikä ruoka‐ tai pesulappu‐

ja. 

 

1) Virtsaamisapuvälineet ja inkontinenssitarvikkeet (heti)  

Katetrit, pussit, virtsankerääjät jaetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Toistokatetroinnissa käy‐tetään edullisinta tuotetta, mikäli se soveltuu ko. potilaalle.  

 

2) Avannetarvikkeet (heti)  

Jakelu perustuu avannehoitajan antamiin suosituksiin kunkin asiakkaan kohdalla. Kulutuksen li‐sääntyminen sovitusta määrästä,  iho‐ongelmissa tai pussin toimintahäiriöissä asiakas ohjataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avannehoitajan vastaanotolle. Erikoissidoksia käyttävät asiakkaat ohjataan avannehoitajalle ainakin kerran vuodessa. 

 

3) Dialyysitarvikkeet (heti)  

− Tarpeen mukaan.  

 

4) Diabetestarvikkeet (heti)  

Insuliinikynät, ‐ruiskut, ‐neulat, lansetit, verensokeriliuskat ja virtsantutkimusliuskat hoitosuun‐nitelman mukaan. 

 

5) Haavanhoitotarvikkeet  

82  

82  

Haavanhoitotuotevalikoima on haavanhoitotyöryhmän  laatiman ohjeen mukainen. Hoitosuun‐

nitelma päivitetään 4‐6 viikon välein,  ja hoitotarvikejakelu perustuu päivitettyyn hoitosuunni‐

telmaan. 

− Haavanhoitotarvikkeissa on 2 kk:n omavastuuaika.  − Uusiutuvissa haavoissa omavastuuaika määritellään yhden kerran eli uusiutumisvaiheessa 

ei ole uutta omavastuuaikaa.  −  Ilman omavastuuaikaa hoidetaan  seuraavat haavat, mitkä perustuvat  lääkärin  tekemään 

diagnoosiin:  valtimoperäinen  ja  laskimoperäinen  säärihaava,  diabeettinen  haava,  py‐oderma gangrenosum, necrobiosis  lipoidica, painehaava, reumaattinen haava, tulehduk‐sen (erysipelas) jälkeinen haava, syövän ja palovamman jälkitila  

 

 

6) Muut tarvikkeet (jos tarve yli 3 kk, annetaan heti)  

− Letkuruokinta‐, nestetiputus‐, tracheostomia – ja imutarvikkeet  

 

7) Vaipat ja muut hygieniatarvikkeet  

 Aikuiset. KELA:n myöntämää hoitotukea voi käyttää mm. vaippojen hankintaan. Tiputteluvuoto ei kuulu maksuttoman hoitotarvikejakelun piiriin. Vaippoja ja muita hygieniatarvikkeita jaetaan kotisairaanhoitajan/ terveydenhoitajan tekemän yksilöllisen arvion perusteella päivittäisestä  ja jatkuvasta keskivaikeasta tai vaikeasta uloste‐ ja/tai virtsainkontinenssista kärsiville pitkäaikais‐potilaille, joiden vaippojen tarve johtuu:  

− kehitysvammasta  − neurologisesta sairaudesta (kuten Parkinson, MS‐tauti, ALS, AVH‐potilaat)  − syövästä tai sädehoidon jälkitilasta  − keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta (MMSE alle 18)  − lääkärin diagnosoimasta ulosteen pidätyskyvyn häiriöstä  − kotona hoidettavat saattohoitopotilaat − hauraat ja monisairaat iäkkäät, joille on myönnetty eläkkeensaajan korotettu hoitotuki 

 Lapset. Vaippoja jaetaan lapsille, jolloin alaikärajana on 3 vuotta ja lapsella on pitkäaikainen sai‐raus tai vamma, esim. kehitysvamma, meningomyelocele. Sairaudesta ja sen aiheuttamasta in‐kontinenssista  tulee olla  todistus, esim. epikriisi, hoitavalta  taholta. Vaippoja ei myönnetä ns. fysiologiseen kasteluun.  Lasten  kohdalla  tarvearvion  tekee  lapsen  alueen  lastenneuvolan  terveydenhoitaja  tai  lapsen kouluterveydenhoitaja. Myöntämispäätöksen tekee lasten tutkimus‐ ja kuntoutusvastaanotosta vastaava lääkäri. Määräys kirjataan potilaan hoitosuunnitelmaan tai terveyskertomukseen. 

 

Virtsainkontinenssin hoidosta on tarkennus Liitteessä I. 

Kyselylomake virtsainkontinenssin haitta‐asteen arvioimiseksi, Liite II 

83  

83  

Hoitotarvikejakeluhakemus (Liite  III)  liitetään potilaan sairauskertomukseen  ja/tai hoitosuunnitel‐

maan 

 

Kotisairaanhoidon kautta tulevat jakeluun niiden asiakkaiden hoitotarvikkeet ja vaipat, jotka ovat kotihoidon säännöllisiä tai tilapäisiä asiakkaita asiakkuuden keston ajan. Aikuisneuvolan kautta hoidetaan hoitotarvikkeet niille asiakkaille, joilla ei ole kotihoidon tarvetta 

 SCA:lla on Tena vaippojen kotiinkuljetuspalvelu, jonka aloittamisesta tehdään palvelusopimus kri‐teerien täyttyessä. Ohjeet kotiinkuljetuspalvelusta ja palvelusopimus tehdään Keski‐Satakunnan terveydenhuollon alueella aikuisneuvolassa tai kotisairaanhoidossa.  

Harjavallassa 4.3.2015 

Pauli Sallinen, LT 

KSTHKY/ Avoterveydenhuollon ylilääkäri 

 

LIITE I 

 

VIRTSANKARKAILU 

 

Ponnistusinkontinenssilla  tarkoitetaan  virtsan  karkaamista  fyysisen  rasituksen  tai  ponnistuksen 

yhteydessä. Taustalla on usein virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkija‐

mekanismin heikkous. 

Pakkoinkontinenssilla  tarkoitetaan  virtsan  karkaamista  äkillisen  virtsaamispakon  yhteydessä. 

Taustalla usein keskushermoston sairaus tai vamma (ja diabeettinen neuropatia). 

Sekamuotoinen virtsankarkailu on edellisten yhtäaikainen tila. 

Ylivuotoinkontinenssilla tarkoitetaan virtsarakon akuutin tai kroonisen tyhjenemishäiriön  (reten‐

tio)  aiheuttamaa  virtsan  karkaamista.  Tässä  taustalla on usein hermoston  sairaus,  vamma,  leik‐

kauksen jälkitila, mekaaninen este tai lääkehoito. 

 

Tihentyneen virtsaamisentarpeen syy tulee selvittää (esim. virtsatietulehduksen poissulku, umme‐

tus,  eturauhasen  liikakasvu,  polydipsia  tai  krooniset  särkytilat).  Painonhallinta,  lantionpohjan  li‐

haskunnon ylläpito, tupakoinnin  lopettaminen, ummetuksen hoito sekä kohtuullisen kuntoliikun‐

nan ylläpito kuuluvat kaikkien virtsankarkailusta kärsivien potilaiden perusohjeistukseen. Lantion‐

pohjan  lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsainkontinenssimuodoissa, sekä naisilla 

84  

84  

että miehillä,  ja ohjaus  lihasharjoitteluun  tapahtuu  tarvittaessa asiaan perehtyneen  fysiotera‐

peutin  toimesta. Toimintarajoitteisten potilaiden virtsan pidätyskyvyn edistämiseen voidaan vai‐

kuttaa  aikataulutetuilla WC‐käynneillä  sekä elinympäristön  ja  vaatetuksen muutoksilla niin, että 

WC:hen ja WC‐istuimelle pääsy helpottuu. Lääkehoidolla (antikolinergit, paikallinen estrogeenihoi‐

to) voidaan vaikuttaa oirekuvaa lieventävästi, varsinkin pakkoinkontinenssista kärsivien potilaiden 

osalta. Kirurgian piiriin kuuluvilla hoidoilla voidaan  saavuttaa merkitsevää vastetta pakkovirtsan‐

karkailuun sekä etenkin alle 70‐vuotiaiden naisten ponnistusvirtsankarkailuun. 

 

Tietyillä  lääkeaineilla on vaikutusta virtsankarkailuun  joko  suoran vaikutusmekanismin kautta  tai 

potilaan  vireystilaan  vaikuttamalla.  Näitä  lääkeaineita  ovat  mm.  antihistamiinit,  antikolinergit, 

bentsodiatsepiinit, opiaatit sekä tietyt psyyken lääkkeet. Potilaan lääkehoidon tarve sekä toteutus 

tulee varmentaa hoitavan lääkärin taholta. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

85  

85  

LIITE II. 

 

 

 

 

LIITE III.  

86  

86  

 

 

 

 

87  

87  

 

 

 

88  

88  

LIITE 3 

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JA HOITOHIHAT 

Uusi tarve: 

 

LÄÄKÄRI  

Ottaa kantaa täyttyykö lääkinnällisen hoitosukan/hihan kriteeri (Liite 1) ja varmistaa, ettei ole 

kontraindikaatioita. 

Määrää tarvittaessa ABI‐mittauksen (jos pulssi ei tunnu tai potilaalla on/on ollut valtimoperäinen 

haava tai katkokävelyoireita) ja ottaa kantaa mittaustulokseen 

Jos ABI ≤ 0,90 tai ≥1,4 tai syke ei lakkaa kuulumasta, tarkastetaan valtimotaudin ja mahdollisen 

diabeteksen tai munuaissairauden hoitotasapaino. Kompressiohoitoa pidetään turvallisena, jos ABI 

>0,8. Kompressiohoitoa ei tule käyttää, jos ABI <0,5. 

Kirjaa kertomukseen diagnoosit, perustelut hoidon aloittamiseksi ja paineluokan tai kirjaa miksi 

hoitoa ei voida aloittaa, jatkotoimenpiteet ja konsultaatiovastaukset 

Ohjaa hoitajalle jos kriteerit täyttyvät (ABI‐mittaus ja/tai sidonnan opetus ja aloitus)  

Sukkien mittaus ja hankinta asiakkaan omalla kustannuksella.  Asiakas ohja‐taan yksityiselle palveluntuottajalle. Esim. Karpalopiste tai Tukikohta (Pori) 

kriteerit eivät täyty 

(esim. pelkät suonikohjut) 

kriteerit täyttyvät 

SAIRAANHOITAJA 

ABI‐mittaus, jos määrätty. Tarvittaessa konsultointi 

ABI ≤ 0,9 ja ≥1,4 

Oikeanlaisten tukisidosten valinta, luovutus ja käytön 

opetus tai tarvittaessa yhteys kuntakohtaisesti kotisai‐

raanhoitoon tukisidoshoidon aloittamiseksi kotona 

Laittaa potilaan kuntakohtaiseen fysioterapian jonoon 

tai varaa ajan mittausta varten.  

FYSIOTERAPEUTTI/KUNTOHOITAJA 

Tekee yksilöllisen tarvearvion (mittaus, materiaali ja merkki) 

Voi suositella tarvittaessa hoidon aloitukseen alempaa paineluokkaa 

Tekee suosituksen alueelliselle apuvälinekeskukselle (=maksusitoumuspyyntö) 

Arvioi pukemisen apuvälinetarpeen ja opettaa pukemisen ja käytön 

Ohjaa potilasta, miten toimitaan uusintatilanteessa 

Sidonta‐aika vä‐

hintään 2 vko:a 

ennen mittausta 

89  

89  

LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JA HOITOHIHAT 

Uusinta: 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SAIRAANHOITAJA 

ABI‐mittaus, jos tarpeen. Tarvittaessa konsultointi ABI ≤ 0,9 ja ≥1,4 

Laittaa potilaan kuntakohtaiseen fysioterapian jonoon tai varaa ajan 

FYSIOTERAPEUTTI/KUNTOHOITAJA 

Arvioi jalkojen tilanteen ja tekee yksilöllisen tarvearvion (mittaus, materiaali ja 

merkki) 

Varmistaa, että lääkinnällistä hoitosukka/hiha on ollut jatkuvassa käytössä 

Tekee suosituksen alueelliselle apuvälinekeskukselle (=maksusitoumuspyyntö) 

Ohjaa potilasta, miten toimitaan uusintatilanteessa 

ABI‐mittaus tarvitaan 

Jos aiemmassa mittauksessa ABI on ollut < 1,00 ja mittauksesta on kulunut vuosi tai 

Jos pulssit eivät sormin tunnu tai 

Potilaalla on edellisen mittauksen jälkeen tullut valtimoperäinen haava, katkokävelyoireita tai 

ongelmia sukkien pitämisessä (kipua tms.) 

LÄÄKÄRI  

Kannanotto ABI‐mittaukseen ja sen kirjaaminen 

Tarvittaessa potilaan tilan arviointi hoidon jatkamiseksi tai vaihtoehtoisen 

hoidon järjestämiseksi 

HAAVAHOITOALUSUKKA 

Pohdittaessa haavahoitopotilaalle (haavat yli 2kk) haavahoitoalusukan käyttöä, 

tulee hoitajan konsultoida sukkien mittaajaa, jos käytetään yhdessä lääkinnällisten 

hoitosukkien kanssa. Konsultointi Pegasos‐postilla ao. mittaajaan, hoitaja kirjaa 

konsultoinnin tuloksen (kontraindikaatiot esim. tuntopuutokset, hautumisvaara 

yms. ja puoltavat tekijät sekä kokonaissuunnitelman potilaan kertomukseen. 

90  

90  

8.9.2015 

Päivi Korhonen           

sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri 

 Anu Mitikka  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

91  

91  

LIITE 4 

 

 

 

 

92  

92  

 

 

93  

93  

LIITE 5