Kestävä kulutus ja tuotanto - tavoitteena vähähiilinen ja resurssitehokas yhteiskunta

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 2.12.2010

Kestävä kulutus ja tuotanto - tavoitteena vähähiilinen ja resurssitehokas yhteiskuntaResurssitehokkuus sekä kestävämmät kulutus- ja tuotantotavat ovat ko-rostumassa ilmastonmuutoksen hillintää sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista tarkastelevassa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa.

Suomessa kestävän kulutuksen ja tuotannon haasteita ovat erityisesti hiilidioksidipäästöt, kulutettujen luonnonvarojen määrä sekä jätemäärät. Globaalien tuotantoketjujen myötä kulutustavaroiden ympäristövaikutuk-set syntyvät yhä enemmän Suomen ja EU-maiden ulkopuolella. Suomen kansantalouden aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet aiheutuu kotimaan kulutuksesta ja investoinneista Suomessa. Loput vaikutuksista aiheutuvat viennistä. ENVIMAT-vertailun perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälises-ti katsottuna korkea. Kotitalouksien osalta ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yhdessä yli 70 % ilmastovaikutuksista.

Kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että Suomen talous pohjau-tuu tulevaisuudessa tuotantoon, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin ylittä-mättä luonnonjärjestelmien uusiutumiskykyä. Haaste on löytää uudenlaisia ohjauskeinoja, toimintatapojen muutoksia ja innovaatioita, joilla positiivisella tavalla kannustetaan ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja arkipäivässä se-kä edistetään yritysmaailman ekotehokkaita ratkaisuja ja uusia innovaatioita.

Luonnonvarojen hyödyntämiseen ottavat kantaa vastavalmistunut eduskun-nalle annettava selonteko ’Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous’ sekä kansallisen maabrändityöryhmän raportti ’Tehtävä Suomelle’. Parhaillaan neuvotellaan kansainvälisestä puiteohjelmasta kestävän kulutuksen ja tuotan-non edistämiseksi globaalilla tasolla. Syksyllä 2010 on käynnistynyt ympäris-tö- sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (KULTU) uudistaminen.

Lisätiedon lähteille:• ERA17 – Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017

http://era17.fi• Ekologinen jalanjälki

www.footprintnetwork.org• Reilun kaupan edistämisyhdistys ry

www.reilukauppa.fi• Luomu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilla

www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu• Joutsenmerkkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki

www.ymparistomerkki.fi• Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT-hanke)

www.ymparisto.fi/syke/envimat

Kestävän kehityksen sihteeristöSuomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeriYmpäristöneuvos Sauli Rouhinen, YM sauli.rouhinen@ymparisto.fi

Lisätietoja: Janne Rinne (tutkija, Suomen ympäristökeskus): janne.rinne@ymparisto.fi Annika Lindblom (ylitarkastaja, ympäristöministeriö): annika.lindblom@ymparisto.fi

suoMessa julkisissa hankinnoissa otetaan yMpäristökriteerit hyvin huoMiooon

- lisäparannuksiin edelleen potentiaalia

joutsenMerkkien Määrä kasvaa Muissa pohjoisMaissa suoMea nopeaMMin

www.ymparisto.fi/indikaattorit

Lähd

e: S

FS-y

mpä

rist

ömer

kint

ä, Vu

osiju

lkai

sut

2009

ja 2

010

Lähd

e: C

olle

ctio

n of

sta

tistic

al in

form

atio

n on

Gre

en P

ublic

Pro

cure

men

t in

the

EU

. Rep

ort

on d

ata

colle

ctio

n re

sults

(Pr

icew

ater

hous

e C

oope

rs,

Sign

ifica

nt a

nd E

cofy

s 20

09)

Kaavion maat kuuluvat EU:n ns. Green 7 -ryhmään, eli ne ovat huomioineet par-haiten ympäristöseikat julkisissa hankinnoissa. Core green -kriteerit huomioivat tuotteiden tärkeimmät ympäristövaikutukset. Comprehensive green -kriteerit koskevat ympäristöystävälliseksi todettujen tuotteiden hankintaa.

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

Joutsenmerkki-lupien määrä Suomessa ja Pohjoismaissa

Luvat Suomessa

Luvat Pohjoismaissa yhteensä

0 20 40 60 80 100

Green 7 -keskiarvo

Saksa

Suomi

Hollanti

Tanska

Englanti

Ruotsi

Itävalta

Ympäristövaikutukset huomioivien julkistenhankintasopimusten osuus kaikista hankintasopimuksista 2007

%

Comprehensive greenCore green

Merkittävä osa yksityisautoilusta tapahtuu vapaa-ajalla

luoMuviljely kääntynyt uuteen nousuun viiMe vuosina

taloustaantuMa laski luonnonvarojen ja energian kulutusta

reilun kaupan tuotteiden kysyntä kasvanut nopeasti,

Mutta MyyntiMäärät edelleen Marginaalisia

suoMalaisten ekologinen jalanjälki yli kaksin-kertainen MaailMan keskiarvoon verrattuna

asunto, autoilu ja elintarvikkeet tärkeiMMät kasvihuonekaasujen päästövähennyskohteet

Lähd

e: R

eilu

n ka

upan

edi

stäm

isyh

dist

ys r

y

Lähd

e: E

nvim

at-p

roje

kti j

a Eu

ron

hiili

jala

njäl

ki -

proj

ektit

; Se

ppäl

ä ym

. 200

9, S

uom

en y

mpä

rist

ö 20

/200

9.

Lähd

e: T

ilast

okes

kus,

Thu

le-i

nsti

tuut

ti

Lähd

e: G

loba

l Foo

tpri

nt N

etw

ork

2010

Lähd

e: E

RA

17 –

Ene

rgia

viis

aan

rake

nnet

un y

mpä

rist

ön a

ika

2017

(Y

M, S

itra

, Tek

es 2

010)

(al

kupe

räin

en lä

hde:

Val

taku

nnal

linen

hen

ki-

lölii

kenn

etut

kim

us 2

004-

2005

)

Lähd

e: E

vira

0 1 2 3Asunto (lämmitys+sähkö+huolto

ym. palvelut); Sisustus ja kodinhoito -

Autolla ajo; Kuljetuspalvelut ja valmismatkat; Kulkuvälineiden hankinnat

Elintarvikkeet; Alkoholijuomat ja tupakka

Terveys; Koulutus; Sosiaaliturva mm. päiväkoditHarrastustavarat ja ATK-laitteet;

Tietoliikennepalvelut

Ravintolat ja hotellit; Virkistys ja kulttuuripalvelut

Vaatetus ja jalkineet

Matkailumenot ulkomailla

Sekalaiset tavarat ja palvelut

CO2 -ekvivalenttitonnia / henkilö / vuosi

Yksityisen kulutuksen ja julkisten yksilöllisten palvelujen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2005

5,8

6

6,2

6,4

6,6

6,8

7

7,2

7,4

7,6

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

2000 2001200220032004200520062007200820092010

%Hehtaaria

Luomuviljelty ja siirtymävaiheessa oleva peltoala sekä osuus kokonaispeltoalasta Suomessa

Luomu Siirtymävaihe Osuus kokonaispeltoalasta

02468

1012141618

2004 2005 2006 2007 2008 2009

Euroa asukasta kohden

Reilun kaupan myynti Suomessa asukasta kohden

0

2

4

6

8

10

1214

Suomen kulutuksen ekologinen jalanjälki

Maailman kulutuksen ekologinen jalanjälki

Suomen biokapasiteetti

Maailman biokapasiteetti

Suomen tuotannon ekologinen jalanjälki

Globaalia hehtaaria / henkilö

Suomen ja maailman ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin vertailu 2007

0

50

100

150

200

250

1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009

Indeksi: 1975 = 100

Bruttokansantuotteen, energian käytön jaluonnonvarojen kokonaiskäytön kehitys

Bruttokansantuote

Energian käyttö

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö

18 %

4 %

9 %

14 %

21 %

6 %

28 %

Henkilöliikenteen matkasuoritteiden jakauma matkan tarkoituksen mukaan

Työ

Koulu, opiskelu

Työasia

Ostos, asiointi

Vierailu

Mökki

Muu vapaa-aika

Suomen kulutuksen ekologinen jalanjälki pitää sisällään Suomen kansantalouden kulutuksen eli kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan keskimäärin suomalaisten ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsitte-lyyn. Suomen tuotannon ekologisessa jalanjäljessä on mukana myös vienti.